a saus METSÄTEHON TOIMINTA VUONNA /1985 Koonnut Sture Lamplm YLEISTÄ Puunkorjuu TUTKIMUSTOIMINTA Puuntuottaminen 17 %

Transkriptio

1 MITSÄTIHDN a saus 3/1985 METSÄTEHON TOIMINTA VUONNA Koonnut Sture Lamplm YLEISTÄ Tutkimus- ja kokeilutoiminta kohdistui lähinnä puun korjuun, kuljetuksen ja tuottamistöiden kehittämiseen sekä palkka- ja maksuperuste-iden selvittämiseen. Puutavaran mittauksen ja puunhankinnan suunnittelun olivat t ä rkeällä sijalla ohjelmassa. Johtoryhmän, tutkijoiden ja tiedotus- ja koulutushenkilöiden ajankäy tt ö on jakautunut viime vuosina seuraavasti: X X Muut j a hallint o laaja aineisto. Aikatutkimuksin ja mittauksin selvitettiin työvaikeustekijät ja niiden vaikutus ajanmenekkiin. Seurantatutkimuksen avulla selvitettiin koneyksiköiden ajankäyttöä ja tuotostasoa. Aineisto on pääosin käsitelty ja tulokset julkaistaan vuoden 1985 alkupuoliskolla. Erilaist en metsänviljelyvaihtoehtojen todennäköisten kustannusten ja työpanosten laskemiseksi laadittiin atk-systeemi. Se tulostaa myös taimiken tietyn keskipituuden saavuttamiseen kuluvan ajan. Taimikon arvioidun uudistamistuloksen mukaisen tuottoarvon kytkentä laskentaan on mahdollinen. Suunnittelumallia kehitetään edelleen. Oma lisäkoulutus Konsultointi Puunkorjuu Tiedotus ja koulutus Tutkimus ja kokeilu Tutkijaresurssit % Useiden puunkorjuutyömuotoj en palkka- ja maksuperusteita tarkist et tiin sopij apuolten pyynnöstä. Vuoden aikana saatiin päätökseen 22 tutkimusta, ja 14 aihetta jatkuu suunnitelman mukaan vuonna Aiheista ja tuloksista esi tet ään seuraavassa pääkohtia. TUTKIMUSTOIMINTA Puuntuottaminen Tutkijaresur ssit 32 % 14 % 17 % Maanmuokka uksen maksuperusteiksi kerättiin metsähallituksen kehitt ämisjaos ton kanssa Tulokset puun pituuden vaikutuksesta pienikokoisten puiden siirtelykaatoon julkaistiin Metsätehon monisteena Tukkien ja pitkän kuitupuun me ts äkulje tus kuormainprosessorin jälkeen oli avohakkuussa lumettomana aikana 9-11 % nopeampaa ja talvella tukkien metsäkuljetus % nopeampaa ja pitkän kuitupuun 1-18 % nopeampaa kuin metsurin jälkeen. Harvennushakkuussa kuormainprosessori joudutti ajoa vieläkin enemmän (Mets ä tehon katsaus 5/). Maataloustraktoria tulisi työllistää metsäajossa vähintään tuntia vuodessa maataloudessa käytettävän 500 tunnin lisäksi, jotta se olisi yhtä edullinen puutavaran metsäkuljetuksessa kuin keskikokoinen metsätraktori. Niin s uurten käyttötuntimäärien saavutt aminen on varsin epätodennäköistä. 1

