VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULKINTA PELTOVILJELYSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULKINTA PELTOVILJELYSSÄ"

Transkriptio

1 08 VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULKINTA PELTOVILJELYSSÄ

2 VILJAVUUSTUTKIMUS JA SEN HYVÄKSIKÄYTTÖ Perustutkius Varsinaisessa viljavuustutkiuksessa eli perustutkiuksessa ääritetään aalaji, ultavuus, happauus, johtoluku, vaihtuvat kalsiu, fosfori ja agnesiu sekä helppoliukoiset fosfori ja rikki. Näiden tietojen avulla voidaan tehdä viljelysuunnitela, jossa kalkitusja lannoitussuositus perustuu aasta tehtyihin äärityksiin. Maalaji ja ultavuustiedot antavat lähtötiedot yös aanparannusta varten. Perustutkiuksen lisäksi tarvitaan tietoja usein esierkiksi aan natriupitoisuudesta. Maan kalsiuja agnesiupitoisuuksien perusteella voidaan valita edullisin kalkkilaji. Hivenravinteet Hivenravinteiden äärittäinen kuuluu yös tärkeänä osana viljavuusanalyysiin. Hivenravinteista ääritetään useiiten boorin, kuparin, sinkin ja angaanin pitoisuudet. Erikoistapauksissa on aihetta tutkia yös olybdeenin ja raudan pitoisuudet. Maan hivenravinnetilan perusteella voidaan ääritellä aan hivenlannoitustarve. VILJAVUUSKARTTOJEN JA TULOSPÖYTÄKIRJOJEN LYHENTEIDEN JA MERKINTÖJEN SELITYKSET Viljavuuskartat Viljavuustutkiuksen tulokset esitetään kartoilla tai pöytäkirjoilla. Tulokset iloitetaan lukuarvoina ja ne varustetaan viljavuusleioilla. Suositusohjelien lukeassa, sähköisessä uodossa tulokset ovat saatavilla internetsivuiltae: Kartan erkinnät Viljavuuskarttaan erkitään aanäytteen analyysitiedot. Nää koostuvat perustutkiuksen äärityksistä sekä hivenravinnepitoisuuksien äärityksistä. Perustutkiukseen sisältyvät seuraavat ääritykset: aalaji, ultavuus, happauus, johtoluku sekä kalsiu, kaliu, fosfori, agnesiu ja rikkipitoisuusääritykset. Hivenravinteista kartalla voidaan esittää tulokset kuparista, boorista, angaanista, sinkistä ja olybdeenistä. Viljavuuskartalla tiedot esitetään seuraavasti: Merkkien sisältö Johtoluku Multavuus Maalaji Pohjaaan aalaji Pohjaaan ph ph Ca P K Mg S Cu B Mn Zn Na Mo Happauus Kalsiu Fosfori Kaliu Magnesiu Rikki Kupari Boori Mangaani Sinkki Natriu Molybdeeni Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arvel. korkea ph Ca P K Mg Cu B Mn Zn Jl 1.7 r hshht / AS ph Ruudukon yläreunassa: johtoluku, uokkauskerroksen ultavuus, uokkauskerroksen aalaji, jankon aalaji ja jankon happauus (tarvittaessa). Ruudukossa: Muokkauskerroksen happauus (ph) Muokkauskerroksen kalsiupitoisuus (Ca g/l) Muokkauskerroksen fosforipitoisuus (P g/l) Muokkauskerroksen kaliupitoisuus (K g/l) Muokkauskerroksen agnesiupitoisuus (Mg g/l) Muokkauskerroksen kuparipitoisuus (Cu g/l) Muokkauskerroksen booripitoisuus (B g/l) Muokkauskerroksen angaaniluku (Mn) Muokkauskerroksen sinkkipitoisuus (Zn g/l) Sybolirivi

