Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Isoniitty-Kesäheinä-Niittyvilla

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Isoniitty-Kesäheinä-Niittyvilla

2 Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Tässä yksikkömme toimintasuunnitelmassa kuvataan ytimekkäästi, miten varhaiskasvatusta pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelmassa kuvataan yksikön toimintavuoden kehittämiskohteet. Toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin. Huoltajat ovat osallistuneet toimintasuunnitelman laadintaan vanhempainilloissa, jonka jälkeen heillä oli mahdollisuus sähköpostitse lukea toimintasuunnitelman alustava versio ja antaa kommentteja sekä muutosehdotuksia. 2

3 Varhaiskasvatusyksikkö Isoniitty-Kesäheinä-Niittyvilla toimintavuonna Varhaiskasvatusyksikkömme koostuu kolmesta päiväkodista neljässä rakennuksessa Kumpulan alueella. Maamerkkeinä lähellämme ovat Kätilöopisto ja Mäkelänrinteen uimahalli. Teemme yksikön sisällä yhteistyötä pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa lapsille sekä henkilöstön työskentelyn ja kehittämisen suhteen. Päiväkoti Isoniitty, Jyrängöntien puisto Lapsiryhmät: Nasut 1-2-vuotiaat, Reippaat 2-4-vuotiaat ja Tikrut 4-5-vuotiaat Päiväkoti Kesäheinä, Isonniitynkatu 7 (päätalo) Lapsiryhmät: Kamomillat 1-3-vuotiaat, Kissanpäivät 3-5-vuotiaat ja Esikot, esiopetusryhmä (6-v.) Päiväkoti Kesäheinä, Isonniitynkatu 9 Lapsiryhmä: Timoteit 1-5-vuotiaat Päiväkoti Niittyvilla, Isonniitynkatu 5 Lapsiryhmät: Höytyvät 1-2-vuotiaat, Hahtuvat 2,5-5-vuotiaat ja Hattarat 2,5-5-vuotiaat 3

4 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle

5 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Näin meidän yksikössä: Läsnä oleva, aktiivisesti ja sensitiivisesti lasten kanssa toimiva henkilöstö Kouluttautuva ja omaa ammattitaitoaan kehittävä henkilöstö Avoin vuorovaikutus henkilöstön, lasten ja vanhempien välillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa Työyhteisö tukee koko henkilöstön osallisuutta - jokaisella on oikeus ja velvollisuus sanoa mielipiteensä ja osallistua toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin Työyhteisö on valmis muuttamaan ja kehittämään toimintakulttuuriaan Muuttuvan maailman haasteisiin tarttuminen, mm. digiloikka 5

6 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Näin meidän yksikössä: Henkilöstö on kasvattajina ja leikin mahdollistajina sensitiivistä, kannustavaa ja johdonmukaista Ilmapiiristä ja tunnelmasta huolehtiminen: ei kiusaamista, myönteisyys ja huumori tärkeitä Liialliset säännöt pois ei turhaa kieltämistä Hyveet elämässä toimintamalli käytössä (alkaen 01/2017) Tilanteiden ennakointi ja ohjaaminen tarvittaessa Leikille järjestetään aikaa ja tilaa Mahdollisuus myös pitkäkestoisiin leikkeihin Kiireetön kohtaaminen tärkeää: leikkiä myös suunnitellaan yhdessä ja huolehditaan yhdessä leikkivälineet paikoilleen Uusien leikkien opetteleminen ryhmässä Lapsilla on mahdollisuus valita leikkivälineet ja tilat Henkilöstö rikastaa ja monipuolistaa leikin sisältöjä tarjoamalla lapsille erilaisia vaihtoehtoja Monipuoliset leikkiryhmät: kaikilla on mahdollisuus leikkiä toistensa kanssa 6

7 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Näin meidän yksikössä: Avoin vuorovaikutus; matala kynnys aloittaa keskustelua ja oikeus omaan mielipiteeseen Vanhemmilla ja lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja oppimisympäristön muokkaamiseen Ryhmän/päiväkodin pienimpien auttaminen Pienet työtehtävät Huolehditaan ympäristöstä yhdessä Aito kohtaaminen arjessa tärkeää Kuunnellaan ja havainnoidaan lapsia PYSÄHDY KATSO KUUNTELE Jokainen lapsi ja perhe kohdataan yksilöinä Nostetaan jokaisen lapsen vahvuudet esille HUOMAA HYVÄ LAPSESSA Pienryhmätoiminnalla tuetaan jokaisen osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa Lasten kokouksissa lasten ääni kuuluviin: lapsilla on vaikutusmahdollisuus Lasten ääni kuuluviin vasu-keskusteluissa: vanhemmat haastattelevat lastaan ennakkoon jaettavan vasulomakkeen kysymysten avulla 7

8 Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Näin meidän yksikössä: Päiväkodeissa olevien perheiden kulttuurit näkyvät päiväkodissa esim. kulttuurisiin juhliin tutustuminen - eri kulttuurien musiikkia, lauluja ja leikkejä - karttoihin tutustumista tervehdykset ja kiitokset kaikilla päiväkodin kielillä ruokaperinteet Yhdessä suomi toisena kielenä opettajan (S2-opettaja) kanssa kartoitetaan monikielisten lasten kielen oppimisen tarpeet toimintakauden alussa elo-syyskuussa keskustelua käydään myös vasu-keskusteluissa monikielinen ympäristö on rikkautta Kielen rikastuttaminen arjessa: positiivinen uteliaisuus Moniammatillinen yhteistyö Tutustutaan lähi- ja kaupunkiympäristöön Suomen eri alueisiin tutustuminen: matkustaminen, kotiseutu, synnyinpaikka, ruokaperinne Käytetään laajasti kulttuuripalveluita 8

9 Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Näin meidän yksikössä: Kasvattajat antavat esimerkkejä ja opettavat omalla esimerkillään Turvallisuuden ja kestävän elämäntavan osa-alueille on tehty omat suunnitelmat ja nimetty vastuuhenkilöt esim. päiväkotien yhteistoimintavastaavat ja ekotukiyhteyshenkilöt Suvaitsevainen ilmapiiri Taataan psyykkinen ja fyysinen turvallisuus päiväkotiin yhteiset lapsemme Tuodaan esille myös rajojen tärkeys turvaamaan lapsen henkistä ja fyysistä hyvinvointia rajat on rakkautta - periaate 9

10 Oppimisen alueet Näin meidän yksikössä: Laaja-alainen oppiminen Suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa otetaan huomioon kaikki oppimisen alueet Helsingin varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti Oppimisen alueet: Minä ja meidän yhteisömme Kasvan, liikun ja kehityn Ilmaisun monet muodot Tutkin ja toimin ympäristössäni Kielten rikas maailma Kehittämiskohteitamme tänä toimintavuonna ovat erityisesti: Luonto ja liikunta Viikoittaiset retket lähiluontoon Kestävän kehityksen toimintamallien vakiinnuttaminen päiväkotien arkeen Digiohjelma laajentaminen varhaiskasvatusikäisiin 10

11 Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laajaalaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla.

12 Ajattelu ja oppiminen Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa ja muodostavat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Tiedon hankinta, jäsentäminen ja uuden luominen edellyttävät luovaa ja kriittistä ajattelua, jonka perustaa luodaan varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten ajattelun ja oppimisen taitoja. Näin meidän yksikössä: Lapset huomioidaan yksilöllisen kehitystasonsa mukaisesti Lapsilla on mahdollisuus tutustua itseään kiinnostaviin aiheisiin. Esimerkiksi kirjastosta lapset saavat valita mieleistään aineistoa, lasten valitsemia värityskuvien aiheita, ideoita lapsilta toimintaan mm. havainnoimalla lasten leikkiä ja aloitteita. Lapsille tarjotaan virikkeitä päiväkodissa, leikkimateriaaleissa huomioidaan lasten toiveet, retkikohteista kysytään lasten mielipiteitä. Ympäristöä ja toimintaa rikastuttamalla. Lasten kysymyksiin ja ajatuksiin tartutaan matalalla kynnyksellä ja aiheista keskustellaan ja niitä pohditaan yhdessä. Tietoa etsitään ja ihmetellään yhdessä lasten kanssa (kirjat, internet, tutkimalla jne.) Jokainen hetki on tärkeä ja Helmien poiminta : pysähdytään lasten kysymysten äärelle. 12

13 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Lapset kasvavat kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa maailmassa. Tämä korostaa sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen sekä kulttuurisen osaamisen merkitystä. Osaamiseen kuuluu taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä sekä kyky reflektoida omia arvoja ja asenteita. Näin meidän yksikössä: Hankitaan kulttuurinen kalenteri ja tutustutaan siihen. Perheet voivat lisätä kalenteriin omia kulttuurisia juhliaan ja tapahtumiaan Tutustutaan toinen toisiimme ja annetaan tilaa kavereiden toiveille ja ajatuksille. Keskustellaan ihmisten yhdenvertaisuudesta ja yksilöllisyydestä; piirit, toimintatuokiot, arjen tilanteet; esim. ruokapöytä-, wc-, ja pukemiskeskustelut, leikkitilanteet, ulkoilu. Jokainen saa ilmaista itseään ja olla oma itsensä Tutustutaan kulttuureihin; keskustelut, musiikin kuunteleminen, erilaiset kuvat ja tarinat, vanhemmat ja lapset osallistuvat Henkilöstö luo ja näyttää lapsille mallia suvaitsevasta ja hyväksyvästä ilmapiiristä Henkilöstö kohtaa lapsen sensitiivisesti ja lämpimästi 13

14 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Itsestä huolehtimiseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät taidot ovat kaikille tärkeitä. Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen Näin meidän yksikössä: Lapsia tuetaan arjen taitojen harjoittelussa onnistumisista iloitaan yhdessä. Pukeminen, riisuminen, syöminen, vessassa käynti jne. ovat pedagogisia tilanteita. Toistuvat rutiinit luovat turvallisuutta, jatkuvuutta ja ennakoitavuutta Lapsia kannustetaan omatoimisuuteen. Kannustetaan lapsen omaa arviointia, esim. vaatetuksen suhteen huomioiden lapsen hyvinvointi ja turvallisuus. Oman toiminnan kautta harjoittelemme myös vastuunottoa omasta ympäristöstämme ja opimme ymmärtämään oman toimintamme seuraukset. Kestävä kehitys: jätteiden lajittelu yhdessä lasten kanssa 14

15 Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä. Näin meidän yksikössä: Nimeämme asioita ja käsitteitä ympäristöstämme päiväkodissa ja retkillä, esimerkiksi pukemistilanteissa, kirjoja lukiessa, metsän ääniä tai musiikkia kuunnellen Opimme yhdistämään käsitteitä omaan ympäristöömme ja tuottamaan monipuolista sisältöä. Esimerkiksi lapset innostuvat metsäretkellä nähdyistä oravista, haemme tietoa oravista kirjoista ja internetistä, leikimme oravia, piirrämme oravia, keksimme satuja oravista, laulamme oravalauluja ja teemme oravista animaation tabletilla. Kyselemme ja havainnoimme miten ja millaista mediaa lapset käyttävät arjessa ja hyödynnämme sitä päiväkodissa toimintaa suunnitellessa. Mediakriittisyyden opettelu Omien viestien tuottaminen Tabletit käyttöön lapsiryhmissä toimintavuoden aikana: kaikilla on mahdollisuus tutustua 15

16 Osallistuminen ja vaikuttaminen Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämään vaikuttavissa asioissa. Näin meidän yksikössä: Henkilöstö kuuntelee lasten ajatuksia ja vastaa lasten aloitteisiin sekä havainnoi lapsia. Henkilöstö hyödyntää lapsilta saatua tietoa sekä suunnittelee toimintaa yhdessä lasten kanssa. Suunnitelmallista havainnointia ja kuvia hyödyntäen henkilöstö varmistaa kaikkien lasten osallisuuden. Henkilöstö kannustaa lapsia ilmaisemaan omia mielipiteitään ja toiveitaan Esimerkiksi pienryhmissä toteutettavat lasten kokoukset Arjen kohtaamiset Lasten tietoisuutta omasta vaikuttamisesta vahvistetaan 16

17 Oppimisympäristö Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta.

18 Oppimisympäristö Arvioimme: Mitä tiloja on käytössä? Miten oppimisympäristö vastaa ryhmän lasten tarpeisiin? Miten lasten osallisuus huomioidaan oppimisympäristön rakentamisessa, suunnittelussa ja arvioinnissa? Miten huomioimme koko kaupungin oppimisen ympäristönä? Käytössämme on päiväkoti, piha, leikkipuistot, metsät ja erilaiset retkikohteet kaupungin tarjontaa hyödyntäen. Oppimisympäristöt suunnitellaan yhdessä lasten kanssa ja niitä muunnellaan lasten tarpeiden ja toiveiden mukaan. Päiväkodin tilat voidaan nimetä esim. lasten ehdotusten mukaan Ilmapiiri on salliva: leikki saa näkyä ja kuulua. Materiaalit ovat lasten saatavilla, esimerkiksi lelut, askartelumateriaalit ja liikuntavälineet. Kaiken ei tarvitse olla koko ajan esillä, materiaalia voi myös vaihdella ryhmien välillä ja laittaa ajoittain sivuun. Periaatteina tarkoituksenmukaisuus, muuntautuvuus ja selkeys. 18

19 Leikki ja monipuoliset työtavat Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa.

20 Leikki ja sen merkitys Miten leikki näkyy ryhmässä, tilat, leikit, mahdolliset sopimukset Aikuisen rooli, havainnointi, dokumentointi Päivittäin aikaa leikille huomioidaan leikkien ainutlaatuisuus, pitkäkestoisuus ja muuntautuvuus Leikkivälineet lasten ulottuvilla huomioidaan tilojen selkeys sekä lasten ikä ja kehitystaso Lähes kaikki päiväkodin tilat ovat käytettävissä lasten leikkeihin Leikkirauha merkataan leikit tietyille lapsille, jotta niitä voi jatkaa myöhemmin Pienryhmät käytössä myös leikkitilanteissa Henkilöstö havainnoi, ohjaa ja rikastaa leikkiä Leikkiä dokumentoidaan esim. kuvaamalla, äänittämällä, kirjaamalla 20

21 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

22 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Henkilöstö arvioi jatkuvasti toimintaansa. Tiimien toiminnan arviointi viikoittaista tiimipalavereissa. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan Helsingin varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti. Toimintasuunnitelmaa kehitetään Helsingin vasun, lasten vasu-keskustelujen ja lasten ja vanhempien osallisuuden kautta. Lasten vasu-keskustelut pidetään vuosittain ennen lokakuun loppua ja niissä sovitaan vanhempien kanssa tavoitteita ja toimenpiteitä pedagogiselle toiminnalle. Arviointi keväällä tavoitteiden toteutumisesta ja tarvittaessa väliarviointi. Pedagoginen dokumentointi. Vasut, hyve4, leops, valokuvat ja videot lasten toiminnasta, lasten tuotoksia ja mietteitä esillä päiväkodin tiloissa, lastenkansiot. Henkilöstön toiminnan arviointia ja kehittämistä tapahtuu monenlaisissa rakenteissa; päiväkodin ja koko varhaiskasvatusyksikön kokouksissa, lastentarhanopettajien kokouksissa, kehittämispäivillä ja kehityskeskusteluissa. 22

23 Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.

24 Yhteistyö ja viestintä Huoltajien osallisuus vanhempainillassa ideointi, vasu -keskustelut lastentarhanopettajien kanssa, päivittäiset kohtaamiset henkilöstön kanssa, sähköpostiviestinnällä kausitiedotteet menneestä ja tulevasta toiminnasta, vanhempien keskinäiset verkostot Monialainen yhteistyö suomi toisena kielenä (S2) -lastentarhanopettaja, fysioterapeutti, erityislastentarhanopettaja ja kiertävä erityislastentarhanopettaja, neuvola, lastensuojelu sekä muun muassa kulttuuri- ja liikuntayhteistyötahot sekä yhteistyö muiden päiväkotien välillä, kuten varahoitojärjestelyt ja lomaaikojen toiminta 24

25 Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen

26 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Tutustuminen Noin viikkoa ennen hoitosuhteen alkua perheillä mahdollisuus osallistua ja tutustua lähemmin päiväkodin arkeen. Aloituskeskustelu viimeistään lapsen ensimmäisinä hoitopäivinä. Pehmeä aloitus yhdessä sopimalla. Siirtyminen toiseen ryhmään Paljon yhteistoimintaa päiväkodin ryhmien kesken, jotta lapset, henkilöstö ja vanhemmat olisivat jo valmiiksi tuttuja toisilleen. Ennen siirtymistä mahdollisuus harjoitella uudessa ryhmässä. Lapsen vasuprosessi yhteisesti sovitut käytännöt Vanhemmat palauttavat täytetyn vasu-lomakkeen päiväkotiin. Vanhemmat ja lastentarhanopettaja käyvät lomakkeen läpi vasu-keskustelussa. Vasu-keskustelut pidetään ennen lokakuun loppua. Vasussa sovitut pedagogiset tavoitteet ohjaavat toiminnan suunnittelua ja toteuttamista. Keväällä arviointikeskustelu vanhempien kanssa pedagogisen toiminnan tavoitteista ja toimenpiteistä. 26

27 Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Helsingin uusi varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen. Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2-tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Kehitetään tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä sekä vahvistetaan varhaiskasvattajien mediapedagogista osaamista ja lasten monilukutaidon kehittymistä. 27