Dnro EPOELY/3171/ Kaustisen Kirkkoharjun pohjavesiselvitys

Transkriptio

1 Dnro EPOELY/3171/ Kaustisen Kirkkoharjun pohjavesiselvitys Jorma Hintsa Rkm. Kuninkaantie 43 A VAASA Puh

2 Sisällys 1. JOHDANTO Tutkimuksen tarkoitus, suorittajat ja suoritusaika Kartta-aineisto Aikaisempi tutkimusaineisto Tutkimusalue ja tutkimuksen ohjelmointi MAASTOTUTKIMUKSET Maaperäselvitykset Pohjavesiputkien asennus ja ominaisantoisuuspumppaukset Pohjavesilammikoiden vedenkorkeushavainnot Virtaamahavainnot Kartoitukset, vaaitukset ja korkeustaso TULOKSET Maaperäkairaukset Vesinäytteiden tutkimustulokset YHTEENVETO Maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Pohjaveden laatu Esiintymän arvioitu antoisuus Pohjaveden suojelu... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 4.5 Pohjavesialueen luokitus ja rajaaminen... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Liite 1 Yleiskartta Liite 2 Maaperäkairausten tulokset Liite 3 Putkikortit Liite 4 Vesinäytteiden tutkimustulokset Liite 5 Tutkimuskartta 1: Liite 6 Pohjavedenpinnan pituusleikkaus Liite 7 Pisteiden koordinaatit ETRS-TM35FIN- järjestelmässä Liite 8 Pohjavesialueen rajausehdotus, kartta 1:

3 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, suorittajat ja suoritusaika Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tehnyt yhteistyössä Kaustisen kunnan kanssa Kirkkoharjun pohjavesiselvityksen parhaillaan tehtävää valtakunnallista pohjavesialueiden uudelleen luokitusta varten. Kaustisen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivittäminen on myös parhaillaan laadittavana (Ramboll Finland Oy). Suojelusuunnitelmassa tullaan huomioimaan tämän raportin tiedot. Kirkkoharjun aluetta ei ole aiemmin luokiteltu pohjavesialueeksi. Alue sijaitsee noin 2-7 km Kaustisen keskustasta pohjoiseen (liite 1). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maaperä- ja pohjavesiolosuhteita sekä alustavasti mahdollinen vedenottamon paikka. Tutkimus tehtiin loka-marraskuussa Kairaustyöt ja niihin liittyvät GPS-mittaukset teki Ramboll Finland Oy. Ominaisantoisuuspumppaukset ja pohjavesiputkien asennukset sekä täydentävät GPS-mittaustyöt tehtiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta. Tutkimuksen ohjelmoinnista ja suunnittelusta on vastannut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta hydrogeologi Anne Petäjä-Ronkainen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta tutkimuksen valvojana on toiminut vesitalousasiantuntija Aki Kuorikoski ja GPS-mittaukset on tehnyt tutkimusmestari Lasse Ormiskangas. Tutkimuksen kenttätöitä on johtanut rakennusmestari Jorma Hintsa, joka on myös laatinut tämän tutkimusraportin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on tilannut Jorma Hintsalta asiantuntijatyötä pohjavesialueiden luokitustyöhön. 1.2 Kartta-aineisto Tutkimuksissa on ollut käytössä 1: ja 1: mittakaavaiset peruskartat ja Länsi- Suomen ympäristökeskuksen laatima 1: mittakaavainen pohjavesialuekartta. Lisäksi on käytetty ympäristöhallinnon sähköistä karttapalvelua ja Geologian tutkimuskeskuksen sähköistä Maankamara-karttapalvelua. 1.3 Aikaisempi tutkimusaineisto Alueella on tehty aiemmin seuraava pohjavesiselvitys: Kairaukset ja vaaitukset Kirkkoharjun- Koppeloharjun- ja Pihlajaharjun alueilla vuonna 1993; Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri; Tnro 1094 D 004 /

