JOKIOISTEN KARTANOIDEN PELTOJEN VILJAVUUS

Transkriptio

1 JOKIOISTEN KARTANOIDEN PELTOJEN VILJAVUUS

2 Maatalouden tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS 316 Jokioinen Tiedote N:o JOKIOISTEN KARTANOIDEN PELTOJEN VILJAVUUS Leila Urvas ISSN 357-9X TIIVISTELMÄ Jokioisten Kartanoiden pelloista on sinä aikana, jolloin sen maat ovat kuuluneet Maatalouden tutkimuskeskuksen hallintaan, tehty viljavuustutkimus kaksi kertaa. Vuonna 1971 tutkittiin sekä muokkauskerroksesta että jankosta otetut maanäytteet, vuonna 198 otettiin näytteet vain muokkauskerroksesta. Molempien viljavuustutkimusten analyysitulokset on laskettu maalajeittain ja tiloittain, ja keskiarvot on esitetty tässä tiedotteessa. Kuluneen yhdeksän vuoden aikana Kartanoiden kaikkien peltojen ph-keskiarvo nousi.16 ph-yksikköä, mutta kalsiumluku laski (2749 > 259 mg/l) samoin kuin magnesiumlukukin ( mg/l). Fosforitilanne pysyi suunnilleen samana (13.9 ja 13.5 mg/1), mutta'kaliumlukujen keskiarvo nousi 243:sta 31:een mg/1. ViljavuUstutkimuksen tulkintakaavion mukaan verrattaessa Jokioisten Kartanoiden viljavuuslukuja ympäristön.peltojen viljavuuteen ovat Kartanoiden maat keskimäärin yhtä viljavuusluokkaa paremmat.

3 2. JOHDANTO Viljavuustutkimuksen tarkoituksena on selvittää viljelyn kannalta tärkeimpien ravinteiden taso maassa sekä antaa tiedot kalkituksen. ja lannoituksen tarpeesta. Sen avulla voidaan myös seurata viljelytelmenpiteiden vaikutusta peltomaahan. Viljavuuspalvelu suositteleekin viljavuustutkimuksen tekemistä 5-7 vuoden välein. Jokioisten Katanoiden maihin kuuluvat Kasvinjalostuslaitoksen pellot tutkittiin ensimmäisen kerran Maantutkimuslaitoksella 194-luvun lopulla, jolloin ryhdyttiin selvittämään viljavuustutkimuksen kehittämistä käytäntöä palvelevaksi toiminnaksi (VUORINEN 1952). Jokioisten Kartanoiden siirtyessä Maatalouden tutkimuskeskuksen hallintaan otettiin syksyllä 1971 Kartanoiden kaikkien tilojen pelloista maanäytteet viljavuustutkimusta varten. Maanäytteistä tehtyjen lajitekoostumusmääritysten perusteellå laadittiin maaperäkartat (sivut 16-22), Viljavuustutkimus uusittiin vuonna 198. Tähän tiedotteeseen on kerätty molempien viljavuustutkimusten analyysitulokset ja verrattu niitä keskenään. Mukana ovat myös vuoden 198 viljavuustutkimuksen näytekohtaiset tulokset merkittynä kartoille (sivut 23-58). AINEISTO JA MENETELMÄT Jokioisten Kartanoiden päätilan ja sivutilojen (Kuuma, Lintupaju, Nummela ja Rehtijärvi) pelloista otettiin vuonna 1971 maanäytteitä 783 kohdasta. Jokaisesta paikasta kaivettiin kolme eri näytettä, ensimmäinen muokkauskerroksesta (-2 cm), toinen jankosta (2-4 cm) ja kolmas kairalla pohjamaasta (4-6 cm). Vuonna 198 otettiin Jokioisten Kartanoiden eri tilojen pelloilta maanäytteet uudelleen viljavuusanalyysejä varten, yhteensä 713. Nämä näytteet kaivettiin vain muokkauskerroksesta. Muokkauskerroksen ja jankon maanäytteistä tehtiin pääravinneanalyysit ns. viljavuustutkimusmenetelmällä (VUORINEN ja MÄKITIE 1955). Tulokset on ilmoitettu milligrammoina alkuainetta litrassa maata (KURKI ym. 1965). Maan ph mitattiin maa-vesilietteestä (1:2,5). Pintamaista Määritettiin humuspitoisuus kolometrisellä märkäpolttomenetelmällä. Vuoden 1971 muokkauskerroksen näytteistä analysoitiin lisäksi kokonaistyppi Kjeldahlin mukaan. Laji-

4 3. tekoostumusmääritykset tehtiin kuiva- ja märkäseulonnalla (karkeat lajitteet) sekä pipettimenetelmällä (hienot lajitteet). TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Maalajien esiintyminen Jokioisten Kartanoiden lähes 8 peltohehtaarista on suurin osa (79 %) savimaita (taulukko 1 ja kartat sivuilla 16-22). Nummelan pelloista on peräti 95 prosenttia savia, päätilalla 91, Lintupajussa 83 ja Rehtijärvelläkin 71 prosenttia. Savialueista on 45 prosenttia aitosavea ja hietasavea on samanverran. Loput 1 prosenttia ovat hiesusavea, jota on eniten Lintupåjussa. Kuuman savipellot ovat melkein kokonaan aitosavea. Hienoa hiekkaa on Rehtijärvellä sekä pienet alueet päätilalla, Loimijoen varrella Ojaisten lohkolla. Koko peltoalasta sen osuus on vain yksi prosentti. Hietamaita on Rehtijärvellä eniten. Muiden tilojen hietakuviot ovat pieni-- alaisia ja hajallaan. Karkeata hietaa on kaikkiaan kolme prosenttia peltoalasta ja hienoa hietaa vajaa kaksi. Maalajia, jossa on savesta yli 3 prosenttia ja humusta 2-6 prosenttiin, kutsutaan liejusaveksi. Jokioisten Kartanoiden liejusaviesiintymät ovat Ojaisten lohkolla ja Lintupajun tilalla Loimijoen tulvaisilla rannoilla sekä Kuumassa. Kuuman pelloista on noin viidesosa liejusavea. Kartanoiden kokonaispeltoalasta liejusaven osuus on runsas neljä prosenttia. Liejuksi on luokiteltu sellaiset maat, joiden humusprosentti jankkonäytteissä on 6-4. Tämän luokituksen mukaisesti on Kuumassa laaja liejualue, joka on kolmasosa tilan pinta-alasta. Lintupajun tilan Loimijoen rantaalueella maalaji ori tulvan aiheuttamien muutosten takia vaihtelevaa. Maaperäkartalle tämä alue merkittiin kokonaan liejuksi. Ojaisten lohkon ja Lintupajun paria turvehehtaaria lukuunottamatta Jokioisten Kartanoiden turvemaat ovat Kuumassa. Vuonna 1971 jankosta otettujen maanäytteiden mukaan turvealaksi siellä saatiin 26 hehtaaria. Vuonna 198 otetuista muokkauskerroksen näytteistä vain seitsemän voidaan luokitella turpeeksi (humusta yli 4 %), loput ovat multamaata (humus-% 2-4).

5 4. >, 4-).-) 4-)..-i.--i ). 4-) -I-). CO CO cr) 4-).-1 ( -1-).... r co. :as H H cr) co -,-1 o o N zr Ln, Cr) CM Cn H OD 1 a) E L-1 N o a) H ( ai CO N. CO LO N I 1 I I..--1 N Ln.r,-1 I E-i N N o co,--) cy) :( (n.-1 (n ( :.-) (( et (*) >, st ) LI)..... st CO 1 I 1 1 :aj W H u).-i C. Cr).. H CO...I cr) 3 H N ( o Ln o ) c) :o o co o,-1) co cr) Lr) d- 4-) o > (O (\J.-1Q) ( Lt).),-i.-1 1 rn (/) 4-) 1 ) CO ) N ( ) r4 N ) (13 N )(X)..- 4-) > )1 ) H CO (-..-1 LO st ( c) L() u) N r-i N,--I in st (\J cr) )(Y) ( U) H N H... r I I 4-) (ON CO st -N co.,--i H (53 1 I..,.. (. H. CO > if) H CO -,-i c ) (. 3 co (ON ce3 ) LO H I N( st co N cy) ( ( -P H.. H. in,--1 H (1) > st c\.i N N L. LO N (D H (cl H 3 (( P. st st zt 3 ( st ui H (r) c) CO 3 N (ts 4-) cr) cn o. I I r-i,-i 1' H N H (ON (I) c )1 LOLO,-1N ) ) CO 3 3 (I) CO N N,--I H st 3 N ( ) -I H. N (1-1 I 1 I 1.) 41) 5-, N 1 I 1 1 N 1 I 1 I (z5 Taulu kko.-) (ts (5 H (SS 1:2, H -,-i (Ii -P (1) E -P :(r.s :(ci E H CL. p-1 Z Rehtijärvi Jokioisten Kartanot

6 5. Multamaata on Kuumassa turpeen lisäksi myös liejun päällä, yhteensä 54 näytekohdassa. Kartanoiden kokonaispinta-alasta vajaa neljä prosenttia on turvemaata. Lajitekoostumusmääritykset Vuoden 1971 maanäytteistä tehtiin 718 lajitekoostumusmääritystä. Näistä 571 oli muokkauskerroksen näytteitä ja 147 edusti jankkoa tai pohjamaata. Tiedotteen lopussa oleviin eri tilojen maaperäkarttoihin on kunkin näytteenottopisteen viereen merkitty näytteen savesprosentti. Jankon ja pohjamaan näytteiden savesprosentit on alleviivattu. Eri maalajien keskimääräiset lajitekoostumukset ovat taulukossa 2. Taulukko 2 Lajittuneiden maiden keskimääräinen lajitekoostumus Maalaji Näyt- Saves- Hiesu-Hieta-% Hiekka-% teitä hieno karkea hieno karkea Hieno hiekka (HHk) Karkea hieta (KHt) Hieno hieta (HHt) Hietasavi (HtS) Hiesusavi (HsS) Aitosavi (AS) Aitosavista tehtiin 38 määritystä. Niiden keskimääräinen savesprosentti oli 72. Muokkauskerroksen savipitoisuus (7 %) oli hiukan pienempi kuin syvemmissä kerrokåissa (76 %). Sama suuntaus näkyi myös hiesusavilla, joissa keskimääräinen savesprosentti oli 54. Hiesusavea oli Kartanoiden mailla vähiten. Hietasaven keskimääräiseksi savesprosentiksi saatiin 46. Hienohietamaat ovat pienialaisia ja savien keskellä. Niiden savesprosentiksi saatiin 26.5, minkä vuoksi niitä voidaan nimittää savisiksi hienoiksi hiedoiksi. Myös karkea hieta- ja hieno hiekkanäytteissä oli savesta mukana 16 ja 15 prosenttia. Maan ph ja viljavuus Vuoden 198 yksittäisten maanäytteiden analyysitulokset on merkitty liit teenä oleville kartoille. Jokaiselta tilalta on ph-, kalsium- (Ca), kalium- (K), magnesium- (Mg) ja fosforikartta (P). Kuuman tilalta on lisäksi tehty

7 C.) In CO CO ( H 1-1 r1 1-1 Nl N cn -,-1 Ei (C) Cl) ) ( co N ) Cr,4 N CU N Cr) Cr) (Y) CO :1' CO CO d u) en :: ( O) C') cn c'..1 ud : N (. ( Cr) N CO N N N ). cn X o Hi C 4i. (n, >5.--i ccl C M m C C >,-;.--4,-1 4-) o.u)..-1 :cr1 uti E..-I X cn X C 4i ; (I) C E zr Z ---, c(-1 (1. co... C.. -- E C m --- M U (i 4-) cr1 E E --,..., CLO M -- E C cn C),--i 1 Q) Ch U1 UD CU 1. U7 «zt c r- cn cn CO ) 1. CO N N ri 1. LC) N V) CO Cr) CO t CO N c) cu ) cu c- u; Lri r: CD 1 3 N QD Cr,.),--i CU [C U7 cu CD cn c- c- CU N U1 (1) QD u1 1 1 CU CU. Cl) ((i) l OD CD U) U1 1 3 CU N ct ( ( 3 1 U1 Ch C) U) V, CM ( CU CU CU CM u7 1 Ch OD cn m U1 CU C,,-I 1 N cn QD QD U1 V) U1 cn cu cu m cu c- cn c, m r-1 st 3 / U) Ul Ul CU Ch LO r-1 W) 1 / cn Ch Cl) (ON C) CU QD CU N V) 1 3 -CM CU [OLO CM,--I (v) N CU N 1 V) CU N Ch u1 CU / r, OD QD QD cn CU N CU CU CU 7 CU CU,4 CU r-1 CU CU (D) OD.OD Ch C, cr C) LCD op cu c) C, Cl) U) 1 cu CU CU N 1 N 1 CM. U1 N C) 1 OD CU CU ct Op cn c, cn Ch OD Ch 1 1 CD r4 1 UD OD en c, :1» OD CU CD C) cn op CD Ch C) 1 U1 U) c, OD Cl) QD C) N N N CD C) 3 QD [I» Cl) CU CM N N CU N N 1 1 CU N CU 1 1 N N CU CU, CU CU 1 1- CU N CU CU CM u2 zs- c- CU CD CU,--1 C) 3 Ch cn CD N OD 1 1 Ch 7 1 CO QD QD cn QD en N :1- CU CO D Ch f-i cn c) tn ṣ Ch C) N N C) cn ( u) QD (,( QD QD U1 u1 ( U1 ( U1 U) U) U1 U1 U1. 11) ul w U1 ( U7 U7 U7 ( u) m m o..!4 r. N 1 N 1 CU 1 1 Ch N Ch od,-+ OD 1 Ch ra.1',-i Y cy r-1 rl r-i QD r, cn cn cn U) CM cn m r-1 m r-i u) (, o o N 1 CU / N (c) N M M N N Cl),--I Ht.--i E -, * >-, Z 1--,Z 1--DZ,-)2 1-) Z i--) * Karkea hieta 4-) Hieno hieta (1) u) cn -P En Z Z (r) 4 E Hietasavi Hiesusavi -- -H..-i 4-) --1 C > > 4 1 c..),--) M S... cts as m cs) M as :ro E I C1) (..--1,--) ej w X..-1 cti C ci)..-1 *.-7 4-'> X cc11 4-) E 4-) E 4-) -1-) ,-I :CtS..-I.,--1 E.,-1.. C C c ci..-1 :cct C.4.1 EH E-,.-.. Z

8 7. N N 3 in (. (ON N N ( 3 c Cr) 3 (3) dr rd- (. 3 od st c j Cr) ( N -1 ( d- N Ln N 1 N N... (. N N 1 N 6) CO ( ) ') N N ja tiloittain v. 3 Cr) d- ( N H d" (. H.1- ) t H N (ON N H N d- (1.1' di» 3 en en d N N H N N 6) en H ) o.) (.1. co o )'3NNN3)NNHco N cr).1- en (.13 N N t 3 Ln 3 a) ) 3 ) de.- cr) c 1-31 HHHNNNNNcr)3N H H H )1 N N N cn.1-6) en H N.1- ct r-4 N NO3NNN LcD d ))')N e.e) N )conncnncc, ( ) N d N N ( Ln co (. ( (ON N CO 1 CO d» en en ( ( (c) (. ce-.) en en en en (. co N N H (. en (. (C) es) 3 CO ON CO ) ) szt en en Ccl N ( cs) 43) r1 N co Taulu kko 4. H ieno hie kka Karkea hieta Hieno hie ta H ietasavi H iesusavi Aitosavi Mu lta maa H,. -P H >.. 4-) S. H He H E-f Ei E L intupaju Re htij ärvi

9 8. Taulukko 5. Viljavuusluvut maalajeittain eri tiloilla v. 198 Maalajit ja tilat 1Luku-1 ph JL Ca K Mg P 1Humus- 'määrä' mg/1 % Hieno hiekka I I 1. Päätila 1 I Rehtijärvi, Karkea hieta Päätiala Kuuma Lintupaju Nummela Rehtijärvi Hino hieta 1 i 1. Päätila Nummela Rehtijärvi Hietasavi Päätila Kuuma Lintupaju Nummela Rehtijärvi Iliesu:;;Ivi 1. Päätila Lintupaju Nummela Rehtijärvi Aitosavi 1. Päätila Kuuma Lintupaju Nummela I Rehtljrvi

