LKS laajennushanke: ITU 2022

Transkriptio

1 LKS laajennushanke: ITU 2022 Projektin tilannekatsaus Janne Keskinarkaus Projektinjohtaja

2 Sisältö 1. Taustaa 2. Projektin tilanne ja aikataulu 3. Allianssi toteutusmuotona 4. STM poikkeuslupa 5. Maakuntien tilakeskus Oy vuokranmääritys

3 1. Taustaa

4 Laajennushankkeen virstanpylväitä Verstas Arkkitehdit voittavat arkkitehtikilpailun työllä ITU Yhtymähallitus hyväksyy ITU 2022 konseptin suunnittelun pohjaksi 2022 Valtuuston periaatepäätös tulevien vuosien rakentamissuunnitelmasta Fimea sairaalaapteekin auditointi Aiempia tapahtumia TAPPO - hanke ITU Toiminnan muutoksen suunnittelu alkaa Laajennuksen valmistelu alkaa Yhtymävaltuusto päättää aloittaa suunnittelun Yhtymähallitus päättää allianssista

5 Yhteenveto ITU 2022 toimintakonsepti määrittelee tarpeelliset toiminnan uudistukset Tehokkaampi toiminta Vaikuttavampi hoito Pienemmät kustannukset Kaikkia muutoksia ei pystytä toteuttamaan ilman lisärakentamista Lisärakentaminen ratkaisee myös sairaalaapteekin, psykiatrian vuodeosastojen, leikkaussalien ja sydänapajan tilatarpeet ja parantaa tehokkuutta

6 2. Projektin tilanne ja aikataulu

7 Asemapiirros VILKKA Poliklinikat Sydänpaja Päivystys Pysäköintitalo LAY Apteekki Psykiatria Lasten sairaala Nykyinen keskussairaala Teho-valvonta Pesula

8 ITU 2022 Vaihe I Alustava aikataulu Q1/18 Q2/18 Q3/18 Q4/18 Q1/19 Q2/19 Q3/19 Q4/ Ehdotussuunnittelu STM poikkeuslupa G -1 Rakentamispäätös Allianssi: Muodostamisvaihe G0 Allianssi: Kehitysvaihe Käynnistämispäätös G1 Pysäköintitalo Kuuma sairaala Pesula Psykiatria Hankesuunn. Vaihe II

9 ITU tiimi Arkkitehti Erikoissuunnittelu ITU 2022 Urakointi Valitaan 12/2018 Rakennuttajakonsultti

10 Päivitetty tavoitehintalaskelma Laajuuden muutos + indeksin muutos = kustannuksen kasvu 6,48 + 0,756 = +7,231 M

11 Kuinka tästä eteenpäin? 6/2018 Päivitetty kustannusarvio Tilaperusteinen 6-8/2018 säästölista Projektijohto laatii listan Mitä voidaan karsia ja mitä se vaikuttaa toimintaan? Ohjausryhmä Ohjausryhmä käy läpi kustannusarvion ja karsintalistan Päätös, kuinka eteenpäin 8-10/2018 Suunnitelmien päivitys 10/2018 Päivitetty kustannusarvio Rakennusosaperusteinen Yhtymävaltuusto Päivitetyt suunnitelmat kustannusarvioineen Rakentamispäätös

12 3. Allianssi toteutusmuotona

13 Toteutusmuodon valinta Rakennuttajan keskeinen tehtävä on toteutusmuodon valinta Valinta vaikuttaa hankkeessa kaikkeen Ei ole yhtä oikeaa mallia - valinta riippuu hankkeen luonteesta ja tilaajan tavoitteista

14 Eri toteutusmuotojen soveltuvuus Hyvin soveltuva Hyvin soveltuva Huonosti soveltuva Kiinteä laajuus Valmiit suunnitelmat Selkeä kohde Ei innovaatioita Huonosti soveltuva Laajuus epäselvä Suunnitelmat ja ratkaisut avoinna Haasteellinen kohde Tarvitaan innovaatioita

15 Projektiallianssi Suomessa PUHDAS ALLIANSSI Lielahti-Kokemäki rataosa 100 M Helsingin Yliopisto, Vuolukiventie 20 M Tampereen rantatunneli 185 M Taavetti-Lappeenranta -tie 100 M Järvenpään terveystalo 40 M TSE Naantalin CHP-laitos 50 M Lahden matkakeskus 20 M Kainuun uusi sairaala 120 M Äänekosken biotehtaan rata 80 M Syvälahden koulu 30 M Terminaalin T2 laajennus 173 M OYS, Lasten ja naisten sairaala 130 M Lahden eteläinen kehätie 140 M Raidejokeri 247 M HYBRIDIMALLI Finavia päällystysurakka 20 M THL Päärakennus 18 M VTT:n ydinturvallisuustalo 30 M Joensuun poliisitalo 30 M Kotkan poliisitalo 20 M Lentoasema, asematason laajennus 90 M Helsingin yliopiston hallintorakennus 40 M ACRE-kampus Otaniemi 140 M KYS Pääsairaalan uusiminen 145 M