4 Tutkimuksessa Kirkkoharjun luoteisosaan kairattiin 5 pistettä. Pohjavesiputkia asennettiin 3 pisteeseen. Pohjaveden pinnankorkeuksia vaaittiin 7 pisteessä. Kairaukset olivat matalia ja päättyivät kiveen tai kiilautuivat noin 0,8 2,6 metrin syvyydellä. Harjun ydinosalla maaperän pintakerros on soraa ja muodostuman reuna-alueella hiesua tai hienoa hiekkaa. Pohjavedenpinta alueen keskiosassa on noin tasolla +66,1 +63,4 (N2000) ja alueen luoteisosassa tasolla +63,1 +62,8 (N2000). Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteeseen Koppeloharjun alueelle. Kirkkoharjun pohjoisosassa on virtauskynnys, joka aiheuttaa pohjavedenpintoihin noin 5-6 metrin korkeuseron jakaen Koppeloharjun ja Kirkkoharjun erillisiin pohjavesialtaisiin. Pohjaveden gradientti Koppeloharjun alueella on suhteellisen jyrkkä sillä pohjavedenpinta Koppeloharjun alueella vaihtelee noin tasolla + 58,2 +47,3 (N2000). Köyhäjoen pinta on noin tasolla +47,2 (N2000). 1.4 Tutkimusalue ja tutkimuksen ohjelmointi Kirkkoharju kuuluu osana luode-kaakko -suuntaiseen harjujaksoon. Harjujakson pituus on noin 4,5 km ja se alkaa etelästä Oosinharjun pohjavesialueesta ja ulottuu pohjoispäässä Koppeloharjun pohjavesialueelle. Oosinharjun pohjoispäästä harjujakso haarautuu myös luoteeseen jatkuen Perhonjoen länsipuolella Åsen A ja B pohjavesialueina (ks. raportin kansilehti). Kirkkoharjun keski- ja pohjoisosaa ympäröivät suoalueet ja kaakkoisosaa moreeniselänteet. Tutkimusalue on pääosin metsätalouskäytössä. Alueen keski- ja pohjoisosasta on otettu paljon maa-aineksia paikoin pohjavedenpinnan alapuolelta, jonka seurauksena soranottoalueilla on useita pohjavesilammikoita. Lammikot ovat kirkasvetisiä ja ne ovat tasoittaneet pohjavedenpintaa. Voimassa olevia maa-aineslupia on 1 kpl. Alueen kaakkoisosassa on laaja turkistarha-alue. Alueen läpi kulkee Kaustinen Alaveteli paikallistie. Tutkimusalueella on käytöstä poistettu vanha kevyesti peitetty pienehkö yhdyskuntajätteen kaatopaikka (Matti-rekisteri). Se on ollut toiminnassa vuosina ja sijaitsee alueen eteläosan itäreunassa aivan Lähdenevan kupeessa, pohjaveden muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan välisellä alueella (Liite 5). Tutkimukset kohdistettiin aikaisemman tutkimusaineiston ja kartta- sekä maastotarkastelun perusteella koko muodostuman alueelle. 4

5 2. MAASTOTUTKIMUKSET 2.1 Maaperäselvitykset Maaperäkairausten ensisijaisena tavoitteena on selvittää maaperän rakenteen maalajikoostumusta ja tiiveyttä sekä arvioida maalajien vedenläpäisevyysominaisuuksia. Kairaukset tehtiin koneellisena lyönti- ja painokairauksina Ramboll Finland Oy:n toimesta välisenä aikana. Kairauspisteet sijoitettiin alueen kaakkois-, keski- ja pohjoisosaan. Kaakkoisosaan kairattiin pisteet KHK1, KHK1 B - E, KHK2, KHK3 ja KHK3 B - C. Alueen keski- ja pohjoisosaan kairattiin pisteet KHK6, KHK7, KHK7 B C, KHK8, KHK8 B, KHK9 KHK13. Kairauksia tehtiin yhteensä 20 pisteessä. Kairaukset päättyivät joko kallioon, kiveen tai moreeniin noin 5 8 metrin syvyydessä. Alueen pohjoisosassa tavattiin sorakerroksia (kuva 1 ja 2). Muissa kairauspisteissä maalaji oli pääosin hiekkaa. Alueen eteläosassa (pisteillä KHK1, KHK1 B D) maaperän pintakerros oli erittäin kivistä. Kairaustulokset on koottu liitteeseen 2 ja kairauspisteiden sijainti on esitetty tutkimuskartalla liitteessä 5. Maaperätutkimusten tuloksia ja maaperäolosuhteita on käsitelty kohdassa 3.1. Kuva 1 ja 2. Maalaji pisteessä KHK9 lajittunutta soraa. 5

6 2.2 Pohjavesiputkien asennus ja ominaisantoisuuspumppaukset Pohjavesiputkien avulla tutkitaan maaperän hydraulisia ominaisuuksia tekemällä niistä lyhytaikaisia pumppauksia. Lisäksi putkista saadaan tietoa pohjaveden korkeus- ja virtausolosuhteista. Tutkimusalueelle asennettiin pohjavesiputkia viiteen pisteeseen. Neljä putkea olivat noin 0,5 0,7 metrin pituisella siivilällä varustettuja sisähalkaisijaltaan 20 mm:n muoviputkia. Putket asennettiin pohjaveden korkeushavainnointia varten kairauspisteisiin KHK1 E, KHK6, KHK7 ja KHK8 B. Pisteeseen KHK13 asennettiin ominaisantoisuuspumppausta ja vesinäytteiden ottamista varten, 1 metrin pituisella siivilällä varustettu, sisähalkaisijaltaan 32 mm:n rautaputki. Tuotto pisteessä KHP13 eri syvyystasoilla (2 6 m) vaihteli l/min (kuvat 3 ja 4). Vesinäytteet tutkittiin BotniaLab-laboratoriossa Vaasassa. Pohjavedenpinta ei paljonkaan alentunut noin 1 2 tunnin pituisissa ominaisantopumppauksissa. Putkikortit ovat liitteenä 3 ja vesinäytteiden tutkimustulokset liitteenä 4. Putkien sijainti on esitetty liitteenä 5 olevalla tutkimuskartalla. Pohjaveden virtauskuva on esitetty pohjavedenpinnan pituusleikkauksessa liitteessä 6. Ominaisantoisuuspumppauksen tuloksia on käsitelty kohdassa 3.2. Kuvat 3 ja 4. Ominaisantoisuuspumppaus pisteessä KHK13. 6

7 2.3 Pohjavesilammikoiden vedenkorkeushavainnot Pohjavesilammikoista KHW1 KHW7, KHW9 KHW10 ja KHW12 vaaittiin GPS-mittauksina vedenpintojen korkeudet. Lisäksi havainnoitiin pumppauspisteen (KHP13) länsipuolella olevan pelto-ojan 1 vedenpinta. Mittaustulokset ja niiden sijainti on esitetty tutkimuskartalla liitteessä Virtaamahavainnot Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta pohjoiseen. Pohjavesi viettää virtauskynnyksen yli Koppeloharjun alueelle, jossa purkautumista tapahtuu Köyhäjokeen. Kirkkoharjun muodostumasta tapahtuu valuntaa, tihkumista ja purkautumista myös alueen keskiosan itäpuolella olevalle Lähdenevan alueelle sekä myös pohjoisosan länsipuolella olevalle peltoalueelle. Virtaamahavaintoja tehtiin lähdenevan pohjoisosan puroista (kuvat 5 ja 6). Varsinaisia mittauksia ei tehty, mutta veden lämpötiloja mitattiin lämpökameralla (FLIR E6). Lähdenevan päävirtausuoman sivuhaarasta arvioitiin purkautuvan pohjavettä noin 300 m 3 /d. Havaintopaikat on esitetty liitteenä 5 olevalla tutkimuskartalla. Varsinaiset virtaamamittaukset on suunniteltu tehtäväksi kesällä Lähdeneva ei kuulu suojeltaviin suoalueisiin. Paikalliset maanomistajat ovat kuitenkin osallistuneet Suomi-100 hankkeeseen, joka mahdollistaa vapaaehtoisen suojelun nevaalueelle. Kuva 5. Sivuoja Lähdenevan päävirtaus uomasta Kirkkoharjun suuntaan. Arvioitu virtaama on noin 300 m 3 /d. Kuva 6. Lähdenevan päävirtausuoma. Kuva rummun yläpuolelta neva-alueen pohjoispäästä. 7

8 2.5 Kartoitukset, vaaitukset ja korkeustaso Tutkimusalueen kairauspisteiden ja vesipintahavaintojen korkeudet sekä koordinaatit mittasi Ramboll Finland Oy GPS-laitteella (KHW1 KHW4) ja pohjavesiputkien ja lammikoiden (KHW1 KHW7, KHW9 KHW10 ja KHW12) korkeudet sekä koordinaatit puolestaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Lasse Ormiskangas GPS-laitteella. Korkeustaso on N2000. Mittauskohteet ja -tulokset on esitetty liitteenä 7 olevassa taulukossa. Taulukossa on esitetty myös Kirkkoharjun alueelle jätettyjen korkeuskiintopisteiden sijainti ja niiden korkeudet. Lisäksi liitteessä 6 on esitetty Koppeloharjun alueelta muutamien pohjavesiputkien ja alueen luoteispäässä olevan varsin huomattavan lähdepurkautuman koordinaatit sekä korkeudet. 3. TULOKSET 3.1 Maaperäkairaukset Pohjavedenpinnan alapuolella olevien maalajikerrostumien geologinen rakenne alueen keski- ja pohjoisosassa koostuu kairausten (KHK7, KHK9, KHK13) mukaan noin 5 6 metrin paksuisista hiekka- ja sorakerroksista ja ne ovat kerrostuneet joko pohjamoreenin tai kallion päälle. Alueen eteläosassa (Pisteet KHK1, KHK1 B-E) maaperän pintaosa on erittäin kivinen ja sen alapuolella oleva hiekkavaltainen aines on kerrostunut moreenin päälle. Erittäin kivinen, kairauksilla vaikeasti läpäistävissä oleva, pintakerros todettiin myös pisteessä KHK Vesinäytteiden tutkimustulokset Alustavia vesinäytteitä otettiin pisteestä KHK13. Syvyystasoilla 2,0 6,0 metriä maanpinnasta tuotto vaihteli l/min. Pohjavedessä esiintyi koliformisia bakteereja syvyyksillä 2 4 m ja 5 6 m ja niiden määrä vaihteli 4-21 MPN/100 ml. Vesinäytteiden tutkimustuloksia on käsitelty kohdassa 4.2. Analyysitulokset ovat liitteenä 4. Vedessä ei todettu mitään poikkeavaa makua ja hajua. Taulukko 1. Pohjaveden laatu muutamien pitoisuuksien osalta Piste Syvyys (m mp) O 2 (mg/l) Fe (mg/l) Mn (mg/l) COD Mn (mg/l) KHP ,5 0,110 alle 0,010 alle 0,5 KHP ,7 0,042 alle 0,010 alle 0,5 KHP ,2 0,024 alle 0,010 alle 0,5 KHP ,7 alle 0,010 alle 0,010 alle 0,5 8

