a saus t-v... * AJANKOHTAISTA 2/1 982 METSÄTEHON TOIMINTA VUONNA 1981 Puuntuottaminen Korjuu ja kaukokuljetus Koonneet Erkki Hänninen ja Sture Lampen

Transkriptio

1 MITSATIHDN a saus 2/1 982 AJANKOHTAISTA Koonneet Erkki Hänninen ja Sture Lampen METSÄTEHON TOIMINTA VUONNA 1981 Yleistä Johtoryhmän, tutkijoiden ja tiedotus- ja koulutushenkilöiden ajankäyttö on jakautunut viime vuosina seuraavasti: % % % Muut ja hall into Oma lisäkoulutus 7 10 Konsultointi 15 Tiedotus ja koulutus Tutkimus ja kokeilu 62 Tutkimustyö keskittyi käsinistutuksen palkkaperusteiden selvittämiseen. Alustavien tulosten mukaan kokeissa olleiden isojen koulittujen männyn taimien istutukseen kourukuokalla meni samanlaisissa olosuhteissa tasan kaksi kertaa niin paljon aikaa kuin männyn kennotaimien istutukseen pottiputkella. Isojen kuusen taimien kourukuokkaistutus taas vei aikaa männyn istutukseen verrattuna kolmanneksen enemmän. Istutustyön ajanmenekkiin vaikuttivat kivisyys ja muokkausjäljen laatu selvimmin. Aineisto kerättiin yhdessä metsähallituksen kehittämisjaoston kanssa. Tulokset julkaistaan keväällä Kirjallisuuteen perustuva selvitys viljelykohtien älimatkan ja metsänistutuksen koneellistamisen suhteista osoitti, että riviväliä olisi mahdollista harven taa ja taimiväliä vastaavasti tihentää ainakin suhteeseen 2 : l saakka, ilman että se vaarantaa taimiken kehitystä. Tällainen menettely voi tulla kyseeseen koneellisessa istutuksessa. (Metsä tehon tiedotus 367) 1981 Vuoden aikana saatiin päätökseen 31 erillist ä tutkimusta ja 20 aihetta jatkuu suunnitelman mukaan vuonna Aiheista ja tuloksista esitetään seuraavassa p ääkohtia. Valmistuneet tutkimukset T utkimus hakkuumiehen suorittamasta puiden valinnasta ensihar ennuksessa osoitti 11 metsurileimauksen 11 onnistuvan ainakin ensiharvennusmänniköissä metsänhoidollisen työjäljen osalta sangen hyvin. Puiden valinta hakkuun yhteydessä lisäsi hakkuun t yömaaaikaa ennalta leimattujen puiden hakkuuseen verrattuna 3-5 % rungon koon mukaan. (Metsätehon tiedotus 370 ja katsaus 15/1981) Puuntuottaminen T utkijaresurssi t % % % Korjuu ja kaukokuljetus Tutkijaresurssit t-v... * % % % l

2 MonitoimikoneZeimikoiden puus tor akenteen parantamista tutkittiin hakkaamalla leimikon puustosta pienet puut (rinnankorkeusläpimittaluokka 7, 7-9, 7-11 cm) miestyönä. Moni toimikoneleimikoiden korju ukustann ussäästö olisi Keski-Suomessa 1-4 % ja Pohjois-Suomessa 2-11 % sen mukaan, minkä kokoluokan puut valmistetaan miestyönä. (Metsätehon katsaus 13/1981) Tutkimus Zumen vaikutuks es ta eri ZZiskaatoon harvennus Zei mikois sa osoitti, että lumen syvyyden olles3a 75 cm kaatoaika oli pieniä (alle 100 dm : n) puita kaadettaessa kertainen ja suuria kaadettaessa kertainen kesä kauteen verrattuna. Kun lumen syvyys oli 56 cm, vastaavat luvut olivat ja (Metsätehon moniste ) Puiden j oukkokäsittezy pr osessor izza hakkuumieskaadon jälkeen paransi prosessorin tuottavuutta %. Koneellisen kaadon ja kasauksen jälkeen parannus oli %. Vertailu tehtiin yksin puin käsitte- 3 lyyn. Leimikon rungonkoko oli dm. Ajankohta ja kaatokoneen työjälki vaikuttivat tulokseen. T utkimus tehtiin PohjoisSuomessa. (Metsätehon katsaus 11/1981) Tutkimuksen mukaan