Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka. Asunto- ja maapolitiikan linjaukset

Transkriptio

1 Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka Asunto- ja maapolitiikan linjaukset Eki jory / Asunto- ja kiinteistölautakunta / Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Asunto- ja maapolitiikkaa ohjaavat strategiat, suunnitelmat ja sopimukset Tampereen strategia ja pormestariohjelma Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus (MAL3) Edellisten toteutustyökaluna: Asunto- ja kiinteistölautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma (PAVU)

3 Asunto- ja maapolitiikan keskeiset periaatteet Pitkäjänteisyys ja ennustettavuus Yhdenvartaisuus ja tasapuolisuus Avoimuus, ymmärrettävyys ja läpinäkyvyys Asumisvaihtoehtojen monipuolisuus Alueiden negatiivisen eriytymiskehityksen ennaltaehkäisy Perustan luominen tavoitellulle kasvulle Elinkeinoelämän, asumisen ja palveluiden oikea-aikainen toteutuminen ja sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen Asumisen ja muun maankäytön kustannusten pitäminen kohtuullisena Globaalissa, valtakunnallisessa ja seudullisessa kilpailussa menestyminen Kaupungin taloudellisen aseman vahvistaminen (maapolitiikka)

4 Asuntopolitiikan linjaukset 1. Kaupunki varautuu voimakkaaseen väestönkasvuun ja mahdollistaa aiempaa suuremman asuntotuotannon määrän 2. Kaupunki kehittää kustannusten ennakointia ja optimointia 3. Kaupungin asuntorakentamisesta suurin osa toteutetaan täydennysrakentamisena 4. Kaupunki edistää ja kehittää monimuotoista asumista 5. Kaupunki turvaa kohtuuhintaisen asumisen edellytykset 6. Kaupunki edistää kestävää asumista ja elämäntapaa

5 Asuntopolitiikan linjaukset 7. Kaupunki toimii asukaslähtöisesti 8. Kaupunki kehittää erityisryhmien asumista yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa 9. Kaupunki ehkäisee alueiden negatiivista eriytymiskehitystä ja edistää asuinympäristöjen viihtyisyyttä ja turvallisuutta 10. Kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä konserniin kuuluvien asuinyhteisöjen sekä muiden asuntorakennuttajien, rakentajien ja asuntoihin investoivien tahojen kanssa 11. Kaupunki tekee tiivistä asuntopoliittista seutuyhteistyötä 12. Kaupunki osallistuu asuntomarkkinoita ja asumista koskevan tiedon tuottamiseen ja ennakointiin sekä asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin 13. Kaupunki tekee aktiivista asumisen edunvalvontaa ja markkinointia

6 Kaupunki varautuu voimakkaaseen väestönkasvuun ja mahdollistaa aiempaa suuremman asuntotuotannon määrän Strategian mukaan: Tampere haluaa olla vuoteen 2030 mennessä asukkaan viihtyisä ja elävä kaupunki. Strategiassa on asetettu kasvutavoitteeksi vuosille n asukasta vuodessa asukkaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää keskimäärin yli asukkaan vuosikasvua. Vuosina varaudutaan asukkaan vuosikasvuun ja selvitetään, kuinka kasvutavoitetta on tulevina valtuustokausina mahdollisuus kasvattaa. Asuntotuotannon tavoitteeksi asetetaan väestönkasvun tavoitteen perusteella 2500 asuntoa vuodessa. Lisäinvestoinneilla infrastruktuuriin ja palveluverkkoon voidaan tuotantotavoitetta kasvattaa. Hallintamuototavoite: Kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto: 30 % (pitkä ja lyhyt korkotuki + kaupunkikonserniin kuuluvien vuokraasuntoyhteisöjen tuotanto) Omistus: % Vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto, takauslainoitettu vuokra-asuntotuotanto sekä asumisoikeusasuntojen tuotanto: yht %

