Lammasluodon asemakaavamuutos

Transkriptio

1 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Lammasluodon asemakaavamuutos 1105/ /2013 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Arkkitehti Sissi Qvickström : Vireilletulo Lammasluodon asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Vireil letulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa Suunnittelualue ja tavoitteet Tehtävänä on laatia asemakaavan muutos Lammasluodon ja Meri-Naantalin altaan ran ta-alueen sekä nk. Y-tontin alueelle. Asemakaavan muutos koskee osaa Naantalin kau pungin 9. kaupunginosan ase ma-kaavasta Ak-100, Väinölänniemi 3. Tarkoituksena on muuttaa asemakaavaa niin, että se sallii tiiviin asuinrakentamisen sekä pienvenesata man sijoittumisen alueelle. Asemakaavassa tutkitaan erityyppisen asumisen sijoittumista alueelle siten että muodostuu ympäristöönsä sopiva kokonaisuus. Tavoitteena on myös sijoittaa lisärakennusoikeutta kaupungin omistamalle maa-alueelle. Suunnittelun lähtökohdat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista aluei denkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valta kunnallisesti merkittävien seik kojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoi tuksessa sekä valtion viranomaisten toimin nassa. VAT-tavoitteista seuraavat kokonaisuu det koskevat suunnittelualuetta: Toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Maakuntakaava Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnit-

2 telualue on kaupunkikehittä misen kohdealuetta, jolla yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakenta mistehokkuutta lisätä. Raken teen tiivistämisen tulee kuitenkin olla ympäristön laatua ke hittävää. Alue on myös kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta tärkeä, jolla suunnitte lun tulee olla maiseman arvoja turvaavaa ja edistävää. Li säksi alue on taajamatoimintojen aluetta (A), joka voi sisältää asumista ja paikallisia palvelukeskuksia. Rantaa kiertää ul koilureitti. Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Naantalin maankäytön kehityskuvan Maankäytön muutosalueita kuvaavassa kartassa suunnittelualue on tii vis ty vä asuinalue, jonka tavoiteväkilu ku vuoteen 2025 mennes sä on 150 hen ki löä. Yleiskaava Naantalin yleiskaavassa , alue on vesiliikenteen aluetta (LV), lähivirkistys aluetta (VL) ja pieni osa kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Yleiskaava on vuodelta 1982, eikä se ole oikeusvai kutteinen. Manner-Naantalin osayleiskaavatyö on kuulutettu vireille Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa (Ak-100) joka on vahvistunut , suunnitte lualue on vene valkama-aluetta (LV1), yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), liikeraken nusten korttelialuetta (AL), pysäköimisaluetta (Lp), puistoaluetta (P) ja tori/katuaukiota. Y-tontin rakennusoikeus on k-m² kahdessa kerroksessa ja AL-tontin 400 k-m² ja 1 krs. Maanomistus Asemakaavan muutosalue on Naantalin seurakuntayhtymän ja Naantalin kaupungin omistuksessa. Kaupungilla on myös käyttö-oikeus seurakuntayhtymän vesialueille. Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Naantalissa, Väinölän kaupunginosassa. Aluetta rajaa lounaassa Kavejanranta, kaakossa Lukkarinkatu, Teljentie ja urheilukenttä. Pohjois-puolella on me rialuetta. Naantalin kaupun gilla on käyttösopimuksia Naantalin seurakuntayhtymän kans sa puisto-, katu-, ranta- ja vesialueista. Aluetta ympäröi kerros- ja rivitalot. Teljentien varrelle on rakennettu pallokenttä. Lammasluodossa toi mii kilpapurjehtijoiden ja junio rien tukikohtana Naantalin Purjehdusseura ry.

3 päivätty OAS on liitteenä. LIITE A1, KAAVYMP (säilytetään erilliesssä kaavakansiossa) KAUPUNGINARKKITEHTI: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi päi vätyn Lammas luodon asema kaavan muutoksen osallistumis- ja arviointi suunnitelman, OAS:n. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maanomistus Kaupunginarkkitehdin ehdotus hyväksyttiin. Naantalin seurakuntayhtymän omistamat maa-alueet suunnittelualueella ovat siirtyneet kaupungin omistukseen 2015 tammikuussa. Liitteenä on maanomistuskartta. LIITE A1, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Luonto- ja lepakkoselvitys Alueelta on tehty kesällä 2012 Suomen Luontotieto Oy:n laatima luon to arvo jen perusselvitys, johon sisältyy myös liito-oravatarkastelu. Alueelta ei löy ty nyt merkkejä liito-oravan esiintymisestä eikä alueella ole liito-oravalle op ti maa lis ta elinympäristöä. Alueella ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 mu kai sia suojeltavia luontotyyppejä. Luonto- ja lepakkoselvitykset ovat liitteenä. LIITE A2, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A3, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Luontoselvityksessä on maininta pohjanlepakoista ja vesisiipoista, mistä syys tä alueelta tehtiin erillinen lepakkoselvitys kesällä 2014 / Ym pä ris tökon sul toin ti Jynx Oy, FT, biologi Thomas Lilley. Yhteenvetona sel vi tyk sessä todetaan, että kaava-alueelta ei löydetty lepakoiden levähtämis- tai li säänty mis paik ko ja. Alueen itäreunan varttunut männikkö oli kuitenkin usei den pohjanlepakoiden ruokailualueena. Teljentien varressa olevan kukkulan kallioinen lakialue kohoaa 7,5 metrin kor keu teen. Metsä sen ympärillä puustoltaan ja metsänpohjaltaan tulee pyr-

4 kiä huomioimaan kaavoituksessa. Teljentien ja rannan välisen puistoalue ulkoilureitti on ahkerassa käytössä. Tes ti sun nun tai na 15 minuutin aikana, klo , reittiä käytti 25 ihmis tä. Reitin alku Lukkarinkadun mutkassa on puustoltaan män nik köä. Ulkoi lu reit ti toimii Naantalin kylpylää ja Vanhaakaupunkia yh dis tä vä nä kevyen lii ken teen yhteytenä. Toisaalta metsikkö jäsentää kylpylä-koulualueen ja Meri-Naantalin omiksi erillisiksi kaupunkiympäristön alueiksi Pursiseuran alueen koillisreunassa on Lammasluodon metsäkumpare. Sen la ki osan puusto koostuu kookkaista männyistä, pihlajista ja muutamista kuu ses ta. Rannassa on tervaleppiä. Alueen korkein kohta on hieman yli viiden metrin korkeudessa. Puustokartta ja maaperäselvitys Alueen oleellinen puusto on mitattu pohjakartalle. Alueelta on tehty maa perä sel vi tys, joka ulottuu nykyisen rantaviivan ulkopuolelle. Naantalin Purjehdusseuran alue Naantalin Purjehdusseura ry on perustettu Siinä on yli 700 jä sen tä, jois ta juniorijäseniä on noin 150. Seura on toiminut Lammasluodossa 35 vuot ta Naantalin seurakuntayhtymän vuokra-alueella. Nyt on tarkoitus tehdä vas taa va vuokrasopimus kaupungin ja seuran välille. NPS:n edustajien kanssa on pidetty palaverit , maas tokäyn ti, ja Seuran tavoitteena on Seurakuntayhtymän kans sa aiemmin tehdyn sopimuksen mukaisen vuokra-alueen hallinta. Mahdol li suu te na on myös kaavailtu vesiurheilukeskuksen kehittämistä Lam masluo toon koskien junioritoimintaa, vammaispurjehdusta, me ri pe las tus toi mintaa, sukellusta jne. Mahdollista olisi myös keskukseen liittyen pa vil jon ki raken nuk sen rakentaminen vuokrattavaksi erilaisiin tapahtumiin. Ensisijaisina ovat toimisto ja koulutustila, wc:t, suihkut ja sauna, varastotilaa jol lil le, ranta sau na säilyisi ennallaan. Liitteenä on NPS:n alustava luonnos alueen käyttösuunnitelmaksi. LIITE A4, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Villa Marien alue Asemakaavassa Lukkarinkadun ja venesatama-altaan välissä on asuin-lii kera ken nus ten korttelialue, jossa on käynnissä rakennuksen laajennustyö sekä py sä köin ti alue. Villa Marie hakee lisämajoitustilalle laajennusvarausta py säköin ti alu eel le. Tä mä otettaneen tarvittavilta osin huomioon jatkossa, kun suun nit te lu vaih to eh to ja viedään eteenpäin.

5 Meri-Naantalin Y-tontti Aiemmat kaavamuutoshankkeet Y-tontin asemakaavan muuttaminen asuinkäyttöön on ollut kahdesti vi reil lä, 90-luvulla ja vuonna Asukkaiden vastustus on johtanut mo lem mil la ker roil la kaavamuutostyön keskeyttämiseen. Alueelta on laadittu päi vät ty pysäköintiselvitys. Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Naantalin maankäytön ke hitys ku van Maankäytön muutosalueita kuvaavassa kartassa suun nit te lualue on tiivistyvä asuinalue, jonka tavoiteväkiluku vuoteen 2025 men nes sä on 150 henkilöä, mikä mitoituksella 50 k-m/asukas tarkoittaa k-m². Liitteeseen 2e on kerätty Lammasluodon alueen mahdollisesta ra ken ta mi sesta annettu palaute ja kannanotot, jotka on saatu mennessä. Tä hän ase ma kaa va muu tok seen liittyvä palaute annetaan normaalin kaa va pro ses sin ta paan kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikoina. LIITE A5, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Kaavaluonnosvaihtoehdot Suunnittelualueelle on laadittu arkkitehtitoimisto Tarmo Mustosen toimesta nel jä vaihtoehtoista maankäyttöluonnosta asemakaavoituksen pohjaksi. Luon nok set ovat liitteenä. LIITE A6, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Luonnokset poikkeavat toisistaan rakentamiseen käytettävän alueen laa juuden suhteen. Kaikissa luonnoksissa satama-altaan itäpuolelle Lammasluodon kaak koisreu naan on sijoitettu merelle avautuva asuinkortteli. Sen kaakkoisreunalla on satama-altaan ja merenlahden yhdistävä, satama-altaan vedenlaatua paran ta va kanaali. Kanaaliin liittyy asuinkortteleiden rajaama aukio. Kaikkien ver sioi den kerrostalokortteleiden paikoitus on sijoitettu korttelin keskelle, pi ha kan nen alle. Kulku kansille on asuinkerrostalolamellien välisten por taiden kautta. Paikoituksen ja ensimmäisen kerroksen korkeusasema on Naanta lin rakennusmääräysten vähimmäiskorkeus +3,5 metriä. Lukkarinkadun mut kaan, alueen etelänurkkaan nk. Meri-Naantalin Y-tontille, on kaikissa luon nos ver siois sa sijoitettu II-kerroksinen, kampamainen rivitaloryhmä, jossa on ra ken nus oi keut ta k-m². Korttelin paikoitus on Sun tion ka dul ta.

6 Pursiseuran alu eel le on esitetty lisärakentamista, samoin Lukkarinkadun itäi seen mutkaan. Luk ka rin tien pursiseuralle menevän osuuden varteen on si joi tet tu kaksi pai koi tus aluet ta, yhteensä 20 autopaikkaa. Luonnoksessa 1 ranta-alueelle on sijoitettu kaksi kerrostalokorttelia, joiden yh teen las ket tu rakennusoikeus on k-m². Eteläinen kortteli avautuu kaak koon. Ainoastaan pieni suikale puistosta on otettu rakentamiseen, hyvä puus to säilyy. Ajo kaakonpuoleiseen kortteliin on aukiolta. Luonnoksessa 2 ranta-alueelle on sijoitettu samoin kaksi ker ros ta lo kort telia, joi den yhteenlaskettu rakennusoikeus on k-m². Eteläinen kortteli avau tuu lounaaseen. Suikale puistosta on otettu rakentamiseen, hyvää puustoa jää rakentamisen alle hieman. Ajo kaakonpuoleiseen kortteliin on ul koilu rei tin alkupäästä. Luonnoksessa 3 ranta-alueelle on sijoitettu kolme kerrostalokorttelia, joiden yh teen las ket tu rakennusoikeus on k-m². Kortteleiden väliin jää yh teis käy tös sä oleva puistoalueen ranta. Eteläisin kortteli sijoittuu kaak koisosan tervalepikön päälle. Ajo kaakonpuoleiseen kortteliin on puiston kaut ta, ur hei lu ken tän vierestä. Luonnoksessa 4 ranta-alueelle on sijoitettu suurin määrä uudisrakentamista kah teen kerrostalokortteliin. Yhteenlaskettu rakennusoikeus on k-m². Kortteleiden välissä oleva ranta-alue jää yksityiseksi. Kaa kon puo lei ses sa suurkorttelissa on yksi paikoitushalli, johon ajo on esitetty au kion kaut ta. Rakennusmassa sijoittuu osittain puistoalueen rannan kau neim pien aluei den päälle. Asiaa esitteli kokouksessa arkkitehti Tarmo Mustonen ja kau pun gin ark kiteh ti Kirsti Junttila. MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: KOKOUSKÄSITTELY: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää jatkaa Lam mas luodon alueen kaavamuutoksen suunnittelua päivätyn vaih to eh to 2 pohjalta. Asian käsittelyn aluksi esittelijä muutti päätösehdotuksensa kuu lu maan seuraavasti: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi Lammas luo don asemakaavamuutoksen päivätyt alustavat luon nos vaih to eh dot. Lautakunta tutustuu suunnittelualueeseen maastokäynnillä seu-

7 raa van kokouksen yhteydessä. Maastokäynnille kutsutaan myös kaupunkisuunnittelujaosto. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maankäyttöpäällikön muutettu päätösehdotus hyväksyttiin. Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila : Lammasluodon kaavaluonnoksen valmistelua on jatkettu selvittämällä alueen pysäköintiä, käynnistämällä maisematarkastelun ja alueen ra ken net tavuus sel vi tyk sen laatiminen. Paikoitusselvitys Pysäköintiselvityksestä ilmenevät suunnittelualueella ja sen läheisyydessä ole vat asuntoyhtiöiden autopaikat ja yleiseen pysäköintiin käytettävissä olevat alueet nykyisellään. Luonnossuunnitelmasta esitetään kaksi vaih to eh toista ratkaisumallia paikoituksen järjestämiseen. Lisäksi on otettu esille Naanta lin lukion LPA-alueen autopaikat, jotka olisivat/ovat otettavissa käyt töön kesäaikana ja viikonloppuisin. Lammasluodon maisemaselvitys Maisemaselvitys käsittää 3D-mallinnukset luonnosvaihtoehdoista ja nii den sijoittaminen näkymään Kylpylän suunnasta tarkasteltuna. Työhön sisäl tyy myös kirjallinen selostus eri vaihtoehtojen maisemavaikutuksista. Työn tekijä on Maisema-arkkitehtitsto Byman&Ruokonen / mai se ma-ark kiteh ti MARK, SAFA Ria Ruokonen. Työ valmistuu toukokuussa. Lammasluodon maaperäselvitys Rakennettavuusselvitys käsittää tarvittavien maaperätietojen hankkimisen ja nii den perusteella laadittavan raportin alueen rakennettavuudesta sekä maa- ja pohjarakentamisen kannalta ohjeistuksen kaavoitusta varten. Työn tekijä on SM MAANPÄÄ OY / DI Sauli Maanpää. Työ valmistuu toukokuussa. Liitteenä on pysäköintiselvitys. LIITE A1, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Kokouksessa asiaa esitteli kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila. MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ:

8 KOKOUSKÄSITTELY: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää jatkaa Lam mas luodon alueen kaavamuutoksen suunnittelua päivätyn vaih to eh to 2 pohjalta siten, että itäisempi rakennusyksikkö kään ne tään avautumaan merelle. Maisemaselvitys ja maa pe räsel vi tys tuodaan seuraavaan lautakuntakäsittelyyn. Jarkko Kanerva esitti Heikki Lindgrenin kannattamana seu raavaa: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää jatkaa Lam mas luodon alueen kaavamuutoksen suunnittelua siten, että lau ta kunnal le tuodaan ennen jatkosuunnittelua myös NPS:n alu eenkäyt tö luon nok seen pohjautuva ratkaisu, jossa alueelle ei tule li sää asuntorakentamista. Maisemaselvitys ja maaperäselvitys tuodaan seuraavan lau takun ta kä sit te lyyn päivättyä vaihtoehtoa 2 muokataan siten, että itäi sempi rakennusyksikkö käännetään avautumaan merelle. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä maan käyt tö pääl likön ehdotusta kannattivat Martti Jaanto, Jarmo Masalin, Minna Teikari-Eura, Erkki Hellman ja Saara Seppälä. Kanervan eh do tus ta kannattivat Jarkko Kanerva, Heikki Lindgren ja Leena Salo. Puheenjohtaja totesi äänestyksen perusteella kaavoitus- ja ympä ris tö lau ta kun nan hyväksyneen maankäyttöpäällikön eh dotuk sen äänin 5-3. Markku Tuuna poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aika na. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maankäyttöpäällikön ehdotus hyväksyttiin. Jäsenet Jarkko Kanerva, Heikki Lindgren ja Leena Salo pyy sivät merkitsemään pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä. Jarkko Kanerva jätti eriävän mielipiteensä kirjallisena. LIITE A2, KAAVYMP

9 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila : Lammasluodon asemakaavamuutoksen pohjaksi tehtävät maisemaselvitys ja maaperäselvitys ovat valmistuneet. Maisemaselvitys Maisemaselvityksen on laatinut Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen yh des sä arkkitehtitoimisto Tarmo Mustosen kanssa. Selvityksessä on esi tetty karkea visualisointi ja sanallinen arviointi aiemmin lau ta kun nas sa esi tetyis tä neljästä maankäyttövaihtoehdosta sekä uudesta vaih to eh dos ta no 5, joka tehtiin maaperätarkastelun perusteella. VE 5:ssä ra ken ta mi sen sijaintia on tarkistettu noin kymmenen metriä rantaan päin. Maisemallinen lähtötilanne rakentamiseen esitetyllä alueella poikkeaa ul kopuo lel le jäävästä ympäristöstä siten, että alue on paikalle tuotua täyt tö maa ta, joka kannaksena yhdistää varsinaisen Lammasluodon mantereeseen. Luk karin ka dun varren liikenne- ja paikoitusalueet ovat noin 2 metriä meren pinnan yläpuolella. Rakentamisen korkeus Kaikissa maankäyttöluonnoksen vaihtoehdoissa korttelien rakennukset käsit tä vät kolme kokonaista kerrosta ja sisäänvedetyn ylimmän kerroksen. Auto pai koi tus sijaitsee pihakannen alla, mikä tekee rakennuksen räys täs lin jas ta Luk ka rin ka dun puolelta käytännössä neljän kerroksen korkuisen. Ra ken nuksien alin lattiataso on tulvavaaran vuoksi nostettava 2.2/3.5 korkeuteen. Tämä puolestaan tekee rakennuksista mereltä katsoen lähemmäs viiden ker roksen korkuisia. Rakennusten ylin korkeus jää kuitenkin vähän olemassa olevan puuston latvusta alemmas. Pitkä näkymä kohti kirkon tornia säilyy raken nus ten yli koillisen suunnasta, mm. Rantaruonankadulta katsottuna. Rakennuksia varten rantaa täytynee täyttää nykyistä enemmän. Rakennusten on tarkoitus kohota valtaosin suoraan rantaviivasta, jolloin 3,5 metrin sei nämä suoraan merestä on lähietäisyydellä merkittävä muutos varsin loi va piirtei ses sä ympäristössä. Syntyvä tasoero ympäristöön, johon lisätään kan si pihan korotus, on huomioitava ympäristön rakentamisessa ja esteettömien jalan kul ku yh teyk sien järjestelyissä. Pihalle joudutaan katutasolta mah dol lis tamaan myös nousu hissillä. Kanava ja aukio Ensimmäisen ja toisen rakennuksen väliin on jokaiseen vaihtoehtoon suunni tel tu lyhyt kanava-aihe ja sen yhteyteen aukio. Satama-altaan Ka le van lahteen yh dis tä vä kanavan on tarkoitus parantaa satama-altaan veden laatua.

10 Ka na van ja aukion sovittaminen nostettuihin rakennusmassoihin tulisi mahdol li suuk sien mukaan tehdä porrastetusti, ettei etenkään kanava muo dos tui si ka peak si kuiluksi. Jalankulkuyhteydet rakennusten korkeille kansipihoille (noin 5,0/6,5 metriä merenpinnan yläpuolella) ovat myös haastavia to teut taa, siltamaiset ratkaisut voisivat tulla kysymykseen. Rakennusmassoittelu Vaihtoehdoissa 1 ja 2 rakennukset hahmottuvat yksittäisinä kappaleina rannas sa, 3 ja 4 muodostavat pohjoisen/idän suunnasta katsottuna merestä nouse van kaupunkirintaman ja vaihtoehdossa 5 rakennusten päädyt korostuvat me ri mai se mas sa rytmittäen näkymää. Maaperäselvitys Maaperäselvityksen on laatinut SM MAANPÄÄ OY / DI Sauli Maanpää. Sel vi tys käsittää rakennettavuusselvityksen ja kustannustarkastelun vaih toeh to 5 mukaisesti rakennettaessa. Selvityksessä todetaan seuraavasti: Hyvin kantavilla ja suhteellisen tasaisilla ns. normaalialueilla ra ken net taessa, pohjarakentamisen kustannukset ovat keskimäärin % hankkeen ko ko nais kus tan nuk sis ta (~300 ²). Haasteellisista maaperäolosuhteista voidaan todeta seuraavia yleisiä kus tannus li säyk siä: Louhinnan kustannuslisäys n. 50 /m², louhintasyvyys < 1.0 m Tukipaalutuksen kustannuslisäys n. 40 /m² Porapaalutuksen kustannuslisäys n. 100 /m² Kantavan alapohjan kustannuslisäys 150 % suhteessa maanvaraiseen ala poh jaan Kohteen maankäyttöluonnoksen VE5 mukaisesti, toinen rakennus olisi ve sira ken ta mis ta. Pohjarakentamisen kustannukset tällöin todennäköisesti vähin tään tuplaantuvat ollen lähempänä % (~ /m²) hankkeen ko ko nais kus tan nuk sia. Kustannuksia lisääviä tekijöitä edellä lueteltujen lisäksi ovat: Rakenteiden vesitiiveys ja esim. porapaaluseinä (liite) Rakenteiden korroosiolisäys, suuremmat ainevahvuudet Työvaiheiden pidempi kesto, kaikki työt erikoistöitä, vuodenajat Työturvallisuus Riskien kasvu

11 Luonnontilaiselle maapohjalle rakentaminen vähentää oleellisesti poh ja raken nus kus tan nuk sia. Lisäksi autopaikoituksen lattiatason valinta VE 5:ssä lä hel le nykyistä rantaväylän tasoja (~+2.2) vähentää täyttöjä. Huomattava vai ku tus on myös rakennusten muodolla ja kerrosten lukumäärällä. Suo rakai teen muo toi nen pohja ja korkea rakennus minimoivat poh ja ra ken nus kustan nuk set kerros - m² kohti. Johtopäätökset jatkotyöksi Vaihtoehto 5 käsittää yhteensä rakennusoikeutta k-m². Se pystytään juu ri ja juuri sijoittamaan täyttöalueelle, mutta rakentamisen vaikutuksia luon non ti lais ten alueiden reunoille ei pystyttäne välttämään. Toinen kort telin osa on vesirakentamista, toinen pystytään rakentamaan taloudellisemmin sa vi ker rok sen paksuuden ollessa 5 m. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Naantalin maankäytön ke hitys ku van Maankäytön muutosalueita kuvaavassa kartassa suun nit te lualue on tiivistyvä asuinalue, jonka tavoiteväkiluku vuoteen 2025 mennessä on 150 henkilöä, mikä mitoituksella 50 k-m/asukas tarkoittaa k-m². Nyt vaihtoehdossa 5 esitetty rakennusoikeus ylittää kehityskuvan antaman ta voit teen k-m². Mikäli rakentamisen aluetta supistetaan koskemaan vain täyttöaluetta ja sen sijainti rajataan pohjarakenteen kannalta edul li simmal le alueelle, voitaisiin kerrosalatavoitteesta tinkiä siten, että rakentamisen laa juus jäisi arviolta k-m²:iin. Tämä vastaisi reilusti kahden vuoden ker ros ta lo ra ken ta mi sen kapasiteetin tarvetta Naantalissa. Painopiste Meri-Naan ta lin rakentamisessa jäisi edelleen korkeiden olevien pistetalojen osal le ja altaan varren rakentamisesta tulisi täydentävä osa kokonaisuutta. Täl löin säästettäisiin myös varmemmin luonnontilaiset ranta-alueet. Liitteenä ovat maankäyttöluonnosversiot 1-5, päivätty mai se masel vi tys ar vioin ti, päivätty pohjarakennuskustannusten tarkastelu se kä rakennettavuusselvityskartta. LIITE A1, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A2, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A3, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A4, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Kokouksessa asiaa esitteli kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila. MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: Lammasluodon kaavamuutostyötä jatketaan laatimalla kaa valuon nos. Vaihtoehto 5 rakennusoikeutta vähennetään siten, että rakentaminen pystytään sijoittamaan liitteenä olevan ra kennet ta vuus sel vi tys kar tan punaiselle alueelle, jolla sa vi ker ros tuman arvioitu paksuus on alle 5 metriä

12 Asian käsittelyn aluksi esittelijä muutti päätösehdotuksensa kuu lu maan seuraavasti: MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKÖN MUUTETTU EHDOTUS: KOKOUSKÄSITTELY: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää, että Lam mas luo don asemakaavatyö siirretään kaupunkisuunnittelujaoston kä sit telyyn jatkotyön ohjeistuksen antamista varten. Jarkko Kanerva ehdotti Heikki Lindgrenin, Elisabeth Erholtzin ja Leena Salon kannattamana, että lautakunta päättää seu raavaa: Kun Lammasluodon kaavamuutostyötä jatketaan laatimalla kaa va luon nos, Lammasluodolle ja Teljentien metsikköön ja nii den väliselle alueelle ei tule asuntorakentamista. Teljentien poh jois puo lel le ei myöskään rakenneta jalkakäytävää tai kevyen lii ken teen väy lää. Tämän jälkeen suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä maankäyt tö pääl li kön muutettua päätösehdotusta kannattivat Martti Jaan to, Jarmo Masalin, Juhani Saarinen, Anita Saksi ja Saara Sep pä lä. Jarkko Kanervan ehdotusta kannattivat Miikka Metsä ran ta, Elisabeth Erholtz, Jarkko Kanerva, Heikki Lindgren, Ju ha Eura ja Leena Salo. Puheenjohtaja totesi äänestyksen perusteella kaavoitus- ja ympä ris tö lau ta kun nan hyväksyneen Jarkko Kanervan ehdotuksen ää nin 6-5. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päätti Jarkko Kanervan ehdo tuk sen mukaisesti, että kun Lammasluodon kaa va muu tostyö tä jatketaan laatimalla kaavaluonnos, Lammasluodolle ja Tel jen tien metsikköön ja niiden väliselle alueelle ei tule asunto ra ken ta mis ta. Teljentien pohjoispuolelle ei myöskään ra kenne ta jalkakäytävää tai kevyenliikenteenväylää.