Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka. Asunto- ja maapolitiikan linjaukset Hankekehittäjät tilaisuus

Transkriptio

1 Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka Asunto- ja maapolitiikan linjaukset Hyväksytty: kaupunginvaltuusto Hankekehittäjät tilaisuus 1 1

2 Sisältö: 1. Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka palveluryhmän organisaatio 2. Asunto- ja maapolitiikan tavoitteet Virpi Ekholm 3. Yleiskaavassa esitetyt kaupungin kehittämissuunnat Pia Hastio 4. Maapolitiikan keinot 1. Täydennysrakentamisen kannustimet 2. Yleis- ja korttelisuunnitelmat 3. Sopimuskaavio Heli Toukoniemi 4. Hankekehittämisen prosessi Tampereen kaupungissa 5. Kehittäminen yli kiinteistörajojen Juha-Matti Ala-Laurila 2

3 Tampereen kaupungin organisaatio KAUPUNGINVALTUUSTO Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallituksen konsernijaosto Tarkastustoimikunta PORMESTARI Sisäinen tarkastus Konsernijohtaja KONSERNIOHJAUS Hallinto - Henkilöstö - Strategia ja kehittäminen - Talous - Omistajaohjaus - Viestintä Konsernipalveluyksikkö Johtaja Sosiaali- jaterveyslautakunta APO Sivistys- ja kulttuurilautakunta HYVINVOINNIN PALVELUALUE Elinvoima- ja osaamislautakunta Johtaja APO Asunto-ja kiinteistölautakunta Johtaja Yhdyskuntalautakunta Kaupunkiseudunjoukkoliikennelautakunta Alueellinen jätehuoltolautakunta 3 ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUE APO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Avo- ja asumispalvelut Kasvatus- ja opetuspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tampereen VoimiaLiikelaitos Johtokunta Sara Hildénintaidemuseo Johtokunta Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Työllisyydenhoito Yritys- ja yhteiskuntasuhteet Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka Kehitysohjelmat Kaupunkiympäristön suunnittelu Joukkoliikenne Kaupunkiympäristön rakennutt. jaylläpito Kestävä kaupunki Kehitysohjelmat Asiakas- ja tukipalvelut TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT Tampereen Infra Liikelaitos Johtokunta Tampereen Vesi Liikelaitos Johtokunta Tampereen kaupunkiliikenne Liikelaitos Johtokunta Pirkanmaanpelastuslaitos Neuvottelukunta Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm

4 Palveluryhmän johtaja Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm Esikuntatoiminnot - taloussuunnittelu, henkilöstöasiat - päätösten asiavalmistelu yksiköissä Asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot Auli Heinävä Toiminnot: Asuntopolitiikan valmistelu ja toteutus Palvelutilaverkkoihin liittyvä tarveselvitys ja hankesuunnittelu Maankäyttö, asumisen, liikenteen ja palveluiden (PALM) pitkän aikavälin ajoitus ja investointien koordinointi. Kiinteistötoimi Heli Toukoniemi Toiminnot: Maapolitiikan linjausten valmistelu ja toteutus Kaupungin kasvun ja maanhankinnan suuntaaminen, maa- ja vesiomaisuuden sekä niihin liittyvien luonnonvarojen hankinta, myynti, vuokraus ja muu luovutus Maaomaisuuden edunvalvonta ja kiinteistökehittäminen Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastaminen ja rasitteiden perustaminen, muuttaminen ja poistaminen Maankäyttösopimuksiin, rakentamiskehoituksiin, etuosto-oikeuksiin sekä kehittämiskorvauksiin liittyvät tehtävät. Tilaomaisuuden hallinta Niko Suoniemi Toiminnot: Kaupungin palveluiden tarvitsemat tilajärjestelyt ja vuokraukset Tilavuokrien budjetointi ja toteutuneiden tilakustannusten seuranta Asiakasyhteistyön järjestäminen, ylläpito- ja muiden tilapalveluiden hankkiminen Talonrakennusinvestointien investointisopimukset Tarpeettoman tilaomaisuuden realisointi Torivalvonta ja Kauppahallin toiminnan järjestäminen, maanomistajan luvat kaupunkitilan käyttöön liittyen. 4 Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm

5 Asunto- ja maapolitiikan keskeiset periaatteet 1/2 Pitkäjänteisyys ja ennustettavuus Yhdenvartaisuus ja tasapuolisuus Avoimuus, ymmärrettävyys ja läpinäkyvyys Asumisvaihtoehtojen monipuolisuus Alueiden negatiivisen eriytymiskehityksen ennaltaehkäisy Perustan luominen tavoitellulle kasvulle 5

6 Asunto- ja maapolitiikan keskeiset periaatteet 2/2 Elinkeinoelämän, asumisen ja palveluiden oikea-aikainen toteutuminen ja sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen Asumisen ja muun maankäytön kustannusten pitäminen kohtuullisena Globaalissa, valtakunnallisessa ja seudullisessa kilpailussa menestyminen Kaupungin taloudellisen aseman vahvistaminen (maapolitiikka) 6

7 Asunto- ja maapolitiikan vaikuttavuus suhteessa Tampereen strategiaan ja pormestariohjelmaan Strateginen painopiste Strategian tavoite 2030 Strategian tavoite Pormestariohjelman palvelulupaus Asunto- ja maapolitiikan vaikuttavuus Vaikuttavuusmittarit Jotta kasvavalle väestölle on tarjolla riittävästi sopivia asuntoja, mahdollistetaan keskimäärin 2500 uuden asunnon valmistuminen vuosittain. Valmistuneet ja käyttöönottohyväksytyt asunnot Urbaani ja kestävästi kasvava asukkaan viihtyisä ja elävä kaupunki Tampereen väkiluku on kasvanut keskimäärin asukkaalla vuodessa Kaupungissa on houkuttelevaa ja monipuolista asuntokantaa sekä kasvun edellyttämää kysyntää vastaavasti kohtuuhintaisia vuokraja opiskelija-asuntoja Tampereella on monipuolisia ja kohtuuhintaisia asuntoja Asemakaavamuutoksiin liittyvien sopimusten yhteydessä hankitaan rakennusoikeutta kaupungin hallintaan ja omistukseen. Näin kaupungille syntyy rakennusoikeutta eri puolille kaupunkia. Tonttihaussa kaupunki voi edellyttää kohtuuhintaista asuntototuotantoa tai opiskelija-asuntotuotantoa ja siten varmistaa näiden rakentumisen. Valmistuneista asunnoista 30 % on kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa Kaupungin omat vuokra-asuntoyhteisöt tuottavat puolet kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen uudistuotannon tavoitteesta Asumisen kehittämistoimenpiteitä ja monimuotoista asumista edistetään tonttihakujen ohjelmoinnin mukaisesti Ryhmärakennuttamista edistetään ja sen mahdollisuuksista tiedotetaan - Rakennusoikeutta kaupungille maankäyttösopimuksissa - Asemakaavan toteutussopimuksissa rakennusoikeutta kaupungin maalle - Asemakaavan toteutussopimuksissa rakennusoikeutta osoitettu kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon - Valmistuneiden ja käyttöönottohyväksyttyjen kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuus koko asuntotuotannosta (%) - Tonttihakujen suunnitelmassa ohjelmoitu kohtuuhintaisten vuokraasuntojen rakennusoikeus Kaupungin omien vuokra-asuntoyhteisöjen valmistuneet ja käyttöönottohyväksytyt sekä rakenteilla olevat asunnot - Toteutuneet ja käynnissä olevat arkkitehtuuri- ja tontinluovutuskilpailut - Muut käynnistyneet hankkeet jotka toteuttavat tonttihakujen yhteydessä edellytettyjä kehittämisteemoja - Ryhmärakennuttamiseen luovutettu rakennusoikeus - Käynnistyneet ryhmärakennuttamishankkeet - On toteutettu tiedotustoimenpiteitä (esim. ryhmärakennuttamisen esite, verkostoitumistilaisuudet). 7