7 Väestön lisäys sekä uudistuotanto Tampereella vuosina Asuntotuotannon määrä vaihtelee merkittävästi taloustilanteen mukaan. Pitkän ajan keskiarvo oli asuntoa/v. Viime vuosina muutamia voimakkaan asuntotuotannon vuosia. Tampereen väestökasvu oli vuonna 2016 korkeimmalla tasolla sitten 1990-luvun puolenvälin laman Strategian kasvutavoite v n asukasta/v = n. 1,3 %/v Kasvu pitkän ajan keskiarvona ollut 0,9 %/v. Vuoden 2016 kasvu oli 1,4 %/v Hyväksyttävinä olevissa asuntopoliittisissa linjauksissa asuntotuotannon tavoitteeksi asuntoa/v

8 Väestönkehitys ikäluokittain Tampereella vuotiaiden ja vuotiaiden ikäluokissa voimakkain kasvu 10 v. aikana

9 Väestönkasvun tekijät: luonnollinen väestönlisäys ja nettomuutto 2015 Luonnollinen väestönlisäys = elävänä syntyneet - kuolleet Tampereelle muuttavat väestöryhmät: erityisesti nuoret ja opiskelijat Tampereelta pois muuttavat: erityisesti ammattiin valmistuneet ja lapsiperheet

10 Kaupunki kehittää kustannusten ennakointia ja optimointia Palveluiden, asumisen, liikenteen ja maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelmassa (PALM) kootaan ja sovitetaan yhteen kaupungin eri toimialojen investointitarpeet. Tulevien vuosien PALM-suunnittelun tavoitteena on: 1. Parantaa asuntotuotannon arviointia siten, että eri alueille toteutuvan asuntorakentamisen määrä ja ajankohta voidaan ennakoida nykyistä tarkemmin. 2. Kehittää kaupungin palvelutilaverkon investointitarpeiden ennakointia ja optimointia 3. Selkeyttää asuntorakentamisen ja infrastruktuurin investointitarpeiden yhteyttä ja siten parantaa investointitarpeiden ennakoitavuutta, mikä mahdollistaa niiden nykyistä paremman yhteensovittamisen kaupungin muihin investointitarpeisiin

11 Maankäytön toteutusohjelma, asuinkerrosala (k-m 2 ) Uudet alueet: Ojala, Hervantajärvi ja Vuores. Muu rakentaminen sijoittuu olemassa olevan kaupunkirakenteen sisälle Nurmi- Sorila Lielahti- Niemenranta Ojala Haukiluoma-Tesoma Hiedanranta Santalahti Ranta- Tampella Muu keskusta Kaleva-Hakametsä Koilliskeskus- Pappila Eteläpuisto Kylät ja hajarakentaminen pohjoisella suuralueella Härmälä Turtola Kaukajärvi- Annala Muu kantakaupungin täydennysrakentaminen Lakalaiva- Peltolammi Vuores - Västinginmäki Hervanta Hervantajärvi-Lintuhytti Kämmenniemi Koko Tampere yhteensä k-m 2 (4,4 M k-m 2 )

12 Kaupungin asuntorakentamisesta suurin osa toteutetaan täydennysrakentamisena Maapolitiikan keinot merkittävässä roolissa (alennetut maankäyttösopimuskorvaukset, hankekehittäminen) Purkavan täydennysrakentamisen lakimuutoksen edistäminen Alueiden talotyyppi- ja hallintamuotojakauman monipuolistaminen Selvitetään: Kevyemmät menettelyt pientalovaltaisten alueiden täydennysrakentamisen helpottamiseksi. Esim. alueelliset poikkeusluvat. Kohteena alueet, joilla tontinvuokrat lähivuosina nousemassa

13 Kaupunki edistää ja kehittää monimuotoista asumista Kaupunkiasumisen uusien konseptien kehittäminen - Monimuotoiset asuinkerrostalot, joissa on pientalo- tai rivitalomaisia piirteitä. Esimerkiksi kerrostalot, joiden katolle sijoittuu pien- tai rivitalomaisia asuntoja. - Hybriditalot, joissa asuminen lomittuu aiempaa voimakkaammin muiden toimintojen kanssa (esim. liiketilat, työtilat, jne.) - Yhteisöllinen ja monisukupolvinen asuminen - Lapsiperheiden kaupunkiasuminen Energiatehokkuuden kehittäminen Puurakentaminen Asumisen hinta/laatu Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon edellytysten varmistaminen Uudenlaiset pientalokonseptit, esim. pienet pientalot Keskitehokas asuinrakentaminen

