JOKIOISTEN KARTANOIDEN PELTOJEN VILJAVUUS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOKIOISTEN KARTANOIDEN PELTOJEN VILJAVUUS"

Transkriptio

1 JOKIOISTEN KARTANOIDEN PELTOJEN VILJAVUUS

2 Maatalouden tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS 316 Jokioinen Tiedote N:o JOKIOISTEN KARTANOIDEN PELTOJEN VILJAVUUS Leila Urvas ISSN 357-9X TIIVISTELMÄ Jokioisten Kartanoiden pelloista on sinä aikana, jolloin sen maat ovat kuuluneet Maatalouden tutkimuskeskuksen hallintaan, tehty viljavuustutkimus kaksi kertaa. Vuonna 1971 tutkittiin sekä muokkauskerroksesta että jankosta otetut maanäytteet, vuonna 198 otettiin näytteet vain muokkauskerroksesta. Molempien viljavuustutkimusten analyysitulokset on laskettu maalajeittain ja tiloittain, ja keskiarvot on esitetty tässä tiedotteessa. Kuluneen yhdeksän vuoden aikana Kartanoiden kaikkien peltojen ph-keskiarvo nousi.16 ph-yksikköä, mutta kalsiumluku laski (2749 > 259 mg/l) samoin kuin magnesiumlukukin ( mg/l). Fosforitilanne pysyi suunnilleen samana (13.9 ja 13.5 mg/1), mutta'kaliumlukujen keskiarvo nousi 243:sta 31:een mg/1. ViljavuUstutkimuksen tulkintakaavion mukaan verrattaessa Jokioisten Kartanoiden viljavuuslukuja ympäristön.peltojen viljavuuteen ovat Kartanoiden maat keskimäärin yhtä viljavuusluokkaa paremmat.

3 2. JOHDANTO Viljavuustutkimuksen tarkoituksena on selvittää viljelyn kannalta tärkeimpien ravinteiden taso maassa sekä antaa tiedot kalkituksen. ja lannoituksen tarpeesta. Sen avulla voidaan myös seurata viljelytelmenpiteiden vaikutusta peltomaahan. Viljavuuspalvelu suositteleekin viljavuustutkimuksen tekemistä 5-7 vuoden välein. Jokioisten Katanoiden maihin kuuluvat Kasvinjalostuslaitoksen pellot tutkittiin ensimmäisen kerran Maantutkimuslaitoksella 194-luvun lopulla, jolloin ryhdyttiin selvittämään viljavuustutkimuksen kehittämistä käytäntöä palvelevaksi toiminnaksi (VUORINEN 1952). Jokioisten Kartanoiden siirtyessä Maatalouden tutkimuskeskuksen hallintaan otettiin syksyllä 1971 Kartanoiden kaikkien tilojen pelloista maanäytteet viljavuustutkimusta varten. Maanäytteistä tehtyjen lajitekoostumusmääritysten perusteellå laadittiin maaperäkartat (sivut 16-22), Viljavuustutkimus uusittiin vuonna 198. Tähän tiedotteeseen on kerätty molempien viljavuustutkimusten analyysitulokset ja verrattu niitä keskenään. Mukana ovat myös vuoden 198 viljavuustutkimuksen näytekohtaiset tulokset merkittynä kartoille (sivut 23-58). AINEISTO JA MENETELMÄT Jokioisten Kartanoiden päätilan ja sivutilojen (Kuuma, Lintupaju, Nummela ja Rehtijärvi) pelloista otettiin vuonna 1971 maanäytteitä 783 kohdasta. Jokaisesta paikasta kaivettiin kolme eri näytettä, ensimmäinen muokkauskerroksesta (-2 cm), toinen jankosta (2-4 cm) ja kolmas kairalla pohjamaasta (4-6 cm). Vuonna 198 otettiin Jokioisten Kartanoiden eri tilojen pelloilta maanäytteet uudelleen viljavuusanalyysejä varten, yhteensä 713. Nämä näytteet kaivettiin vain muokkauskerroksesta. Muokkauskerroksen ja jankon maanäytteistä tehtiin pääravinneanalyysit ns. viljavuustutkimusmenetelmällä (VUORINEN ja MÄKITIE 1955). Tulokset on ilmoitettu milligrammoina alkuainetta litrassa maata (KURKI ym. 1965). Maan ph mitattiin maa-vesilietteestä (1:2,5). Pintamaista Määritettiin humuspitoisuus kolometrisellä märkäpolttomenetelmällä. Vuoden 1971 muokkauskerroksen näytteistä analysoitiin lisäksi kokonaistyppi Kjeldahlin mukaan. Laji-

4 3. tekoostumusmääritykset tehtiin kuiva- ja märkäseulonnalla (karkeat lajitteet) sekä pipettimenetelmällä (hienot lajitteet). TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Maalajien esiintyminen Jokioisten Kartanoiden lähes 8 peltohehtaarista on suurin osa (79 %) savimaita (taulukko 1 ja kartat sivuilla 16-22). Nummelan pelloista on peräti 95 prosenttia savia, päätilalla 91, Lintupajussa 83 ja Rehtijärvelläkin 71 prosenttia. Savialueista on 45 prosenttia aitosavea ja hietasavea on samanverran. Loput 1 prosenttia ovat hiesusavea, jota on eniten Lintupåjussa. Kuuman savipellot ovat melkein kokonaan aitosavea. Hienoa hiekkaa on Rehtijärvellä sekä pienet alueet päätilalla, Loimijoen varrella Ojaisten lohkolla. Koko peltoalasta sen osuus on vain yksi prosentti. Hietamaita on Rehtijärvellä eniten. Muiden tilojen hietakuviot ovat pieni-- alaisia ja hajallaan. Karkeata hietaa on kaikkiaan kolme prosenttia peltoalasta ja hienoa hietaa vajaa kaksi. Maalajia, jossa on savesta yli 3 prosenttia ja humusta 2-6 prosenttiin, kutsutaan liejusaveksi. Jokioisten Kartanoiden liejusaviesiintymät ovat Ojaisten lohkolla ja Lintupajun tilalla Loimijoen tulvaisilla rannoilla sekä Kuumassa. Kuuman pelloista on noin viidesosa liejusavea. Kartanoiden kokonaispeltoalasta liejusaven osuus on runsas neljä prosenttia. Liejuksi on luokiteltu sellaiset maat, joiden humusprosentti jankkonäytteissä on 6-4. Tämän luokituksen mukaisesti on Kuumassa laaja liejualue, joka on kolmasosa tilan pinta-alasta. Lintupajun tilan Loimijoen rantaalueella maalaji ori tulvan aiheuttamien muutosten takia vaihtelevaa. Maaperäkartalle tämä alue merkittiin kokonaan liejuksi. Ojaisten lohkon ja Lintupajun paria turvehehtaaria lukuunottamatta Jokioisten Kartanoiden turvemaat ovat Kuumassa. Vuonna 1971 jankosta otettujen maanäytteiden mukaan turvealaksi siellä saatiin 26 hehtaaria. Vuonna 198 otetuista muokkauskerroksen näytteistä vain seitsemän voidaan luokitella turpeeksi (humusta yli 4 %), loput ovat multamaata (humus-% 2-4).

5 4. >, 4-).-) 4-)..-i.--i ). 4-) -I-). CO CO cr) 4-).-1 ( -1-).... r co. :as H H cr) co -,-1 o o N zr Ln, Cr) CM Cn H OD 1 a) E L-1 N o a) H ( ai CO N. CO LO N I 1 I I..--1 N Ln.r,-1 I E-i N N o co,--) cy) :( (n.-1 (n ( :.-) (( et (*) >, st ) LI)..... st CO 1 I 1 1 :aj W H u).-i C. Cr).. H CO...I cr) 3 H N ( o Ln o ) c) :o o co o,-1) co cr) Lr) d- 4-) o > (O (\J.-1Q) ( Lt).),-i.-1 1 rn (/) 4-) 1 ) CO ) N ( ) r4 N ) (13 N )(X)..- 4-) > )1 ) H CO (-..-1 LO st ( c) L() u) N r-i N,--I in st (\J cr) )(Y) ( U) H N H... r I I 4-) (ON CO st -N co.,--i H (53 1 I..,.. (. H. CO > if) H CO -,-i c ) (. 3 co (ON ce3 ) LO H I N( st co N cy) ( ( -P H.. H. in,--1 H (1) > st c\.i N N L. LO N (D H (cl H 3 (( P. st st zt 3 ( st ui H (r) c) CO 3 N (ts 4-) cr) cn o. I I r-i,-i 1' H N H (ON (I) c )1 LOLO,-1N ) ) CO 3 3 (I) CO N N,--I H st 3 N ( ) -I H. N (1-1 I 1 I 1.) 41) 5-, N 1 I 1 1 N 1 I 1 I (z5 Taulu kko.-) (ts (5 H (SS 1:2, H -,-i (Ii -P (1) E -P :(r.s :(ci E H CL. p-1 Z Rehtijärvi Jokioisten Kartanot

6 5. Multamaata on Kuumassa turpeen lisäksi myös liejun päällä, yhteensä 54 näytekohdassa. Kartanoiden kokonaispinta-alasta vajaa neljä prosenttia on turvemaata. Lajitekoostumusmääritykset Vuoden 1971 maanäytteistä tehtiin 718 lajitekoostumusmääritystä. Näistä 571 oli muokkauskerroksen näytteitä ja 147 edusti jankkoa tai pohjamaata. Tiedotteen lopussa oleviin eri tilojen maaperäkarttoihin on kunkin näytteenottopisteen viereen merkitty näytteen savesprosentti. Jankon ja pohjamaan näytteiden savesprosentit on alleviivattu. Eri maalajien keskimääräiset lajitekoostumukset ovat taulukossa 2. Taulukko 2 Lajittuneiden maiden keskimääräinen lajitekoostumus Maalaji Näyt- Saves- Hiesu-Hieta-% Hiekka-% teitä hieno karkea hieno karkea Hieno hiekka (HHk) Karkea hieta (KHt) Hieno hieta (HHt) Hietasavi (HtS) Hiesusavi (HsS) Aitosavi (AS) Aitosavista tehtiin 38 määritystä. Niiden keskimääräinen savesprosentti oli 72. Muokkauskerroksen savipitoisuus (7 %) oli hiukan pienempi kuin syvemmissä kerrokåissa (76 %). Sama suuntaus näkyi myös hiesusavilla, joissa keskimääräinen savesprosentti oli 54. Hiesusavea oli Kartanoiden mailla vähiten. Hietasaven keskimääräiseksi savesprosentiksi saatiin 46. Hienohietamaat ovat pienialaisia ja savien keskellä. Niiden savesprosentiksi saatiin 26.5, minkä vuoksi niitä voidaan nimittää savisiksi hienoiksi hiedoiksi. Myös karkea hieta- ja hieno hiekkanäytteissä oli savesta mukana 16 ja 15 prosenttia. Maan ph ja viljavuus Vuoden 198 yksittäisten maanäytteiden analyysitulokset on merkitty liit teenä oleville kartoille. Jokaiselta tilalta on ph-, kalsium- (Ca), kalium- (K), magnesium- (Mg) ja fosforikartta (P). Kuuman tilalta on lisäksi tehty

7 C.) In CO CO ( H 1-1 r1 1-1 Nl N cn -,-1 Ei (C) Cl) ) ( co N ) Cr,4 N CU N Cr) Cr) (Y) CO :1' CO CO d u) en :: ( O) C') cn c'..1 ud : N (. ( Cr) N CO N N N ). cn X o Hi C 4i. (n, >5.--i ccl C M m C C >,-;.--4,-1 4-) o.u)..-1 :cr1 uti E..-I X cn X C 4i ; (I) C E zr Z ---, c(-1 (1. co... C.. -- E C m --- M U (i 4-) cr1 E E --,..., CLO M -- E C cn C),--i 1 Q) Ch U1 UD CU 1. U7 «zt c r- cn cn CO ) 1. CO N N ri 1. LC) N V) CO Cr) CO t CO N c) cu ) cu c- u; Lri r: CD 1 3 N QD Cr,.),--i CU [C U7 cu CD cn c- c- CU N U1 (1) QD u1 1 1 CU CU. Cl) ((i) l OD CD U) U1 1 3 CU N ct ( ( 3 1 U1 Ch C) U) V, CM ( CU CU CU CM u7 1 Ch OD cn m U1 CU C,,-I 1 N cn QD QD U1 V) U1 cn cu cu m cu c- cn c, m r-1 st 3 / U) Ul Ul CU Ch LO r-1 W) 1 / cn Ch Cl) (ON C) CU QD CU N V) 1 3 -CM CU [OLO CM,--I (v) N CU N 1 V) CU N Ch u1 CU / r, OD QD QD cn CU N CU CU CU 7 CU CU,4 CU r-1 CU CU (D) OD.OD Ch C, cr C) LCD op cu c) C, Cl) U) 1 cu CU CU N 1 N 1 CM. U1 N C) 1 OD CU CU ct Op cn c, cn Ch OD Ch 1 1 CD r4 1 UD OD en c, :1» OD CU CD C) cn op CD Ch C) 1 U1 U) c, OD Cl) QD C) N N N CD C) 3 QD [I» Cl) CU CM N N CU N N 1 1 CU N CU 1 1 N N CU CU, CU CU 1 1- CU N CU CU CM u2 zs- c- CU CD CU,--1 C) 3 Ch cn CD N OD 1 1 Ch 7 1 CO QD QD cn QD en N :1- CU CO D Ch f-i cn c) tn ṣ Ch C) N N C) cn ( u) QD (,( QD QD U1 u1 ( U1 ( U1 U) U) U1 U1 U1. 11) ul w U1 ( U7 U7 U7 ( u) m m o..!4 r. N 1 N 1 CU 1 1 Ch N Ch od,-+ OD 1 Ch ra.1',-i Y cy r-1 rl r-i QD r, cn cn cn U) CM cn m r-1 m r-i u) (, o o N 1 CU / N (c) N M M N N Cl),--I Ht.--i E -, * >-, Z 1--,Z 1--DZ,-)2 1-) Z i--) * Karkea hieta 4-) Hieno hieta (1) u) cn -P En Z Z (r) 4 E Hietasavi Hiesusavi -- -H..-i 4-) --1 C > > 4 1 c..),--) M S... cts as m cs) M as :ro E I C1) (..--1,--) ej w X..-1 cti C ci)..-1 *.-7 4-'> X cc11 4-) E 4-) E 4-) -1-) ,-I :CtS..-I.,--1 E.,-1.. C C c ci..-1 :cct C.4.1 EH E-,.-.. Z

8 7. N N 3 in (. (ON N N ( 3 c Cr) 3 (3) dr rd- (. 3 od st c j Cr) ( N -1 ( d- N Ln N 1 N N... (. N N 1 N 6) CO ( ) ') N N ja tiloittain v. 3 Cr) d- ( N H d" (. H.1- ) t H N (ON N H N d- (1.1' di» 3 en en d N N H N N 6) en H ) o.) (.1. co o )'3NNN3)NNHco N cr).1- en (.13 N N t 3 Ln 3 a) ) 3 ) de.- cr) c 1-31 HHHNNNNNcr)3N H H H )1 N N N cn.1-6) en H N.1- ct r-4 N NO3NNN LcD d ))')N e.e) N )conncnncc, ( ) N d N N ( Ln co (. ( (ON N CO 1 CO d» en en ( ( (c) (. ce-.) en en en en (. co N N H (. en (. (C) es) 3 CO ON CO ) ) szt en en Ccl N ( cs) 43) r1 N co Taulu kko 4. H ieno hie kka Karkea hieta Hieno hie ta H ietasavi H iesusavi Aitosavi Mu lta maa H,. -P H >.. 4-) S. H He H E-f Ei E L intupaju Re htij ärvi

9 8. Taulukko 5. Viljavuusluvut maalajeittain eri tiloilla v. 198 Maalajit ja tilat 1Luku-1 ph JL Ca K Mg P 1Humus- 'määrä' mg/1 % Hieno hiekka I I 1. Päätila 1 I Rehtijärvi, Karkea hieta Päätiala Kuuma Lintupaju Nummela Rehtijärvi Hino hieta 1 i 1. Päätila Nummela Rehtijärvi Hietasavi Päätila Kuuma Lintupaju Nummela Rehtijärvi Iliesu:;;Ivi 1. Päätila Lintupaju Nummela Rehtijärvi Aitosavi 1. Päätila Kuuma Lintupaju Nummela I Rehtljrvi

10 Taulukko 5 jatkuu Maalajit ja tilat 1Luku- IMäärä ph JL Ca K 1 Mg P IHumus - mg/1 1 / 9. Liejusavi Päätila 1 5 I I 1.73 I I 628 I Lintupaju I 1.76 I i I Kuuma 1 9 I I.68 I, 3417 I I Lieju I ' Päätila 1 4 I, I I : Kuuma 1 8 I I I i 383 I I i Lintupaju 1 8 I, I I 1 84 I i 316 I I 1 1 I 1 1 Multamaa Päätila I i.85 I 218 I I i Kuuma 1 54 I, 5.6 I 1.8 I I [ 245 I i 392 I Turve I 1 I 1 1 Kuuma I I I i

11 1. kartta, jossa näytepisteiden viereen on merkitty humusprosentti. Viljavuusanalyysien tuloksista on laskettu keskiarvot maalajeittain ja tiloittain. Vuoden 1971 tulokset ovat taulukossa 3 ja vuoden 198 taulukoissa 4 ja 5. Happamuus Maan happamuutta kuvataan viljavuusanalyysissä vesiph:lla (uuttosuhde: maata 1/vettä 2.5). Jokioisten Kartanoiden pelloilla korkeimmat ph-luvut olivat hienohiekkamailla sekä vuoden 1971 että 198 näytteissä. Savien korkeimmat ph-arvot olivat hietasavilla. Eloperäisen aineksen lisääntyessä phluvut pienenevät. Alhaisimmat ph-keskiarvot ovat luonnollisesti turpeilla. MaanäYt.teitä ei vuosina 1971 ja -8 otettu täysin samoilta kohdilta, mutta koko aineiston keskiarvoja voitanee silti vertailla. Vuoden 198 kaikkien näytteiden ph-keskiarvo oli 6.5, kun se edellisellä kerralla oli 5.89 eli nousua on tapahtunut.16 ph-yksikön verran. Tilojen välistä vertailua ei voida suorittaa, koska maalajijakautumat niillä poikkeavat niin paljon toisistaan. Taulukkoon 5 on koottu analyysitulokset eri tiloilla maalajeittain. Tästä taulukosta voi tehdä maalajeittåin vertailuja eri tilojen kesken. Verrattaessa muokkauskerroksen ja jankon happamuutta keskenään voitanee sanoa, että hiesu-, aito- ja liejusavilla jankko ei ollut niin hapanta kuin muokkauskerros, mutta muilla maalajeilla se oli yleensä happamampaa kuin muokkauskerros. Kalsium Kalsiumluvut vaihtelivat Kartanoiden pelloilla v muokkauskerroksessa mg/1 ja jankossa mg/l. Syksyllä 198 otetuissa maanäytteissä vaihteluväli oli mg/l. Maalajeittain laskettuna korkein keskiarvo 1971 oli multamailla (395 mg/l) ja v. 198 saraturpeilla (3286 mg/l), joita tosin oli vain seitsemän. Alhaisimmat keskimääräiset kalsiumluvut olivat molemmilla kerroilla hieta- ja hiekkamailla. Vain liejusaven ja saraturpeen kalsiumlukujen keskiarvot ovat nousseet yhdeksän vuoden aikana, kaikkien muiden maalajien Ca-luvut ovat pienenty-

12 11. neet, mikä näkyy myös koko aineiston keskiarvoissa, vuonna mg/1 ja mg/l. Taulukosta 5 voi nähdä, että Kuuman tilan Ca-luvut olivat usealla maalajilla muiden tilojen arvoja korkeammat. Kalium Maalajien luontainen kaliumpitoisuus näkyi parhaiten vuoden 1971 jankkonäytteissä. Siellä aitosavien keskimääräinen K-luku oli 28 mg/l, kun se saraturpeella oli vain 61 mg/l. Myös muokkauskerroksessa aitosavien K-pitoisuus oli korkein (345 mg/l). Muiden savien samoin kuin karkeiden kivennäismaiden keskimääräiset K-pitoisuudet vaihtelivat vuonna mg/l. Yhdeksän vuoden jälkeen aitosaven K-pitoisuus oli lähes sama, mutta edellä mainittujen ryhmien keskiarvot olivat nousseet lukuihin mg/l. Myös turpeiden, liejun ja multamaiden K-pitoisuudet olivat nousseet. Kartanoiden kaikkien maiden keskimääräinen kaliumluku oli samana aikana noussut 243:sta 31:een mg/l. Viljavuustutkimuksen tulkintakaavion mukaan Jokioisten Kartanoiden karkeiden kivennäismaiden, aitosavien, liejujen ja multamaiden kaliumtaso vuonna 198 oli hyvä (viljavuusluokka 5) ja muidenkin maalajien keskimäärin tyydyttävä. Kaliumluku, jolla sadonlisäystä ei enää lannoituksella saada, sijoittuu SIPPOLAn (198) tutkimuksen mukaan kaikilla maalajiryhmillä viljavuusluokkaan "tyydyttävä". Näin ollen Jokioisten Kartanoiden maista vain muutaman turvenäytteen keskimääräinen kaliumtaso (165 mg/l) on niin alhainen, että K-lannoituksella voidaan odottaa sadonlisäystä. Siksi kaliumia tulisi lannoitteissa antaa vain sellainen määrä, mikä korvaa sadon mukana lohkolta pois viedyn kaliumin. Alhaisimmat yksittäiset kaliumluvut esiintyivät Lintupajun "tulvamailla". Verrattaessa eri tilojen keskimääräistä K-tasoa toisiinsa jaa Lintupajun 25 mg/1 alhaisimmaksi. Magnesium Maan hiukkaskoon pienentyessä maan magnesiumpitoisuus kasvaa johtuen hiukkasten mineraalikoostumuksen erilaisuudesta. Korkeimmat Mg-pitoisuudet ovat näin ollen aitosavella ja alhaisimmat hienolla hiekalla. Myös eloperäisen aineksen lisääntyminen maaperässä merkitsee Mg-pitoisuuden vähenemistä.

13 12. Jokioisten Kartanoiden hieno hiekka- ja hietamailla, kuten yleensä karkeilla kivennäismailla, oli magnesiumia enemmän muokkauskerroksessa kuin jankossa. Savimailla sitävastoin jankkonäytteissä oli magnesiumia melkein kaksi kertaa niin paljon kuin pintamaissa. Koko aineiston Mg-lukujen keskiarvo oli v jankossa 1178 mg/1 ja pintamaassa 535 mg/l. Yhdeksän vuotta myöhemmin muokkauskerroksen magnesiumluku oli laskenut 55 mg/l. Magnesiumin puutoksia ei kuitenkaan ole odotettavissa lukuunottamatta karkeimpia maalajeja. Fosfori Lannoituksesta johtuen viljeltyjen maiden fosforiluvut ovat muokkauskerroksessa suuremmat kuin jankossa. Fosfori pidättyy myös hyvin tehokkaasti savimaihin. Tämä näkyy selvästi jankkonäytteiden aito- ja liejusavien fosforilukujen keskiarvoissa, jotka olivat vain 1.5 ja 1.4 mg/1 eli kaikkein alhaisimmat. Fosforitaso oli koko Kartanoiden alueella pysynyt lähes samana (13.9 mg/1 v. 1971, 13.5 mg/1 v. 198). Kuuman ja Nummelan tilojen fosforitaso oli hiukan noussut, muiden keskimäärin vähän laskenut. Tilakohtaisesti korkeita fosforilukuja esiintyi päätilan talouskeskuksen lähipelloilla ja Loimijoen rannalla Kasvinjalostuslaitoksesta kaakkoon. Ojaisten lohkon fosforiluvuista kolmasosa ylitti 3 mg/l. Kuuman tilan P-luvut vastasivat viljavuusluokkaa 4, jota Viljavuuspalvelu suosittelee käytännön viljelijöille parhaana tavoitteena (KURKI 1972). Lintupajun tilan keskimääräinen fosforitaso oli myös tyydyttävä. Vedenpuhdistamon eteläpuoleisen lohkon fosforiluvut edustivat jopa viljavuusluokkia 5 ja 6. Nummelan tilan fosforiluvut vaihtelivat mg/1 ja viljavuustaso on tyydyttävä. Rehtijärven P-lukujen keskiarvo 21 mg/1 oli hyvä, mutta karttaa tutkittaessa huomataan, että fosforiluvut olivat hyvin vaihtelevia. Talouskeskuksesta luoteeseen oli useita erittäin korkeita P-lukuja. Uusien lisäalueiden fosforitaso puolestaan oli huononlainen (viljavuusluokka 2).

14 13. Maalajeittain tarkasteltuna hienolla hiekalla, karkealla ja hienolla hiedalla oli niin korkeat fosforiluvut (6.6, 37., 24.4 mg/l), ettei näillä mailla fosforilannoituksella enää saada sadonlisää. Raja-arvot SIPPOLAn (198) mukaan ovat karkeilla kivennäismailla nurmiviljelyssä 15 ja viljanviljelyssä 22 mg P/1 maata. Savimailla vastaavat raja-arvot ovat nurmilla 15 ja viljalla 31. Jokioisten Kartanoiden savimaiden keskimääräiset P-luvut eivät sitävastoin yltäneet ihan näin korkealle. Eloperäisillä mailla P-luvut kuuluivat neljänteen viljavuusluokkaan. SAARELAn (1981) tutkimusten mukaan fosforilannoitus on välittömän sadonlisäyksen perusteella kannattavaa vain silloin, kun fosforiluku on viljanviljelyssä mg/1 ja nurmiviljelyssä mg/l. Jokioisten Kartanoiden maanäytteistä vain viidellä prosentilla oli näin alhainen P-luku. Multavuus Taulukkoihin 3 ja 4 on laskettu kunkin maalajin keskimääräinen humusprosentti. Sen mukaan Kartanoiden karkeat kivennäismaat ja savista hieta- ja hiesusavet ovat keskimäärin multavia (humusta 3-5,9 %). Aitosavet ovat runsasmultaisia (6-12 %). Taulukko 6. Jokioisten Kartanoiden maanäytteiden jakautuminen multavuusluokkiin Multavuusluokat Humusta % Aineistosta % v v. 198 vähämultainen multava runsasmultainen erittäin runsasmultainen multamaa turve Koko aineisto 783 kpl 713 kpl Kun koko aineistc jaetaan multavuusluokkiin (taulukko 6), niin puolet näytteistä on multavia ja kolmas osa runsasmultaisia. Sekä multa- että turvemaiden osuus on vajaassa kymmenessä vuodessa vähentynyt prosentin verran. Jokioisten Kartanoiden multamaiden alla olevista jankoista neljäsosa on

15 14. turvetta, puolet liejua, viidesosa liejusavea ja loput muita savia. Jankon vaikutus näkyy multamaissa. Turvepohjaiset multamaat olivat happamia, niiden kalium- ja kalsiumluvut olivat alhaisempia verrattuna muihin multamaihin. Viljavuuslukujen vertailu Viljavuuspalvelun aineistoon Viljavuuspalvelu Oy julkaisee tilastoja suorittamistaan viljavuusanalyyseistä. Taulukkoon 7. on kerätty vuosien tuloksista (KURKI 1972) Jokioisten pitäjän maanäytteiden.viljavuuslukujen keskiarvot, samoin Hämeen läänin ja Varsinais-Suomen maatalouskeskusten luvut. Lisäksi siihen on merkitty Jokioisten Kartanoiden vuoden 1971 tulokset, koska ne ovat ajankohtansa vuoksi parhaiten vertailukelpoisia. Taulukko 7. Viljavuuspalvelu Oy:n viljavuuslukuja Alue Näytteitä 1 ph Ca 1 K 1 Mg kpl mg/1 maata Varsinais-Suomen maatalouskeskus Hämeenläänin maatalouskeskus Jokioinen Jokioisten Kartanot v Viljavuustutkimuksen tulkintakaavion mukaan Jokioisten Kartanoiden kalsiumtaso on hyvä ja kaikki muutkin ravinnetasot tyydyttäviä. Maalajijakautuma on tosin erilainen ympäröivässä maatalouskeskuksessa, mutta maalajeittainkin tarkasteltuna ympäristön viljavuustaso on keskimäärin yhtä viljavuusluokkaa alhaisempi. Tämä tulisi neuvonnan ottaa huomioon Jokoisilla saatuja tutkimustuloksia käytäntöön sovellettaessa.

16 15. Kirjallisuutta KURKI, M Suomen pel.tojenviljeuudesta II. Helsinki. 182 p. KURKI,. M., LAKANEN, E., MÄKITIEG.;:SILLANPÄÄ, M. & VUORINEN, J Viljavuusanalyysin tulosten ilmoitustapa ja tulkinta. Ann. Agric. Fenn. 4, SAARELA, I Taloudellisuutta foåfåri- ja kalilannoitukseen. Koetoiminta ja käytäntö SIPPOLA, J ViljavuustutkiMuksåh tulkinnan ja nousevien fosforija kaliummäärien kokeiden tulosten vertailu Maantutkimuslaitoksen _.. tiedote n:o : 'H VUORINEN, J Koetilojen peltojen viljavuudesta. Agrogdol. Julk. N:o 59. VUORINEN, J. & MÄKITIE, The method of soil testing in use in Finland. Selostus: Viljavuustutkimuksen analyysimenetelmäsä. Agrogeol. Julk. 63: 1-44.

17 Jokioisten Kartanoiden eri tilojen peltojen maaperäkartat vuoden 1971 tutkimusten mukaan.

18 Jokioisten kartanot Päätila Jokioinen Viljavuustutkimus v AS HtS Viljavuustutkimus v.1971 HIS 2 1'57 31'62., AS 35.7,.76 HtS.5 AS..7 HIS ; I AS s55 li»hts 4HI-11 KHI 66 HtS 67x S 68%711 1x523 Ht5 7,22» 9.18., KHt HtS AS HtS ) AS 3 s, ,743 ' 8 s KHt 3'73.9 '45 HtS so* * HtS 2x5/..t 7 x 19,4 N 13' HS V,Ht AS " AS 21: AS HIS 2 3 '74 s Airp , Ii 13;'%3.o ( 74.5 Mo' ,174.o m b , ,44. 3 '67'.1\ 166. a \ 41- HtS I7241., l7' m z.37. UsJ ] Mar eeni [l_< Karkea hieta Hieno hieta Ketota aw:] Hietasovi Hiestisavi Aiiosavi HIS Numerointi: M71Y 1,.1% (lieritvelluw pohj # HiS 3 r AS 61.,

19 Jokioisten kartanot Päätila Jokioinen Viljavuustutkimus v (.11 GP GP 18. Z o 2...af: GP C JC C a% GO tp GO - XYIII 4:1_1 1 o.; ME1EF N g_ 5::

20 Kuuma Jokioinen 19. Viljavuustutkimus v AS '71 9* (b.s 2z ,81.7 AS AS AS LjS Lj gs5 \ 26 x7a9 - n II _- C:=1 o I s AS eez " 91. / 41 ix ' 3.7 x C62* 87g 13, Lj s. 93g 31x oos ' Lj 14. AS ' a 7.o 61' 69 32E Lj 33 Lj 39' ' oez Lj x ' 37 46' 16x Ct , 63' ei' Ct 42' , E Ct ` 65* 86x 721 O y", 811 4' Ct 5' LjS 79'8 8* Hk 43' 78' ' F 67 Lj ' EMI3 Hieno hiekka Korkea hieta 1 SIIS 1 Hietosavi 1 AS 1 Aitosavi 1 LI 1 Lieju F-1Saroturve Numerointi: Näyttno sovi % (alleviivottuno pollfamoon sovi%)

21 2. Lintupaju Jokioinen Viljavuustutkimus v.i971 z o o toi o,n "i". 3 # E 3 Z Z =.. II SOI

22 Nummela Jokioinen 21. Viljavuustutkimus v.1971 AS 45 '79.o 45-x 61.' r x HsS AS 7a z \ HsS : : AS ~74., x g HtS AS io7x \t 124: * 14x lasz x =66 53, :79,4 95x x75.2 AS :4 97*736 io3x e HtS 84x 85x x je HHk I Hieno hiekka [ KW I Karkea hieta HH1 Hieno hieta I H1S I Hietasavi. [ HsS Hiesusavi FÄs--1 Aitosavi Numerointi: Näytt.no sovi% (olleviirottuna pohjamoan sovi

23 Rehtijärvi Jokioinen 2 2. Viljavuustutkimus v.i /. (n 4 li) i K../ o CO. ) ( I ; I co ( ; / n co,;') ( \J,K3 col / (.,.. Nr / (1) g, -'',, P: t 4 // _..1=ear

24 Jokioisten Kartanoiden viljavuuskartat vuonna 198 tiloittain.

25 23. JOKIOISTEN KARTANOT Päätilan viljelykset v. 198 ph 86 x65,587 x x 6, / 6so 676x,1/4 85x 68X 7/c1 1 x43 69x ,M 7 x ; 6 77 x 8x 5. ; x4(ftk 91 x6,3 99 x 1 x 5;95 Y7x44 11 x 6x 47 93_. x6 95x 94x SM%.11111%. 92* 118x lr x6: x 6,gis x 4 x6, 119 x6,5 122* 12 xim121x 6, x6 11i 4fO 112 x6,,v 11x 6,a 258x 6, 259 x 4yo ' x x 5, ii x 6/5 6/55 66 x 6,93 62* x 6/11) 163 x x ",55" 272* 6-i go 265x 266x 4g5 267x.4 273x #9 269x,&5 2o3x5,6D 274 x 536 2"x 277x 5,g 276 x a5" 162 x4/ A_ 27x x 5,55 22 x551s 1 8x xi>177 x 171x J-, x5,gö75x 5 2 x6/ x 44) 169 x4 181 x6r56175 x o 174* 25 x 5/3 292x 5,85 293x.1 I lx 6 29 x k4k 787 x x6y/k5 17 x6/4 288 x4 4525, 168* 1,47X 99x 5,?o 198 x 6, x 6,6197 x 26,3,35 77 x5 E9 286x 5; 278x 6, x,,sx 145 x x6/ x6;33 (49 x6,6 9x )5,.. 192x 4 194x x 5, 93x 284 x6"; o x ; x x - 14x 191x.5-; 142x 39 x 6, II ph 82 x * 1 9 x7/ i9 x 16 x4-?' 123 x 6, 2 x 6/AJ z x6,,, 13 x "r136 )C /45-() 8 6,,,?6, 129 x 6, 135x 18X,4 137 x ' 43 Kftolo x55 252* rs"

26 JOKIOISTEN KARTANOT Poätilon viljelykset v. 198 Co,14 5 U 3/14 x 764 x 263 x a/4, 265x 266x 63 O'l 268x 4.2? 22 rowl 1x I. n 2 x 1116 x/4'51)197 x 273x /q x /619 23x 1 271x 17, /9 274 x /g 25 x/b... v27 x 25 x/4 1 27x 1?Giö 4 1x 1 161x 16 x x3 1/ 185 x 185 x /g4 /16 188x 187 x g /g 182x 184x 165 xclii x 1 123' 158x 4 x c??at) 292x <;1/ tg' a 179x 17 7 x 171x fe 293x of/t Da 29 x 445M 18 x 176x a 72 46DO 17x a 4x x,q 11 Lx / 175x 15 7 x.nm 133 x 127x 126 x 3M 173x 31ö ovo 1) 3/4 169 x 181x 174x 156 X x3 c) 54 x' /4%.i) 2g7 x 2 89 x x 288x /9 olo,3od 168 x 47x 1, c<16'5 99x x lx 152 x 135x 2 x,q x a x a2/ 13 7 xj 129 x 28x 33 33d 14 1.k mi joki 278 x /6,«279 x H6x 145x ( 144 x / ag. 149x a"-krier (49 x i o o 285X / 284 x OxÅ9D 281 x 143 x a 142X.51/ 39 x.4 I,d p 82 x / 283x Kr t olo 251 x 25x SJ 252 x /VW hö %(; /24 ZJ Tao Ico trio leo 1

27 JOKIOISTEN KARTANOT Päätilan viljelykset v x 259 x c2oiö x(9 261 x.3.!.257x x x 265x 266x x 268x 4' 272x x w 21 xolli 22 ro zosxcm 26x39 27x 27x / 287X 289 x36 286x SilD 288x 3 278x4 1 27g x x x 173 xliöi) 181 x-1/ visxf/ x 144 x / c x 3O tigx3c2 7x x 142x a 283 x 32 x x 16 x 141 x x Lx l/ a 13 x /5 96 x-3/ 131 x x3b 28x x.,1,-/P\ tolmi joki Ketola 251 x 25x cg&i 252 x -3/ ^2.53 x 54*

28 JOKIOISTEN KARTANOT Päätilon viljelykset v. 198 Mq 258x 259 x eg 257x 26x?.55- siso 2,3 261x 6235, 2G4 x 763 x 257x 265x /11, 411h 266x 69 2e7x 268 x "9' x 272 x 4,5 273x 5." x 31/ 23x "4 / I xi 27(1 271x" 75 x 1:54D 198x9 ox3k. 197 x??fj 263(4'3 27x Mq 191x 9 x 55 83x gis 192xclq x ffii 5x )2.67:5;33b 188x 187x? epi,g 165x ; a x g 1 6 x 984 ;3( x x 163 x W.!), 27x x 186 xliat 182 x4/5184x 183x~ orip 123x6 5 xy x 8x 3 x3/ 1x o 292x 6!)6. 29x x x 171x x 635" 18 x55,176 x 17x x 7/5-175x OM 169 x?3 174 x 15 7 x 156 x i:// 168 x x 3. 54x x'' X 289 x?st) 288x 1 x 152 6,96" / 796x3 2 xg,6-133x,/ 13 x dz, 5196 x1/31?; 35xt 131 x 44/ 127x2 28x 129x64!) x.%t) LOIT 'JO k 285x 278x"3 284x 6 779x x1 281 x A/5 145x6 1?4 xwo 283x.- 143x 82 xva5" x (47x g7 142 x 9 6 cl 141 x - 14x X 41 Ketola Ico?Go 1:1;

29 JOKIOISTEN KARTANOT Päätilon viljelykset v. 198 ID 258x 259 xii;9 257x; 257x 26x 4 261x 7)7 61x 7/7 266x4,6 9x s/a 23x Zel /,q 26 /61/ 27 x / 194* -7)a 93)(6 6; x.g,a 74x 86 x,wiy87 X X55A89X4V, 9 x/ 179 x4g177 x6;3171 x 286x 6mg 278x9A 279* 285x x72/:1 ex 28: 91 X6// 66 x x6 x5 x 44 x. 148 x 6," X/ 142x/6 9 x/ti 283x 82x4 161x 16x.q5 ;9x5g,c, x 1=9/1 43;9 13x /P //136 /51/ /: x/99 137x 129x/,3 8x <Q5.8, 141:..."14 x 135 x P8 )( /3, Loirnijok 255* 6:11./ Ketola 25x 251 x d -252 x6".,/ \. 5.4x

30 s_ JOKIOISTEN KARTANOT Päätilon viljelykset v. 198 ph II C w C

31 JOKIOISTEN KARTANOT Päätilan viljelykset v. 198 Co 34. i 5 II OM

32 JOKIOISTEN KARTANOT Päätilan viljelykset v Int."

33 - JOKIOISTEN KARTANOT Päätilan viljelykset v. 198 Mq a 5

34 11 JOKIOISTEN KARTANOT Päätilan viljelykset v

35 JOKIOISTEN KARTANOT 3 8. Kuuman tilan viljelykset v. 198 ph -

36 JOKIOISTEN KARTANOT 3 9. Kuuman tilan viljelykset v. 198 C a X td gc.3 1.9;k1. s"?r `i? kc o. kv) 2 12, (5-> ce) «c->

37 JOKIOISTEN KARTANOT Kuuman tilan viljelykset v e.

38 JOKIOISTEN KARTANOT Kuuman tilan viljelykset v. 198 Mq 4 1. s-

39 JOKIOISTEN KARTANOT 42. Kuuman tilan viljelykset v _ Zs x x x Lel \I EI rr 1/4i, "rk te) en V) 1 S; // ts 4;) CO e ft` \ S) st X ies CO 1 co LA.. tz: '5- i.-' rr- / \ st 3' i å CM Cs / V V Mis " R- I x (6 x \ i"): //- h.-- S 3 / 1 s x int'. / :1 3 <S) \S> ' "5 LC71 CM.4. 1g."% 1/4.; rt(nt X Csi CO

40 JOKIOISTEN KARTANOT 4 3. Kuuman tilan viljelykset v. 198 Hu m - % i S's X X es, af x &.., C 3 1( ' 's.'4 - 'br X 1C-1. l< el u3 8,/ czn c" ra.., '2-2- x ' k-1 u:, " 6 1 C') c7, co, rn x 1, i x Ii - 5 k ;,rz.' x x ID \ -4r 61, k- \., rc.) o 1-4 x K') cn Q no / x \ to 441 '.- c k -4 x et") 1... t;t1' kv / tc -4 x x i 61 c- rd c es s X -4 (Nl x 4C) cn tc? co cr r- if,cq an 4". Cr)

41 JOKIOISTEN KARTANOT Lintupajun viljelykset v.198 ph 44.

42 JOKIOISTEN KARTANOT Lintupajun viljelykset v.198 Ca 45. 9'

43 JOKIOISTEN KARTANOT Lintupajun viljelykset v

44 JOKIOISTEN KARTANOT Lintupajun viljelykset v.198 Mq 47.

45 JOKIOISTEN KARTANOT Lintupajun viljelykset v

46 JOKIOISTEN KARTANOT 49. Nummelan viljelykset v. 198 ph 8

47 5. JOKIOISTEN KARTANOT Nummelan viljelykset v. 198 Ca

48 JOKIOISTEN KARTANOT 51. Nummelan viljelykset v. 198 C3 -. x Z:. x (o 2a) cn cn ' cn ec) 4.3 VIS X x x cn (33 cn co,c

49 JOKIOISTEN KARTANOT 52. Nummelan viljelykset v. 198

50 JOKIOISTEN KARTANOT Nummelan viljelykset v X

51 JOKIOISTEN KARTANOT Rehtijärven viljelykset v. 198 ph 5 4.

52 - - f._ fi41 g&. 2%4 H '4' 'r.

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS. 1 Tiedote n:o JOKIOISTEN KARTANOIDEN VILJELYMAIDEN HIVENRAVINTEET v

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS. 1 Tiedote n:o JOKIOISTEN KARTANOIDEN VILJELYMAIDEN HIVENRAVINTEET v MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS r 1 Tiedote n:o 16 1982 JOKIOISTEN KARTANOIDEN VILJELYMAIDEN HIVENRAVINTEET v. 1980 Leila Urvas L Maatalouden tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS 31600 Jokioinen

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: neuvonta@viljavuuspalvelu.fi Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro 1/8 Näytteen numero 1 2 3 4 5 6 7 Peruslohkotunnus 754-07722- 19 754-07334- 19 Pintamaan maalaji a) HeS HeS HeS HeS HsS HsS HeS Multavuus a) rm rm rm rm rm rm rm 0,8 1,0 0,7 0,5 0,4 0,6 0,5 Happamuus ph

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o RIVILANNOITUKSEN VAIKUTUS VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULOKSEEN

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o RIVILANNOITUKSEN VAIKUTUS VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULOKSEEN MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 7 1979 RIVILANNOITUKSEN VAIKUTUS VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULOKSEEN Leila Urvas ja L. Martti Jussila Maatalouden tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10.

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 01051 LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 99 28.10. VILJAVUUSTUTKIMUS 29..23 Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 8 99 28..23 VI3-4 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja S A RJ A. Leila Urvas. Maaperäkarttaselitys Forssa. .11, Maatalouden tutkimuskeskus

Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja S A RJ A. Leila Urvas. Maaperäkarttaselitys Forssa. .11, Maatalouden tutkimuskeskus Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja S A RJ A Leila Urvas Maaperäkarttaselitys Forssa.11, Maatalouden tutkimuskeskus Leila Urvas Maatalouden tutkimuskeskus, Y mpäristöntutkimuslaitos, 31600 Jokioinen,

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL 7617 01051 LASKUT

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL 7617 01051 LASKUT VILJAVUUSTUTKIMUS 3..23 Sivu () Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL 6 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 68 4 2..23 VI3-34

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI VILJAVUUSTUTKIMUS.. Sivu (3) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 77 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 9 99 VI- Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus, ph

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. Tiedote 9/88. Maaperäkarttaselitys LAHTI. RAIMO ERVIÖ ja ILPO HÄMÄLÄINEN Maantutkimusosasto

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. Tiedote 9/88. Maaperäkarttaselitys LAHTI. RAIMO ERVIÖ ja ILPO HÄMÄLÄINEN Maantutkimusosasto MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 9/88 RAIMO ERVIÖ ja ILPO HÄMÄLÄINEN Maantutkimusosasto Maaperäkarttaselitys LAHTI JOKIOINEN 1988 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 9/88 RAIMO ERVIÖ

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As. VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, 90570 Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 19.10.2010 73415 13424 Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU Tilatunnus saapui 05.10.2010

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI VILJAVUUSTUTKIMUS 1.1.1 Sivu 1(13) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 7617 11 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 911 99 VI1-16 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (1xmS/cm)

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 3/84 LEILA URVAS JA SEPPO HYVÄRINEN Maantutkimusosasto Kolme ravinnesuhdetta Suomen maalajeissa JOKIOINEN 984 ISSN 359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 3/84

Lisätiedot

PAKALLASKOETORVii3TONTDOTE N:o

PAKALLASKOETORVii3TONTDOTE N:o MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS PAKALLASKOETORVii3TONTDOTE N:o nmaseam.ansemawrtmas uagerot arc-c,xx.orn, ararrxremcnmor..~..,,..-,rk.1.,e :Ja-. maa.,...embe,,,,tozaspoed Jukka Kaseva: - MOLYBDEENI- JA KUPARILANNOITERUISKUTUSTEN

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. AULIS JÄRVI, ARJO KANGAS, LEO MUSTONEN, YRJÖ SALO, HEIKKI TALVITIE, MARTTI VUORINEN ja LEA MÄKELÄ

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. AULIS JÄRVI, ARJO KANGAS, LEO MUSTONEN, YRJÖ SALO, HEIKKI TALVITIE, MARTTI VUORINEN ja LEA MÄKELÄ MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 2/95 AULIS JÄRVI, ARJO KANGAS, LEO MUSTONEN, YRJÖ SALO, EIKKI TALVITIE, MARTTI VUORINEN ja LEA MÄKELÄ Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1987-199 Jokioinen 1995 ISSN

Lisätiedot

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VILJAVUUSTUTKIMUS 9..3 Sivu (8) Tilaaja: Maanmittauslaitos PL 6 LASKUT Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: 68 6 8..3 VI3-46 Analyysi Maalaji Multavuus Johtoluku (xms/cm) Happamuus,

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 1.08.2013 96975 30412 Oja Hannu Valtakatu 4, PL 29 84101 YLIVIESKA Tulospalvelu Käyttäjätunnus: 30412 Salasana: Oja Hannu

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi

Lisätiedot

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Pellon kunnostus ja maanhoito

Pellon kunnostus ja maanhoito Pellon kunnostus ja maanhoito Kuusamo Vene-hanke Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Kuva: Risto Jokela 1 Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAHKALA, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAHKALA, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 2/93 LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAKALA, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1985-1992 Jokioinen 1993 ISSN 359-7652

Lisätiedot

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy eetu@soilfood.fi Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla 9.6.2016 Viljavuustutkimus viljavuustutkimuksen tarkoituksena on neuvoa viljelijää (etenkin P

Lisätiedot

PUTKIKAKSOISNIPPA MUSTA

PUTKIKAKSOISNIPPA MUSTA Takorauta Tuote LVI-numero Pikakoodi 0753007 RU33 KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS DN 65 KESKIRASKAS 0 KESKIRASKAS 0 KESKIRASKAS SK/UK SK/UK

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 13/92. LEILA URVAS ja SEPPO HYVÄRINEN. Maaperäkarttaselitys LAPINLAHTI. Jokioinen 1992 ISSN

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 13/92. LEILA URVAS ja SEPPO HYVÄRINEN. Maaperäkarttaselitys LAPINLAHTI. Jokioinen 1992 ISSN MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 13/92 LEILA URVAS ja SEPPO HYVÄRINEN Maaperäkarttaselitys LAPINLAHTI Jokioinen 1992 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 13/92 LEILA URVAS ja SEPPO HYVÄRINEN

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLA1TOS

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLA1TOS MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLA1TOS Tiedote N:o 13 1981 MAASTA ERI MENETELMILLÄ UUTTUVAT IVENAINE- MÄÄRÄT JA NIIDEN KORRELOINTI TIMOTEIN IVEN- AINEPITOISUUKSIEN KANSSA JoukoSippola ja Martti

Lisätiedot

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08.

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08. Maanmttauslats Page 1 f 1 -d;'$ d{ee lr a ;{*.v {:; rtl } dr r/ r ) a 4 a p ;,.r.1 l s, Karttatulste Tulstettu 22.08.2014 Tulsteen keskpsteen krdnaatt (ETRS-TM3SFlN): N: 6998249 E: 379849 Tulse e le mttatarkka.

Lisätiedot

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009

Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut ravinteet hyödykseen jos

Lisätiedot

4rrr. PYSwvYoesrÄ. 0809-cPR-1115. Tarvasjoen Teräsovi Oy Junnaronkatu 16 24100 Salo SE RTI FI KAATTI TUOTTEE N SUORITUSTASON EN 12101-2:2003

4rrr. PYSwvYoesrÄ. 0809-cPR-1115. Tarvasjoen Teräsovi Oy Junnaronkatu 16 24100 Salo SE RTI FI KAATTI TUOTTEE N SUORITUSTASON EN 12101-2:2003 4rrr VTT XPRT SRVCS Y llmeu ls r 0809 VTT XPRT SRVCS Y P 1001.02044\TT S RT KAATT TUTT SURTUSTAS PYSwvYesrÄ 0809PR1115 urpn prlmenn j neuvsn seuksen : 305/201 1 (rkennusueseus el CPR), jk n nneu mlskuun

Lisätiedot

VIRALLISTEN LAJIKEKOKEIDEN TULO SYHD ISTELMIÄ 1978. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 13 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

VIRALLISTEN LAJIKEKOKEIDEN TULO SYHD ISTELMIÄ 1978. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 13 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAATALOUDEN TUTKMUSKESKUS KASVNVLJELYLATOKSEN TEDOTE N:o 3 TMO MELA, ULLA LALLUKKA, LSA MATTLA JA JOUN KATLA: VRALLSTEN LAJKEKOKEDEN TULO SYHD STELMÄ 978 TKKURLA SSN 0356-7575 SSÄLLYS Sivu. Johdano Seliyksiä

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut PATENTTI- JA REKITERIALLITU PATENT- OC REGITERTYRELEN Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bkslut Kaupparekisteri andelsregistret Verhallinnsta saapuneet tiedt Uppgifter inkmna från skatteförvaltningen

Lisätiedot

Käyttövedenlämmitin. KÄYTTÖVEDENLÄMMITIN HAATO HK-15 1/3KW SEINÄ/VAAKA LVI-numero PIKA OD38

Käyttövedenlämmitin. KÄYTTÖVEDENLÄMMITIN HAATO HK-15 1/3KW SEINÄ/VAAKA LVI-numero PIKA OD38 Käyttövedenlämmitin HK-15 1/3KW SEINÄ/VAAKA 5253010 OD38 HK-35 2KW SEINÄ/VAAKA 5253015 RS52 HK-55 2KW SEINÄ/VAAKA 5253020 DE35 HK-100 2KW SEINÄ/VAAKA 5253022 VL77 HM-150 2/3KW SAUNA 5253045 UH93 HM-230

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA Ravinnerenki -hanke Pirkko Tuominen, ProAgria 30.3.2017 Kalkituksen hyödyt Annetut ja maaperän varastoravinteet ovat helpommin kasvien saatavilla

Lisätiedot

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo 15.3.2017 Kationinvaihtokapasiteetti Ca 2+ K + Mg 2+ Kationi = Positiivisesti varautunut ioni Kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus RAVI-hanke/Maatalouden vesiensuojeluseminaari Luumäellä 13.1.211 Sisältö Alkusanat Fosforilannoituskokeiden

Lisätiedot

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen EuroMaito 19.12.2017, webinaari Sanna Kykkänen MAAN KALIUMVARAT Viljavuus-K Kokonais-K Varasto-K = Reservi-K Maanesteen K Vaihtuva K Vaikeasti vaihtuva K

Lisätiedot

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma Nurmesta Tulosta -hanke Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma Nurmex-tietoisku 12 Marita Jääskeläinen Ravinnepoistuma nurmella Heinänurmen ravinnepoistuma eri satotasoilla Sadossa poistuvat ravinteet

Lisätiedot

Annales Agriculturae Fenniae

Annales Agriculturae Fenniae Annales Agriculturae Fniae Maataloud tutkimuskeskuks aikakauskirja Vol. 4, Suppl. 1 Journal of the Agricultural Research Ctre 1111111rk Helsinki 1965 AALES AGRICULTURAE FEIAE Maataloud tutkimuskeskuks

Lisätiedot

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunnon havainnointi Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Notkelma 16.7.2012 2 2012 Rajala J.: Maan kasvukunnon havainnointi Viettävä

Lisätiedot

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut Maan rakenne Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut Maan hyvän kasvukunnon merkitys hyvä maan rakenne = hyvä sadontuottokyky kannattavan,

Lisätiedot

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA TEDOATOJA 75 992 AJAKOTASTA AATALOUSEKOOAA KRJAPTOTLOJE TULOKSA TLVUOS 99 AATALOUDE TALOUDELLE TUTKUSLATOS AGRCULTURAL EOCS RESEARC STTUTE, FLAD RESEARC REPORTS 75 992 TEDOATOJA 75 AJAKOTASTA AATALOUSEKOOAA

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULKINTA PELTOVILJELYSSÄ

VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULKINTA PELTOVILJELYSSÄ 08 VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULKINTA PELTOVILJELYSSÄ VILJAVUUSTUTKIMUS JA SEN HYVÄKSIKÄYTTÖ Perustutkius Varsinaisessa viljavuustutkiuksessa eli perustutkiuksessa ääritetään aalaji, ultavuus, happauus, johtoluku,

Lisätiedot

PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 4

PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 4 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 4 Pirkko Manninen ja Helvi Marjanen: Porkkanan hivenravinnekokeet paikalliskokeina 197-1974 HELSINKI 1976 Maatalouden tutkimuskeskus (MTTK)

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

Ilmastointi PUSSISUODATIN ALTECH CL-36-3-M5 LASIKUITU L500 PUSSISUODATIN ALTECH CL-63-6-M5 LASIKUITU L360

Ilmastointi PUSSISUODATIN ALTECH CL-36-3-M5 LASIKUITU L500 PUSSISUODATIN ALTECH CL-63-6-M5 LASIKUITU L360 Ilmastointi Tuote LVI-numero Pikakoodi 7754400 OK08 CL-36-3-M5 LASIKUITU L360 CL-36-3-M5 LASIKUITU L500 CL-63-6-M5 LASIKUITU L360 CL-63-6-M5 LASIKUITU L500 CL-66-6-M5 LASIKUITU L360 CL-66-6-M5 LASIKUITU

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 13/85 RAILI JOKINEN ja SEPPO HYVÄRINEN Maantutkimusosasto Eri maalajien magnesiumpitoisuus ja sen vaikutus ravinnesuhteisiin Ca/Mg ja Mg/K JOKIOINEN 1985 ISSN 0359-7652

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

n TIEDOTE N:0 1 Karjalan koeasema Reijo Heikkilä ja Pekka Koivukangas Sääolosuhteet ja viljelyvarmuus Pohjois-Karjalassa Tohmajärvi 1979

n TIEDOTE N:0 1 Karjalan koeasema Reijo Heikkilä ja Pekka Koivukangas Sääolosuhteet ja viljelyvarmuus Pohjois-Karjalassa Tohmajärvi 1979 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Karjalan koeasema n TIEDOTE N:0 1 L. Reijo Heikkilä ja Pekka Koivukangas Tohmajärvi 1979 Sääolosuhteet ja viljelyvarmuus Pohjois-Karjalassa Maatalouden tutkimuskeskus KARJALAN

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDN TUTKIMUSKSKUS Tiedote 12/85 MAURI TAKALA Hämeen tutkimusasema Asumajätevesien imeyttäminen maahan ja energiapajun viljely imeytyskentällä JOKIOINN 1985 insn 359-7652 MAATALOUDN TUTKIMUSKSKUS

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 14/83 RAIMO ERVIÖ Maantutkimusosasto Maaperäkarttaselitys ESPOO INK00 JOKIOINEN 1983 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 14/83 RAIMO ERVIÖ MaaperäkarttaselitYs

Lisätiedot

Varastoravinteet Varastokalium

Varastoravinteet Varastokalium TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA YMPÄRISTÖN JA TILASI MAATILASI Varastoravinteet Varastokalium Päivi Kurki, Luonnonvarakeskus Riitta Savikurki, ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 22.3.2017

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 5/83 RAIJA SUONURMI-RASI Maantutkimusosasto ERKKI HUOKUNA Etelä-Savon koeasema Kaliumin lannoltustason ja -tavan vaikutus tuorerehunurmien satoihin ja maiden K-pitoisuukslin

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA AATALOUDE TALOUDELLSE TUTKUSLATOKSE TEDOATOJA : 3 TE AGRCULTURAL EOCS RESEARC STTUTE, FLAD RESEARC REPORTS, 3 AJAKOTASTA AATALOUSEKOOAA KRJAPTOTLOJE TULOKSA TLVUOS 982 ELSK 98 aatalud taludellis tutkiuslaitks

Lisätiedot

Annales Agriculturae Fenniae

Annales Agriculturae Fenniae Annales Agriculturae Fenniae Maatalouden tutkimuskeskuksen aikakauskirja 11011***Vol. 5, Suppl. 2 *Journal of the Agricultural Research Centre ~Helsinki 1966 ANNALES AGRICULTURAE FENNIAE Maatalouden tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Biohiili ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili

Lisätiedot

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus Taustapitoisuusrekisteri TAPIR Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus GTK + SYKE yhteishanke 2008-2009: Valtakunnallinen taustapitoisuustietokanta Suomi jaetaan geokemian karttojen perusteella provinsseihin,

Lisätiedot

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta Ajankohtaista nurmen lannoituksesta Agrifuture 29.11.2017 Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Miika Hartikainen Lannoitustutkimus Luke Maaningalla Kasvuolosuhteet maalaji Maan rakenne (tiivistyminen)

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Nykyiset nurmen lannoitussuositukset

Nykyiset nurmen lannoitussuositukset RUOKINTA Nurmen lannoitustarve riippuu pitkälti peltomaan ravinnevaroista, maalajista, korjuukertojen lukumäärästä sekä sadon määrä- ja laatutavoitteista. Lannoittamalla nurmia oikein voit vaikuttaa tulevan

Lisätiedot

KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS)

KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS) KUIVANIEMI JOKIKYLÄ VESKANKANGAS (KUIVANIEMI 3 VESKANKANKANGAS) Selvitys V. Luhon vuonna 958 suorittamasta kaivauksesta kivikautisella asuinpaikalla Tuija Wallenius 989 Vuonna 958 Ville Luho suoritti tutkimuksia

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Arvio metsd maa n a rvosta

Arvio metsd maa n a rvosta Arvi metsd maa n a rvsta Omistaja Lpr Klmenharju Kunta Kylli Tila Rn: Ala, ha 405 572 Klmenharju :l:89 24,9 ESPOO L6.5.20L7 Laatijan allekirjitus Teemu Saarinen Lisdtietja Arvi phjautuu Teemu Saarinen

Lisätiedot

Lappeenrannan Ilmailuyhdistys

Lappeenrannan Ilmailuyhdistys Lappeenrannan Ilmailuyhdistys Tapahtuman tuloksia, moottoripyörät Kierroksia: 396 Osallistujia: 328 Autot Moottoripyörät Kaikki Ajoneuvo Lähtöaika Aika 400 (s) Nopeus (km/h) Valmistaja Malli Tyyppi Selitys

Lisätiedot

Ohjeet fosforilaskurin käyttöön

Ohjeet fosforilaskurin käyttöön Ohjeet fosforilaskurin käyttöön 1. Fosforilaskuri ja sen käytössä tarvittavat tiedot 2. Ravinteiden yksikköhintojen laskenta seoslannoitteista 3. Satovasteiden ja taloudellisen optimin laskenta 4. Lannoituksen

Lisätiedot

KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 17 EI] VIRALLISTEN LAJI KEKOKEIDEN TuLOSYHDISTELMIA 1979 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 17 EI] VIRALLISTEN LAJI KEKOKEIDEN TuLOSYHDISTELMIA 1979 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS J MAATALOUDEN TUTKMUSKESKUS KASVNVLJELYLATOKSEN TEDOTE N:o 7 E] -4-t4 ' r L. 'e cev 3ek TMO MELA, ULLA LALLUKKA ja LSA MATTLA: VRALLSTEN LAJ KEKOKEDEN TuLOSYHDSTELMA 979 JOKONEN -923 SSN 0356-7575 SSÄLLYS

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, HANNELE SANKARI, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, HANNELE SANKARI, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 2/9 LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, ANNELE SANKARI, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1986-1993 Jokioinen 199 ISSN 359-7652

Lisätiedot

Tutkittu maa - turvalliset elintarvikkeet Viljavuustutkimus 50 vuotta -juhlaseminaari Jokioinen, 24.9.2002

Tutkittu maa - turvalliset elintarvikkeet Viljavuustutkimus 50 vuotta -juhlaseminaari Jokioinen, 24.9.2002 Maa- ja elintarviketalous 13 Tutkittu maa - turvalliset elintarvikkeet Viljavuustutkimus 50 vuotta -juhlaseminaari Jokioinen, 24.9.2002 Risto Uusitalo ja Riitta Salo (toim.) Maa- ja elintarviketalous 13

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.28 Eero Mäntylä Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostilannoituksen jälkeen Kompostien käytön edut maanviljelyssä

Lisätiedot

Kattoläpiviennit KATTOLÄPIVIENTISARJA VILPE. Tuote LVI-numero Pikakoodi SOLAR TIILI MUSTA TM85 SOLAR TIILI RUSKEA AD58

Kattoläpiviennit KATTOLÄPIVIENTISARJA VILPE. Tuote LVI-numero Pikakoodi SOLAR TIILI MUSTA TM85 SOLAR TIILI RUSKEA AD58 Kattoläpiviennit Tuote LVI-numero Pikakoodi 5289200 WF99 SOLAR TIILI MUSTA 75602 SOLAR TIILI RUSKEA 75604 SOLAR TIILI HARMAA 75607 SOLAR TIILI TIILENPUN. 75609 SOLAR PELTIMUSTA 75612 SOLAR CLASSIC MUSTA

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAHKALA, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAHKALA, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 9/92 LEO MUSTONEN, OLLI RANTANEN, OIVA NIEMELÄINEN, KATRI PAKALA, MARKKU KONTTURI ja LEA MÄKELÄ Virallisten lajikekokeiden tuloksia 198-1991 Jokioinen 1992 ISSN 359-7652

Lisätiedot

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Maan kasvukunto Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Hyvärakenteisessa maassa juurten kasvu on parempaa sekä ravinteiden ja vedenotto tehokkaampaa. Kalkitus parantaa maan

Lisätiedot

ls YMPARISTOPALVELUor

ls YMPARISTOPALVELUor ljlsuomen ls YMPARSTOPALVELUor Saonkatu 8, Oulu p. 0851450 1.08319 VLJAVUUSTUTKMUS Pv Tyo As.nro nro 4.06.13 94894 5 MTY Hyvaaki KOssintie 1 018 LEPSAMA Tulospalvelu Kliyttajatunnus:. Salasana: 11 Tilatunnus

Lisätiedot

Kipsi vähentää peltomaan

Kipsi vähentää peltomaan Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ

YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ YMPÄRISTÖ JA TALOUS SEKÄ RAVINNETASEET NURMENVILJELYSSÄ VILJELIJÄN EUROT VIHERTYY -SEMINAARI 14.2.212 Joensuu Perttu Virkajärvi, MTT Maaninka Esityksen sisältö Käsitellään P-, N- ja K-lannoituksen vaikutuksia

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Maatalouden uudet kokeilut ravinteiden sieppaukseen

Maatalouden uudet kokeilut ravinteiden sieppaukseen Maatalouden uudet kokeilut ravinteiden sieppaukseen Eila Turtola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Missä mennään? tapaaminen uusmaalaisille Itämerihaasteen toimijoille, Helsingin kaupungintalo

Lisätiedot

VILJELYSUUNNITELMA 2008

VILJELYSUUNNITELMA 2008 VILJELYSUUITELMA 2008 Sivu 1 14.4.2008 14:48:16 140-08772-32 (32) A Lantalantaus 0,30 ha 0,30 ha urmet (nivuotinen) Laidunnurmi Heinänurmi seos Satotavoite 4000 ry 3.viljelyvuosi Fosforin tasaus Ei -tasausta

Lisätiedot

LAPIN KOEASEMA MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 11. (3 1 TASAVÄKEVÄN SUPER Y-LANNOKSEN SOVEL- TUVUUS TURVAAN TIMOTEINURMELLE FOHJOIS-SUOMESSA

LAPIN KOEASEMA MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 11. (3 1 TASAVÄKEVÄN SUPER Y-LANNOKSEN SOVEL- TUVUUS TURVAAN TIMOTEINURMELLE FOHJOIS-SUOMESSA MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LAPIN KOEASEMA TIEDOTE 11. (3 1 TASAVÄKEVÄN SUPER Y-LANNOKSEN SOVEL- TUVUUS TURVAAN TIMOTEINURMELLE FOJOIS-SUOMESSA Esko Koskenkorva MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LAPIN KOEASEMA

Lisätiedot

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:

Lisätiedot

Kyntösyvyyden vaikutus muokkauskerroksen helppoliukoisen fosforin pitoisuuteen

Kyntösyvyyden vaikutus muokkauskerroksen helppoliukoisen fosforin pitoisuuteen Kyntösyvyyden vaikutus muokkauskerroksen helppoliukoisen fosforin pitoisuuteen Mari Räty, Kirsi Järvenranta, Perttu Virkajärvi ja Maarit Hyrkäs MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Halolantie 31 A, 717 Maaninka,

Lisätiedot

GEOLOG IAN TUTKIMUSKESKUS. MAAPERAN PUSKURIKAPASITEETTI JA SEN RI IPPUVUUS GEOLOGISISTA TEKIJoISTA

GEOLOG IAN TUTKIMUSKESKUS. MAAPERAN PUSKURIKAPASITEETTI JA SEN RI IPPUVUUS GEOLOGISISTA TEKIJoISTA GEOLOG IAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERAOSASTO MAAPERAN PUSKURIKAPASITEETTI JA SEN RI IPPUVUUS GEOLOGISISTA TEKIJoISTA ALUSTAVA RAPORTTI KENTTAKAUTENA 1986 SUORITETU ISTA TUTKIMUKSISTA SEKA TALLOIN KERATTYJEN

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN LAITOS. TIEDOTE N:o 6 RAILI JOKINEN: MAGNESIUMSULFAATTILANNOITUS KEVÄTVILJOILLE VANTAA 1977

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN LAITOS. TIEDOTE N:o 6 RAILI JOKINEN: MAGNESIUMSULFAATTILANNOITUS KEVÄTVILJOILLE VANTAA 1977 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN LAITOS TIEDOTE N:o 6 RAILI JOKINEN: MAGNESIUMSULFAATTILANNOITUS KEVÄTVILJOILLE VANTAA 1977 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANVILJELYSKEMIAN JA -FYSIIKAN

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LEILA URVAS. Kalium-, mangaani- ja sinkkilannoituksen vaikutus timotein ravinnepitoisuuteen Pohjois-Suomen suonurmilla

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS LEILA URVAS. Kalium-, mangaani- ja sinkkilannoituksen vaikutus timotein ravinnepitoisuuteen Pohjois-Suomen suonurmilla MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 3/92 LEILA URVAS Kalium-, mangaani- ja sinkkilannoituksen vaikutus timotein ravinnepitoisuuteen Pohjois-Suomen suonurmilla Jokioinen 1992 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

1, MITÄ TARKOITETAAN SEURAAVILLA TERMEILLÄ:

1, MITÄ TARKOITETAAN SEURAAVILLA TERMEILLÄ: KRANPDON TNTT 14.4.2014 LAY/OTK OT: Vst jkseen kysymykseen erllselle pperlle (must merktä nm myös krjnptu"t.u"ppern). ös et vst jhnkn kysymykseen, jätä nmetty vstuspper myös kysesen tehtävän slt' rrävär:

Lisätiedot