pitkäuzotteisten kuormainten käyttö on tazoudezzista harvennuspuun metsäkuljetuksessa, kun käytetään 30 m : n ajouraväliä. Lyhyen kuitupuun kuljetuksessa ljtskennallinen säästö oli 0, 30 2,10 mk/ m ja pitkän ~mitupuun kuljetuksessa 0, 30-3, 70 mk/ m verrattuna erillisen vintturikasauksen ja vakiokuormaimen käyttöön. Avohakkuussa kustannusero n äyttää olevan merkityksetön. ( Metsätehon katsaus 19/1981) Pieniläpimittaisen Zehtikokopuun metsäkuljetuksen tuottavuus osoittautui % pienemmäksi kuin 3 m havukuitupuun vastaavissa olosuhteissa. Syinä olivat pienempi kuormankoko sekä hidastunut kuormaus ja kuormattuna-ajo. Metsätehon k atsaus 6/1981) " Kokonaisurakoinnin" perusteita ja olosuhteita selvitti Saman omistajan monitoimikonekuormatraktoriketjun käyttö -niminen tutkimus. Sen mukaan tällaisen ketjun käyttö ohjautuu suuriin ja runsaspuustoisiin p äätehakkuuleimikoihin, joissa metsä kuljetusmatkat ovat keskimäärin lyhyempiä ja maasto helpompaa kuin erillis ten kuormatraktoreiden työmailla. Ketjussa toimivien koneiden käyttöaste on varsin korkea. (Metsätehon katsaus 12/1981) Tutkimukset kustannusten (Metsätehon Puunhankinnasta aiheutuvien jakaminen puu ta ara Zaj ei Zle katsaus 1/1981) ja Erikäytön organisointi puun- koiskoneiden korjuussa (Metsätehon katsaus 3/1981) perustuivat seurantaan ja haastatteluihin ja pyrkivät antamaan käytännön ohjeita. 2 Tutkimuksessa Puutavaran purkaminen auton omalla kuormaimella on esitetty rautatievaunuihin ja tehtaalle tapahtuvan purkamisen ajanmenekit. Rautatievaunuihin purettaessa havutukin varsinainen purkaminen oli 55 % nopeampaa kuin 2 m : n kuitupuun ja 33 % nopeampaa kuin 3 m:n kuitupuun purkaminen. Havutukin purkaminen rautatievaunuihin oli keskimäärin 29 % hitaampaa kuin tehtaalle kasoihin. (Metsäteh<;>n moniste ) Autokuorman pur kami menetezmiä j a - Zaitteita selvittäneessä tutkimuksessa vertailtiin puutavaranipun tekoa autossa ja purkamista autoa kallistamaha sekä toisaalta erillistä sidontakehikkoa ja muita purkamiskalustovaihtoehtoja. Halvin ja varmin vaihtoehto on auton kallistaminen. Sidontakehikkoon purettaessa kiinteä kourakuormain todettiin kustannuksiltaan edullisimmaksi verrattuna siltanostureihin, trukkeihin tai pyörä kuormaajiin. ( Metsätehon katsaus 10/1981) Nippusiteet a niiden o eztu uus koneezzieen idontaan tutkittiin. Kokeilut ja laskelmat osoittivat, että sitomiskustannukset nousevat, jos käytetään nykyistä kestävämpiä siteitä ja mahdollisesti koneellista sidon taa, mutta myöhemmissä työn vaiheissa saadaan kustannussää stöj ä. (Metsä tehon katsaus 7 /1981) Jäävaraston 'äädyty kokei&u a sadetu laitteilla tehtiin vuosina Tavoitteena on ollut nopeuttaa jäädytystä sekä varmistaa jäädytyksen onnistuminen myös leu toina t alvina. Sadetuslai tteilla vesi saadaan hienojakoiseksi, ja kun se suihkutetaan kylmän ilman kautta se esijäähtyy, mikä puolestaan nopeuttaa jäätymistä. Kokeiluja on tarkoitus jatkaa. ( Metsätehon katsaus 16/1981) Mittaus Elektr oni ta mitta- a Za kinlaite arjaa Vi ak et testattiin. Visakset 10 -mittasakset on lähinnä tarkoitettu pystymitta uksen puiden lukuun ja rekisteröintiin ja Visakset 20 - mittalaite lähinnä varastolla t a p ahtuvaan kappalemittaukseen ja kuutiointiin. Laitteiden mittatarkkuus todettiin hyväksi, samoin niiden soveltuvuus käyttötarkoituksiinsa. Välittömiä kustannus säästöjä on laitteiden avulla saavutettavissa ainakin varastolla tapahtuvissa mittauksissa. (Metsä tehon katsaus 5/1981 )