14 Kaupunki turvaa kohtuuhintaisen asumisen Kaupungin tavoitteena on, että n. 30 % asuntotuotannosta toteutuu kohtuuhintaisena vuokra-asuntotuotantona (ARA:n pitkä ja lyhyt korkotuki + kaupunkikonserniin kuuluvien vuokra-asuntoyhteisöjen tuotanto). Tavoite edellyttää vuosittain: k-m2 toteutumista, josta k-m2 kaupungin luovuttamaa k-m2:n muuta Luovutettavat tontit mahdollistavat kohtuuhintaisen rakentamisen. Kohtuuhintaisen omistusasuntotuotannon varmistaminen tontinluovutuksen keinoin

15 Kaupunki edistää kestävää asumista ja elämäntapaa Lauri Lylyn pormestariohjelman tavoitteena on tehdä Tampereesta hiilineutraali kaupunki vuoteen Yhdyskuntarakennetta tiivistetään, ja kaupunki kasvaa kestävästi raideliikenteeseen tukeutuen. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Uudisrakentaminen sijoittuu suurelta osin joukkoliikenteen laatukäytävälle sekä palveluiden läheisyyteen, mikä mahdollistaa autottoman elämäntavan sitä haluaville. Asumiseen kytkeytyviä jakamis- ja kiertotalouden sovelluksia (esim. yhteistilat, yhteiskäyttöautot, digitaaliset ratkaisut) kartoitetaan ja pyritään edistämään. Kaupunki toteuttaa Puurakentamisen edistämisohjelman vuosina Asunto-osakeyhtiöitä ja asukkaita ohjataan energiatehokkaaseen asumiseen

16 Puurakentaminen Vuoreksen Isokuusen alueella

17 Kaupunki toimii asukaslähtöisesti Yhteisölliselle asumiselle ja elämäntavalle luodaan edellytyksiä (yhteistilat, pihat, pihatalot, yhteisöasuminen, asukaslähtöiset palvelut ja jakamistalous). Edistetään asukkaiden mahdollisuuksia osallistua asuntojen ja asuinympäristöjen suunnitteluun: mm. ryhmärakennuttaminen ja osallistava budjetointi. Vaikuttamismahdollisuuksia kaiken ikäisille kaupunkilaisille Selvitetään asukkaiden asumistarpeita ja toiveita verkkokyselyllä. Kuva: Tesoman yhteiskehittämisen visualisointi. Osallistuva budjetointi -pilotin loppuraportti, helmikuu

18 Kaupunki kehittää erityisryhmien asumista yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Kaupunki huolehtii erityisryhmien asumispalveluiden tarvitsemasta tonttituotannosta. Kaupunki yhdessä tulevan maakuntahallinnon kanssa varmistaa erityisryhmien asumispalvelut siirtymäkautena. Erityisryhmien asumista sijoitetaan muun asumisen joukkoon. Monisukupolvista asumista edistetään rakentamalla palvelukortteleita. Tiedotetaan ikääntyvien kotona asumista tukevista toimenpiteistä (esim. esteettömyyskorjaukset). Kaupunki toteuttaa Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaa (AUNE) Kaupunki toimii aktiivisesti nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi. Kaupunki tukee oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden asumista ja seuraa toteutettujen toimenpiteiden tuloksellisuutta

19 Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä - suunnittelukilpailun toinen voittajatyö Punos kuvat: UKI Arkkitehdit Oy

20 Kaupunki ehkäisee alueiden negatiivista eriytymiskehitystä ja edistää asuinympäristöjen viihtyisyyttä ja turvallisuutta Kaupunki ennaltaehkäisee asuinalueiden eriytymiskehitystä mm. tontinluovutuksella. Pienten asuntojen keskittymien syntymistä vähennetään tontinluovutuksen keinoilla. Kaupungin asuntoyhteisöt osoittavat vuokra-asuntoja niitä eniten tarvitseville ja samalla turvaavat asukasvalinnoilla vuokratalon monipuolisen asukasrakenteen ja sosiaalisesti tasapainoisen asuinalueen. Kaupunki kokoaa ajantasaista tietoa asuinalueiden haitallisesta eriytymiskehityksestä ja reagoi käytettävissään olevilla keinoilla. Kaupunki kehittää asuntopoliittisia toimia turvallisen asumisen järjestämiseksi lähisuhdeväkivallan, uskonnollisen tai poliittisen vainon uhkatilanteissa

21 Kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä konserniin kuuluvien asuinyhteisöjen sekä muiden asuntorakennuttajien, rakentajien ja asuntoihin investoivien tahojen kanssa Tavoitteeksi asetetaan, että kaupungin omat asuntoyhteisöt tuottaisivat puolet kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen uudistuotannon tarpeesta. Kaupungin omat asuntoyhteisöt toteuttavat sosiaalista asuntopolitiikkaa tarjoamalla asuntoja sosiaalisin perustein niitä eniten tarvitseville. Kaupunki toteuttaa tiivistä yhteistyötä asuntorakentamiseen liittyvien tahojen kanssa: selvittämällä millä keinoin kaupunki pystyy vaikuttamaan entistä enemmän uusien omistusasuntojen hinta- ja laatutasoon. järjestämällä tiedotustilaisuuksia uudisrakentamisen tarpeesta, asuntorakentamiseen kohdistuvasta kehittämistarpeesta, seuraavasta tontinluovutuksesta, kaavoituksen etenemisestä sekä tulevien vuosien tonttituotannosta

22 Kaupunki tekee tiivistä asuntopoliittista seutuyhteistyötä Kaupunki jatkaa tiivistä seudullista yhteistyötä seudullisesti houkuttelevien ja väestönkasvuun nähden riittävien ja tasapainoisten asuntomarkkinoiden sekä asuntorakentamisen kehittämisessä

23 Kaupunki osallistuu asuntomarkkinoita ja asumista koskevan tiedon tuottamiseen ja ennakointiin sekä asumisen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin Kaupunki jatkaa asuntomarkkinoita ja asumista koskevaa tiedontuotantoa ja niiden kehityksen ennakointia yhteistyössä kaupunkiseudun kuntien kanssa. Kaupunki tekee kehittämistyötä asuntotuotannon monipuolistamiseksi ja houkuttelevuuden lisäämiseksi. Tutkimus- ja kehittämishankkeisiin osallistutaan yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa (mm. Hiedanranta)

24 Kaupunki tekee aktiivista asumisen edunvalvontaa ja markkinointia Kaupunki jatkaa aktiivista asuntorahoituksen edunvalvontaa tekemällä tiivistä yhteistyötä ARAn ja YM:n kanssa valtion rahoituksen saamiseksi Tampereelle ja koko kaupunkiseudulle. Kaupunki tiedottaa laajasti yleishyödyllisille rakennuttajille haettavina olevista ARAn tukimuodoista ja muusta asumista koskevasta rahoituksesta. Kaupunki vaikuttaa aktiivisesti eri keinoin asumista koskevaan lainsäädäntövalmisteluun, valtion talousarvioesityksiin, hallitusohjelmiin ja muihin asumista ohjaaviin säädöksiin

25 Maapolitiikan linjaukset, maanhankinta Kaupungin maanhankinta aktiivista, pitkäjänteistä ja ennustettavaa Asemakaavoittamattomat alueet hankitaan ennen asemakaavoitusta raakamaana. Kaupunkistrategian linjauksen mukaisesti kaupunki kasvaa joukkoliikennevyöhykkeille sekä aluekeskuksiin. Myös maanhankintaa suunnataan kaupunkistrategian, yleiskaavan ja rakennesuunnitelman kasvun alueille. Lisäksi hankitaan maa-alueita erityistarpeisiin (esim. vaihtomaiksi). Kaupunki on aktiivinen maanhankinnassa myös asemakaavoitetuilla alueilla erityisesti täydennysrakentamisen edistämiseksi. Ensisijaisena maanhankinnan keinona vapaaehtoiset kaupat ja vaihdot. Maankäyttö- ja rakennuslain sallimia muita keinoja (lunastus, etuosto) käytetään myös aktiivisesti, mikäli vapaaehtoisia kauppoja ei synny kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin ehdoin. Kaupunki voi suunnata maanhankintaa myös naapurikuntien alueelle, mikäli tällä voidaan edistää kuntien rajaseuduille sijoittuvien yhdyskuntarakentamisen yhteishankkeiden tai muiden erityistarpeiden toteumista

26 Kaupungin maanhankinta, pinta-ala, ha kunnalle myynnin verovapaus 236 kunnalle myynnin verovapaus asti

27 Kaupungin maanomistus 9/2017 Kaupungin kokonaismaapinta-ala on 521,9 km 2, josta kaupungin omistuksessa on 125,6 km 2 eli 24,07 % Maapolitiikan harjoittamisen kannalta merkityksellisempi on kaupungin maanomistus kantakaupungissa. Kantakaupungin alueen maapinta-ala on 128,00 km 2, josta kaupungin omistuksessa on 88,35 km 2 eli 69,02 %

28 Maankäyttösopimukset/ Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen edistäminen Korvauksen perusteena olevasta arvonnoususta jätetään osa (enintään 85 %) huomioon ottamatta seuraavissa tai vastaavissa asuinkorttelialueiden täydennysrakentamistilanteissa, joissa välitön kaupungille syntyvä yhdyskuntarakentamisen tarve on vähäinen. Maksimaalinen vähennys (85 %) tehdään, mikäli useampi (vähintään 4 kohtaa) toteutuu: 1. Nykyisten rakennusten korottaminen tai ns. ullakkorakentaminen 2. Maanalaisia- tai kansirakenteita tai laitospysäköintiä edellyttävä lisärakentaminen tontin/korttelin sisällä Täydennysrakentamisen yhteishankkeet (useampi tontti/kortteli), joita suunnitellaan kokonaisuutena 3. Täydennysrakentamisen yhteishankkeet (useampi tontti/kortteli), joita suunnitellaan kokonaisuutena 4. Käyttötarkoituksen muutokset nykyisen rakennuksen sisällä asuntorakentamiseen 5. Täydennysrakentamishanke ja hankkeen yhteydessä jo olemassa olevaan rakennukseen mahdollisesti toteutettava perusparannus edistävät merkittävästi energiatehokkuutta 6. Täydennysrakentaminen edellyttää nykyisten ei suojelullista arvoa omaavien rakennusten purkua 7. Hissin rakentaminen vanhaan rakennukseen tai muu merkittävä esteettömyyden edistäminen. Täydennysrakentamisen tilanteet ja edellytykset ovat keskenään erilaisia, joten kohtien painotukset arvioidaan tapauskohtaisesti. Vastaava arvonnousun vähennys (85 %) toteutetaan jos täydennysrakentaminen toteutetaan runko- ja julkisivuratkaisultaan puurakenteena. Mikäli täydennysrakentamista ei toteuteta pääosin asemakaavan mukaisesti kohtuullisen ajan puitteissa (esim. 3 vuotta), peritään maankäyttösopimuskorvaus täysimääräisenä (vakuus täysimääräisestä korvauksesta). Maankäyttösopimuskorvausta ei peritä alle euron arvonnoustusta. Täydennysrakentamisen kannustimet koskevat vain tontteja, joiden alkuperäinen pääkäyttötarkoitus on asuminen

29 Rivi- ja kerrostalotonttien luovutus/ tonttien saajien valinta Tonttien haussa pääsääntönä vuosittain vähintään 2 kertaa pidettävä avoin tonttihaku. erillinen neuvottelumenettely erityistilanteessa esim. nopean rakentamisen edistämiseksi tai haussa hakematta jääneet tontit Luovutuksensaajien valinnassa tavoitteina mm. alueiden sisäinen monimuotoisuus (hallintamuodot, erityisryhmät) asuntopoliittisten tavoitteiden toteuttaminen, kohtuuhintaiseen vuokra-asumiseen luovutetaan keskim kem2/vuosi yhdenvertainen kohtelu ja tasapuolisuus eri toimijoiden kesken rakentamisen nopea aloitus kilpailun edistäminen (mm. ARA-tuotanto rakennuttajille) Tontinluovutuskilpailuita pidetään keskeisillä alueilla ja muilla erityisalueilla. kriteereinä esim. arkkitehtuuri/kaupunkikuva, toimintakonseptit, energiatehokkuus tavoitteena 2-5 kilpailua/vuosi Kumppanuuskaavoituskilpailuita erityisesti aluerakentamis- ja muissa kehittämiskohteissa. tonttien saajat valitaan laatukilpailun kautta ennen asemakaavoitusta tai sen aikana; kaavaa tehdään yhteistyössä tulevan rakentajan/rakennuttajan kanssa Hintakilpailua voidaan käyttää paikassa, jossa hintakilpailu ei nosta merkittävästi asumisen hintaa eikä yleistä maan hintatasoa

30 Kaupungin luovuttamat kerros- ja rivitalotontit, k-m asti

31 Luovutuksensaajat julkaistaan kaupungin verkkosivuilla

32 Pientalotonttien luovutus Pientalotonttien haku 1 2 kertaa vuodessa. Pientalotonttien saajat arvotaan, arvontaan pääsy edellyttää että hakija/hakijat eivät ole saaneet pientalotonttia kaupungilta viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana. Pieni osa tonteista myydään tarjouskilpailuiden perusteella. Pääasiallinen tonttien luovutustapa vuokraus. Hinnoitteluna kohtuullinen käypä hinta. Kaupunki tarjoaa tällä hetkellä pääasiassa yhden asunnon pientaloille tarkoitettuja tontteja, mutta tavoitteena on monipuolistaa tonttitarjontaa asuntomäärän osalta. Useamman kuin yhden asunnon pientalorakentamisella kannustetaan pienten kohteiden ryhmärakentamiseen

33 Pientalotonttien haku Kaupunki reagoi tarvittaessa kysynnän muutoksiin

34 Kaupungin luovuttamat omakotitontit, kpl

35 Yritystonttien (liike-, toimitila- ja teollisuustontit) luovutus 1/2 Tonttien haussa pääsääntönä jatkuvaan hakuun perustuva neuvottelumenettely. Haettavissa olevia alueita/tontteja koskevat perustiedot ja varaustilanne kaupungin internet-sivuille. Tonttien saajien valinta elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttaminen yhdenvertainen kohtelu ja tasapuolisuus eri toimijoiden kesken rakentamisen nopea aloitus kilpailun edistäminen Luovutuksensaajien kilpailuttaminen erityiskohteissa laatuun ja/tai hintaan perustuvat tontinluovutuskilpailut keskeisistä liike- ja toimitilatonteista Kumppanuuskaavoitus erityishankkeissa kumppani joko neuvottelumenettelyn (em. kriteerein) tai kilpailun kautta Tonttien luovutustapana sekä vuokraus että myynti mahdollisia yritysten tavoitteet otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan

36 Yritystonttien (liike-, toimitila- ja teollisuustontit) luovutus 2/2 Tonttien hinnoittelu Vuokrakohteissa ja ilman tarjouskilpailua myytävissä kohtuullinen käypä markkinahinta Tarvittaessa erikseen ulkopuolinen arvio yksittäisen tontin käyvästä hinnasta Vuokrattavien tonttien vuosivuokra 6 % pääoma-arvosta elinkeinoindeksiin sidottuna Keinottelun estäminen Tonttien rakennusoikeudesta valtaosa rakennettava kolmen vuoden sisällä Rakentamattoman tontin edelleen luovutus käytännössä estetty (sanktiot)