2 Paksu lumi ja vaikeat maastot huonontavat suuresti maataloustraktoreiden käytön kannattavuutta (Metsätehon katsaus 19/). Puutavaran kuljetus maataloustraktorilla väli- tai puskurivarastolta on edullisempaa kuin täysperävaunuautolla vain 2 km:iin asti. Jos perävaunua ei olosuhteiden takia voi autossa käyttää, maataloustraktori on edullisempi alle 17 km:n kuljetusetäisyyksillä (Metsätehon tiedotus 384). Etelä- Suomen metsien ensiharvennuksissa osapuumenetelmällä saatiin % enemmän mänty- ja kuusiraaka-ainetta talteen kuin tavaralajimenetelmällä. Myöhemmissä harvennuksissa kuusiraaka-aineen lisäys oli 35 %. Osapuunakorjuun kustannukset olivat kuutiometriä kohti % pienemmät kuin tavaralaj einakorjuun kustannukset. Kustannussäästöt olivat sitä suuremmat, mitä pienempää puusto oli. Osapuumenetelmä ei näytä harvennusmetsissä aiheuttavan merkittäviä korjuuvaurioita (Metsätehon tiedotus 386). Loppuraportti energiapuun korjuusta teollisuuspuun korjuun yhteydessä julkaistiin Metsätehon tiedotuksena 383. Projektin yhteydessä tutkittiin myös kantopuun korjuuta kivennäismailla (Metsätehon tiedotus 385) ja hakkuutähteiden varastointia (Metsätehon moniste ). Kuva 1. Koko- ja os apuunku l jetuksen kehit t ämis e ksi Vei t siluoto Oy ja Metsät eho suunnit t eli vat j a ra kennutt i vat osapuuaut on. Käy t t ökokeet ova t meneillään. Ka ik ki va lok. Me t s äteho Osapuun kuljetus nykyisell ä puutavara-autoyhdistelmällä on % kalliimpaa kuin karsitun puutavaran kuljetus. Jos autoyhdistelmän mitat muutetaan lain sallimissa rajoissa osapuulle sopivammiksi, pienenevät osapuun kuljetuksen yksikkökustannukset noin 10 %. Osapuun kuljetuskustannusten pienent ämiseksi tulisi yhdistelmille sallia nykyistä suurempi kuormatila. Se vaikuttaisi merkittävästi osapuun tehdashintaan (Metsätehon moniste ). Mittaus Kaukokuljetus Tutkijaresurssit 7 % 10 % Uuden, kokonaispainoltaan 48 tonnin autokaluston kuormaus ja varastoty ö t vievät % koko ajokerta-ajasta, kun kuljetuset äisyys tehtaalle on keskimääräinen eli 90 km. Tyhjänä- ja kuormattuna-ajoon kuluu % ja kuorman purkamiseen tehtaalla noin 10 % ajokerta-ajasta. Aiempiin luvulla tehtyihin - tutkimuksiin verrattuna tukkien ja 3 m kuitupuun kuormaus on nopeutunut %. Puutavaran autokuljetuksen tuottavuuden edelleen kehittämiseksi tulisi katkontatarkkuut ta parantaa, puutavaravara stot suunnitella huolellisesti ja tehtaallapurkamista kehittää. Myös tiestön parantaminen etenkin metsäpäässä on tärke ää (Metsätehon tiedotus 387). Käytetyn auton alustalle asennetun kuormaimen käyttö erilliskuormaajana on taloudellista, kun rautatievaunuun siirretään vähintään 10 autokuormallista puutavaraa päivässä. Erilliskuormaaja ehtii tunnissa siirtää rautatievaunuun 2-4 täysperävaunuauton kuorman. Työllistämisen ja taloudellisuuden vuoksi on perusteltua, että eri yritykset käyttävät erillisku ormaajaa yhdessä (Metsätehon katsaus 15/). 2 Tutkijaresurssit 9 % 11 % Laatumaksutavan vaatiman mi ttaustyön ajanmenekki ja kustannukset ova t selvästi pienemmät pystymittauksen yhteydessä kuin Kuva 2. Avoha uulei oissa pystymi tt auksen tuot avuus iestyöpäivää kohti asvaa X, un ol en hengen ryhmän sijasta äytetään ahden hengen ryh ää ja yhden iehen lu ua

