MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

Transkriptio

1 MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 2/84 LEILA URVAS Maantutkimusosasto Maaperäkarttaselitys PORI HARJAVALTA JOKIOINEN 1984 ISSN

2 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 2/84 LEILA URVAS Maaperäkarttaselitys. PORI - HARJAVALTA Maantutkimusosasto 316 JOKIOINEN (916) ISSN

3 1 ALKULAUSE Maaperäkartoituks tarkoituksa on selvittää eri maalaji sijainti tutkittavalla alueella. Maalaji sopivuudessa erilaisiin maankäyttötarkoituksiin on suuria eroja. Tämän vuoksi maaperäkartat ovat perustana kaikelle suunnittelulle, joka koskee maankäyttöä joko maatalousmaana tai asutusalueid, teid ym. raktamis pohjana. Kartoista voidaan laskea kunkin alue viljelykelpois maan määrä ja todeta s laatu. Kartoituks yhteydessä otettavi maanäytteid avulla selvitetään lisäksi tutkitun alue peltoj shetkin viljavuustaso. Porin alue maaperäkartoituks kttätyöt tehtiin pääosin kesällä Niihin osallistuivat Harri Ala-Mello, Raimo Erviö, Erkki Hakkarain, Matti-Pekka Hukki, Esko Hyttin, Jouko Kaisko, Simo Kivisaari, Osmo Nevala, Keijo Sarisalo, Sylvi Soini, Hrik Sundbäck, 11i Suomin', Mikko Toivola ja Leila Urvas. Kaasmarkun karttalehd maaperä kartoitettiin uudelle Geologian tutkimuskeskuks ja maanmittaushallituks toimesta uud maaperäkartan kokeiluvaiheessa vuonna Maataloudellist maaperäkarttoj puhtaaksi piirtämin tehtiin Maantutkimuslaitoksella, Kaasmarkun maaperäkartta sitä vastoin maanmittaushallituksessa. Kaikki kartat on painettu maanmittaushallituks kivipainossa vuosina Maataloudellisissa maaperäkartoissa maalajit on merkitty eri värein. Kaasmarkun maaperäkartassa on maalajit merkitty peruskarttapohj alle kirjainsymbolein. TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI Tutkittu alue sijaitsee Länsi-Suomessa Kokemäjo alajuoksulla. Alue käsittää 12 peruskarttalehteä (Kuva 1), joista yhdeksän on pinta-alaltaan 1 neliökilometriä ja kolme itäisintä 98,2, 1,4 ja 12,8 neliökilometriä. Alue maantieteelliset koordinaatit ovat 2145' '

4 2 itäistä pituutta ja pohjoista leveyttä. Kokonaispinta-ala vesistöine on noin 1 21 km 2. Hallinnollisesti alue kuuluu Turun ja Porin lääniin. Se jakautuu 12 eri kunnan alueelle (Taulukko 1). Kullaa ja Nakkila on tutkittu lähes kokonaan ja Harjavallan ja Ulvilan alueista yli neljä viidesosaa. PORI 114 3, s pohjoin i vq,, ---, \ \.W. Irrl 9 NN TUURUJÄRVI ~ullarri o LAVIA 12, IVI, JÄjR MAA., -...i.,....._, 2 PORI eteläinplq.._,...-, k, ,, 11, _-.5 \*, KAASMAilq-KKQ :--.1.,...,.,, \ /. 5./ 8 \ KUL * A SÄÄKSJÄRVI ' N \k' / t5' 1k.J1,1./,., \ 4,,EISTILÄN - JÄRVI, NAKKIL,, 1 HARJAVALTÄ., \,.- - r., 4. YNSIKANGAS EIJRAJOKI NAKMLA ARJAVALTA HAKI Kuva 1. Tutkimusalue karttalehti sijainti. Vesistöt Alue halki kohti luodetta virtaa Kokomäjoki, johon suurin osa tutkimusalue vesistöistä laskee. Vain Karhijärvi kartoitusalue koilliskulmassa kuuluu Karvianjo vesistöön. Sääksjärvi, jonka pinta-ala on yli 3 neliökilometriä, on alue suurin järvi. S laskujoki on Kauvatsanjoki.

5 i / V) / v-1.-c cel 6,4" E-4 E.-1 CO..3. N1..?..." e l CO I. Cn CO 13, cnce-ocncn CO 4./1 Cr, e I r-1 CO cd v-1 N1 v--1 Cn (V N1...7 v--1 v-1 N1 CO M N1 1 5,.. crc so 1 Cr, N 3 Nl 1.m un Nl r--., eun. csi. tri v-1 cll..,1, r-1 C v-1,-e 5 I 4-, 5 cf) h.,--1 v-4.-1 v-1 ' CO (1) -,p, 1 1 cri cel era ot "... CU CO CO v-1 v-1 hl Ln Cl v--1.1.) O ri...? -1 N v-1 r-1 Cr, f--1 v--1 E-' : e, v-4 tri 1 hi co.4,-c...? cn h.1 c.-i tri tri...7,-i Cl C l tri c. r.1 CLI EI Ln r-. Cn 1-4 1f, r, CJ.- cn esi v-1.-1,43 V) (V e J.. >4 Leisti- Pori E Pori P Nakkila Kaas- Palus Harja - Kullaa Tuuru- Kynsi- Sääks- Kivilän -. mar kku valta j ärvi kangas järv i j är- 1 Ln V3 esl lf1...?...7 v ,34 66,6 1 21,41 CO,..7 c-.. 1 r, CO Lel N n V*1 1. C71 CO N1.-4 N...?...? CO es1 1. Cr, 1 r-1 h. co r -. Ln co....i. 1,..1..,--1 CO...1. r, t ?...1. V) k ^ ^ N r,.11 Cr, 1 I os` zoi...? r-1 tri 111 ifi Cn CO.-1 e`j 1 CO r-1 co CO,-1-4 r. CO tid tri CO 4-4. N.. v-1 ON, , e-1 e-1 1 r tri ON,--4 c...1- c."1 in Ln o co crs Li') c -4) cr.... " " ? tri cn N1 N1,,--i rn. un rn,-1 cr,...?. 3 1 CO.-1 r, r, N.-4 N IIN CN......? Lri CO trc 4-4 N hl,--4 ',C4 cn...1'. ON..... r, CO ri I, N Cr, r-v - - ON hl o-1 LI" ) cel lel hi crc N1.--1 Cr, 1, 4r,...? Cr, c un. 4 r, N...7 N1 e-1 CO v-1 tri ON n. r-1 o " UI tri r4 " ri NT.,13 es1... N..-4 CO ^ " ^ ON r -,-4 r,..- v-1 5 cd cl ,-1 a.) cp cl..w..-ng ct1 1-, P-. > :c,-1.-1 cö,-i cö ctl + r 5 n cö n5.,-c El ) a) :1.. -NL Nd $-, "4..-1 w-1 > >..NE > --4 r-1,-1 (11cc c1 4.1 v-1 Z Z 3 Nl ON. Cr, 1 Maa-ala yhtesä Vesistöt. Kartta-ala km 2 1,

6 4 Muut alue suuret järvet, joita ovat Joutsijärvi, Tuurujärvi, Palusjärvi sekä Kullaan Pyhäjärvi, laskevat Harjunpäänjokea pitkin Porin kaupungin itäpuolella Kokemäjoke. Toejo ja Ruosniem peltolakeud suojaksi on raknettu pger, josta huolimatta kevättulva nousee pelloille. Joessa on tutkimuslaueella yksi voimalaitos, joka sijaitsee Harjavallan ja Nakkilan rajalla Hartolankoskessa. Maasto ja korkeussuhteet Tutkimusalue korkeussuhteet vaihtelevat Kokemäjo suiston merived tulvakorkeudesta vähän yli sataan metriin vedjakajaseudulla, joka erottaa Karvianjo ja Kokemäjo vesialueet. Alue lounaispuolisko on melko laakeaa ja alavaa. Ruosniem ja Lattomer seudut ovat 5-2 metriä merpinnan yläpuolella. Kuivatun Leistilänjärv pellot ovat 2-3 metrin korkeudella, jolla tasolla ovat myös Kokemäjovarr peltoaukeat. Vain vähäisiä peltotilkkuja on 5 metrin yläpuolella. Ne sijaitsevat alue koilliskulmalla Sääksjärv pohjoispuolella. Maan kohoamin on tutkimusalueella nykyisin 6,477, millimetriä vuodessa (KÄÄRIÄINEN 1969). Alueella on kaksi harjujaksoa. Kokemäjo lounaispuolella s kanssa samansuuntaisa on Harjavallan kohdalla Hiittharju, jossa on nähtävissä muinaisrantoja ja "hiidkiukaita". Jo koillispuolella Säpilänmutkan kohdalla on Kynsikangas, joka jatkuu madaltu Kullaan kautta Har- jakankaalle. Tutkimusalueesta on tehty mittakaavassa 1:1 geologin maaperäkartta (LINDROOS 1978). Kallioperältään Kokemäjo eteläpuolein tutkimusalue on hiekkakiveä

7 5 (SIMONEN 196). Jo pohjoispuolella on josuuntain kiillegneissivyöhyke. Kiillegneissiä on myös Joutsijärv kaakkoispuolella. Muu osa tutkimusalueesta on prekamorist happami syväkivilaji aluetta. Kasvuolosuhteet Vuod keskilämpötilan +4 C:n käyrä kulkee Sääksjärvellä luoteesta kaakkoon. Kasvukaud lämpösumma on C eli 1-2 C alempi kuin lounaisrannikolla. Termis kasvukaud pituus on keskimäärin päivää eli 1-2 päivää lyhempi kuin lounaisosissa (KOLKKI 196). Vuotuin sademäärä on 55:6 mm, josta touko - syyskuun aikana sataa 25-3 mm (ANGERVO 196). Kasvullista metsämaata on Kokemäjo eteläpuolella noin 5 ja pohjoispuolella 6-7 prosttia koko maa-alasta. Vallitsevat metsätyypit ovat mustikka- ja puolukkatyyppi. Soista noin puolet on rämeitä, kaksi viidesosaa korpia ja loput nevoja (ILVESSALO 196). Isoimmat yksittäiset suot on Suom Suoviljelysyhdistys tutkinut jo 191-luvulla (RANCKEN ja MALM 192). Koko maa-alasta on neljäsosa viljelyssä. Satakunnan maatalouskeskuks, johon koko alue kuuluu, tilastoj mukaan viljelykasveilla oli vuonna 1982 koko peltoalasta 59 %, nurmilla 25 %, sokerijuurikkaalla 3 ja perunalla vajaa 2 %. Kesantona oli noin 4 prosttia ja pellonvarauksia yli yhd prostin (ANON 1982). Koko maan keskiarvoihin verrattuna viljaa viljellään Satakunnassa emmän ja nurmea vähemmän kuin keskimäärin. Pellonvarausjärjestelmän piiriin kuuluu koko maassa suhteellisesti emmän peltoa (2,9.%) kuin Satakunnassa.

8 6 TUTKIMUSMENETELMÄT Maan luokitus Maaperäkartoituksessa käytetään kartoitusyksikkönä maalajeja, joid määrittämin pohjautuu AALTOSEN ym. (1949) esittämään maalajiluokitukse. Maalaji karkeusluokituksessa on käytössä kansainvälin Atterbergin järjestelmä, jonka rajamittoina ovat kahd ja kuud mikronin kertaluvut. Maaperäkartoituksessa käytettyj maalaji tärkeimmät ominaisuudet on esitetty karttajulkaisussa Anjala-Kymi (SILLANPÄ) ja URVAS 1966). Tämän julkaisun lopussa olevassa liitteessä "Maaperäkartan merkinnät" ovat nähtävissä maalaji merkitsemistavat kartalla. Karttoina, joille kttätyöt maastossa merkitään ja joille myös valmiit tulokset painetaan, käytetään maanmittaushallituks mittakaavassa 1:2 julkaisemia peruskarttoja. Maastotyövälineistä ovat tärkeimmät maaperäkaira kartoitettaessa ja salaojalapio näytteid ottamisessa. Maanäytteitä on tällä tutkimusalueella otettu pelloilta ja luonnontilaisilta soilta samasta maaleikkauksesta aina kolmesta syvyydestä (-2, 2-4 ja 4-6 cm). Viljelemättömistä kivnäismaista otettiin kangashumuskerros erikse, toin näyte kangashumuskerroks alalaidasta 2 sttimetriin asti ja seuraavat samoin kuin edellä. Jos maannostumin on ollut selvästi havaittavissa, on maanäytteet otettu kangashumuksesta, vaaleasta uuttuneesta ja ruskeasta rikastumiskerroksesta sekä muuttumattomasta pohjamaasta eli yhtesä neljästä eri kerroksesta. Analysointi Maanäytteet on analysoitu MTTK:n maantutkimusosaston laboratoriossa. Lajitekoostumusmääritykset on tehty kuiva- ja märkäseulonnalla (karkeat lajitteet) sekä pipettimetelmällä (hiot lajitteet). Humuspitoisuudet on

9 7 laskettu bikromaatti-rikkihappomärkäpoltolla saadusta orgaanis hiil määrästä (kerroin 1,73). Typpimääritykset on tehty Kjeldahlin mukaan. Pääravinteid analysointi on suoritettu ns. viljavuusmetelmällä (VUORINEN ja MÄKITIE 1955), jossa uuttonesteä on käytetty hapanta ammoniumasetaattiliuosta (,5 N CH3COONH4,,5 N CH3COOH, ph 4,65). Kalsium ja kalium määritettiin suodoksesta liekkifotometrisesti ja fosfori kolorimetrisesti. Tulokset on ilmoitettu viljavuustutkimuksissa käytettyä tapaa noudatta milligrammoina alkuainetta litrassa maata (KURKI ym. 1965). Maan ph on määritetty maa-vesilietteestä (1:2,5). MAALAJISUHTEET JA MAAN KÄYTTÖ Porin kartoitusalue peltoj ja viljelemättömi maid maalajijakautumat on esitetty kerttalehdittäin taulukossa 2 ja kuvassa 2. Porin kaupungin keskustasta ja ltoktän alueelta on maalaji jätetty määrittämättä ja nämä alueet on merkitty taulukkoon "tutkimattomana aluea". Vesistöj osuus kokonaispinta-alasta on 5,5 prosttia. Niid määrä eri karttalehdillä on taulukossa 2. Kallioksi on näille kartoille merkitty vain yli hehtaarin kokoiset avokalliot. Piemmät ja ohukin moreipatjan peittämät kalliot on kuvattu moreiksi. Avokallioita on alue maapinta-alasta 1,2 prosttia. Suurin osa kalliopaljastumista on kartoitusalue luoteis- ja toisaalta kaakkoiskulmassa. Porin pohjois karttalehd alasta on 4,3 prosttia kallioita ja Kynsikankaan karttalehd maa-alasta 1,9 prosttia, kun sitä vastoin Nakkilassa ja Pori eteläisellä kallioid määrä on noin,2 prosttia. Moreia on koko kartoitusalue pinta-alasta puolet (51 %). Tämä on suunnille saman.verran kuin viereisellä Vammalan kartoitusaluec:lla (VTRPT 1973),,. Suhteellisesti it moreia on alue koillisosissa Tuuruj5rv (75,8 %), Sääksjärv (69, %), Kullaan (63, %) ja Kivijärvmaan (6,8 %) karttalehti alueilla ja vähit Pori eteläis (18,8 %) ja Nakkilan (23,4 %) karttalehti alueilla.

10 8 Alue soraesiintymät ovat pääasiassa kapeassa harjujaksossa, joka kulkee kaakosta luoteese Kokemäjo Säpilanmutkasta Kynsikankaan lehdeltä Kullaan kautta Harjukankaalle Paluks karttalehdellä. Tämän lisäksi Leistilän karttalehd poikki kulkee katkonain harjujakso Pyssykankaalta länte. Soraa on kaikkiaan vain 615 hehtaaria koko kartoitusalueella. Laajimmat hio hiekka-alueet ovat Nakkilassa (492 ha) ja Harjavallassa (44 ha). Muualla niid osuus on vähäin, koko maa-alasta vain 1,6 prosttia. 1 MA AP I NTA- ALA % VILJELTY I VILJELEM ÄTÖN I I I L Mr Sr+Hk Ka KHt HHt Mr Hs -4 LjS Lj Sr+Hk KHt HHt Hs Lj Ct -2 Ct St 1 T, o x) LjS Kuva 2. Viljellyn ja viljelemättömän maa-alan jakautumin maalajeihin. (Lyhteet taulukossa 2).