3 Maalajit Kivennäisaat Lajittuattoat kivennäisaat eli oreeniaat (tunnuserkkinä kivisyys) SrMr = soraoreeni; kuiva, viljelyyn sopiaton HkMr = hiekkaoreeni; kuivahko HtMr = hietaoreeni; hikevä, kuohkea HsMr = hiesuoreeni; vaalea, juokseva, huonohko viljelysaa SMr = savioreeni; harvinainen Lajittuneet kivennäisaat Sr = sora; kuiva, viljelyyn sopiaton KHk = karkea hiekka; kuiva, viljelyyn sopiaton HHk = hieno hiekka; poutiva KHt = karkea hieta; kuohkea, lievästi poutiva HHt = hieno hieta; hikevä, hyvä viljelysaa He = hiue eli lieto; hiedan ja hiesun seos, jonkin verran savipitoinen Hs = hiesu; vaalea, juokseva, kovettuva, useiiten hankala viljellä HtS = hietasavi; hikevä, ureneva HeS = hiuesavi; suunnilleen yhtä paljon hiesu ja hietalajitteita HsS = hiesusavi; kuorettuva, vaaleahko AS = aitosavi; tuaa, kuivana halkeilevaa, kosteana uovailtavaa LjS = liejusavi; kuivuessaan kutistuu voiakkaasti ja urenee tasapintaisiksi, suorasäräisiksi ja kevyiksi uruiksi, usein hyvin hapan Eloperäiset aat Lj = lieju; kuivana kevyt, halkeileva, vaalea J = järviuta, kuivana kevyt, tua M = ultaaa; kuohkea, tua, hyvä viljelysaa Mt = uta; pitkälle aatunutta turvetta, kokonaistyppiäärä korkea BCt = ruskosaalsaraturve; kokonaistyppiäärä korkea Ct = saraturve; kokonaistyppiäärä korkea LCt = etsäsaraturve; kokonaistyppiäärä korkea SCt = rahkasaraturve; kokonaistyppiäärä korkea CSt = sararahkaturve; luonnostaan hapan ja vähäravinteinen LSt = etsärahkaturve; luonnostaan hapan ja vähäravinteinen St = rahkaturve; luonnostaan hapan ja vähäravinteinen Maalajien niityksiä voidaan tarkentaa etuliitteillä. Kun esi. savesta on %, käytetään etuliitettä s = savinen. Seuraavia etuliitteitä käytetään: sr = sorainen hs = hiesuinen hk = hiekkainen s = savinen ht = hietainen t = utainen Maalajiryhä saviaat saviaat saviaat saviaat saviaat Maalajin nieäinen Eloperäisten aiden nieäinen perustuu aan syntytapaan, aan eloperäisen aineksen pitoisuuteen ja eloperäisen aineksen kasvijäännekoostuukseen. Kivennäisaiden luokittelu pohjautuu aalajin syntytapaan ja lajitekoostuukseen (AALTONEN ja VUORINEN 1949). Lajittuattoat kivennäisaat nietään oreeneiksi ja etuliite ääräytyy runsaian päälajiteluokan ukaan. Lajittuneet kivennäisaat nietään aalajikolion avulla. Maalajikolio Lajittuneiden kivennäisaiden nieäiseen käytetään aalajikoliota. Ohessa on kuva koliosta. Kolio jakautuu seitseään kenttään ja kukin kenttä edustaa eri aalajia AS Savespitoisuus, pitoisuus, 70 Hiesu % % HtS HsS HeS He HHt KHt Hs HHk KHk Esierkki aalajikolion käytöstä: Lajitteet ryhitellään koleen osaan: savekseen, hiesuun ja hieta+hiekkalajitteeseen. Oletetaan, että aanäytteen kivennäisaineksesta savesta on %, hiesua % sekä hietaa että hiekkaa yhteensä %. Savespitoisuutta osoittaa kolion vasen kylki. Siltä valitaan kohta %, ja edetään kannan suuntaisesti oikealle. Hiesupitoisuutta osoittaa kolion oikea kylki. Siltä valitaan kohta %, ja edetään vasean kyljen suuntaisesti, kunnes kohdataan savespitoisuuden perusteella saatu linja. Se kolion alue, johon leikkauspiste osuu, osoittaa aalajin nien. Esierkkitapauksessa se on HeS = hiuesavi. Tulos tarkistetaan vielä kolion kannasta, joka osoittaa näytteen hietaja hiekkapitoisuuden suaa. Valitaan siltä kohta %, ja edetään oikean kyljen suuntaisesti. Mikäli viiva leikkaa edellisten viivojen leikkauspisteen, on ääritys tehty oikein. Mikäli äärityspiste osuu kolion vasepaan alakulaan, ääräytyy aalajin nii valtalajitteen perusteella. Maalajitiedolla on hyvin keskeinen erkitys aanviljelyssä. Maalaji vaikuttaa aankäyttöön, kuivatustarpeeseen, aanparannukseen, aanuokkaukseen, kalkitukseen, lannoitukseen ja kasvilajivalintaan. 0 Hiedat + hiekat, %

4 Muokkauskerros / pohjaaa Maanäytteet viljavuustutkiusta varten otetaan pääasiassa kyntö tai uokkauskerroksesta tai pintaaasta, johon ei ole sekoittunut usein vaaleapaa ja väheän eloperäistä ainesta sisältävää pohjaaata. Mikäli kynnöstä on luovuttu tai ollaan siirrytty suorakylvöön, edustavan pintaaan näytteenotto on haastavaa. Vanha kyntökerroksen ja pohjaaan raja häipyy vuosien saatossa. On huolehdittava siitä, että vettä ja ravinteita varastoiva uokkauskerros on riittävän paksu. Mikäli suunnitellaan kyntösyvyyden lisääistä, on huoioitava pohjaaan oinaisuudet. Lähtökohta on, että pohjaaan oinaisuudet eivät saa heikentää uokkauskerroksen oinaisuuksia. Pohjaaasta tulee teettää oa analyysi eikä sekoittaa sitä pintaaahan. Multavuus Maan eloperäinen aines vaikuttaa aan viljavuuteen. Eloperäinen aines ja sen hajoaistuotteet parantavat kivennäisaiden rakennetta ja lisäävät aan veden ja ravinteiden pidätyskykyä. Kivennäisailla optiaalinen orgaanisen aineksen pitoisuus on noin %. Multavuus vaikuttaa aan lannoitustarpeeseen. Typpilannoitustarve pienenee ultavuuden noustessa. Hyvälaatuisilla EteläSuoen utasoilla voidaan selvitä pienellä typpilannoituksella. Runsasultaisuus vähentää yös fosforilannoitustarvetta. Kalkitustoienpiteitä tehtäessä on huoioitava, että ultavuuden lisääntyessä käytettävä kalkkiäärä tiettyä phyksikön uutosta kohti kasvaa. Viljavuustutkiuskartoissa käytetään ultavuudesta seuraavan asetelan ukaisia erkintöjä. Tavallisissa peltoaissa johtoluku on yleensä alle 2,5. Yli olevia johtoluvun lukuarvoja pidetään arveluttavan korkeina. Tällaisissa tapauksissa on syytä selvittää, istä korkea johtoluku aiheutuu. Vasta tään jälkeen voidaan laatia toienpideohjeet haitallisen korkean johtoluvun alentaiseksi. Kasvilaji ja ph Edullisin ph eri viljelyskasveilla 5,5 6,5 7,0 7,5 8,0 Ravinteiden saatavuus ja ph Sokerijuurikas Vehnä Herne Öljykasvit Ohra Punaapila Ruis ja nuriheinä Kaura ja peruna Mailanen 5,5 6,5 7,0 7,5 8,0 Ravinteiden saatavuus eri happauusasteilla. Kasvien viljelyyn sopii parhaiten ph 6,5, koska tällöin eri ravinteet ovat hyvin kasvien käytettävissä. 4,0 7,0 8,0 ph Typpi Muokkauskerroksen orgaanisen aineksen pitoisuus, % alle 3 3 5,9 6 11, ,9 39,9 Niitys vähäultainen ultava runsasultainen erittäin runsasultainen ultaaa turveaa Lyhenne v r er M esi. Ct, St, jne Johtoluku Viljavuustutkiuksen yhteydessä ääritetään aan johtoluku (Jl). Johtoluku kuvaa aan vesiliukoisten suolojen pitoisuutta. Mitä korkeapi aan johtoluku on, sitä korkeapi on aan vesiliukoisten suolojen pitoisuus. Johtoluku itataan aasta aavesisuspension (1:2,5 v/v) sähkönjohtokykynä S/c ja se iloitetaan johtolukuna kertoalla ittaustulos :llä. Johtoluvun yksikkö on siten = 0,1*S/c (S = illisieens). Rauta Mangaani Boori Kupari Sinkki Fosfori Kaliu Kalsiu Magnesiu Rikki Molybdeeni Hapan Lievästi hapan Eäksinen Erityisesti aan haitallista tiivistäistä tai liiallista uokkaaista on vältettävä, jotta fysikaaliset kasvutekijät luovat edulliset olosuhteet juuristonkasvulle ja ravinteidenotolle.

