Liikuntadidaktiikan peruskurssi LPEA005 ja LPEA006 Luento Merja Kalaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikuntadidaktiikan peruskurssi LPEA005 ja LPEA006 Luento Merja Kalaja"

Transkriptio

1 Liikuntadidaktiikan peruskurssi LPEA005 ja LPEA006 Luento Merja Kalaja

2 Liikuntadidaktiikan peruskurssit LPEA005 ja LPEA006 Luento 1. Kurssi osana liikuntaopintoja Kurssin tavoitteet, sisällöt ja suoritustavat Taitojen oppimiseen vaikuttavia tekijöitä Miten Minä opin (itsearviointi ja perusta jatkokurssille) Luento 2 Miten seminaarityötä tehdään Itsearviointi (oman oppimisen ja osaamisen tiedostaminen) Arviointi osana seminaarityötä ja oppimisen välineenä eminaarityön rakenne

3

4 Peruskurssin osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa keskeisimpiä liikuntataitoja ja ymmärtää omien taitojen merkityksen opetustilanteissa tunnistaa eri oppimisympäristöjen ja liikuntamuotojen yhtäläisyyksiä sekä eroja (oppimisen ja opettamisen näkökulmista) ymmärtää itsensä ja muut yksilöllisinä oppijoina erilaisissa oppimisympäristöissä osaa havainnoida yksilöllisiä eroja liikuntataidoissa ja pystyy kehittämään taitojaan ymmärtää sekä tiedollisesti että kehollisesti, miten ihmisen anatomia, fysiologia ja biomekaniikka ilmenevät erilaisissa liikuntamuodoissa

5 isältö Havaitsemiseen, liikkumiseen ja oppimiseen liittyvät mekanismit. Liikuntamuotojen keskeiset käsitteet. Liikkuminen erilaisissa oppimisympäristöissä monipuolisia opetusmenetelmiä hyödyntäen. Erilaisissa ympäristöissä liikkumiseen liittyvien perustaitojen oppimiseen liittyvät liikekehittelyt. Turvallisuuteen liittyvät erityispiirteet eri oppimisympäristöissä.

6 Kurssin suorittaminen Luennot Harjoitukset ja niihin liittyvät tehtävät eminaarit eminaarityö Itsearviointi Itsenäinen työskentely

7 LPEP005 Yhteinen luento 4 tuntia Talviliikunta: hiihto, laskettelu, lautailu, luistelu 48 tuntia Palloilu: sisä- ja ulkopelit 44 tuntia Kuntoliikunta: kuntosali, aerobic 18 tuntia Rytmi- ja ilmaisuliikunta: rytmiikka, voimistelu 32 tuntia Luontoliikunta: suunnistus ja retki 28 tuntia Yhteenvetoseminaarit syyslukukaudella 4 tuntia eminaarityö (1 liikuntaympäristö)

8 LPEP006 Yhteinen luento 2 tuntia Vesiliikunta: uinti ja vesipelastus 19 tuntia Palloilu: jääpelit 13 tuntia Kehonhallinta: kehonhuolto, telinevoimistelu ja akrobatia 20 tuntia Rytmi- ja ilmaisuliikunta: tanssi 18 tuntia Yhteenvetoseminaarit syyslukukaudella 4 tuntia eminaarityö (1 liikuntaympäristö)

9 Lähteet Motorisen oppimisen ja Havaintokurssin luennot. Luentomateriaalit, demoilla jaettavat materiaalit ja verkkooppimisympäristön materiaalit. Jaakkola, T., Liukkonen, J. & ääkslahti, A. (toim.) Liikuntapedagogiikka. Jyväskylä: P-kustannus,s , s Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014: liikunnan tavoitteet telman_perusteet_2014.pdf

10 eminaarityön toteutus Opiskelijat jaetaan seminaarityöryhmiin (4 tai 3 opiskelijaa/ryhmä), jotka muodostetaan samassa demoryhmässä olevien kesken. Jokaisella seminaarityöryhmällä on kaksi liikuntaympäristöä (1ympäristö/lukukausi). Ympäristöt on yhdistetty pareiksi (esim. palloilu ja vesiliikunta). Liikuntaympäristöt jaetaan siten, että jokaisessa demo ryhmässä (esim. 1ao3) seminaarityöryhmillä on eri liikuntaympäristöparit. Näin jokaisessa demo ryhmässä seminaarityöt käsittelevät eri liikuntaympäristöjä. eminaarityön laajuus on sivua. Kevään osuus työstä palautettaan Pedanet työtilaan mennessä eminaarityöt esitellään loppuvuonna toteutettavissa seminaareissa (4 t).