8 Asunto- ja maapolitiikan vaikuttavuus suhteessa Tampereen strategiaan ja pormestariohjelmaan Strateginen painopiste Strategian tavoite 2030 Strategian tavoite Pormestariohjelman palvelulupaus Asunto- ja maapolitiikan vaikuttavuus Vaikuttavuusmittarit Urbaani ja kestävästi kasvava Hiilineutraali Kaupungin kestävää kasvua on vahvistettu kaavoittamalla 80 prosenttia asuinkerrosalasta joukkoliikennevyöhykkeille ja aluekeskuksiin Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt Kestävä Tampere tiekartan toimenpitein 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta valtuustokauden loppuun mennessä Tampere huomioi ympäristö- ja ilmastotavoitteet kaikessa kaupunkisuunnittelussa Joukkoliikennevyöhykkeillä ja keskuksissa kasvu tapahtuu täydennysrakentamalla. Mahdollistetaan ja kannustetaan täydennysrakentamiseen yksityisiä kiinteistönomistajia ja kaupungin maanvuokralaisia. Kaupungin hankkeissa massatasapainoon pyrkiminen vähentää hiilidioksidipäästöjä kuljetusten vähentyessä. Edistetään puurakenteisten asuinkerrostalojen rakentamisaloituksia. Sopimukset täydennysrakentamisen kannustimien piirissä, maankäyttösopimukset ja vuokrasopimukset Toimintatapa ja seuranta kaupungin hankkeiden massatasapainoon luotu. Massan käsittelyä tuottavien asemakaavojen yhteydessä tehdään massatarkastelu. (toteuma, % asemakaavoista) - Tonttihakujen suunnitelmassa ohjelmoidut puurakentamishankkeet - Käynnistyneet puukerrostalohankkeet 8

9 Asunto- ja maapolitiikan vaikuttavuus suhteessa Tampereen strategiaan ja pormestariohjelmaan Strateginen painopiste Strategian tavoite 2030 Strategian tavoite Pormestariohjelman palvelulupaus Asunto- ja maapolitiikan vaikuttavuus Vaikuttavuusmittarit Luova ja innovatiivinen Kiinnostavin toimintaympäristö yrityksille Yritystonttitarjonnalla on vastattu kasvavan kaupunkiseudun tarpeisiin Yritystoimintaa ja työllisyyttä edistetään tulopohjan vahvistamiseksi Kaupungilla on yritysrakennusoikeusvarantoa, mutta osa siitä ei vastaa tämän päivän markkinoita. Selvitetään alueellinen kysyntä ja tehdään suunnitelma yritysalueiden kehittämisestä. Kehitetään yritysten asiakaspalvelua. Suunnitelma ja seuranta yritysalueiden kehittämisestä on luotu. Yhdessä tekevä ja inhimillinen Paras asiakasja asukaskokemus Palvelujen painopistettä on siirretty ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä kotiin vietäviin palveluihin Tamperelainen voi ikääntyä turvallisesti ja harrastaa monipuolisesti Erityisryhmien asumiseen liittyviä ongelmia vähennetään ennaltaehkäisevien toimenpiteiden avulla. Kartoitetaan keinoja ennaltaehkäistä asuinalueiden haitallista eriytymiskehitystä. - Häätöjen, pitkäaikaisasunnottomien ja uusien asunnottomien määrä (2016: Häätöjä vähintään 61 kpl, pitkäaikaisasunnottomia 52 kpl), - Asumisneuvojia on lisätty ja asumisneuvonta kattaa vuonna 2018 kaikki tamperelaiset. - Ikäihmisten kotona asumista on edistetty julkaisemalla ikäihmisille tarkoitettu asumisen opas ja kouluttamalla ikäihmisten kodeissa toimivia työntekijöitä kartoittamaan asuntojen esteettömyyttä ja korjaustarpeita. On koottu ja otettu käyttöön työkalupakki asuinalueiden haitallisen eriytymiskehityksen ennaltaehkäisyyn Tasaisesti jakautunut hyvinvointi Alueiden väliset hyvinvointierot ovat kaventuneet Tamperelaisten hyvinvointia tuetaan Asuinalueiden sosiaalisesti haitallisen eriytymiskehityksen ennakointiin kehitetään mittaristo, jota seuraamalla eriytymiskehityksen trendit voidaan havaita. Seurantaa toteutetaan vuositasolla. Ongelmia havaittaessa kootaan monialainen verkosto, joka pyrkii etsimään ongelmiin ratkaisuja. - On kehitetty mittaristo ja sen pohjalta toteutettu vuosittain eriytymiskehityksen seuranta. - Seurannassa havaittujen ongelmiin puuttumisen myötä alueiden väliset hyvinvointierot ovat kaventuneet. 9

