* * * * * * Puun ~uo~xam~e..n aiheista mainittakoon aiemman tiedon vanhenemisen takia käynnistettävä

Transkriptio

1 1/ 1984 AJAN KOHT AIST A Koonneet Erkki Hänninen ja Sture Lampån METSÄTEHON TUTKIMUS- JA KOKEILUTOIMINTA VUONNA 1984 Metsätehon toimintaohjelma vuodeksi 1984 hyväksyttiin Suomen Metsäteollisuuden Keskuslii tt o ry:n syyskokouksessa Ohjelman tutkimus- ja kokeilutoimintaa koskeva osa pohjautuu mm. jäsenyritysten, toimikuntien ja maksusopijapuolten esittämiin t o i vomuksiin ja lausuntoihin. Ohjelmaa laadittaessa oltiin yhteydess ä myös alan muihin laitoksiin sekä otettiin huomioon pohjoismaisena yhteistyönä tehtävät tutkimukset. Henkil östön kokonaismäärä on sama kuin edellisenä vuonna, mutta sairasloman ja virkavapauden vuoksi tutkijaresursseja on käy tett ävissä aiempaa v ä hemmä n. Eri aihealueiden painotus tu t kijare s urssien mukaan on edelliseen vuoteen verra ttuna j onkin verran muuttunut. Puutavaran mittauks e en on panost e ttu entist ä enemmän sen kehitt ämist ä pohtineen t yö r y hmän t yön tu lokpuun tuott ami sen ja kau ko ku lje tu ksen s e na. r e surss iva r a u s on hieman s uu ren tunut. Suunnitt eluun l i ittyv ää tutkimu s t a o n joudu tt u v ä hent ämä ä n aluee n erikoishe nkilö r esurss i e n tilap ä i s en vähene misen takia. Samoin korj uun resurss it vähenevä t hi ema n. Tutkija r esu rssi e n j akautumin e n a i healu ei tt ain käy ilmi seu raavas t a ase t elmasta. % Yhteensä.toivo;tta.a Mw ä.te..ho ka.å...fufte.. yh.te..-i.i.d yökwnppanu.u.e..e..n ja. a.å...nw.to j e..yi!.l a. fuu j o..{il.e.. ja. käy.ttäj..{il.e.. ~ e..kä muå...ite.. y~.täv..{il.e..e..n ja..tu.ttav..{il.e..e..n. Aarne Elova i nio Puun tuo tt amine n Puutav ara n ko r j uu Puut ava r a n ka ukoku lje tu s Puut a v a r an mi tt a u s Suunni tt elu ja seu ran t a Yle i se t t ut kimukse t Varau kset ja muu t MENESTYKSELLISTÄ VUOTTA Pääpaino on t yömene t elmien ja koneiden ke hittämiseen liittyvissä t u tkimuksissa ja kokeiluissa, osuu s tutkijaresursseista n. 40 prosen ttia. Palkka- ja maksu perustetutkimukset vaativat edelleen runsaasti resursseja, osuus lähes neljännes. Puun ~uo~xam~e..n aiheista mainittakoon aiemman tiedon vanhenemisen takia käynnistettävä laaja maanmuokkauksen maksuperusteselvitys. Ajankohtaiseksi on myös tullut raivaussahoihin kytkettyjen kannonkäsittely laitteiden ajankäyttöselvitys. Molemmat aiheet toteutetaan yhdessä metsähallituksen kehitt ämisjaoston kanssa. Edellise n ä vuonna aloitettu, metsänuudistamistavan valintaan tarkoitettu suunnittelumalli viedään päät ö kseen. Puuntuottamistutkimuksista vastaavat Simo Kaila ja Jarmo Hämäläinen. P~a.vaAan kon juun kehitt ämisa ihee t paino ttuvat harvennus - ja kuitupuun k o r j uun kehitt ämiseen. Harvennuspuun k o r j uun olosuh teet selvitetään ottaen huomioon n y ky n ä kemysten mukaiset kasvatustavoitteet. Maksuso pij apuo lille tehd ään koneiden k äy ttöön pe rustuv ia laskelmia a v o- ja harvennu shakkuiden vä lises t ä k o rjuuerost a. Terminaalikäs itt e lyyn peru s tuvaa pieni läp i mi tt aisen puun ko rj uun k e hitt ä mis t ä j a tke t aan pohjo i smaisena projektina. Koko - ja osap u unkorjuun tekniikkaa j a maksuperu s teita s e lv itellään t ana v uonna omana erikois proj e k t i n aan ka uppa- ja teoll i s uusminist e ri ön osi tta i n r ahoi ttaman nk. e n e r g i a puuprojektin pää t y t tyä viime v uo nna. Näi ssä tutkimu ksissa ova t mukana Mikko Kahala, Pek ka- J uhani Ku i tto, Risto Li lleberg ja Esko Mikkonen. Monito i miko n e iden k äy tt öön liittyv i ä tut kimu s a iheit a ova t mm. ka adon ko nee llistaminen, oksaisuuden va ikutu s kone iden ajanmenekkiin sekä e riko i spuutava r a la jien v almistaminen. TutkiMyös muksista vastaa Mark k u Mäkelä. järeiden pu iden korj uus t a karsimattomina tehdään laskelmia (Esko Mikkonen), samoin v uodena j an v aikutuks esta me t säkone t yöhön (Markku Mäk elä). Tekni slu onteisia aihei t a ova t trakt oreiden mi ttau ss t andardi t ja luokittelu sekä k uormaint en r akenteen vaikutus koneiden käyttöomin aisu uksiin. Näistä aiheista vastaava t Jaakko Salminen ja Ilkka issi. 1

2 Ka.ukokulje;tulu,en tutkimusaiheet keskittyvät puutavaran autokuljetukseen, jonka kehittämiseen tähtäävät mm. uusi~n autokuljetusjärjestelmien kokeilu ja niitä koskevat laskelmat, selvitys puutavaran pituuden vaikutuksesta autokuljetuksen tuottavuuteen huomioon ottaen heijastumiset muihin hankintaketjun os1.1.n, koko- ja osapuiden autokuljetuksen kehittäminen ja autokuljetuksen niveltäminen muihin kuljetusmuotoihin. Autokuljetuksen maksuperusteita varten kerätään tietoa kuljetusolosuhteista (telaustarpeesta), haketuksesta ja hakkeen kuljetuksesta ja lisäksi varaudutaan nk. autokuljetuksen perustutkimuksessa myöhemmin esille tulevien erikoiskysymysten selvittämiseen. Autokuljetustutkimuksista vastaa Olavi Pennanen. - Uittoon liittyy osittain edellä mainittu tutkimus autokuljetuksen niveltämisestä muihin kuljetusmuotoihin. Muita aiheita ovat edelliseltä vuodelta jatkuva nippusideselvitys ja kokeilu nippulautan kokoamisesta uudella menetelmällä. Ui ttoaiheista vastaavat Jaakko Salminen ja Ilkka Nissi. Mit~~uk.6en alueella saatetaan loppuun käynnissä oleva PMP:n ajankäyttö- ja kustannusselvitys. Koko- ja osapuun sekä metsätähteen mittaukseen pyritään löytämään uusia menetelmiä ja laittei ta. Myös monitoimikoneiden mittalaitteiden ja muiden mittalaitteiden kehittämisessä ja kokeilussa ollaan mukana. Sahapuun laadun parantamiseen ja huomioon ottamiseen liittyvät tutkimukset sahapuurunkojen apteerauksen kehittämisestä, tutkimus sahapuun laadun arvioimisesta sekä tutkimus laatumaksutavan vaatiman mittaustyön ajanmenekistä. Nämä tutkimukset tehdään yhdessä mm. Suomen Sahanomistajayhdistyksen, VTT:n ja Helsingin yliopiston kanssa. Mittaustutkimuksista vastaa pääosin Markku Halinen. Apteerauksen kehittämiseen osallistuvat myös Jaakko Salminen ja Heikki Vesikallio sekä mittauslait t eiden kehittämiseen Ilkka Nissi. Suun~X.eiun aiheista mainittakoot uuden korjuutekniikan (lähinnä koko- ja osapuumenetelmät) ja raaka-ainelajien käyttöön liittyvän suunnittelumallin kehittäminen sekä korjuun ja kuljetuksen suunnittelusysteemien kehittäminen ja ylläpito. Myös yrityskohtaisia sovelluksia laaditaan em. malleihin perustuen. Suunnittelun aiheista vastaavat Airi Eskelinen ja Jaakko Peltonen. T~~oa kerätään metsäkoneiden myynnistä (Lasse Säteri), pystymittausleimikoiden korjuuteknisistä olosuhteista (Jaakko Peltonen) sekä puutavaran kaukokuljetuksesta ja autokuljetuskalustosta (Olavi Pennanen). ve.w~e.n t"~fu.muo~e.n ryhmään kuuluvat kaksi pääosin pohjoismaisin va roin toteutettavaa useampivuotista projektia, joista toinen käsittelee automatiikan soveltamista metsäkoneisiin ja toinen metsätyöntutkimuksen kehittämistä. Edellisessä ovat mukana Ilkka Nissi ja Jaakko Salminen sekä jälkimmäisessä Esko Mikkonen. Ryhmään on myös sisällytetty puun tuottamisen ja korjuun koneiden ja laitteiden käyttötekniset testaukset, joihin osallistuvat Jarmo Hämäläinen, Ilkka Nissi ja Jaakko Salminen. Henkilöresursseja on lisäksi varattu vuoden aikana esiin tuleviin kiireellisiin tutkimuksiin sekä vuoden vaihteessa keskeneräisenä olevien tutkimusten päättämiseen. METSÄTEHON HALLINTOELIMET VUONNA 1984 Neuvottelukunta Yrjö Hassi Sakari Leskinen pj. vpj. Johtokunta Timo Järvelä Kauko Taivainen Yrjö Hassi Eero Kanto pj. vpj. Leo Karvonen Matti Ponsi Vo itto Pölkki Jaakko Ylänen KASVATUSMETSIEN KORJUUJÄLKEÄ SEURATAAN Risto Lilleberg Johdanto Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, k uinka kasvatusmetsien korjuujälki vastaa sille aset e ttuja vaatimuksia. Erityises ti pyrittiin selvittämään ajourien määrä, tiheys ja leveys sekä kasvatettavan puuston jakautuminen ja sen vauriot. Kuva. Metsäalan Yhteistoimintalautakunta ja Metsäteho lahjoittivat Metsäntutkimuslaitokselle DUUtavaranmittausla i tteen Visakset käytettäväksi tutkimus- ja kehittämistyössä. joka tähtää nykyistä rationaalisempaan puutavaran mittaukseen. Valok. Metsäteho 2 Esi tutkimuksen avulla kehitettiin sellainen mittausmenetelmä, jolla korjuujäljen laatu ajouravälin ja ajouran leveyden sekä jäävän

3 MITSATIHO Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry:n metsätyöntutkimusosasto Fabianinkatu 9 B, HELSINKI 13 Puhelin (90) VUONNA 1983 ILMESTYNEET JULKAISUT Metsätehon tiedotus 377 Sahapuurunkojen apteerauksen kehittämistarve ja kehittämismahdollisuudet. Arto Usenius & Heikki Vesikallio 378 Kaadon ja karsinnan työvaikeus harvennushakkuissa. Mikko Kahala 379 Monitoimikoneiden käyttömahdollisuudet hankittaessa havupuuvaltaista kokopuuta tavaralajikorjuun yhteydessä. Rainer Häggblom 380 Osapuun korjuu ja autokuljetus tukkipuuvaltaisesta leimikosta. Rainer Häggblom & Olavi Pennanen 381 Tukkien katkontatavan vaikutus sydäntavaran saantoon. Rainer Häggblom & Olavi Pennanen 382 Osapuun autokuljetus. Olavi Pennanen Metsätehon katsaus 1/1983 2/1983 Taskuttornilla prosessoreilla valmistetun puutavaran metsäkuljetus. Mikko Kahala Hakkuun monitoimikoneiden automaation nykytila ja tulevaisuus. Lyhennelmä Metsätehon monisteesta NSR-projekti. Ilkka Nissi 3/ A/1983 Lako-kuormainharvesteri. Lako Grapple Harvester. Ilkka Nissi By Ilkka Nissi 4/1983 Kaato-kasauskoneiden käytön kannattavuus. Esko Mikkonen & 5/1983 Metsäkuljetusmenetelmien vertailua. Jaakko Salminen 6/1983 Monitoimikoneiden käytön taloudellisuus. Jaakko Peltonen & Heikki Vesikallio 7/1983 Ajankohtaista. Koonneet Erkki Hänninen ja Sture Lampen 8/1983 Kuormatraktoreiden t yömaiden väliset siirrot. 9/1983 Puutavaran mittauksen kehittäminen metsäteollisuudessa. Aarne Elovainio 10/1983 Kuormainprosessoreiden maksuperustetutkimus. 11/1983 Moottoriproomujen käyttömahdollisuudet kokopuuhakkeen kuljetuksessa. Ilkka Nissi & Jaakko Salminen KÄÄNNÄ

4 12/1983 Kaatolaitteen ~aikutus prosessoreiden ajanmenekkiin. 13/1983 Tutkimus Marttiini-prosessorin mittalaiteautomaatista. Ilkka Nissi 14/1983 Ajankohtaista. Koonneet Erkki Hänninen ja Sture Lampen 15/ /1983 Hakkuumiehen suorittama puiden valinta kuusikeiden ja sekametsiköiden ensiharvennuksessa. NSR-projekti. Jarmo Hämäläinen Taimikon perkauksen ja harvennuksen sekä uudistusalan raivauksen ajanmenekkisuhteet. Jarmo Hämäläinen & Simo Kaila 17/1983 HS-kuormatraktori. Ilkka Nissi 18/ /1983 Volvo-Valmet 902 H -harvesteri. Ajanmenekkiselvitys Lako-kuormainharvesterista. 19 S/1983 Lako-gripskördarens tidsåtgång. 20/1983 Ajankohtaista. Koonneet Erkki Hänninen ja Sture Lampen 21/ m kuitupuun metsäkuljetus. Mikko Kahala Metsätehon opas Leimikon suunnittelu. Kolmas, uudistettu painos Monisteina on julkaistu seuraavat osaselvitykset ja raportit Hakkuutähteiden korjuu monitoimikonehakkuun jälkeen. Pekka-Juhani Kuitto Hakkuun monitoimikoneiden automaation nykytila ja tulevaisuus. Liittyy Metsätehon katsaukseen 2/1983. NSR-projekti. Ilkka Nissi Kehämittauksen ajanmenekki. Mikko Kahala PMP-leimikoiden korjuutekniset olosuhteet vuonna Jaakko Peltonen Pienistä kokopuista valmistetun hakkeen laatu. Ilkka Nissi & Jaakko Salminen Käyttökokemuksia Husky-työntutkimus- ja tiedonkeruutietokoneesta. NSR-projekti. Esko Mikkonen Användningserfarenheter av Husky-arbetsstudie- och datainsamlingsutrustning. Ett NSR-projekt. Esko Mikkonen Puunkorjuukustannusten vertailu Jaakko Peltonen & Yrjö Pohjola Airi Eskelinen & Pekka Klemola & Mittaerojen syyt ja analysointi. Mauri Paunila Algol HEM WEA -välivarastohakkuri. Väliraportti. Pekka- J uhani Kuitto G. A. Serlachius Oy:n istutuskoneen työjälki kesällä 1981 ja Simo Kaila Puunhankintaorganisaation sisäinen tiedottaminen. Erkki Hänninen Metsätähteen mittausmenetelmät Metsäteollisuuden raaka- ja jätepuun kaukokuljetukset vuonna Tauno Laajalahti & Olavi Pennanen

5 puuston jakautumisen ja vaurioitumisen suhteen voitaisiin selvittää nopeasti ja luotettavasti. ollut aiheuttamassa myös hakkuun työehtosopimus, joka sallii suhteellisen väljiä rajoja noudattavan ajouravälin. Aineisto Aj oujtan tev e1j.6 ja. o.6 uu6 p.ut.:t.a.- a..ta..6 :t.a. Leimikot korjuujälkitutkimukseen valittiin monivaiheista otantaa käyttäen. Perusaineistona oli kaikki maassamme hakkuuvuonna 1982/ 83 korjatut harvennusleimikot, joista tuli mukaan 199 leimikkoa. Niistä tutkittiin 41. Tutkittu ala oli keskimäärin 2.05 ha/leimikko ja yhteensä 84.1 ha. Aineisto kerättiin pääo sin Etelä-Suomesta. Pohjoisimmat tutkimusleimikot olivat Suomussalmella ja eteläisimmät Nurmijärvellä. Ajouran leveyden mittaamisessa käytett~~n Ruotsissa kehitettyä nk. Kniggle- menetelmaa. Mittaukset on helppo suorittaa maastossa ja tulosten laskenta käy sujuvasti taskulaskimella. Käytetty inventointimenetelmä ja tuloksia AjouJtaväli Kasvatu sme tsien puunkorjuussa on käyt össä ohjeellineo 30 m:n ajouraväli (hakkuun työehtosopimuksessa m) mitat tuna uran keskelt ä. Esitutkimuksessa t odettiin, että ajouravälin määrittämisessä on syytä käytt ää kahta menetelmää yhdessä, koska leimikon suunnittelija ei kykene ajouria maastoon merkitessään ottamaan huomioon yhteysurien ja kääntymislenkkien vaikutusta keskimääräisen ajouravälin muotoutumiseen. Tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä ovat ajourien kokonaispituut een ja pinta-alaan perustuva nk. laskennallinen ajouravälin määrittämismenetelmä sekä linj oit tai seen ajourien välien mittaamiseen perustuva menetelmä. Ensin inventoitavan leimikon tai leimikon osan pinta-ala selvitetään murtoviivamittauksella, jota varten on tehty pinta-alan laskentaohjelma. Tämän jälkeen mitataan ko. alueella olevan ajouran kokonaispituus. Samalla suoritetaan vauriopuiden luku ja ajouran leveyden määrittämisessä tarvittavat mittaukset. Kun inventoitavan alueen pintaala ja sillä olevan ajouran kokonaismää rä tunnetaan, saadaan tältä pohja lta laskien em. laskennallinen keskimääräinen ajouraväli. Ajouraväli määritetään myös linjoittaisena mittauksena, jolloin linjat kulkevat kohtisuoraan leimikon tai sen osan pääkulje tussuuntaa vasten. Tällä tavoin määritetty ajouraväli vastaa paremmin si t ä näkemyst ä, jonka mukaan leimikon suunnittelija on to i minut ajouria maastoon merkites sään. Linjoittaisella mittauksella saadut ajouravälit olivat keskimäärin 29 m (vaihteluväli 25-32m), kun laskennallinen ajouraväli on keskimäärin ollut 25 m (vaihteluväli m). Syinä tiheisiin ajouraväleihin voivat huonon suunnittelun ohella olla olosuhteet, kuten leimikon muoto, maastoesteet - suuret kivet ja kalliot, pehmeiköt, ojitus jne. sekä puuston e pätasaisuus. Liukumaa on varmasti Tutkimusleimikoissa ajouran leveys oli keskimäärin 3.4 m (vaihteluväli m). Se on selvästi pienempi kuin