5 KASVUTEKIJÄT Kasvintuotannon erkitys Kasvintuotannon tavoitteena on sitoa auringon energiaa orgaaniseen ainekseen. Kasvien kasvu ja sadontuotto riippuvat useista tekijöistä, joita kutsutaan kasvutekijöiksi. Kasvutekijät ovat korvaaattoia kasvin kasvulle itäisestä uusiin itäiskykyisiin sieeniin asti. Kasvutekijät eivät korvaa toisiaan. Sadon suuruus riippuu siitä kuinka suotuisia eri kasvutekijät ovat. Eniten sadon äärään vaikuttaa se kasvutekijä, jota kasvin tarpeeseen nähden on vähiten. Tällaista kasvutekijää kutsutaan iniitekijäksi. Sadon äärän riippuvuus kasvutekijän saatavuudesta Kasvinravinteet Kasvinravinteet ääritellään alkuaineiksi, joita kasvi välttäättä tarvitsee kasvuunsa ja kehitykseensä. Niitä ei ikään toinen alkuaine voi korvata. Analyyttisistä tekijöistä ja tutkiuksen edistyisestä johtuen kasvinravinteiden luettelo kasvaa sitä ukaa, kun jokin uusi alkuaine todetaan kasville välttäättöäksi. Kasvinravinteet voidaan karkeasti jakaa kahteen pääryhään: pää ja hivenravinteisiin. N, P ja K ovat varsinaisia pääravinteita, joita kasvi ottaa yli kg/ha. Ca, Mg ja S ovat ns. sekundäärisiä pääravinteita, joita kasvi ottaa tyypillisesti alle kg/ha. Rajanveto ei välttäättä ole selvä, sillä eri kasvilajien ravinteiden otossa on suuriakin eroja. Rajaarvoa onkin pidettävä lähinnä suuntaaantavana. Sato Pääravinteet Hiili C Happi O Vety H Kaliu K Rikki S Kalsiu Ca Typpi N Magnesiu Mg Kasvutekijä Fosfori P Kasvin kehittyiseen vaikuttavat kasvutekijät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin kasvutekijöihin. Maaperätekijät, jotka kuuluvat ulkoisiin kasvutekijöihin, voidaan jaotella seuraavasti: Maaperätekijät Fysikaaliset tekijät vesitalous ilavuus ekaaninen vastus läpötalous Keialliset tekijät happauus suolaväkevyys ravinteisuus Hivenravinteet Boori Kupari Sinkki Mangaani B Cu Zn Mn Molybdeniu Mo Rauta Fe Kloori Cl Natriu Na Kasvutekijät ja viljavuustutkius Kaikkia kasvutekijöitä ei pystytä noraalissa viljelyssä sääteleään, peltoviljelyssä vielä väheän kuin esi. lasinalaisviljelyssä. Viljavuustutkius on kehitetty ittaaaan aaperän niitä oinaisuuksia, joiden avulla tai perusteella voidaan vaikuttaa ahdollisian oneen kasvutekijään, etenkin aan happauuteen ja ravinnepitoisuuksiin.

6 ANALYYSITULOSTEN TULKINTA Taulukko 1. Perustutkiuksen tulkinta. VILJAVUUSLUOKKA Maan oinaisuus ja aalajiryhä Huono Välttävä Multavuus Huononlainen Tyydyttävä Hyvä Korkea Arvel. korkea Happauus, ph saviaat v r er 5,4 5,2 4,8 5,8 5,6 5,4 5,2 6,3 5,8 5,6 6,7 6,4 6,2 7,2 6,9 6,6 6,4 7,6 7,3 7,0 6,8 v r er 5,1 4,9 4,7 5,5 5,4 5,3 5,1 5,9 5,8 5,7 5,5 6,3 6,2 6,1 5,9 6,7 6,6 6,5 6,3 7,1 7,0 6,9 6,7 ultaaat turveaat 4,6 4,4 4,8 5,4 5,2 5,8 5,6 6,2 6,6 6,4 Kalsiu, Ca g/l saviaat Fosfori, P g/l saviaat v r, er 1,5 4,0 3,5 3,0 8,0 7, : hiesu, hiue, hiekat v r, er 3,0 3,0 2,5 7, : hiedat, oreenit v r, er 2,5 2,5 4,5 4,0 9,0 8, : uut paitsi ei rahkaturve rahkaturve 1,3 4,0 2,7 8,0 5,3 22 Kaliu, K g/l saviaat (ei liejusavet) liejusavi, hieta, oreenit (ei hiekkaoreenit) hiesu, hiue, ultaaa hiekka, hiekkaoreeni, turve Magnesiu, Mg g/l saviaat Suhde Mg:Ca Suhde Mg:K 1: 1: 1: 1:5 1: 1:3 1: 1:2 1:5 1:1 1:2 Rajaarvot kuuluvat ylepään viljavuusluokkaan.