11 eminaarityön aiheita/sisältö Kuvaa keskeisimpiä liikuntataitoja (motoriset ja kognitiiviset) molemmista ympäristöistä ja pohdi taitojen merkitystä opetustilanteissa. Kuvaa keskeisiä käsitteitä ympäristöissä sekä yhtäläisyyksiä ja eroja ympäristöjen välillä oppimisen näkökulmasta. Pohdi miten opit taitoja parhaiten näissä kahdessa ympäristössä. Esimerkiksi opetustyylit/menetelmät, ilmapiiri, vuorovaikutus, eri oppimistyylit. Mitä havainnoit ja minkälaisia yksilöllisiä eroja esiintyy liikuntataidoissa: havainnoi ja kuvaa mitkä asiat/mitä elementtejä taitava suoritus sisältää ja miten yksilölliset erot näkyvät suorituksissa. Pohdi mitkä anatomiset, biomekaaniset ja fysiologiset seikat korostuvat näissä ympäristöissä ja miten ne vaikuttavat suorituksiin. Kuvaa turvallisuuteen (fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset) liittyviä erityispiirteitä molemmissa oppimisympäristöissä.

12 Keskeiset liikuntataidot Kuvaa keskeisimpiä liikuntataitoja (motoriset ja kognitiiviset) molemmista ympäristöistä ja pohdi taitojen merkitystä opetustilanteissa

13 Esimerkki: Voimistelu Mitä taitoja opetetaan opetetaan voimistelussa ja aerobicissa Keskeiset taidot voimistelussa ja aerobicissa Taito yhdistää musiikki ja liike Voimistelun perusliikkeiden tunteminen ja ydinkohtien tietäminen. Taito tuntea kehonsa asento näissä. Taito yhdistää liikkeitä toisiinsa Taito muistaa liikeyhdistelmiä Taito suunnitella voimistelusarja/ohjelma yhdessä muiden kanssa Uskallus esiintyä ja ilmaista itseään liikkeellä

14 Esimerkki: Voimistelu Mitä taitoja opetetaan voimistelussa ja aerobicisssa Keskeiset taidot voimistelussa ja aerobicissa Eri voimisteluvälineiden perusliikkeiden tekniikan ja ydinkohtien tietäminen (naru, vanne, pallo, nauha, keilat) Taito yhdistää voimistelun perusliikkeitä ja välineliikkeitä Taito tiedostaa ja kehittää omaa liikkuvuutta, kehonhallintaa ja ryhtiä sekä ymmärtää näiden vaikutuksia liikkeisiin, liikkumiseen ja hyvinvointiin. Taito yhdistää musiikin rytmi ja tempo omaan liikkumiseen ja ohjaukseen samanaikaisesti (rytmittäminen ja ennakointi)

15 Miten opin taitoja Kuvaa keskeisiä käsitteitä ympäristöissä sekä yhtäläisyyksiä ja eroja ympäristöjen välillä oppimisen näkökulmasta. Pohdi miten opit taitoja parhaiten näissä kahdessa ympäristössä.

16 Miten opin taitoja Taitojen oppimiseen vaikuttaa sekä yksilölliset erot että ympäristöön liittyvät asiat

17 Yksilöllisiä eroja Kykytekijät Asenne (avoin, joustamaton, neutraali suhtautuminen uusiin kokemuksiin) Tunnetila, Fyysinen kunto Oppimistyyli (visuaalinen, verbaalinen, kinesteettinen) Motivaatio Aikaisemmat liikuntakokemukset Aikaisemmat sosiaaliset kokemukset.

18 Miten opin taitoja aikaisemmin opitut taidot ja liikuntakokemukset iirtovaikutus tarkoittaa sitä, että aiemmin harjoiteltu ja opittu taito vaikuttaa uuden taidon oppimiseen tai taidon toteuttamiseen eri ympäristöissä (Magill & Anderson 2017) Positiivinen ja negatiivinen siirtovaikutus

19 Miten opin taitoja Pohdi miten aikaisemmat taitosi ja kokemuksesi mahdollisesti tukevat oppimistasi tietyssä oppimisympäristössä. Miten voit käyttää vahvuuksiasi. Kerro jokin esimerkki parillesi

20 Miten opin taitoja oppimistyylit Eri aistikanavien kautta kerätty tieto on keskeisessä asemassa taitojen oppimisessa. Pohdi mitkä eri aistikanavat (visuaalinen, verbaalinen, kinesteettinen) ovat oppimisen kannalta sinulle ominaisia: Opitko liikuntataitoja parhaiten näkemällä, kuulemalla, kinesteettisen aistin kautta tai tuntoaistin välityksellä: näytöstä/näkemällä tehtävän/liikkeen selityksestä Kinesteettisesti, itsesisäisesti havainnoimalla ja tiedostamalla liikettä tai asentoa. Kosketuksen kautta esim. avustus. Keskustelkaa parin kanssa mitä yhtäläisyyksiä ja eroja oppimistavoissa välillänne on.

21 Ympäristöön tai tehtävään liittyviä asioita Ilmapiiri Vuorovaikutus Didaktiset ja pedagogiset ratkaisut, kuten opetustyylit, eriyttäminen, palaute.

22 Miten opin taitoja opetustyylit Oppiminen on yksilöllistä myös eri opetustyylien suhteen. Myös tavoitteet ja oppimisen vaihe vaikuttavat siihen, mikä opetustyyli parhaiten tukee oppimista. Opetustyylejä voidaan määritellä erilaisia luokituksia käyttäen. Opetustyylit voivat olla myös päällekkäisiä. Yleisesti liikunnanopetuksessa käytetty luokitus on Mosstonin & Ashwardin ( 2008) luoma opetustyylien kirjo

23 (Mosston & Ashward 2008) opetustyylien kirjo A. Komentotyyli B. Tehtäväopetus (harjoitustyyli) C. Pariohjaus (vuorovaikutustyyli) D. Itsearviointi E: Eriytyvä opetus (yksilöllinen tehtävä) F: Ohjattu oivaltaminen

24 (Mosston & Ashward 2008) Opetustyylien kirjo G. Ongelmanratkaisu H. Erilaisten ratkaisujen tuottaminen I. Yksilöllinen ohjelma J. Yksilöllinen opetusohjelma K. Itseopetus

25 Miten opin taitoja Keskustelkaa kokemuksistanne eri opetustyylien/työtapojen vaikutuksesta omaan oppimiseenne aikaisemman kokemuksen (harrastus, koulu) tai syksyn kurssien pohjalta. Minkälaisen opetustyylin avulla opit parhaiten? Minkälaisen opetustyylin olet kokenut motivoivaksi?

26 Miten opin taitoja Asenne Asenne voi syntyä suhtautumisesta asioihin (avoin, joustamaton, neutraali suhtautuminen uusiin kokemuksiin) tai voi liittyä ympäristötekijöihin.

27 Miten opin taitoja Ilmapiiri ja vuorovaikutus Pohdi Mitkä asiat vaikuttavat motivaatioosi/miten motivoidut? Keskustelkaa ryhmässä Mitä konkreettisia asioita oppimista tukeva ilmapiiri ja vuorovaikutus mielestänne sisältää (käytännön esimerkkejä)

28 Mitä havainnoit? Minkälaisia yksilöllisiä eroja esiintyy liikuntataidoissa: havainnoi ja kuvaa mitkä asiat/mitä elementtejä taitava suoritus sisältää ja miten yksilölliset erot näkyvät suorituksissa.

29 Esimerkki: Rytmiikka Miten ja mitä havainnoidaan rytmiikassa Mitä opiskelijat havainnoivat? Musiikin sykettä, rytmejä (tasa- ja kolmijakoiset rytmit) ja rakennetta (musiikin eri osat, esim. intro, säkeistö, kertosäe jne.). Liikkumista musiikin mukaan (oikeassa rytmissä ja tempossa).

30 Anatomiset, biomekaaniset ja fysiologiset asiat Pohdi mitkä anatomiset, biomekaaniset ja fysiologiset asiat korostuvat näissä ympäristöissä ja miten ne vaikuttavat suorituksiin. Esimerkkejä: Miten liikkuvuus (hartiarengas, selkäranka) vaikuttaa telinevoimistelussa. Miten voima vaikuttaa perusliikunnassa. Miten hartiarenkaan hallinta vaikuttaa ylävartalo liikkeisiin (heitot, lyönnit). Miten puutteet edellä mainituissa näkyy sekä mitä seurauksia sillä on.

