Asemakaavoituksen lausunto Manner-Naantalin osayleiskaavaehdotuksesta

Transkriptio

1 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Asemakaavoituksen lausunto Manner-Naantalin osayleiskaavaehdotuksesta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitusarkkitehti Mika Sahlström : Naantalin kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt pyytää lausuntoa Manner-Naantalin osayleiskaavaehdotuksesta mm. kaavoitus- ja ympäristölautakunnalta. Osayleiskaavaehdotuksen aineisto on kaupungin internet-sivuilla osoitteesta: nli_oyk/fi_fi/manner_nli_oyk_1/ Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen esittelee kokouksessa osayleiskaava-aineistoa. Yleistä Manner-Naantalin osayleiskaava on tullut vireille keväällä Työn tavoitteena on laatia Manner-Naantalin alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Osayleiskaavan tavoitteena suunnittelutyölle on kestävän kehityksen periaatteiden ja taloudellisen yhdyskuntarakenteen toteuttaminen sekä hyvän ympäristön tuottaminen. Osayleiskaavalla pyritään toteuttamaan Naantalin kehityskuvassa 2035 ja Turun seudun rakennemallissa 2035 asetettuja väestö- ja työpaikkatavoitteita ja osoittamaan niitä varten tarpeellinen määrä aluevarauksia. Asumisvaltaiset täydennysrakentamiskohteet Kaavatyössä on tutkittu potentiaalisia täydennysrakentamisalueita. Alueet ovat tarkentuneet kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavatyön tuloksena on syntynyt ns. täydennysrakentamisselvitys jossa osoitetaan lähinnä asumiseen liittyvät täydennysrakentamiskohteet mitoitustietoineen sekä alueiden rakentumisvaiheineen (ehdotusvaiheen liitteet 3, 8a ja 8b). Kaavassa täydennysrakentamista on sijoitettu tasaisesti eri puolille osayleiskaava-aluetta, usein laajentumisalueet sijoittuvat viher- ja virkistysalueille. Ennen alueiden asemakaavoitusta tulisi täydennysrakentamisselvitykseen liittää viher- ja virkistysalueverkkotarkastelu. Laajempialainen tarkastelu mahdollistaa mm. kompensaatioperiaatteen käytön. Esimerkiksi täydennysrakentamisen myötä

2 poistuvan lähimetsän tilalle voidaan osoittaa toinen virkistykseen soveltuva alue. Luonnosvaiheessa täydennysrakentamiskohteita havainnollistettiin kolmiulotteisella kaupunkimallilla. Kaupunkimallia ei ole julkaistu luonnosvaiheen jälkeen. Rakennettu kulttuuriympäristö ja rakennussuojelu Manner-Naantalin alueella on merkittävä määrä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita (valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat). Ehdotusvaiheen liitteessä 6 on eritelty tarkemmin kohdetietoja. Manner-Naantalin rakennetun kulttuuriympäristön inventointi on vielä kesken. Inventointi kohdennetaan myös uudempaan rakennuskantaan, joita ei ole vielä asemakaavoilla suojeltu. MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: Edellä esitetyn perusteella kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan seuraavaa: Täydennysrakentamiseen osoitettuja tilavarauksia asuntorakentamiselle on riittävästi, osayleiskaavaehdotus toteuttaa Naantalin kehityskuvan 2035 ja Turun seudun rakennemallin 2035 mukaisia väestötavoitteita. Täydennysrakentamisselvitystä tulee täydentää viher- ja virkistysalueverkko selvityksellä, ennen täydennysalueiden asemakaavoitusta. Asemakaavoja laadittaessa ja alueita rakennettaessa tulee varmistaa, että uudisrakentamisessa etsitään soveltuvuutta alueen erityisolosuhteisiin ja rakennetun ympäristön luonteeseen, ekologista kestävyyttä ja korkeatasoista ilmettä. Kulttuuriympäristöä tulee vaalia myös täydennysrakentamisessa. Kaupunkimallia tulee ylläpitää ajantasaisena osayleiskaavaprosessin loppuun, myöhempää asemakaavatyötä varten. Uudemman rakennuskannan inventointityö saatetaan valmiiksi ja aluekokonaisuudet ja merkittävät rakennukset arvotetaan esimerkiksi alueen yhtenäisyyden, ominaispiirteiden, arkkitehtuuristen arvojen mukaisesti. Arvoalueiden sekä arvorakennuksien suojelukysymykset ratkaistaan kohdekohtaisesti tulevilla asemakaavoilla. Valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön RKY 2009 alueen suojellut rakennukset tulee merkitä osayleiskaavaan.

3 KOKOUSKÄSITTELY: Asian käsittelyn yhteydessä esittelijä täydensi päätösehdotustaan seuraavilla lisäyksillä: Kohtaan täydennysrakentaminen lisäys: Tässä tarkastelussa tulee kiinnittää huomiota ns. kompensaatioperiaatteeseen. Jos viheralueita poistuu, jäljelle jäävien alueiden kunnostukseen ja käyttömahdollisuuksien lisäämiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja loppuun lisäykset: Asutuksen ja teollisuuden väliin tulisi jättää riittävät suojavyöhykkeet, jotta terveellinen ja viihtyisä elinympäristö toteutuu ja teollisuuden toimintaedellytykset voidaan turvata. Kuntalaisille tulisi järjestää korjatun ehdotuksen esittely. Esittelijän tekemään muutettua päätösehdotusta kannatti Saara Seppälä. Lautakunnan jäsen Jarkko Kanervan esitti, Heikki Lindgrenin kannattamana seuraavaa lisäystä esittelijän muutettuun päätösehdotukseen: Osayleiskaavaehdotusta laadittaessa ei ole riittävästi otettu huomioon kuntalaispalautetta. Tämä näkyy siinä, että lähivirkistysalueita on merkittävästi osoitettu asumiskäyttöön mm. maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen Kalevanlahden ympäristössä. Kailon saaressa paljon käytetty virkistysalue on supistunut miltei olemattomiin. Ulkoilureitistö on jäänyt hajanaiseksi ja reittien jatkuvuutta ei ole riittävän tarkasti huomioitu Käydyn keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi tulleen kaksi kannatettua ehdotusta, joten on suoritettava äänestys. Tämän jälkeen hyväksytyn äänestysesityksen mukaan suoritetussa äänestyksessä esittelijän muutetun päätösehdotuksen puolesta äänestivät Martti Jaanto, Elisabeth Erholtz, Jarkko Masalin, Erkki Hellman, Anita Saksi, Saara Seppälä ja Juha Eura. Jarkko Kanervan täydennysesityksen puolesta äänestivät Heikki Lindgren ja Jarkko Kanerva. Puheenjohtaja totesi

4 äänestyksen perusteella esittelijän muutetun päätösehdotuksen tulleen lautakunnan päätökseksi äänin 7 2. MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKÖN MUUTETTU PÄÄTÖSEHDOTUS: Edellä esitetyn perusteella kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan seuraavaa: Täydennysrakentamiseen osoitettuja tilavarauksia asuntorakentamiselle on riittävästi, osayleiskaavaehdotus toteuttaa Naantalin kehityskuvan 2035 ja Turun seudun rakennemallin 2035 mukaisia väestötavoitteita. Täydennysrakentamisselvitystä tulee täydentää viher- ja virkistysalueverkko selvityksellä, ennen täydennysalueiden asemakaavoitusta. Tässä tarkastelussa tulee kiinnittää huomiota ns. kompensaatioperiaatteeseen. Jos viheralueita poistuu, jäljelle jäävien alueiden kunnostukseen ja käyttömahdollisuuksien lisäämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Asemakaavoja laadittaessa ja alueita rakennettaessa tulee varmistaa, että uudisrakentamisessa etsitään soveltuvuutta alueen erityisolosuhteisiin ja rakennetun ympäristön luonteeseen, ekologista kestävyyttä ja korkeatasoista ilmettä. Kulttuuriympäristöä tulee vaalia myös täydennysrakentamisessa. Kaupunkimallia tulee ylläpitää ajantasaisena osayleiskaavaprosessin loppuun, myöhempää asemakaavatyötä varten. Uudemman rakennuskannan inventointityö saatetaan valmiiksi ja aluekokonaisuudet ja merkittävät rakennukset arvotetaan esimerkiksi alueen yhtenäisyyden, ominaispiirteiden, arkkitehtuuristen arvojen mukaisesti. Arvoalueiden sekä arvorakennuksien suojelukysymykset ratkaistaan kohdekohtaisesti tulevilla asemakaavoilla. Valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön RKY 2009 alueen suojellut rakennukset tulee merkitä osayleiskaavaan. Asutuksen ja teollisuuden väliin tulisi jättää riittävät suojavyöhykkeet, jotta terveellinen ja viihtyisä elinympäristö toteutuu ja teollisuuden toimintaedellytykset voidaan turvata. Kuntalaisille tulisi järjestää korjatun ehdotuksen esittely KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA:

5 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta hyväksyi maankäyttöpäällikön muutetun päätösehdotuksen. Jarkko Kanerva ja Heikki Lindgren jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.