7 Perustutkiuksen tulkinta Perustutkiuksen yhteydessä ääritetään aasta ph, johtoluku, aalaji, ultavuus, vaihtuvan kalsiuin, kaliuin ja agnesiuin sekä helppoliukoisten fosforin ja rikin pitoisuudet. Ravinteet uutetaan happaaan aoniuasetaattiliuokseen, jonka ph on 4,65 (VUORINEN ja MÄKITIE 1955). Riippuen siitä inkälaiseen aalajiryhään näyte kuuluu, uunnetaan analyysitulokset taulukon 1 perusteella viljavuusluokiksi. Hivenravinnepitoisuuksien tulkinta Perustutkiuksen lisäksi aasta voidaan äärittää yös uita ravinnepitoisuuksia. Boori uutetaan aasta kuualla vedellä (BERGER ja TRUOG 1939). Kupari, sinkki, angaani ja olybdeeni uutetaan aasta hapan aoniuasetaattiedta liuokseen (LAKANEN ja ERVIÖ 1971). Analyysitulokset uunnetaan viljavuusluokiksi taulukon 2 avulla. Taulukko 2. Maan hivenravinnepitoisuuksien tulkinta. VILJAVUUSLUOKKA Maan oinaisuus ja aalajiryhät Huono Välttävä Huononlainen Tyydyttävä Hyvä Korkea Arvel. korkea Rikki, S g/l kaikki aalajit Natriu, Na g/l saviaat uut aat 45 Boori, g/l 1) saviaat uut aat 0,3 0,2 0,5 0,4 0,8 0,6 1,2 0,9 1,7 1,3 2,5 Kupari, Cu g/l kivennäisaat 2) 1,0 1,0 1,5 1,5 2,7 2,7 Mangaani, Mn phkorjattu, kaikki aalajit Sinkki, g/l kaikki aalajit 1,0 1,5 Molybdeeni, Mo g/l kaikki aalajit 0,01 0,02 0,03 0,06 0,2 0,5 1) 2) Kun aan ph on yli 6,6 boorin luokkarajoja korotetaan 0,1 g/l. Kun aan ph on yli 6,9 boorin luokkarajoja korotetaan 0,2 g/l. Kun aan ph ylittää 5,2 vähennetään kuparin lukuarvosta 1,0 g/l. Kun aan ph ylittää 5,7 alennetaan kuparin viljavuusluokkaa yhdellä luokalla.

8 Kuparin, sinkin, raudan, angaanin ja olybdeeni analysointienetelä on uuttunut v Tätä vanheat lukuarvot eivät ole vertailukelpoisia. Sen sijaan viljavuusluokat ovat vertailukelpoisia. Taulukossa 2 angaanin viljavuusluokkia kuvaavat rajat on esitetty ns. phkorjattuina arvoina. Varsinainen ittaustulos, Mn g/l, on kerrottu kertoiella, joka on saatu oheisesta kaaviosta. Kun tunnetaan näytteen ph, niin sen osoittaasta arvosta siirrytään pystysuoraan käyrälle ja siitä vaakasuoraan vasealle pystyakselille. Tällä pystyakselilla olevalla luvulla on kerrottu varsinainen analyysitulos, ja näin on saatu varsinaista viljavuusluokkaa osoittava luku. Tään laskutoiituksen tuloksena saatu ns. phkorjattu luku kuvaa sadon ravinnepitoisuuden vaihtelua huoattavasti parein kuin pelkkä analyysitulos ilan ph:n huoioonottaista. Mangaanipitoisuuden uuntaiseen käytetyn kertoien ääräytyinen Mangaanin kertoien ääräytyinen ph:n funktiona ph 4,0 4,1 4,2 4,3 4,4 4,5 4,6 4,7 4,8 4,9 5,1 5,2 5,3 5,4 5,5 5,6 5,7 5,8 5,9 6,1 6,2 6,3 6,4 6,5 6,6 6,7 6,8 6,9 7,0 Muut alkuaineet Taulukon 3 alkuaineista rauta kuuluu kasvinravinteisiin. Raudan puute on peltoviljelyssä hyvin harvinainen. Natriuilla on todettu olevan edullinen vaikutus sokerisatoon. Sillä voidaan korvata osa kaliuista. Tällä tavoin on ahdollista vaikuttaa yös nurirehun ravinnekoostuukseen ja aittavuuteen. Seleeniä tarvitsevat ihiset ja eläiet. Seleeniä saoin kuin rikkiä lisätään yleisipiin seoslannoksiin. Rauta ääritetään aasta hapan aoniuasetaattiedta uuttoisena, natriu hapan aoniuasetaattiuuttoisena ja seleeni kuuavesiuuttoisena. Taulukko 3. Raudan ja seleenin tulkintaarvot. PITOISUUSLUOKKA Maan oinaisuus Matala Riittävä Korkea Rauta, Fe g/l alle yli Seleeni, Se g/l alle 0,008 0,00,016 yli 0,016 PL 0, 1 Mikkeli Puhelin (0) 3 0

ls YMPARISTOPALVELUor

ls YMPARISTOPALVELUor ljlsuomen ls YMPARSTOPALVELUor Saonkatu 8, Oulu p. 0851450 1.08319 VLJAVUUSTUTKMUS Pv Tyo As.nro nro 4.06.13 94894 5 MTY Hyvaaki KOssintie 1 018 LEPSAMA Tulospalvelu Kliyttajatunnus:. Salasana: 11 Tilatunnus

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL 7617 01051 LASKUT

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL 7617 01051 LASKUT VILJAVUUSTUTKIMUS 3..23 Sivu () Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL 6 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 68 4 2..23 VI3-34

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10.

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10. VILJAVUUSTUTKIMUS 29..23 Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 8 99 28..23 VI3-4 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI VILJAVUUSTUTKIMUS.. Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 77 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 9 99 VI- Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus, ph

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro 1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI VILJAVUUSTUTKIMUS 1.1.1 Sivu 1(13) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 11 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 911 99 VI1-16 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (1xmS/cm)

Lisätiedot

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Kotipuutarhan ravinneanalyysit 1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta

Lisätiedot

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VILJAVUUSTUTKIMUS 9..3 Sivu (8) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 6 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 68 6 8..3 VI3-46 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy eetu@soilfood.fi Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla 9.6.2016 Viljavuustutkimus viljavuustutkimuksen tarkoituksena on neuvoa viljelijää (etenkin P

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS. 1 Tiedote n:o JOKIOISTEN KARTANOIDEN VILJELYMAIDEN HIVENRAVINTEET v

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS. 1 Tiedote n:o JOKIOISTEN KARTANOIDEN VILJELYMAIDEN HIVENRAVINTEET v MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS r 1 Tiedote n:o 16 1982 JOKIOISTEN KARTANOIDEN VILJELYMAIDEN HIVENRAVINTEET v. 1980 Leila Urvas L Maatalouden tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS 31600 Jokioinen

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 1.08.2013 96975 30412 Oja Hannu Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As. VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, 90570 Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 19.10.2010 73415 13424 Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU Tilatunnus saapui 05.10.2010

Lisätiedot

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI

Lisätiedot

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta

Lisätiedot

Jalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Jalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Jalostuspäivät, Mikkeli 2012 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro 1/7 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 04749-48 04757-56 04765-64 04777-76 04778-77 04779-78 04784-83 Nimi A1 A5 B6 KA KB S BB Pintamaan maalaji a) HHt HHt HHt HHt HHt HHt HHt Multavuus a)

Lisätiedot

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät. Pv: 19.3.2014 1/6 Talvivaara Sotkao Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkiuksen nii: Talvivaara, vedet, aaliskuu 2014, kierros I, Vuoksen suunta Näytteenottopv: 10.3.2014 Näyte saapui: 11.3.2014 Näytteenottaja:

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Heinäseminaari, Jyväskylä 2012 27.10.2012 Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy Keskimääräinen happamuus ja ravinteisuus 2006-2010 2005-2009 Luonnonmukainen viljely Suure Yksikkö Arvo Viljavuusluokka Arvo

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Maan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit. Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen

Maan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit. Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen Maan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta 1992

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta Pellon kasvukuntoryhmä 14.2.2019 Ilmaristen matkailutila, Lieto Heikki Ajosenpää, ProAgria

Lisätiedot

Kaura vaatii ravinteita

Kaura vaatii ravinteita Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila

Lisätiedot

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet Luomutilan ravinnehuolto Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet Tero Tolvanen ProAgria P-K 22.11.2016 Uutta Viljavuuspalvelun

Lisätiedot

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 % Hivenravinteiden osuus näytteistä 60 50 40 30 Huono - Välttävä Tyydyttävä Hyvä - 20 10 0 Kupari Sinkki Mangaani Boori Lähde: Eurofins/Viljavuuspalvelu

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o RIVILANNOITUKSEN VAIKUTUS VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULOKSEEN

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o RIVILANNOITUKSEN VAIKUTUS VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULOKSEEN MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 7 1979 RIVILANNOITUKSEN VAIKUTUS VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULOKSEEN Leila Urvas ja L. Martti Jussila Maatalouden tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS

Lisätiedot

Pellon kunnostus ja maanhoito

Pellon kunnostus ja maanhoito Pellon kunnostus ja maanhoito Kuusamo Vene-hanke Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Kuva: Risto Jokela 1 Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut

Lisätiedot

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta 13.3.2013 YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Yara Suomi Oy Antti Pakkanen 18.3.2013 Kasvuohjelma 1 YaraVita TM Gramitrel Ravinnesisältö: Typpi

Lisätiedot

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma Nurmesta Tulosta -hanke Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma Nurmex-tietoisku 12 Marita Jääskeläinen Ravinnepoistuma nurmella Heinänurmen ravinnepoistuma eri satotasoilla Sadossa poistuvat ravinteet

Lisätiedot

MegaLab tuloksia 2017

MegaLab tuloksia 2017 MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori (B) Suomen juurikasmaiden booritilanne Tyydyttävä Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosina 2002-2012 Varsinais-Suomessa,

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä LaPaMa Lannoita paremmin -malli Viljavuusanalyysin käyttö Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Näytteenotto - teoriassa Ruudukko Linjamenetelmä 2 Näytteenotto käytännössä lohkot vaihtelevat

Lisätiedot

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Fysikaaliset tekijät Biologiset tekijät

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA Ravinnerenki -hanke Pirkko Tuominen, ProAgria 30.3.2017 Kalkituksen hyödyt Annetut ja maaperän varastoravinteet ovat helpommin kasvien saatavilla

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

17VV VV 01021

17VV VV 01021 Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka

Lisätiedot

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Reijo Käki Luomuasiantuntija 7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N

Lisätiedot

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä

Lisätiedot

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut Maan rakenne Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut Maan hyvän kasvukunnon merkitys hyvä maan rakenne = hyvä sadontuottokyky kannattavan,

Lisätiedot

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät Kasvun edellytykset Ilmasto Kasvi Lannoitus Vesi Maa/kasvualusta Kasvutekijät Kasvin kasvu ja sadontuotto riippuvat useista kasvutekijöistä Kasvutekijät eivät korvaa

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto

Lisätiedot

VILJELYSUUNNITELMA 2008

VILJELYSUUNNITELMA 2008 VILJELYSUUITELMA 2008 Sivu 1 14.4.2008 14:48:16 140-08772-32 (32) A Lantalantaus 0,30 ha 0,30 ha urmet (nivuotinen) Laidunnurmi Heinänurmi seos Satotavoite 4000 ry 3.viljelyvuosi Fosforin tasaus Ei -tasausta

Lisätiedot

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Maan kasvukunto Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Hyvärakenteisessa maassa juurten kasvu on parempaa sekä ravinteiden ja vedenotto tehokkaampaa. Kalkitus parantaa maan

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa

Lisätiedot

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön

Lisätiedot

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE 526000 527000 528000 LIITE 529000!. AP9 ALAPITKÄ Tutkimuspistekartta!. GM200 -kairaus 7009000!. AP8!. KP_10!. GM50 -kairaus Pohjaveden havaintoputki Maatutkaluotauslinja 7009000 Painovoimamittauslinja

Lisätiedot

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo 15.3.2017 Kationinvaihtokapasiteetti Ca 2+ K + Mg 2+ Kationi = Positiivisesti varautunut ioni Kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunnon havainnointi Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Notkelma 16.7.2012 2 2012 Rajala J.: Maan kasvukunnon havainnointi Viettävä

Lisätiedot

JOKIOISTEN KARTANOIDEN PELTOJEN VILJAVUUS

JOKIOISTEN KARTANOIDEN PELTOJEN VILJAVUUS JOKIOISTEN KARTANOIDEN PELTOJEN VILJAVUUS Maatalouden tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS 316 Jokioinen Tiedote N:o 15 1982. -JOKIOISTEN KARTANOIDEN PELTOJEN VILJAVUUS Leila Urvas ISSN 357-9X TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

LUONNOS. Merkintöjen selitykset. Maaston kaltevuuden mukainen eroosioherkkyys. Sarsanuoma Eroosio mahdollista

LUONNOS. Merkintöjen selitykset. Maaston kaltevuuden mukainen eroosioherkkyys. Sarsanuoma Eroosio mahdollista Natura-alueen puskurivyöhyke Kirkkojärven Natura-alue ava-alueen raja denjakaja Tierupu Hulevesiverkosto Tulvareitti Maaston kaltevuuden ukainen eroosioherkkyys rsanuoa Eroosio ahdollista Osavalua-alue

Lisätiedot

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013 Kasvianalyysin tuloksia Kesä/2013 Tasapainoinen lannoitus? Kasvi tuottaa satoa vain sen verran kuin vähiten tarjolla olevaa ravinnetta (kasvutekijää) riittää sadon muodostukseen Kasvi ottaa ravinteet maasta

Lisätiedot

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Kalsium (Ca) Viljat, öljykasvit

Kalsium (Ca) Viljat, öljykasvit Kalsium (Ca) Viljat, öljykasvit Kalsiumia tarvitaan kasvin laadun ja terveyden ylläpitämiseen sekä kasvin rakenteen vahvuuteen soluseinien rakennusaineena. Se vaikuttaa maan ph-tasoon sekä veden ja ravinteiden

Lisätiedot

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu

Lisätiedot

Varastoravinteet Varastokalium

Varastoravinteet Varastokalium TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA YMPÄRISTÖN JA TILASI MAATILASI Varastoravinteet Varastokalium Päivi Kurki, Luonnonvarakeskus Riitta Savikurki, ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 22.3.2017

Lisätiedot

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT 23.2.2017 Tuorlan maatalousoppilaitos Humuspehtoori Oy Suvi Mantsinen Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa

Lisätiedot

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton hyötykäyttö seminaari Kauttua 7.9.2017 Lea Hiltunen, Lea.Hiltunen@luke.fi Elodeaprojekti Vesiruton soveltuvuus maanparannusaineeksi ja potentiaali

Lisätiedot

MAALAJIEN EROJA: TUOTTOKYKY & VILJELY- OMINAISUUDET RAKENTAMISKELPOISUUS

MAALAJIEN EROJA: TUOTTOKYKY & VILJELY- OMINAISUUDET RAKENTAMISKELPOISUUS Viljelyskelpoisuus LAJITTUMATTOMAT 1 2 3 4 5 Soramoreeni SrMr kuiva, viljelyyn sopimaton hiekkamoreeni HkMr kuivahko hietamoreeni HtMr hikevä, kuohkea hiesumoreeni HsMr vaalea, juokseva, huonohko vilj.maa

Lisätiedot

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen

Lisätiedot

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Kuva: Eliisa Punttila Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus SYKE 3.4.2019 1 Miten kipsi vaikuttaa? CaSO 4 2H 2 O Sato ja viljely Paljon rikkiä ja kalsiumia,

Lisätiedot

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien

Lisätiedot

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan

Lisätiedot

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta. Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta. Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori 15.11.2018 Systemaattinen kehittäminen TULKINTA JOHTO- PÄÄTÖKSET MÄÄRIT- TÄMINEN SUUNNIT- TELU

Lisätiedot

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab Sisältö 1. Rakennekalkituksen tausta mitä tiedämme? 2. Kalkkituotteet

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden

Lisätiedot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeri

Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 09/08 Päivämäärä Dnro 10.6.2008 1468/01/2008 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2008 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (12/07) liite I Valtuutussäännökset

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot