Konsernirakenne ja johtaminen -työryhmän kokous

Transkriptio

1 Muistio 1 (5) Konsernirakenne ja johtaminen -työryhmän kokous Aika klo Paikka Osallistujat Tampella, kokouskeskus Pellava, nh. Valimo erillinen liite

2 Muistio 2 (5) Asia 1 Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen sekä kokousdian esittely Esittely, keskustelu, jatkotoimenpiteet Puheenjohtaja avasi kokouksen, kirjattiin osallistujat. Kokousdian esittely: edellisen kokouksen asioiden toimeenpanon tilanne, tämän kokouksen asiat sekä tavoitellut päätökset/linjaukset. 2 Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio ( ). Kokousmuistio on luettavissa osoitteessa: 3 Sote-liikelaitoksen organisoituminen Liite 1 Sote-liikelaitoksen valmistelu on edennyt ei-suoran valinnan palveluiden kuvaamisesta liikelaitoksen rakenteiden suunnitteluun. Maakuntavalmistelun poliittisen ohjausryhmän ja johtoryhmän linjausten perusteella valmistellaan yhden liikelaitoksen mallia, joka parhaiten varmistaa sote-integraation ja kokonaisuuksien johtamisen sekä kilpailukykyisen tuotannon. Työryhmä on valmistellut useita liikelaitoksen organisaatiomalleja, joilla liikelaitoksen johtaminen toteutuisi valittujen strategisten painopisteiden mukaisesti. Liikelaitossuunnittelun projektipäällikkö Sanna Rautalammi esitteli organisaatiomalleja. Kojo -työryhmältä toivottiin näkemyksiä erityisesti liikelaitoksen ylätason (toimitusjohtaja, johtokunta, johtoryhmä, palvelulinjojen johto) rakentumiseen. Taustamateriaali on työryhmän työtilassa. Keskusteltua: Liikelaitosvalmistelussa on luotu viisi vaihtoehtoista organisoitumismallia. Jättimäinen ja haastava kokonaisuus, jota kaikki katsovat omasta näkökulmastaan. Mallien nimeäminen pääteeman mukaan voisi helpottaa mallien erojen hahmottamista. TAYS:n sisäisiä laatikoita kannattaa uudelleen arvioida ja tarkastella. Terveyskeskussairaaloiden asemoituminen malleissa? Integraatio erittäin haastavaa jopa pelkästään erikoissairaanhoidon sisällä. Case manager-toiminto hyvänä käytäntönä. TAYS:n asemoituminen ja yhteistyö Kanta-Hämeen kanssa. Syntyykö erillinen yhtiö? Vaikuttaa oleellisesti liikelaitoksen organisointiin. Tarvitaan siirtymämalli, joka kehittyy ajan myötä. Mietittävä myös miltä mallit näyttävät henkilöstön asemoitumisen kannalta. Myös johtamisvälineillä ja toimintatavoilla ratkotaan integroinnin haasteita, ei ainoastaan organisoinnilla. Aluemallissa haasteena määritellä, kuka neuvottelee ja kenen kanssa.

3 Muistio 3 (5) Kehittäminen tai esimerkiksi viestintä eivät voi irtautua kauaksi konsernipalveluihin, kuuluvat kaikkeen ja kaiken tasoiseen toimintaan organisaatiossa. Työntekijöiden toiminnallisen sijainnin ei tarvitse olla varsinaisen yksikön/toimialueen mukainen. Ateria-, turva-, kotihoidon-, liinavaatetus- yms. tukipalvelut. Miten muissa yliopistollisen sairaalaan maakunnissa on liikelaitoksen organisoitumista pohdittu? Tuotannon organisointia ei moni vielä pohdi, fokus enemmän järjestämisessä. Pirkanmaa tuotannon organisoinnin suhteen ehkä pidemmällä kuin moni muu. 4 Maakunnan johtaminen Liite 2 Hallintosääntö on maakunnan johtamisen keskeinen ohjausväline. Siinä määritellään maakunnan toimielin- ja viranhaltijarakenne sekä niiden väliset toimivalta- ja vastuusuhteet. Hallintosäännön rinnalla kunnissa (suurista kaupungeista mm. Oulu ja Tampere) on käytössä johtamisjärjestelmä -dokumentti, joka sisältää johtamisrakenteiden lisäksi johtamisen toimintamallit ja periaatteet. Tulevan maakunnan johtamisjärjestelmää on käsitelty Kojo -työryhmässä Maakunnan johtamisessa sekä poliittisessa että toiminnallisessa painottuvat alkuvaiheessa muutoksen johtaminen, henkilöstön tukeminen sekä uudistuksen hallittu toimeenpano. Johdon muutosvalmennusten suunnittelua tehdään henkilöstötyöryhmässä. Myös luottamushenkilöiden valmennuksen suunnittelu on käynnistetty. Johtamisen periaatteiden ja valmennusten sisältöjen määrittelyn tueksi on koostettu kirjallisuuskatsaus julkisen johtamisen muutostrendeistä sekä työelämän murroksen vaikutuksista johtamiseen. Katsaus on luettavissa Kojon työtilassa. Sen pohjalta esitetään nostettavaksi keskeisimmät johtamisen painopisteet uudessa maakunnassa. Tarja Puskala ja Lassi Salminen esittelivät asiaa. Yhteenveto työskentelystät: Maakunnan alkuvaiheessa muutosjohtamisessa tulee huomioida myös maakunnan perustamisen ja integraation haasteet. Uuden organisaation rakennuskyky ja henkilöstön tuominen yhteiseen toimintakulttuuriin on perustamisvaiheessa tärkeää, jotta tulevaisuudessa maakunnan strategisella kehittämisellä ja jatkuvalla kasvulla on vakaa pohja. Johtamisella tulee olla kyvykkyys ratkaista ja ennaltaehkäistä vaikeitakin ristiriitatilanteita. Maakunnan johtamisessa kaivataan visionäärisyyttä. Ennakointi ja tiedolla johtaminen ylläpitää uudistumiskykyä ja maakunnan reaktionopeutta toimintaympäristön muutoksissa. Johtamisen tulee olla läpinäkyvää ja sitoutua tehtyihin päätöksiin sekä toimintatapoihin. Linjauksien ja päätöksien tulee olla linjassa läpi organisaation.

4 Muistio 4 (5) Verkostojen johtaminen. Kumppanuus ja luottamus ovat konsernissa ja verkostoissa toimimisen edellytys synergioiden hyödyntämiseksi ja maakuntakonsernin edun varmistamiseksi. Laajan kokonaisuuden johtamisessa on myös tärkeää tunnistaa strategisen ja operatiivisen johtamisen paikat ja rajapinnat. Kumppanoidutaan hyötyjen lisäämiseksi. Asiakaslähtöinen johtaminen asiakkaan mukaan palveluita rakentamana ja kehittämään. Ihmisten tarpeita vastaavat aukioloajat, maakunta ei voi olla auki vain Asiakaslähtöinen johtaminen ja palvelulogiikka. Politiikka edustaa asukasta ja poliittinen johtaminen maakunnan arvoja. Kysymyksenä kuka/mikä hallitsee asukkaan toiveita ja miten politiikkaa johdetaan? Uudistumisen mahdollistamiseksi tarvitaan uudenlaista ja ketterää henkilöstöpolitiikkaa ja motivoivaa, mahdollistavaa muutoksen johtamista. Nyt on se paikka, joka tulee hyödyntää! Rekrytoinneissa tulee huomioida strategiset tavoitteet ja organisaation arvot ja osaamisen kehittämiseen tulee panostaa. Uudet sukupolvet arvostavat työelämää ja yksilöä eri tavalla. Dialogi ja vuorovaikutus edellyttävät foorumeja ja alustoja dialogiselle johtamiselle. Henkilöstö on aidosti kehittämässä toimintaa ja itseohjausta tuetaan/mahdollistetaan. Johtaminen on motivoivaa ja sitoutuvaa. Uudistumiskyvyn ylläpito ja reaktionopeus. Työryhmä kommentoi Pirkanmaan hallintosääntöluonnoksen Maakunnan johtaminen -kohtaa. Taustamateriaali ja työryhmän vastausten koonti ovat tutustuttavissa työtilassa. Keskusteltua: Alkuun hyväksyttävä sellainen hallintosääntö, jolla päästään liikkeelle ja joka luo perustan myöhemmälle päätöksenteolle. Hyväksyttävä se, että hallintosääntö ei tule kerrasta valmiiksi, koska muu organisaatio ja tekeminen on vielä monelta osin täsmentymätön. Hallintosääntö määrittää, missä kehikossa ohjaus tehdään. Hallintosäännössä ei voi olla abstrakteja asioita. Johtamisen arvot eli ns. pehmeät asiat tulisi kirjata muuhun dokumenttiin kuin hallintosääntöön, esim. johtamisjärjestelmään. Hallintosäännössä voidaan kuitenkin viitata siihen. Johtamisen toimintaperiaatteet ja eettiset periaatteet kirjataan johtamisjärjestelmään tai muuhun asiakirjaan, ei hallintosääntöön. Pehmeitä arvoja ja periaatteita voisi mahdollisesti nostaa hallintosäännön tiivistelmäosioon. Hallintosääntö liimaa järjestäjää ja tuotantoa yhteen. Maakunnan johtajisto koettiin juuri tästä syystä tärkeäksi (yhteiskehittäminen ja kumppanuus). Hallintosäännön sisällöt eivät saa olla päällekkäinen erillisen johtamisjärjestelmä-dokumentin kanssa. Valiokuntien puheenjohtajien tehtävät lisättävä 4. lukuun.

5 Muistio 5 (5) Hallintosäännössä voisi mahdollisesti olla maakunnan johtoryhmälle yleisiä minimisäännöksiä (esimerkiksi sote-järjestämisjohtaja kuuluu maakuntahallinnon johtoryhmään). 5 Kojon loppuraportti Työryhmien tulee loppuraporteissaan arvioida niille asetettujen tavoitteiden ja työsuunnitelmien toteutumista kesäkuun loppuun mennessä. Raporteissa arvioidaan työryhmän tehtäväkohtaisten tavoitteiden saavuttamista sekä esitetään väliaikaishallinnon ratkaistavaksi/päätettäväksi esitettävät asiat. Raportoinnissa esitetään lisäksi mahdolliset valmisteluun liittyvät haasteet, mahdolliset tuki- ja resurssitarpeet sekä riskienhallinta. Kojon loppuraportointi on työryhmän työtilan kansiossa "Loppuraportti ". Työryhmän riskiarvio löytyy työtilan kansiosta Riskienhallinta. Tarja Puskala esitteli asiaa. Työryhmä hyväksyi osaltaan loppuraportoinnin. 6 Tiedotettavat asiat Johtamisen painopisteenä uudistuksen alkuvaiheessa on muutosjohtaminen, jolla varmistetaan muutoksen hallittu toimeenpano. Hallintosääntö nähtiin määrämuotoisena asiakirjana ja ns. pehmeät ohjauskeinot tulisi sisällyttää johtamisjärjestelmään. Työryhmä hyväksyi loppuraportin. 7 Muut asiat 8 KOJO:n teemojen jatkovalmistelu ja arvio työryhmätyön jatkamisesta Keskusteltiin työryhmän teemojen jatkovalmistelusta puheenjohtajan johdolla. Keskusteltua: Jatkovalmistelun suunnat ja organisoituminen vielä auki, niitä pohditaan vielä ennen lomia. Selvennettävä, millainen on työryhmärakenne ja valmistelun organisointi jatkossa, miten ryhmät työskentelevät, työryhmien työjärjestykset jne. Syksyllä tavoitellaan projektimaisempaa tekemistä. Toivotaan projektipäälliköitä jalkautumaan enemmän organisaatioihin suoraan. Muiden maakuntien benchmarkkaus. Maakunnan johtamisjärjestelmä voisi olla oma projektikokonaisuutensa, johon yhdistyy Kojon ja hallinto ja laki - työryhmän työtä. Omistajaohjauksen sisältöjen pohdinnat vaativat lisäresursointia ja tekeviä käsiä. 9 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

6 Konsernirakenne ja johtaminen: tiedotettavat asiat Johtamisen painopisteenä uudistuksen alkuvaiheessa on muutosjohtaminen, jolla varmistetaan muutoksen hallittu toimeenpano. Hallintosääntö nähtiin määrämuotoisena asiakirjana ja ns. pehmeät ohjauskeinot tulisi sisällyttää johtamisjärjestelmään. Työryhmä hyväksyi loppuraportin