37 Kaupungin luovuttamat liike- ja toimitilarakennusten tontit, k-m

38 Kaupungin luovuttamat teollisuustontit, pinta-ala m

39 Hankekehittäminen Kaupunki kannustaa toimijoita olemaan aktiivisia ja esittämään hankekehitysideoita, jotka voivat kohdistua osittain tai kokonaan kaupungin omistamiin maa-alueisiin. Hankekehitys edellyttää käytännössä aina asemakaavan muutosta. Tuleva rakentaminen voi olla niin asumista kuin muutakin toimintaa palvelevaa. Yleispiirteiset periaatteet hankekehittämiseen ja sen kautta tulevaan tontinluovutukseen: 1. Hankeajatus pääosin muulle kuin kaupungin maalle: Kaupungin maa sisällytetään hankkeeseen, ei kilpailuteta 2. Uusi, aiempiin suunnitelmiin sisältymätön kehittäjän hankeajatus kaupungin maalle: Hankekehittäjä vastaa suunnittelusta Tonteista/rakennusoikeudesta merkittävä osa luovutetaan hankekehittäjälle (määrä arvioidaan tapauskohtaisesti) Muu osa kilpailutetaan tai luovutetaan normaaleilla menettelyillä 3. Pohjana hankeajatus, joka on peräisin kaupungin omasta tai muusta aiemmasta suunnittelusta Vaihtoehto 1 (pääsääntö): tontinsaaja kilpailutetaan tai tontti luovutetaan muulla maapolitiikan linjausten toimintatavalla Vaihtoehto 2 (perusteltu erityistilanne): Hankekehittäjä osallistuu jatkokehittämiseen omalla panostuksellaan ja riskillään. Osa tonteista/rakennusoikeudesta luovutetaan hankekehittäjälle (määrä arvioidaan tapauskohtaisesti) Kaikissa vaihtoehdoissa tontit luovutetaan käypään hintaan Ensisijaisesti kaupunki pidättää itsellään hankkeen koosta riippuen n. 1/3 syntyvästä rakennusoikeudesta luovutettavaksi MAL 3- sopimuksen mukaiseen kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Pohjaksi yhteistyösopimus ennen kaavamuutoksen vireilletuloa, kaavaehdotuksen oltua nähtävillä toteutussopimus

40 Hankekehittäminen, esimerkkejä Vaikutukset kaupungin maanvuokratuloihin ja asuntotuotantoon

41 Kaleva, Kalevanrinne Noin m2 suuruinen alue joka on pääosin toteutunut Asemakaavamuutoksella työpaikka-alue on muuttunut asumiseen Maanvuokratulojen lisäys alueella noin / vuosi (v. 2016) Alueen tonteista 3 AL-tonttia asuntoyhtiöillä ja yksi VTS:llä, muut ovat kaupungin omistamia vuokratontteja Asuntoja yhteensä 1089 kpl MAL-sopimuksen mukaista kohtuuhintaista asumista 52 asuntoa (VTS) Lähtötilanne Kalevanrinne k-m 2 Käyttötarkoitus Vuokrataso, 2016 ( ) Asuntoja (kpl) Asemakaavamuutoksen jälkeen MALsopimuksen mukaisia kohtuuhintaisia Vuokrataso, asuntoja k-m2 Käyttötarkoitus 2016 ( ) Asuntoja (kpl) MALsopimuksen mukaisia kohtuuhintaisia asuntoja vanhat tontit K , AL 8 153, KTT , TPV 4 885, T , KTT ET liikennealue , uudet tontit AL AL AL AL , AL , AL , AL , AL , AL , AL , AL , AH , AK , AL , AL AL , YHTEENSÄ , , MUUTOS (lisäys) ,

42 Kaleva, Kalevanrinne

43 Rauhaniemi, TOAS Nykyinen vuokraoikeuden haltija on TOAS Asemakaavamuutos on vireillä, esitetyt arvot ovat laskennallisia (laskentaoletus: vuokrataso 580 /k-m 2 ja asunnon koko 55 m 2 ) Arvioitu maanvuokratulojen lisäys alueella noin / vuosi Alueelta 5 tonttia vapaille markkinoille, yksi TOAS:lle TOAS toteuttaisi hankkeessaan opiskelija- asuntoja noin puolet nykyisestä tasosta eli noin 80 Asuntoja yhteensä noin Lähtötilanne Rauhaniemi, TOAS k-m 2 Käyttötarkoitus Vuokrataso Asuntoja (kpl) Perustuen vireillä olevaan asevakaavamuutokseen MALsopimuksen mukaisia kohtuuhintaisia asuntoja k-m2 Käyttötarkoitus Vuokrataso, arvioitu ( ) Arvioitu asuntojen määrä MALsopimuksen mukaisia kohtuuhintaisia asuntoja vanha tontti AK , , uudet tontit AK AK AK AK AK AK YHTEENSÄ MUUTOS (lisäys) Voimassa olevassa kaavassa pääkäyttötarkoitus on asumista huomioidaan täydennysrakentamisen kannustimet

44 Lappi, Rauhaniemi, TOAS

45 Maanvuokrasopimukset täydennysrakentamisessa Merkittävä osa asuntorakentamisessa on toteutettu kaupungin omistamille tonteille, jotka on vuokrattu asunto-osakeyhtiöille, kiinteistöyhtiöille tai vastaaville. Myös näillä tonteilla pyritään kannustamaan korttelin sisällä tapahtuvaan täydennysrakentamiseen vastaavasti kuin maankäyttösopimustilanteissa. Täydennysrakentamisen kannustimet koskevat vain tontteja, joiden alkuperäinen pääkäyttötarkoitus on asuminen. Osa asemakaavan muutoksella saatavasta tontin asuinrakennusoikeuden kasvamisen hyödystä osoitetaan nykyiselle vuokraoikeuden haltijalle. Vuokraoikeuden haltijan vuokraa voidaan alentaa (max 85 %) määräaikaisesti (max. 10 v) edellyttäen, että asemakaavan muutoksella muodostuu merkittävästi uutta asuinrakennusoikeutta. Vuokran alennuksessa otetaan huomioon: 1. Nykyisten rakennusten korottaminen tai ns. ullakkorakentaminen 2. Maanalaisia-, kansirakenteita tai laitospysäköintiä edellyttämä lisärakentaminen tontin/korttelin sisällä 3. Täydennysrakentamisen yhteishankkeet (useampi tontti/kortteli), joita suunnitellaan kokonaisuutena 4. Käyttötarkoituksen muutokset nykyisen rakennuksen sisällä asuntorakentamiseen 5. Täydennysrakentamishanke ja hankkeen yhteydessä jo olemassa olevaan rakennukseen mahdollisesti toteutettava peruskorjaus edistävät merkittävästi energiatehokkuutta 6. Täydennysrakentaminen edellyttää nykyisten ei suojelullista arvoa omaavien rakennusten purkua 7. Hissin rakentaminen vanhaan rakennukseen tai muu merkittävä esteettömyyden edistäminen Maksimaalinen vuokran alennus (85 %) voidaan tehdä, mikäli useampi (vähintään 4 kohtaa) em. tilanteista toteutuu. Kohtien painotukset arvioidaan tapauskohtaisesti Vastaava vuokranalennus (85 %) toteutetaan jos täydennysrakentaminen toteutetaan runko- ja julkisivuratkaisultaan puurakenteena. Vuokralainen voi myydä uuden rakennus-/vuokraoikeuden

46

47

48 Rakentamisen ja muun toteuttamisen edistäminen Tavoitteena, että asemakaavoitetut ja toteutetun yhdyskuntarakentamisen (kadut, vesihuolto jne.) sekä palveluverkon piirissä olevat tontit rakentuvat mahdollisimman nopeasti. Keinot: Jo aiemmin esitettyjä keinoja ovat: varausvaiheessa perittävä vuokra, rakentamisvelvoite tontinluovutuksen yhteydessä sekä maankäyttösopimuksiin liitettävät toteuttamisvelvoitteet sanktioineen. Rakentamiskehotusmenettely lunastuksineen Kaupungilla on mahdollisuus antaa rakentamiskehotus, rakentamisen edistämiseksi kun alueen asemakaava on ollut voimassa vähintään kaksi vuotta ja jos tontin sallitusta kerrosalasta ei ole käytetty vähintään puolta. Jos tonttia ei ole rakennettu kolmen vuoden kuluessa rakentamiskehotuspäätöksen antamisesta, kaupungilla on oikeus lunastaa tontti. Kaupungilla on mahdollisuus määrätä asuntotarkoitukseen kaavoitetulle rakentamattomalle tontille erillinen, muita kiinteistöveroprosentteja korkeampi veroprosentti. Rakentamisen kehottamisen viestinä merkityksellinen

49 Kaupungin ulkoiset maanvuokratulot

50 Kaupungin maanmyyntitulot 60 52, milj ,87 16,93 15,03 12,16 15,76 14,6 14,12 16,3 10 7, Vuosi asti

51 Kaupungin tulot maankäyttösopimuskorvauksista (Huom! osa korvauksista tonttimaana) 14 13, milj , ,88 2,59 2,87 2,16 1, Vuosi