Hyvinvointioppiminen kehitysyhteisössä ja kasvatusosaaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointioppiminen kehitysyhteisössä ja kasvatusosaaminen"

Transkriptio

1 Hyvinvointioppiminen kehitysyhteisössä ja kasvatusosaaminen Keski Palokan koulun Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto *ks. AL Lämsä (toim.) Verkostot vahvoiksi. PS Kustannus. Jyväskylä sivut 17 47

2 Lapsen kasvatuksen ja palvelujen kaaos! Ajattelu ja toiminta historian tuotetta Tutkimustieto lasten kehityksestä, vanhemmuudesta ja kasvatuksesta uutta ei ole päässyt ohjaamaan Lasten ja lapsiperheiden palveluja rakennettu pala palalta Ministeriöitä, hallintokuntia, ammattikuntia, tietojärjestelmiä, lakeja, virkaehtosopimuksia Mikä toimi 1900 luvulla, ei toimi tänään? Uusia haasteita Psykososiaalinen hyvinvointi 2

3 Kaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen! Ei riitä, että muurahaiset ahertavat! Tarvitaan yhteinen ymmärrys keosta, jota rakennetaan! 3

4 Kun kaikki ei menekään hyvin kenen syy? Viisi selitystä: 1. Biologinen perimä/dna 2. Aikuiset vanhemmat, muut läheiset, ammattihenkilöt, ym. vuorovaikutus, elinolot, yms. 3. Lapsi 4. Tuonpuoleinen, kohtalo 5. Edelliset erilaisina yhdistelminä Mitä voimme ensisijaisesti muuttaa? Useimmiten haasteena vuorovaikutus =KASVATUS 4

5 Neljä aikuisille yhteistä kysymystä: 1. Miten ymmärrämme lapsen kehityksen? 2. Miten lapsen hyvinvointi kehittyy? 3. Miten parhaiten tuemme lapsen kehittymistä hyväksi ja hyödylliseksi aikuiseksi? 4. Miten ymmärrämme kasvatuksen? Onko mahdollista hahmotella yhteisiä vastauksia näihin kysymyksiin? 5

6 Yhteisen tulkinnan tulisi avautua ilman erityistä tukea vanhemmille, lapsille ja nuorille, eri ammattiryhmille yhdistää koeteltua ammattikokemusta ja tutkimusta Kolme ehdotusta: 1. Lapsen kehitys aikuiseksi 2. Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan 3. Lapsi varttuu kehitysyhteisöissä ja niiden kasvatuskumppanuudessa 4. Kasvatus kotikasvatuksen tuki, perhekasvatus sitoutuminen, osaaminen, jaksaminen 6

7 Lapsesta aikuiseksi Kypsyys aikuiseksi siirtynyt myöhemmäksi Fyysinen kypsyminen varhaistunut, mutta maailma on yhä monimutkaisempi aikuisuuteen vaaditaan enemmän Suuret yksilölliset erot Murrosiässä 3 4 vuotta Neljä kriittistä vaihetta 0 2, 5 7; 10 13, Hitaasti kehittyvät vaarassa 7

8 Hyvinvointioppiminen Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan samoin kuin lukemista ja laskeminen. Hyvinvointioppiminen alkaa syntymästä, jatkuu yli koko elämänkulun Myös yhteisöt (perheet, koulut, kunnat, ym.) oppivat hyvinvointia ja pahoinvointia ( oppivat organisaatiot ) 8

9 Mitä tarkoittaa oppiminen tässä yhteydessä? Hyvinvointi tulkitaan usein TAHDON /motivoinnin asiaksi Ihmisen voisivat hyvin jos todella tahtoisivat Esim. oppilaat auditorioon ja guru puhuu huumeista Oppiminen antaa realistisemman perustan Terveysoppimiseen ainakin 10 oppituntia! Mieluummin 20 30! 9

10 Opettajat ovat oppilaan hyvinvoinnin asiantuntijoita! Hyvinvointi oppiminen osaaminen ja sen arviointi opettaminen Opettajan hyvinvointiarviointi ennustaa parhaiten oppilaan hyvinvoinnin tulevaisuutta 10

11 Mitä on hyvinvointiosaaminen? Hyvinvointioppimisen oppiaineet 1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen pätevyys 2. Tottumukset Varhaislapsuus Arjen rytmit/ajankäyttö Liikkuminen Ruokailu Keskilapsuus Uni, lepo, rentoutuminen Itsehoito 3. Oppimaan oppiminen (varhaislapsuudesta alkaen) 4. Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja sanoittaminen (Varhaislapsuudesta alkaen) 5. Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi/tulkinta (Keskilapsuus) 11

12 Sosiaalisesta ptevyydestä Halu ja kyky: 1. Halu olla ihmisten kanssa on synnynnäinen temperamenttipiirre 2. Kyky olla heidän kanssaan eli sosiaalisen osaaminen opitaan kokemuksen ja kasvatuksen kautta Keltikangas Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus (WSOY 2012) 12

13 Onko hyvä käytös sosiaalista osaamista? Hyvä käytös ei ole yksilöllinen taito; Hyvän käytöksen sisältö sanellaan ulkopuolelta. Keltikangas Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus, WSOY

14 Sosiaalinen tilanne säätelee osaamisen ilmenemistä Lapsen maine ryhmässä säätelee millaista käyttäytymistä häneltä odotetaan/pidetään sopivana lapsen sosiaalista osaamista ylläpitävä noidankehä 14

15 Noidankehä 1. Lapsen sosiaalisissa taidot ja emootioiden säätely kehittyvät hitaasti 2. Käyttäytyy häiritsevästi ja epäempaattisesti 3. Muut reagoivat torjunnalla ja vetäytymällä. Lapsen sosiaalinen maine aktivoi muut välttelevään käyttäytymisen 4. Lapsi ei tule hyväksytyksi ryhmässään. 5. Hän ei saa sosiaalisista taidoistaan palautetta tai se on usein kielteistä. 6. Sosiaalinen osaaminen ei kehity! 15

16 SDQ/Sosiaalisuus: Summapistemäärä (Helsingin seutu, 7 luokat/13 vuotiaat, syksy 2011, N=8 551) Pojat Tytöt Hidas kehitys sosiaalisessa osaamisessa (pisteitä alle 5) Pojat 17 % Tytöt 6 % Rimpelä: 5Keski Palokan 6 koulun

17 Mitä tehdään, kun lapsen sosiaalinen kehitys on viivästynyt? Esimerkkinä käytöshäiriöt Voimaperheet Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus Käytöshäiriö ei lapsen aivoissa vaan lapsen ja aikuisten vuorovaikutussuhteissa Tarjotaan vanhemmille/muille aikuisille keinoja kasvatustaitojen kehittämiseen lasten ongelmien hallitsemiseen. 17

18 Elimistön/mielen viestit ja niiden tulkinta Ihmisen elimistö ja mieli lähettävät jatkuvasti viestejä tilastaan, tasapainostaan, voinnistaan 18

19 Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Vuorovaikutus Ravinto Lapsen elämänkulun tasapaino/hyvinvointi Kuormitus Lepo Mielialakemia: Päihteet, tupakointi, piristeet, lääkkeet 4. Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus Havaitseminen Tulkinta Sanoittaminen Toiminta 1. Läheiset aikuiset Vaistonvarainen tulkinta

20 Miten miehet ja naiset eroavat toisistaan? 13 vuotias poika Kevätpörriäisessä 1970 luvulla: Miehet kuolevat nuorina, mutta naiset kärsivät enemmän! 20

21 Ihmistä ei voi löytää yhden nahan sisältä Ihmiseksi kehitytään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa Kuuluminen yhteisöihin välttämätöntä! Lapset ovat laumaeläimiä, eivät asiakkaita 21

