VALUMAVESIEN HALLINTA

Transkriptio

1 VALUMAVESIEN HALLINTA Tämän raportin tarkoituksena on esitellä paikkatietoanalyysi, jossa pyritään osoittamaan optimaalinen sijainti valumavesien hallinnan menetelmille. Esitelty paikkatietoanalyysi on osa KOTOMA-hankkeessa tehtävää maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentamistyökalua. Valumavesien hallintaan voi saada ympäristökorvausta, jos lohkolla on ollut voimassa maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston päätöksen, luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (644/2000) tai luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen erityistukisopimus valumavesien käsittelystä. Jos lohkoa ei ole koskenut ympäristötuen erityistukisopimus, voi rahoitusta saada vain lohkolta, jonka on analyysin perusteella todettu olevan maalajiltaan turve- tai multamaata tai hapanta sulfaattimaata. Toimenpidettä voidaan toteuttaa hapanta sulfaattimaata olevalla korvauskelpoisella lohkolla vain, jos se sijaitsee Sirppujoen valuma-alueella, Liminganlahteen laskevien jokien valuma-alueilla ja näiden valuma-alueiden välisellä alueella (kohdentamisalue I). Teknisesti säätösalaojitus on kannattavaa jos kaltevuus on enintään 2 % ja maa on hyvin vettä läpäisevää kuten hieno hieta ja sitä karkeammat maalajit sekä urpasavi (Ympäristökeskus, 2015, ss ) (Maaseutuverkosto, 2015, s. 5) Ympäristökorvauksen saamisen ehdot Säätösalaojituksen edellytykset On maalajiltaan turve- tai multamaata Hapanta sulfaattimaata o Jos sijaitsee Sirppujoen valuma-alueella, Liminganlahteen laskevien jokien valuma-alueilla ja näiden valuma-alueiden välisellä alueella Kaltevuus on enintään 2% Maa on hyvin vettä läpäisevää, kuten hieno hieta ja sitä karkeammat maalajit sekä urpasavi

2 Tehtävät analyysit Kaltevuuden määrittäminen (Ei pelloille joiden kaltevuus on >2%) Analyysissä käytetään 2m korkeusaineistosta slope- työkalulla muodostettua kaltevuusaineistoa (a.), joka määrittää 2m ruuduille niiden kaltevuuden. Syntyvä kaltevuusaineisto yhdistetään kasvulohkoaineistoon (b.), josta lasketaan lohkon keskimääräinen kaltevuus (sarake MEAN ) Zonal statistics as table-työkalulla (c.). Keskimääräisen kaltevuuden ilmoittavan MEAN sarakkeen avulla voidaan valita ne peltolohkot, joiden keskimääräinen kaltevuus on yli 2 % (=säätösalaojitus ei ole mahdollista). (d.). a. b. c. d. Kuva 1 Kuvasarja (a-d) peltolohkojen kaltevuuden määrittämisestä. Korkeusaineistosta(vihreä) lasketaan jokaiselle peltolohkolle(keltainen) sen keskimääräinen kaltevuus ja poimitaan ne peltolohkot, joilla kaltevuus on yli 7 % (punainen).

3 Arvioidaan maalajin laatua Analyysissä käytetään Maalajit 1: polygoniaineistoa joka kertoo pinta- ja pohjamaan tyypin. Polygoniaineistosta muodostetaan rasteriaineisto jotta voidaan märittää jokaiselle peltolohkolle sen rajojen sisälle eniten esiintyvä maalaji. Jokaiselle tarkastellulle maalajille tulee id numero jonka pohjalta voidaan tehdä valintoja. Maalajit jaetaan säätösalaojituksen tarkastelussa kolmeen ryhmään joista ensimmäiseen kuuluu turve- ja multamaat joissa säätösalaojitusta voi tehdä myös happamien sulfaattimaiden ulkopuolella. Toisena ryhmänä on hyvin vettä läpäisevät maat joissa maalajina on hieno hieta tai sitä karkeampi maalaji ja urpasavi. Urpasaven esiintyvyydestä ei ole valmista aineistoa joten myös rannikkoalueiden mahdolliset urpasavi esiintymät lasketaan saveksi. Kolmanteen ryhmään jonka arvoksi annetaan 0 kuuluu kaikki ne maalajit, joille säätösalaojitusta ei voida perustaa. Peltolohkoille luodaan sarake Maa_hyv johon annetaan arvot taulukon 1 mukaisesti. Taulukko 1 Maalajien jaottelu säätösalaojituksen soveltuvuuden mukaan (GTK(a), 2017) Ei sovellu säätösalaojitukseen (Peltolohkolle arvo =0) Soveltuu aina säätösalaojitukseen (Peltolohkolle arvo =1) Soveltuu säätösalaojitukseen jos happamilla sulfaattimailla (Peltolohkolle arvo =2) Ct 6 Hk 12 Ka 3 Ct/Hk 7 Hk/Sa 13 Lj 4 Ct/Sa 8 Hk/Mr 15 LjSa 5 Ct/Ht 9 Ht 16 LjSa/Sa 19 St 11 Ht/Sa 18 Sa 22 St/Sa 10 HkM 20 Ta 23 Ct/LjSa 14 Mr 21 Ve 24 Ct/Lj 17 MrM 27 Hs 25 Ct/HHt 29 KiM 28 Hs/Sa 26 HHt 31 RHkM 30 Lj/LjSa 33 St/Hk 32 RMrM 45 Sa/Lj 34 Ct/Mr 35 HHt/Sa 51 Sa/Mr 47 St/Ht 36 HHt/Hs 61 LjSa/Mr 48 St/Mr 37 HHt/Mr 62 LjHs 49 Ct/Hs 38 HHt/Ht 64 Lj/Sa 50 Tu 39 Hk/HHt 52 St/HHt 40 Ht/HHt 53 Ct/HMr 41 HtM 63 Ct/Sr 42 RSrM 43 RHtM 44 SrM 46 Sr 54 Hk/LjSa 55 Hk/Lj 56 HMr 57 Ht/Hs 58 Ht/LjSa 59 Ht/Mr 60 KMrM

4 Sijaitseeko lohko happamilla sulfaattimailla Analyysissä käytetään peltolohkoaineistoa ja GTK:n Happamat sulfaattimaat aineistoa, johon on merkitty rannikkoalueilta alueet joilla on tutkitut ja arvioitu Happamien sulfaattimaiden esiintyvyyden todennäköisyyttä. Aineiston tulisi olla valmiina vuoteen 2020-mennessä jolloin sen käyttö voi olla kattavampaa. Tässä analyysissä kuitenkin on luotu malli miten happamien sulfaattimaiden aineistoa voidaan käyttää vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentamisessa. (GTK(b), 2017) Kuvassa 2 on esitetty happamien sulfaattimaiden analyysiä. Happamien sulfaattimaiden aineisto (a.) rajataan haluttuun tarkastelualueeseen Clip työkalulla (b.) jonka jälkeen rajatusta polygoniaineistosta muodostetaan rasteriaineisto (c.). Rasteriaineiston avulla pystytään laskemaan kullekin peltolohkolle arvo happamien sulfaattimaiden esiintyvyyden todennäköisyydelle(d.). Peltolohkoaineistoon muodostetaan sarake Hapsu johon merkitään arvo 1 jos peltolohko risteää happamien sulfaattimaiden kanssa ja 0 jos peltolohko jää alueen ulkopuolelle Happamien sulfaattimaiden esiintyvyyden todennäköisyyttä ei käytetä tässä analyysissä päättävänä kriteerinä mutta sen avulla voidaan määrittää kriittisimmät alueet, joille suorittaa vesiensuojelutoimenpiteitä. a. b. c. d. Kuva 2 Kuvasarja happamien sulfaattimain analyysistä

5 Yhteenveto/Lopputulos Säätösalaojituksesta muodostetaan yksi sarake Saato_mahd johon lasketaan arvot 1 (=säätösalaojitus mahdollista) ja 0 (=säätösalaojitus ei ole mahdollista) kuvan 3 esittämän logiikan mukaan. Karsivana tekijänä on kaltevuus jonka tulee olla alle 2%. Jos kaltevuus on alle 2% ja peltolohko sijaitsee happamilla sulfaattimailla ja maalaji on hyvin vettä läpäisevää (Maa_hyv=2) tai turve-tai multamaata (Maa_hyv=1) niin arvoksi tulee 1. Vaikkei peltolohko sijaitse happamilla sulfaattimailla mutta maalaji on turve-tai multamaata (Maa_hyv=1) niin arvoksi tulee 1. Kaikissa muissa tapauksissa arvoksi tulee 0. Kuva 3 Säätösalatuksen sijoittamisen logiikka Tuloksena on taulukon 2 esimerkin kaltainen aineisto josta KOTOMA:n analyysissä viedään eteenpäin ainoastaan sarake Saato_mahd Taulukko 2 Säätösalaojituksen esimerkkitaulukko tunnus MEAN MAJORITY Maa_hyv Hapsu Saato_mahd , , , , , , , ,

6 Lähdeluettelo GTK(a). (2017). Maalajien luokitus. Noudettu osoitteesta GTK(b). (2017). Happamat Sulfaattimaat. Noudettu osoitteesta Maaseutuverkosto. (2015). Säätösalaojitus. Noudettu osoitteesta Salaojayhdistys: MAVI. (2015). Ympäristökorvauksen sitoumusehdot. Noudettu osoitteesta Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. (179/2016). Noudettu osoitteesta 22 : vy%c3%b6hyke Ympäristökeskus. (2015). Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2015. Noudettu osoitteesta Maankuivatuksen ja kastelun suunnittelu: Lisätietoa Pekka Parkkila Suunnittelija etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Puhelin: Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesiyksikkö, PL 236, Turku