11 Taulukko 2. Yhdistelmä tutkimusalue maankäyttö- ja maalajisuhteista karttalehdittäin. 9 Maalaji Viljelty maa Viljelemätön maa Koko maa-ala ha ha ha LEISTILÄNJÄRVI 6 7 Kallio - Ka - 27,4 27,3 Morei - Mr 47 1, , , Sora - Sr 6,3 83 1,1 89,9 Karkea hiekka - KHk 6,3 1-7,1 Hio hiekka - HHk 14 4, , ,9 Karkea hieta - KHt , , ,4 Hio hieta - HHt 98 4, 7,1 15 1, Hiesu - Hs , ,8 79 7,9 Savi - S 87 3,5 2-89,9 Liejusavi - LjS 28 8,4 8, ,2 Lieju - Lj ,1 96 1,3 74 7,4 Saraturve - Ct 265 1, , ,5 Rahkaturve - St 8, , ,5 Yhtesä , , , % maa-alasta 24,6 75,4 Vesistöt 2 1 PORI etel. Kallio - Ka - 17,5 17,2 Morei - Mr 39, , ,8 Hio hiekka - Hilk 38,6 59 1,7 97 1, Karkea hieta - KHt , , ,3 Hio hieta - HHt , , ,1 Hiesu - Hs 568 9,6 74 2, ,9 Savi - S ,3 72 2, ,2 Liejusavi - LjS 36,6 1-37,4 Lieju - Lj 137 2, ,5 Saraturve - Ct 58 1, 73 2, ,4 Rahkaturve - St ,4 15,2 Yhtesä , , 934 1, % maa-alasta 63, 37, Tutkimaton alue 538 Vesistöt

12 1 Taulukko 2. (jatkoa) PORI pohj. 6 7 Kallio - Ka ,6 49 4,3 Morei - Mr 65 1, , ,7 Sora - Sr 6,2 17,3 23,2 Hio hiekka - HHk 4,1 6,1 1,1 Karkea hieta - KHt 33 9, , ,8 Hio hieta - HHt , 312 5, ,9 Hiesu - Hs ,3 37 5, ,9 Savi - S 1 2,9 12, ,2 Liejusavi -LjS 118 3,4 36, ,6 Lieju - Lj 16 4,6 68 1, ,4 Saraturve - Ct 141 4, , ,9 Rahkaturve - St , , Yhtesä , 617 1, , % maa-alasta 36, 64, Tutkimaton alue 174 Vesistöt NAKKILA Kallio - Ka ,3 15,2 Morei - Mr 53 1, , ,4 Sora - Sr 2-24,5 26,3 Hio hiekka - HHk 17 2, , , Karkea hieta - KHt , , ,5 Hio hieta - Hilt 111 2, , ,4 Hiesu- Hs , , ,9 Savi - S 118 2,4 9, ,3 Liejusavi - LjS 95 1,9 3,1 98 1, Saraturve - Ct 114 2,3 78 1, , Rahkaturve - St 32,6 46 9, , Yhtesä 494 1, , , % maa-alasta 5,4 49,6 Vesistöt 24 1

13 11 Taulukko 2. (jatkoa) KAASMARKKU 6 7 Kallio - Ka ,2 15 1,5 Morei - Mr 35 1, , ,8 Sora - Sr ,3 21,2 Hio hiekka - HHk 22, , ,7 Karkea hieta - KHt 897 3, , ,4 Hio hieta - HHt 618 2,9 38, ,7 Hiesu - Hs , , ,9 Savi - S 187 6,3 25, ,2 Liejusavi - LjS 322 1,9 12, ,4 Lieju - Lj 1,3 17,2 27,3 Saraturve - Ct 114 3, , ,7 Rahkaturve - St , ,2 Yhtesä , , , % maa-alasta 3,2 69,8 Vesistöt 29 1 PALUS Kallio - Ka , ,6 Morei - Mr 58 4, , ,6 Sora - Sr 2 1, , ,4 Hio hiekka - HHk 113 8,1 38, ,6 Karkea hieta - KHt 19 13,6 89 1, , Hio hieta - HHt 11 7,9 43, ,6 Hiesu - Hs ,3 46, ,3 Savi - S 13,9 3-16,2 Liejusavi - LjS 3,2 1,1 13,1 Lieju - Lj 6,4 8,1 14,1 Saraturve - Ct 73 5, , , Rahkaturve - St 7, , ,5 Yhtesä , 821 1, , % maa-alasta 14,8 85,2 Vesistöt 585 1

14 12 Taulukko 2. (jatkoa) HARJAVALTA Kallio - Ka ,1 79,8 Morei - Mr 58 2, , ,7 Sora - Sr 2,1 4,5 42,4 Hio hiekka - HHk 43 2, ,1 44 4,5 Karkea hieta - KHt ,8 15 1, ,5 Hio hieta - HHt 69 3,5 25,3 94 1, Hiesu - Hs , , 653 6,6 Savi - S 194 9,7 39, ,4 Liejusavi - LjS 153 7,7 33, ,9 Lieju - Lj 25 1,2 55,7 8,8 Saraturve - Ct , , ,1 Rahkaturve - St 24 1, , ,3 Yhtesä , , , % maa-alasta 2,3 79,7 Vesistöt KULLAA Kallio - Ka ,8 66,7 Morei - Mr 94 6, , , Sora - Sr 14,9 79 1, 93 1, Hio hiekka - HHk 24 1,6 15,2 39,4 Karkea hieta - KHt 19 12,9 45, ,4 Hio hieta - HHt 55 3,7 2-57,6 Hiesu - Hs 456 3, , ,8 Savi - S 25 1,7 3-28,3 Liejusavi - LjS , 36, , Lieju - Lj 39 2,6 16 1, , Saraturve - Ct 47 27,6 61 7, ,3 Rahkaturve - St 1, , ,5 Yhtesä , 836 1, , % maa-alasta 15, 85, Vesistöt 164 1

15 13 Taulukko 2. (jatkoa) TUURUJÄRVI Kallio - Ka ,9 79,9 Morei - Mr 26 6, , ,8 Sora - Sr 2,5 11,1 13,2 Hio hiekka - HHk 13 3,4 6,1 19,2 Karkea hieta - Klit 39 1,2 1,1 49,6 Hio hieta - HHt 8 2,1 2-1,1 Hiesu - Hs 52 13,7 14,2 66,7 Liejusavi - LjS 1,3-1 - Lieju - Lj 3,8 7,1 1,1 Saraturve - Ct 29 54, , ,4 Rahkaturve - St 28 7, , , Yhtesä 381 1, 854 1, , % maa-alasta 4,3 95,7 Vesistöt KYNS1KANGAS Kallio - Ka ,4 19 1,9 Morei - Mr 9 4, , ,2 Sora - Sr 11, , ,8 Hio hiekka - HHk 35 1,7 2,3 55,5 Karkea hieta - KHt ,7 43, ,3 Hio hieta - HHt 114 5,7 3, 117 1,2 Hiesu - Hs ,6 42, ,8 Savi - S 13 5, 164 2, , Liejusavi - LjS 43 2,1 25,3 68,7 Lieju - Lj 57 2,8 6,1 63,6 Saraturve - Ct 143 7, , ,9 Rahkaturve - St 3, , ,1 Yhtesä 28 1, , , % maa-alasta 2,6 79,4 Vesistöt

16 14 Taulukko 2. (jatkoa) SÄÄKSJÄRVI Kallio - Ka ,4 28,4 Morei - Mr , , , Hio hiekka - HHk 25 3,7 8,1 33,4 Karkea hieta - KHt 69 1,4 14,2 83 1,2 Hio hieta - HHt 1,1, 1, Hiesu - Hs 18 27, 27,4 27 2,9 Savi - S 53 8, 14,2 67,9 Liejusavi - LjS 25 3,8 1,2 35,5 Lieju - Lj 1,1 1,2 11,2 Saraturve - Ct , , ,5 Rahkaturve - St 4, , , Yhtesä 667 1, , , % maa-alasta 9,3 9,7 Vesistöt KIVIJÄRVENMAA Kallio - Ka ,2 1 1,1 Morei - Mr 53 5, , 578 6,8 Hio hiekka - HHk 14 1,3 1-15,2 Karkea hieta - KHt 57 5,4 8,1 65,7 Hio hieta - HHt 5,5 1-6,1 Hiesu - Hs ,8 6, ,4 Savi - S 17 1,6 1-18,2 Liejusavi - LjS 1, Lieju - Lj 84 7,9 59, ,5 Saraturve - Ct , , ,8 Rahkaturve - St 34 3, , ,2 Yhtesä 159 1, , , % maa-alasta 11,3 88,7 Vesistöt