22 Palvelut vs. kehitysyhteisöt Palvelut perustuvat asiakkuuteen ongelma/tehtäväkeskeisiä ydinosaaminen keskittyy ongelmaan/tehtävään Kehitysyhteisöt perustuvat osallisuuteen enemmän kuin jäsentensä summa oma kulttuuri, etos arjen ongelmiin vastataan ilman asiakkuutta yhteisöosaaminen 22

23 Kehitysyhteisö 23

24 Lapsi varttuu hyvinvointiekosysteemissä, joka koostuu kehitysyhteisöistä: perhe, asuinalue/yhteisö, päiväkoti/varhaiskasvatus, koulu, harrastukset, media, katu, Lapsi kuuluu moneen rinnakkaiseen kehitysyhteisööön jäsenä, ei asiakkaana 24

25 Kasvatuskumppanuus Useat rinnakkaiset kehitysyhteisöt haastavat kasvatuksen ja vanhemmuuden > vanhemmuus on yhä vaikeampaa: Miten kehitysyhteisöt suhtautuvat toisiinsa? Entä palvelujen suhde kehitysyhteisöihin Millainen kokonaisuus ohjaa lapsen kehitystä? ohjattuna vs. sattumanvaraisesti? 25

26 Palvelut vahvistamaan kehitysyhteisöjä Palvelujen päätehtävä tukea kehitysyhteisöjä? Koulu Perhe Varhaiskasvatus > Lapset oppivat selviytymään ongelmista kotona, koulussa, päiväkodissa Tavoitteeksi häiriö Palvelut palvelujen asiakkuuksien vähentäminen 26

27 Koulutusta ja kehittämistä Jyväskylässä 2009 > :Educoden ja kolmen peruskoulun yhteinen koulutushanke Hyvinvointioppiminen perusopetuksessa Kokoonnuttiin parin kk:n välein koulutuspäivään Edellä esitetty kerrottiin opettajille Mitä tämä voisi tarkoittaa peruskoulussa? Koulut kehittivät omia sovellutuksiaan Yksi koulu yhdisti VAVA:n arviointikeskusteluihin syksyllä 2010 Kokemukset rohkaisevia 27

28 Miten hyvinvointiarviointi voidaan tehdä peruskoulun arjessa? Vahvuudet ja vaikeudet menetelmä Johdettu SDQ:sta Sovellettu jo yli 70 maahan 28

29 Vanhemmuus ja välittäminen vai kasvatus? Vanhemmuus ja välittäminen lasten hyvinvointikeskustelun/tutkimuksen ydinkäsitteeksi 1990 luvulla Suuret teemat 2000 luvulla Vanhemmuus hukassa Kasvatusvastuu siirretty yhteiskunnalle, koululle, päivähoidolle Jos välittäisimme enemmän, ongelmia olisi vähemmän Väitän: Olemme olleet harhapoluilla! 29

30 Onko vanhemmuus hukassa? Ei, vanhemmuus on tänään paljon vahvempaa kuin koskaan aikaisemmin! Kuritusväkivalta vähentynyt Isät enemmän mukana lasten elämässä Lapsen kehityksestä tiedetään paljon enemmän Mutta, vanhemmuus onvaikeampaa Sama vanhemmuus, joka oli vahvaa 1970 luvulla, ei riitä 2010 luvulla Kun vanhemmat eivät osaa tai/ja eivät jaksa, lapsen kehitys vaarantuu enemmän kuin aikaisemmin 30

31 Vanhemmuuden kritiikki haittaa kasvatuksen tukemista Jokainen isä ja äiti pohtii: Osaanko kasvattaa viisaasti? Onko vanhemmuuteni hukassa? Enkä välitäkään riittävästi/oikein? Syyllistäminen/syyllistyminen Vanhemmuuden kritiikki kohdistuu herkkään kohtaan olenko epäonnistumassa isänä/äitinä Miksi voin keskustella avoimesti golftaidoistani, mutta en vanhemmuudestani? 31