3 MITSiTIHO Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry :n metsä t yöntutkimusosasto Opastinsilta 8 B, HELSI KI 52 Puhelin (90) TIETOA TOIMINNASTAMME JA TEHTÄVISTÄMME Metsäteho on metsäteollisuuden yhteinen me t sätyön tutkimuslaitos. Me tsätehon jäseniä ovat Suomen Me tsäteollisuuden Keskusliitto ry : n Jaseninä olevat metsäteollisuus- ja puunhankintayritykset. Toiminta rahoit e t aan pääosin jäseniltä kannettavilla maksuilla. 1 l Suomen Metsäteolli suuden Keskusliitto ry. t 1etsätehon johtokunta J 1 l t 1etsätehon neuvottelukunta J J Metsäteho on perustettu vuonna 1945 ja sen palveluksessa työske ntelee yhteensä 36 henkilöä. Toimitusjohtaja 1 As iantuntijatoimikunnat 1 Metsätehon toiminta-ajatuksena on sellai sten pa lve lus t en tuottaminen, jotka kehittävät ja tehostavat puuraaka- aineen hankkimista ja tuottami s t a. Toimint a- ajatuksensa toteuttamiseksi Me t säteho. T_u_t_k_iJ_ a_t ~l LI Työntutkijat Laskentahenkilöt T_u_t_k_iJ_ a_t ~ Toimistohenkilöt Tiedotus- ja kou lutushenki löt * tutkii metsätöiden palkka- ja maksuperusteita, puunhankinnan ja puuntuottamisen suunnittelua, työmenetelmiä ja kalustoa * kehittää * kokeilee suunnittelu- ja seurantamalleja ja työmenetelmiä, edistää koneiden ja laitteiden kehittämistä koneita, laitteita ja työmenetelmiä * konsultoi jäseniä, koneiden valmistajia, ohjemaksujen ja taksojen laatijoita, muita yhteisöjä alan * tiedottaa * kou luttaa t utkimustuloksista ja alan ajankohtaisista asioi sta jäsenille, metsätalouden muille piireille ja yleisölle jäsenten ja me t sätalouden muiden piirien erikoishenkilöstöä, tukee koulutuksen suunnittelua * toimii yhteistyössä Jasenten, alan koti- ja ulkomaisten tutkimuslaitosten ja metsätalouden muiden piirien kans sa. KÄÄNNÄ

4 METSÄTEHON ASIANTUNTIJOIDEN VASTUUALUEET T 0 I M I T U S J 0 H T A J A Professori Aulis E. Hakkarainen TUTKIMUSPÄÄLLIKKö TEKNILLINEN PÄÄLLIKKÖ TIEDOTUS - JA KOULUTUS PÄ-ÄLLIKKö MH AARNE ELOVAINIO Tutkimustoiminnan johto ja kehittäminen DI. MH JAAKKO SALMINE N Metsäkoneiden ja työmenetelmien kehittämisen ja kokeilun johto ja koordinointi MH ERKKI HÄNNINEN Tiedotus- ja koulutustoiminnan sekä toi mis topalvelun johto ja kehittämi nen ERIKOISTUTKIJAT TUTKIJAT TUTKIJAT TIEDOTUS- JA KOULUTUS HENKILÖT MH MIKKO KAHALA Puunkorjuu, maksuperustetutkimusten koo rd inointi. työntutkimuksen esimies LuK JAAKKO PELTONEN Operatiivinen suunnittelu. laskentatoimi, laskennan esimies MMT, VTK HEIKKI VESIKALLIO Kokonaistaloudellinen suunnittelu LuK AIRI ESKELINEN Laskentatoimi. suunnittelumallit ja niiden kehittäminen MH RAINER HÄGGBLOM Puunkorjuun kehittäminen MMK SIMO KAILA Puuntuottaminen. sen kehittäminen ja kokeilu MH PEKKA-JUHANI KUITTO Puunkorjuun ja energiapuun korjuun kehittäminen MH MARKKU MÄKELÄ Koneellinen korjuu. sen kehi ttäminen ja maksuperusteet MML ESKO MIKKONEN Koneellisen puunkor juun suunnittelu ja kehittäminen DI ILKKA NISSI Kokeilutoiminta. ko r juuja kuljetuskalusto j a sen kehittäminen MH OLAVI PENNANEN Puutavaran kau kokulj etus ja sen kehittäminen ja maksuperusteet MH JU KKA TAIPALE Puunkorjuun kokeilutoiminta. kehittäminen MT STURE LAMP EN Tiedotus- ja koulutustoi mi nta MT LASSE SÄTERI Kuva- ja aineistopalvelu. kokeilutoiminta MH HARRI RUMPUNEN Kasvatusmetsien ja metsätähdepuun korjuun kehittäminen. seuranta METSÄTEHON TIEDOTUS JA KOULUTUS Julkaisut. Metsätehon tiedotukset ja katsaukset esittelevät tutkimustuloksia ja alan muuta tietoa. Oppaat sisält ävät käytännön suunnittelu- ja työohjeita. Kuvapalvelu sisältää pääasiassa Me t sät ehon itse tuottamia elokuvi a, diakuvasarj oja, valokuvia ja piirtoheitinkuvia. Kuvapalvelun l uettelo on kiinnostuneiden saa t avissa. Koulutustilaisuudet ovat rationalisointipäiviä, erikoiskursseja, neuvottelupäiviä ja retkeilyjä. e on tarkoitettu ensisijaisesti Jasenten johtavassa esimiesasemassa ja erikoistehtävissä toimivalle henkilöstölle. Luennointi. Metsäteho tukee jäsenten ja metsätalouden muiden piirien koulutusta antamalla suunnittelu- ja luennointiapua, järjestämällä tilauskursseja ja toimittamalla aineistoja. METSÄ TEHON ASIANTUNTIJA TOIMIKUNNAT VUONNA 1982 Koulutustoimikunta M. Rauhalahti T. Jämsen H. Loikkanen PJ. Metsänhoitotöiden toimikunta R. Nederström pj. N.-E. Blitzow P.-E. Lagerwall R. Sopo M. Wall K. Palmroth T. Turunen Teknillinen toimikunta I. Kallio H. Airavaara S. Autere pj. A. Koskinen A. Oksanen Toimikunnan kokouksiin kutsutaan metsähallituksen edustajana Unto Silvennoinen. Tietojenkäsittelytoimikunta P. Kuokkanen pj. K. Taskinen H. Lallukka A. Vakkala J. Mäenpää

5 MITSATIHD Suomen Mets äteollisuuden Keskusliitto ry: n metsä työntutkimusosasto Opastinsilta 8 B, HELSINKI 52 Puhelin (90) VUONNA LMESTYNEET JULKAISUT Metsätehon tiedotus 367 Viljelykohtien välimatka ja metsänistutuksen koneellistaminen. Juhani Päivänen 368 Hakkuiden suunnittelumenetelmä suurmetsälöille. Airi Eskelinen - Matti Keltikangas - Jaakko Peltonen - Heikki Vesikallio 369 Metsäkoneiden kuljettajille asetettavat vaatimukset. Martti Leskinen - Esko Mikkonen 370 Hakkuumiehen suorittama puiden valinta ensiharvennuksessa. NSR-projekti. Juhani Päivänen - Jukka Taipale 371 Metsäteollisuusyritysten puunhankinta muuttuvassa yhteiskunnassa. Heikki Vesikallio Metsätehon katsaus 1/1981 Puunhankinnasta aiheutuvien kustannusten jakaminen puutavaralajeille. Markku Mäkelä 2/1981 Ajankohtaista. Koonnut Sture Lampen 3/1981 Erikoiskoneiden käytön organisointi puunkorjuussa. Aarne Elovainio - Esko Mikkonen 4/1981 Ajankohtaista. Koonnut Sture Lampen 5/1981 Elektroninen mitta- ja laskinlaitesarja Visakset. Pekka Klemola - Olavi Pennanen 6/1981 Pieniläpimittaisen lehtikokopuun metsäkuljetus. Mikko Kahala 7/1981 Nippusiteet ja niiden soveltuvuus koneelliseen sidontaan. Veikko Ylä-Hemmilä 8/1981 Bruunett mini 578 P -prosessori. Tore Högnäs 9/1981 Ajankohtaista. Koonnut Erkki Hänninen 10/1981 Autokuorman purkamismene telmiä ja -laitteita. Veikko Ylä-Hemmilä 11/1981 Puiden joukkokäsittely prosessorilla. Markku Mäkelä 12/1981 Saman omistajan monitoimikone-kuormatraktoriketjun käyttö. Markku Mäkelä 13/1981 Moni toimikoneleimikoiden puustoraken teen paran tco.minen. Markku Mäkelä 14/1981 Puutavara-autot talvella 1981 ja autokaluston kehitys viime vuosina. Pekka S. Rajala KÄÄNNÄ

6 15/1981 Hakkuumiehen s uorittama p uiden valinta ensiharvennuksessa. Lyhennelmä Mets ätehon tiedotu k s esta 370. NSR - projekti. Juhani Päivänen - Jukka Taipale 16/1981 Jäävaraston jäädytyskokeiluja sadetuslaitteilla. Veikko Ylä- Hemmilä 17/1981 Metsäteollisuuden raakapuun kau kokuljetukset vuonna Pekka S. Rajala 18/ / /1981 Kockums prosessori. Jaakko Salminen - Veikko Ylä-Hemmilä Pitkäulotteisten kuormain ten käytön taloudellisuus. N SR -projekti. Jukka Taipale Ajankohtaista. Koonneet Erkki Hänninen - Sture Lampem 21/1981 Metsäosastojen tietojenkäsittelyn hajautus. Jaakko Peltonen 22/1981 Ajankohtaista. Koonneet Erkki Hänninen - Sture Lampen 23/1981 Kockums GP 822 -prosessori. Jaakko Salminen Monisteina on julkaistu seuraavat osaselvitykset ja raportit PMP- korjuutekniset olosuhteet vuonna Jaakko Peltonen Suomen kilpailuasema mets äteollisuuden puukustannusten osalta. Topi E. Heikkerö - Heikki Ves ikallio Kasaava Bräcke-laikkuri. Simo Kaila Metsäkoneiden käyttötilasto Pekka Klemola- Harri Rumpunen Kanadan ja Yhdysvaltain p u unkorjuun menetelmät ja tekniikka sekä kehitysnäkymät vuoteen Raportti USA : han ja Kanadaan suoritetusta stipendimatkasta Esko Mikkonen Mets äalan tiedotus ja koulutus USA : ssa ja Kanadassa. Raportti opintomatkasta Kirjoittajat: Opintomatkan osanottajat; Koonneet : Sture Lampen - Markku Rauhalahti Me tsäteollisuuden raaka- ja jätepuun kaukokuljetukset vuonna Kotimaan puu. Pekka S. Rajala Metsäteollisuuden raaka- ja jätepuun kaukokuljetukset vuonna Koti- ja ulkomaan puu. Pekka S. Rajala Metsäalan koulutus Neuvostoliitossa. Raportti opintomatkasta Kirjoittajat: Opintomatkan osanottajat; Koonneet : Erkki Hänninen - Raimo Savolainen Pitkäulotteisten kuormainten käytön taloudellisuus. SR-projekti. Jukka Taipale Lumen vaikutus erilliskaatoon harvennusleimikoissa. Mikko Kahala Puutavaran purkaminen auton omalla kuormaimella. Pekka S. Rajala

7 4. Suunnittelutut ki mukset ja taloudelliset las kel mat Tutkijaresurssit % % % 5. 6, 7. Jäsenyritysten metsäosastojen tietojenkäsittelyn hajautusta ja tietojenkäsittelyn kehittymisnäkymiä selvitettiin kyselyllä. Sen perusteella tietojenkäsittelyn hajautus organisaation alempiin tasoihin näyttää jatkuvan. Sovellutukset kuitenkin vaihtelevat organisaation ja sen käytössä olevan laitteiston mukaan. Vastaisuudessa on tärkeintä kehittää tietojenkäsi ttel ysovell u tuksia ja kouluttaa kentän puunhankkijat käyttämään laitteita. (Metsä tehon katsaus 21/1981) Korjuun vaihtoehtola kentasy teemi (SUSY) päivitettiin vastaamaan vallitsevaa taksa- ja kustannustasoa. Y ri tyskoh taisessa sovel tamisessa annettiin konsulttiapua. Aloitettiin vastaavan systeemin kehittäminen kaukokuljetusten suunnittelun apuvälineeksi. Lisäksi laadittiin yrityskohtaisia korjuun a kul- jetuk en kehittämisla kelmia. Metsäteollisuusyritysten omien metsien käytön optimaalista hyödyntämistä varten laadittiin hakkuiden suunnittelumenetelmä suurmetsälöille. Atk-laskentasysteemi perustuu yksittäisistä metsikkökuvioista kerättyyn inven toin ti tietoon. Lasken tasystcemi antaa suunnittelukaudelle hakkuuarvion, joka osoittaa, milloin metsiköt tulisi hakata, mi ten paljon harvennushakkuista kertyy puuta tavoitekasvatusmalleja noudatettaessa ja mitkä ovat uudistamiseen kypsien metsien hakkuumahdollisuudet. (Metsätehon tiedotus 368) Vuonna 1980 aloitettu laaja selvitys ulkois ten muutospaineiden ja uhkatekijöiden taloudellisesta mer ki ty ksest ä metsäteollisuus yritysten puunhankintaan valmistui loppuvuodesta ja julkaistiin nimellä Met äteolli uu - yrity ten puunhankinta muuttu a a yhteiskunnas a (Metsätehon tiedotus 371). Selvityksen pääkohteet olivat puunmyyntihalukkuus, harvennushakkuut, avohakkui~in ja koneellistamiseen kohdistuva arvostelu, työvoiman saanti ja energian hinnannousu. Tutkimukseen sisältyy kaikkiaan seitsemän erillisselvitystä, jotka ovat saatavissa Metsä tehosta: , Suomen kilpailuasema metsäteollisuuden puukustannusten osalta (Heikkerö V esikallio) Puunmyyntihalukkuus, sen kehitys ja säätely (Riihinen) Harvennuspuun korjuun kehitt ä minen lähivuosina (Peltonen - Salminen V esikallio) Met s ien Uudi s tamistavan vai kutus puunk orj uun k us tannuks iin (Pelton e n V esikallio) Metsätalou den arvo s telun p erustekijät ( Reunala) Se u raukset metsätöiden koneellistami s en rajoittamisesta (Vesikallio) Met s äteollis u usyrity s ten ja met s ähallituk s en puunkorjuun työvoiman tarve 1980-luvun alkupuoliskolla ja työvoimaresurssien saannin edellyttämät toimen piteet (Peltonen - Vesikallio) Tilastot Seuraavat tilastot kerättiin ja julkaistiin : Metsätraktoreiden ja monitoimikoneiden myyntitilasto (Moniste ). Puutavara- autot talvella 1981 ja autokaluston kehitys ~~me vuosina (Metsätehon katsaus 14/1981 ja siihen liittyvä moniste) ja Metsäteollisuuden raakapuun kaukokulje tukset vuonna 1980 (Metsätehon katsaus 17/ 1981 ja siihen liittyvät Met s ätehon moni steet ja ). Testaukset Seu raavia laitteita ja koneita koskevien käyttöteknisten testausten tulokset julkais tiin : Kasaava Bräcke- laikkuri (Metsätehon moniste ), Bruunett mini 578 P - prosessori (Metsätehon katsaus 8/1981 yhdessä metsähallitu ksen kehittämisjaoston kanssa), Kockums prosessori (Metsätehon katsaus 18/1981) ja Kockums GP proses sori (Metsätehon katsaus 23/1981). Muut tut ki mukset Yhdessä Työterveyslaitoksen ja ammattikas vatushallituksen kanssa tehtiin esitutkimus metsäkoneiden kuljettajien ominaisuuksien mittaamismahdollisuuksista erilaisten lahjakkuus- ja lu onnetestien sekä järjestetyn kenttäkokeen avulla. Tulokset on julkaistu nimellä : Metsäkoneiden kuljettajille asetettavat vaatimukset (Metsätehon tiedotus 369) Metsätehon sisäiseen k ä yttöön valmistui tutkimus eräiden matemaattisten menetelmien käyttöalue i sta ja soveltamisesta tutkimusaineistojen analysoimiseen sekä laskennallisten tutkimusten toteuttamiseen. (Moniste ) USA : han ja Kanadaan suoritetusta stipendimatkasta julkaistiin Kanadan ja Yhdysvaltain puunkorjuun menetelmiä ja tekniikkaa sekä kehitysnäkymiä vuoteen 1985 selvittävä raportti ) (Metsä tehon moniste 3

8 Käynnissä olevat tutkimukset Tiedotus ja koulutus Vuoden 1982 alkupuoliskon aikana valmistuvista tutkimuksista mainittakoon seu raavat : Vuoden 1981 aikana Metsäteho julkaisi 5 tiedotusta, 23 katsausta ja 16 monisteasuista tu tkimusselostetta ja erilaista selvitystä. (Vuonna 1980 vastaavat määrät olivat 9, 22 ja 15). Kuvapalveluun valmistettiin elokuvat "Pohjoisamerikkalaista puunkorjuuta I ja II" ja "Puutavaran autokuljetus " sekä diakuvasarjat 11 Metsäalan tiedotus ja koulutus USA : ssa ja Kanadassa" ja 11 Polttohakkeen alueellinen hankinta ". Jäsenyrityksille ja muille- tarvitsijoille toimitettiin myös kuvia ja aineistoja. Energiapuun korjuu teollisuuspuun korjuun yhteydessä -mmlsen, osittain kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittaman tutkimuksen ensimmäisen vaiheen aineistot ovat laskettavina. Tutkimus aloitettiin yhdessä Kajaani Oy : n, Pellos Oy : n ja Veitsiluoto Oy:n kanssa. Sitä jatketaan edellä mainittujen jäsenyritysten lisäksi ainakin Puulaaki Oy:n ja Tehdaspuu Oy:n kanssa. Projekti on esitelty Metsätehon ajankohtaiskatsauksessa 20/1981. Korjuumenetelmät pitkäulotteisia kuormaimia käytettäessä ja niiden tuottavuus pyritään selvittämään maksupe Tutkimuksella rusteet ja kuormainten käyttöalueet. Laskentatulokset on jo luovutettu sopijapuolille ja lopulliset tulokset julkaistaan keväällä Aineiston keruuseen on osallistunut myös metsähallituksen kehittä misj aosto. Tutkimus monitoimikoneiden maksuperusteista selvittää taskuttomien prosessoreiden ja kuormainprosessoreiden tuottavuutta ja siihen vaikuttavia työvaikeustekijöitä maksuperusteita varten. Aikatutkimuksen tulokset ja myös osa seurantatutkimuksen tuloksista on annettu sopij apuolille. Seuranta jatkuu maaliskuun 1982 loppuun saakka. Metsäteho järjesti 12 koulutustilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 608 henkeä. (Vuonna 1980 vastaavat luvut olivat 12 ja 495). N'oin 84 % osanottajista oli jäsenten toimihenkilöitä. Jäsenten ja metsätalouden muiden piirien koulutustoimintaa tuettiin antamalla suunnittelu- ja luennointiapua sekä toimittamalla aineis toj a. Julkiselle sanalle toimitettiin noin 3 0 ( vuonna 1980 noin 30) lehtikirjoitusta sekä uutisia ja aineistoja. Konsultointi ja yhteistoiminta Jäsenille, koneiden valmistajille sekä hakkuun, metsäkuljetuksen ja autokuljetuksen taksojen ja maksujen laatijoille annettiin konsulttiapua. Maksuperusteita varten on myös selvitetty puutavaran autoniputusta jää lle- j a veteenajon yhteydes ä. Tutkimuksessa on vertailtu myös erilaisia nippusiteitä. Ennakko tulokset on luovutettu sopijapuolille ja katsaus on käsikirjoitusvaiheessa. Järeiden puiden a runkojen autokulj etusta on tutkittu. Puut kuljetettiin erikoisvarusteisella puoliperävaunu y ksiköllä. Menetelmän eduista ja rajoitteista on valmisteilla katsaus. Jäsenet ja toimintaresurssit Met s ätehon jäseninä vuonna 1981 oli 39 Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry:hyn kuulu vaa metsäteollisuus- ja puunhankintayritystä. T oiminta rahoitettiin valtaosin jä seniltä p e rityillä maksuilla. Toimihenkilöitä oli v uoden p äättyessä yhteensä 36 (vuonna henkilöä ). Metsäteho Review TOPICAL Highlights of the activities of the Institute. METSÄTEHO ISSN SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSllmO RY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO Opasiinsilta 8 B HELSINKI 52 Puhelin (90) HELSINKI 1982 PAINOVALMISTE