3 MITSiTIHD Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry :n metsä työntutkimusosasto PL 194 (Fabianinkatu 9 B), HELSINKI 13 Puhe lin (90) ~ TIETOA TOIMINNASTAMME JA TEHTÄVISTÄMME Metsäteho on metsäteollisuuden yhteinen metsätyön tutkimuslaitos. Metsätehon jäseniä ovat Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry : n Jaseninä olevat metsäteollisuus- ja puunhankintayritykset. Toiminta rahoitetaan pääosin jäseniltä kannettavilla maksuilla. Metsäteho on perustettu vuonna 1945 ja sen palveluksessa työskent elee yhteensä 36 henkilöä. Suomen t let säteo 11 i suuden Keskusliitto ry. t letsätehon johtokunta Toi mitusjohtaja t letsätehon neuvottelukunta Asiantuntijatoimikunnat Metsätehon toiminta-ajatuksena on sellaisten palve lus ten tuottaminen, jotka kehittävät ja t ehos tava t puuraaka- aineen hankkimista ja tuottami s ta. Toimint a- ajatuksensa toteuttamiseksi Metsäteho. T_u_t_k_iJ_ a_t.l 1 Tutkijat Työntutkijat Las kentahen ki löt Toi mistohenki löt Tiedotus- ja koulutushenkilöt * tutkii * kehittää * kokeilee * konsultoi * tiedottaa * kouluttaa metsätöiden palkka- ja maksuperusteita, puunhankinnan ja puuntuottamisen suunnittelua, t yömenetelmiä ja kalustoa s uunnit t elu- ja seurantamalleja ja t yömenetelmiä, edi stää koneiden ja laitteiden kehittämistä koneita, laitteita ja työmenet elmiä Jasen1a, koneiden valmistajia, maksuj en ja taksojen laatijoita, alan muita yht eisöjä tutkimustuloksista ja alan ajankohtai s i sta asioista jäsenille, metsätalouden muille piireille ja yle i sölle jäsenten ja metsätalouden muiden piirien erikoishenkilöstöä, tukee koulutuksen suunnittelua * toimii yhteistyössä Jasenten, alan koti- ja ulkomaisten tutkimuslaitosten ja metsätalouden muiden piirien kanssa. KÄÄNNÄ

4 METSÄTEHON ASIANTUNTIJOIDEN VASTUUALUEET T 0 I M I T U S J 0 H T A J A Professori Aulis E. Hakkarainen TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ MH AARNE ELOVAINIO Tutkimustoiminnan johto ja TEKNILLINEN PÄÄLLIKKö DI, MH JAAKKO SALMINEN Metsäkoneiden ja työmenetelmien kehittämisen ja kokeilun johto ja koordinointi TIEDOTUS- JA KOULUTUS PÄÄLLIKKÖ MH ERKKI HANNINEN Tiedotus- ja koulutustoiminnan sekä toimistopalvelun johto ja ERIKOISTUTKIJAT TUTKIJA TIEDOTUS - JA KOULUTUS HEN KILöT MH MIKKO KAHALA Puunkorjuun. maksuperustetutkimusten koordinointi. työntutkimuksen esimies MMK SIMO KAILA Puuntuottamistöiden ja palkkaja maksuperusteet MMT ESKO MIK KONEN Puunhankinnan. tuottavuus- ja kustannusperusteet. tutkimustekniikka LuK JAAKKO PELTONEN Puunhankinnan suunnittelun, laskentatoimi, laskennan esimies MH OLAVI PENNANEN Puutavaran kaukokuljetuksen ja maksuperusteet TUTKIJAT MH MARKKU HALINEN Puutavaran mittauksen MH JARMO HÄMÄLÄINEN Puuntuottamisen palkkaj a maksuperusteet sekä kokeilutoim inta MH VESA IMPONEN Puunkorjuun ja kuljetuksen kehittämislaskelmat ja suunnittelumal l it 1-IH ANTTI KORPI LAHTI Puunkorjuun ja suunnittelu MH PEKKA-JUHANI KUITTO Uusi korjuutekniikka, metsätähdepuun korjuun MMK RISTO LILLEBERG Hakkuun ja metsäkuljetuksen palkka- j a maksuperusteet. harvennuspuun korjuun Dl ILKKA NISSI Kokeilutoiminta. korjuuja kuljetuskalusto ja sen MT STURE LAMPEN Tiedotus- ja koulutustoiminta MT LASSE SÄTERI Kuva- ja aineistopalvelu. kokeilutoiminta LuK AIRI ESKEL INEN Laskentatoimi. suunnittelumallit ja niiden MH MARKKU MÄKELÄ Koneellisen puunkorjuun ja maksuperusteet METSÄTEHON TIEDOTUS JA KOULUTUS Julkaisut. Metsätehon tiedotukset ja katsaukset esittelevät tutkimustuloksia ja alan muuta tietoa. Oppaat sisältävät käy tännön suunnittelu- ja t yöohjeita. Kuvapalvelu sisältää pääasiassa Metsätehon itse tuottamia elokuvia, diakuvasarjoja, valokuvia ja piirtoheitinkuvia. Kuvapalvelun luettelo on kiinnostuneiden saatavissa. Koulutustilaisuudet ovat rationalisointipäiviä, erikoiskursseja, neuvottelupäiviä ja retkeilyjä. e on tarkoitettu ens1s1ja1- sesti jäsenten johtavassa esimiesasemassa j a erikoistehtävissä toimivalle henkilöstölle. Luennointi. Metsäteho tukee jäsenten ja metsätalouden muiden piirien koulutusta antamalla suunnittelu- ja luennointiapua, järjestämällä tilau skursseja ja toimittamalla a ineistoja. METSÄTEHON ASIANTUNTIJA TOIMIKUNNAT VUONNA 1985 Koulutustoimikunta U. Kantanen A. Hilli K. Knape pj. T. Särkelä M. \-lall Teknillinen toimikunta K. Parviainen pj. E. Alalammi Chr. Backlund K. Mikkonen H. Vuorinen A. Äikäs Toimikunnan kokouksiin kutsutaan me t sähallituksen edustajana Viljo Kaartinen. Metsänhoitotöiden toimikunta Tietojenkäsittelytoimikunta T. Korhonen N. -E. Blitzow T. Kivimaa pj. R. Koskinen R. Nederström P. Rissanen M. Laurila 0. Patrikainen pj. M. Pohjalainen Chr. Strandvall

5 MITSiTIHO Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry:n me tsä työntutkimusosasto PL 194 (Fabianinkatu 9 B), HELSINKI 13 Puhelin (90) VUONNA ILMESTYNEET JULKAISUT Metsätehon tiedotus 383 Energiapuun korjuu teollisuuspuun korj uun yhteydessä 384 Puutavaran ajo traktorilla välivarast osta. Esko Mikkonen 385 Kantopuun korjuu kivennäismailla. Pekka-Juhani Kuitto 386 Osapuunakorjuu eteläsuomalaisissa harvennusmet säolosuhteissa. NSR- projekti. Mikko Kahala 387 Kaluston kehittymisen vaikutus puutavara- autojen ajankäyttöön. Olavi Pennanen 388 Kasvatushakkuiden korjuujälki. Risto Lilleberg 389 Osapuuna- ja metsähakkeenahankinnan kustannuskilpailukyky. Yritysmallitarkastelu. Airi Eskelinen & Rainer Häggblom & Jaakko Peltonen 390 Pystymittauksen ajanmenekki. Harkku Halinen 391 Puutavaran metsäkuljetus maataloustraktorilla. Esko Mikkonen Metsätehon katsaus l/ 2/ Ajankohtaista. Ajankohtaista. Koonneet Erkki Hänninen ja Sture Lampen Koonneet Erkki Hänninen ja Sture Lampen 3/ Kaukokuljetuksen vaihtoehtolaskentasysteemi. Airi Eskelinen 3/ Ca.tc.ui.a;t.i..on Stj6.tem 6oJt AU:eJtna;t.i..vu in L ong-v~t".a. nc.e T..imb ejt TJUtyt~:, po!t.t. BIJ Ai!U E6 kel.inen 4/ Lokomo-kartiokaatolaite. Markku Mäkelä 5/ 6/ Metsäkuljetus kuormainprosessorilla suoritetun hakkuun jälkeen. Risto Lilleberg Kaivurilla suoritetun mätästyksen ajankäyttöjakauma, tuotostaso ja työvaikeustekij ä t. Jarmo Hämäläinen 7/ Ajankohtaista. Koonneet Erkki Hänninen ja Sture Lampen 8/ 9/ Hakkuutähdehakkurit ja - murskaimet : Algol HEM WEA, Lokomo MS 9, TT 910 R ja Morgårdshammar SK Pekka- Juhani Kuitto & G. A. Serlachius Oy :n istutuskone. Simo Kaila 10/ Farmi Trac -telamaasturi. KÄÄNNÄ

6 11/ Ponsse Sl5 -kuormatraktori. 12/ Volvo BM- Valmet 935 -kuormainharvesteri. Markku Mäkelä 13/ Norcar HTP-480 -kuormatraktori. 14/ Puutavara- ja hakeautot talvella. Olavi Pennanen 15/ Erilliskuormaaja puutavaran kuormauksessa rautatievaunuun. Olavi Pennanen & 16/ Tapio-harvesteri. Markku Mäkelä 17/ Bruks loolct -hakkuri. 18/ Ajankohtaista. Koonnut Sture Lampen 19/ Maataloustraktorin kannattavuuden edellytykset metsäajossa. Esko Mikkonen 20/ Hultdin GLC-KT -kaatokourasaha. Metsätehon opas Me tsänviljelyn suunnittelu ja toteutus. Kolmas, korjattu painos. Sahapuurunkojen apteeraus. Kahdeksas, korjattu painos. Monisteina on julkaistu seuraavat osaselvitykset ja raportit PMP-leimikoiden korjuutekniset olosuhteet vuonna. Jaakko Peltonen Metsäkoneiden käyttö- ja olosuhdetilasto. Pekka Klemola & Markku Mäkelä Puun pituuden vaikutus pieniläpimittaisen kokopuun siirtelykaadon ajanmenekkiin. Mikko Kahala Puunkorjuukustannusten vertailu. Jaakko Peltonen & Yrjö Pohjola Suomalaisen uittovaltuuskunnan matka Neuvostoliittoon Ilkka Purhonen Hakkuutähteiden välivarastointi. Pekka-J uhani Kuitto Sisäistä koulutusta ja tiedotusta Ruotsissa. Raportti opintomatkasta Koonneet Erkki Hänninen ja Sture Lamp en Ensiharvennuksesta korjattavan osapuun autokuljetus. Olavi Pennanen Puutavara- ja hakeautot talvella. Olavi Pennanen Metsäteollisuuden raaka- ja jätepuun kaukokuljetukset vuonna. Tauno Laajalahti & Olavi Pennanen IUFROn ja COFEn kokous sekä metsäretkeilyt USA:ssa ja Kanadassa Esko Mikkonen Ojitusalueiden puunkorjuun. Työryhmä: Christer Backlund & Tore Högnäs & Risto Lilleberg & Soini Silander Laatumaksutavan vaatiman mittaustyön ajanmenekki ja kustannukset. Markku Halinell Rapport om arbetsmötet angående NSR-projektet "Automatisering och fjärrstyrning av skogsmaskiner" i Uleåborg

7 leimauksen yhteydessä tai erillisenä toimena suoritettuna. Pystymittauksen yhteydessä ei tule ylimääräistä matkaa leimikolle, otantaa ei tarvitse suunnitella eikä koepuita mitata erikseen. Tuloksetkin voidaan laskea samalla, kun lasketaan pystymittaustuloksia. Puunkorjuun suunnittelusysteemi päivitettiin vuoden sopimus- ja kustannustason mukaiseksi, myös yrityskohtaisesti suunnittelusysteemin käyttäjille. Tärkeimpien puunkorjuuketjujen kustannusvertailut vuoden hintojen ja kustannusten mukaan julkaistiin Metsätehon monisteena Kaikissa mittausvaihtoehdoissa