Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?"

Transkriptio

1 Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys , Salo Hydrologinen kierto

2 Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi 3 mm/vuosi Suomessa on: Kuivatustarve kosteat olosuhteet sadanta > haihdunta, keväällä ja syksyllä tiiviit maalajit tasaiset pinnanmuodot

3 Ojitus Suomessa Maatalousmaata 2,24 milj. ha, 7 % maapinta-alasta Salaojitettua peltoa 1,29 milj. ha, 58 % kokonaispeltoalasta Avo-ojitettua peltoa,62 milj. ha, 27 % Ojitattamatonta peltoa,35 milj. ha, 15 % Salaojitus Suomessa

4 Kustannukset ja tuet Salaojituksen kokonaiskustannukset ovat - uusi ojitus /ha (alv ) - täydennysojitus /ha (alv ) Valtion investointituki - 2 % avustusta + 7 % lainaa, johon saa enin. 2 % korkotukea - hyväksyttävät enimmäiskustannukset - 3, 2 /m tai 3 2 /ha, laatuvaat. täyttävä ympärysaine - 1,7 /m tai 2 8 /ha, muu ympärysaine - säätökaivolle happamilla sulfaattimailla, enim.kust. 8 /ha - suunnittelijalta edellytetään, että MVEAT:n peltosalaojituksen suunnitteluosio on suoritettu - tuen määrää pitää olla ainakin 2 Veden virtaus salaojaan

5 Vedepidätyskäyrä Ihmistoiminnan vesistöihin aiheuttama fosfori- ja typpikuormitus Suomessa Fosfori Typpi Maatalous 68,5 % Maatalous 56,8 % Lähde: Suomen ympäristökeskus

6 Piste- ja hajakuormituksen, luonnonkuorman ja laskeuman osuudet Fosfori Typpi PÄÄSTÖLÄHDE % % Pistemäinen kuormitus yhteensä 8,5 14, Hajakuormitus yhteensä 59,4 4,7 Laskeuma 3,6 7,9 Luonnon huuhtouma 28,5 37,4 Lähde: Suomen ympäristökeskus Pellon vesitalouden optimointi, PVO2 hanke PVO2 Tutkimusryhmä: Laura Alakukku, Helsingin yliopisto Harri Koivusalo, Mika Turunen, Lassi Warsta, Aalto-yliopisto Merja Myllys, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Maija Paasonen-Kivekäs, Sven Hallinin tutkimussäätiö Helena Äijö, Jyrki Nurminen, Salaojayhdistys

7 Nummelan koekenttä Jokioisissa Tutkimuksen tavoite oli vertailla kahta ojitusmentelmää ja niiden vaikutuksia - satoon - ravinnehuutoumiin - maan ominaisuuksiin Koealue - aitosavi - kaltevuus 1 % - pinta-ala 9 ha - Jokioisissa Jokioisten koekenttä A. Uusintaojitus, menetelmä 2: ojaväli 16 m -> 6 m B. Vertailualue, ojaväli 16 m C. Lisäojitus, menetelmä 1: ojaväli 16 m -> 8 m D. Vertailualue, ojaväli 32 m

8 Menetelmä 1 - ympärysaineena sora - uudet ojat vanhojen väliin - ojaväli 16 m -> 8 m - kaivava salaojakone - alue C Menetelmä ohut kangas (<1 mm) esipäällysteenä - - ojaväli 6 m - - vanhat ojat rikottiin - - aurakone - - alue A

9 Jankkurointi alueella A Mittaukset ja analyysit - salaoja- ja pintakerrosvalunta - valuntapainotetut vesinäytteet Kokonaisfosfori Liukoinen fosfori Kokonaistyppi NH 4 -N NO 3 -N Kiintoaine (TSS) - pohjavedenpinnan korkeus - maan kosteus ( - 3 cm) - sadon määrä ja laatu

10 Fosforiluku (P luku) P mg/l maata (syvyys 2 cm) Alue A 5,5 Alue C 11,6 Alue B 7,8 Alue D 2,9 mm mm Valunta Salaojavalunta Pintakerrosvalunta Kalibjakso Tutk. I Tutk. II Tutk.III Tutk. IV Sadanta: kalibrointijaksolla 715 mm, tutkimusjaksolla I 646 mm tutkimusjaksolla II 575 mm, tutkimusjaksolla III 526 mm ja tutkimusjaksolla IV 693 mm

11 TOT-P (mg/l) Fosfori Salaojat, valunnalla painotettu kokonaisfosforipitoisuus TOT-P (mg/l) Pintakerros, valunnalla painotettu kokonaisfosforipitoisuus PO4-P (mg/l) Liukoinen fosfori Salaojat, valunnalla painotettu liukoisen fosforin pitoisuus PO4-P (mg/l) Pintakerros, valunnalla painotettu liukoisen fosforin pitoisuus

12 Typpi 2 Salaojat, valunnalla painotettu kokonaistyppipitoisuus TOT-N (mg/l) Pintakerros, valunnalla painotettu kokonaistyppipitoisuus TOT-N (mg/l) Kiintoaine 2 Salaojat, valunnalla painotettu kiintoainepitoisuus 15 (mg/l) Pintakerros, valunnalla painotettu kiintoainepitoisuus 15 (mg/l) 1 5

13 Fosfori 3. Salaojavalunnan kokonaisfosforikuormitus kg/ha Pintakerrosvalunnan kokonaisfosforikuormitus kg/ha kg/ha Liukoinen fosfori Salaojavalunnan liukoisen fosforin kuormitus kg/ha Pintakerrosvalunnan liukoisen fosforin kuormitus

14 kg/ha Typpi Salaojavalunnan kokonaistyppikuormitus kg/ha Pintakerrosvalunnan kokonaistyppikuormitus A 6m, kangas C 8 m, sora B 16 m, vert. D 32 m, ref. 2 Kiintoaine Salaojavalunnan kiintoainekuormitus 15 kg/ha 1 5 Kalibrointijakso Tutkimusjakso I Tutkimusjakso II Tutkimusjakso III Tutkimusjakso IV 2 Pintakerrosvalunnan kiintoainekuormitus kg/ha Kalibrointijakso Tutkimusjakso I Tutkimusjakso II Tutkimusjakso III Tutkimusjakso IV A 6m, kangas C 8 m, sora B 16 m, vert. D 32 m, vert.

15 Sato 6 5 kg/ha A (6 m) C (8 m) B (16m) D (32 m) 1 28, kaura 29, ohra 21, kaura 211, ohra Yhteenveto 1/2 Valunta - salaojavalunta kasvoi lisäojitusten jälkeen Pohjaveden pinta - lisäojitetuilla alueilla (A, C) pohjavedenpinta ei enää noussut rankkojen sateiden jälkeen maanpinnan tasolle Sato - alueiden satojen määrät vaihtelivat vain vähän - alueen D (ojaväli 32 m) sato oli hieman muita pienempi

16 Yhteenveto 2/2 Valtaosa ravinnekuormasta tuli salaojien kautta Typpikuorma -ojituksen jälkeen huomattavan suuri kuorma, menetelmä 2. (alue A, 6 m+kangas); korkeat pitoisuudet - suuri kuormitus myös menetelmän 1 alueelta. (alue C, 8 m+sora); paljon salaojavaluntaa Fosforikuorma -pieni alueella A; pienet pitoisuudet -suuri alueella C; paljon salaojavaluntaa -maan fosforiluku vaikuttaa kuormaan Kiintoaine -pieni alueella A; pienet pitoisuudet -suuri alueella C; paljon salaojavaluntaa Kiitos!

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla Salaojituksen neuvottelupäivät 2017, Ähtäri 23.- 24.3.2017 24.3.2017 Jyrki Nurminen Salaojituksen tutkimusyhdistys ry Toimivat salaojitusmenetelmät

Lisätiedot

Salaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke

Salaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke Salaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 2.6.2014 Helena Äijö Salaojayhdistys

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA)

Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA) Tutkimussuunnitelma Tarkennettu 10.6.2014 Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA) Tutkimussuunnitelman sisältö Tiivistelmä 2 1. Tausta 3 2. Liittyminen muihin tutkimushankkeisiin 4 3. Tavoitteet

Lisätiedot

Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012

Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012 Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012 Maankuivatuksen muodot peltoviljelyssä Peruskuivatus - valtaojat - luonnon uomien perkaus - pengerryskuivatus Paikalliskuivatus - pintakuivatus (maanpinnan muotoilu,

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla

Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla Lassi Warsta, Heidi Salo, Kersti Haahti ja Mika Turunen Suomen hydrologian yhdistyksen

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009 Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009 Rahkasuo syyskuu 2009 Suosituimmat ojitusmenetelmät Suomessa 2,2 milj. ha maatalousmaata, joista Salaojitus n. 1,3 milj. ha (59%) Säätösalaojitus Säätökastelu

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Pellon vesitalouden optimointi. Loppuraportti 2010

Pellon vesitalouden optimointi. Loppuraportti 2010 3 Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 3 Pellon vesitalouden optimointi Loppuraportti 21 Pertti Vakkilainen, Laura Alakukku, Jari Koskiaho, Merja Myllys, Jyrki Nurminen, Maija Paasonen-Kivekäs,

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden

Lisätiedot

RIL Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset. Salaojayhdistyksen neuvottelupäivät Ähtäri Mesikämmen Seppo Hihnala, Maveplan

RIL Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset. Salaojayhdistyksen neuvottelupäivät Ähtäri Mesikämmen Seppo Hihnala, Maveplan RIL 128-2016 Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset Salaojayhdistyksen neuvottelupäivät Ähtäri Mesikämmen 23.3.2017 Seppo Hihnala, Maveplan RIL 128-2016 RIL- julkaisuiden tarkoitus Salaojituksen

Lisätiedot

Ojaväli ja ympärysaine

Ojaväli ja ympärysaine Salaojateknikoiden neuvottelupäivät 4-6.12.2008 Ojaväli ja ympärysaine - teorian kertausta ja kansainvälistä tutkimustietoa Rauno Peltomaa Salaojayhdistys ry Teorian kertauksen lähteinä uusimmat kansainväliset

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla

Lisätiedot

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä 27.5.2010 Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Järjestelmä kattaa koko Suomen. Parvisääennusteet/ IL,ECMWF VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Vesistölaskenta ja vesistöennusteet Säähavainnot/IL

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Peltokuivatuksen tarve

Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

SALAOJAYHDISTYS SALAOJAYHDISTYS RY. 1/2014 96. toimintavuosi TÄCKDIKNINGSFÖRENINGEN

SALAOJAYHDISTYS SALAOJAYHDISTYS RY. 1/2014 96. toimintavuosi TÄCKDIKNINGSFÖRENINGEN SALAOJAYHDISTYS TÄCKDIKNINGSFÖRENINGEN SALAOJAYHDISTYS RY 1/2014 96. toimintavuosi Salaojayhdistys ry:n jäsenjulkaisu 1/2014 SALAOJAYHDISTYS RY:N JÄSENJULKAISU 1/2014 www.salaojayhdistys.fi Lukijalle:

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus N:o 204 / 2006 Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavan peltosalaojituksen laatuvaatimuksista ja tukikelpoisista enimmäiskustannuksista Annettu Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset

Lisätiedot

Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi

Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi 31 Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 31 PVO2-hanke Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi Loppuraportti 214 Helena Äijö, Merja Myllys, Jyrki Nurminen, Mika Turunen, Lassi Warsta,

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Vesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet. Markku Puustinen, SYKE, Suitian linna

Vesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet. Markku Puustinen, SYKE, Suitian linna Vesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet Markku Puustinen, SYKE, 26.5.2016 Suitian linna Taustaa o Maankäytöstä ja muusta ihmistoiminnosta aiheutuu lähes aina ravinne-

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Longinoja Sijainti Maankäyttö Asuinalueet 36 % Kaupunkimainen maankäyttö 75 % Tutkimuskysymykset 1. Millainen on Longinojan veden laadun

Lisätiedot

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys Markku Puustinen Merikeskus Vellamo 27.3.2013 Maatalous ja vesistökuormitus Yleistä Kuormituksen vuodenaikaisjakauma Hydrologia sadanta, valunta Peltolohkojen tila kasvukauden

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON ESITE Säätösalaojitus. Säätösalaojitus

MAASEUTUVERKOSTON ESITE Säätösalaojitus. Säätösalaojitus 2009 MAASEUTUVERKOSTON ESITE Säätösalaojitus Säätösalaojitus Säätösalaojituksen tarve Peltojen kuivatus on Suomessa lähes kaikkialla välttämätöntä, jotta viljely on ylipäätään mahdollista. Suuret sademäärät

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 203. Laki

SISÄLLYS. N:o 203. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2006 N:o 203 206 SISÄLLYS N:o Sivu 203 Laki Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) vuonna 1997 tarkistetun

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen

Lisätiedot

Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote. N:o 25 PELTOVILJELYN RAVINNE- HUUHTOUTUMIEN VÄHENTÄMINEN PELLON VESI- TALOUTTA SÄÄTÄMÄLLÄ LOPPURAPORTTI

Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote. N:o 25 PELTOVILJELYN RAVINNE- HUUHTOUTUMIEN VÄHENTÄMINEN PELLON VESI- TALOUTTA SÄÄTÄMÄLLÄ LOPPURAPORTTI Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote N:o 25 PELTOVILJELYN RAVINNE- HUUHTOUTUMIEN VÄHENTÄMINEN PELLON VESI- TALOUTTA SÄÄTÄMÄLLÄ LOPPURAPORTTI Salaojituksen tutkimusyhdistys ry Simonkatu 12 A 11 00100

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Jussi Kivelä. Salaojituksen kustannusten muodostuminen

Jussi Kivelä. Salaojituksen kustannusten muodostuminen Jussi Kivelä Salaojituksen kustannusten muodostuminen Kustannusarvio ja sen toteutuminen Opinnäytetyö Kevät 2013 Maa- ja metsätalouden yksikkö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Biohiili ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure

Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Riikka Keskinen, Johanna Nikama, Susanna Särkijärvi, Marianna Myllymäki, Aaro Närvänen, Markku Saastamoinen ja Jaana

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja

Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja Ekologiset vaikutukset ja ennusteet Tiedon lähteitä ja työkaluja Markus Huttunen, Suomen ympäristökeskus Ekologiset vaikutukset ja ennusteet järvelle tai vesistölle Järveen tuleva ravinnekuormitus ja sen

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten arviointi ja kustannustehokkuus

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten arviointi ja kustannustehokkuus Maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikutusten arviointi ja kustannustehokkuus Turo Hjerppe, Sari Väisänen Markku Puustinen ja Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kuivatus ja vesistökuormitus

Happamien sulfaattimaiden kuivatus ja vesistökuormitus Happamien sulfaattimaiden kuivatus ja vesistökuormitus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari 26.5.216 Jaana Uusi-Kämppä (Luke) Peter Edén (GTK), Kari Ylivainio (Luke), Kristiina Regina (Luke), Seija

Lisätiedot

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Jaana Uusi-Kämppä 1, Seija Virtanen 2, Rainer Rosendahl 3, Merja Mäensivu 4, Peter Österholm 5 ja Markku Yli-Halla 6 1 MTT, Kasvintuotannon

Lisätiedot

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Heikki Setälä ja URCA-konsortio Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:

Lisätiedot

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt Jussi Lankoski Professori Itämeren suojelun ekonomia Kluuvin Rotaryklubi 23.11. 2011 Kuva: Seppo Knuuttila 1.

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat

Lisätiedot

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007

JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 JAALAN KIMOLANLAHDEN RAVINNEKUORMITUS- TUTKIMUS VUONNA 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 93/2007 Johanna Ritari & Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu Sisällys 1 Johdanto 1 2 Sääolosuhteet

Lisätiedot

Salaojayhdistys ry. Peltosalaojitus

Salaojayhdistys ry. Peltosalaojitus Salaojayhdistys ry Peltosalaojitus Salaojitus on viljelyn avaintekijä... 2 Suunnittelu... 6 Salaojitustyö... 14 Vastuukysymykset ja takuu... 19 Salaojien kunnossapito... 20 Säätösalaojitus ja altakastelu...

Lisätiedot

Alueellisella kohdentamisella hyötyä yhteiskunnalle

Alueellisella kohdentamisella hyötyä yhteiskunnalle Teho Plus hankkeen loppuseminaari 6.2. 2014, Turku Alueellisella kohdentamisella hyötyä yhteiskunnalle Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos 1. Arvaa

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

äärä ja laatu Suomessa

äärä ja laatu Suomessa Hulevesien hallinta tulevaisuudessa 4.9.2007 Kuntaliitto Huleveden määm äärä ja laatu Suomessa Nora Sillanpää nora.sillanpaa@tkk.fi Vesitalouden ja vesirakennuksen laboratorio 1 Aiheita 1. Yleistä taajamahydrologian

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Salaojituksen kunnossapito

Salaojituksen kunnossapito Salaojituksen kunnossapito Salaojituksen kunnossapidon tarve on yleensä vähäinen. Vajaatoimivuus johtuu useimmiten muusta kuin itse salaojien rakenteeseen liittyvistä vioista. Yleisimmät syyt liittyvät

Lisätiedot

[Kirjoita teksti] Tn:o Sievin Järvikylän uusjako salaojahanke vaihe 2. Pinta-ala yhteensä

[Kirjoita teksti] Tn:o Sievin Järvikylän uusjako salaojahanke vaihe 2. Pinta-ala yhteensä Tn:o 704540 Kunta : Sievi Hanke: Sievin Järvikylän uusjako salaojahanke vaihe 2 Pinta-ala yhteensä 46,94 ha 4.2.2016 Kunta: Sievi Hanke: Sievin Järvikylän uusjaon salaojahanke 2 Tn:o 704540 SALAOJITUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella HYDRO-POHJANMAA hanke 2013-2014 HaKu hanke 2009-2012 Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta OK Ojat kuntoon Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Kokonaisvaltainen vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta, LUKE, Maaninka FootPrintBeef-hankkeen loppuseminaari 21-4-2016 Helsinki Naudanlihantuotannon ympäristöhaitat Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset

RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset RIL 128-2016 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset 2 RIL 128-2016 RILin julkaisuilla on oma kotisivu, joka löytyy osoitteesta www.ril.fi/kirjakauppa ko.

Lisätiedot

PURUVEDEN RISTILAHDEN ALUSTAVA FOSFORIMALLITARKASTELU

PURUVEDEN RISTILAHDEN ALUSTAVA FOSFORIMALLITARKASTELU PURUVEDEN RISTILAHDEN ALUSTAVA FOSFORIMALLITARKASTELU Tarmo Tossavainen, Karelia-ammattikorkeakoulu 18.12.2015 34 diaa 12/16/2015 1 Sisällysluettelo Kappale Dia nro OSITTAIN ALUSTAVAT JOHTOPÄÄTÖKSET 3

Lisätiedot

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ 11.4.2017 Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Viljelyksessä oleva pelto pinta-ala:

Lisätiedot

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus Iso Suojärvi yhäjärvi Kyyjärvi Sinilevämittari Mittaussyvyys 30 cm Mittausvene Uusi mittarisuojus Kyyjärvellä Mittausmenetelmä äyte 1,5 sekunnin välein GS-Koordinaatit

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon resurssit

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Päivi Haatainen Helsingin yliopisto Geotieteiden

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella HYDRO-POHJANMAA hanke 2013-2014 HaKu hanke 2009-2012 Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot