AJANKOHTAISTA. Esko Mikkonen 18/1986. Koonneet Erkki Hänninen ja Sture Lamplm KESKITETYN PUUNKÄSITTELYN KEHITYSNÄKYMIÄ YHDYSVALLOISSA JA KANADASSA

Transkriptio

1 18/1986 AJANKOHTAISTA Koonneet Erkki Hänninen ja Sture Lamplm KESKITETYN PUUNKÄSITTELYN KEHITYSNÄKYMIÄ YHDYSVALLOISSA JA KANADASSA 3. Puun hyväksikäyttö on parempaa, koska mm. apteeraus ja katkoota ovat tarkempia Esko Mikkonen runkojen laatu otetaan paremmin huomioon katkootapäät öksiä tehtäessä Kansainvälisen metsäntutkimusjärjestöjen liit on, IUFROn, 18. maailmankongressissa syys kuussa 1986 Jugoslaviassa amerikkalaisen Weyerhauser- yhtiön puunkäsittelystä vastaava pä äinsinööri piti esitelmän, joka koski kes kitettyä puunkäsittelyä Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Seuraavassa on tiivistelmä esi t yksestä. laatutyösken te lyyn tarvitsee kouluttaa vähemmän väkeä, jolloin myös valvon ta helpottuu Puun kasvatuksen ja käsittelyn tavoitteena on saada suurin taloudellinen tuotto sijoitetulle pä äomalle. Tämä t oteutuu, jos puut käsitellään mahdollisimman edullisesti ja jalostetaan maksimaaliseen arvoonsa. sivutuotteiden (hakkeen) laatu paranee Aiemmin, kun raaka - aineen saan ti me tsist ä näytti rajattomalta, vain ta loudellisesti parhaat puuyksil ö t hakattiin. Rajaehtoina olivat lähinnä puunkäsittelykoneiden asetta mat rajoitukset. Kun luonnonmetsät loppuivat ja puuston koko pieneni, jouduttiin perusteellise s ti muuttamaan puun korjuuta, kulje tusta ja käsittelyä. Keskeiseksi ongelmaksi nousi: Tavaralajimenetelmä metsässä vai runkojen keskitetty käsittely? Yhdysvalloissa ja Kanadassa tuli runkojen käsittelyyn perustuvista menetelmistä val tamenetelmiä. Poikkeuksena ovat länsirannikon suuret puut, joihin sovelletaan "tavaralaj i menetelmiä". Runkojen ja puiden ke ski tetyn käsittelyn avaintekijöitä Yhdysvalloissa ja Kanadassa ovat : 1. Ed ulliset korjuu - ja käsittelykustannukset ; käsittely-yksiköt ovat kooltaan riittävän suuria, joten yksikkökustannukset minimoituvat. 2. Mahdollisuudet suur ten puumäärien käsittelyyn ovat hyvät ja ne puolestaan mah dollistavat investoinnit tehokkaisiin koneisiin. nykyaikaisen tietotekniikan hyväksikäy tt ö paranee olennaisesti markkinoiden muutoksiin voidaan reagoida kilpailutilanteessa nopeasti puutavaran käsittelyvauriot vähenevät. 4. Kokopuiden käsittely ja käyttö on mahdollista, jolloin koko biomassa voidaan hyödyn t ää parhaalla tavalla. Keskitetystä puunkäsittelystä joko tehdas laitosten yhteydessä tai erillisinä yksikköinä on myös joitakin haittoja. Laitokset ovat yleensä massiivisia, betonista ja teräksestä tehtyjä, kalliita rakennelmia, joiden käyttöikä on pitkä. iinpä niiden käyttö on markkinamuutosten kannalta melko joustamatonta. Myöskään laitosten tekninen kehittäminen ei ole helppoa sen jälkeen, kun investointi on toteutettu. Prosessiteknisesti työskentely voi olla hankalaa. Esimerkiksi jo s joku laitoksen avainkohdista tai - koneista pysähtyy, koko laitos voi joutua seisomaan korjauksen ajaksi. Työmarkkinaongelmat ovat keskitetyllä laitoksella todennäköisempiä kuin maantieteellisesti hajallaan olevilla pienillä työmailla, joilla t yöskentelee itse näisiä urakoitsijoita. Taloudellisuus voi olla riippuvainen myös sivutuotteiden, esim. hakkeen, menekistä. 1

2 Keskitetty puunkäsittely Pohj eis-amerikassa näyttää olevan suuntautumassa kohti yhä tarkempaa puuraaka-aineen arvon mukaista hyväksikäyttöä markkina- liikkuvien koneiden, esim. prosessoreiden, käyttöä aliurakoinoissa käsittelyasemilla entistä tarkempaa läpimitta- ja pituusjakaumien hyväksikäyttöä, joiden avulla voidaan kohentaa sahan kannattavuutta laadun tarkempaa huomioon ottamista, jolloin ei-toivottu materiaali voitaisiin pitää systeemin ulkopuolella keskitetyn käsittelyn valikoivaa vähentämistä ja tavaralajien (tukkipituuksien) vastaanoton lisäämistä kokonaiskustannusten vähentämistä esimerkiksi huoltoa tehostamalla. Keskitetty puunkäsittely siis nähdään hyvänä perusratkaisuna, mutta se ei ole sovellettavissa suoraviivaisesti kaikkiin olosuhteisiin. Amerikkalaiset metsäteollisuuden suuryritykset ovat vaikeuksis sa kilpaillessaan pienten yritysten kanssa. Siihen on useita syitä : esimerkiksi pienten yritysten alhaisemmat yleiskustannukset ja itsenäiset aliurakoitsija t. Pienet yritykset eivät itse käsittele puita tehtaalla, vaan ostavat raaka-aineen sa tarkkojen ~i tta- ja laatuvaatimusten mukaan tehtaan portilla ja sääs t ä vät siten organisaatio- ja käsittelykustannuksissa. Olisiko t äs t ä myös suurille yrityksille jotain opittavaa? Lähtee t: Chris t ensen, Elme r Centralized processing. IUFRO World Congress paper. Ljubljana Mikkonen, Esko IUFROn 18. maailmankongressi. Metsätehon monis te Helsinki BRUUN TWOO COMPACT -METSÄTRAKTORI Tore Högnäs Metsähallituksen kehittämisjaosto Koese lostus n:o 220/ Ruotsalainen Bruun Konstruk tion AB on tuonut markkinoille kumiteloilla varustetun metsätraktorin. Syksyllä 1985 me t säh alli tuksen kehit t ämisjaos t o tutki t ä tä Bruun Twoo Compact - me t sätraktoria Ruotsissa kasvatushakkuutyömaalla. Bruun Twoo Compact -metsätraktorin rakenteissa on otet tu huomioon kasvatushakkuiden 2 asettamat vaatimukset. Traktorissa on kumitelat, kohtalaisen pitkäulotteinen kuormain, vaakanivel sijaitsee keskellä, pankot ovat sisäänpäin kallistettavat, ohjaamo sijaitsee aivan traktorin nokalla ja traktori on kohtuullisen levyinen. Metsätraktorin myynnistä ja myös huollosta vastaa valmistaja. Sen hinta lokakuussa 1985 oli Rkr. Traktoreita oli tutkimusajankohtaan me nness ä valmistettu 9. Metsähallituksen tutkimuksen mukaan trakt o ri liikkui pinoaltaan vaikeassa maas t ossa varsin h yvi n, eikä maas t olu okan 3 kaltevuus tuottanut sille vaikeuksia. Trakt o ri teki vähän raiteita ja pystyi l iikkumaan pehmeiss ä kin paikoissa. Maanpinnan t äys in rikkoonnuttua tela ma ta line kuvioineen oli kuitenkin liukas. Sisäpuolelta te la pysyi yllä ttävän puht aana. Kuljettajien mu kaan Bruun Twoo Compac t kulkee hiukan pomppivasti. Se saattaa joh tua kovista renkaista ja telan rakenteesta. Tiellä a jo suj u1 o nge lmit t a. Traktorin lumessaliikkumiskykyä ei ollut tutkimuksen aikana mahdollis t a selvi tt ää, mutta pitävyysvaikeuksia on ollut etenkin sivukal tevissa paikoissa. Telan kuvio n muotoa pyrit ään kehi tt ämään. Ajon opeu s oli etenkin tyhjänä jonkin ve rran pienempi kuin keskikokoisten kuormatrakto re iden yleensä vastaavissa olosuh t eissa. Osittain se joh tui kuljettajan puustoa ja konetta säästävästä ajotavasta. Tukin kuormauksessa taakka-ajat oliva t tavanomaisia. Sen sijaan 3 m kuitupuun kuormaus oli hidasta. Se johtui koneellisen valmistuksen t yöj äljes t ä ; kasoissa oli runsaasti ristikkäisiä pölkkyjä ja hakkuutähteitä. Purkamisen taakka-aj a t olivat ver r aten pitkiä. Toisaalta purkamistaakan koko oli suuri. wlempie~ puutavaralajien kuorman koko oli noin 6 m. Bruun Twoo Compac t on ergonomisesti korkeatasoinen. äkyvyys ohjaamosta on erinomainen ja takaikkunan muotoilu kuormaimen käsittelyn kannalta hyvä. Ohjaamo on hydraulisesti kipattava, ja se täyttää Ruotsin työsuojeluviranomaisten vaatimukset. Huoltokohteita traktorissa on vähän ja pääsy niihin on helppoa. Bruun Twoo Compact - metsätraktori on perusratkaisuiltaan varsin mielenkiintoinen. Kumitelojen ansiosta sen aiheuttamat juuristavauriot jäänevät harvennushakkuissa pienemmiksi kuin vastaavankokois t en perinteisten pyörätraktoreiden aiheu ttamat. Tä t ä nykyä ongelmana on vielä telojen kestävyys. e ovat kestäneet keskimäärin vain 800 tuntia, uusimmat mallit tuntia. Kehittelytyöllä telojen kestoikä saadaan varmasti nousemaan.

3 MITSATIHO PL 194 (Fabianinkatu 9 B), HELSINKI Puhelin (90) METSÄTEHON JULKAISUT VUOSINA Metsätehon tiedotus 367 Viljelykohtien välimatka ja metsänistutuksen koneellistaminen. Juhani Päivänen Hakkuiden suunnittelumenetelmä suurmetsälöille. Airi Eskelinen & Matti Keltikangas & Jaakko Peltonen & Heikki Vesikallio Metsäkoneiden kuljettajille asetettavat vaatimukset. Martti Leskinen & Esko Mikkonen Hakkuumiehen suorittama puiden valinta ensiharvennuksessa. Juhani Päiväneo & Jukka Taipale Metsäteollisuusyritysten puunhankinta muuttuvassa yhteiskunnassa. Heikki Vesikallio SR- proj ekt i. 372 Kokopuiden välivarastohaketus ja metsähakkeen autokuljetus. Pekka- Juhani Kuitto & Pekka S. Raj ala Polttonesteenkulutus mekaanisen metsäteollisuuden puunhankinnassa. Jaakko Salminen Osapuumenetelmä miestyönä tehtävässä havupuuvaltaisen puuston korjuussa. Mikko Kahala Metsäkuljetus pitkäpuomikuormaimella varustetulla metsätraktorilla. projekti. Jukka Taipale ~anmuokkausmenetelmän ja taimilajin merkitys männyn viljelyssä erilaisilla uudistusaloilla. Simo Kaila Sahapuurunkojen apteerauksen kehittämistarve ja kehittämismahdollisuudet. Arto Usenius & Heikki Vesikallio Kaadon ja karsinnan työvaikeus harvennushakkuissa. Mikko Kahala Monitoimikoneiden käyttömahdollisuudet hankittaessa havupuuvaltaista kokopuuta tavaralajikorjuun yhteydessä. Rainer Häggblom Osapuun korjuu ja autokuljetus tukkipuuvaltaisesta leimikosta. Rainer Häggblom & Olavi Pennanen Tukkien katkootatavan vaikutus sydäntavaran saantoon. Rainer Häggblom & Olavi Pennanen Osapuun autokuljetus. Olavi Pennanen Energiapuun korjuu teollisuuspuun korjuun yhteydessä Puutavaran ajo traktorilla välivarastosta. Esko Mikkonen Kantopuun korjuu kivennäismailla. Pekka-Juhani Kuitto Osapuunakorjuu eteläsuomalaisissa harvennusmetsäolosuhteissa. SR- projekti. Mikko Kahala Kaluston kehittymisen vaikutus puutavara-autojen ajankäyttöön. Olavi Pennanen Kasvatushakkuiden korjuujälki. Risto Lilleberg Osapuuna- ja me tsähakkeenahankinnan kustannuskilpailukyky. Yritysmallitarkastelu. Airi Eskelinen & Rainer Häggblom & Jaakko Peltonen SR- 1

4 390 Pystymittauksen ajanmenekki. Markku Halinen Puutavaran metsäkuljetus maataloustraktorilla. Esko Mikkonen Puunkäsittelyasemat kuitupuun osa- ja kokopuuna hankinnassa. NSR- projekti. Esko Mikkonen Metsämaan äestyksen ja aurauksen työvaikeustekijät, ajankäytön jakautuminen ja tuottavuus. Jarmo Hämäläinen & Simo Kaila Puunkorjuun kehittämisvaihtoehdot vuosina Vesa Imponen & Antti Korpilahti & Jaakko Peltonen & Yrjö Pohjola Metsätehon katsaus 1/1981 Puunhankinnasta aiheutuvien kustannusten jakaminen puutavaralajeille. 2/1981 Koonnut Sture Lampen 3/1981 Erikoiskoneiden käytön organisointi puunkorjuussa. Esko Mikkonen Aarne Elovainio & 4/1981 Koonnut Sture Lampen 5/1981 6/1981 Elektroninen mitta- ja laskinlaitesarja Visakset. Olavi Pennanen Pieniläpimittaisen lehtikokopuun metsäkuljetus. Pekka Klemola & Mikko Kahala 7/1981 8/1981 Nippusiteet ja niiden soveltuvuus koneelliseen sidontaan. Bruunett mini 578 P -prosessori. Tore Högnäs Veikko Ylä-Hemmilä 9/1981 Koonnut Erkki Hänninen 10/ /1981 Autokuorman purkamismenetelmiä ja -laitteita. Veikko Ylä- Hemmilä Puiden joukkokäsittely prosessorilla. Markku 1äkelä 12/1981 Saman omistajan monitoimikone-kuormatraktoriketjun käyttö. 13/1981 Monitoimikoneleimikoiden puustorakenteen parantaminen. 14/ /1981 Puutavara- autot talvella 1981 ja autokaluston kehitys viime vuosina. Liitetaulukot eri monisteena. Pekka S. Rajala Hakkuumiehen suorittama puiden valinta ensiharvennuksessa. Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 370. NSR-projekt i. J uhani Päivänen & Jukka Taipale 16/1981 Jäävaraston jäädytyskokeiluja sadetuslaitteilla. Veikko Ylä-Hemmilä 17/1981 Metsäteollisuuden raakapuun kaukokuljetukset vuonna Pekka S. Rajala 18/1981 Kockums prosessori. Jaakko Salminen & Veikko Ylä- Hemmilä 19/1981 Pitkäulotteisten kuormainten käytön taloudellisuus. Lyhennelmä Metsätehon monisteesta NSR-projekti. Jukka Taipale 20/ /1981 Metsäosastojen tietojenkäsittelyn hajautus. Jaakko Peltonen 22/ /1981 Kockums GP 822 -prosessori. Jaakko Salminen 2