ohj eellinen 4 metrin ajouraleveys. Metsätraktoreilla korj atuissa leimikoissa aj ouriin oli käytetty keskimäärin 13.8 % pinta-alasta (vaihteluväli %). Jos ajouraväli olisi ohjeellinen 30 m ja ajouralevey s 4 m, ajourien osuus pinta-alasta olisi %. Tilanne vaikuttaa ajourien määrän osalta varsin hyvältä, kun esimerkiksi Ruotsin metsänhoitolaki edellyttää, ett ä ajourien osuuden pintaalasta tulisi harvennushakkuissa jäädä alle 20 %: n. Ajo!Lkien vä~nen puu.6to ja..6en va.ukiot Koska jäävän puuston tasainen jakautuminen ja mahdolliset vauriot vaikuttavat puuston tulevaan kehitykseen, ovat ne olennaisia korjuujälkeä tarkasteltaessa. Puuston jakautumista on selvitetty kahdenlaisin mittauksin. Välittömästi ajouran molemmin puolin on mi tattu otokseen pohjautuen m:n etäisyydellä ajouran keskustasta olevien puiden lukumäärä ja etäisyys 2 dm:n luokin. Tulosten mukaan runkoluku on suurimmillaan ajouran reunassa ja on noin 20 % suurempi kuin 4 m:n etäisyydellä ajourasta. Puuston määrää ja jakautumista kauempana kuin 4 m ajouran keskustasta on selvitetty linjoittaisen relaskooppiarvioinnin avulla. Tällöin mitattiin kultakin koealalta pohjapinta-ala ja etäisyys lähimmästä ajourasta. Tulosten mukaan puuston pohjapinta-ala kasvaa % siirryttäessä ajouran reunasta keskelle ajouraväliä. Osa muutoksesta johtuu ajouran vaikutuksesta pohjapinta-alaan ja osa kasvatet tavan puuston epätasaisesta jakautumisesta. Puuston korjuuvaurioksi on katsottu vaur iot puiden rungoissa ja juuren niskassa. Puun katsotaan vaurioituneen, kun valkoinen puuaines on näkyvissä tai kuori on halj ennu t puuaineeseen saakka. Varsinaiset juuristavauriot on jätetty tarkastelun ulkopuolelle, koska niiden selvittäminen käytännössä on vaikeaa ja erittäin työläs tä. Tulosten mukaan metsätraktoreilla korjatuissa kasvatusmetsissä vaurioituneiden puiden osuus on keskimäärin 0. 5 % (vaihteluväli %) jäljelle jääneen puuston runkoluvusta. Vaurioituneita puita oli keskimää rin 5 kpl/ha. Kasvatettavaksi jätetyn puuston runkoluku vaikuttaa vaurioiden määrään. 3

6 Jos jäävän puuston määrä on 850 runkoa hehtaarilla, vaurioituneit-a \)Uita on keskimä-ärin 4. Jos jäävän puuston määrä nousee runkoon hehtaarilla, vaurioituneita puita on tutkimuksen mukaan keskimäärin 8 kpl/ha eli kaksinkertainen määrä. Ka.uk.o k.ul j e:t~ touko-kesäkuu Tilaisuudessa esitellään uutta tutkimustietoa ja keskustellaan mm. osapuun ku l jetuksen viimeaikaisesta kehit yksestä, kuljetusten niveltämisestä metsä- ja kaukokul j etukseen sekä meno-paluukuljetuksista. Tilaisuus on tarkoitettu lähinnä kulj etuksesta vastaaville j ä seny rit y sten toimihenkilöille. METSÄTEHON TIEDOTUS- JA KOULUTUSOHJELMA VUONNA 1984 Uud~ k.o~juumen ~elmat Tiedotus ja aineistot syksy Tutkimustulokset julkaistaan tiedotuksina ja katsauksina, joita voi tilata Metsätehosta. Opas kuormainmonitoimikoneiden käyttökohteista ja työmaan suunnittelusta laaditaan. Valmistetaan elokuvat Metsäkonekatsaus 1984 ja Osapuun korjuu. Tehdään diakuvasarjat Puutavaran välivarastointi autokuljetusta varten sekä Oikean istutuspaikan valinta. Uusien kuvapalvelutuotteiden valmistumisesta kerrotaan kirjeitse ja Ajankohtaisissa katsauksissa ja niitä voi vuokrata ja ostaa Mets ä tehosta. Tilaisuudessa esitellä än menetelmistä mm. osapuumenetelmä t (hakkuu, mets ä - ja autokuljetus, mittaus, v astaanotto te h taal l a ),vyöhykkeellekasaus ja pitkä puomi s ekä mets ä t ä hteen keruu ja haketus. Tilaisuus on tarkoitettu lähinn ä Jaseny ritysten hankintamets ä nhoita j i lle, kenttäp ää lliköille ja vastaav ille. Opintopäivät Koulu.t11~ e.n op..ini:o pi:uvat Kou 1utusti Ia isu udet Aihealueena on puunhanki ntao rgani s a a t i o i d en esimies- ja j ohtamistait o - s ekä liikke e njohtokoulutuksen koordinoin ti u lkoisen ja sisäisen koulutuksen väl i llä. Seminaarit Me:t.llä.johdoUe.t.aJr..lwile:t..:tu Park Hot el, Hels inki ~e.nuna.a!u , Hotel l i I nter-continental, Helsink i Tilaisuus on tarkoitettu läh innä jäseny rit y sten kou l utushenki löille. Ti la i suudessa esitellään Mets ä tehon toimintaa sekä a j a nkohtaista. tutkimustietoa. Til aisuus on tarko i tettu j ä seny rity sten metsäp ääl l iköille j a muulle me t säjohdo l le. Me:t.llä.nho..<.don op..<.ni:opi:uvat s yy skuu KMjuun ja. k.ulje:t11~e.n op..<.ni:opi:uvat syys- lokakuu Afue jo hdoue.t.ajr..lwile:t..t , Helsinki ~ e.nuna.a!u. T..<.~o j e.nk.ä.~il..:te-iyn op..<.ni:opi:uvat Ho te lli I nter-contine ntal, syys - lokakuu Tila i s u u d essa, joka on tar koit e ttu jäseny r i t ys te n al ue johtaj i lle, alue- ja piirimets ä nhoi taj ille, e sitellään aj ankohtaisia Met sä- t ehon t u t kimu s t uloksia. Er ikoi s kurssit S.i.ll i:unen.t.ajr..k.a..6.t~ kesäkuu Teemana on s1sa1nen valvonta t arkas tuksen näkökulmas t a. Käsi t ellään t arkas tuksen me netelmiä ja apuvälineitä sekä käytännön t arkastustoimintaa. Tilaisuus on tarkoi t ettu jäsenyritysten si säisille tarkas t ajille, t arka stuksen es i mie hille ja työnjohtajille. Opintomatkat Koulu.t~henk...<.tö..<.den op..<.ni:oma.tk.a. Ruo.t.ll..<...<.n toukokuu Tutu s tumiskohteina mm. Skogsarbeten (koulutu s ja tiedotus ; erityisaiheina video- ja AV-t ekniikka), me t säalan yritys (sisäinen ko u l u tus ja tiedotus, sovellutusesimerkit j oht amiskoulu t uksesta) sekä Tukholman kaupungin AV- keskus. Op in t oma t ka on tarkoite t tu ko u lutushenkilöille. jäsenyrit y sten Yksityiskoh tai se t tiedot koulutustilaisuuksista ohjelmineen ja ilmoittautumisohjeineen lähetetään jäsenyrityksille kirjeitse hyvissä ajoin ennen kutakin tilaisuutta. Metsä t eho Review l/1984 TOPICAL Highlights of t h e activities of the In stitute and other informa t ion on the branch. METSÄTEHO ISSN SUOMEN METSATEOLLISUUDEN KESKUSLIITIO RY:N METSATYONTVTKIMUSOSASTO Fabianinkatu HELSINKI 13 Puhelin (90) Hel..S 1984 PAINOVALMISTE (