17 15 Taulukko 2. (jatkoa) KOKO TUTKIMUSALUE 6 7 Kallio - Ka , ,2 Morei - Mr 732 2, , ,3 Sora - Sr 63,2 552,7 615,6 Karkea hiekka - KHk 6, 1, 7, Hio hiekka - HHk 542 1, , ,6 Karkea hieta - KHt , , ,4 Hio hieta - HHt , , , Hiesu - Hs , ,3 87 7,7 Savi - S 35 1,6 344, , Liejusavi - LjS ,1 175, ,2 Lieju - Lj ,1 487, ,5 Saraturve - Ct , , ,9 Rahkaturve - St 152, , ,6 Yhtesä , , , % maa-alasta 25,4 74,6 Tutkimaton alue 712 Vesistöt

18 16 Karkea hieta (8,4 %) on lajittuneid kivnäismaid yleisin maalaji. Sitä on it Kokomäjo molemmilla rannoilla. Porin eteläis karttalehd alueesta lähes kolmasosa (31,3 %) ja Nakkilan alueesta vajaa neljäsosa (23,5 %) on karkeata hietaa. Koilliskulman viid karttalehd alueella karkean hiedan osuus on alle viid pro- stin. Laajat hio hietaktät ovat keskittyneet läntiselle osalle sekä Pori eteläis (2 25 ha) että Pori pohjois (2 13 ha) karttalehti alueille. Myös Nakkilassa hioa hietaa on 13,4 prosttia ja Kaasmarkussa 6,7 prosttia maapinta-alasta. Kartoitusalue itäisellä osalla on hioa hietaa vain nimeksi (4 % koko HHt-alueesta). Koko alue hiesuista (8 7 ha) on yli puolet Nakkilan, Kaasmarkun ja Pori pohjois karttalehdillä. Nakkilassa hiesua on neljäsosa maa-alasta. Hiesualue alkaa siellä Nakkilan kirkonkylän kohdalta ja ulottuu melko yhtäisä karttalehd etelälaitaan asti. Savea on kartoitusalueesta kolme prosttia. Yhtäisiä, isoja savikuvioita on vain Pori eteläis ja Kynsikankaan karttalehdillä. Tuurujärv karttalehdellä ei esiinny savea laisinkaan. Liejusaveksi on tällä alueella luokiteltu ne savet, joissa on eloperäistä ainesta eli humusta 3-6 prosttia. Niitä on kartoille merkitty kaikkiaan 1,2 prosttia maa-alasta. Liejua, jossa humusta on 6-4 prosttia, on hiukan emmän eli 1,5 prosttia pinta-alasta. Leistilänjärvi on laajin yhtäin, mutta melko ohut liejuålue. Pohjamaana on syvemmällä savi. Muutkin merkittävimmät liejualueet ovat järvikuivioita kut Pyntösjärvi Porin pohjoispuolella, Pitkäjärvi Kullaalla ja Kivijärvi Kivijärvmaan karttalehdellä. Turpeid osuus maa-alasta on 17,5 % prosttia. Saraturpeita on 7,9 ja rahkaturpeita 9,6 prosttia. Enit

19 17 on turvetta Kivijärvmaan ja Paluks karttalehdillä. Kivijärvmaalla ovat suurimmat rahkaturvealueet (2 183 ha) ja_paluksessa taas on it saraturvetta (1 789 ha). Harjavallan (26,4 %) ja Sääksjärvkin (24,5 %) karttalehti maa-alasta on neljäsosa turvetta. Viljeltyj maid osuus Porin kartoitusalueella on 25 prosttia, mikä on noin kolminkertain koko Suom keskiarvoon verrattuna, mutta tyypillin useille maan eteläisille osille. Laajimmat viljelysaukeat ovat Pori eteläis ja Nakkilan karttalehti alueilla. Peltoja on edellisellä 63 ja jälkimmäisellä 5 prosttia pintaalasta. Pellon osuus on piin Tuurujärv (4,3 %) kartta- lehdellä. Hietapeltoj osuus keskimäärin koko alueella on 41 prosttia. Tästä on hiukan yli puolet karkeata hietaa ja loput hioa hietaa. Karttalehdittäin tarkasteltuna on hietamaita Pori eteläis (63,9 %), Pori pohjois (58,5 %) ja Kaasmarkun (51,2 %) pelloista yli puolet ja Nakkilastakin melkein puolet (47,7 %). Leistilänjärv, Paluks, Harjavallan ja Kynsikankaan pelloista on hietamaita noin viidesosa. Vain Kivijärvmaan karttalehdellä jää hietapeltoj osuus alle 1 prostin. Läh'es neljäsosa (23,5 %) pelloista on maalajiltaan hiesua. Laaja-alaisimmat hiesuktät ovat kartoitusalue läntisellä osalla. Suhteellisesti it hiesua on Nakkilan (41,8 %), Kivijärvmaan (33,8 %) ja Kullaan (3,9 %) karttalehti pelloista. Valtaosa savipelloista sijaitsee Pori eteläis (1 253 ha) ja Kynsikankaan (1 3 ha) karttalehti alueilla. Koko kartoitusalue pelloista on 11 prosttia savea. Savipellot ovat kahta edellä mainittua karttalehteä lukuunottamatta piialaisia. Tuurujärv karttalehdellä ei savipeltoja ole laisinkaan. Pohjamaana hiesun, hietoj ja liejun alla savea on tällä alueella melko laajoilla alueilla (vrt. Geologis tutkimuslaitoks julkaisema maaperäkartta, Pori 1143, 1978).

20 18 Liejusavialueet on otettu viljelykse lähes kokonaan (87 %). Ne muodostavat kuitkin vain 4,1 prosttia alue pelloista. Kaasmarkussa ja Kullaalla on liejusav osuus pelloista suhteellisesti suurin (11 %), Kivijärvmaalla ja Tuurujärvellä piin eli molemmissa vain yksi hehtaari. Liejun osuus peltopinta-alasta on sama kuin liejusavkin eli 4,1 prosttia. Liejupelloista puolet on Leistilänjäry karttalehdellä ja toin puoli hajallaan piinä alueina eri karttalehdillä. Kartoitusalue pelloista on turvetta 12 prosttia. Suhteellisesti it niitä on alue itäisillä karttalehdillä. Tuurujärv ja Paluks pelloista on yli puolet turvetta, Kivijärv pelloista sitä on 44 prosttia ja Harjavallan, Kullaan sekä Sääksjärv pelloista yli neljännes. Morein osuus peltoj maalajina on vähäin (2,5 %). Suhteellisesti ja määrällisestikin moreimaata viljellään it Sääksäjärv karttalehdellä (17 %). Morei esiityy piinä alueina laajoj peltoaukeid reunamilla ja piillä metsän keskellä olevilla pelloilla. Viljelykelpoisiksi maiksi lasketaan ylesä Maalajinsa puolesta hiedat, hiesu, savet, lieju ja saraturpeet. Porin kartoituslaueella on näitä maalajeja viljelemättömänä 13 hehtaaria, mikä on 11,5 prosttia koko maa-alasta. Viljelykelpoisuutta arvioitaessa on kuitkin maalajin lisäksi otettava huomioon kuivatusmahdollisuudet, tieyhteydet, alueid sijainti ja piialaisuus, jotka rajoittavat taloudellista käyttöönottoa. KIVENNÄISMAIDEN LAJITEKOOSTUMUS Lajitekoostumusanalyysejä tehtiin alue näytteistä yhtesä 74. Näistä 145 oli viljeltyj maid muokkauskerroksesta, 21 jankko- ja 2 pohjamaakerroksesta.

21 19 cr,,-4 CD CD CD 1 1 I 1 C`4 C11 C71 L.f1 cr, 1/4 e1/41 1", Cfl r-1 C11 1/4 C'n, ^ 1 CO T-1 1 I I Cs4 C) tx) n n w å n n...7 % r-1 r - " -.. Cn O. an T-1.o -.2. LI C 4 Ln Cs4 C11 tn Ln c 1/47. W r-. e1/41 c CDc ta 1/4 r-1 (NL C`4, C11 1. C11 CO C) C11 1/1 CD T-1 CO \ r.4 cr> c i T-1 o C " T-1 C CD W W W W T-I T-1 W W r--- r TI C ,..-...,,...% /..., CO CO 1 eni 1/4 e1/41,---1 1/ %, ) r... CO crn c-si C11 Cs4. l' C> e1/41 Ln, ,,..., " , -.7 r's l. T CO n w 1- C11 Cn Cn -' C 1 C11 r-4 r4,-1c '1...--,...-/ -. c1/41 Ln ON.l.f) tn.-1 C',I,r- 1 Ln 1/4 I-- e1/4i 1/4D csi 1 /4 -; t--4 r-1 CO r-1 n Lf) 11. o r-- o e-4-1 n 1 C11 r-4 '.\ CT \,-1 Le) Lf) T-1 r- CO CO C11 1 1/4 C11 r--1 Ln c '. \ Iss T-1,-,...-., Ln in 1 C 1 - (f)...1- e1/41 e 1/41 tn W 1" ON W IPS W 411, T-1 C1I C11. Cn CO.-i r- c r - r-11-4 Cs4 r-1 r-1 1 c, 5 4, :( :g 1 r -> cd- 1 cs) o cli o :cd 4.1 cu 4.) 4-1 :cd Sora - Sr I Karkea h ie kka - KHk i.1 1/4 r- <-1/4] csi trt 1.1 tr) Crs Lr) C`I -1 C11 r-1 C11 141) C 4 CO C11.? n Ln Hio h ieta - HHt Hiesu - Hs Hietasavi - HtS T-1 n r Hiesusavi - HsS - ' 1/4 A itosavi - AS e-- 1/4 cn cr, 1/4 11,4 co Hiekkamorei - Hiesumorei - HsMr r- C11 csi C`4 C11 ",--.. r-.. CO C:) C11 r's.7 Lf1 CO. lf) tn --1 C71 n n w n n n n W I. tn T-1 C11 T-1 C lf)...7 \ Cr) ,...,,...,,...* T-1 Cn._.., , , X M X " X X rn Ln Ln r-- Ln. Ln c.) o r-- Ln Ln es ) r-1 T-1 T-1 Savimore i SMr Mr kes k im äär in su lke issa ilman72 mm fraktiota -;:se

22 2 Metsämaista tehtiin 158 lajitemääritystä. Eri maalaji keskimääräiset lajitekoostumukset on esitettu taulukossa 3 ja yksittäist näytteid analyysitulokst ovat julkaisun lopussa liitteä. Karkeat lajittuneet kivnäismaat ovat melko pitkälle lajittuneita, sillä nimilajitetta niissä oli noin puolet. Neljän soranäytte keskimääräin soraprostti oli 56, karkeassa hiedassa oli nimilajitetta 53 ja hiossa hiekassa 52 prosttia. Hio hieta ei sitä vastoin ollut kovin pitkälle lajittunutta, sillä siinä oli hioa hietalajitetta vain 37 prosttia ja hiesulajitettakin keskimäärin 27 prosttia. Maalajimäärityksistä osoittautui hiesuiksi 177 ja niissä oli hiesulajitetta keskimäärin 57 prosttia ja savesta 23. Savet jaetaan lajitekoostumusanalyysin mukaan kolme ryhmään. Hietasav savesprostti on ylesä alhaisin, niin tässäkin aineistossa eli 37 prosttia. Hiesusavissa oli savesta 47 prosttia ja aitosavissa noin 7. Vain kahd Pori eteläis karttalehd näytte savesprostti ylitti 8. Aitosavet olivat jankko- ja pohjamaanäytteitä. Alue moreista tehtiin yhtesä 118 määritystä, joista 47 prosttia oli hiekkamoreia, 25 sora- ja 23 prosttia hietamoreia. MAAN VILJAVUUS Porin kartoitusalue pelloista otettiin maanäytteitä 45 kohdasta, kustakin kolmelta eri syvyydeltä. Metsämaanäytteitä kaivettiin 173 paikasta neljästä kerroksesta ja luonnontilaisilta soilta 82 kohdasta kolmesta kerrokseåta. Näytteitä kertyi yhtesä Kaikista näytteistä analysoitiin ph, kalsium, kalium ja fosfori sekä pintanäytteistä lisäksi typpi ja orgaanin hiili, josta humusprostti on laskettu. Yksittäist näytteid

23 21 tulokset ovat saatavissa MTTK:n maantutkimusosastolta Jokioisilta. Maalajeittain lasketut ravinnepitoisuuk - si keskiarvot on esitetty taulukoissa 4 ja 5. Happamuus Kaikille muille paitsi Kaasmarkun karttalehdelle on näytteehottokohdan viere merkitty punaisilla numeroilla kustakin kohdasta otettuj maanäytteid ph-luvut. Eri maalaji keskimääräiset ph-arvot ovat kerroksittain kuvassa 3. Peltoj muokkauskerroks ph oli korkeampi kuin jankon ja pohjamaan, mikä johtuu kalkituksesta. Kivnäismaid kyntökerroks keskimääräiset ph-luvut vaihtelivat 5,7-6,. Eloperäisillä mailla vaihtelurajat olivat alhaisemmat (ph 4,8-5,3). Viljelemättömi maid pinnalla oleva kangashumus oli happamampaa kuin alla olevat kivnäismaat, joid happamuus vähi syvemmälle mtäessä. Kaikkein happamimpia olivat luonnontilaisilta soilta otetut rahkaturväytteet, joid keskimääräiset ph-arvot olivat alle 4,:n kaikissa kerroksissa. KYNTÖKERROS -1 JANKKO _J POHJAMAA ph 4, Lii L.11 UUTTUNUT A horls. RIKASTUNUT B horis. POHJAMAA C horis. St.Kho Ct Kuva 3. Keskimääräiset ph-arvot viljellyn ja viljelemättömän maan eri kerroksissa. (Lyhteet taulukossa 2).

24 22 P-> Ln...1- C1 Cr) C'l IN ON Cr) 1111, Cr).. Cr) Cr) Cr) IIN CV , Cr) CV 1/4. Cr) oo 1-,--4 r-- C1/41 >-I cn crk 1,--i,H 1 Ln lf) C) cci LI co st Ln c.) CV r- c-4 1 /413 o 1 /4 Cr) Cr) cosi,--1 -.I- N. r i 1 r r-1 Ln oo 1/4 in Ln L c--1 /41 Ln Ln Lin cn L 1/4 L cn 1 /4...1" Q.1- co C1/41 1/4 1 /4 CV oc) C`11 CV C1/4I 1 Cr) C1/41 CV n on Ln 1/4 c 1 /4 ci n 1 or, Cr) 1 Cr) CO Cr) Cr) C) n Cn 1 /4 CO n ravinne- ja humusarvot maalajeittain. ca aines Typpi L( CD O Ln 1 C1/4ILÖ Lf) r r r- LI) Ln Lf1 csk., 1 /4 r> Lfl Lf Lt C1/41 CO 1 /413 r - crk 1 L 1/4 CV Cr) 1/4 r-- ijc C) CO C1/4I 1 /4 1/4 1/4. Lr> C1/4.I 1 C1/41 c 1/4 un C1/41 Cr) 1/4 CY1 1n c-4 1 /4 1 Lfl L( -.I- Lr> 1/4 1/4 LI - c'4 e--1 r-1 r-1 T-1 C1/41 1 CO 3 cn r-1 C3 C-4 1/4 C) 1/4 CO L.r) Lf) irs C) 1/4 1 /4 CV Cr) 1/4 Cr) C1/41 Cr) CO co cr) 1/4 C:TN -I oo -.I-,o Ln Ln CO C71 r-1 r-i oo CO C1/41 r -...1" Ln csk 1 /4 C1/4/ 1/4 C1/41 1 /4 )1-'1 CD CD co 1/4 CV r1 /41 oo Ln c-1 1/4 )-1 1/4 Lrl cs4 Ln 1 /4 1/4-1 >-; >-1 r -1 r-1 1/46 n CO 1/4 r-1 Ul r, 1/4 Cr) c- Ln or. L.r.; 4.) co CO C1/41 1/4 n,--i (.4 CV cn 1 /4 (-.1,--1 C1/41 r r-1 o, C) cs k 4--> L('4 o.,,_, 4 co r-i o r, r--... c,, cn i--. ca to >1, cl o co >--1 cn r-1,--4 o,-1,-1 Ln u->,-1 >-->.../- r N. C> 1-1 r. cn,-( C) LI r--.r - 1 CO 1" 4r, n in C:) 11, 1 /4 C) 1/4 CO U-1 CO 1.1") CO O's Ln CO Cr) Ln 1 UN 4-) 1, Ln 1/4 :cd (I) mi ) CV 1 /4 1 /4 N CV (.9 U") 1 /4 Lrl lf) C1/41 Taulu kko 4. -,-],-1 eli co co.-- -i a) cd,m cd a) ca H Karkea h ieta Hio h ieta Hietasavi Hiesusavi Liejusavi Saraturve Ra hka turve

25 1 23 Co,-, on CO on 111 V..) w w Ln In o....? C71 w on eni CN.21 w w -I Nl o-1 on Nl.--1 on N1 ON N1 CO r-, r-i.--1.-i op Nl ev -2- ON,n.,-I,--I..n,-I r-i Pohjamaa U W. ko N rel m lin Cn on Nl on ln...1. VI,-4,n w on on,c- Ln NCO UI NO,-11.7 Nl w Lin ON w On...7.4' ON NI Nl...1- w m NO...7 %. On w -.7 ON Nl r--- Ln w o1 es1 Nl ON w O C, r-i.-i No.-.1,--1 so, orl CO lin cl,...7 CO ON In NI...? ont in Lel r - in e - -..? r--1 Cn ch co r, -* Rikas tumiskerros =.1 cr, cn hn on UI r-1 es.1,41 NO.-I w Ln 4-1 n,n w in.-1 u1 r--i co w un.--i Nl r, On ON V. -I> CYN.7 r-i o-1? V% in NO ) u'l...? r - r-1 1 CO 1n,--1., NI k.d,--1 ln.. n in 1.o. o-4 1/1 cn 4.., Crl...i , Nl N o-1 sc) Nl e.,1 On On C`4 In Co.-I...7.-I On ON / 1..n N1,r, NO...1',-i N cn On ON Uu ttunut ke rros CO Ok O On Ln NO I, w ? w ON o--1 Nl,c-N On N. CO w...7 NJ Nl Nl...1. r, On w...? ON e--1 co..? w - 1 r-1 CO...i. No 9-1 NO w..." NO on NO Nl lln w on? e4 Cr,/.--, 1n On ON on tin NJ (41 r- On w ON 6),n r-1 o-4 N w In Humuskerros ---, Näyt- Vaiht. Vaiht. Helppo- Org. tei- ph(h2 ) Ca K l iuk. P aines Typpi C/N tä mg /1 mg/1 mg/1 o--4 --I...11 Nl. Ln...7 NI in 411 I-1 (-I NO 111 o--1 /-1 rol...., kri co cv so e-4 kt, 1--1 Ln oo.-i-.7 r-1.,-,. -1- v so c r-i cv 1n...1 Nl On, r-1 r-.1 No Cr,.....,,-i.--4 NO Nl,n r- c", Nl,n NCI No 4- so 411 sid.--i o non m Nl N' Ch c -3 --? c`1 c-,4 ont.../. crl. NO NO Nl 111 Maala j i -,-c cu ci) 114 Z el l.-, (1),.. 1.z cu.-nd 4.1 %I.W.W.I.-1. o ) t-i,e cu R1 4-6.) 4,-1 a. O o. ' 'n (1) 6) 61 -i R1.-1 6)6) 4 - O " 61.-1,4 4-) El o 4-1. Oj.-1 fil g. h. NG o co 41) o.54. cd

26 24 Kalsium Happam ammoniumasetaatin vaihtamaa kalsiumia oli peltomaissa moninkertaiset määrät verrattuna viljelemättömi kivnäismaid kalsiumpitoisuuksiin (Kuva 4). Muokkauskerroksissa oli kalsiumia emmän kuin jankkoja pohjamaanäytteissä. Poikkeuksa tästä on saraturve, jonka Ca-pitoisuus oli suurin pohjamaassa. Viljavuusanalyysin tulkinnan mukaan savi ja karkean hiedan kalsiumpitoisuus. oli huononlain (viljavuusluokka 2), morei, hiekan, saraturpe ja multamaan välttävä (viljavuusluokka 3). Viljelemättömillä kivnäismailla savi Ca-pitoisuus oli korkein, 2-6 syvyydellä noin 9 mg/l. Metsämaid kangashumuskerroksessa oli kalsiumia yhtä paljon kuin saraturpeid pintakerroksessa eli n. 48 mg/l. Luonnontilaisilla soilla sekä sara- että rahkaturpeid kalsiumpitoisuus lisääntyi pinnalta syvemmälle mtäessä. Aineiston piuudesta huolimatta tulos on yhtä pitävä aikaisempi tutkimust kanssa (KIVINEN 1933, ERVIÖ 1978, URVAS 1982). KYNTÖKERROS L JANK KO POHJAMAA KALSIUM o mg», 1 VILJEL EMÄTÖN UUTTUNUT A horls. RIKASTUNUT horis. POHJAMAA C horis. Kuva 4. Keskimääräiset kalsiumpitoisuudet (mg/1 maata) viljellyn ja viljelemättömän maan eri kerroksissa. (Lyhteet taulukossa 2).

27 25 Kalium Maassa on kaliumia sitä emmän mitä hiojakoisempaa se on. Tämä näkyy selvästi kuvassa 5, missä kaliumin määrä oli suurin savilla ja raekoon kasvaessa kaliumluku pii. Eloperäist maid kyntökerroksessa oli vain puolet savi liukoisesta kaliumista. Viljellyissä maissa oli kaliumia it muokkauskerroksessa. Kivnäismaissa eivät jankon ja pohjamaan kaliumpitoisuudet samalla maalajilla paljon vaihdelleet, mutta turpeid kaliumpitoisuus vähi selvästi syvempiin kerroksiin mtäessä. Viljavuusanalyysi tulkinnan mukaan kaikki pellot kuuluivat kaliumpitoisuudeltaan keskimäärin viljavuusluokkaan 3 (välttävä). Vain hiesusavi ja morein kaliumpitoisuus ylti yhtä viljavuusluokkaa parempaan eli tyydyttävään. Viljelemättömi maid keskimääräiset kaliumpitoisuudet vaihtelivat savilla mg/1 ja niitä karkeammilla kiynäismailla 1-6 mg/l. Metsämaid kangashumuksessa oli kaliumia 143 mg/l. KYNTÖKERROS > > J JAN KKO POHJA MAA KALIUM m _ UUTTUNUT Z : A horis.»ft HHt i :< Ctj Hs X RIKASTUNUT _ W 13 horls.. i Li --) St --I POHJAMAA > C horls. E e Kh Kuva 5. Keskimääräiset kaliumpitoisuudet (mg/1 maata) vil- jellyn ja viljelemättömän maan eri kerroksissa. (Lyhteet taulukossa 2).

28 26 Fosfori Helppoliukoista fosforia oli it peltoj muokkauskerroksissa. Fosforin pidättymin hioaineks lisääntyessä näkyy myös kuvassa 6. Tarkasteltaessa eri savilaji fosforipitoisuuksia (Taulukko 4), olivat aitosav fosforiluvut piimmät (ka. 5,8 mg/l). Myös multamaissa oli vähän fosforia (5,9 mg/l). Niid viljavuusluokka oli 3 (välttävä), kun kaikki muut maalajit kuuluivat viljavuusluokkaan 4 (tyydyttävä). Kangashumuks ja lehtomullan korkeat fosforiluvut ovat tyypillisiä suomalaisille metsämaille (URVAS ja ERVIö 1974). Alla olevi kivnäismaid fosforipitoisuudet olivat tällä alueella parhaassakin tapauksessa vain kolmasosa kahgashumuks fosforipitoisuudesta. Luonnontilaisista turpeista rahkaturpeissa oli emmän liukoista fosforia kuin saraturpeissa. KYNTÖKERROS L St Mr KHt >- JANKK. UUTTUNUT : A horis. 1- :< RIKASTUNUT uj POHJAMAA FOSFOR I horis. POHJAMAA 5: C horls I 15 rngt, e Kh Kuva 6. Keskimääräiset fosforipitoisuudet (mg/1 maata) viljellyn ja viljelemättömän maan eri kerroksissa. (Lyhteet taulukossa 2).