5 1/1982 Metsäkoneiden ajankäyttö vuosina 1979 ja NSR-projekti. Esko Mikkonen 2/1982 3/1982 4/ A/ /1982 Järeän maataloustraktorin käyttömahdollisuudet puutavaran varastolta ajossa. Esko Mikkonen Korjuumenetelmäkokeita Makeri- monit oimikoneilla männikön ensiharvennuksessa. Harri Rumpunen HaJr..vu:t..ing Me.thod Ex.peJU.mert:t.6 w<.:tlt Ma.ke.JU MCLU..ipuJtpo6e Logg-Utg Ma.c.h-Utu in t.he Fillt. Th-Utrting o6 a. P-Ute S:t.a.nd. By HaJ!.Il.i Rwnpu.nen Puutavaran autoniputus jäälle- ja veteenajon yhteydessä. Lyhennelmä Metsätehon monisteesta Pekka S. Rajala 6/1982 Nippusit eiden vertailua. Jaakko Salminen 7/1982 Ajankohtaist a. KQonnee t Erkki Hänninen ja Sture Lampen 8/1982 Metsänistutuksen ajanmenekkisuhteet. Rainer Häggblom & Simo Kaila,.. 8 A/1982 ~ 9/1982 Time Ex.pendi:tnAe on Ma.nu.al T~ee Pta.rt:t..ing. By Ra.in~ Häggblom a.nd Simo Ka.ita. Aikatutkimustuloksia uusista monitoimikonemerkeistä. 10/1982 Osapuukorjuuseen perustuva puunhankinta. Harri Rumpunen 11/1982 Monit oimikoneiden käyttömahdollisuudet myöhemmissä harvennuksissa. 12/1982 Lokomo 919/750 - kuormainprosessori. 13/ /1982 Uuden lainsäädännön vaikutus puutavaran autokuljetukseen. Seurantatutkimustuloksia uusista monitoimikonemerkeistä. Olavi Pennanen 15/1982 Ösa 706/250- ja Ösa 706/260 - prosessorit. 16/1982 Taskutietokone puunhankinnan laskurutiinien apuvälineenä. Esko Mikkonen 17/ /1982 Tutkimuksia pieniläpimittaisen kokopuun korjuusta Pohjois-Suomessa. Mikko Kahala 19/ /1982 1/1983 2/1983 Puunkorjuun vaihtoehtolaskentasysteemi puunhankinnan suunnittelussa. Airi Eskelinen & Jaakko Peltonen Taskuttornilla prosessoreilla valmistetun puutavaran metsäkuljetus. Mikko Kahala Hakkuun monitoimikoneiden automaation nykytila ja tulevaisuus. Lyhennelmä letsätehon monisteesta NSR- projekti. Ilkka issi 3/ A/1983 Lako-kuormainharvesteri. Ilkka issi 4/1983 Kaato-kasauskoneiden käytön kannattavuus. Esko Mikkonen & 5/1983 Metsäkuljetusmenetelmien vertailua. Jaakko Salminen 6/1983 Monitoimikoneiden käytön taloudellisuus. Jaakko Peltonen & Heikki Vesikallio 7/1983 3

6 8/1983 Kuormatraktoreiden työmaiden väliset siirrot. 9/1983 Puutavaran mittauksen kehittäminen metsäteollisuudessa. Aarne Elovainio 10/1983 Kuormainprosessoreiden maksuperustetutkimus. 11/1983 Moottoriproomujen käyttömahdollisuudet kokopuuhakkeen kuljetuksessa. & Jaakko Salminen 12/ /1983 Kaatolaitteen vaikutus prosessoreiden ajanmenekkiin. Tutkimus Marttiini- prosessorin mittalaiteautomaatista. 14/ / /1983 Hakkuumiehen suorittama puiden valinta kuusikeiden ja sekametsiköiden ensiharvennuksessa. NSR-projekti. Jarmo Hämäläinen Taimikon perkauksen ja harvennuksen sekä uudistusalan raivauksen ajanmenekkisuhteet. Jarmo Hämäläinen & Simo Kaila 17/1983 HS-kuormatraktori. 18/1983 Volvo-Valmet 902 H -harvesteri. ~~rkku Mäkelä 19/1983 Ajanmenekkiselvitys Lako-kuormainharvesterista. 19 S/1 983 La.ko- gju.p~ h.öjtcla.jr..en.o :ti..cu. åigång. Ma.Jtkfw. Mäkelä 20/ / m kuitupuun metsäkuljetus. Mikko Kahala 1/1984 2/ /1984 Kaukokuljetuksen vaihtoehtolaskentasysteemi. Airi Eskelinen 3/1984 Cal.c.ula;t.ion Sy~iem 6oJt AU:e~tna.V..vu -Ut Long-V.i..o:t..o..nc.e T -imbejt TJta.nopoJti. By AVU.. E6ket.i..nen 4/1984 Lokomo-kartiokaatolaite. 5/1984 6/1984 Metsäkuljetus kuormainprosessorilla suoritetun hakkuun jälkeen. Risto Lilleberg Kaivurilla suoritetun mätästyksen ajankäyttöjakauma, tuotostaso ja työvaikeustekijät. Jarmo Hämäläinen 7/1984 8/1984 9/1984 Hakkuutähdehakkurit ja -murskaimet: Algol HEM WEA, Lokomo MS 9, TT 910 R ja Morgårdshammar SK Pekka-Juhani Kuitto & Ilkka issi G. A. Serlachius Oy:n istutqskone. Simo Kaila 10/ /1984 Farmi Trac -telamaasturi. Ponsse S15 -kuormatraktori. 12/1984 Volvo BM - Valmet 935 -kuormainharvesteri. 13/1984 Norcar HTP-480 -kuormatraktori. Ilkka issi 14/1984 Puutavara- ja hakeautot talvella Olavi Pennanen Lyhennelmä Metsätehon monisteesta 4

7 15/1984 Erilliskuormaaja puutavaran kuormauksessa rautatievaunuun. Olavi Pennanen & 16/1984 Tapio- harvesteri. 17/1984 Bruks 1001CT - hakkuri. 18/1984 Koonnut Sture Lampen 19/1984 Maataloustraktorin kannattavuuden edellytykset metsäajossa. Esko Mikkonen 20/1984 Hultdin GLC- KT - kaatokourasaha. 1/1985 2/1985 Korjuukustannusten ero harvennus- ja avohakkuussa. 3/1985 Metsätehon toiminta vuonna Koonnut Sture Lampen 4/1985 Keto kuormainprosessori. 5/1985 Puustotunnusten arviointimenetelmä puunhankinnan ennakkosuunnitteluun. Sixten Sunabacka 6/1985 Vimek G30 - prosessori. 7/1985 Lokomo 909 Turbo - kuormatraktori. 8/1985 Kehämittauksen ajanmenekki. Lyhennelmä Metsätehon monisteesta Markku Halinen 9/1985 Uusia pienmonitoimikoneita. 10/1985 Pika 45 -prosessori. Ilkka issi 11/1985 Laatumaksutavan vaatiman mittaustyön ajanmenekki ja kustannukset. Lyhennelmä M.e t sätehon monisteesta Markku Halinen 12/ /1985 Ajankohtaista puutavaran autokuljetuksista. Olavi Pennanen Koonneet Sture Lampen ja 14/1985 Harvennushakkuiden korjuuolosuhteet 1990-luvulla. Risto Lilleberg 15/1985 Runkoina- ja tukkiosinahankinnan mahdollisuudet. Esko Mikkonen 16/ /1985 Kaatolaitteen vaikutus prosessorin ajanmenekkiin. Mikko Kahala & 18/1985 Laskentasysteemi me t sänviljelyn menetelmien vertailuun. Simo Kaila & Sirkka Keskinen Jarmo Hämäläinen & 19/1985 Puulajin ja oksaisuuden vaikutus monitoimikoneen ajanmenekkiin. 20/1985 Kuormainharvestereiden maksuperustetutkimus. Mikko Kahala & Metsätehon moniste PMP-korjuutekniset olosuhteet vuonna Jaakko Pelt onen Suomen kilpailuasema metsäteollisuuden puukustannusten osalta. Topi E. Heikkerö & Heikki esikallio 5

8 Kasaava Bräcke-laikkuri. Simo Kaila Metsäkoneiden käyttötilasto Kanadan ja Yhdysvaltain puunkorjuun menetelmät ja tekniikka sekä kehitysnäkymät vuoteen Raportti USA:han ja Kanadaan suoritetusta stipendimatkasta Esko Mikkonen Metsäalan tiedotus ja koulutus USA:ssa ja Kanadassa. Raportti opintomatkasta Kirjoittajat: Opintomatkan osanottajat; Koonneet: Sture Lampen & Markku Rauhalahti Metsäteollisuuden raaka- ja jätepuun kaukokuljetukset vuonna Kotimaan puu. Pekka S. Rajala Metsäteollisuuden raaka- ja jätepuun kaukokuljetukset vuonna Koti- ja ulkomaan puu. Pekka S. Rajala Metsäalan koulutus Neuvostoliitossa. Raportti opintomatkasta Kirjoi ttaj at: Opintomatkan osanottajat; Koonnee t: Erkki Hänninen & Raimo Savolainen Pekka Klemola & Harri Rumpunen Pitkäulotteisten kuormainten käy tön taloudellisuus. katsaukseen 19/1981. NSR-projekti. Jukka Taipale Liittyy Metsätehon Lumen vaikutus erilliskaatoon harvennusleimikoissa. Mikko Kahala Puutavaran purkaminen auton omalla kuormaimella Pekka S. Rajala Puutavaran autoniputus jäälle- ja veteenajon yh teydessä. Liittyy Metsätehon katsaukseen 5/1982. Pekka S. Rajala Suomalaisen uittovaltuuskunnan matka Neuvos toliittoon PMP- leimikoiden korjuutekniset olosuhteet vuonna Karsimattomien osapuiden autokuljetuksesta sekakuormina tukkien kanssa. Osaraportti tutkimuksesta: Energiakäy ttöön soveltuvan lisäraaka-aineen korjuu ja autokuljetus lastulevyteollisuuden puunhankinnan yhteydessä. Pekka S. Rajala & Harri Rumpunen Hakkuutähteiden korjuun tuottavuus pohjoissuomalaisissa korjuuolosuhteissa. Pekka-Juhani Kuitto Jaakko Peltonen Hakkuutähteiden metsäkuljetus Pika 75 -monitoimikonehakkuun jälkeen. Väliraportti. Pekka-Juhani Kuitto Metsäteollisuuden raaka- ja jätepuun kaukokuljetukset vuonna Tauno Laajalahti & Olavi Pennanen Talven vaikutus monitoimikoneiden tuotoksiin ja käytt öas teisiin Metsätehon järjestämä opintomatka Ruotsiin Teema : Osapuun korjuu, kuljetus, vastaanotto ja tehdaskäsittely. Harri Rumpunen Riukumänniköiden korjuu Ranskan metsätalouden ja metsäteollisuuden nykytilanne sekä lähivuosien kehitysnäkymät. Heikki Vesikallio Mahdollisuudet hillitä korjuukoneiden hintojen nousua Ranskan metsänviljely. Simo Kaila Harri Rumpunen Heikki Vesikallio Raportti tutustumismatkasta Hakkuutähteiden korjuu monitoimikonehakkuun jälkeen. Pekka-Juhani Kuitto

9 Hakkuun monitoimikoneiden automaation nykytila ja tulevaisuus. Liittyy Metsätehon katsaukseen 2/1983. NSR- projekti Kehämittauksen ajanmenekki. Mikko Kahala PMP- leimikoiden korjuutekniset olosuhteet vuonna Jaakko Peltonen Pienistä kokopuista valmistetun hakkeen laatu. & Jaakko Salminen Käyttökokemuksia Husky- työnt utkimus- ja tiedonkeruutietokoneesta. NSR- projekti. Esko Mikkonen Användning~~6aAenhet~ av HU6ky-aAbet~~~udie- oeh ~ai~amting~ut~~ning. E~1 NSR-~oje~. E~ko Mikkonen Pu unkorjuukustannusten vertailu Airi Eskelinen & Pekka Klemola & Jaakko Peltonen & Yrjö Pohjola Mittaerojen syyt ja.analysointi. Mauri Paunila Algol HEM WEA -välivarastohakkuri. Väliraportti. Pekka- Juhani Kuitto G. A. Serlachius Oy:n istutuskoneen työjälki kesällä 1981 ja Simo Kaila Puunhankintaorganisaation sisäinen tiedottaminen. Erkki Hänninen Metsätähteen mittausmenetelmät Metsäteollisuuden raaka- ja jätepuun kaukokuljetukset vuonna Tauno Laajalahti & Olavi Pennanen PMP- leimikoiden korjuutekniset olosuhteet vuonna Jaakko Peltonen Metsäkoneiden käyttö- ja olosuhdetilasto. Pekka Klemola & Puun pituuden vaikutus pieniläpimittaisen kokopuun siirtelykaadon ajanmenekkiin. Mikko Kahala Puunkorjuukustannusten vertailu Jaakko Peltonen & Yrjö Pohjola Suomalaisen uittovaltuuskunnan matka Neuvostoliittoon Ilkka Purhonen Hakkuutähteiden välivarastointi. Pekka- Juhani Kuitto Sisäistä koulutusta ja tiedotusta Ruotsissa. Raportti opintomatkasta Ensiharvennuksesta korjattavan osapuun autokuljetus. Olavi Pennanen Puutavara- ja hakeautot talvella Liittyy Metsätehon katsaukseen 14/1984. Olavi Pennanen Metsäteollisuuden raaka- ja jätepuun kaukokuljetukset vuonna Tauno Laajalahti & Olavi Pennanen IUFROn ja COFEn kokous sekä metsäretkeilyt USA : ssa ja Kanadassa Esko Mikkonen Ojitusalueiden puunkorjuun kehittäminen. Työryhmä: Christer Backlund & Tore Högnäs & Risto Lilleberg & Soini Silander Laatumaksutavan vaatiman mit taustyön ajanmenekki ja kustannukset. Liittyy Metsätehon katsaukseen 11/1985. Markku Halinen RappoJr;t om Mbet~mö~et angående NSR-~oje~et "Aut.omdA..ö~ng oeh 6jäi!JUd.1JitriÅ..n.9 av ~kog~m~kin~" i UteåboJtg Ukka Ni.6~i 7

10 Koko- ja osapuun autokuljetuksen kehittäminen. Ennakkotuloksia. Olavi Pennanen Metsäammattimiesten koulutusjärjestelmä Neuvostoliitossa. Raportti asiantuntijavaltuuskunnan matkasta Erkki Hänninen & Raimo Savolainen PMP-leimikoiden korjuutekniset olosuhteet vuonna Jaakko Peltonen Puunkorjuukustannusten vertailu Jaakko Peltonen & Yrjö Pohjola Kehämittauksen ajanmenekki. Liittyy Metsätehon katsaukseen 8/ Markku Halinen Hake-Jakke 2000 AE -varastohakkuri. Pekka-Juhani Kuitto Metsätöiden palkkausrakenteet eräissä metsätalousmaissa. Mikko Kahala Ve.c. 17, 7985 Fo!tUd. Wo!th. Wage. Sy~te.m6.i.n Some. Fo!te.MJty Coun;tlt.i.u. By M.i.kko Ka.ha.la.. T!taMWe.d by StUJte. Lampen Osapuunakorjuu mäntyvaltaisissa myöhemmissä harvennuksissa. Mikko Kahala & Pekka-Juhani Kuitto Pyöreän puutavaran siirto kaukokuljetuksesta tehtaaseen. Jaakko Salminen Metsätehon teknillisen toimikunnan opintomatka Ruotsiin Chr. Backlund & K. Parviainen & J. Pöllänen & J. Salminen Metsäteollisuuden työntekijöiden jatkokoulutukseen liittyvät kysymykset. Raportti symposiumista ja asiantuntijavaltuuskunnan matkasta Neuvostoliittoon Erkki Hänninen Puun runkomuodon vaikutus hakkuumiehen suorittaman kaadon ajanmenekkiin. Mikko Kahala Metsätehon metsänhoitotöiden toimikunnan opintomatka Ruotsiin Jarmo Hämäläinen & Simo Kaila Puutavaran mittaus ja raaka-aineen hankinta sahoille Etelä-Ruotsissa. Raportti opintomatkasta Ruotsiin ~rkku Halinen Metsäteollisuuden raaka- ja jätepuun kaukokulj etukset vuonna Tauno Laajalahti & Olavi Pennanen Metsätyön uuden tutkimustekniikan kokeilut Metsätehossa NSR-projekti. Pekka Klemola & Esko Mikkonen ( Ve.c. 11, 7985 KTP-84 Compute.Jt and V.i.de.o Came.Jta in FoJtu t Wo!tk Si"_ud.i.u. An SR-PJtoje.c.t. By Eo h.o M.i.kh.one.n & Pe.kka Ki..e.mo.i.a. Metsätehon opas Metsänhoito- ja puunkorjuutöiden maasto- j a karttame r kit. Suositus Puunkorjuu nuorista kasvatusmetsistä Ohjeita metsänviljelij älle. Opaslehti nen. Toinen, kor jattu painos Leimikon suunnittelu. Kolmas, uudis tettu painos Metsänviljelyn suunnittelu ja toteutus. Kolmas, kor jattu painos Sahapuurunkojen apteeraus. Tas kuohjeet. Korjattu painos SUOMEN METSÄTEOLLISUUDE KESKUSUmO RY: METS TYONTVT!<IMUSOSASTO METSÄTEHO PL 194 (Fabianinkatu 9 B) HELSI 113 Puhelin (90)

11 Traktori lienee käyttökelpoinen Suomen ongelmallisissa turvemaiden kasvatushakkuissa, joskaan traktoria ei ole niitä varten erityisesti suunniteltu. Pienillä telien ja telaleveyden muutoksilla koneesta saisi hyvän ajoneuvon turvemaan puutavaran kuljetukseen. Telaratkaisun käyttökelpoisuuden lopullista arviointia varten pitäisi saada lisää kokemuksia todella vaikeista lumioloista. telan liukumista maanpintaa vasten ajosuunnassa. Esimerkiksi polanteella suoritetut mittaukset ovat osoittaneet, että tela liukuu napavälin matkalla maata pitkin cm eli noin 10 % ajetusta matkasta (Koneurakoitsija 2/1986 : Metsätraktoreiden teloja kehitettävä s ). Suoraripainen tela pysyy telipyörien päällä telaripoihin asennettujen ohjauskorvakkeiden avulla. Teknisiä tietoja valmistajan mukaan Massa kg 6 QSQ II etuakselilla taka-akselilla II kg Kantavuus Pituus mm II Leveys II Korkeus 630 II Maavara Moottori suurin teho 80 kw r/min Kuormain Fiskars F 50 LT 870 ulottuvuus 8. 3 m (puomi 8. 7 m) Hydrauliikka kevennetty vakiopaine Voimansiirto hydrostaattis-mekaaninen Vetovoima 110 k UUSITELARAKENNE Metsähallituksen kehittämisjaosto Hirvaalla on L. Marttiini Ky : n kanssa kehittänyt uuden telamallin pehmeitä maas t oja varten. Uutta rakenteessa on t elaripojen nivelöinti toisiinsa niin lähellä maanpin taa, että telojen liukuminen maanpintaa vasten kulkusuunnassa on eliminoitu. Tavallisesti telarivat ova t kaarevia ja ne on nivelö ity toisiinsa jonkin verran maanpinnan yläpuolella. Korkeus maanpinna sta nivelpisteeseen aiheuttaa METSÄTEHON MONISTEITA Lehtipuun korjuu kuormainharvesterilla Pohjois-Suomessa Ma rkku Mäkelä, Metsätehon moniste Lehtipuiden kaato ja kasaus kuormainharvesterilla oli nopeampaa kuin vas taavankokoisten havupuiden valmistus tavaralajeiksi. Lehtipuiden katkoota osapuiksi ja me tsäkuljetus olivat puolestaan hitaampia kuin havupuutavaralajien me ts äkulje tus. Kourasahan käyttöön perustuva osapuunakorjuu Vesa Imponen, Metsätehon moniste Tavanomaisen kourasahan käyttöalue paino ttuu korjuukohteisiin, joissa siirtelykaatoa voidaan tehokkaasti hyödyntää. Kaatavan kourasahan käyttö on suhteellisesti edullisinta kuitupuuksi valmistettavien, harvojen ja järeiden puustojen korjuussa. PMP-leimikoiden korjuutekniset olosuhteet vuonna 1985 Airi Eskelinen, Metsätehon moniste Metsäteho on Metsäteollisuuden Työnantajaliiton, Teollisuuden Puuyhdistyksen j a Valtion tietokonekeskuksen kanssa kerännyt vuoden 1985 aikana mitattujen PMP- leimikoiden korjuuteknisiä olosuhteita koskevat tilastot. Moottorisahakarsinnan ajanmenekin jakautuminen rungon osille Vesa Imponen & Pekka-Juhani Kuitto Metsätehon moniste Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puun karsinta-ajan suhteellinen jakautuminen rungon osille, lähinnä osapuunakorjuun erilaisissa sovelluksissa. Puunkorjuukustannusten vertailu 1986 Airi Eskelinen & Timo Malinen Metsätehon moniste Kuva. Uusi tela asennettuna :n ren ain varustettuun Ponsse S 15- uormatra oriin. Telan leveys on 90 cm ja paino noin 500 g. Valok. Hetsähal lituksen ehittämisjaos o Selvitys perustuu Mets ä tehossa kehitetyllä puunkorjuun vaihtoehtolaskentasysteemillä (Susy) tehtyihin laskelmiin. Laskettujen esimerkkien avulla saadaan yleiskäsitys vallitsevasta kustannustasosta ja eri mene telmien käyttöalueista. 3

12 METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA- JA JÄTEPUUN KAUKOKULJETUKSET VUONNA 1985 UUSIA AV-AINEISTOJA Hakkuun erityistekniikkaa -video-ohjelma Tauno Laajalahti & Olavi Pennanen Metsätehon moniste Metsäteho kysyy jäsenyrityksiltään ja metsähallitukselta vuosittain tietoja puutavaran kaukokuljetuksen kustannuksista, puumääristä ja kuljetusmatkoista. Kotimai~ta puuta toimitettiin tehtaalle milj. m; se on 5.3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. TuonSfpuuta ilmoitettiin kuljetetun 4.6 milj. m. Kotimaisen puun suoranaiset kulj etuskustannukset olivat milj. mk; se on 11.6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Autokuljetuksen osuus siitä oli milj. mk eli 78.4 %. Rautatiekuljetuksen osuus oli 10.1 % ja vesitiekuljetuksen %. Suoranaiset yksikkökustannu~set kasvoivat 3. 5 % ja olivat 35,55 mk/m Pyöreästä puutavarasta havutukkipuun kuljetuksen yksikkökustannukset olivat pienimmät ja lehtikuitupuun suurimmat. Tehtaalle tuotiin kotimaisesta puusta % autolla, 9.4 % rautateitse ja 19.5 % vesitse. Rautateitse kuljetettu kotimainen puumäärä lisääntyi 15 % ja vesiteitse kuljetettu 9 %. Autolla kuljetettu puumäärä lisääntyi 7 %. K~timaisen puun kuljetussuorite oli 6. 0 mrd. se on 7. 3 % enemmän kuin edellisenä m km ; vuonna. Rautatie - ja autokuljetuksen suorite kasvoi. Vesitiekuljetuksen suorite pysyi lähes ennallaan. Puutavaran keskimääräinen kuljetusmatka oli 147 km. Autokuljetusmatka oli keskimäärin 80 km, rautatiekuljetusmatka 291 km ja vesitiekuljetusmatka 2 16 km. Autokuljetusmatka suoraan tehtaalle oli 96 km. Rautatiekuljetusmatka piteni ja vesitiekuljetusmatka lyheni edellisvuoteen verrattuna. Metsäteho Review Ohjelmassa esitellään erilaisia metsureiden käyttämiä, pääasiassa puun kaatoon liittyviä tekniikoita ja välineitä. Niitä ovat ohituskaato, eritasosahaus ja kaatorulla ; kaatokangen ja konkeloliinan käyttö sekä idea merkkausliidun käytöstä rukkasessa. Ohjelma soveltuu me tsureiden ja metsäalan opiskelijoiden sekä isäntien työtekniikan opetukseen. Sen kesto on 22 min ja se on VHS -kasetilla. Tilauksesta sen voi ostaa myös Beta-kasetilla. Ohjelman myyn tihinta on 300 mk ja vuokraushinta 40 mk. Sahapuurunkojen apteeraus -ohje Metsätehon Sahapuurunkojen apteeraus -ohjetta on tarkistettu, lähinnä tukkien mittausta ja mittoja. Ohje sisältää tiivistetyt apteerausohjeet ja se soveltuu jaettavaksi metsureille, hankintamyyjille ja monitoimikoneurakoitsijoille. Ohjeen hinta Metsäteh os ta. on 2 mk ja sitä voi tilata Hankintapuun varastointi autokuljetusta varten Lagring av leveransvirke för lastbilstransport Varastointiohje on tarkoitettu annettavaksi hankintamyyjälle puukaupanteon y hteydess ä. Ohjeita on uusittu. Huomiota on kiinnitetty tukin laadun t o teamiseen. Ohje on A4 -kokoinen ja kaksisivuinen. 50 kappaleen vihko maksaa 30 mk. Svenskspråkiga anvisningar kommer ut snart. Anvisningarna är tvåsidiga i A4-storlek. Et t häfte med 50 stycken kostar 30 mk. 18/1986 TOPICAL The investigation results of 1etsäteho and other information on the branch are reviewed. METSÄTEHO ISSN 0357-<1326 SUOMEN METSÄTEOLLISUUDE KESKUSUITTO RY: METSÄTYONTUTl<JMUSOSASTO PL 194 (Fabianinkatu 9 B) HELSI KJ 13 Puhelin (90) HELS 1986 PAJNOVAI.MJSTE