16 Vastuun ja riskijaon muuttuminen Jokainen osapuoli kantaa riskin omasta suorituksestaan tai Osa erityisistä riskeistä voi olla jaettu Perinteiset mallit Tilaajan vastuut Tilaajan vastuut Toimijoiden vastuut Toimijoiden vastuut Riskien siirtäminen Jotkut riskit ja mahdollisuudet on toimijoilla itsellään tai Lähes kaikki riskit ja mahdollisuudet on jaettu ydintoimijoiden kesken Yhteistoimintamuodot Pääasiassa yhteiset vastuut Lähes kaikki vastuut ovat yhteisiä Riskien jakaminen ja yhteinen hallinta

17 Kaupallinen malli Kunkin toimijan taloudellinen tulos riippuu koko allianssin saavuttamasta tuloksesta, ei vain omasta suorituksesta Kompensaatiorakenne Suorat kulut korvataan (Projektikustannukset) Pääkonttorin kulut ja kate muodostavat toimijoiden maksimiriskin (Palkkio) Bonus/sanktio on yhteinen Normaali kate Yleiskulut Projektikohtaiset yleiskustannukset Suorat kustannukset Palkkio Projektikustannukset Bonus/ Sanktio Kompensaatiomalli 1. Korvattavat kustannukset (open books) 2. Palkkio 3. Kannustinjärjestelmä Kannustinjärjestelmä 1. Kustannusbonus / -sanktio 2. Avaintulosaluebonus / -sanktio 3. Järkyttävä tapahtuma Max sanktio = palkkio

18 Allianssin hyödyt ja mahdollisuudet Hankintojen määrä minimoituu Hankeriskit ymmärretään totuttua laajemmin piilotettuja riskikustannuksia ei ole Tuotannon näkökulman ja kustannussuunnittelun tuominen suunnitteluvaiheeseen tuottaa lisää informaatiota päätöksen tekoa varten Rakentamisen loppukustannukset pystytään määrittämään tarkemmin Kustannusten muodostuminen ja hallinta on avointa Mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan projektin sisällä -> claimit vähenevät Muutosten ja aikataulun hallinta paranevat Osapuolten välinen yhteistyö ja kannustimet tukevat laadun tuottoa Palveluntuottajien välinen yhteistyö ja kannustimet tukevat innovaatioita

19 Allianssin haasteita Malli edellyttää enemmän senioritason henkilöresursseja ja aktiivista osallistumista Yhteisorganisaation ja yhteisen päätöksenteon myötä tilaaja luopuu osasta määräysvallastaan Osapuolet joutuvat hallitsemaan toistensa riskejä laajemmin kuin normaalisti Yhteisten päätösten tekeminen voi olla ongelmallista, mikäli allianssimallia ei ole sisäistetty Kannustimia ei onnistuta suuntaaman hankkeen tavoitteiden mukaan tai tavoitteet muuttuvat Tavoitekustannuksen asettaminen kehitysvaiheessa saattaa aiheuttaa vastakkainasettelua Projektille ei saada kiinteää urakka-hintaa Uusi toteutusmuoto voi rajoittaa tarjoushalukkuutta, jos markkinoita ei informoida riittävästi Miten käy kun vastuut ja riskit toteutuvat pahimmassa mahdollisessa mittakaavassa?

20 4. STM poikkeuslupa

21 Rajoituslaki Sosiaali- ja terveydenhuollossa annettu laki (548/2016, muutettu lailla 1057/2017) rajoittaa mm. kuntien ja kuntayhtymien yli 5 M sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin. Kunta tai kuntayhtymä voi kuitenkin hakea poikkeuslupaa investointia koskevan sitoumuksen tekemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää poikkeusluvan, jos investointi on palvelujen saatavuuden turvaamiseksi välttämätön ja kiireellinen. Vuoden 2017 loppuun saakka poikkeuslupa voitiin myöntää, jos investointi oli perusteltu palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja investointi oli alueen palvelurakenteen kannalta tarpeellinen.

22 STM poikkeuslupa Poikkeuslupaa käsitelty yhtymähallituksessa 28.3 ja 23.5 STM poikkeuslupaa varten pyydetty lausunnot alueen toimijoilta PPSHP LPSHP Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ky Kainuun sote Rovaniemen kaupunki Lapin liitto Poikkeuslupa lähetetään STM:n mahdollisimman pian

23 Poimintoja lausunnoista Pohjois-Pohjanmaan shp LKS:n nykyiset tilat eivät laajan päivystyksen sairaalalle riittävät hankesuunnitelmassa esitetty muutos mitoitettu tukemaan erva-alueen työnjakosuunnitelmia tavoitteena modernilla tavalla uudistaa toimintamalleja rakentamisen ja saneeraamisen yhteydessä kustannustaso vaikuttaa oikein mitoitetulta, ei kohtuuton alueen voimavaroihin verrattuna tuottavuuspotentiaali realistinen PPSHP:n ja OYS-ervan kannalta katsottuna Lapin keskussairaalan uudistamisella on jo kiire nykyisten rakennusten heikon kunnon ja toimintaympäristön muutosten vuoksi. Uudistamissuunnitelma on laadittu huolellisesti ottaen huomioon alueen väestön nykyiset ja tulevat tarpeet. Uudistaminen tukee osaltaan koko OYS-erva-alueen palveluverkon kehittämistä.

24 Poimintoja lausunnoista Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri lausunnon antamisen ajankohta haasteellinen, viisasta että valmius arvioida investoinnin laajuutta ja kustannustasoa tarvittaessa uudelleen Mannisen ja Raskin raportin idea olemassa olevan infran käyttämisestä toiminnalliset yhteistyömahdollisuudet, LPSHP:n omat psykiatrian rakentamissuunnitelmat Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin näkemyksen mukaan Lapin keskussairaalan laajennuksen ja peruskorjauksen suunnitelma on monelta osin perusteltu. Päivystyksen tilat ovat ahtaat ja psykiatria on etäällä somatiikasta. Keskussairaalan nykyiset apteekin tilat ovat epätarkoituksenmukaiset. Leikkaussalitilojen osalta ulkopuolisen on vaikea arvioida kokonaistilannetta. Myös uusien tilojen myötä saavutettavat henkilöstökustannussäästöt ovat tulevan Lapin maakunnan ja sen säästötarpeiden perusteella huomioitava asia.

25 4. Vuokranmääritys

26 ALUSTAVA vuokra-arvio Maakuntien tilakeskus Oy on lähettänyt maakuntiin alustavat arviot vuokrakustannuksista Lisäksi MTK arvioi Lapin liiton pyynnöstä LKS:n laajennushankkeen vaikutusta maakunnan tuleviin vuokriin Pääomavuokran hinnoittelu perustuu tasearvoihin (8 %, uudet kohteet) Ylläpitovuokra laskettu kiinteällä neliöhinnalla Tarkennetaan toteuman mukaiseksi myöhemmin Mittaroitavat hyödykkeet käyttökorvauksena

27 ALUSTAVA vuokra-arvio Vaihe I vuokravaikutus sairaalatilojen osalta nettona noin +6 M / vuosi Uusi / poistuva tila Investointi Vuoravaikutus Kuuma sairaala 58 M +6,3 M /vuosi Psykiatria 12 M +1,4 M /vuosi Pysäköintitalo 10 M +1,0 M /vuosi Pesula 5 M +0,6 M /vuosi Muurola -1,6 M /vuosi Lähteentie -0,2 M /vuosi VILKKA vanha osa?

28 Suunnittelun tavoitteet marraskuu 2017 Hukkatyön poistaminen -10% Infektioiden pienentäminen -30 % 4,5 M Vuodeosastopäivien vähentäminen 4225 VOP Suorat säästöt ~1,8 M

29 Vaikutukset hankkeelle 1. Investoinnin suuruus on syytä pitää kurissa 2. Elinkaarikustannuksen pienentämiseen kannattaa panostaa pienentää ylläpitovuokraa ja käyttökorvauksia 3. Säästötavoitetta on syytä nostaa uudelle tasolle, jotta laajennushanke pysyy vähintäänkin kustannusneutraalina Uusia säästökohteita Isompi tehostamistavoite Tehokkaampi tehostamisen muuttaminen säästöiksi Halutut tavoitteet on syytä asettaa tavoitteiksi Allianssille, jolloin ne toimivat ohjaavina tekijöinä. Allianssi voi vaikuttaa pääasiassa kohtiin 1 ja 2. Kohdan 3 toteutus vaatii kaikkien osapuolien yhteistyötä.

30 On muitakin hyötyjä kuin tehostaminen ja säästöt Projektilla on huomattavasti myös muita hyötyjä kuin tehostaminen ja kustannussäästöt: Potilaat ja asiakkaat, kunnat ja työnantajat Uudet tilat ovat viihtyisämmät potilaille ja asiakkaille Potilaiden odotusajat lyhenevät ja hoitoonpääsy nopeutuu Työnantajat hyötyvät hoitoketjujen lyhenemisestä Kuntalaskutus pienenee hoitoketjujen lyhentyessä Henkilökunta Viihtyvyys uusissa tiloissa on parempi Uusissa tiloissa parempi ergonomia, tekniikka ja tilojen terveellisyys parantavat henkilökunnan jaksamista Imagon nousu niin potilaiden/asiakkaiden kuin henkilöstön keskuudessa Kilpailutilanne Rekrytointi helpottuu

31 Kiitos! Seuraa Janne Keskinarkaus Projektinjohtaja