10 Taulukko 5 jatkuu Maalajit ja tilat 1Luku- IMäärä ph JL Ca K 1 Mg P IHumus - mg/1 1 / 9. Liejusavi Päätila 1 5 I I 1.73 I I 628 I Lintupaju I 1.76 I i I Kuuma 1 9 I I.68 I, 3417 I I Lieju I ' Päätila 1 4 I, I I : Kuuma 1 8 I I I i 383 I I i Lintupaju 1 8 I, I I 1 84 I i 316 I I 1 1 I 1 1 Multamaa Päätila I i.85 I 218 I I i Kuuma 1 54 I, 5.6 I 1.8 I I [ 245 I i 392 I Turve I 1 I 1 1 Kuuma I I I i

11 1. kartta, jossa näytepisteiden viereen on merkitty humusprosentti. Viljavuusanalyysien tuloksista on laskettu keskiarvot maalajeittain ja tiloittain. Vuoden 1971 tulokset ovat taulukossa 3 ja vuoden 198 taulukoissa 4 ja 5. Happamuus Maan happamuutta kuvataan viljavuusanalyysissä vesiph:lla (uuttosuhde: maata 1/vettä 2.5). Jokioisten Kartanoiden pelloilla korkeimmat ph-luvut olivat hienohiekkamailla sekä vuoden 1971 että 198 näytteissä. Savien korkeimmat ph-arvot olivat hietasavilla. Eloperäisen aineksen lisääntyessä phluvut pienenevät. Alhaisimmat ph-keskiarvot ovat luonnollisesti turpeilla. MaanäYt.teitä ei vuosina 1971 ja -8 otettu täysin samoilta kohdilta, mutta koko aineiston keskiarvoja voitanee silti vertailla. Vuoden 198 kaikkien näytteiden ph-keskiarvo oli 6.5, kun se edellisellä kerralla oli 5.89 eli nousua on tapahtunut.16 ph-yksikön verran. Tilojen välistä vertailua ei voida suorittaa, koska maalajijakautumat niillä poikkeavat niin paljon toisistaan. Taulukkoon 5 on koottu analyysitulokset eri tiloilla maalajeittain. Tästä taulukosta voi tehdä maalajeittåin vertailuja eri tilojen kesken. Verrattaessa muokkauskerroksen ja jankon happamuutta keskenään voitanee sanoa, että hiesu-, aito- ja liejusavilla jankko ei ollut niin hapanta kuin muokkauskerros, mutta muilla maalajeilla se oli yleensä happamampaa kuin muokkauskerros. Kalsium Kalsiumluvut vaihtelivat Kartanoiden pelloilla v muokkauskerroksessa mg/1 ja jankossa mg/l. Syksyllä 198 otetuissa maanäytteissä vaihteluväli oli mg/l. Maalajeittain laskettuna korkein keskiarvo 1971 oli multamailla (395 mg/l) ja v. 198 saraturpeilla (3286 mg/l), joita tosin oli vain seitsemän. Alhaisimmat keskimääräiset kalsiumluvut olivat molemmilla kerroilla hieta- ja hiekkamailla. Vain liejusaven ja saraturpeen kalsiumlukujen keskiarvot ovat nousseet yhdeksän vuoden aikana, kaikkien muiden maalajien Ca-luvut ovat pienenty-

12 11. neet, mikä näkyy myös koko aineiston keskiarvoissa, vuonna mg/1 ja mg/l. Taulukosta 5 voi nähdä, että Kuuman tilan Ca-luvut olivat usealla maalajilla muiden tilojen arvoja korkeammat. Kalium Maalajien luontainen kaliumpitoisuus näkyi parhaiten vuoden 1971 jankkonäytteissä. Siellä aitosavien keskimääräinen K-luku oli 28 mg/l, kun se saraturpeella oli vain 61 mg/l. Myös muokkauskerroksessa aitosavien K-pitoisuus oli korkein (345 mg/l). Muiden savien samoin kuin karkeiden kivennäismaiden keskimääräiset K-pitoisuudet vaihtelivat vuonna mg/l. Yhdeksän vuoden jälkeen aitosaven K-pitoisuus oli lähes sama, mutta edellä mainittujen ryhmien keskiarvot olivat nousseet lukuihin mg/l. Myös turpeiden, liejun ja multamaiden K-pitoisuudet olivat nousseet. Kartanoiden kaikkien maiden keskimääräinen kaliumluku oli samana aikana noussut 243:sta 31:een mg/l. Viljavuustutkimuksen tulkintakaavion mukaan Jokioisten Kartanoiden karkeiden kivennäismaiden, aitosavien, liejujen ja multamaiden kaliumtaso vuonna 198 oli hyvä (viljavuusluokka 5) ja muidenkin maalajien keskimäärin tyydyttävä. Kaliumluku, jolla sadonlisäystä ei enää lannoituksella saada, sijoittuu SIPPOLAn (198) tutkimuksen mukaan kaikilla maalajiryhmillä viljavuusluokkaan "tyydyttävä". Näin ollen Jokioisten Kartanoiden maista vain muutaman turvenäytteen keskimääräinen kaliumtaso (165 mg/l) on niin alhainen, että K-lannoituksella voidaan odottaa sadonlisäystä. Siksi kaliumia tulisi lannoitteissa antaa vain sellainen määrä, mikä korvaa sadon mukana lohkolta pois viedyn kaliumin. Alhaisimmat yksittäiset kaliumluvut esiintyivät Lintupajun "tulvamailla". Verrattaessa eri tilojen keskimääräistä K-tasoa toisiinsa jaa Lintupajun 25 mg/1 alhaisimmaksi. Magnesium Maan hiukkaskoon pienentyessä maan magnesiumpitoisuus kasvaa johtuen hiukkasten mineraalikoostumuksen erilaisuudesta. Korkeimmat Mg-pitoisuudet ovat näin ollen aitosavella ja alhaisimmat hienolla hiekalla. Myös eloperäisen aineksen lisääntyminen maaperässä merkitsee Mg-pitoisuuden vähenemistä.

13 12. Jokioisten Kartanoiden hieno hiekka- ja hietamailla, kuten yleensä karkeilla kivennäismailla, oli magnesiumia enemmän muokkauskerroksessa kuin jankossa. Savimailla sitävastoin jankkonäytteissä oli magnesiumia melkein kaksi kertaa niin paljon kuin pintamaissa. Koko aineiston Mg-lukujen keskiarvo oli v jankossa 1178 mg/1 ja pintamaassa 535 mg/l. Yhdeksän vuotta myöhemmin muokkauskerroksen magnesiumluku oli laskenut 55 mg/l. Magnesiumin puutoksia ei kuitenkaan ole odotettavissa lukuunottamatta karkeimpia maalajeja. Fosfori Lannoituksesta johtuen viljeltyjen maiden fosforiluvut ovat muokkauskerroksessa suuremmat kuin jankossa. Fosfori pidättyy myös hyvin tehokkaasti savimaihin. Tämä näkyy selvästi jankkonäytteiden aito- ja liejusavien fosforilukujen keskiarvoissa, jotka olivat vain 1.5 ja 1.4 mg/1 eli kaikkein alhaisimmat. Fosforitaso oli koko Kartanoiden alueella pysynyt lähes samana (13.9 mg/1 v. 1971, 13.5 mg/1 v. 198). Kuuman ja Nummelan tilojen fosforitaso oli hiukan noussut, muiden keskimäärin vähän laskenut. Tilakohtaisesti korkeita fosforilukuja esiintyi päätilan talouskeskuksen lähipelloilla ja Loimijoen rannalla Kasvinjalostuslaitoksesta kaakkoon. Ojaisten lohkon fosforiluvuista kolmasosa ylitti 3 mg/l. Kuuman tilan P-luvut vastasivat viljavuusluokkaa 4, jota Viljavuuspalvelu suosittelee käytännön viljelijöille parhaana tavoitteena (KURKI 1972). Lintupajun tilan keskimääräinen fosforitaso oli myös tyydyttävä. Vedenpuhdistamon eteläpuoleisen lohkon fosforiluvut edustivat jopa viljavuusluokkia 5 ja 6. Nummelan tilan fosforiluvut vaihtelivat mg/1 ja viljavuustaso on tyydyttävä. Rehtijärven P-lukujen keskiarvo 21 mg/1 oli hyvä, mutta karttaa tutkittaessa huomataan, että fosforiluvut olivat hyvin vaihtelevia. Talouskeskuksesta luoteeseen oli useita erittäin korkeita P-lukuja. Uusien lisäalueiden fosforitaso puolestaan oli huononlainen (viljavuusluokka 2).

14 13. Maalajeittain tarkasteltuna hienolla hiekalla, karkealla ja hienolla hiedalla oli niin korkeat fosforiluvut (6.6, 37., 24.4 mg/l), ettei näillä mailla fosforilannoituksella enää saada sadonlisää. Raja-arvot SIPPOLAn (198) mukaan ovat karkeilla kivennäismailla nurmiviljelyssä 15 ja viljanviljelyssä 22 mg P/1 maata. Savimailla vastaavat raja-arvot ovat nurmilla 15 ja viljalla 31. Jokioisten Kartanoiden savimaiden keskimääräiset P-luvut eivät sitävastoin yltäneet ihan näin korkealle. Eloperäisillä mailla P-luvut kuuluivat neljänteen viljavuusluokkaan. SAARELAn (1981) tutkimusten mukaan fosforilannoitus on välittömän sadonlisäyksen perusteella kannattavaa vain silloin, kun fosforiluku on viljanviljelyssä mg/1 ja nurmiviljelyssä mg/l. Jokioisten Kartanoiden maanäytteistä vain viidellä prosentilla oli näin alhainen P-luku. Multavuus Taulukkoihin 3 ja 4 on laskettu kunkin maalajin keskimääräinen humusprosentti. Sen mukaan Kartanoiden karkeat kivennäismaat ja savista hieta- ja hiesusavet ovat keskimäärin multavia (humusta 3-5,9 %). Aitosavet ovat runsasmultaisia (6-12 %). Taulukko 6. Jokioisten Kartanoiden maanäytteiden jakautuminen multavuusluokkiin Multavuusluokat Humusta % Aineistosta % v v. 198 vähämultainen multava runsasmultainen erittäin runsasmultainen multamaa turve Koko aineisto 783 kpl 713 kpl Kun koko aineistc jaetaan multavuusluokkiin (taulukko 6), niin puolet näytteistä on multavia ja kolmas osa runsasmultaisia. Sekä multa- että turvemaiden osuus on vajaassa kymmenessä vuodessa vähentynyt prosentin verran. Jokioisten Kartanoiden multamaiden alla olevista jankoista neljäsosa on

15 14. turvetta, puolet liejua, viidesosa liejusavea ja loput muita savia. Jankon vaikutus näkyy multamaissa. Turvepohjaiset multamaat olivat happamia, niiden kalium- ja kalsiumluvut olivat alhaisempia verrattuna muihin multamaihin. Viljavuuslukujen vertailu Viljavuuspalvelun aineistoon Viljavuuspalvelu Oy julkaisee tilastoja suorittamistaan viljavuusanalyyseistä. Taulukkoon 7. on kerätty vuosien tuloksista (KURKI 1972) Jokioisten pitäjän maanäytteiden.viljavuuslukujen keskiarvot, samoin Hämeen läänin ja Varsinais-Suomen maatalouskeskusten luvut. Lisäksi siihen on merkitty Jokioisten Kartanoiden vuoden 1971 tulokset, koska ne ovat ajankohtansa vuoksi parhaiten vertailukelpoisia. Taulukko 7. Viljavuuspalvelu Oy:n viljavuuslukuja Alue Näytteitä 1 ph Ca 1 K 1 Mg kpl mg/1 maata Varsinais-Suomen maatalouskeskus Hämeenläänin maatalouskeskus Jokioinen Jokioisten Kartanot v Viljavuustutkimuksen tulkintakaavion mukaan Jokioisten Kartanoiden kalsiumtaso on hyvä ja kaikki muutkin ravinnetasot tyydyttäviä. Maalajijakautuma on tosin erilainen ympäröivässä maatalouskeskuksessa, mutta maalajeittainkin tarkasteltuna ympäristön viljavuustaso on keskimäärin yhtä viljavuusluokkaa alhaisempi. Tämä tulisi neuvonnan ottaa huomioon Jokoisilla saatuja tutkimustuloksia käytäntöön sovellettaessa.

16 15. Kirjallisuutta KURKI, M Suomen pel.tojenviljeuudesta II. Helsinki. 182 p. KURKI,. M., LAKANEN, E., MÄKITIEG.;:SILLANPÄÄ, M. & VUORINEN, J Viljavuusanalyysin tulosten ilmoitustapa ja tulkinta. Ann. Agric. Fenn. 4, SAARELA, I Taloudellisuutta foåfåri- ja kalilannoitukseen. Koetoiminta ja käytäntö SIPPOLA, J ViljavuustutkiMuksåh tulkinnan ja nousevien fosforija kaliummäärien kokeiden tulosten vertailu Maantutkimuslaitoksen _.. tiedote n:o : 'H VUORINEN, J Koetilojen peltojen viljavuudesta. Agrogdol. Julk. N:o 59. VUORINEN, J. & MÄKITIE, The method of soil testing in use in Finland. Selostus: Viljavuustutkimuksen analyysimenetelmäsä. Agrogeol. Julk. 63: 1-44.

17 Jokioisten Kartanoiden eri tilojen peltojen maaperäkartat vuoden 1971 tutkimusten mukaan.

18 Jokioisten kartanot Päätila Jokioinen Viljavuustutkimus v AS HtS Viljavuustutkimus v.1971 HIS 2 1'57 31'62., AS 35.7,.76 HtS.5 AS..7 HIS ; I AS s55 li»hts 4HI-11 KHI 66 HtS 67x S 68%711 1x523 Ht5 7,22» 9.18., KHt HtS AS HtS ) AS 3 s, ,743 ' 8 s KHt 3'73.9 '45 HtS so* * HtS 2x5/..t 7 x 19,4 N 13' HS V,Ht AS " AS 21: AS HIS 2 3 '74 s Airp , Ii 13;'%3.o ( 74.5 Mo' ,174.o m b , ,44. 3 '67'.1\ 166. a \ 41- HtS I7241., l7' m z.37. UsJ ] Mar eeni [l_< Karkea hieta Hieno hieta Ketota aw:] Hietasovi Hiestisavi Aiiosavi HIS Numerointi: M71Y 1,.1% (lieritvelluw pohj # HiS 3 r AS 61.,

19 Jokioisten kartanot Päätila Jokioinen Viljavuustutkimus v (.11 GP GP 18. Z o 2...af: GP C JC C a% GO tp GO - XYIII 4:1_1 1 o.; ME1EF N g_ 5::

20 Kuuma Jokioinen 19. Viljavuustutkimus v AS '71 9* (b.s 2z ,81.7 AS AS AS LjS Lj gs5 \ 26 x7a9 - n II _- C:=1 o I s AS eez " 91. / 41 ix ' 3.7 x C62* 87g 13, Lj s. 93g 31x oos ' Lj 14. AS ' a 7.o 61' 69 32E Lj 33 Lj 39' ' oez Lj x ' 37 46' 16x Ct , 63' ei' Ct 42' , E Ct ` 65* 86x 721 O y", 811 4' Ct 5' LjS 79'8 8* Hk 43' 78' ' F 67 Lj ' EMI3 Hieno hiekka Korkea hieta 1 SIIS 1 Hietosavi 1 AS 1 Aitosavi 1 LI 1 Lieju F-1Saroturve Numerointi: Näyttno sovi % (alleviivottuno pollfamoon sovi%)

21 2. Lintupaju Jokioinen Viljavuustutkimus v.i971 z o o toi o,n "i". 3 # E 3 Z Z =.. II SOI

22 Nummela Jokioinen 21. Viljavuustutkimus v.1971 AS 45 '79.o 45-x 61.' r x HsS AS 7a z \ HsS : : AS ~74., x g HtS AS io7x \t 124: * 14x lasz x =66 53, :79,4 95x x75.2 AS :4 97*736 io3x e HtS 84x 85x x je HHk I Hieno hiekka [ KW I Karkea hieta HH1 Hieno hieta I H1S I Hietasavi. [ HsS Hiesusavi FÄs--1 Aitosavi Numerointi: Näytt.no sovi% (olleviirottuna pohjamoan sovi

23 Rehtijärvi Jokioinen 2 2. Viljavuustutkimus v.i /. (n 4 li) i K../ o CO. ) ( I ; I co ( ; / n co,;') ( \J,K3 col / (.,.. Nr / (1) g, -'',, P: t 4 // _..1=ear

24 Jokioisten Kartanoiden viljavuuskartat vuonna 198 tiloittain.

25 23. JOKIOISTEN KARTANOT Päätilan viljelykset v. 198 ph 86 x65,587 x x 6, / 6so 676x,1/4 85x 68X 7/c1 1 x43 69x ,M 7 x ; 6 77 x 8x 5. ; x4(ftk 91 x6,3 99 x 1 x 5;95 Y7x44 11 x 6x 47 93_. x6 95x 94x SM%.11111%. 92* 118x lr x6: x 6,gis x 4 x6, 119 x6,5 122* 12 xim121x 6, x6 11i 4fO 112 x6,,v 11x 6,a 258x 6, 259 x 4yo ' x x 5, ii x 6/5 6/55 66 x 6,93 62* x 6/11) 163 x x ",55" 272* 6-i go 265x 266x 4g5 267x.4 273x #9 269x,&5 2o3x5,6D 274 x 536 2"x 277x 5,g 276 x a5" 162 x4/ A_ 27x x 5,55 22 x551s 1 8x xi>177 x 171x J-, x5,gö75x 5 2 x6/ x 44) 169 x4 181 x6r56175 x o 174* 25 x 5/3 292x 5,85 293x.1 I lx 6 29 x k4k 787 x x6y/k5 17 x6/4 288 x4 4525, 168* 1,47X 99x 5,?o 198 x 6, x 6,6197 x 26,3,35 77 x5 E9 286x 5; 278x 6, x,,sx 145 x x6/ x6;33 (49 x6,6 9x )5,.. 192x 4 194x x 5, 93x 284 x6"; o x ; x x - 14x 191x.5-; 142x 39 x 6, II ph 82 x * 1 9 x7/ i9 x 16 x4-?' 123 x 6, 2 x 6/AJ z x6,,, 13 x "r136 )C /45-() 8 6,,,?6, 129 x 6, 135x 18X,4 137 x ' 43 Kftolo x55 252* rs"

26 JOKIOISTEN KARTANOT Poätilon viljelykset v. 198 Co,14 5 U 3/14 x 764 x 263 x a/4, 265x 266x 63 O'l 268x 4.2? 22 rowl 1x I. n 2 x 1116 x/4'51)197 x 273x /q x /619 23x 1 271x 17, /9 274 x /g 25 x/b... v27 x 25 x/4 1 27x 1?Giö 4 1x 1 161x 16 x x3 1/ 185 x 185 x /g4 /16 188x 187 x g /g 182x 184x 165 xclii x 1 123' 158x 4 x c??at) 292x <;1/ tg' a 179x 17 7 x 171x fe 293x of/t Da 29 x 445M 18 x 176x a 72 46DO 17x a 4x x,q 11 Lx / 175x 15 7 x.nm 133 x 127x 126 x 3M 173x 31ö ovo 1) 3/4 169 x 181x 174x 156 X x3 c) 54 x' /4%.i) 2g7 x 2 89 x x 288x /9 olo,3od 168 x 47x 1, c<16'5 99x x lx 152 x 135x 2 x,q x a x a2/ 13 7 xj 129 x 28x 33 33d 14 1.k mi joki 278 x /6,«279 x H6x 145x ( 144 x / ag. 149x a"-krier (49 x i o o 285X / 284 x OxÅ9D 281 x 143 x a 142X.51/ 39 x.4 I,d p 82 x / 283x Kr t olo 251 x 25x SJ 252 x /VW hö %(; /24 ZJ Tao Ico trio leo 1

27 JOKIOISTEN KARTANOT Päätilan viljelykset v x 259 x c2oiö x(9 261 x.3.!.257x x x 265x 266x x 268x 4' 272x x w 21 xolli 22 ro zosxcm 26x39 27x 27x / 287X 289 x36 286x SilD 288x 3 278x4 1 27g x x x 173 xliöi) 181 x-1/ visxf/ x 144 x / c x 3O tigx3c2 7x x 142x a 283 x 32 x x 16 x 141 x x Lx l/ a 13 x /5 96 x-3/ 131 x x3b 28x x.,1,-/P\ tolmi joki Ketola 251 x 25x cg&i 252 x -3/ ^2.53 x 54*

28 JOKIOISTEN KARTANOT Päätilon viljelykset v. 198 Mq 258x 259 x eg 257x 26x?.55- siso 2,3 261x 6235, 2G4 x 763 x 257x 265x /11, 411h 266x 69 2e7x 268 x "9' x 272 x 4,5 273x 5." x 31/ 23x "4 / I xi 27(1 271x" 75 x 1:54D 198x9 ox3k. 197 x??fj 263(4'3 27x Mq 191x 9 x 55 83x gis 192xclq x ffii 5x )2.67:5;33b 188x 187x? epi,g 165x ; a x g 1 6 x 984 ;3( x x 163 x W.!), 27x x 186 xliat 182 x4/5184x 183x~ orip 123x6 5 xy x 8x 3 x3/ 1x o 292x 6!)6. 29x x x 171x x 635" 18 x55,176 x 17x x 7/5-175x OM 169 x?3 174 x 15 7 x 156 x i:// 168 x x 3. 54x x'' X 289 x?st) 288x 1 x 152 6,96" / 796x3 2 xg,6-133x,/ 13 x dz, 5196 x1/31?; 35xt 131 x 44/ 127x2 28x 129x64!) x.%t) LOIT 'JO k 285x 278x"3 284x 6 779x x1 281 x A/5 145x6 1?4 xwo 283x.- 143x 82 xva5" x (47x g7 142 x 9 6 cl 141 x - 14x X 41 Ketola Ico?Go 1:1;

29 JOKIOISTEN KARTANOT Päätilon viljelykset v. 198 ID 258x 259 xii;9 257x; 257x 26x 4 261x 7)7 61x 7/7 266x4,6 9x s/a 23x Zel /,q 26 /61/ 27 x / 194* -7)a 93)(6 6; x.g,a 74x 86 x,wiy87 X X55A89X4V, 9 x/ 179 x4g177 x6;3171 x 286x 6mg 278x9A 279* 285x x72/:1 ex 28: 91 X6// 66 x x6 x5 x 44 x. 148 x 6," X/ 142x/6 9 x/ti 283x 82x4 161x 16x.q5 ;9x5g,c, x 1=9/1 43;9 13x /P //136 /51/ /: x/99 137x 129x/,3 8x <Q5.8, 141:..."14 x 135 x P8 )( /3, Loirnijok 255* 6:11./ Ketola 25x 251 x d -252 x6".,/ \. 5.4x

30 s_ JOKIOISTEN KARTANOT Päätilon viljelykset v. 198 ph II C w C

31 JOKIOISTEN KARTANOT Päätilan viljelykset v. 198 Co 34. i 5 II OM

32 JOKIOISTEN KARTANOT Päätilan viljelykset v Int."

33 - JOKIOISTEN KARTANOT Päätilan viljelykset v. 198 Mq a 5

34 11 JOKIOISTEN KARTANOT Päätilan viljelykset v

35 JOKIOISTEN KARTANOT 3 8. Kuuman tilan viljelykset v. 198 ph -

36 JOKIOISTEN KARTANOT 3 9. Kuuman tilan viljelykset v. 198 C a X td gc.3 1.9;k1. s"?r `i? kc o. kv) 2 12, (5-> ce) «c->

37 JOKIOISTEN KARTANOT Kuuman tilan viljelykset v e.

38 JOKIOISTEN KARTANOT Kuuman tilan viljelykset v. 198 Mq 4 1. s-

39 JOKIOISTEN KARTANOT 42. Kuuman tilan viljelykset v _ Zs x x x Lel \I EI rr 1/4i, "rk te) en V) 1 S; // ts 4;) CO e ft` \ S) st X ies CO 1 co LA.. tz: '5- i.-' rr- / \ st 3' i å CM Cs / V V Mis " R- I x (6 x \ i"): //- h.-- S 3 / 1 s x int'. / :1 3 <S) \S> ' "5 LC71 CM.4. 1g."% 1/4.; rt(nt X Csi CO

40 JOKIOISTEN KARTANOT 4 3. Kuuman tilan viljelykset v. 198 Hu m - % i S's X X es, af x &.., C 3 1( ' 's.'4 - 'br X 1C-1. l< el u3 8,/ czn c" ra.., '2-2- x ' k-1 u:, " 6 1 C') c7, co, rn x 1, i x Ii - 5 k ;,rz.' x x ID \ -4r 61, k- \., rc.) o 1-4 x K') cn Q no / x \ to 441 '.- c k -4 x et") 1... t;t1' kv / tc -4 x x i 61 c- rd c es s X -4 (Nl x 4C) cn tc? co cr r- if,cq an 4". Cr)

41 JOKIOISTEN KARTANOT Lintupajun viljelykset v.198 ph 44.

42 JOKIOISTEN KARTANOT Lintupajun viljelykset v.198 Ca 45. 9'

43 JOKIOISTEN KARTANOT Lintupajun viljelykset v

44 JOKIOISTEN KARTANOT Lintupajun viljelykset v.198 Mq 47.

45 JOKIOISTEN KARTANOT Lintupajun viljelykset v

46 JOKIOISTEN KARTANOT 49. Nummelan viljelykset v. 198 ph 8

47 5. JOKIOISTEN KARTANOT Nummelan viljelykset v. 198 Ca

48 JOKIOISTEN KARTANOT 51. Nummelan viljelykset v. 198 C3 -. x Z:. x (o 2a) cn cn ' cn ec) 4.3 VIS X x x cn (33 cn co,c

49 JOKIOISTEN KARTANOT 52. Nummelan viljelykset v. 198

50 JOKIOISTEN KARTANOT Nummelan viljelykset v X

51 JOKIOISTEN KARTANOT Rehtijärven viljelykset v. 198 ph 5 4.

52 - - f._ fi41 g&. 2%4 H '4' 'r.