32 Mannerheimin lastensuojeluliiton vuosiraportti yhteydenottojen perusteella vanhemmilla on korkea kynnys hakea ammattiapua silloin, kun kyseessä on oma vanhemmuutta koskeva huoli. Osa apua hakeneista vanhemmista taas kokee, ettei viranomaisilla ole keinoja auttaa heitä. Pahimmillaan kohtaamiset ammattilaisten kanssa lisänneet vanhempien syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteita. Siksi olisi löydettävä uusia keinoja, joilla poistaa avun hakemisen kynnykset ja varmistaa asianmukaisen tuen Rimpelä: saaminen." Keski Palokan koulun 32

33 Tarvitsemmeko uusia keinoja vai riittäisivätkö vanhat jo unohtuneet? Kotikasvatuksen tuki ja perhekasvatus olivat tärkeitä teemoja 1970 ja 1980 luvuilla 33

34 Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma 1974 kasvatuskeskustelulle ominaista kasvattajia hämmentävä asenteiden ja suositusten heilahtelu.. Kasvatustiedon hankkiminen on jäänyt omaaloitteisuuden varaan eikä kasvatukseen ole saanut henkistä tukea, kun usein lähisukulaiset puuttuvat ja joukkotiedotuksen sanoma on ollut ristiriitaista. kodit tarvitsevat nykyistä enemmän ja nykyistä selvempää ohjausta kasvatustehtävässään. 34

35 Lapsipoliittinen ohjelma/mll 1974.yhteistyössä alan järjestöjen, sosiaali, koulutus ja terveydenhuolto viranomaisten ja alan tutkijoiden kanssa on käynnistettävä pitkäaikainen myönteisten kasvatusmenetelmien kampanja, jonka yhteydessä annetaan malleja kasvatusongelmien ratkaisemiseksi erilaisissa tilanteissa. Terveyskeskusten neuvolatoiminnan, päivähoitoon liittyvän vanhempainohjauksen sekä muun valistus ja ohjaustoiminnan on nivellyttävä joustavaksi kasvatusneuvonnan verkostoksi Perus ja keskiasteen koulutuksessa on perhekasvatukselle ja tiedolle ihmisen kehityksestä sekä juuri lapsen kehityksestä ja lastenhoidosta annettava nykyistä selvempi asema. 35

36 Kansainvälisen lasten vuoden 1979 komitean raportti (1980) Erityisesti on korostettava opettajan vastuuta kasvattajana ja lapsen kokonaiskehityksestä vastaavana aikuisena, samoin kuin kasvattajien yhteistyön tärkeyttä. 36

37 Mitä perhekasvatuksella tarkoitettiin? (ks. Perhekasvatustyöryhmä. STM/Muistio 1981:7) Perhekasvatuksella on ymmärretty kaikkea sellaista inhimillistä kasvua edistävää valistustyötä, ohjausta, neuvontaa ja henkistä tukea, jolla pyritään perheenjäsenyyden edellyttämien tietojen, taitojen ja asenteiden kehittämiseen. 37

38 Perhekasvatus on ammattihenkilöiden toimintaa perheen tukemiseksi 38

39 Perheen tukeminen ja kasvatus jäivät ongelmien ehkäisyn ja hoidon ja vanhemmuuden varjoon 1980 luvulla opittiin tunnistamaan/diagnostisoimaan/hoitamaan ongelmia perheneuvolatutkimus 1988: vanhemmat hakivat tukea kasvatukseen henkilöstö koki olevansa terapeutteja 1990 > kotikasvatus perheiden vastuulla ei ammatillista tukea ongelmat (tunnistaminen, ehkäisy ja hoito) keskiöön ongelma asiantuntijat hallitsivat keskustelua vanhemmuus ja välittäminen syrjäyttiväy kasvatuksen häiriöpalvelujen kuormitus alkoi kasvaa 2010 > tuki ansaitaan ongelmilla, esim. lastensuojeluilmoitus häiriöpalvelujen kuormituksen kasvu jatkuu 39

40 Kasvatus on sekä hyvinvoinnin edistämistä kasvatuksen tuki kaikille kasvattajille osana universaalipalveluja että vaikeidenkin ongelmien hoitoa jokaiselle erityistäkin tukea saavalle 40

41 Mitä pitäisi tehdä? Kuka kasvattaa? Vanhemmat, mutta myös muut kodin aikuiset usein myös sisarukset päivähoidon henkilöstö koulun henkilöstö harrastusten ohjaajat/valmentajat. Yhteinen kasvatustehtävä > kasvatuskumppanuus 41

42 Mistä kasvatus rakentuu 1.? Kasvatus on toimintaa, tekemistä, erottaa toiminnan toimijasta. Keskittyminen toiminnan/tekemisen kehittämiseen tulee mahdolliseksi. Syyllistäminen/syyllistyminen vähenevät Leimaamatonta tukea perheelle 42

43 Mistä kasvatus rakentuu 2.? Välittäminen Sitoutuminen Osaaminen Jaksaminen 43

44 Mistä kasvatus rakentuu 3.? Sitoutuminen Osaaminen Luottamus Valta Kasvatus Jaksaminen 44

45 Mitä tämä voisi tarkoittaa käytännössä? 1. Yhteinen ymmärrys hyvinvoinnista ja kasvatuksesta Hyvinvointi ja kasvatus keskusteltavaksi 2. Yhteistä kasvatusvalmennusta kaikille kasvattajille 45

46 Hyvinvointi ja kasvatus mukaan peruskoulun arviointikeskusteluihin! Hyvinvointioppiminen peruskoulussa useita sovellutuksia Kehitettiin koulupiloteissa, kehittäjäopettajat Suuri pilotti kaikissa peruskouluissa VAVA menetelmä kaikissa peruskouluissa 1., 3., ja 6. vuosiluokilla, sekä pilottina 7. ja 9. luokilla ja varhaiskasvatuksessa 46

47 VAVA menetelmä: Viisi vaihetta 1. Käynnistetty VAVA hyvinvointiarvioinnilla opettaja, huoltaja (4 16 v.) ja oppilas (ikä 9 16) arvioivat samat 25 väittämää kehitetty Englannissa 1990 luvulla, (ks. painopistettä siirretään vahvuuksiin, kehitteillä 2. Hyvinvointiarvioinnin tulostus Tulokset muokataan helposti tulkittaviksi 3. VAVA hyvinvointikeskustelu esimerkiksi perusopetuksen arviointikeskustelun yhdeksi aiheeksi otetaan VAVA hyvinvointiarvioinnin tuklokset 4. Keskustelu kasvatuskumppanuudesta 5. Sovitaan jatkotoimenpiteistä huoltajat, oppilas ja opettajat sopivat yhdessä, onko tarvetta jatkotoimiin ja jos on, millaisiin 47

48 Viisi ulottuvuutta, 5x5 väittämää Vastaaminen Ei pidä paikkaansa/pitää osittain paikkansa/pitää täysin paikkansa Pisteytys 1,2 ja 3, suunta vaihtelee Viisi ulottuvuutta 1. Sosiaalisuus 0 >10 (vahvuus) 2. Kaverisuhteet 10 > 0 (vahvuus) 3. Tunne elämä 10 > 0 (vahvuus) 4. Tarkkaavaisuus 10 > 0 (vahvuus) 5. Käytös 10 > 0 (vahvuus) 48

49 Sosiaalisuus mitattuna Vahvuudet ja vaikeudet menetelmällä: Pyrin olemaan ystävällinen muita ihmisiä kohtaan. Otan muiden tunteet huomioon. Jaan mielelläni toisten kanssa tavaroitani (karkkeja, pelejä, kyniä jne.). Haluan auttaa, jos joku on surullinen, pahoilla mielin tai voi huonosti Olen kiltti pienempiäni kohtaan. Tarjoudun usein auttamaan muita (vanhempiani, opettajia, muita lapsia tai nuoria). 49

50 Esimerkki tulostuksesta, 13 vuotiaat VAVA ongelmasumma, % jakauma (N=1131) % Tulosta tulkitaan kuin lämpömittarin lukemaa mitä pienempi pistemäärä, sitä paremmin lapsi voi

51 Kriittinen vaihe: Hyvinvointi ja kasvatuskeskustelu Alle 9 vuotiaiden lasten ollessa mukana keskitytään vahvuuksiin Sosiaalisuus: > 10 vahvuuksia Kaverisuhteet, tunne elämä, tarkkaavaisuus, käytös, summapisteet > 0 vahvuuksia 51

52 Hyvinvointioppimista, kasvatuskumppanuutta ja hyvinvoinnin varastokirjanpitoa Kasvatuskumppanuus Elimistön ja Sosiaalinen mielen viestit osaaminen VAVA menetelmä varhaiskasvatukseen/perusopetukseen Lapsen hyvinvoinnin yhteinen arviointi Tilastotietoa oppilaiden hyvinvoinnista luokkakoulu ja kuntatasolla 52

53 Mikä tärkeintä? Tutustutaan yhdessä lapsen hyvinvointiin vanhemmat ja opettajat oppivat Opitaan keskustelemaan yhdessä Erilaiset näkökulmat ja arviot näkyviin Sama menetelmä 4 >16 v. Kerran vuodessa, antaa kuvan lapsen kehityksestä Jos tarvetta tehostettuun/erityiseen tukeen, jatko oppilashuollossa 53

54 Sähköinen sovellutus tulossa Jyväskylän oma sovellutus Vilmassa Toiveena kehittyneempi sähköinen sovellutus valtakunnallisesti yleistettävä 54

55 Lopuksi Vanhemmuus ja isovanhemmuus tuovat elämään iloa ja onnea! 55

56 Kiitos mielenkiinnosta! 56

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämiseen

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämiseen Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämiseen Kymenlaakson varhaiskasvattaja 2015 Kouvolan Kuusankoski-talo 14.2.2015 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen

Lisätiedot

Lapsi oppii hyvinvointia - ja myös pahoinvointia - kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuudessa

Lapsi oppii hyvinvointia - ja myös pahoinvointia - kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuudessa Lapsi oppii hyvinvointia - ja myös pahoinvointia - kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuudessa Nero-seminaari/MLL 7.5.2015 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Ajatuksiani löytyy myös: Rimpelä M. Kasvatuskaaoksesta

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee

Lisätiedot

Ei Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus. KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, 7.8.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto

Ei Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus. KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, 7.8.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Ei Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, 7.8.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Perheiden, lasten ja nuorten tulevaisuus Miten uudistaisin perusopetusta?

Lisätiedot

ääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille

ääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille Lapsiperheiden määm ääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille XII Perhetutkimuksen päivp ivät Jyväskyl skylä dosentti Tampereen yliopiston terveystieteen laitos

Lisätiedot

Hyvinvointi - ja myös pahoinvointi opitaan: Miksi pahoinvointi alistaa hyvinvoinnin nuoren kehityksessä? Matti Rimpelä Tsemppiä finaaliin - hankkeen

Hyvinvointi - ja myös pahoinvointi opitaan: Miksi pahoinvointi alistaa hyvinvoinnin nuoren kehityksessä? Matti Rimpelä Tsemppiä finaaliin - hankkeen Hyvinvointi - ja myös pahoinvointi opitaan: Miksi pahoinvointi alistaa hyvinvoinnin nuoren kehityksessä? Matti Rimpelä Tsemppiä finaaliin - hankkeen 24.7.2012 Matti Rimpelä 1 Lasten hyvinvoinnin menestystarinaa

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen ja hyvinvointiosaaminen nuorisopolitiikassa

Hyvinvointioppiminen ja hyvinvointiosaaminen nuorisopolitiikassa Hyvinvointioppiminen ja hyvinvointiosaaminen nuorisopolitiikassa Valtakunnalliset Työpajapäivät Lahti 26. 27.3.2014 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto *ks. AL Lämsä (toim.) Verkostot vahvoiksi.

Lisätiedot

Mitä tulisi tehdä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi? EDUCA Helsinki 26.1.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto

Mitä tulisi tehdä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi? EDUCA Helsinki 26.1.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Mitä tulisi tehdä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi? EDUCA Helsinki 26.1.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Ensin lapsen kehityksestä aikuiseksi Ekologinen tulkinta: Kehitysyhteisöt ja

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö Oulun seudun kunnissa. 16.4.2013 Matti Rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto

Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö Oulun seudun kunnissa. 16.4.2013 Matti Rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö Oulun seudun kunnissa 16.4.2013 Matti Rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto Virikkeeksi Miten ymmärrämme lapsen/nuoren käytöshäiriön? Ei lapsen/nuoren päässä, vaan

Lisätiedot

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Palvelujen järjestämisen viitekehys Palvelusuunnitelma 2010 2013 2009 Kaikki palvelut paitsi sairaanhoito

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Lapsiperheiden määräaikainen hyvinvointiarviointi: Pohdintoja tulkinnoista ja seurannasta

Lapsiperheiden määräaikainen hyvinvointiarviointi: Pohdintoja tulkinnoista ja seurannasta Lapsiperheiden määräaikainen hyvinvointiarviointi: Pohdintoja tulkinnoista ja seurannasta Katse lapseen hankkeen workshop Alle kouluikäisten lasten hyvinvoinnin tarkastelu varhaiskasvatus-/ päivähoito-

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Matti Rimpelä, tutkimusprofessori, Stakes

Matti Rimpelä, tutkimusprofessori, Stakes Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys 13.2.2008 1 Mitä uutta osaamista lasten ja heidän perheidensä hyväksi tutkimus voisi tuottaa? Tutkiva työpaja: Lasten hyvinvointi ja terveys Suomen Akatemia

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaisesti järjestettyjä lasten ja nuorten palveluja

Kohti kokonaisvaltaisesti järjestettyjä lasten ja nuorten palveluja Kohti kokonaisvaltaisesti järjestettyjä lasten ja nuorten palveluja Lasten ja nuorten palvelut uudistuvassa kunnassa FEG-seminaari, Helsinki, 28.5.2014 Matti Rimpelä, dosentti Tampereen yliopisto Esitykseni

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö Valtakunnalliset Neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Paasitorni, Helsinki Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut Palvelupäällikkö, Kirsi Leinonen Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Kasvata ilolla Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Lapsen oikeudet toteutuvat kun aikuiset ottavat niistä vastuun sekä kunnioittavat lapsen ihmisarvoa. Lapsen oikeuksissa on kysymys myös

Lisätiedot

Johtajana lapsen ja perheen elämänkaarisissa palveluissa

Johtajana lapsen ja perheen elämänkaarisissa palveluissa Johtajana lapsen ja perheen elämänkaarisissa palveluissa Markku Rimpelä, tilaajajohtaja, lasten ja nuorten palvelut, Hämeenlinnan Tutkimus: Osallistavan oppimisen malli ja osallistavan oppimisen oppimisympäristöt

Lisätiedot

Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017. Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31

Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017. Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31 Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31 2 (5) 1. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET Aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot