Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta (TKI) -työryhmän kokous

Transkriptio

1 Muistio 1 (6) Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta (TKI) -työryhmän kokous Aika klo Paikka Osallistujat Kokouskeskus Pellava, nh. Roine, Kelloportinkatu 1 B, Tampere erillinen liite

2 Muistio 2 (6) Asia 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Esittely, keskustelu, jatkotoimenpiteet Puheenjohtaja avasi kokouksen ja todettiin osallistujat. 2 Edellisen kokouksen muistio Muistio on jaettu sharepoint-työtilassa. Hyväksyttiin muistio. 3 Järjestäjän ja tuottajan roolit TKI-toiminnan johtamisessa 4 Kehityshyvinvointikeskus (Kehys) -hankkeen eteneminen Edellisessä työryhmän kokouksessa toteutettiin pienimuotoinen työpaja järjestäjän ja tuottajan rooleista TKI-toiminnan johtamisessa. Projektipäällikkö esitteli työpajan keskeisimmät havainnot. Työryhmässä keskusteltiin vastuiden painotuksista. Havainnoista tehty visualisointi todettiin eroavaisuuksia hyvin kuvaavaksi. Ryhmässä keskusteltiin siitä, että moodi 1 (STI) tarvitsisi toteutuakseen todennäköisesti pienemmän henkilöresurssin kuin esimerkiksi moodi 3 (SI). Ryhmässä nähtiin, että uuden maakunnan TKI-yksikön pitäisi tarkastella laaja-alaisesti maakunnan eri tehtäviä ja palvella tietojohtamista, päätöksentekoa ja strategiatyötä. Vaarana todettiin olevan siiloutuminen, joka olisi ehkäistävä laaja-alaisella johtamisella. Keskustelun pohjalta projektipäällikkö vie moodiajattelun ja tehdyt havainnot loppuraportointiin. Tampereen kaupunki on hakenut STM:ltä rajoituslain mukaista rakennushankkeen poikkeuslupaa Kaupin kampukselle sijoittuvalle Kaupin kehityshyvinvointikeskukselle. Keskus yhdistäisi huippuosaamisen käytännön palveluihin ja osaajien koulutukseen uudella tavalla. Pirkanmaan maakunnan TKI-toiminnan kärkihankkeena ja eri toimijoiden yhteistyöllä Kaupin kehityshyvinvointikeskuksesta halutaan kehittää valtakunnallisesti ainutlaatuinen sosiaali- ja terveysalan uudistumisen lippulaiva. Projektipäällikkö alusti kehityshyvinvointikeskus-hankkeen tilannetta ja kiitti osallistuneita tahoja yhteistyöstä aihepiiriin liittyen. Mervi Huhtelin SYK Oy:ltä esitteli hanketta. Viime vuosi keskittyi pitkälti rakennukseen liittyviin asioihin. Tänä vuonna todettiin, ettei vielä päästä rakentamisvaiheeseen, ja onkin keskitytty miettimään sisällöllistä kehittämistä eteenpäin. Sisällöllisen konseptin kehittäminen on olennaista, sillä esim. Kampusareenan sisältöä kehitettiin noin 2 vuotta ennen rakennuksen valmistumista. Yhteistyö jatkuu tästä eteenpäin sisällöllisen yhteistyön ja resursoinnin suunnittelulla sekä tavoitteiden määrittelyllä. Ryhmässä todettiin, että konseptin eteenpäin vieminen on ehdottoman tärkeää rakennusvaiheen viivästymisestä huolimatta. Rakentamisessa kannattaa huomioida se, että valitettavan useissa tilanteissa on päädytty rakentamaan liian pieniä tiloja jo lähtökohtaisesti. Näin käy erityisesti, kun ajatellaan, että digitalisaatio vähentää tilan tarvetta. Tämä kannattaa ottaa huomioon kehityshyvinvointikeskuksen tilojen suunnittelussa ja rakentamisessa. Puheenjohtaja totesi, että sote-puolella on kovasti meneillään olevia hankkeita. Esimerkiksi Tampereen Hyvinvointikampuksella tehdään

3 Muistio 3 (6) tutkimusstrategiaa, jossa mukana Tampere3, PSHP ja Tampereen kaupunki. Ryhmässä keskusteltiin siitä, että olisiko hyvä olla joku toimija, joka koordinoisi ja katsoisi koko laajaa kokonaisuutta, ja jolla olisi myös resursseja viedä eteenpäin valittuja kärkihankkeita. Ryhmässä nostettiin esille toive, että Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa yliopistosairaalan ympärille perustettava OT-keskus ja sen kehittäminen ottaisi heti alusta lähtien laaja-alaisen näkökulman ja välttäisi siiloutumisen. OT-keskuksen kytkeytyminen Kehyksen sisältötyöhön on yksi mahdollisuus varmistaa tämä. Ryhmässä keskusteltiin, että Kehityshyvinvointikeskus Kehys voidaan nähdä ennen kaikkea palveluiden kehittämisen ympäristönä. Tästä syystä keskuksen toimintamallien kehittämisessä pitää erityisesti miettiä, miten toimintamallit sopivat juuri palvelukehittämiseen. Keskuksen toiminta ei poistaisi muita meneillään olevia eri hankkeita ja projekteja. Ryhmässä nostettiin esille kehityshyvinvointikeskuksen suunnittelun liittymäpinta TAYSin ydintoimintoihin. Palveluketju-/hoitoketjuajattelun näkökulmasta TAYS on olennainen yhteistyötaho. Ryhmässä esitettiin kysymys, olisiko joku henkilö TAYSista, joka voisi liittyä keskuksen kehityskokoonpanoon. Mervi Huhtelin kertoi lisäksi, että Kehys-hankkeen sisällölliseen kehittämiseen liittyen alueen useat korkeakoulut ja oppilaitokset ovat keskustelleet kokeiluprojektien aloittamisesta. Pienet alut olisivat helppoja toteuttaa tämän hetkisessä organisaatioiden myllerryksessä. Teemoina kokeiluissa on esimerkiksi hoitoketjujen yhteensovittaminen ja opiskelijoiden mukaan saaminen. Strategisen kehittämisen tason oltava tulevaisuudessa mukana, mutta nyt voitaisiin ensin aloittaa helpommista ja pienemmistä kokeiluista. Ryhmässä esitettiin, että sote-kehitysasioissa pitäisi vihdoin päästä syvemmälle rakenteeseen. Tarvittaisiin esimerkiksi selkeä visio siitä, miten kokonaisuus otetaan hallintaan ja saadaan kehitettyä eteenpäin kokonaisuutena. Niin kauan, kun ei ole erillisresurssia, asioita on haastavaa viedä eteenpäin. Projektipäällikkö kertoi, että nykyistä VTR-rahoitusta vastaaava tutkimusrahoitus tullaan käyttämään sosiaali- ja terveystieteelliseen tutkimukseen. Tässä yhteydessä terveysalan määrittely on tunnettu ja olemassa, mutta sosiaalipuolta ei vielä määritelty.ryhmässä todettiin, että Yliopistollinen keskussairaala on keskeinen toimija tässä yhteydessä. Pitäisi olla tiedossa millaisen rakenteen avulla voidaan luoda tutkimustoimintaa, mutta myös se, miten luodaan rakenne kehittämistoimintaan? Ryhmässä käytiin läpi, että VTR on tarkoitettu nimenomaan yliopistotasoiseen tutkimukseen. Keskusteltiin siitä, miten sos-puolen yliopistotasoinen tutkimus rakentuisi. Ryhmässä nostettiin esimerkkinä esille, että OT-keskuksen valmistelussa lähtökohtana on, että terveyspuoli on omana osanaan,

4 Muistio 4 (6) ja sosiaalipuoli on tiiviissä yhteistyössä terveyspuolen kanssa. Todettiin, että nähdäkseen laajempia tutkimuskokonaisuuksia, tarvittaisiin monitieteellinen tiimi, joka kokoaisi tilanteen mukaan yhteistyötahot koolle. Keskusteluissa VTR-rahoituksen jakamisesta nousi yhtenä toimintamallin esimerkkinä metrokarttamainen verkostomalli, joka ohjaisi, mitä verkostoja tarvitaan kun tulee uusia tutkimus-/kehityskohteita. Ryhmässä muistutettiin, että VTR-rahan jakamisesta tulee päättämään toimikunta ja rahoitus tapahtuu yhteistyöalueen tasolla. Hakijan oltava palveluntuottaja. Myös yksityinen palvelutuottaja voi hakea, mutta tutkimuksen on oltava yliopistotasoista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tutkimuksesta syntyvät tuote on tieteellinen julkaisu. Keskustelua käytiin siitä, miten VTR on alueellisesti kuitenkin vain pieni osa tarvittavaa TKI-rahoitusta (nykytaso noin 2 M ). Ison kuvan resurssoinnissa ratkaisee yleiskatteellinen rahoitus ja se, miten pärjäämme ulkopuolisen rahoituksen saamisessa. Maakunnassa voisi olla strategisempia linjauksia ja laaja-alaisempia projektihakuja tulevaisuudessa. Kehys-hankkeessa on noussut esille terveyskeskusten kehittäminen ja tutkimus. Perusterveydenhuollon tutkimusta tehdään niin terveyskeskuksessa kuin myös sairaaloissa. Tutkimusta tehdään terveyskeskuksissa kuitenkin hyvin vähän. Osasyynä on se, ettei ole rakenteita, rahoitusta eikä kulttuuria tutkimuksen tekemiselle. Myös Kehys-hankkeen toimesta tehdyssä kyselyssä nousi esille tämänkaltaiset haasteet TKI-toiminnan resursoinnissa. Kyselyn vastausten mukaan pitää olla aikaa, rahaa, osaamista ja asennetta, että tutkimusta tehdään. Ryhmässä käytiin keskustelua siitä, miten sote-puolen tutkimus pitäisi organisoida ja rakenteet muodostaa parhaalla mahdollisella tavalla. Ryhmässä esitettiin kysymys siitä, voisiko tulevaisuuden kehityshyvinvointikeskuksen tilat toimia niin TKI-kehittämisen alustana kuin myös TKI-levittämisen alustana. Tällöin palveluntuottajat pitäisi saada mukaan alustaan. Todettiin, että jos keskukseen otettaisi mukaan myös koulutuspuoli, pitäisi toimintaan saada kansallisia malleja, jotta maakuntien välillä säilyisi yhteneväisyys eikä syntyisi tarpeetonta eriarvoisuutta. Projektipäällikkö totesi vielä, että Kehityshyvinvointikeskuksen sopimuksellinen perusta on mielenkiintoinen. Sen yhteydessä on puhuttu myös allianssimallin mahdollisuudesta. Malli tulee keskusteluun ensi viikolla käytävissä palavereissa mm. korkeakoulujen, Pirkanmaa2019 muutosprojektin, PSHP:n ja Tampereen kaupungin johdon välillä. Projekipäällikkö on mukana keskustelussa. 5 Edunvalvonta ja yhteistyö TKIvoimavarojen turvaamiseksi Edellisen kokouksen jälkeen on selvitetty Varsinais-Suomen tekemää aloitetta sote-innovaatiorahoituskomponentista. Tuorein versio työpaperista on toimitettu työtilaan kokousaineistoihin.

5 Muistio 5 (6) Varsinais-Suomen kanssa käyty keskustelu on edennyt ennen vappua puhelinpalaverilla ja tilannetiedon päivityksellä. Yhteistuumin on todettu, että keskustelua on syytä avata valtakunnalliseen suuntaan. Projektipäällikkö esitteli laatimansa aloiteluonnoksen. Aloitteessa on nostettu esille eri rahoitusinstrumentteja, joista voitaisiin saada lisäresurssia TKI-toimintaan. Työryhmässä keskusteltiin siitä, onko työpaperissa tarvittavat asiat esillä. Terveysalan kasvustrategia tulisi ottaa huomioon tässä yhteydessä. Tämä tulee todennäköisesti toteutumaan ainakin Business Finlandin ohjelmana. Kasvustrategia-tapahtumaan on pyydetty Pirkanmaan kommenttipuheenvuoroa ja TKI-ryhmän projektipäällikkö on lupautunut paikalle kommentoimaan. 6 Työryhmän työsuunnitelma TKI-valmistelun työsuunnitelmaan ei täsmennyksiä. 7 Tiedotettavat asiat Tiedotettavat asiat diaan laitetaan Kehys-hankkeen lyhyt tilannekatsaus sekä kuvaus Varsinais-Suomen kanssa tehtävästä edunvalvonnasta. 8 Muut asiat Pirkanmaan sote TKI -toiminnan nykytilakartoitus julkistetaan torstaina klo 9-12 järjestettävässä tilaisuudessa Museokeskus Vapriikissa. Tilaisuus on ryhmällä tiedossa ja ilmoittautuminen alkanut. Valmistelun 2. vaihe lähestyy loppuaan. Projektipäällikkö esitteli tavoitteet ja aikataulun loppuraportille. Loppuraportin tekeminen on projektipäällikön vastuulla. TKI-työryhmän alaiset osaprojektit valmistuvat kesäkuun alkuun. Projektipäällikkö ehdotti, että työryhmä kokoontuisi kesäkuun klo 9 käymään läpi loppuraportin sisältöä. Ryhmässä keskusteltiin työryhmän työskentelystä jatkovalmistelun 3. vaiheessa, eli alkaen heinäkuusta. Ryhmässä nähtiin, että yksi vaihtoehto olisi koota teemoittain pienryhmät, joissa käsitellään eri teemaisia asioita. Valmistelun eteneminen olisi edelleen projektipäällikön ja hänen mahdollisen tiiminsä vastuulla. 3. vaiheen valmistelussa on tarkoitus päästä asioiden toimeenpanoon enemmän kuin kahdessa ensimmäisessä vaiheessa. Työryhmän työskentely on ollut tähän asti sparraavaa ohjausryhmätyöskentelyä, minkä projektipäällikkö on nähnyt erittäin arvokkaana ja rakentavana. Jatkossa työryhmän työskentely ei jatkuisi kuukausittain kokoontuvana ryhmänä, mutta tietyin väliajoin koolle kutsuttavana. 3. vaiheen valmistelun resursoinnista käydään tällä hetkellä keskustelua. 9 Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään pe klo 9-12:30, PSHP:n tiloissa. Kokouksen jälkeen tutustuminen Kaupin kampuksen TKI-ympäristöihin. Lisätietoa lähempänä.

6 Muistio 6 (6) Kauden viimeinen kokous tiistaina klo 9-11 Kokouskeskus Pellava, nh. TammerKoski. Kokous päättyy yhteiseen lounaaseen. 10 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen.