KIPSIN LEVITYS. Kipsin levityksessä huomioitavaa. Kipsin levitys ei ole sallittua

Transkriptio

1 KIPSIN LEVITYS Tässä analyysissa käytetään SAVE- hankkeessa kipsinlevitykseen käytettyjä kriteerejä. SAVE-hankkeessa testataan kipsinlevityksen vaikutusta fosforin valuntaan. Kipsin levitystä rajoittaa kipsin sisältämä sulfaatti, joka voi kerääntyä vesistöihin, jos veden viipymä on liian suuri tai maaperä on valmiiksi sulfaattipitoista. Pohjavesien suojelun varmistamiseksi kipsiä ei levitetä pohjavesialueille tai Natura 2000-alueiden välittömään läheisyyteen. (Riihimäki, 2017) Eri maalajien vaikutuksella ei ole ehdotonta rajaavaa tekijää, mutta paras teho kipsistä fosforin sitojana on jos maalaji ei ole liian karkeaa. Kipsin levitys ei ole sallittua Kipsin levityksessä huomioitavaa Ei yli 1ha isompien järvien valuma-alu- Ei hyvin vettä läpäiseville maille eille, joissa viipymä on yli 10 vuorokautta. Ei pohjavesialueilla oleville pelloille Ei happamille sulfaattimaille joilla todennäköisyys suuri tai kohtalainen. Ei Natura alueille tai 100m lähemmäs Natura alueista. Merenlahden Natura alueita ei oteta.

2 Tehtävät analyysit Järvien valuma-alueet Tässä analyysissä tarkastellaan peltolohkojen sijoittumista järvien valuma-alueille. Tarkasteluun otetaan mukaan yli 1 ha järvet(a), joille määritetään valuma-alueet. Valuma-alueet muodostetaan käyttämällä 2m korkeusaineistoa, jolle määritetään Flow direction ja Watershed työkalujen avulla valuma-alueet(c). Peltolohkoille muodostetaan sarake JarviVA johon valuma-alueiden alle jääville peltolohkoille merkitään arvo 1(d.) (=ei voi levittää kipsiä järven valuma-alueella) a. b. c. d. Kuva 1 Järvien valuma-alueiden määrittäminen Mallissa valmistaudutaan rajaamaan sellaiset järvet pois, joilla veden viipymä on yli 10 vrk, joka lisätään malliin heti kun aineisto saadaan kattavasti haluttuun muotoon. Lisäksi mallinnuksen tarkentamiseksi yritetään yhdistää VALUE- valuma-alue työkalua KOTOMA-paikkatietoanalyysiin.

3 Sijaitseeko lohko happamilla sulfaattimailla Analyysissä käytetään peltolohkoaineistoa ja GTK:n Happamat sulfaattimaat aineistoa, johon on merkitty rannikkoalueilta alueet joilla on tutkitut ja arvioitu Happamien sulfaattimaiden esiintyvyyden todennäköisyyttä. Aineiston tulisi olla valmiina vuoteen 2020-mennessä, jolloin sen käyttö voi olla kattavampaa. Tässä analyysissä kuitenkin on luotu malli miten happamien sulfaattimaiden aineistoa voidaan käyttää vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentamisessa. (GTK(b), 2017) Kuvassa 2 on esitetty happamien sulfaattimaiden analyysiä. Happamien sulfaattimaiden aineisto (a.) rajataan haluttuun tarkastelualueeseen Clip työkalulla (b.) jonka jälkeen rajatusta polygoniaineistosta muodostetaan rasteriaineisto (c.). Rasteriaineiston avulla pystytään laskemaan kullekin peltolohkolle arvo happamien sulfaattimaiden esiintyvyyden todennäköisyydelle(d.). a. b. c. d. Kuva 2 Kuvasarja happamien sulfaattimaiden analyysistä Peltolohkoaineistoon muodostetaan sarake Hapsu johon merkitään arvo 0-4 riippuen siitä miten peltolohko sijoittuu happamille sulfaattimaille. Numero 0 tarkoittaa että peltolohko on aineiston ulkopuolella. Numero 1 tarkoittaa Hyvin pientä esiintymisen todennäköisyyttä, numero 2 pientä -, numero 3 kohtalaista - ja numero 4 suurta esiintymisen todennäköisyyttä. Tässä analyysissä numerot 3 ja 4 tarkoittavat että kipsiä ei voida levittää.

4 Arvioidaan maalajin laatua Analyysissä käytetään Maalajit 1: polygoniaineistoa joka kertoo pinta- ja pohjamaan tyypin. Polygoniaineistosta muodostetaan rasteriaineisto jotta voidaan märittää jokaiselle peltolohkolle sen rajojen sisälle eniten esiintyvä maalaji. Jokaiselle tarkastellulle maalajille tulee id numero, jonka pohjalta voidaan tehdä valintoja. Taulukko 1 Kipsin levitykseen soveltuvat maalajit (Viljavuuspalvelu, 2008) Karkeat kivennäismaat Savimaat Eloperäiset maat 44 SrM 28 Hs/Sa 2 Ct 8 Hk/Mr 35 HHt/Sa 3 Ct/Hk 59 Ht/Mr 30 Lj/LjSa 4 Ct/Sa 46 Sr 45 Sa/Lj 5 Ct/Ht 41 HtM 51 Sa/Mr 19 St 36 HHt/Hs 61 LjSa/Mr 22 St/Sa 37 HHt/Mr 64 Lj/Sa 23 Ct/LjSa 38 HHt/Ht 18 Sa 24 Ct/Lj 39 Hk/HHt 15 LjSa 25 Ct/HHt 40 Ht/HHt 16 LjSa/Sa 33 St/Hk 26 HHt 58 Ht/LjSa 34 Ct/Mr 27 Hs 47 St/Ht 6 Hk 48 St/Mr 7 Hk/Sa 49 Ct/Hs 9 Ht 50 Tu 11 Ht/Sa 52 St/HHt 10 HkM 53 Ct/HMr 14 Mr 63 Ct/Sr 17 MrM 13 Lj 29 KiM 62 LjHs 31 RHkM 32 RMrM 42 RSrM 43 RHtM 54 Hk/LjSa 55 Hk/Lj 56 HMr 57 Ht/Hs 60 KMrM Peltolohkojen aineistoon muodostetaan sarake Maa_hyv johon merkitään arvo sen mukaan onko suurin osa peltolohkolla esiintyvistä maalajeista yksi taulukossa 1 mainituista maalajeista. Jos on niin Maa_hyv saa arvon 1 jos ei niin sarake saa arvon 0. Maalajeilla ei rajata kipsin levitystä, mutta se vaikuttaa Kipsin levityksen priorisointiin sellaisille alueille josta siitä on suurin hyöty.

5 Peltolohkojen suhde pohjavesialueisiin (Kipsiä ei voi levittää pohjavesialueille) a. b. c. d. Kuva 3. Kuvasarja (a-d) pohjavesialueella olevien peltolohkojen valinnasta. Pohjavesialueelta (sininen) valitaan pohjavesialueella (coral) ja pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella olevat peltolohkot (punainen). Analyysissä käytetään pohjavesiaineistoa, jota verrataan peltolohkoaineistoon (a.). Pohjavesiaineistossa on eroteltu koko pohjavesialueen rajat ja sen sisällä oleva varsinainen muodostumisalue. Peltolohkoaineistosta valitaan Select layer by location työkalulla peltolohkot, jotka leikkaavat pohjavesialueen rajoja (b). Syntyneestä valinnasta valitaan edelleen ne peltolohkot, jotka leikkaavat varsinaisen muodostumisalueen rajat (c.). Varmuusperiaatteen mukaisesti nämä varsinaisen muodostumisalueen rajan molemmille puolille jäävät peltolohkot lasketaan kuuluvan varsinaiseen muodostumisalueeseen (d.). Syntyvän aineiston taulukkoon muodostetaan sarakkeet Pohjavesi, jossa lohkot saavat arvon 0, 1 tai 2 riippuen siitä ovatko lohkot pohjavesialueen ulkopuolella(0), pohjavesialueella(1) vai varsinaisella muodostumisalueella(2). Tässä analyysissä kipsiä ei voida levittää peltolohkoille, jos lohkon saama arvo on 1 tai 2, eli peltolohko sijaitsee pohjavesialueella. Kipsinlevityksen kriteerinä on, ettei sitä voida levittää pohjavesialueella ja täten riittää tieto, että onko peltolohko pohjavesialueella. Eli karsitaan ne peltolohkot pois joilla sarakkeen Pohjavesi arvo on 1 tai 2.

6 Peltolohkojen suhde Natura-alueisiin Analyysissä verrataan Natura 2000 alueiden suhdetta peltolohkoihin(a.). Kipsin levityksessä Natura-alueista karsitaan pois merenlahtien suojelualueet sillä Itämeressä on jo sisäsäisesti sulfaattia ja siksi kipsin levityksen yhteydessä vapautuvasta sulfaatista ei ole haittaa. Lopuille Natura alueille annetaan 100m vyöhykkeet(b.), jonka avulla valitaan ne peltolohkot jotka jäävät vyöhykkeen alle (c.). Näille peltolohkoille annetaan sarakkeeseen NaturU100m arvo 1 (=lähellä Natura-aluetta). a. b. c. Kuva 4. Peltolohkojen suhde Natura 2000 alueisiin.

7 Yhteenveto/Lopputulos Kipsin levityksen analyysissä muodostetaan sarake Kipsi johon lasketaan arvo 1(=Kipsin levitys on mahdollista) tai 0 (=Kipsin levitys ei ole mahdollista). Sarakkeen Kipsi laskentalogiikka on esitetty kuvassa 3. Jos peltolohko sijaitsee happamilla sulfaattimailla, joiden todennäköisyys on Kohtalainen tai Suuri (Hapsu= 3 tai 4) tai se sijaitsee järvien valuma-alueella tai pohjavesialueella (pohjav >0) tai Natura alueen läheisyydessä (NaturaU100=1) niin kipsiä ei voi levittää (Kipsi=0). Muissa tapauksissa Kipsiä voi levittää (Kipsi=1). Analyysin tuloksista on esitetty esimerkki taulukossa 2. Kuva 5 Kipsin levityksen logiikka Taulukko 2 Kipsin levityksen esimerkkitaulukko. Harmaalla Kipsi saraketta rajoittavat tekijät. tunnus NaturU100m JarviVA Hapsu Pohjavesi MAJORITY Maa_hyv Kipsi Kipsi_hyva <Null> <Null> <Null> <Null> <Null> Kipsinlevityksen analyysistä viedään Kotoma- analyysissä eteenpäin sarake Kipsi.

8 Lähdeluettelo GTK(b). (2017). Happamat Sulfaattimaat. Noudettu osoitteesta Riihimäki, J. (2017). Kipsipeltojen valintakriteerit. SAVE-hankkeen käyttämät valintakriteerit kipsin levittämiseen. Viljavuuspalvelu. (2008). Viljavuustutkimuksen tulkinta peltoviljelyssä. Noudettu osoitteesta 0tulkinta%20peltoviljelyss%C3%83%C2%A4.pdf