31 Miten taitoja opitaan Turvallisuus Liikunnan avulla kasvamiseen kuuluu toisia kunnioittava vuorovaikutus, vastuullisuus, pitkäjänteinen itsensä kehittäminen, tunteiden tunnistaminen ja säätely sekä myönteisen minäkäsityksen kehittyminen (Perusopetuksen opetussuunnitelma 2014). Kuvaa turvallisuuteen (fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset) liittyviä erityispiirteitä molemmissa oppimisympäristöissä

32 Turvallisuus Kuvaa konkreettisia tilanteita ja toimintamalleja, joita liikuntaympäristössä ilmenee turvallisuuden näkökulmasta Miten fyysinen turvallisuus vaihtelee luonteeltaan eri ympäristöissä Miten psyykkinen turvallisuus ilmenee oppimistilanteissa eri ympäristöissä Mitkä tekijät edistävät ja mitkä haittaavat sosiaalista turvallisuutta. Miettikää esimerkkejä eri ympäristöistä missä tilanteissa sosiaalinen turvallisuus ilmenee konkreettisesti

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik

Lisätiedot

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu LIIKUNTA Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin tukemalla sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon että fyysistä,

Lisätiedot

LIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

LIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen LIIKUNTA VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Fyysinen toimintakyky T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen - Liikuntamuodoilla

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina.

S1 Valitaan monipuolisesti erilaisia liikuntamuotoja erilaisissa ympäristöissä ja eri vuodenaikoina. Oppiaineen nimi: LIIKUNTA 3-6 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Fyysinen toimintakyky 3 T1 kannustetaan oppilaita fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntatehtäviä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet LIIKUNTA Oppiaineen tehtävä Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin tukemalla sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon että fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä ä samalla vahvistaen

Lisätiedot

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Taitovalmennus Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Pohjaa näkemyksille Taitovalmentaja (Lapin urheiluopisto) - Taitokonseptin kehitys - Urheiluakatemia (kaikki lajiryhmät) - Junnuakatemia (eri lajiryhmiä) -

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6 AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / LIIKUNTA 3-6 Liikutaan yhdessä toimien ja taitoja harjoitellen. Vuosiluokilla 3-6 opetuksen pääpaino on motoristen perustaitojen vakiinnuttamisessa ja monipuolistamisessa

Lisätiedot

Tanssinopetuksen tavoitteita ja sisältöjä syvennetään vuosiluokalta toiselle siirryttäessä.

Tanssinopetuksen tavoitteita ja sisältöjä syvennetään vuosiluokalta toiselle siirryttäessä. TANSSIN PAINOTUSOPETUS 7.-9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Tanssinopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua. Yleisenä tavoitteena on, että oppilas oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan omaa

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand

KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII Anita Ahlstrand LIIKKUMINEN JA OMAN KEHON KÄYTTÖ OPPIMISTILANTEESSA tarkkaavaisuus ja vireystila säilyy paremmin - keskittyminen on helpompaa eri aistien käyttö yhtä

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1. Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.2017 Haasteenamme ISTUVA ELÄMÄNTAPA 07/01/2017 Opetushallitus Liikuntasuosituksen

Lisätiedot

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto Virpiniemien urheiluopisto

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Tanssinopetuksen tavoitteita ja sisältöjä syvennetään vuosiluokalta toiselle siirryttäessä.

Tanssinopetuksen tavoitteita ja sisältöjä syvennetään vuosiluokalta toiselle siirryttäessä. TANSSIN PAINOTUSOPETUS Oppiaineen tehtävä Tanssinopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua. Yleisenä tavoitteena on, että oppilas oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan omaa kehoaan ja

Lisätiedot

ALAKOULUN VALINNAISAINEET

ALAKOULUN VALINNAISAINEET ALAKOULUN VALINNAISAINEET 2019-2020 A2-KIELET VALITTAVISSA 5.LK ALKAEN kieltä opiskellaan 5.-9.luokilla (2,2,2,3,3 tuntia) myös kuvataideluokkalainen voi valita kielen tarjolla meillä: -RANSKA -SAKSA -ESPANJA

Lisätiedot

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät

Lisätiedot

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen Hei kuudesluokkalainen! Siirtyminen peruskoulun yläluokille (7.-9.) merkitsee koulunkäynnissä

Lisätiedot

Liikutaan yhdessä minäkäsitystä ja osallisuutta vahvistaen, taitoja soveltaen.

Liikutaan yhdessä minäkäsitystä ja osallisuutta vahvistaen, taitoja soveltaen. LIIKUNTA Oppiaineen tehtävä Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin tukemalla sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon että fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä

Lisätiedot

NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ

NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ Miksi koulun toimintakulttuuria pitää liikunnallistaa? Koko koulun toimintakulttuurin kehittyminen liikunnallisemmaksi Oppilashuollollinen näkökulma nuoren urheilijan tukemiseen

Lisätiedot

Jyväskylän Yliopisto

Jyväskylän Yliopisto Jyväskylän Yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos: Liikuntapedagogiikka Liikunnan Yhteiskuntatieteet Liikuntabiologian laitos Biomekaniikka Liikuntafysiologia Valmennus- ja testausoppi LIIKUNTATIETEIDEN

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet liikunnan opetussuunnitelmassa:

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet liikunnan opetussuunnitelmassa: 3.19 Liikunta Liikunnanopetuksen tehtävänä on edistää terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ohjata opiskelijaa ymmärtämään liikunnan merkitys fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.

Lisätiedot

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto Kuva Erkki Tervo OPS 2016 Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Miksi lähdettiin l mukaan Tulevaisuuden koulu projektiin? Ritaharjuun valmistuva monitoimitalo 2010 (School of the Future-hanke) Oulun opetustoimi julisti haun

Lisätiedot

YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE

YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE Psykologia Kasvatustiede Oikeustiede Lääketiede/farmasia/biologia Lukuvuonna 2018 2019 (Ennakkotieto, muutokset mahdollisia) Psykologiasta Kehityspsykologian

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri

Lisätiedot

Joukkuepelit pallopelit, pallonkäsittelyn perustaidot ( heittäminen, kiinniotto, potkaisu, pompottaminen) mailapelit viestit

Joukkuepelit pallopelit, pallonkäsittelyn perustaidot ( heittäminen, kiinniotto, potkaisu, pompottaminen) mailapelit viestit 9.2.16. Liikunta Koulumme liikunnan opetuksen tarkoituksena on antaa oppilaalle onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä liikkuen ja leikkien. Liikunnan opetus antaa hyvän mahdollisuuden vahvistaa oppilaan

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Luokat 1 2: Fyysinen toimintakyky

Luokat 1 2: Fyysinen toimintakyky Vuosiluokat 1-2 Liikutaan yhdessä leikkien Tavoitteet Sisällöt Sisältöjen avaaminen ja tarkentaminen Arviointi Laaja-alainen Fyysinen T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan itsenäisesti

Lisätiedot

Aulis Pitkälä Opetushallitus sekä koulun liikunta ja koululiikunta

Aulis Pitkälä Opetushallitus sekä koulun liikunta ja koululiikunta Aulis Pitkälä Opetushallitus 7.10.2014 sekä koulun liikunta ja koululiikunta Yleissivistävä koulutus uudistuu: Esi-, perus- ja lisäopetuksen opetussuunnitelmatyö 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt Naistenmatkan koulun toiminta-ajatus Elinikäistä oppimista, kasvua, hyvinvointia, iloa, arvostamista, turvallisuutta ja yhdessä tekemistä. Aikaansa seuraava ja tulevaisuuteen tähtäävä Naistenmatkan koulu

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

LIIKUNTA. 1. ja 2. vuosiluokka

LIIKUNTA. 1. ja 2. vuosiluokka LIIKUNTA Liikunnan opetuksen päämääränä on antaa oppilaille sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Opetuksen tehtävänä on vaikuttaa

Lisätiedot

Matti Pietilä Opetushallitus Sotkamo 11.6.2013. liikunnan haasteet ja mahdollisuudet

Matti Pietilä Opetushallitus Sotkamo 11.6.2013. liikunnan haasteet ja mahdollisuudet Matti Pietilä Opetushallitus Sotkamo 11.6.2013 liikunnan haasteet ja mahdollisuudet Lainsäädäntö velvoittaa meitä Perustuslaki 19 : Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat

Lisätiedot

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 19.9.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus VASU2017 työskentelyä ohjanneet keskeiset asiakirjat Varhaiskasvatuslaki (2015) - Perustetyön

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja 1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointi, Toimintaterapia Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja Tavoite- ja arviointilomake Opiskelijan nimi ja ryhmätunnus Opintojakson

Lisätiedot

Opiskelutaidot Tiina Kerola

Opiskelutaidot Tiina Kerola Opiskelutaidot 29.10.2015 Tiina Kerola Opiskelutaidot osana opiskelukykyä Omat voimavarat Persoonallisuus Identiteetti Elämänhallinta Elämäntilanne ja olosuhteet Sosiaaliset suhteet Fyysinen ja psyykkinen

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju

Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju YKSIKKÖMME VARHAISKASVATUSTA OHJAA VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA HELSINGIN VARHAISKASKASVATUSSUUNNITELMA. OLEMME

Lisätiedot

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus

peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus 26.1.2018 Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Liikuntasuosituksen täyttävien (liikuntaa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Piirros Mika Kolehmainen

Piirros Mika Kolehmainen Piirros Mika Kolehmainen Liikunnan syventävä kurssi Liikunnan tarkoitus on tuottaa iloa, virkistystä ja hyvinvointia. Tavoitteena on motoristen perustaitojen vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä liikunnallisten

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 op TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 op TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 op TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2016 2021 RAKENNE 1. LIIKUNTAPEDAGOGIIKKA 5op 2. LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN SOVELTAMINEN 10 op 3. KOULULIIKUNNAN HAVAINNOINTI JA

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?

Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista? Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista? Tutkimustietoa koululiikuntamotivaatiosta Säätytalo 31.1.2019 Timo Jaakkola, LitT, dosentti, Jyväskylän yliopisto Mikko Huhtiniemi, LitM, Jyväskylän

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä

Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä Valmentaja- ja ohjaajakoulutusjärjestelmä Järjestelmän tavoitteena on varmistaa valmennuksen taso selkeiden koulutusohjelmien ja valmentajatutkintojen muodossa aiempien yksittäisten koulutustilaisuuksien

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä

Lisätiedot

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä. Tavoitteenamme on kiireetön arki. Kirjaamme sovitut asiat ryhmävasuun. Päiväkotimme tilat ovat kaikkien

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

OPPIMISANALYTIIKKA OPPILAITOKSISSA (2018) DigiKilta-seminaari, Hämeenlinna LEENA VAINIO

OPPIMISANALYTIIKKA OPPILAITOKSISSA (2018) DigiKilta-seminaari, Hämeenlinna LEENA VAINIO OPPIMISANALYTIIKKA OPPILAITOKSISSA (2018) DigiKilta-seminaari, Hämeenlinna 7.11.2018 LEENA VAINIO 3 Mitä se on? Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan oppijoista ja heidän toimintaympäristöistä kerättävää

Lisätiedot

Kuka on erilainen oppija

Kuka on erilainen oppija Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet

Lisätiedot

Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma

Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lähtökohtanamme on lapsen yksilöllisyyden huomioiminen. Teemme tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Tavoitteenamme on avoin ja

Lisätiedot

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Ihmisellä on viisi perusaistia

Ihmisellä on viisi perusaistia Aistit ja oppiminen Ihmisellä on viisi perusaistia näköaisti eli visuaalinen aistijärjestelmä kuuloaisti eli auditiivinen aistijärjestelmä tuntoaisti eli kinesteettinen aistijärjestelmä hajuaisti eli olfaktorinen

Lisätiedot

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen

Lisätiedot

LIIKUNNAN OPETUSSUUNNITELMA

LIIKUNNAN OPETUSSUUNNITELMA LIIKUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Liikutaan yhdessä minäkäsitystä ja osallisuutta vahvistaen, taitoja soveltaen. Vuosiluokilla 7-9 pääpaino on monipuolisessa perustaitojen

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Syksyllä 2015 paljon uutuuksia! Jumppaa vauvasta vaariin ja muksusta mummoon.

Syksyllä 2015 paljon uutuuksia! Jumppaa vauvasta vaariin ja muksusta mummoon. Syksyllä 2015 paljon uutuuksia! Jumppaa vauvasta vaariin ja muksusta mummoon. Onko vaikea lähteä liikkeelle? Haluatko innostua uudesta harrastuksesta? Haluatko voida paremmin sekä henkisesti, että fyysisesti?

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018 Valintatarjotin Wilmaan Huoltajat tekevät lastensa kanssa valinnan Wilmaan avattavaan tarjottimeen. A2-tarjotin on avoinna 29.1.-9.2.2018.

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

LIIKUNTA VUOSILUOKAT 7-9

LIIKUNTA VUOSILUOKAT 7-9 LIIKUNTA VUOSILUOKAT 7-9 Oppiaineen tehtävä Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin tukemalla fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista

Lisätiedot

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan

Lisätiedot