9 4. YHTEENVETO 4.1 Maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Maaperämuodostumien sijaintiin, laatuun sekä niiden rakenteeseen ja sitä kautta hydrogeologisiin ominaisuuksiin ovat ratkaisevasti vaikuttaneet muodostuman syntyolosuhteet ja geologinen kehityshistoria. Kirkkoharju kuuluu osana luode-kaakkosuuntaiseen ympäristöstään kohoavaan pitkittäisharjujaksoon. Muodostuman ydinosa on todennäköisesti sijoittunut kalliopainanteeseen ja on pintaosaltaan paikoin rantavoimien tasoittama. Keski- ja pohjoisosassa on kapea hiekkaa ja soraa sisältävä ydinosa. Etelään päin mentäessä harjuaines muuttuu hiekkavaltaiseksi. Alueen eteläosassa hiekkakerroksen päällä maaperän pintaosassa on huuhtoutuneen moreenipeitteen kaltainen kivinen kerrostuma. Muodostuman lievealueen maalajikerrokset ovat raekooltaan hienoa hiekkaa ja ulottuvat harjujaksoa reunustavien soiden sekä peltojen alapuolelle. Pohjavedenpinta viettää etelä-kaakkoisosasta melko jyrkästi kohti alueen keskiosaa, jossa pohjaveden gradientti on suhteellisen loivapiirteinen. Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoiseen. Alueen etelä-kaakkoisosassa pohjavedenpinta on noin tasolla ja keski- ja pohjoisosassa noin tasolla +63,5 +62,3. Harjumuodostuma on osittain antikliininen eli vettä osittain ympäristöön purkava. Pohjaveden purkautumisalueita ovat keskiosan itäpuolella oleva Lähdeneva sekä pumppauspisteen (KHP13) länsipuolella olevan pelto-oja, johon tapahtuu vähäistä purkautumista. 4.2 Pohjaveden laatu Pohjavesi on hapanta ja pehmeää. Vesi on pintakerrosta lukuun ottamatta lähes raudatonta ja mangaanitonta. Orgaanisen aineksen ja typpiyhdisteiden määrä on alhainen. Pohjaveteen liuenneen hapen määrä kohosi hieman syvyyden kasvaessa. Vesi täytti koliformisia bakteereja ja PH:ta lukuun ottamatta STM:n laatuvaatimukset ja tavoitteet (STM asetus 1352/2015). 4.3 Esiintymän arvioitu antoisuus Alustavasti tutkitun pisteen KHP13 maaperän vedenjohtavuus on erittäin hyvä ja edellytykset pohjaveden saannille ovat olemassa. Pisteestä ehdotetaan tehtäväksi koepumppaus, jolloin saadaan selville pisteestä saatava pohjavesimäärä ja vaikutukset ympäristöön sekä veden laatu mm. veden hygieenisyyden osalta. Ominaisantoisuuspumppausten ja hydrogeologisten tekijöiden perusteella pisteestä KHK13 arvioidaan alustavasti saatavan pohjavettä keskimäärin noin 500 m 3 /d. 9

10

11 Liite 1 Yleiskartta Peltokydönharju Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Koppeloharju Tutkimusalue Åsen A Oosinharju 0 0,5 1 2 Km Kausti Etelä-Pohjanmaan ELY, SYKE, MML

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33 Liite 3 /1 PUTKIKORTTI Tutkimusalue Kaustinen, Kirkkoharju Asennuspvm Työ n:o Dnro EPOELY/3171/2017 Piste KHP 01 E NS 50 NS 32 x Muovi halk. 20 mm x N2000 N43 Maanpinnan P u t k e n S i i v i l ä n korkeus 1) kärjen syvyys 1) pään korkeus 2) kok.pituus 1) pituus 1) reikien halk. mm +74,3 5,5 + 75,30 6,5 0,8 2 Vedenantoisuusmääritykset/painumakokeet ilman havaintoputkea Siiv. syvyys 1) Kärjen syvyys 1) Pumppausaika h Tuotto l/min pp.korkeus + Veden laatu, kirkastuminen, jne. Veden etäisyys pp:stä 2) ennen 5 min pumpp. päätt. 6, ,47 Havaintoputki W +69,83 Muut huomautukset Vaihdettu tilalle: Muovi halk. mm Asennuspvm. Maanpinnan korkeus 1) P u t k e n S i i v i l ä n kärjen syvyys 1) pään korkeus 2) kok. pituus 1) pituus 1) reikien halk. mm Muut huomautukset 1) 0,1 m tarkkuudella 2) 0,01 m tarkkuudella