29 27 Humus ja typpi Orgaanin hiili, josta humusprostti on laskettu kertoim (1,73) avulla, analysoitiin vain pintamaista ku- t typpiprosttikin. Pellon muokkauskerros luokitellaan silloin multamaaksi, kun s humusprostti on 2-4. Tällaisia näytteitä oli alueella 86 ja niid keskimääräin humusprostti oli 24,8. Viljellyistä kivnäismaista suurin osa oli runsasmultaisia (humusta 6-12 %), vain hiekka- ja karkea hietapellot olivat muitavia (humusta 3-6 %). Viljelytoimpi - teid vuoksi turvepeltoj humusprostti 56 oli alhaisempi kuin luonnontilaist soid, joid pintaturpeessa oli humusta keskimäärin 71 prosttia. Maan typpipitoisuus kasvaa eloperäis aineks lisääntyessä. Kivnäiikaid multavissa muokkauskerroksissa oli typpeä,2 prosttia ja runsasmultaisissa,3-,4. Multamaan typpiprostti oli,8 ja turvepeltoj 1,6. Tämän alue luonnontilaisissa saraturpeissa oli typpeä 1,7 ja rahkaturpeissa,9 prosttia. Verrattuna esimerkiksi Kemin ympäristön vastaaviin lukuihin (2,2 ja 1,1) nämä luvut ovat alhaisia (URVAS 1982). Hiil ja typ suhdeluku (C/N) vaihteli peltomaissa 11-22, korkein se oli turpeilla. Metsämaid kangashumus oli melko raakaa (C/N 33). Luonnontilaist turpeid ero näkyy myös C/N-suhdeluvuissa. Saraturpeella tämä luku oli keskimäärin 25 ja rahkaturpeilla 54. Tämä ilmtää rahkaturpeid typpivaroj heikkoa mobilisoitumista.

30 28 KIRJALLISUUTTA AALTONEN, V. T., AARNIO, B., HYYPPÄ, E., KAITERA, P., KESO, L., KIVINEN, E., KOKKONEN, P., KOTILAINEN, M. J., SAURAMO, M., TUORILA, P. & VUORINEN, J Maaperäsanaston ja maalaji luokituks tarkistus v Maatal.tiet. Aikak. 21: ANGERVO, J. M Ilmasto I. Suom Kartasto 196: ANON Maatalous Suom virallin tilasto III: 81. ERVIÖ, R Riihimäki - Mäntsälä. Ann. Agric. Fn. 17. Suppl. 1, 12 maaperäkarttaa. ILVESSALO, Y Metsät ja suot. Suom Kartasto 196: KIVINEN, E Suokasvi ja niid kasvualustan kasvinravintoainesuhteista. Acta Agr. Fn. 27: 41. KOLKKI, Ilmasto I ja II. Suom Kartasto 196: 17, 22,23. KURKI, M., LAKANEN, E., MÄKITIE,. SILLANPÄÄ, M. & VUORINEN, J Viljavuusanalyysi tulost ilmoitustapa ja tulkinta. Ann. Agric. Fn. 4: KÄÄRIÄINEN, E Levelling. Publ. Finn. Geodetic Inst. 65: 47. LINDROOS, P Suom geologin kartta. Maaperäkartta. Lehti 1143 Pori. RANCKEN, H. & MALM, E. A Selonteko Suom Suovilje- lysyhdistyks suomaatutkimuksista X. Ulvilan kihlakunta. Suom Suoviljelysyhdistyks vuosikirja 24: SILLANPÄÄ, M. & URVAS, L Anjala - Kymi. Ann. Agric. Fn. 5. Suppl. 2, 6 maaperäkarttaa. SIMONEN, A Suom kallioperä. Suom Kartasto 196: 13. URVAS, L. & ERVIÖ, R Metsätyypin määräytymin maalajin ja maaperän kemiallist ominaisuuksi perusteella. J. Scit. Agric. Soc. Finl. 46: URVAS, L Kemi - Tornio. Maaperäkarttaselitys. MTTK:n maantutkimuslaitoks tiedote s. + 1 liites., 8 maaperäkarttaa.. VIRRI, K Vammala - Mouhijärvi. Ann. Agric. Fn. 12. Suppl. 1, 12 maaperäkarttaa. VUORINEN, J. & MÄKITIE, The method of soil testing in use in Finland. Selostus: Viljavuustutkimuks ana- lyysimetelmästä. Agrogeol. Julk. 63: 1-44.

31 LIITE N:o kartalla Näytte n:o Maalaji SYvYYs cm Savi,2 Hiesu,2-,6-,2 Raesuuruus mm Hieta,2-,6-,2 Hiekka,2-,6-2 Sora Hio Karkea Hio Karkea Hio Karkea Hio Karkea Leistilänjärvi HkMr HHk HHk mhsk Ht hshht/li HkMr KHt mskllt HsS : AS shht shs shs SrMr HsS 4-6o shs vmhhk hkkht SrMr ljshs vmhthhk LjS HkMr HkMr HkMr rmshshht/li HHk , rmhss As HHk LjS H ts 4o-6o hk1.[ht hths/li Hs 2o , HkMr vmhk1it siis LjS LjS o shht Kllt , , mhs htha KHt n Hs rmljshn ljshths/li rmshskilt/li ;' , KHt As HkMr HkMr Q6 1P HtMr , HtMr

32 II Leistilanjarvi (jatkoa) HkMr hths HkMr SrMr 'k rmhkkht hskht Hs mshths/li shs Pori eteläin hkkht HsS HsS m hshht AS KHt HHt heliht hshht mhshht HsS hkkllt mhshht KHt KHt HHt n vrificht KHt HtMr HtMr ; HtMr KHt HHt shht HtS shtljhs/li shths/li shshht/li iffits hsas HtS HtS 4o-6o , As hbas 4o-6o KHt KHt 4o-6o 5.8 o hths/li o hsas hsas shths/li 4o-6o shsh1lt/li o hthe 4-6o mhshht/li hshht hshht HHt rmhts HtS HtS shilt

33 III lo Pori eteläin (jatkoa) rmkht hshht 4o KHt mkht HHk mkht KHt 4o-6o vmkht KHt hthhk vmhht HHt 4o HHt mshshht/li shshht/li HHt KHt KHt SrMr SrMr mkht Hz ? hths HkMr Hz Hz Hz 'lls s "Ns m HaS rmhths hths ljhts HHt 4o-6o AS KHt hsas HHk ljahths/li vmhhk KHt mhkkht HHk hkkht 4o KHt KHt iedt KHt SrMr SrMr hkkht hths KHt

34 Pori pohjoin mhhk He mhes H ss 4o shs 2o-4o jHts HkMr HkMr HkMr HkMr HHk rmhths shths/li hekht m8hshht/li He hsas shshht/li shs shs ljhts jHtS mhts hsas HHt ,j Hs mhht , , shshht/li mkht hths mkht HHt KHt mhts hshht Hs ,87441 rmhshht/li oo-ao 1, KHt HsS mkht hths inshths/li , HHk mhskht hkkht KHt mshths/li rmshshht/li shshht/li vmhshht KHt rmshths/li shths/li on.8 no.? shshht/li oo.? hshht hshllt rmhths shths/li rmhe hths ;7 21: : Iv

35 lo Pori pohjoin (jatkoa) mhht KHt Hllt htHs/L hshilt hshht shths/li mhths , hths rmshtils/li shths/li HsMr o HHt HHt V Hakkila HtMr ;, SrMr mhht hths hths vmmt hthhk hshht hsilht mshths/li ljshths/li hsiffit shshht/li KHt mhths hths mkht hthhk KHt KHt HHt shshht/li hths KHt KHt KHt 4-6 no mkht KHt KHt oo KHt rmhss HtS HtS hshht HHt Hilt HkMr HkMr rmshshht/li Klit shths/li He HtMr mhskht

36 VI Hakkila (jatkoa) rmhs Hs Hs rmhs Hs shs vmhs H S mshs shs shsmilt/li mshths/li shshht/li HtS mshuts/li siis Hs ljsll s hsas rmhss HsS HsS iffits shths/li shths/li 2-4 4o o hths KHt mhths Hs Hs sits rmhts HsS mkht HHt mit hshht HA hshht iffik vmhkmt hthh k mkht, o mhkkht HHt htiffik hthhk HHk vifflit iffit hkkht hths Hs rmshths/li HtMr HtMr rmhs htnn Hes oo '' oo ? ( no ,

37 VII C4 Hakkila (jatkoa) mhsicht hths Ht, shs oo Hs shths/li ljhths ljhths she rmhss HtS minit shshht/li no shs rmshshht/li HtS Hs rmshths/li shths/li mhht silths/li mhths shshnt/li HB Hs htlimk KHt hshht/li KHt KHt KHt oo Kaasmarkku HHt hths/li oo mhht -2Q KHt 4o-6o rmshshht/li n hthe HHt Hs skht shshht/li hehht mkht hsklit Hs lo 9741 shht mkht shs HkMr SrMr HkMr HtMr HkMr Ha sulicht shshht/li shthe/li

38 Kaasmarkku (jatkoa) VIII ljhs mkht mshshht/li Hts rmshs stis hshht HHt oo rmhts AS rmkht HHt telt HHt He mhths rinkht He SrMr mkht, KHt vmkht vmhthhk HHk vmkht HHt hksr mhths/li htlls/li hths/li rmhths Ht shshht/li HsS Wdt He stiths/li Hss 5-7' shs S mkht HEIS He HkMr He Palus hshht Sr lo 8931 HHk FIGS shehht/li HkMr HkMr HtMr HtMr mshs1iht/li He HtMr

39 Palus (jatkoa) rmhts hsas HkMr SrMr SrMr KHt shths/li Hs shshht/li Hts KHt shs He HkMr rmhths He He HkMr HkMr HkMr mhshht/li hths He He Harjavalta HkMr SrMr HkMr rmsicht HeMr mhkkht hthhk hth1flc haas mkht KHt HHt vmkht HkMr SrMr He HsS HBS He HtS vmkht KHt HHk HHt hthhk o KHt HkMr HkMr Hklir vmhehht hshht/li ~IR KHt rmhthhk , He IX

40 X lo Harjavalta (jatkon) mhshht hths mhshhk He ijhes HtMr mhs shs HsS Hts ehtha/li shs KHt Kullaa mshht HtS Ljs Ljs _ mhhk HHk shs og HkMr HkMr SrMr SrMr HkMr HkMr SrMr mhthhk shths/li ht SrMr ? HtMr SrMr SrMr siis He KHt HnS shs hths 4o-6o Sr Sr SIIS _ Tuurujärvi SrMr SrMr HkMr HtMr HtMr HeMr r 4-6o on HkMr SrMr hsHHt/L , Hts KHt hkkht

41 XI Tuurujärvi (jatkoa) shths/l HB SrMr g hthhk hthhk hthhk hthhk _ Kynsikangas rmskht HtS ol rmhss ehs rmhts , HeS HkMr HkMr SrMr rmhts HsS ' mhts "3-2, HtS shshht/li HsS rmhas HtMr HeS HES mskht mkht HtS HsS srhhk srhhk rmkht vmhss SrMr SMr HtMr HtS HtS hsas rmhss As _ rmhss rmhss Has HsS Hs shehht/li hehht ehths/li HtS ehths/li miles ehthe/li shs rmhss hsas shhk

42 lo Kynsikangas (jatkoa) ljslis rmhhk HHk KHt shths/li XII Sääksjärvi KHk KHk HkMr HkMr HtMr o HeS KHk haas hthhk HHk SrMr HkMr H11r , SrMr HtS HkMr hkkht hkkht KHt HtMr ehehht/li HeS _ HtMr HeS HtS HsS KHt ehths/li HaS she HsS ekht HaS HkMr HsS HsS _ Kivijärvmaa SrMr HkMr HtMr HtMr HtS shths/li shths/li : liss HaMr HeMr HtS HtS KHt shshht/li 4o HtMr

43 Kivijärvmaa (jatkoa) XIII HsS shs HkMr HkMr Hthr HtMr 3-6G HkMr HkMr HkMr HsS HsS , 1724 HeS HkMr e

44 MAATALOUDEN' TUTKIMUSKESKUKSEN TIEDOTTEET Maataloud tutkimuskeskuks yksiköid tiedotteet p. KONTTURI, M. Mallasohra - kirjallisuuskatsaus. 42 p. NORDLUND, A. & ESALk M. Maataloud sääpalvelut ulkomailla. Kirjallisuustutkimus. 66 p. MUSTONEN, L., PULLI, S., RANTANEN,. & MATTILA, L. Virallist lajikekokeid tuloksia p. + 4 liitettä. SUONURMI-RASI, R. & HUOKUNA, E. Kaliumin lannoitustason ja -tavan vaikutus tuorerehunurmi satoihin ja maid K-pitoisuuksiin. 13 p. + 8 liitettä. KEMPPAINEN, E. & HEIMO, M. Förbättring av stallgödselns utnyttjande. Litteraturöversikt. 81 p. MULTAMÄKI, K. & KASEVA, A. Kotimaiset lajikkeet. 1 p. LUSTRÖM, I. Kasvi sisältämät aineet tuholaisiorjunnassa. 26 p. HEIKINHEIMO,. Kirvoj preparointi ja määritys. 67 p liitettä. SAARELA, I. Soklin fosforimalmi fosforilannoittea. p. 3. Humuspitoiset lannoitteet p YLÄRANTA, T. Jordanalysmetoder i de nordiska ländernå. 13 p. LUOMA, S. & HAKKOLA, H. Avomaan vihanneskasvi lajikekokeid tuloksia vuosilta p. KIVISAARI, S. & LARPES, G. Kylvöajankohdan vaikutus kevätvehnän, ohrar ja kauran satoon 1-vuotiskauta Tikkurilassa. 54 p. ERVI, R. Maaperäkarttaselitys. ESPOO - INKOO. 26 p. BREMER, K. Ydinkasvi tuottamin kasvisolukkoviljelyn avulla. 63 p ESALA, M. & LARPES, G. Kevätviljoj sijoituslannoitus savimailla. 35 p. ETTALA, E. Ayrshire-, friisiläis- ja suomkarjalehmi vertailu kotoisilla rehuilla. 7 p liitettä.

45 4. LUOMA, S. & HAKKOLA, H. Keräkaalin lajikekokeid tuloksia vuosilta p. 5 KURKI, L. Tomaattilajikkeet ja hiilidioksidin lisäys. Kasvihuonetomaatin viljelylämpötiloista. Kasvihuonekurkun tutametelmi vertailua. Sijoituslannoitus ja kasvualustan ilmastus kasvihuonekurkulla ja tomaatilla. 21 p. VUORINEN, M. Italianraiheinä ja viljat tuorerehuna. 17 p. ANISZEWSKI, T. Lupiini viherlannoituskasvina. Arviointeja esikokeid ja kirjallisuud pohjalta. 11 p. HUOKUNA, E. & HAKKOLA, H. Koiranheinän ja timotein kasvu ja rehuarvon muutokset säilörehuasteella. 54 p. VALMARI, A. Roudan kehittymis tilastollin malli. 33 p. HAKKOLA, H. Kuonakalkituskokeid tuloksia p. SIPPOLA, J. & SAARELA, I. Eräät maa-analyysimetelmät fosforilannoitustarpe ilmaisijoina. 2 p. RAVANTTI, S. Terhi-punanata. 37 p. URVAS, L. & HYVÄRINEN, S. Kolme ravinnesuhdetta Suom maalajeissa. 1 p. ANSALEHTO, A., ELOMAA, E., ESALA, M., KERSALO, J. & NORDLUND, A. Maataloud sääpalvelukokeilu kesällä p. MUSTONEN, L., PULLI, S., RANTANEN, S. & MATTILA, L. Virallist lajikekokeid tuloksia p. + 4 liitettä. JUNNILA, S. Ympäristötekijöid vaikutus herbisidi käyttäytymise maassa. Kirjallisuustutkimus. 15 p. + 4 liitettä. PESSALA, R., HAKKOLA, H. & VALMARI, A. Kylvöajan merkitys porkkanan viljelyssä. 22 p. NISULA, H. Uusimpia tuloksia Ruukin lihanautakokeista. 39 p. SAARELA, I. Kevätöljykasvi boorilannoitus. 134 p. URVAS, L. Maaperäkarttaselitys. PORI-HARJAVALTA. 28 p liitettä. LEHTINEN, S. Avomaavihannest lannoitus- ja kastelukokeet p liitettä.

46 m aa t: Organic soi ls 2111., o il. E E > m u -g U 8 Suolamaa S&in soil Ruokamullan ph ph of sutfoce Jankon p 14 ph o f subsurfoce soi! Pohjamaan ph ph of su bsoil pisteessä 12 on the aito / 2 i no Helsinki 1964 mer kinnät Ct. V) Research Ctre, o f Soil Scice, Helsinki, Finland V EEZ EXXSZ*71- c'm " 2' 2. ac I 2' g 11 il p,-1 H,. -.V M. g -..,..1.2 r s : 4,6 1.? 2 -`E E.., ål e 4?i,, 2v?..!,i 12 1 '3 e 1 e,%-, -,1'," Zi H..5 ;,.,,,yå,, iz Ii7 J.1,-:,,., 1, 7.= E co rzi 11

47 . 41: ; 4.41 Noit 4, 45?: zg4 -trs;!: