Sisällysluettelo. 26 Lammasluodon asemakaavamuutos Asemakaavan muuttaminen Kukolan teollisuusalueella, osa II 29

Transkriptio

1 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Sisällysluettelo Sivu 26 Lammasluodon asemakaavamuutos 3 27 Asemakaavan muuttaminen Kukolan teollisuusalueella, osa II Manner-Naantalin osayleiskaava Kaupunginjohtajan tilannekatsaus 84

2 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Aika kello 17:02-19:15 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Osallistujat Lindström Jan puheenjohtaja Aho Kimmo varapuheenjohtaja Ahti Antti Anita Saksin varajäsen Gustafsson Hanna jäsen Hagsberg Sirpa Kaisa Sipposen varajäsen Junnila Vilhelm jäsen 26 (osa) - 29 Valtonen Lasse jäsen Aalto Hannu KH:n 1. varapuheenjohtaja Santalahti Samuli KH:n 2. varapuheenjohtaja 26 (osa) - 29 (osa) Mutanen Jouni kaupunginjohtaja Lehikoinen Elise maankäyttöpäällikkö 26 ja 28 Sippola Arja arkkitehti FCG 28 Tarmo Mustonen arkkitehti SAFA 26 Suonpää Kimmo pöytäkirjanpitäjä Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajat Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Sirpa Hagsberg ja Antti Ahti. Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Jan Lindström puheenjohtaja Kimmo Suonpää pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Naantalissa 25. huhtikuuta 2016 Sirpa Hagsberg Antti Ahti

3 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Lammasluodon asemakaavamuutos 1105/ /2013 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Arkkitehti Sissi Qvickström : Vireilletulo Lammasluodon asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Vireil letulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa Suunnittelualue ja tavoitteet Tehtävänä on laatia asemakaavan muutos Lammasluodon ja Meri-Naantalin al taan ran ta-alueen sekä nk. Y-tontin alueelle. Asemakaavan muutos koskee osaa Naantalin kau pungin 9. kaupunginosan ase ma-kaavasta Ak-100, Väinölänniemi 3. Tarkoituksena on muuttaa asemakaavaa niin, että se sallii tiiviin asuinrakentamisen sekä pienvenesata man sijoittumisen alueelle. Asemakaavassa tut ki taan erityyppisen asumisen sijoittumista alueelle siten että muodostuu ym pä ris töön sä sopiva kokonaisuus. Tavoitteena on myös sijoittaa lisärakennusoikeutta kaupungin omistamalle maa-alu eel le. Suunnittelun lähtökohdat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa Maankäyttö- ja ra ken nus lain mukaista aluei denkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valta kunnallisesti merkittävien seik kojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoi tuksessa sekä valtion viranomaisten toi min nas sa. VAT-tavoitteista seuraavat kokonaisuu det koskevat suunnittelualuetta: Toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Maakuntakaava Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnit-

4 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto telualue on kaupunkikehittä misen kohdealuetta, jolla yhdyskuntarakennetta tu lee tiivistää ja rakenta mistehokkuutta lisätä. Raken teen tiivistämisen tulee kui ten kin olla ympäristön laatua ke hittävää. Alue on myös kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta tärkeä, jolla suunnitte lun tulee olla maiseman ar vo ja turvaavaa ja edistävää. Li säksi alue on taajamatoimintojen aluetta (A), joka voi sisältää asumista ja paikallisia palvelukeskuksia. Rantaa kiertää ul koilureitti. Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Naantalin maankäytön kehityskuvan Maankäytön muutosalueita kuvaavassa kartassa suunnittelualue on tii vis ty vä asuinalue, jonka tavoiteväkilu ku vuoteen 2025 mennessä on 150 hen ki löä. Yleiskaava Naantalin yleiskaavassa , alue on vesiliikenteen aluetta (LV), lähivirkistys aluetta (VL) ja pieni osa kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Yleis kaa va on vuodelta 1982, eikä se ole oikeusvai kutteinen. Manner-Naantalin osayleiskaavatyö on kuulutettu vireille Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa (Ak-100) joka on vahvistunut , suunnitte lualue on vene valkama-aluetta (LV1), yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), liikeraken nusten korttelialuetta (AL), pysäköimisaluetta (Lp), puistoaluetta (P) ja tori/katuaukiota. Y-tontin rakennusoikeus on k-m² kahdessa kerroksessa ja AL-tontin 400 k-m² ja 1 krs. Maanomistus Asemakaavan muutosalue on Naantalin seurakuntayhtymän ja Naantalin kau pun gin omistuksessa. Kaupungilla on myös käyttö-oikeus seurakuntayhtymän vesialueille. Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Naantalissa, Väinölän kaupunginosassa. Aluetta ra jaa lounaassa Kavejanranta, kaakossa Lukkarinkatu, Teljentie ja urheilukenttä. Pohjois-puolella on me rialuetta. Naantalin kaupun gilla on käyttösopimuksia Naantalin seurakuntayhtymän kans sa puisto-, katu-, ranta- ja vesi-

5 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto alueista. Aluetta ympäröi kerros- ja rivitalot. Teljentien varrelle on rakennettu pallokenttä. Lammasluodossa toi mii kilpapurjehtijoiden ja junio rien tu ki koh ta na Naantalin Purjehdusseura ry päivätty OAS on liitteenä. LIITE A1, KAAVYMP (säilytetään erilliesssä kaavakansiossa) KAUPUNGINARKKITEHTI: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi päi vätyn Lammas luodon asema kaavan muutoksen osal lis tu mis- ja arviointi suunnitelman, OAS:n. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maanomistus Kaupunginarkkitehdin ehdotus hyväksyttiin. Naantalin seurakuntayhtymän omistamat maa-alueet suunnittelualueella ovat siirtyneet kaupungin omistukseen 2015 tammikuussa. Liitteenä on maanomistuskartta. LIITE A1, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Luonto- ja lepakkoselvitys Alueelta on tehty kesällä 2012 Suomen Luontotieto Oy:n laatima luon to arvo jen perusselvitys, johon sisältyy myös liito-oravatarkastelu. Alueelta ei löy ty nyt merkkejä liito-oravan esiintymisestä eikä alueella ole liito-oravalle op ti maa lis ta elinympäristöä. Alueella ei esiinny Luonnonsuojelulain 29 mu kai sia suojeltavia luontotyyppejä. Luonto- ja lepakkoselvitykset ovat liitteenä. LIITE A2, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A3, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Luontoselvityksessä on maininta pohjanlepakoista ja vesisiipoista, mistä

6 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto syys tä alueelta tehtiin erillinen lepakkoselvitys kesällä 2014 / Ym pä ris tökon sul toin ti Jynx Oy, FT, biologi Thomas Lilley. Yhteenvetona sel vi tyk sessä todetaan, että kaava-alueelta ei löydetty lepakoiden levähtämis- tai lisään ty mis paik ko ja. Alueen itäreunan varttunut männikkö oli kuitenkin useiden pohjanlepakoiden ruokailualueena. Teljentien varressa olevan kukkulan kallioinen lakialue kohoaa 7,5 metrin kor keu teen. Metsä sen ympärillä puustoltaan ja metsänpohjaltaan tulee pyrkiä huomioimaan kaavoituksessa. Teljentien ja rannan välisen puistoalue ulkoilureitti on ahkerassa käytössä. Tes ti sun nun tai na 15 minuutin aikana, klo , reittiä käytti 25 ihmis tä. Reitin alku Lukkarinkadun mutkassa on puustoltaan män nik köä. Ulkoi lu reit ti toimii Naantalin kylpylää ja Vanhaakaupunkia yh dis tä vä nä kevyen lii ken teen yhteytenä. Toisaalta metsikkö jäsentää kylpylä-koulualueen ja Meri-Naantalin omiksi erillisiksi kaupunkiympäristön alueiksi Pursiseuran alueen koillisreunassa on Lammasluodon metsäkumpare. Sen la ki osan puusto koostuu kookkaista männyistä, pihlajista ja muutamista kuu ses ta. Rannassa on tervaleppiä. Alueen korkein kohta on hieman yli viiden metrin korkeudessa. Puustokartta ja maaperäselvitys Alueen oleellinen puusto on mitattu pohjakartalle. Alueelta on tehty maa perä sel vi tys, joka ulottuu nykyisen rantaviivan ulkopuolelle. Naantalin Purjehdusseuran alue Naantalin Purjehdusseura ry on perustettu Siinä on yli 700 jä sentä, jois ta juniorijäseniä on noin 150. Seura on toiminut Lammasluodossa 35 vuot ta Naantalin seurakuntayhtymän vuokra-alueella. Nyt on tarkoitus teh dä vas taa va vuokrasopimus kaupungin ja seuran välille. NPS:n edustajien kanssa on pidetty palaverit , maas tokäyn ti, ja Seuran tavoitteena on Seurakuntayhtymän kans sa aiemmin tehdyn sopimuksen mukaisen vuokra-alueen hallinta. Mahdol li suu te na on myös kaavailtu vesiurheilukeskuksen kehittämistä Lam masluo toon koskien junioritoimintaa, vammaispurjehdusta, me ri pe las tus toi mintaa, sukellusta jne. Mahdollista olisi myös keskukseen liittyen pa vil jon ki raken nuk sen rakentaminen vuokrattavaksi erilaisiin tapahtumiin. Ensisijaisina ovat toimisto ja koulutustila, wc:t, suihkut ja sauna, varastotilaa jol lil le, ranta sau na säilyisi ennallaan.

7 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Liitteenä on NPS:n alustava luonnos alueen käyttösuunnitelmaksi. LIITE A4, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Villa Marien alue Asemakaavassa Lukkarinkadun ja venesatama-altaan välissä on asuin-lii kera ken nus ten korttelialue, jossa on käynnissä rakennuksen laajennustyö sekä py sä köin ti alue. Villa Marie hakee lisämajoitustilalle laajennusvarausta pysä köin ti alu eel le. Tä mä otettaneen tarvittavilta osin huomioon jatkossa, kun suun nit te lu vaih to eh to ja viedään eteenpäin. Meri-Naantalin Y-tontti Aiemmat kaavamuutoshankkeet Y-tontin asemakaavan muuttaminen asuinkäyttöön on ollut kahdesti vi reillä, 90-luvulla ja vuonna Asukkaiden vastustus on johtanut mo lem milla ker roil la kaavamuutostyön keskeyttämiseen. Alueelta on laadittu päi vät ty pysäköintiselvitys. Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Naantalin maankäytön ke hitys ku van Maankäytön muutosalueita kuvaavassa kartassa suun nit te lualue on tiivistyvä asuinalue, jonka tavoiteväkiluku vuoteen 2025 men nes sä on 150 henkilöä, mikä mitoituksella 50 k-m/asukas tarkoittaa k-m². Liitteeseen 2e on kerätty Lammasluodon alueen mahdollisesta ra ken ta mises ta annettu palaute ja kannanotot, jotka on saatu mennessä. Tähän ase ma kaa va muu tok seen liittyvä palaute annetaan normaalin kaa va proses sin ta paan kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikoina. LIITE A5, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Kaavaluonnosvaihtoehdot Suunnittelualueelle on laadittu arkkitehtitoimisto Tarmo Mustosen toimesta nel jä vaihtoehtoista maankäyttöluonnosta asemakaavoituksen pohjaksi. Luon nok set ovat liitteenä.

8 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto LIITE A6, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Luonnokset poikkeavat toisistaan rakentamiseen käytettävän alueen laa juuden suhteen. Kaikissa luonnoksissa satama-altaan itäpuolelle Lammasluodon kaak koisreu naan on sijoitettu merelle avautuva asuinkortteli. Sen kaakkoisreunalla on satama-altaan ja merenlahden yhdistävä, satama-altaan vedenlaatua paran ta va kanaali. Kanaaliin liittyy asuinkortteleiden rajaama aukio. Kaikkien ver sioi den kerrostalokortteleiden paikoitus on sijoitettu korttelin keskelle, pi ha kan nen alle. Kulku kansille on asuinkerrostalolamellien välisten por taiden kautta. Paikoituksen ja ensimmäisen kerroksen korkeusasema on Naanta lin rakennusmääräysten vähimmäiskorkeus +3,5 metriä. Lukkarinkadun mut kaan, alueen etelänurkkaan nk. Meri-Naantalin Y-tontille, on kaikissa luon nos ver siois sa sijoitettu II-kerroksinen, kampamainen rivitaloryhmä, jos sa on ra ken nus oi keut ta k-m². Korttelin paikoitus on Sun tion ka dulta. Pursiseuran alu eel le on esitetty lisärakentamista, samoin Lukkarinkadun itäi seen mutkaan. Luk ka rin tien pursiseuralle menevän osuuden varteen on si joi tet tu kaksi pai koi tus aluet ta, yhteensä 20 autopaikkaa. Luonnoksessa 1 ranta-alueelle on sijoitettu kaksi kerrostalokorttelia, joiden yh teen las ket tu rakennusoikeus on k-m². Eteläinen kortteli avautuu kaak koon. Ainoastaan pieni suikale puistosta on otettu rakentamiseen, hyvä puus to säilyy. Ajo kaakonpuoleiseen kortteliin on aukiolta. Luonnoksessa 2 ranta-alueelle on sijoitettu samoin kaksi ker ros ta lo kort telia, joi den yhteenlaskettu rakennusoikeus on k-m². Eteläinen kortteli avau tuu lounaaseen. Suikale puistosta on otettu rakentamiseen, hyvää puustoa jää rakentamisen alle hieman. Ajo kaakonpuoleiseen kortteliin on ul koilu rei tin alkupäästä. Luonnoksessa 3 ranta-alueelle on sijoitettu kolme kerrostalokorttelia, joiden yh teen las ket tu rakennusoikeus on k-m². Kortteleiden väliin jää yh teis käy tös sä oleva puistoalueen ranta. Eteläisin kortteli sijoittuu kaakkois osan tervalepikön päälle. Ajo kaakonpuoleiseen kortteliin on puiston kaut ta, ur hei lu ken tän vierestä. Luonnoksessa 4 ranta-alueelle on sijoitettu suurin määrä uudisrakentamista kah teen kerrostalokortteliin. Yhteenlaskettu rakennusoikeus on k-m². Kortteleiden välissä oleva ranta-alue jää yksityiseksi. Kaa konpuo lei ses sa suurkorttelissa on yksi paikoitushalli, johon ajo on esitetty aukion kaut ta. Rakennusmassa sijoittuu osittain puistoalueen rannan kau neimpien aluei den päälle.

9 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Asiaa esitteli kokouksessa arkkitehti Tarmo Mustonen ja kau pun gin ark kiteh ti Kirsti Junttila. MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: KOKOUSKÄSITTELY: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila : Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää jatkaa Lam mas luodon alueen kaavamuutoksen suunnittelua päivätyn vaih to eh to 2 pohjalta. Asian käsittelyn aluksi esittelijä muutti päätösehdotuksensa kuu lu maan seuraavasti: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi Lammas luo don asemakaavamuutoksen päivätyt alustavat luon nos vaih to eh dot. Lautakunta tutustuu suunnittelualueeseen maastokäynnillä seu raa van kokouksen yhteydessä. Maastokäynnille kutsutaan myös kaupunkisuunnittelujaosto. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maankäyttöpäällikön muutettu päätösehdotus hyväksyttiin. Lammasluodon kaavaluonnoksen valmistelua on jatkettu selvittämällä alueen pysäköintiä, käynnistämällä maisematarkastelun ja alueen ra ken net tavuus sel vi tyk sen laatiminen. Paikoitusselvitys Pysäköintiselvityksestä ilmenevät suunnittelualueella ja sen läheisyydessä ole vat asuntoyhtiöiden autopaikat ja yleiseen pysäköintiin käytettävissä olevat alueet nykyisellään. Luonnossuunnitelmasta esitetään kaksi vaih to ehtois ta ratkaisumallia paikoituksen järjestämiseen. Lisäksi on otettu esille Naan ta lin lukion LPA-alueen autopaikat, jotka olisivat/ovat otettavissa käyt töön kesäaikana ja viikonloppuisin.

10 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Lammasluodon maisemaselvitys Maisemaselvitys käsittää 3D-mallinnukset luonnosvaihtoehdoista ja nii den sijoittaminen näkymään Kylpylän suunnasta tarkasteltuna. Työhön si säl tyy myös kirjallinen selostus eri vaihtoehtojen maisemavaikutuksista. Työn tekijä on Maisema-arkkitehtitsto Byman&Ruokonen / mai se ma-ark kiteh ti MARK, SAFA Ria Ruokonen. Työ valmistuu toukokuussa. Lammasluodon maaperäselvitys Rakennettavuusselvitys käsittää tarvittavien maaperätietojen hankkimisen ja nii den perusteella laadittavan raportin alueen rakennettavuudesta sekä maa- ja pohjarakentamisen kannalta ohjeistuksen kaavoitusta varten. Työn te ki jä on SM MAANPÄÄ OY / DI Sauli Maanpää. Työ valmistuu tou kokuus sa. Liitteenä on pysäköintiselvitys. LIITE A1, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Kokouksessa asiaa esitteli kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila. MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: KOKOUSKÄSITTELY: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää jatkaa Lam mas luodon alueen kaavamuutoksen suunnittelua päivätyn vaih to eh to 2 pohjalta siten, että itäisempi rakennusyksikkö kään ne tään avautumaan merelle. Maisemaselvitys ja maa pe räsel vi tys tuodaan seuraavaan lautakuntakäsittelyyn. Jarkko Kanerva esitti Heikki Lindgrenin kannattamana seu raavaa: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää jatkaa Lam mas luodon alueen kaavamuutoksen suunnittelua siten, että lau ta kunnal le tuodaan ennen jatkosuunnittelua myös NPS:n alu eenkäyt tö luon nok seen pohjautuva ratkaisu, jossa alueelle ei tule li sää asuntorakentamista. Maisemaselvitys ja maaperäselvitys tuodaan seuraavan lau ta-

11 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto kun ta kä sit te lyyn. Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila : päivättyä vaihtoehtoa 2 muokataan siten, että itäisem pi rakennusyksikkö käännetään avautumaan merelle. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä maan käyt tö pääl likön ehdotusta kannattivat Martti Jaanto, Jarmo Masalin, Minna Teikari-Eura, Erkki Hellman ja Saara Seppälä. Kanervan eh do tus ta kannattivat Jarkko Kanerva, Heikki Lindgren ja Lee na Salo. Puheenjohtaja totesi äänestyksen perusteella kaavoitus- ja ympä ris tö lau ta kun nan hyväksyneen maankäyttöpäällikön eh dotuk sen äänin 5-3. Markku Tuuna poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aika na. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Maankäyttöpäällikön ehdotus hyväksyttiin. Jäsenet Jarkko Kanerva, Heikki Lindgren ja Leena Salo pyy sivät merkitsemään pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä. Jarkko Kanerva jätti eriävän mielipiteensä kirjallisena. LIITE A2, KAAVYMP Lammasluodon asemakaavamuutoksen pohjaksi tehtävät maisemaselvitys ja maaperäselvitys ovat valmistuneet. Maisemaselvitys Maisemaselvityksen on laatinut Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen yh des sä arkkitehtitoimisto Tarmo Mustosen kanssa. Selvityksessä on esi tetty karkea visualisointi ja sanallinen arviointi aiemmin lau ta kun nas sa esi tetyis tä neljästä maankäyttövaihtoehdosta sekä uudesta vaih to eh dos ta no 5, jo ka tehtiin maaperätarkastelun perusteella. VE 5:ssä ra ken ta mi sen sijaintia

12 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto on tarkistettu noin kymmenen metriä rantaan päin. Maisemallinen lähtötilanne rakentamiseen esitetyllä alueella poikkeaa ul kopuo lel le jäävästä ympäristöstä siten, että alue on paikalle tuotua täyt tö maata, joka kannaksena yhdistää varsinaisen Lammasluodon mantereeseen. Luk ka rin ka dun varren liikenne- ja paikoitusalueet ovat noin 2 metriä meren pin nan yläpuolella. Rakentamisen korkeus Kaikissa maankäyttöluonnoksen vaihtoehdoissa korttelien rakennukset käsit tä vät kolme kokonaista kerrosta ja sisäänvedetyn ylimmän kerroksen. Auto pai koi tus sijaitsee pihakannen alla, mikä tekee rakennuksen räys täs lin jas ta Luk ka rin ka dun puolelta käytännössä neljän kerroksen korkuisen. Ra kennuk sien alin lattiataso on tulvavaaran vuoksi nostettava 2.2/3.5 korkeuteen. Tä mä puolestaan tekee rakennuksista mereltä katsoen lähemmäs viiden kerrok sen korkuisia. Rakennusten ylin korkeus jää kuitenkin vähän olemassa ole van puuston latvusta alemmas. Pitkä näkymä kohti kirkon tornia säilyy ra ken nus ten yli koillisen suunnasta, mm. Rantaruonankadulta katsottuna. Rakennuksia varten rantaa täytynee täyttää nykyistä enemmän. Rakennusten on tarkoitus kohota valtaosin suoraan rantaviivasta, jolloin 3,5 metrin sei nämä suoraan merestä on lähietäisyydellä merkittävä muutos varsin loi va piirtei ses sä ympäristössä. Syntyvä tasoero ympäristöön, johon lisätään kan si pihan korotus, on huomioitava ympäristön rakentamisessa ja esteettömien jalan kul ku yh teyk sien järjestelyissä. Pihalle joudutaan katutasolta mah dol lis tamaan myös nousu hissillä. Kanava ja aukio Ensimmäisen ja toisen rakennuksen väliin on jokaiseen vaihtoehtoon suunni tel tu lyhyt kanava-aihe ja sen yhteyteen aukio. Satama-altaan Ka le van lahteen yh dis tä vä kanavan on tarkoitus parantaa satama-altaan veden laatua. Ka na van ja aukion sovittaminen nostettuihin rakennusmassoihin tulisi mahdol li suuk sien mukaan tehdä porrastetusti, ettei etenkään kanava muo dos tuisi ka peak si kuiluksi. Jalankulkuyhteydet rakennusten korkeille kansipihoille (noin 5,0/6,5 metriä merenpinnan yläpuolella) ovat myös haastavia to teuttaa, siltamaiset ratkaisut voisivat tulla kysymykseen. Rakennusmassoittelu Vaihtoehdoissa 1 ja 2 rakennukset hahmottuvat yksittäisinä kappaleina rannas sa, 3 ja 4 muodostavat pohjoisen/idän suunnasta katsottuna merestä nou-

13 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto se van kaupunkirintaman ja vaihtoehdossa 5 rakennusten päädyt korostuvat me ri mai se mas sa rytmittäen näkymää. Maaperäselvitys Maaperäselvityksen on laatinut SM MAANPÄÄ OY / DI Sauli Maanpää. Sel vi tys käsittää rakennettavuusselvityksen ja kustannustarkastelun vaih toeh to 5 mukaisesti rakennettaessa. Selvityksessä todetaan seuraavasti: Hyvin kantavilla ja suhteellisen tasaisilla ns. normaalialueilla ra ken net taessa, pohjarakentamisen kustannukset ovat keskimäärin % hankkeen ko ko nais kus tan nuk sis ta (~300 ²). Haasteellisista maaperäolosuhteista voidaan todeta seuraavia yleisiä kus tannus li säyk siä: Louhinnan kustannuslisäys n. 50 /m², louhintasyvyys < 1.0 m Tukipaalutuksen kustannuslisäys n. 40 /m² Porapaalutuksen kustannuslisäys n. 100 /m² Kantavan alapohjan kustannuslisäys 150 % suhteessa maanvaraiseen ala poh jaan Kohteen maankäyttöluonnoksen VE5 mukaisesti, toinen rakennus olisi vesi ra ken ta mis ta. Pohjarakentamisen kustannukset tällöin todennäköisesti vähin tään tuplaantuvat ollen lähempänä % (~ /m²) hankkeen ko ko nais kus tan nuk sia. Kustannuksia lisääviä tekijöitä edellä lueteltujen lisäksi ovat: Rakenteiden vesitiiveys ja esim. porapaaluseinä (liite) Rakenteiden korroosiolisäys, suuremmat ainevahvuudet Työvaiheiden pidempi kesto, kaikki työt erikoistöitä, vuodenajat Työturvallisuus Riskien kasvu Luonnontilaiselle maapohjalle rakentaminen vähentää oleellisesti poh ja raken nus kus tan nuk sia. Lisäksi autopaikoituksen lattiatason valinta VE 5:ssä lä hel le nykyistä rantaväylän tasoja (~+2.2) vähentää täyttöjä. Huomattava vai ku tus on myös rakennusten muodolla ja kerrosten lukumäärällä. Suo rakai teen muo toi nen pohja ja korkea rakennus minimoivat poh ja ra ken nus kustan nuk set kerros - m² kohti.

14 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Johtopäätökset jatkotyöksi Vaihtoehto 5 käsittää yhteensä rakennusoikeutta k-m². Se pystytään juu ri ja juuri sijoittamaan täyttöalueelle, mutta rakentamisen vaikutuksia luon non ti lais ten alueiden reunoille ei pystyttäne välttämään. Toinen kort telin osa on vesirakentamista, toinen pystytään rakentamaan taloudellisemmin sa vi ker rok sen paksuuden ollessa 5 m. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Naantalin maankäytön ke hitys ku van Maankäytön muutosalueita kuvaavassa kartassa suun nit te lualue on tiivistyvä asuinalue, jonka tavoiteväkiluku vuoteen 2025 mennessä on 150 henkilöä, mikä mitoituksella 50 k-m/asukas tarkoittaa k-m². Nyt vaihtoehdossa 5 esitetty rakennusoikeus ylittää kehityskuvan antaman ta voit teen k-m². Mikäli rakentamisen aluetta supistetaan koskemaan vain täyttöaluetta ja sen sijainti rajataan pohjarakenteen kannalta edul li simmal le alueelle, voitaisiin kerrosalatavoitteesta tinkiä siten, että rakentamisen laa juus jäisi arviolta k-m²:iin. Tämä vastaisi reilusti kahden vuoden ker ros ta lo ra ken ta mi sen kapasiteetin tarvetta Naantalissa. Painopiste Meri-Naan ta lin rakentamisessa jäisi edelleen korkeiden olevien pistetalojen osal le ja altaan varren rakentamisesta tulisi täydentävä osa kokonaisuutta. Täl löin säästettäisiin myös varmemmin luonnontilaiset ranta-alueet. Liitteenä ovat maankäyttöluonnosversiot 1-5, päivätty mai se masel vi tys ar vioin ti, päivätty pohjarakennuskustannusten tarkastelu se kä rakennettavuusselvityskartta. LIITE A1, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A2, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A3, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) LIITE A4, KAAVYMP (säilytetään erillisessä kaavakansiossa) Kokouksessa asiaa esitteli kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila. MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ: Lammasluodon kaavamuutostyötä jatketaan laatimalla kaa valuon nos. Vaihtoehto 5 rakennusoikeutta vähennetään siten, että rakentaminen pystytään sijoittamaan liitteenä olevan ra kennet ta vuus sel vi tys kar tan punaiselle alueelle, jolla sa vi ker ros tuman arvioitu paksuus on alle 5 metriä Asian käsittelyn aluksi esittelijä muutti päätösehdotuksensa

15 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto kuu lu maan seuraavasti: MAANKÄYTTÖPÄÄLLIKÖN MUUTETTU EHDOTUS: KOKOUSKÄSITTELY: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päättää, että Lam mas luodon asemakaavatyö siirretään kaupunkisuunnittelujaoston käsit te lyyn jatkotyön ohjeistuksen antamista varten. Jarkko Kanerva ehdotti Heikki Lindgrenin, Elisabeth Er holtzin ja Leena Salon kannattamana, että lautakunta päättää seuraa vaa: Kun Lammasluodon kaavamuutostyötä jatketaan laatimalla kaa va luon nos, Lammasluodolle ja Teljentien metsikköön ja nii den väliselle alueelle ei tule asuntorakentamista. Teljentien poh jois puo lel le ei myöskään rakenneta jalkakäytävää tai kevyen lii ken teen väy lää. Tämän jälkeen suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä maankäyt tö pääl li kön muutettua päätösehdotusta kannattivat Martti Jaan to, Jarmo Masalin, Juhani Saarinen, Anita Saksi ja Saara Sep pä lä. Jarkko Kanervan ehdotusta kannattivat Miikka Metsä ran ta, Elisabeth Erholtz, Jarkko Kanerva, Heikki Lindgren, Ju ha Eura ja Leena Salo. Puheenjohtaja totesi äänestyksen perusteella kaavoitus- ja ympä ris tö lau ta kun nan hyväksyneen Jarkko Kanervan ehdotuksen ää nin 6-5. KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA: Kaavoitus- ja ympäristölautakunta päätti Jarkko Kanervan ehdo tuk sen mukaisesti, että kun Lammasluodon kaa va muu tostyö tä jatketaan laatimalla kaavaluonnos, Lammasluodolle ja Tel jen tien metsikköön ja niiden väliselle alueelle ei tule asunto ra ken ta mis ta. Teljentien pohjoispuolelle ei myöskään ra kenne ta jalkakäytävää tai kevyenliikenteenväylää.

16 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginhallitus Hallintojohtaja Riitta Luotio: Kuntalain 51 :n mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kun nan joh ta ja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa kun nan hal li tuk sen käsiteltäväksi asian, joka on tämän lain nojalla siirretty kau pun gin hal li tuk sen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toi mi val taan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee vastaavasti lautakuntia, niiden puheen joh ta jia tai johtosäännössä määrättyä kunnan viranhaltijaa asian omaisen lautakunnan alaisen viranomaisen tai lautakunnan jaoston toimivaltaan siir re tyis sä asioissa, jollei kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kun nan joh ta ja tai 1 momentissa tarkoitettu johtosäännössä määrätty kunnan vi ran hal ti ja ole ilmoittanut asian ottamisesta kunnanhallituksen kä si tel täväk si. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi viimeistään sen ajan kuluessa, jossa 89 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtä vä. Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa: 1) lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- ja toi mi tus me nette lyä koskevia asioita; eikä 2) yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioi ta." Kuntalain 89 : "Kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alai sen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kir jal lisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valit ta mal la. Oikaisuvaatimus tehdään 1 momentissa tarkoitetun toi mi eli men ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätök ses tä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimus on käsi tel tä vä viipymättä. Jos kunnanhallitus on 51 :n nojalla ot tanut lautakunnan, sen jaoston tai niiden alaisen viranomaisen päät tä män asian käsiteltäväkseen, on päätöksestä tehty oi kaisu vaa ti mus käsiteltävä kunnanhallituksessa."

17 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kuntalain 93 : "Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän ja kunnallisvalitus 30 päi vän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista." Naantalin kaupungin hallintosääntö 35 : "Kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava kau pun gin hal li tuk sel le tekemistään päätöksistä lukuun ot tamat ta asioita tai asiaryhmiä, joista kaupunginhallitus on päättä nyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan tai asioissa, joissa kau pungin hal li tus on, rajaamatta pois mahdollisuuttaan käyttää tar vittaes sa otto-oikeuttaan, päättänyt, ettei ko. asiaryhmistä tarvitse il moit taa kaupunginhallitukselle. Lautakunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lau ta kunnal le tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta asioita tai asiaryh miä, joista lautakunta on päättänyt, ettei se käytä ot to-oikeut taan tai asioissa, joissa lautakunta on, rajaamatta pois mah dol li suut taan käyttää tarvittaessa otto-oikeuttaan, päät tänyt, ettei ko. asiaryhmistä tarvitse ilmoittaa lautakunnalle. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tar kasta mi ses ta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöy tä kir jan allekirjoittamisesta. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan ot to-oi keu den estämättä panna täytäntöön, jollei yk sit täis tapauk ses sa ole ilmoitettu asian ottamisesta kau pun gin hal li tuksen tai lautakunnan käsiteltäväksi." Kaupunginhallitus päätti :n 421 kohdalla käyttää kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta kaavoitus- ja ympäristölautakunnan pää tökseen , Lammasluodon asemakaavamuutos. Otto-oikeutta on käytetty säädetyssä määräajassa. Kaupunginhallituksessa käydyn keskustelun aikana Vilhelm Jun ni la ehdotti Kimmo Ahon kannattamana, että kaupunginhallitus ei käytä ot to-oi keut ta kaavoitus- ja ympäristölautakunnan päätökseen, vaan kunnioit taa lautakunnan demokraattista päätöstä. Tämän jälkeen hyväksytyn äänestysesityksen mukaisesti suoritetussa ää nestyk ses sä kaupunginjohtajan ehdotuksen puolesta äänestivät Hanna Gus tafs-

18 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila son, Jan Lindström, Anne Linja, Tero Tavio, Samuli Santalahti ja Markku Tuu na. Vilhelm Junnilan ehdotuksen puolesta äänestivät Kimmo Aho, Vilhelm Junnila, Sirpa Hagsberg, Arja Hentonen ja Terhi Kärkkäinen. Puheenjohtaja totesi äänestyksen perusteella kaupunginhallituksen hy väk syneen kaupunginjohtajan ehdotuksen äänin 6-5. Vilhelm Junnila ja Kimmo Aho pyysivät merkitsemään pöytäkirjaan seu raavan sisältöisen eriävän mielipiteensä: "Kaupunginhallituksen otto-oikeuden käyttäminen tarkoittaa, et tä kaavoitus- ja ympäristölautakunnan päätös menettää oikeu del li sen merkityksensä, ja silloin vaarannetaan MRL 54 ja MRL 57, jos maakuntakaavan merkintää maakunnallisesti ar vok kaas ta rantamaisema-alueesta ei päätöksen seurauksena ote ta huomioon. Lisäksi otto-oikeuden käyttäminen osoittaa huo noa harkintakykyä kaupunginhallitukselta, sillä kaavoitusja ympäristölautakunnassa esittelijänä toimiva viranhaltija ei jät tä nyt eriävää mielipidettä ja sen mukaisesti katsomme, ettei pe rus tet ta kaupunginhallituksen käsittelylle ole." Otto-oikeuden kautta käsiteltäväksi otetussa asiassa voidaan tehdä uusi päätös tai aiemmin tehty päätös voidaan pysyttää, kumota tai muuttaa taikka asia voidaan palauttaa päätöksen tehneen viranomaisen käsiteltäväksi. Lammasluodon asemakaavan vireilletulo kaavoituskatsauksissa Lammasluodon asemakaavan muutos on tullut vireille aiemman maan omista jan aloitteesta. Vireilletulosta on kuulutettu vuosien kaa voitus kat sauk sis sa. Vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa tavoitevuosi val tuusto kä sit te lyl le on "Venevalkama-aluetta on tarkoitus muuttaa osittain asuin raken nus pai koik si. Samalla tutkitaan yleisten rakennusten alueen tarvetta ja ympäristön virkistysalueen laajuutta. Tavoite: Tavoitteena on lisätä asuinrakentamista, mutta mahdol lis taa myös matkailu- tai yritystoimintaa. Naantalin ke hitys ku va 2035 mukaan tiivistyvä alue, jonka asukaslukutavoite on 150 asukasta.

19 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Maakuntakaava Tavoiteaikataulu: Asemakaava kaupunginvaltuuston kä sit telyyn 2016 Päätösten mukaan kaupunki ostaa merkittävän osan suun nit telu aluet ta tammikuun 2015 aikana. Kaavamuutos vaikuttaa kaupungin vetovoimaisen merellisen asun to tar jon nan määrään ja väestötavoitteen saavuttamiseen." Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (vahvistettu ) suun nitte lu alue on kaupunkikehittämisen kohdealuetta, jolla yhdyskuntarakennetta tu lee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä. Rakenteen tiivistämisen tulee kui ten kin olla ympäristön laatua kehittävää. Alue on myös kult tuu ri ym päris tön ja maiseman kannalta tärkeä, jolla suunnittelun tulee olla maiseman ar vo ja turvaavaa ja edistävää. Lisäksi alue on taajamatoimintojen aluetta (A), joka voi sisältää asumista ja paikallisia palvelukeskuksia. Rantaa kiertää ulkoilureitti. Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Naantalin maankäytön ke hitys ku van Maankäytön muutosalueita kuvaavassa kartassa suun nit te lualue on tiivistyvä asuinalue, jonka tavoiteväkiluku vuoteen 2025 mennessä on 150 henkilöä, mikä mitoituksella 50 k-m/asukas tarkoittaa ra ken nus oikeu te na k-m². Yleiskaava Naantalin yleiskaavassa , alue on vesiliikenteen aluetta (LV), lähi vir kis tys aluet ta (VL) ja pieni osa kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Yleis kaa va on vuodelta 1982 eikä se ole oikeusvaikutteinen. Manner-Naantalin osayleiskaavatyö on kuulutettu vireille ja on täl lä hetkellä luonnosvaiheessa. Maanomistus Naantalin seurakuntayhtymän omistamat maa-alueet suunnittelualueella ovat siirtyneet kaupungin omistukseen 2015 tammikuussa.

20 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Meri-Naantalin "Y-tontti" Y-tontin asemakaavan muuttaminen asuinkäyttöön on ollut kahdesti vi reillä, 1990-luvulla ja vuonna Asukkaiden vastustus on johtanut mo lemmil la kerroilla kaavamuutostyön keskeyttämiseen. Purjehdusseuran alue NPS:n edustajien kanssa on pidetty useita neuvotteluja. Seuran tavoitteena on seurakuntayhtymän kanssa aiemmin tehdyn sopimuksen mukaisen vuokra-alu een hallinta. Mahdollista olisi myös keskukseen liittyen pa vil jon ki raken nuk sen rakentaminen vuokrattavaksi erilaisiin tapahtumiin. Ensisijaisina ovat toimisto ja koulutustila, wc:t, suihkut ja sauna, varastotilaa jollille, ranta sau na säilyisi ennallaan. Kaupungin toivomuksesta NPS:n teettämänä on laadittu alustava luonnos pur jeh dus seu ra-alu een käyttösuunnitelmaksi. Villa Marien alue Lukkarinkadun ja venesatama-altaan välissä on sekä pysäköintialue ja asuin-lii ke ra ken nus ten korttelialue, jossa on valmistunut rakennuksen laajen nus työ. Villa Marie hakee lisämajoitustilalle laajennusvarausta py sä köinti alu eel le. Selvitykset Luonto- ja lepakkoselvitys Alueelta on tehty kesällä 2012 Suomen Luontotieto Oy:n laatima luon to arvo jen perusselvitys, johon sisältyy myös liito-oravatarkastelu. Alueelta ei löy ty nyt merkkejä liito-oravan esiintymisestä eikä alueella ole liito-oravalle op ti maa lis ta elinympäristöä. Alueella ei esiinny luonnonsuojelulain 29 mu kai sia suojeltavia luontotyyppejä. Luontoselvityksessä on maininta pohjanlepakoista ja vesisiipoista, mistä syys tä alueelta tehtiin erillinen lepakkoselvitys kesällä 2014 / Ym pä ris tökon sul toin ti Jynx Oy, FT, biologi Thomas Lilley. Yhteenvetona sel vi tyk sessä todetaan, että kaava-alueelta ei löydetty lepakoiden levähtämis- tai lisään ty mis paik ko ja. Alueen itäreunan varttunut männikkö oli kuitenkin useiden pohjanlepakoiden ruokailualueena.

21 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Puustokartta ja maaperäselvitys Alueen oleellinen puusto on mitattu pohjakartalle. Alueelta on tehty maa perä sel vi tys, joka ulottuu nykyisen rantaviivan ulkopuolelle. Lammasluodon maisemaselvitys Maisemaselvitys käsittää 3D-mallinnukset luonnosvaihtoehdoista ja nii den sijoittaminen näkymään Kylpylän suunnasta tarkasteltuna. Työhön si säl tyy myös kirjallinen selostus eri vaihtoehtojen maisemavaikutuksista. Työn tekijä on Maisema-arkkitehtitsto Byman&Ruokonen / mai se ma-ark kiteh ti MARK, SAFA Ria Ruokonen. Paikoitusselvitys Pysäköintiselvityksestä ilmenevät suunnittelualueella ja sen läheisyydessä ole vat asuntoyhtiöiden autopaikat ja yleiseen pysäköintiin käytettävissä olevat alueet nykyisellään. Luonnossuunnitelmasta esitetään kaksi vaih to ehtois ta ratkaisumallia paikoituksen järjestämiseen. Lisäksi on otettu esille Naan ta lin lukion LPA-alueen autopaikat, jotka olisivat/ovat otettavissa käyt töön kesäaikana ja viikonloppuisin. Lammasluodon rakennettavuusselvitys Rakennettavuusselvitys käsittää tarvittavien maaperätietojen hankkimisen ja nii den perusteella laadittavan raportin alueen rakennettavuudesta sekä maaja pohjarakentamisen kannalta ohjeistuksen kaavoitusta varten. Työn tekijä on SM MAANPÄÄ OY / DI Sauli Maanpää. Maankäyttöluonnokset Kaavaluonnosvaihtoehdot Suunnittelualueelle on laadittu arkkitehtitoimisto Tarmo Mustosen toimesta nel jä + yksi vaihtoehtoista maankäyttöluonnosta asemakaavoituksen pohjak si. Luonnokset poikkeavat toisistaan rakentamiseen käytettävän alueen laa juuden suhteen. Kaikissa luonnoksissa satama-altaan itäpuolelle Lammasluodon kaak koisreu naan on sijoitettu merelle avautuva asuinkortteli. Sen kaakkoisreunalla on satama-altaan ja merenlahden yhdistävä, satama-altaan vedenlaatua pa-

22 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Kaupunginjohtaja Jouni Mutanen ran ta va kanaali. Kanaaliin liittyy asuinkortteleiden rajaama aukio. Kaikkien ver sioi den kerrostalokortteleiden paikoitus on sijoitettu pihakannen alle. Luonnoksessa 1 ranta-alueelle on sijoitettu kaksi kerrostalokorttelia, ra kennus oi keus on k-m². Eteläinen kortteli avautuu kaakkoon. Ainoastaan pie ni suikale puistosta on otettu rakentamiseen, hyvä puusto säilyy. Luonnoksessa 2 ranta-alueelle on sijoitettu samoin kaksi ker ros ta lo kort telia, ra ken nus oi keus on k-m². Eteläinen kortteli avautuu lounaaseen. Sui ka le puistosta on otettu rakentamiseen, hyvää puustoa jää rakentamisen al le hie man. Luonnoksessa 3 ranta-alueelle on sijoitettu kolme kerrostalokorttelia, raken nus oi keus on k-m². Kortteleiden väliin jää yhteiskäytössä oleva puis to alu een ranta. Eteläisin kortteli sijoittuu kaakkoisosan tervalepikön pääl le. Luonnoksessa 4 ranta-alueelle on sijoitettu suurin määrä uudisrakentamista kah teen kerrostalokortteliin, rakennusoikeus on k-m². Kortteleiden vä lis sä oleva ranta-alue jää yksityiseksi. Rakennusmassa sijoittuu osittain puis to alu een rannan kauneimpien alueiden päälle. Vaihtoehto 5 käsittää rakennusoikeutta k-m². Se pystytään juuri ja juu ri sijoittamaan täyttöalueelle, mutta rakentamisen vaikutuksia luon non tilais ten alueiden reunoille ei pystyttäne välttämään. Toinen korttelinosa on ve si ra ken ta mis ta, toinen pystytään rakentamaan taloudellisemmin sa viker rok sen paksuuden ollessa 5 m. Kaavoitus- ja ympäristölautakunnan käsittelyssä olleet maankäyt tö luon nok set on liitetty esityslistaan (KH ). Maakuntakaava (vahvistettu ) ja kaupunginvaltuuston hy väk sy mä Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 tukevat tavoitetta, jonka mukaan Lammasluodon asemakaavassa sallitaan myös tiiviin asuin raken ta mi sen sijoittaminen alueelle. Tämä tavoite on ollut lähtökohtana myös ase ma kaa van muutostyötä kaavoitus- ja ympäristölautakunnassa aloi tet taessa ( , 57) ja vahvistettu vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa. Asemakaavan muutosta laadittaessa on otettava huomioon se, että alue on kult tuu ri ym pä ris tön ja maiseman kannalta tärkeä, joten yh dys kun ta ra ken-

23 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto teen tiivistämisen suunnittelun tulee maiseman arvoja turvaavaa ja edis tävää sekä ympäristön laatua kehittävää. Asemakaavan muutosta suunniteltaessa on tehty luonto- ja lepakkoselvitys, puus to kart ta ja maaperäselvitys, mai se ma sel vi tys, paikoitusselvitys ja raken net ta vuus sel vi tys sekä laadittu useita maan käyt tö luon nok sia ase ma kaavan muutoksen pohjaksi. Asemakaavan muutoksen valmistelua on perusteltua jatkaa siten, että asema kaa va sallii myös tiiviin asuinrakentamista. Huolellisella jat ko suun nit telul la on varmistettava, että muodostuu ympäristöön hyvin sopiva ko ko naisuus. Parhaiten tähän päästään siten, että asuinrakentamista suunnitellaan pää osin alueelle, joka on paikalle tuotua täyttömaata. Luonnontilaiset ranta-alu eet säästetään mahdollisimman laajasti rakentamiselta. Mikäli kaavoitettavalle alueelle ei sallittaisi lainkaan asuinrakentamista, ym pä ris tön laatua tulisi parantaa viherrakentamisen keinoin ja huomattavin kus tan nuk sin edellä mainitulla tuodun täyttömaan alueella. Asemaakaavan muutostyötä jatkettaessa on syytä harkita sitä, että kaa voituk sen pohjaksi laaditaan vielä kaksi maankäyttöluonnosta, joista toinen perus tuu k-m²:n rakennusoikeuteen ja toinen k-m²:n rakennusoikeuteen. Samoin on syytä harkita, että kaupunki käyt tää ra ken nus liik kei den asiantuntemusta maankäyttöluonnosten to teut tamis kel poi suut ta arvioidessaan. KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Kaupunginhallitus päättää, että Lammasluodon asemakaavan muu tos työ tä jatketaan alun perin asetettujen tavoitteiden (kaavoi tus- ja ympäristölautakunta / 57 ) ja vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa esitettyjen tavoitteiden mukai ses ti. Tarkoituksena on muuttaa asemakaavaa niin, että alueel le voi daan sijoittaa myös tiivistä asuinrakentamista siten, et tä muo dos tuu ympäristöön hyvin sopiva kokonaisuus. Kaupunginhallitus antaa kaupunkisuunnittelujaoston teh tä väksi antaa ohjeet siitä, miten asuinrakentamisen sallivaa ase makaa van muutostyötä jatketaan. Hannu Aalto esitti Sirpa Hagsbergin kannattamana, että Lam-

24 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto mas luo don asemakaavan muutostyötä jatketaan niin, että asun to ra ken ta mis ta alueella ei sallita. Tämän jälkeen hyväksytyn äänestysesityksen mukaisesti suori te tus sa äänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotuksen puo lesta äänestivät Hanna Gustafsson, Jan Lindström, Anne Linja, Te ro Tavio, Samuli Santalahti ja Markku Tuuna. Aallon ehdotuksen puolesta äänestivät Hannu Aalto, Sirpa Hags berg, Arja Hentonen, Terhi Kärkkäinen ja Sara Luo tonen. Puheenjohtaja totesi äänestyksen perusteella kau pun gin hal lituk sen päättäneen hyväksyä kaupunginjohtajan ehdotuksen äänin 6-5. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginjohtaja Jouni Mutanen : Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Hannu Aalto, Sirpa Hagsberg, Arja Hentonen, Terhi Kärk käinen ja Sara Luotonen pyysivät merkitsemään pöytäkirjaan eriä vän mielipiteensä. Kaupunginhallitus on antanut kaupunkisuunnittelujaoston tehtäväksi antaa oh jeet siitä, miten asuinrakentamisen sallivaa asemakaavan muutostyötä jatke taan. Asemakaavan muutostyötä on perusteltua jatkaa seuraavasti: Kaavatyön edistämiseksi laaditaan kaksi maankäyttöluonnosta, joista toi nen perustuu k-m²:n rakennusoikeuteen ja toinen k-m²:n rakennusoikeuteen. Kummassakin vaih to eh dossa rakentaminen tulee sijoittaa täyttöalueelle siten, että Teljentien vierei nen puisto nykyisine kävelyreitteineen säilyy kaikkien kuntalaisten vir kis tys alu ee na ja Purjehdusseuran toimintaa varten varataan riit tävät aluevaraukset ja toimivat kulkuyhteydet. Kaupunkisuunnittelujaosto tutustuu maankäyttöluonnoksiin ja arvioi alus ta vas ti niiden soveltuvuutta asemakaavan muutoksen tavoitteiden

25 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto kan nal ta. Kaupunkisuunnittelujaosto järjestää epävirallisen kuu le mis ti lai suuden, johon kutsutaan jaoston päätöksen mukaisesti ra ken nus liik keiden edustajia. Tilaisuuden tarkoituksena on saada informaatiota vaihto eh to jen teknisestä ja taloudellisesta toteuttamiskelpoisuudesta. Maankäyttöluonnokset ovat esityslistan liitteenä (KSJ ) KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Kaupunkisuunnittelujaosto päättää, että kaavatyön seuraavana vai hee na laaditaan kaksi maankäyttöluonnosta, joista toinen pe rus tuu k-m²:n rakennusoikeuteen ja toinen k-m²:n rakennusoikeuteen. Kummassakin vaihto eh dos sa asuinrakentaminen tulee sijoittaa kaavoitettavalla alu eel la ns. täyttöalueelle siten, että Teljentien viereinen puisto nykyisine kävelyreitteineen säilyy kaikkien kuntalaisten virkis tys alu ee na ja Naantalin Purjehdusseuran toimintaa varten va ra taan riit tä vät aluevaraukset ja toimivat kulkuyhteydet. Kau pun ki suun nit te lu jaos to tutustuu luonnosten valmistumisen jäl keen nii hin, arvioi alustavasti luonnosten soveltuvuutta asema kaa van muutoksen tavoitteiden kannalta ja päättää epä viral li sen, ra ken nus liik keil le suunnatun kuulemistilaisuuden järjes tä mi ses tä vaihtoehtojen teknisen ja taloudellisen to teut tamis kel poi suu den arvioimiseksi. Keskustelun perusteella esittelijä päätti muuttaa pää tösesitystään kuulumaan seuraavasti: Kaupunkisuunnittelujaosto päättää, että kaavatyön seu raa vana vaiheena laaditaan kaksi maankäyttöluonnosta, joista toinen perustuu noin k-m²:n rakennusoikeuteen ja toinen noin k-m²:n rakennusoikeuteen. Kummassakin vaih toeh dos sa asuinrakentaminen tulee sijoittaa kaavoitettavalla alueel la ns. täyttöalueelle siten, että Teljentien viereinen puisto ny kyi si ne kävelyreitteineen säilyy kaikkien kuntalaisten virkis tys alu ee na ja Naantalin Purjehdusseuran toimintaa varten va ra taan riittävät aluevaraukset ja toimivat kulkuyhteydet. Kaupunkisuunnittelujaosto tutustuu luonnosten valmistumisen

26 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 6/ Kaupunginhallitus KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto KH - Kaupunkisuunnittelujaosto Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen: jäl keen niihin, arvioi alustavasti luonnosten soveltuvuutta asema kaa van muutoksen tavoitteiden kannalta ja päättää epä viral li sen, rakennusliikkeille suunnatun kuulemistilaisuuden järjes tä mi ses tä vaihtoehtojen teknisen ja taloudellisen to teut tamis kel poi suu den arvioimiseksi. Keskustelun aikana Kimmo Aho teki Kaisa Sipposen ja Vilhelm Junnilan kannattamana seuraavan muu tos esi tyk sen: Lammasluodon asemakaavan muutostyötä jatketaan siten, että asuntorakentamista alueella ei sallita vaan pelkästään pie nimuo tois ta esimerkiksi matkailua tukevaa rakentamista. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan muu tet tua pohjaehdotusta äänestivät Hanna Gustafsson, Anita Sak si, Lasse Valtonen ja Jan Lindström. Kimmo Ahon eh dotus ta kannattivat Kaisa Sipponen ja Vilhelm Junnila. Puheenjohtaja totesi äänestyksen perusteella kau pun ki suunnit te lu jaos ton hyväksyneen kaupunginjohtajan poh ja eh do tuksen äänin 4-3. KAUPUNKISUUNNITTELUJAOSTO: Kaupunginjohtajan muutettu ehdotus hyväksyttiin. Arkkitehtitoimisto Tarmo Mustonen on valmistellut kau pun ki suun nit te lujaos ton päätöksen mukaisesti Lammasluodon asemakaava-alueesta kaksi vaih to eh toa. Toisessa asuntorakennusoikeutta on k-m² ja toisessa k-m². Rakennusmassat ja pysäköintiratkaisu noudattavat aikaisempien suun ni telmien mukaista periaateratkaisua. Tehokkaammassa vaihtoehdossa ra kennuk sia on kaksi. Toisessa on noin k-m² ja toisessa k-m². Ny kyinen pysäköintialue on toisessa vaihtoehdossa säilytetty. Rakennusten sijoittelussa on otettu huomioon luonnonkohteiden mah dol lisim man hyvä säilyminen ja maaperäolosuhteet. Arvio maaperäolosuhteiden vai ku tuk ses ta oheistetaan.