Yksikön toimintasuunnitelma. Pk Santahamina

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Pk Santahamina

2 Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta toimipisteessä tai yksikössä pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja Helsinki Vasuun. Toimintasuunnitelmassa kuvataan yksikön mahdolliset kehittämiskohteet. Asiakirjaa saa ja kannattaa muokata tarpeen mukaan. Toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin. 2

3 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle

4 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Näin meidän yksikössä/ryhmässä: Arvostamme ja kunnioitamme työtoveria ja hänen ammattitaitoaan. Kuuntelemme ja huomioimme hänen mielipiteitä ja sitoudumme yhdessä sovittuihin toimintatapoihin. Otatamme huomioon työyhteisön vahvuudet ja osaamisalueet. Olemme sopineet että kenellekään ei naureta! Hyvässä työilmapiirissä on työntekijöiden hyvä työskennellä ja lasten turvallista kasvaa. 4

5 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasaarvo Näin meidän yksikössä/ryhmässä : Olemme yhdessä päättäneet pitää lastenkokouksia ainakin kerran kuussa. Kaikki lapset osallistuvat oman ryhmän kokouksiin. Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja tulla kuulluksi. Vasukeskustelut tuottavat osallisuutta lasten ja vanhempien parissa ja toimivat ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman pohjana. Pienryhmätoimintaa tarjoamme ikätason ja tarpeiden mukaan, esim. lasten liikuntahetket viikoittain Suunnittelemme toimintaa yhdessä lasten kanssa. Hyödynnämme lasten ideoita ja kiinnostuksen kohteita. Näistä saamme tietoa dokumentoinnin avulla. Lapset ottavat itse kuvia/videoita ja kertovat kuvista itse (puhekuplat). Suunnitteluun kuluu myös tiedon etsiminen yhdessä lasten kanssa sekä retkiin valmistautuminen esim. karttoja tutkimalla. 5

6 Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Näin meidän yksikössä/ryhmässä : Meillä Santahaminassa erityispiirteenä on suomalasitaustainen asiakaskunta. Varuskunta-alueella sijaitsevaan päiväkodin asiakkaiden tulee olla Suomen kansalaisia. 6

7 Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Näin meidän yksikössä/ryhmässä Fyysinen hyvinvointi: Liikumme viikoittain monipuolisesti, sisäliikuntaa, ulkoliikuntaa, retkeilyä ja pihaliikuntaa Päiväkodissa ulkoilemme säässä kuin säässä Lasten päivälepohetken toteutamme vanhempien toiveita kuunnelleen ja yhdessä sopien. Haluamme turvata lapselle riittävän levon ja huomioimme isompien lasten tarpeet. Luemme satuja ja jatkokertomuksia päivälevon aikana. Luomme rauhallisen ruokailutilanteen esim. ruokailua porrastaen tai ryhmitellen ja lapsen ikätason huomioiden. Psyykkinen hyvinvointi: Huomioimme jokaisen lapsen ja vanhemman tervehtimällä, jotta lapset ja vanhemmat tuntevat olevansa tervetulleita ja odotettuja. Havainnoimme lasten kaverisuhteita ja varmistamme ettei kukaan ei jää yksin. Aikuinen auttaa lasta liittymään leikkiin ja näyttää mallia leikistä sopimisesta. Erimielisyyksien ratkaisussa käytössämme on vertaissovittelu (miniverso). 7

8 Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Näin meidän yksikössä Päivitämme turvallisuussuunnitelman vuosittain Pihalla kasvattajilla on nimilistat ja kertaamme lasten kanssa pihasääntöjä säännöllisin väliajoin ja aina tarpeen vaatiessa. Huomioidaan turvallisuus erityisesti yläkerran lasten liikkumisessa alas. Kuljemme portaissa pienissä ryhmissä ja pienemmät lapset kulkevat aikuisen kanssa hissillä. Retkillä mukana puhelimet, ensiapulaukku, saaren ulkopuolella lapsilla on huomioliivit. Opetamme retkeilykulttuuria lapsille käymällä erilaisissa retkikohteissa. Lapset oppivat miten toimitaan/liikutaan erilaisissa ympäristöissä. Tilaamme ruokaa lapsimäärän mukaisesti ja huomioimme ruokajätteen lajittelun. Isommat lapset ottavat itse ruuan ja harjoittelevat arvioimaan sopivaa ruokamäärää. Huolehdimme yhdessä lasten kanssa jätteiden kierrättämisestä esim. paristo-, lasi- ja metallijäte. Huolehdimme tavaroiden ja lelujen kunnossa pitämisestä ja hyvästä käsittelystä. Siivoamme yhdessä lelut ja tavarat paikoilleen. Lelut ja tavarat ovat yhteisiä ja niiden tarkoituksena on kestää vuodesta toiseen. Kierrätämme leluja koko talon kesken. Käytämme osin pestäviä käsipyyhkeitä vessassa paperihävikin vähentämiseksi 8

9 Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laajaalaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla.