10 Kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytysten varmistaminen Kaupungin tavoitteena on, että n. 30 % vuosittaisesta asuntotuotannosta toteutuu kohtuuhintaisena vuokra-asuntotuotantona (ARA:n pitkä ja lyhyt korkotuki + kaupunkikonserniin kuuluvien vuokra-asuntoyhteisöjen tuotanto). Strategian mukaisen väestönkasvutavoitteen mukaan tämä tarkoittaa keskimäärin 750 kohtuuhintaisen vuokra-asunnon toteutumista vuosittain. (Vertaa: MAL3-sopimuksen tavoite, 570 kohtuuhintaista asuntoa vuodessa). Olennaisin edellytys tavoitteen toteutumiselle on riittävä tonttituotanto kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle. Tavoite edellyttää vuosittain vähintään k-m2 toteutumista, josta: k-m2 kaupungin luovuttamaa rakennusoikeutta k-m2:n rakennusoikeutta yksityisen maalle. Kaupunki edistää toteutumista maapolitiikan keinoilla ja puoltamalla yksityisen omistamalle maalle syntyvän ARAtuotannon hankkeita. 10

11 Kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytysten varmistaminen Viime vuosina kohtuuhintaisen asuntotuotannon tavoitteesta on jääty huomattavasti. Vuonna 2018 valmistuvien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen uudistuotannon määrä on tiedossa olevien rakentamisaloitusten, rahoituspäätösten ja tontinvarausten perusteella nousussa ja nousee edelleen vuonna

12 Yleiskaavassa esitetyt kaupungin kehityssuunnat Pia Hastio 12

13

14 TRE YKA 2040 Aloituspäätös 2012 Tavoitteet 2015 Ehdotus Yleiskaava hyväksytty kaupunginvaltuustossa Päätöksestä valitettu Hämeenlinnan hallintooikeuteen Kaupungin lausunto Kartta 1 - YHDYSKUNTARAKENNE Kartta 3 KULTTUURIPERINTÖ Kartta 2 VIHERYMPÄRISTÖ JA VAPAA-AJAN PALVELUT Kartta 4 VESITALOUS, YMPÄRISTÖTERVEYS JA TEKNINEN HUOLTO 14 Pia Hastio

15 Strategisen kehittämisen vyöhykkeet Lielahti-Hiedanranta Kasvun vyöhyke: Tehokas joukkoliikenne Sekoittunut rakenne Työpaikkakeskittymät Priorisointi asemakaavaohjelmassa Aluekeskukset: Tesoma Lielahti-Hiedanranta Koilliskeskus Hervanta Peltolammi-Lakalaiva Etelän kasvusuunta Tesoma Kaleva Härmälä Turtola Peltolammi-Lakalaiva Vuores Hervanta Kaukajärvi Koilliskeskus 15

16 Maankäyttö Lielahti-Hiedanranta Tesoma Keskusta-alueet (280 ha 751 ha) Täydentyvät: Tesoma, Hervanta, Kaukajärvi Uudistuvat: Lielahti-Hiedanranta, Peltolammi-Lakalaiva, Koilliskeskus Laajentuvat: Tesoma Lielahti kytkös Asumisen alueet (4219 ha 5683 ha) Palvelujen ja työpaikkojen alueet (981 ha 930 ha) Teollisuusalueet (1098 ha 932 ha) Kaleva Härmälä Turtola Peltolammi-Lakalaiva Vuores Hervanta Kaukajärvi Koilliskeskus 16

17 Yleiskaavan toteuttaminen asemakaavoilla 17

18 Maapolitiikan keinot ja niiden käyttäminen Tampereella 1. Maanhankinta 2. Maankäyttösopimukset 3. Maan luovutus 4. Hankekehittäminen 5. Maanvuokrasopimusten muutostilanteet 6. Tilapäinen ja lyhytaikainen maankäyttö maapolitiikassa 7. Rakentamisen ja muun toteuttamisen edistäminen 8. Resurssiviisaus, pilaantuneiden maa-alueiden hallinta 18

19 Täydennysrakentaminen Kaupungin strateginen painopiste: Urbaani ja kestävästi kasvava. Tavoitteena on kaavoittaa 80 prosenttia asuinkerrosalasta joukkoliikennevyöhykkeille ja aluekeskuksiin. Maapolitiikan keinot merkittävässä roolissa (alennetut maankäyttösopimuskorvaukset, hankekehittäminen). Purkavan täydennysrakentamisen lakimuutoksen edistäminen. Alueiden talotyyppi- ja hallintamuotojakauman monipuolistaminen. Selvitetään mahdollisuuksia kevyempiin menettelyihin pientalovaltaisten alueiden täydennysrakentamisen helpottamiseksi. Esim. alueelliset poikkeusluvat. Kohteena alueet, joilla tontinvuokrat lähivuosina nousemassa. 19

20 Täydennysrakentaminen 20

21 Täydennysrakentamisen yleis- ja korttelisuunnitelmat 21

22 Kaupunki on laatinut tai teettänyt yleispiirteisiä suunnitelmia täydennysrakentamisen edistämiseksi ala- ja aluekeskuksiin, keskustan kortteleihin sekä Tammelaan ja Amuriin Tammela, Pinnin pihat, korttelit 273, 281 ja

23 Ala- ja aluekeskusten yleissuunnitelmat Hakametsä, luonnos Haukiluoma Multisilta Peltolammi Tesoma 23

24 Tammelan korttelisuunnitelmat Kortteli 281 ja 282 Kortteli 245 Kortteli 284 ja 287 Kortteli

25 Keskustan korttelisuunnitelmat 10-korttteli Kyttälä kortteli 172 Kyttälä korttelit 179 ja 182 Kyttälä kortteli 186 Amurin yleissuunnitelma Amuri 25

26 Maankäyttösopimukset/ yhdyskuntarakenteen tiivistämisen edistäminen 1/2 Maankäyttösopimuskorvauksien arvonnoususta huomioon ottamatta jätettävän osan suuruutta määritettäessä otetaan huomioon erityiset maanarvoon vaikuttavat seikat (mm. raitiotien läheisyys). Maankäyttösopimuskorvauksen perusteena olevasta arvonnoustusta jätetään osa (enintään 85 %) huomioon ottamatta: 1. Nykyisten rakennusten korottaminen tai ns. ullakkorakentaminen 2. Maanalaisia- tai kansirakenteita tai laitospysäköintiä edellyttävä lisärakentaminen tontin/korttelin sisällä 3. Täydennysrakentamisen yhteishankkeet (useampi tontti/kortteli), joita suunnitellaan kokonaisuutena 4. Käyttötarkoituksen muutokset nykyisen rakennuksen sisällä asuntorakentamiseen 5. Täydennysrakentamishanke ja hankkeen yhteydessä jo olemassa olevaan rakennukseen mahdollisesti toteutettava perusparannus edistävät merkittävästi energiatehokkuutta 6. Täydennysrakentaminen edellyttää nykyisten ei suojelullista arvoa omaavien rakennusten purkua 7. Hissin rakentaminen vanhaan rakennukseen tai muu merkittävä esteettömyyden edistäminen 8. Innovatiiviset ratkaisut, joilla edistetään rakennusten älykkyyttä, mikä voi tarkoittaa esim. rakennusten ja ihmisten vuorovaikutteisuutta älykkään IoT- teknologian avulla, uusia asumisen, liikkumisen ja kuluttamisen malleja jakamistalouden keinoin tai uusia kaupunkimaisen asumisen konsepteja, jotka yhdistävät palveluja, asumista ja työtä hyödyntäen urbaania ympäristöä. 26

27 Maankäyttösopimukset/ yhdyskuntarakenteen tiivistämisen edistäminen 2/2 Maksimaalinen vähennys voidaan tehdä, mikäli useampi (vähintään 4) em. tilanteista toteutuu, painotukset arvioidaan tapauskohtaisesti. Vastaava arvonnousun vähennys (enintään 85 %) toteutetaan jos täydennysrakentaminen toteutetaan runko- ja julkisivuratkaisultaan puurakenteena. Mikäli täydennysrakentamista ei toteuteta kohtuullisen ajan puitteissa (esim. 3 vuotta), peritään korvaus täysimääräisenä (vakuus täysimääräisestä korvauksesta). Korvausta ei peritä alle euron arvonnoususta. Täydennysrakentamisen kannustimet koskevat vain tontteja, joiden voimassa olevassa asemakaavassa ennen kaavamuutosta on pääkäyttötarkoituksessa mukana asuminen. 27

28 Maanvuokrasopimukset täydennysrakentamisessa 1/3 Merkittävä osa asuntorakentamisessa on toteutettu kaupungin omistamille tonteille, jotka on vuokrattu asunto-osakeyhtiöille, kiinteistöyhtiöille tai vastaaville. Myös näillä tonteilla pyritään kannustamaan korttelin sisällä tapahtuvaan täydennysrakentamiseen vastaavasti kuin maankäyttösopimustilanteissa. Täydennysrakentamisen kannustimet koskevat vain tontteja, joiden voimassa olevassa asemakaavassa ennen kaavamuutosta on pääkäyttötarkoituksessa mukana asuminen. Osa asemakaavan muutoksella saatavasta tontin asuinrakennusoikeuden kasvamisen hyödystä osoitetaan nykyiselle vuokraoikeuden haltijalle. Vuokraoikeuden haltijan vuokraa voidaan alentaa (max 85 %) määräaikaisesti (max. 10 v) edellyttäen, että asemakaavan muutoksella muodostuu merkittävästi uutta asuinrakennusoikeutta. 28

29 Maanvuokrasopimukset täydennysrakentamisessa 2/3 Vuokran alennuksessa otetaan huomioon: 1. Nykyisten rakennusten korottaminen tai ns. ullakkorakentaminen 2. Maanalaisia- tai kansirakenteita tai laitospysäköintiä edellyttävä lisärakentaminen tontin/korttelin sisällä 3. Täydennysrakentamisen yhteishankkeet (useampi tontti/kortteli), joita suunnitellaan kokonaisuutena 4. Käyttötarkoituksen muutokset nykyisen rakennuksen sisällä asuntorakentamiseen 5. Täydennysrakentamishanke ja hankkeen yhteydessä jo olemassa olevaan rakennukseen mahdollisesti toteutettava perusparannus edistävät merkittävästi energiatehokkuutta 6. Täydennysrakentaminen edellyttää nykyisten ei suojelullista arvoa omaavien rakennusten purkua 7. Hissin rakentaminen vanhaan rakennukseen tai muu merkittävä esteettömyyden edistäminen 8. Innovatiiviset ratkaisut, joilla edistetään rakennusten älykkyyttä, mikä voi tarkoittaa esim. rakennusten ja ihmisten vuorovaikutteisuutta älykkään IoT- teknologian avulla, uusia asumisen, liikkumisen ja kuluttamisen malleja jakamistalouden keinoin tai uusia kaupunkimaisen asumisen konsepteja, jotka yhdistävät palveluja, asumista ja työtä hyödyntäen urbaania ympäristöä Virpi Ekholm

30 Maanvuokrasopimukset täydennysrakentamisessa 3/3 Maksimaalinen vuokran alennus (85 %) voidaan tehdä, mikäli useampi (vähintään 4 kohtaa) em. tilanteista toteutuu. Täydennysrakentamisen tilanteet ja edellytykset ovat keskenään erilaisia, joten kohtien painotukset arvioidaan tapauskohtaisesti. Vastaava vuokranalennus (85 %) toteutetaan jos täydennysrakentaminen toteutetaan runko- ja julkisivuratkaisultaan puurakenteena. Vuokralainen voi myydä uuden rakennus-/vuokraoikeuden Virpi Ekholm

31 Täydennysrakentaminen Maanomistus Nyk. kaavan pääkäyttötarkoitus Kannustimet Kehitysalue Ennen kaavamuutosta Kaavaehdotus ollut nähtävillä Kaavan saanut lainvoiman, tontit rekisterissä Asuminen Täydennysrakentam sen kannustimet Kehittäminen omalla tontilla Maankäyttösopimus Yksityinen maanomistaja Ei asuminen Ei täydennysrakentam sen kannustimia Kehittämiseen mukaan kaupungin alueita Yhteistyösopimus Toteutussopimus Kaupunki omistaa maan Asuminen Täydennysrakentam sen kannustimet Kehittäminen omalla tontilla Vuokralainen saa myydä vuokraoikeu den Maanvuokrasopimus Ei asuminen Ei täydennysrakentam sen kannustimia Kehittämiseen mukaan kaupungin hallitsemia alueita Kehittäminen omalla tontilla Yhteistyösopimus Toteutussopimus Vuokralainen saa myydä osuutensa vuokraoikeudesta Kaupunki pidättää n. 1/3 rakennusoikeud esta 31

32 Hankekehittäminen 1/3 Kaupunki kannustaa toimijoita olemaan aktiivisia ja esittämään hankekehitysideoita, jotka voivat kohdistua osittain tai kokonaan kaupungin omistamiin maa-alueisiin. Hankekehitys edellyttää käytännössä aina asemakaavan muutosta. Tuleva rakentaminen voi olla niin asumista kuin muutakin toimintaa palvelevaa. 32

33 Hankekehittäminen 2/3 Yleispiirteiset periaatteet hankekehittämiseen ja sen kautta tulevaan tontinluovutukseen: 1. Hankeajatus pääosin muulle kuin kaupungin maalle: Kaupungin maa sisällytetään hankkeeseen, ei kilpailuteta 2. Uusi, aiempiin suunnitelmiin sisältymätön kehittäjän hankeajatus kaupungin maalle: Hankekehittäjä vastaa suunnittelusta Tonteista/rakennusoikeudesta merkittävä osa luovutetaan hankekehittäjälle (määrä arvioidaan tapauskohtaisesti) Muu osa kilpailutetaan tai luovutetaan normaaleilla menettelyillä 3. Pohjana hankeajatus, joka on peräisin kaupungin omasta tai muusta aiemmasta suunnittelusta Vaihtoehto 1 (pääsääntö): tontinsaaja kilpailutetaan tai tontti luovutetaan muulla maapolitiikan linjausten toimintatavalla Vaihtoehto 2 (perusteltu erityistilanne): Hankekehittäjä osallistuu jatkokehittämiseen omalla panostuksellaan ja riskillään. Osa tonteista/rakennusoikeudesta luovutetaan hankekehittäjälle (määrä arvioidaan tapauskohtaisesti) 33

34 Hankekehittäminen 3/3 Kaikissa vaihtoehdoissa tontit luovutetaan käypään hintaan Ensisijaisesti kaupunki pidättää itsellään hankkeen koosta riippuen n. 1/3 syntyvästä rakennusoikeudesta luovutettavaksi MAL 3- sopimuksen mukaiseen kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Pohjaksi yhteistyösopimus ennen kaavamuutoksen vireille tuloa, kaavaehdotuksen oltua nähtävillä toteutussopimus 34

35 Hankekehittäminen Kaupungin omistaman, maanvuokrasopimuksen perusteella vuokramiehelle vuoratun tontin/tonttien kehittäminen yhteistyössä kaupungin kanssa Prosessi Vuokramiehen/kehittäjän idean esittely Kaavamuutoshakemus Yhteistyösopimus OAS ja Asemakaavaluonnos Asemakaavaehdotus Toteutussopimus Asemakaavaehdotus Kuvaus Hankeharkintaryhmä: Yhtä tonttia laajempien alustavien hankeideoiden arviointi suhteessa kaupunkistrategiaan. Eki: Kitia, strategiset ohjelmat, Kapa: rava, aka Kaavaharkinta: Yhtä tonttia koskevien hankeideoiden arviointi. Asemakaavoitus. Vuokramies tai -miehet jättävät asemakaavamuutoshake muksen, missä perustelevat hankkeen tarpeellisuutta. SOVITAAN SITOVASTI: - Asemakaavamuutoksen käynnistämiseen liittyvät asiat SOVITAAN PERIAATETASOLLA: - Kustannusjaoista ja kaavamuutoksella muodostuvan rakennusoikeuden jakamisen periaatteista Yhteistyösopimus SOVITAAN SITOVASTI: - muodostuvan rakennusoikeuden jakaminen - kaavoitus- ja investointikustannusten jakaminen - toteuttamisaikataulu - uuden maankäytön mukaisesta maanvuokraaminen - ym. Valmistelija Hankeharkintaryhmä/ Asemakaavoitus Asemakaavoitus Kiinteistötoimi Asemakaavoitus Asemakaavoitus Kiinteistötoimi Asemakaavoitus Päätöksenteko Kaupunginhallitus, asunto- ja maapolitiikan katsauksen yhteydessä Kaupunginhallitus Asunto- ja kiinteistölautakunta Yhdyskuntalautakunta Yhdyskuntalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto 35

36 Hankekehittäminen yli kiinteistörajojen Hankekehittäminen tarkoittaa usein alueella sijaitsevien tonttien ja mahdollisesti yleisten alueiden kehittämistä yli olemassa olevien kiinteistörajojen. Maanomistajien/-vuokralaisten ja kaupungin välisellä yhteistyöllä pyritään mahdollisimman hyvään suunnitteluratkaisuun ja hyötyjen jakamiseen. Asemakaavamuutoksella muodostuva rakennusoikeus jaetaan alkuperäisten alueiden pinta-alojen suhteessa. 36

37 Hankekehittäminen yli kiinteistörajojen Mitä tarkoittaa suunnittelu kiinteistörajojen yli? Esimerkki maanomistuksesta Maanomistus yksinkertaistettuna Maanomistajat: A, B ja C Kaupunki: D Asemakaavamuutoksella muodostuvat käyttötarkoitukset Kadut, puistot ja muut yleiset alueet 37

38 Hankekehittäminen yli kiinteistörajojen Kadut, puistot ja muut yleiset alueet Kadut, puistot ja muut yleiset alueet Luopumalla nykyisestä rakenteesta ja kiinteistörajoista mahdollistetaan alueen tehokkaampi ja parempi suunnittelu Hyödyt jakaantuvat kaikille maanomistajille tasapuolisesti. Yleiset alueet siirtyvät kaupungille Muodostuva rakennusoikeus jaetaan maanomistajille pinta-alojen suhteessa Käyttötarkoituksien arvot ovat suhteessa toisiinsa 38

39 Maanvuokrasopimusten muutostilanteet Tampereen kaupungilla on yhteensä kpl (tilanne ) ulkoista maanvuokrasopimusta. Pitkäaikaisten maanvuokrasopimusten uusiminen Sopimuksia uusittaessa lähtökohtana on yhdenvertainen kohtelu. Uusittavien sopimusten ehdot määritetään vastaavin periaattein kun uusissa sopimuksissa. Vuokran määrityksessä tavoitteena on markkinahintaa vastaava kohtuullinen käypä hinta. Vuokra perustuu asemakaavan rakennusoikeuteen, ei käytettyyn rakennusoikeuteen. 39

40 Muutama linkki: Oskari karttapalvelu Asunto- ja maapolitiikan linjaukset a57b-7a90cb0160d5%7d/

41 Kiitos! Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka Yleiskaavoitus Asemakaavoitus