Raha ja rahapolitiikka

Transkriptio

1 Raha ja rahapolitiikka Kurssi Helsingin yliopistossa VTT Juha Tarkka

2 Kurssin tavoite Tarkastellaan rahataloutta kolmesta näkökulmasta: Rahapolitiikka Rahahistoria Rahateoria Rahapolitiikan perusasiat teorian ja historiallisen kehityksen valossa Rahateorian perusteet poliittisessa ja historiallisessa yhteydessä Rahahistorian pääkohdat teoreettisessa ja poliittisessa yhteydessä

3 Kurssin sisältö: 1. Rahatalouden peruskäsitteet 2. Rahajärjestelmien kehitys 3. Pankit ja rahan tarjonta 4. Keskuspankkien tehtävät 5. Rahoitusmarkkinat 6. Pankkitoiminnan perusteet 7. Maksutase ja valuuttakurssit 8. Rahan määrä ja kysyntä 9. Klassista rahateoriaa 10. Inflaatio ja deflaatio 11. Maksujärjestelmä luvun suuri lama 13. Valuuttajärjestelmä ja IMF luvun suuri inflaatio 15. Odotukset ja rahapolitiikka 16. Valtiontalous ja rahapolitiikka 17. Moderni keskuspankki 18. Rahapolitiikan strategia 19. Euroopan rahaintegraatio 20. EKP:n rakenne ja politiikka 21. Pankki- ja valuuttakriisit 22. Viime vuosien finanssikriisi 23. Pankkitoiminnan sääntely 24. Nollakorkoraja ja rahapolitiikka

4 Mitä raha on? Määrittely osoittautunut vaikeaksi Rahaa on se, mikä toimii rahan tehtävissä William Stanley Jevons: Money and the mechanism of exchange (1875) Tavanomainen luettelo rahan tehtävistä: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Jevonsilla myös neljäs tehtävä: raha on velkojen standardi Useimmissa esityksissä tämä yhdistetään edellisiin 3 tehtävään Raha ei aina toimi kaikissa mainituissa tehtävissä:

5 Raha vaihdon välineenä Vaihdanta erikoistumisen ja tehokkuuden edellytyksenä Suora vaihto kallista ja epäkäytännöllistä (transaktiokustannukset) Tarpeiden kaksoisvastaavuuden vaatimus Kiyotaki-Wright esimerkki: Talous koostuu suuresta määrästä samanlaisia talousyksiköitä, jotka ovat erikoistuneet tuottamaan yhtä hyödykettä kuluttamaan jotakin toista hyödykettä. Taloudenpitäjät kohtaavat sattumalta ja harkitsevat kauppaa. Jos todennäköisyys, että B haluaa sitä, mitä A tarjoaa on x Niin todennäköisyys, että vaihtokaupan edellytys on voimassa on x 2 Hyvän maksuvälineen ominaisuuksia: 1. Kuljetettavuus 2. Jaettavuus 3. Homogeenisuus 4. Arvon vakaus

6 Suora vaihto (barter) ja epäsuora vaihto 1 Esimerkki: oletetaan kolme taloudenpitäjää: A: Viinintuottaja joka haluaa ostaa mattoja B: Matonkutoja joka haluaa leipää C: Leipuri, joka haluaa viiniä Näiden kesken ei vallitse tarpeiden kaksoisvastaavuutta Kahdenvälinen vaihtokauppa ei tee mahdolliseksi kaikkia osapuolia hyödyttävän vaihdon toteutumista Ratkaisuja: 1. Keskitetty vaihto (kuten suunnitelmataloudessa) 2. Jonkin hyödykkeen käyttäminen vaihdon välineenä 3. Raha (jonka siirtokustannukset pienemmät kuin hyödykkeillä)

7 Vaihdon toteutusmahdollisuudet graafisesti A Viini Matot Leipä Rahavirta A B C B C Leipä maksuvälineenä (korkeat transaktiokutannukset) Keskitetty vaihto (korkeat informaatiokustannukset) A B C Raha maksuvälineenä: hajautettu vaihto, matalat transaktiokustannukset

8 Laillinen maksuväline (Legal tender) Yleisperiaate: Laillinen maksuväline on sellainen, joka on lain mukaan pätevä suoritus velasta kun sitä velkojalle tarjotaan Laillisen maksuvälineen vastakohta on sopimuksenvarainen maksuväline (ei siis laiton maksuväline ) Setelit ja rajoitetusti kolikot ovat laillisia maksuvälineitä

9 Lailliset maksuvälineet euroalueella SEUT 128.1: ( ) Ainoastaan Euroopan keskuspankin ja kansallisten keskuspankkien liikkeeseen laskemat setelit ovat laillisina maksuvälineinä kelpaavia seteleitä unionissa. EY 974/98 art.11: Osallistuvat jäsenvaltiot laskevat ( ) liikkeeseen euro- ja senttimääräisiä metallirahoja ( ) nämä metallirahat ovat ainoat, joilla on laillisen maksuvälineen asema osallistuvissa jäsenvaltioissa. Lukuun ottamatta liikkeeseen laskevaa viranomaista ( ) kenelläkään ei ole velvollisuutta hyväksyä yksittäisessä maksussa enempää kuin 50 metallirahaa.

10 Laillisen maksuvälineen käsitteen sisältö Euroalueen maissa laillisen maksuvälineen määritelmä vaihtelee Euroopan komission suosituksen (2010/191/EU) mukaan laillisen maksuvälineen käsite tarkoittaa seuraavia asioita: a) Pakollinen hyväksyminen: Maksuvelvoitteen velkoja ei voi kieltäytyä ottamasta vastaan euroseteleitä ja -metallirahoja, jolleivat osapuolet ole sopineet muusta maksutavasta b) Hyväksyminen täydestä nimellisarvosta: Euroseteleiden ja -metallirahojen rahallinen arvo vastaa seteleissä ja kolikoissa ilmoitettua määrää c) Maksuvelvollisuudesta vapautuminen: Velallinen voi vapautua maksuvelvoitteesta tarjoamalla velkojalle euroseteleitä ja -metallirahoja.

11 Tulkinta Suomessa Suomessa sopimusvapaus lähtökohtana Laillinen maksuväline otettava vastaa, ellei muuta ole sovittu Ei ehdotonta vastaanottopakkoa vähittäiskaupassa Jos käteinen ei kelpaa, siitä pitäisi ilmoittaa etukäteen Valtion maksuissa käteisen käyttö maksuihin käytännössä hankalaa Eräitä detaljeja: Palkanmaksu käteisellä kiellettiin vuonna 2013 Toisaalta: Taksiliikennelain (2007) mukaan taksissa pitää voida maksaa käteisellä!

12 Maksuväline kansainvälisessä yhteydessä Reservivaluutta avainkäsite Reservivaluuttoja ovat ne, joita valtiot (niiden keskuspankit) pitävät hallussaan turvatakseen kansainvälisen maksuvalmiutensa Kansainvälistä laillista maksuvälinettä ei ole Antaa mahdollisuuden erimielisyyksiin, jos rahan käypyydessä tai arvossa tapahtuu odottamattomia muutoksia Velan maksuun kelpaava raha: Sopimusvaluutta? Maksupaikan raha? Oikeuspaikan raha? Lex Moneta periaate: Valtio päättää, mitä sen rahayksikkö käytännössä tarkoittaa (mikä on dollari) Euron tpauksessa tilanne monimutkainen

13

14 Esimerkki: Suomen obligaatiolaki 1921 Suomi ilmoitti maksavansa ennen maailmansotaa otetut velkansa huonontuneella rahalla (markan arvo kultaan nähden oli vain 13% sotaa edeltävästä) Aiheutti protesteja Ranskassa ja Britanniassa; Suomi taipui lopulta kompromissiin

15 Raha arvon mittana Raha on vallitseva tapa ilmoittaa hyödykkeiden hinnat N hyödykkeen taloudessa on N(N-1)/2 suhteellista hintaa Tehokkailla markkinoilla nämä eivät ole toisistaan riippumattomia: Kullan hinta suhteessa hopeaan = kullan hinta suhteessa kupariin/ hopean hinta suhteessa kupariin Yhden hinnan laki johdetaan arbitraasimahdollisuuksien puuttumisesta Tällöin on vain N-1 toisistaan riippumatonta hintaa Hyödyke, jonka suhteen muut hinnat ilmaistaan, on ns. Numeraire Tehostaa markkinoiden toimintaa, koska helpottaa hintavertailuja Tarjoukset ja muu markkinainformaatio Velkasopimukset (rahalainan tapauksessa; on myös tavaralainoja!) Kirjanpito

16 Raha arvon säilyttäjänä Raha on likvidi varallisuuden muoto Likviditeetin asteet Laillinen maksuväline Pankkitalletukset Lyhytaikaiset korkealaatuiset velkasitoumukset Pitkäaikaiset velkasitoumukset Osakkeet Kiinteä omaisuus Likvidisyys edellyttää: Matalia transaktiokustannuksia Yleistä ja jaettua tietämystä varallisuuserän arvosta Arvon vakautta Tärkeä teoreettinen tulos: Epäsymmetrinen informaatio on keskeinen epälikvidiyden syy (Akerlofin Lemons -ongelma)

17 Rahajärjestelmät Metallirahajärjestelmä Vakioidut leimatut metallikappaleet rahajärjestelmän perustana Yleensä hallitsijoiden määrittelemiä (suhde chartalismiin?) Poikkeuksia: kansainväliset kaupparahat: kultadukaatti, Maria Teresia -taaleri Useimmiten vain metalliraha laillinen maksuväline (oli poikkeuksia) Metallikantaisen rahajärjestelmän periaatteet: Rahayksikkö määritelty rahametallin suhteen (nettopaino) Hopeakanta, kultakanta kaksoismetallikanta (bimetallismi) Metallin vapaa lyöttämisoikeus ja sulatusoikeus Seteliraha lunastettava metallilla vaadittaessa Vaihtoraha ei välttämättä täysipainoista, jolloin se lunastetaan päärahalla Pääraha: Rahakappale, jonka metallisisältö vastaa rahayksikön laillista arvoa Edustava raha: Maksuväline tai talletus joka on aina vaihdettavissa päärahaan Paperirahajärjestelmä (fiat money) Rahayksikön arvoa ei kiinnitetty hyödykkeeseen Kelluvan valuuttakurssin järjestelmä: rahan arvo määräytyy markkinoilla Kiinteän valuuttakurssin järjestelmä: arvo kiinnitetty toiseen rahayksikköön

18 Greshamin laki Huono raha syrjäyttää hyvän Miksi ihmeessä? Usein ymmärretään väärin! Liittyy tapauksiin, jossa eri rahoille on määrätty kiinteä arvosuhde Jos kahdella eri rahalajilla on laillisen (tai yleisesti hyväksytyn) maksuvälineen asema kiinteässä arvosuhteessa, yliarvostettu raha kiertää vaihdossa ja aliarvostettu varastoidaan (tesauroidaan), viedään ulkomaille tai sulatetaan Esimerkkejä: Bimetallijärjestelmästä jossa metallien laillinen arvosuhde poikkeaa markkina-arvojen suhteesta vain lain yliarvostama metalli kiertää liikkeessä Metallikantajärjestelmästä, jossa maksuvälineinä käytetyt setelit lakataan lunastamasta setelit kiertävät, metalli tesauroidaan Thomas Gresham perusti Lontoon pörssin vuonna 1571; on epäselvää, esittikö hän koskaan nimeensä yhdistettyä periaatetta

19 Rahajärjestelmien historiaa Rahat usein hallitsijoiden lyömiä Hopea ja kulta historiallisesti vallitsevia rahametalleja Kupari käytössä rahametallina mm. Ruotsissa ja Venäjällä luvulla ( maailman painavin raha ) Rooman valtakunnan, Bysantin ja Karolingien valtakunnan kansainvälinen vaikutus oli huomattava Kansallisvaltioiden synnyn myötä rahayksiköt standardisoituivat uuden ajan alussa Käytännössä muutama rahatyyppi dominoi päärahana Kiusaus rahan huonontamiseen suuri (inflaation alkumuoto)

20 Dukaatti (ducat) sisälsi 3,5 g kultaa Alun perin venetsialainen raha, käytettiin laajasti kansainvälisessä kaupassa luvulta 1800-luvulle, lyötiin saman painoisena eri maissa (jopa Ruotsissa)

21

22 Taaleri Pohjois-Euroopan historialliset rahajärjestelmät perustuivat pääasiassa hopeaan aina 1870-luvulle asti Taustalla Böömissä (Joachimstal) 1500-luvulla tehdyt hopealöydöt ja siellä lyöty hopearaha Taaleri standardisotitiin vuonna 1566 Augsburgin valtiopäivillä: 1 Kölnin markasta puhdasta hopeaa lyödään 9 Reichstaleria à 26 g netto Kölnin markka oli hopean painomitta: 233, 855 grammaa Myöhemmin Reichstalerin hopeasisältöä heikennettiin useaan otteeseen Kuitenkin USA:n hopeadollarin hopeasisältö oli 24 g vielä vuonna 1935 Ruotsissa (ja Suomessa) Riksdaler tuli päärahaksi Kustaa III:n rahanuudistuksessa Rdr = 48 killinkiä (Skilling); 1 Sk = 12 runstykkiä (Rundstyck) Venäjän rupla (Pietari Suuri, 1704) oli alun perin Reichstaler tyyppinen hopearaha; Suomen virallinen raha Hopeakanta pysyi voimassa Saksassa, Skandinaviassa ja Venäjällä kunnes kultakanta syrjäytti sen luvulla

23 Ruotsalainen Riksdaler vuodelta Juha Tarkka 23

24 Kultakanta Kulta ollut käytössä rahametallina jo antiikin aikana Monissa maissa käytössä hopean rinnalla kiinteällä arvosuhteella (Bimetallismi); Ranskassa pitkään 15½ : 1 Britannia siirtyi käytännössä kultakantaan 1717 kun rahametallien laillista arvoa suhteessa kultaan alennettiin (Isaac Newton) Juridisesti Britannia kultakantaan luvulla Eurooppa laajasti kultakantaan Syyt: Kullan ja hopean välisen arvosuhteen vaihtelut Saksan-Ranskan sota 1870 ja Saksan saamat sotakorvaukset Suurin osa maista kultakantaan Suomi kultakantaan 1878; Ranskan frangijärjestelmän mukaan Venäjä 1897

25 Paperikanta (fiat money) Rahan arvo ei perustu sen liikkeeseen laskijan valmiuteen lunastaa se metallilla tai muulla hyödykkeellä Rahan käypyyden ja arvon selittäminen? Sisäisesti arvottoman rahan arvo vaihdossa perustuu luottamukseen, että muutkin hyväksyvät rahaa tulevissa maksuissa Päättymättömän regression ongelma: mihin luottamus lopulta perustuu? Chartalistien selitys (Knapp): Paperirahan arvo johtuu valtion sille antamasta maksuvälineen asemasta mm. verojen ja velkojen maksussa Tämä myös selittää rahametallien arvoa (vastakohta: metallismi) Ongelmia: mistä rahan arvon vaihtelut johtuvat? Miten kansainvälinen rahajärjestelmä toimii? Transaktiokustannuksiin perustuva teoria Kiyotaki-Wright (1989 ym.): Hyödytön esine, josta on niukkuutta, ja jonka vaihtoon liittyy pienemmät kustannukset kuin tarpeellisilla hyödykkeillä, voi muodostua yleisesti vapaaehtoisesti hyväksytyksi vaihdonvälineeksi, jos sen arvo on riittävän pysyvä (hallussapitokustannukset eivät liian suuret)