10 Ajattelu ja oppiminen Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa ja muodostavat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Tiedon hankinta, jäsentäminen ja uuden luominen edellyttävät luovaa ja kriittistä ajattelua, jonka perustaa luodaan varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten ajattelun ja oppimisen taitoja. Näin meidän yksikössä Kannustamme lapsia keskusteluun kuuntelemalla lapsen ajatuksia ja mielipiteitä. Tuemme lasta mielipiteiden ilmaisussa, ja pohdimme yhdessä mikä on oikein ja väärin. Teemme oppimisesta iloisen asian iloitsemalla lapsen kanssa uusien asioiden oppimisesta. Rohkaisemme lasta yrittämään, ja kannustamme harjoittelemaan. Annamme myönteistä palautetta yrittämisestä ja onnistumisesta. Tuemme ja lohdutamme lasta epäonnistumisen hetkellä ja hankalissa tilanteissa. 10

11 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Lapset kasvavat kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa maailmassa. Tämä korostaa sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen sekä kulttuurisen osaamisen merkitystä. Osaamiseen kuuluu taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä sekä kyky reflektoida omia arvoja ja asenteita. Näin meidän yksikössä/ryhmässä : Noudatamme hyviä tapoja opettamalla lapselle tapakasvatusta päivittäin. Kohteliaisuus ja hyvät tavat mahdollistavat toista kunnioittavan vuorovaikutuksen niin lasten kuin aikuisten kanssakäymisessä. Sovimme päiväkodissa yhteisesti mitä ja miten erilaisia juhlia vietämme. Pidämme tärkeänä pitkän päiväkotihistorian tuomia toimintatapoja, jotka näkyvät mm. kädentaidoissa, lauluhetkissä ja juhlien vietossa. 11

12 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Itsestä huolehtimiseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät taidot ovat kaikille tärkeitä. Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen Näin meidän yksikössä : Kannustamme lasta pyytämään apua ja annamme siitä myönteistä palautetta. Ohjaamme lasta omatoimisuuteen arjen rutiineissa. Lapsi saa mahdollisuuden opetella perustaitoja (syöminen, pukeminen, wc-toiminnot) aikuisen avustuksella ja kannustuksella. Käymme yhdessä lasten kanssa läpi päivän kulkua keskustellen ja kuvittaen päivän toimintoja. Kuvien avulla voimme lasten kanssa palata menneisiin tapahtumiin. Voimme myös suunnitella tulevia tapahtumia kuvittamalla ne etukäteen esim. viikko-ohjelmaan. 12

13 Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä. Näin meidän yksikössä: Kiinnitämme lapsen huomion ympäristössä oleviin merkkeihin ja opasteisiin kun liikumme yhdessä. Huomioimme lasten havainnot ympäristöstä ja voimme yhdessä selvittää esim. liikennemerkkien merkitystä. Kuvaamme lapsia päiväkodissa eri toiminnoissa ja lapset voivat itse käyttää kameraa arjessa. Laitamme kuvat esille ryhmätiloihin ja lapset voivat itse kertoa kuvista aikuisen ohella. 13

14 Oppimisympäristö Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta.

15 Oppimisympäristö Näin meidän yksikössä: Tarjoamme lapsille monipuolisia tiloja, joissa lapsille on mahdollisuus mielekkääseen toimintaan. Käytämme päiväkodin tiloja, pihaa ja leikkipuiston piha-aluetta, metsä- ja lähiluontoa, leikkipuiston sisätiloja sekä koulun salia. Leikkien ja leikkipaikkojen suunnittelussa kuuntelemme ja haastattelemme lapsia sekä havainnoimme lasten leikkejä. Toiminnan valokuvaaminen antaa tietoa lasten mielenkiinnon kohteista. Koko kaupunki toimii oppimisympäristönä ja retket eri kohteisiin tehdään julkisilla kulkuvälineillä. Retkeilemme ainakin kaksi kertaa kuukaudessa. 15

16 Leikki ja monipuoliset työtavat Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa.

17 Leikki ja sen merkitys Lapsella on aikaa päivittäin leikkiä mieluista leikkiä yksin tai yhdessä muiden lasten kanssa sekä osallistua leikkeihin tasaveroisena jäsenenä. Huomioimme lasten kiinnostuksen kohteet leikkien- ja leikkipaikkojen suunnittelussa. Lasten havainnointi, leikkien seuraamien ja lasten kokoukset antavat tietoa lasten kiinnostuksen kohteista Kasvattajilla on tieto jokaisen lapsen mieleisistä leikistä ja leikkikavereista. Kasvattajat sopivat lasten kanssa leikkipaikoista, rooleista ja tarvittavista välineistä. On tärkeää auttaa lapsia leikin alkuun. Kasvattajat auttavat lasta leikkiin liittymisessä ja auttavat leikkien sovittelussa (miniverso) 17

18 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

19 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagoginen dokumentointi Mitä ja miten arvioimme: Arvioimme toimintaamme ryhmien tiimeissä, yhteisissä talokokouksissa ja lastentarhanopettajien pedagogisissa kokouksissa. Arvioinnin apuna käytämme toiminnan dokumentointia sekä lasten ja vanhempien antamaa palautetta. Valitsemme toimintasuunnitelmasta kaksi kehittämiskohdetta, joita arvioimme keväällä. Oliko toiminta pedagogisesti perusteltua ja varhaiskasvatussuunnitelmien mukaista? (vuorovaikutus lasten kanssa, ryhmässä vallitseva ilmapiiri, pedagogiset työtavat, toiminnan sisältö tai oppimisympäristöt) Lasten kasvun kehityksen ja oppimisen edellytysten toteutuminen Kasvattajayhteisön toiminta 19

20 Ryhmän toiminnan arviointi

21 Arvioimme miten onnistumme: Havainnoimme ja osallistumme lasten leikkiin, saamme tietoa lasten keskinäisestä vuorovaikutuksesta, heidän kiinnostuksen kohteistaan ja elementtejä ryhmän varhaiskasvatuksellisiin sisältöihin. Osaamme perustella toimintamme pedagogisen sisällön. Varmistamme, että toimintamme perustuu yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteille. Toimintamme vastaa laaja-alaisen osaamisen tavoitteita sisältäen monipuolisesti kaikki oppimisen eri alueet. Olemme dokumentoineet monipuolisesti lasten kanssa yhdessä toimintaamme 21

22 Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.

23 Yhteistyö ja viestintä Näin meidän yksikössä: Huoltajat voivat vaikuttaa toimintaan päivittäisten kuulumisten, sekä vasukeskusteluiden yhteydessä. Huoltajille viestitään toiminnasta sähköpostitse lähetettävän viikko-ohjelman muodossa sekä heidän tuodessa tai hakiessa lasta. Viikko-ohjelman ohessa kerromme vanhemmille toiminnan pedagogisesta sisällöstä Huoltajat ovat osallistuneet toimintasuunnitelman tekoon vastaamalla päiväkodin tekemään kyselyyn sekä osallistumalla vanhempainiltaan. Muita yhteistyökumppaneita ovat Laajasalon neuvola, Santahaminan ala-aste, Puolustusvoimat, Laajasalon kirjasto sekä Santahaminan leikkipuisto. Leikkipuiston kanssa päiväkodilla on yhteisiä tapahtumia vuoden aikana. 23

24 Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen

25 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Lapsi voi tutustua päiväkotiin ns. pehmeän laskun ajan. Perheen kanssa sovitaan yhdessä ensimmäisen päivän aikana mihin lapsi viikon aikana osallistuu. Päiväkodissa toimivat sisarusryhmät, jolloin lapset siirtyvät esiopetusvuonna omaan esiopetusryhmään Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan noin kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta. Huoltajat täyttävät ensin kotona vasuun liittyvän kyselylomakkeen. Huoltajat voivat halutessaan ottaa lapsen mukaan keskusteluun. 25

26 Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2-tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Päiväkodissa järjestettiin kirjallisuusviikko. Kaikki ryhmät järjestivät oman pisteen (kirjasto, satudraama, satuhieronta, satumaalaus). Vanhemmille tiedotettiin tapahtumasta, he saivat vierailla kirjastossa ja lapset opettivat kotona satuhierontaa ja satudraamaan liittyvän laulun. Vanhemmat antoivat hyvää palautetta Vanhempainillassa. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään. Vanhemmille ja lapsille tehtiin yhteinen Pokemon-seikkailu, jonka yhteydessä vanhemmat vastasivat päiväkodin omaan kyselyyn. Kyselyn vastaukset käytiin yhdessä läpi vanhempainillan kahvituksella. 26