34 Liite 3 /2 PUTKIKORTTI Tutkimusalue Kaustinen, Kirkkoharju Työ n:o Dnro EPOELY/3171/2017 Asennuspvm Piste KHP 06 NS 50 NS 32 x Muovi halk. mm x N2000 N43 Maanpinnan P u t k e n S i i v i l ä n korkeus 1) kärjen syvyys 1) pään korkeus 2) kok.pituus 1) pituus 1) reikien halk. mm +64,4 1,0 65,72 2,3 0,7 2 Vedenantoisuusmääritykset/painumakokeet ilman havaintoputkea Siiv. syvyys 1) Kärjen syvyys 1) Pumppausaika h Tuotto l/min pp.korkeus + Veden laatu, kirkastuminen, jne. Veden etäisyys pp:stä 2) ennen 5 min pumpp. päätt. 1, ,20 Havaintoputki W +63,52 Muut huomautukset Vaihdettu tilalle: Muovi halk. mm Asennuspvm. Maanpinnan korkeus 1) P u t k e n S i i v i l ä n kärjen syvyys 1) pään korkeus 2) kok. pituus 1) pituus 1) reikien halk. mm Muut huomautukset 1) 0,1 m tarkkuudella 2) 0,01 m tarkkuudella

35 Liite 3/3 PUTKIKORTTI Tutkimusalue Kaustinen, Kirkkoharju Työ n:o Dnro EPOELY/3171/2017 Asennuspvm Piste KHP 07 NS 50 NS 32 x Muovi halk. mm x N2000 N43 Maanpinnan P u t k e n S i i v i l ä n korkeus 1) kärjen syvyys 1) pään korkeus 2) kok.pituus 1) pituus 1) reikien halk. mm +63,6 1,9 +64,54 2,8 0,7 2 Vedenantoisuusmääritykset/painumakokeet ilman havaintoputkea Siiv. syvyys 1) Kärjen syvyys 1) Pumppausaika h Tuotto l/min pp.korkeus + Veden laatu, kirkastuminen, jne. Veden etäisyys pp:stä 2) ennen 5 min pumpp. päätt. 1, ,14 Havaintoputki W +62,40. Muut huomautukset Vaihdettu tilalle: Muovi halk. mm Asennuspvm. Maanpinnan korkeus 1) P u t k e n S i i v i l ä n kärjen syvyys 1) pään korkeus 2) kok. pituus 1) pituus 1) reikien halk. mm Muut huomautukset 1) 0,1 m tarkkuudella 2) 0,01 m tarkkuudella

36 Liite 3/4 PUTKIKORTTI Tutkimusalue Kaustinen, Kirkkoharju Asennuspvm Työ n:o Dnro EPOELY/3171/2017 Piste KHP 08 B NS 50 NS 32 x Muovi halk. mm x N2000 N43 Maanpinnan P u t k e n S i i v i l ä n korkeus 1) kärjen syvyys 1) pään korkeus 2) kok.pituus 1) pituus 1) reikien halk. mm +63,5 1,8 +64,17 2,5 0,7 2 Vedenantoisuusmääritykset/painumakokeet ilman havaintoputkea Siiv. syvyys 1) Kärjen syvyys 1) Pumppausaika h Tuotto l/min pp.korkeus + Veden laatu, kirkastuminen, jne. Veden etäisyys pp:stä 2) ennen 5 min pumpp. päätt. 1,80 Havaintoputki W +62,37. Muut huomautukset Vaihdettu tilalle: Muovi halk. mm Asennuspvm. Maanpinnan korkeus 1) P u t k e n S i i v i l ä n kärjen syvyys 1) pään korkeus 2) kok. pituus 1) pituus 1) reikien halk. mm Muut huomautukset 1) 0,1 m tarkkuudella 2) 0,01 m tarkkuudella

37 Liite 3/5 PUTKIKORTTI Tutkimusalue Kaustinen, Kirkkoharju Työ n:o Dnro EPOELY/3171/2017 Asennuspvm Piste KHP 13 NS 50 x NS 32 Muovi halk. mm x N2000 N43 Maanpinnan P u t k e n S i i v i l ä n korkeus 1) kärjen syvyys 1) pään korkeus 2) kok.pituus 1) pituus 1) reikien halk. mm +62,9 5,8 +64,22 6,0 1,0 4 Vedenantoisuusmääritykset/painumakokeet ilman havaintoputkea Siiv. syvyys 1) Kärjen syvyys 1) Pumppausaika h Tuotto l/min pp.korkeus +63,10 Veden etäisyys pp:stä 2) Veden laatu, kirkastuminen, jne. ennen pumpp. 5 min päätt. 1,8-2,8 2, ,82 0,82 Kirk. 1 min. Vesinäyte. 2,8-3,8 3, ,78 0,78 Kirk. 1 min. Vesinäyte. Putki kivien välissä, ei pyörinyt kunnolla, heikensi tuottoa. 3,8-4,8 4, ,83 0,84 Kirk. 1 min. Vesinäyte. 4,8-5,8 5, ,82 0,82 Kirk. 1 min. Vesinäyte : 1,8-2,8 2, ,82 0,82 Kirk. 1 min, Vesinäyte (Bakteerit). Muut huomautukset Putki nostettu ja tilalle asennettu halk. 32 mm harvareikäinen rautaputki, jonka kokonaispituus 3,0 m, siivilän pituus 1,0 m, reikien halkaisija 3 mm. Putken pään korkeus +64,22. W +62,29. Vaihdettu tilalle: x Rauta halk 32 mm Asennuspvm Maanpinnan korkeus 1) P u t k e n S i i v i l ä n kärjen syvyys 1) pään korkeus 2) kok. pituus 1) pituus 1) reikien halk. mm +62,9 1,7 64,22 3,0 1,0 3 1) 0,1 m tarkkuudella 2) 0,01 m tarkkuudella

38

39

40

41

42 + Koppeloharju ( ) ã 1 1 KHK12 KHW3 W +62,27 Tastulanoja +6 C # KHK10 +7 C +5 C +1,5 C +7 C n. 300 m3/d +2 C # # ## # KHW4 W +62,27 Köyhäjoki ã KHW12 ã W +62,30- KHK9 KHK12 ã Pelto-ojaKHP13 1 ã 1 Antoisuuspumppaus 1 metrin siivilällä => W +60, l/min = 432 m3/d, 2-3 m, 3-4 m, 4-5 m, 5-6 m mp:sta. KHW10 ã KHW9 W +62,29 (N2000) ã W +62,33 W +62,30 ã KHW8 Vanha yhdyskuntajätteen Lähdenevan pääuoma + KHW1 W +62,27 W +62,33 KHP8b W +62,37 + kaatopaikka v ã - KHP7 W +62,40 KHW7 W +62,48 KHP6 W +63,52 KHW6 KHK3 W +64,97 1 ã - Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja # Havaintoputki Kairauspiste Lammikon vesipinta Lähdenevan laskuoja Ojaveden lämpötila 1 km Oosinharju ( ) + 0, ,25 PVP2a W +81, KHW5 KHK1 + 1 ã W +54,91 - KHP1e W +69,83 + KHK2 KAUSTISEN KIRKKOHARJUN POHJAVESISELVITYS Dnro EPOELY/3171/2017 Pohjavesialueiden rajausja luokitusmuutokset, Kaustinen TUTKIMUSKARTTA nro 5 (ETR-TM35-FIN, N2000) Aki Kuorikoski ±

43 Mittaustuloksia , korkeusjärjestelmä N2000, koordinaattijärjestelmä ETRS TM35FIN Pohjavesipinnan pituusleikkaus 1: /1:100 Hk Pohjavedenpinta lähellä olevasta lammikosta Mt Kaustinen-Jylhä Hiekkamonttu PVP2a Valejärven teollisuusalue, havaintoputki muoviputki halk. 2 " P: , I: (ETRS TM35FIN) Pp +84,35 Mp +83,52 W +81,87-2,48 m muoviputken päästä -2,50 m suojaputken päästä 54 havaintoputki, metsänpuoleinen (toinen 4 " putki läh. tietä) muoviputki halk. 4 " P: , I: (ETRS TM35FIN) Pp +56,30 Mp +55,41 W +53,43-2,87 m putken päästä Mr W Pohjavedenpinta (N 2000) Lammikko Lammikko Lammikko Lammikko Lammikko Lammikko /93 Koppeloharju Timonen, havaintoputki (ojan pohja) muoviputki, halk. 20 mm P: , I: (ETRS TM35FIN) Pp +53,45 Mp W +47,94-5,51 m putken päästä K2 Koppeloharju, havaintoputki (koepumppauspaikka 1997) muoviputki, halk. 20 mm P: , I: (ETRS TM35FIN) Pp +53,98 Mp +53,41 W putki tukossa Hk Sr Sr Hk W W W Sr Sr W W (N2000) Sr+ki Lähde 2 Koppeloharju (lähellä Köyhäjokea) W +46,86 P: , I: (ETRS TM35FIN) lähdepuron alkupää +46,88 Q jokeen mitattu n. 158 m 3 /d (Thomsonin mittapato ) KHK10 kairauspiste P: , I: (ETRS TM35FIN) Mp +62,81 KHK11 kairauspiste P: , I: (ETRS TM35FIN) Mp +67, A Tunnus Lukum. Muutos Pvm. Tekijä Työn nimi, kunta Piirustuksen sisältö Mittakaava Kaustisen Kirkkoharjun pohjavesiselvitys Pohjavesialueiden rajausja luokitusmuutokset Pohjavesipinnan pituusleikkaus 1:10 000/ 1:100 KHP1e KHK3 KHP6 KHP7 KHP8b KHP13 KHK9 KHK10 Kaustinen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Korkeusjärjestelmä Piirustuksen nro 6 N2000 Muutos Pvm. Suunnittelija Tarkastanut J. Hintsa Tnro EPOELY/3171/2017