ongelmana ovat vähän mäntytukkeja sisältävät leimikot. Niissä laadunmäärityksen kustannukset ovat koepuiden suuren määrän takia suuret (Metsätehon moniste ). Kaukokuljetusmuotojen laskentasysteemin avulla vertaillaan auto- ja rautatiekulj etuksen sekä uiton keskinäistä edullisuutta. Systeemi antaa todellisten kuljetusmatkojen perusteella laskettuja kustannustietoja kuljetuksen suunnitteluun. Lisäksi kustannuksia voidaan vertailla kuljetusalueittain ja varastoittain. Systeemi on liitettävissä yrityksen puunhankinnan suunnittelujärjestelmiin (Metsätehon katsaus 3/). Pystymittauskustannukset olivat palkkausalueella 4 vuoden kust-:pnusten mukaan keskimäärin noin 4,60 mk/m ; avoha~uu leimikoissa ne olivat noin 3, 60 flk/m ja muissa leimikoissa noin 6, 25 mk/m Palkkojen ja kilometrikorvausten lisäksi kustannuksia aiheuttavat laskenta, tarkastusmittaus ja ty~välineet, yhteensä keskimäärin 0,50 mk/m. Pystymittauskustannuksiin sisältyvät myös leimikon suunnittelu- ja leimauskustannukset. Aiempaan Me tsätehon tutkimukseen verrattuna pystymittauksen keskimääräinen ajanmenekki on pienentynyt. Yhtenä syynä siihen on se, että kolmen ja neljän hengen ryhmien osuus on pienentynyt ja vastaavasti kahden hengen ryhmien osuus sekä puiden luku ja ylösotto yhden henkilön suorittamana lisääntynyt. Myös koepuiden maara on pienentynyt ja pienten puiden yläläpimitan mittauksesta on luovuttu (Metsätehon tiedotus 390). Tilastot Seuraavat tilastot kerättiin ja julkaistiin: Metsätraktoreiden ja monitoimikoneiden myyntitilasto 1.1. PMP-leimikoiden korjuutekniset olosuhteet vuonna (Metsätehon moniste 15.3.) Metsäkoneiden käyttö- ja olosuhdetilasto (Metsätehon moniste ) Metsäteollisuuden raaka- ja jätepuun kaukokuljetukset vuonna (Metsätehon moniste 14.9.) Puutavara- ja hakeautot talvella (Metsätehon katsaus 14/ ja laajemmin Metsätehon moniste ). Suunnittelu Koneiden ja laitteiden testaukset Tutkijaresurssit 20 % 13 % Metsätehon kehittämän laskentamallin avulla Voidaan ratkaista, mikä on valmistettaville tuotteille yritystaloudellisesti edullisin raaka-ainepohja. Mallin avu l la tehdy t y rityskohtai s et selvitykset ov at toistai s eks i keskittyneet sulfaattisellutehtaiden puunhankinnan kehittämiseen. Mallin puunhankintavaihtoina ovat metsähakkeena-, osapuuna- ja tavaralajeinahankinta. Mets ä hake- j a osapuumene telmien käytt öönotto vaatii n ä iden puuraaka-aineide n k ä sitt elyyn sove l tuvia puun vastaanotto- ja esikäsi ttelylaitoksia ja yleensä sitä, että kiinteitä jätteitä käytt ävä polttolaitos on osa jalostuslaitosta. Laskelmat ovat oso ittaneet, että tietyiss ä olosuhteissa siirtymisellä osapuuna tai metsähakkeena hankinta an v o idaan parantaa yrityksen tu los t a (Me t sä t e h on tiedotus 389 ). Seuraavat koneet ja laitteet testattiin ja tulokset julkaistiin Metsätehon katsauksissa: Istutus G. A. Serlachius Oy:n istutuskone, 9 / Haketus ja murskaus Algol HEM WEA - hakkuri, 8 / TT 910 R -hakkuri, - 11 Lokomo MS 9 -energiapuumurskain, - 11 Morgårdshammar SK murskain, - 11 Bruks 1001 CT -hakkuri, 17/1 984 Puutavaran hakkuu Lokomo-kartiokaatolaite, 4/ Volvo BM - Valmet 935 -kuorma inharvesteri, 12 / Tapio-harvesteri, 16/ Hultdin GLC-KT -kaa t ok oura saha, 20/

8 Opas "Metsänvilj elyn suunnittelu ja toteutus" uusittiin. Elokuva "Metsäkonekatsaus " sekä diakuvasarjat "Metsänuudistamisen menetelmät Suomessa" ja "Harvennusmetsien puunkorjuu" valmistuivat. Diakuvasarjat "Metsänviljely I ja II" sekä "Päätehakkuiden puunkorjuu" uudistettiin ja täydennettiin. Ammattilehdille toimitettiin 28 lehtiartikkelia ja sanomalehdille 3 kiertoartikkelia. Lisäksi lehdille toimitettiin alaa koskevia muita aineistoja. Kuva 3. Metsäteho testaa myö s pieniä koneita. Farmi Trac - telamaastu ri ~1et säku Metsäteho järjesti vuonna 11 koulutustilaisuutta. Yhteensä niissä oli 410 osanottajaa, joista 91 % oli jäsenyritysten toimihenkilöitä. KONSULTOINTI JA YHTEISTOIMINTA Lj etus Farmi Trac -telamaasturi, 10/ Ponsse S15 -kuormatraktori, 11/ Norcar HTP-480 -kuormatraktori, 13/ Muut tutkimukset Yhteispohjoismaisessa, metsäkoneiden automatisointia koskevassa projektissa on todettu, että luotettavista mittausantureista on puutetta. Antureiden kehittämiseksi VTT:n Oulun elektroniikkalaboratorio on projetissa mukana. Eräitä anturisovelluksia esitellään Metsätehon ruotsinkielisessä monisteessa ). Jäsenille laadittiin yrityskohtaisia ja paikallisluonteisia laskelmia ja selvityksiä sekä annettiin apua niiden omissa tutkimuksissa. Koneiden valmistajille annettiin tietoja koneiden suunnitteluun, raken tamiseen ja käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Maksujen ja taksojen laatijoille ja jäsenille tehtiin maksu- ja taksaperusteita koskevia laskelmia. Metsäteho oli mukana useissa sekä kotimaisten että ulkomaisten metsäteknologisia tutkimuksia harjoittavien laitosten välisissä elimissä ja yhteistyöryhmissä. JÄSENET JA TOIMINTARESURSSIT TIEDOTUS JA KOULUTUS Vuoden aikana Metsäteho julkaisi 9 tiedotusta ja 20 katsausta, joista yksi myös englanninkielisenä. Yksi vuoden katsaus julkaistiin nyt myös ruotsinkielisenä. Tutkimusselostei ta julkaistiin 14, joista yksi oli ruotsinkielinen. Vuonna vastaavat määrät olivat 6, 21 ja 13. Metsäteho Review Metsätehon Jasen1na vuonna oli 33 (vuonna 35) Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto r y :hyn kuuluvaa metsäteollisuus- ja puunhankintayritystä. Toiminta rahoitettiin pääosin jäseniltä perityillä maksuilla. Toim±henkilöitä oli vuoden päättyessä teensä 35 (vuonna 36). yh- 3/1985 METSÄTEHO ACTIVITIES IN METSÄTEHO ISSN SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSUmO AY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO PL 194 (Fabianinkatu 9 B) HELSI Kl 13 Puhelin (90) HELSI PAINOVALMISTE