44

45 Liite 7 Kaustisen Kirkkoharjun mittaustulokset Pisteen tunnus Pisteen tyyppi P (GK24) I (GK24) P (ETRS-TM35-FIN) I (ETRS-TM35-FIN) Mp (N2000) Pp (N2000) Wp (N2000) Wp (pmv.) Kp (N2000) KHK1 Kairauspiste ,94 KHK2 Kairauspiste ,47 KHK3 Kairauspiste ,46 KHP1e Havaintoputki ,26 75,30 69, KHP6 Havaintoputki ,42 65,72 63, KHP7 Havaintoputki ,64 64,54 62, KHP8b Havaintoputki ,49 64,17 62, KHP13 (rautap. halk. 32 mm) Havaintoputki ,91 64,22 62, PVP2a (muovip. halk. 2") Havaintoputki ,52 84, (halk. 4") Havaintoputki ,41 56,30 53, /93 Koppeloharju Havaintoputki ,31 53,45 47, K 2 (koep. 1997) Koppeloh. Havaintoputki ,41 53,98 tukossa KHW1 Vesipinta (Sivula) , KHW2 Vesipinta (Sivula) , KHW3 Vesipinta (Sivula) , KHW4 Vesipinta (Sivula) , KHW5 Lammikon vesipinta , KHW6 Lammikon vesipinta , KHW7 Lammikon vesipinta , KHW8 Lammikon vesipinta , KHW9 Lammikon vesipinta , KHW10 Lammikon vesipinta , KHW11 Lammikon vesipinta , KHW12 Lammikon vesipinta , KHW13 Lammikon vesipinta , Pelto-oja 1 Lammikon vesipinta , Lähde 2 Koppeloharju Vp lähdelammikko , Lähde 1 Koppeloharju Vp lähdepuro , Mp 1 Maanpinta , Mp 2 Maanpinta , Mp 3 Maanpinta , Mp 4 Maanpinta , Mp 5 Maanpinta , Mp 6 Maanpinta , Mp 7 Maanpinta , Pelto 1 Maanpinta , Kp 1 Kivi Korkeuskiintopiste ,66 Kp 2 Naula sähkötolppa Korkeuskiintopiste ,22 Kp 3 Lauta ylär. sähkötolppa Korkeuskiintopiste ,73 Kp 4 Naula haapapuussa Korkeuskiintopiste ,10 Kp 5 Kannon pää Korkeuskiintopiste ,00 Mt 1 Maantien keskilinja , Thomsonin mittapadolla lokakuussa 1997 Koppeloharjun lähteiden 1 ja 2 ylivuoto oli yhteensä 158 m 3 /d. Laatinut Aki Kuorikoski

46 Rajausehdotus, Kirkkoharju, Kaustinen Koppeloharju 0 0,15 0,3 0,6 Km Etelä-Pohjanmaan ELY, SYKE, MML