Laajakaistarakentaminen Keuruun kaupungin alueella / Liittyminen Keski-Suomen Verkkoholding Osakeyhtiöön

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Valtuusto Kaupunginhallitus Laajakaistarakentaminen Keuruun kaupungin alueella / Liittyminen Keski-Suomen Verkkoholding Osakeyhtiöön 204/ /2011 KH (Osa liitteistä salassa pidettäviä, laki viranomaisten toiminnan jul kisuu des ta 6 luku kohta ja 20-kohta) 1) Taustaa ja asian valmistelu Laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueelle annettu laki (1186/2009, jäljempänä Laajakaistatukilaki ) mahdollistaa laa ja kaista ra ken ta mi sen tukemisen valtion varoista. Tu kea myönnetään ra jatul le harvaan asutulle alueelle ra ken net ta vaan verkkoon. Tuki on käy tet tä vä viimeistään v Tuki edel lyt tää, että tuen saaja si toutuu tarjoamaan palveluja tuen avulla ra ken ne tus sa verkossa vä hintään kymmenen vuoden ajan. Keuruun kaupunginhallitus on käsitellyt Keuruun laa ja kais ta yh teyksien parantamista aiemmin , jolloin päätettiin käynnistää sel vi tys työ, jolla tutkitaan miten laajakaistayhteyksien parantamista taa ja ma-alu eel la on perusteltua edistää kustannustehokkaasti. Myös mah dol li suu det haja-asutusalueen laajakaistayhteyksiä pa ran ta miseen päätettiin selvittää. Selvitystyön teki kaupungin sys tee mi suunnit te li ja Markku Majaniemi. Selvitystyön tuloksia käsiteltiin kaupunginhallituksessa , jolloin päätettiin merkitä selvitys tiedoksi ja jatkaa asian val mis telua selvityksen pohjalta. Keski-Suomen liitto tiedusteli syksyllä 2014, onko Keuruun kaupunki kiin nos tu nut laajakaistalain mukaisilla tuilla toteutettavista ha ja-asutus aluei den laajakaistaverkoista, sillä viestintävirasto käynnisti tuolloin viimeisen markkina- analyysikierroksen laajakaistarakentamisen han ke alueis ta. Markkina-analyysi on pakollinen esikartoitus, jotta julki set tuet haja-asutusalueiden runkoverkkoyhteyksiin voidaan laittaa ope raat to rei den haettavaksi. Hankealue voi olla rajattu koskemaan myös jotakin osaa tai useampaa osa-aluetta kunnan ha ja-asu tus aluees ta. Kaupunginhallitus päätti , että Keski-Suomen lii tol le toimitetaan sen pyytämät karttarajaukset Keuruun hankealueesta ja että kaupungin mahdollinen osallistuminen hankkeeseen pää te tään myöhemmin kaupunginhallitus päätti ilmoittaa Kes-

2 ki-suo men liitolle kaupungin olevan kiinnostunut laa ja kais ta ver kon toteuttamisesta, jolloin liitto aloitti operaattorikilpailutuksen. Maakuntahallitus teki ja 50 päätöksen, joissa Keski-Suo men Valokuituverkot Oy valittiin valtion tukea saavaksi laa jakais ta hank kei den toteuttajaksi Keuruulla ja Joutsassa. Yhtiö oli Keski-Suo men liiton järjestämässä kilpailutuksessa ainoa hakija, jonka tu ki ha ke mus koski kunnan aluetta kokonaisuudessaan. Ha ke muksen jätti myös Pohjois-Hämeen Puhelin Oy, mutta hakemus kos ki vain osaa Keuruun alueesta. Keuruun kaupunginhallitukselle on toimitettu lokakuussa 2014 Keuruun Yrittäjät ry:n ja Keuruun Kyläparlamentin kannanotot nopeiden laa ja kais ta yh teyk sien saamiseksi Keuruun haja-asutusalueelle. Edellä mainitun Keuruun laajakaistahankkeen toteuttajaksi valitun Kes ki-suo men Valokuituverkot Oy:n (jäljempänä KSVV ) omistaa kuu den Keski-Suomen kunnan vuonna 2014 perustama Kes ki-suomen Verkkoholding Oy (jäljempänä Verkkoholding ). Tällä hetkellä Verk ko hol din gin omistajiin kuuluvat Kannonkosken, Karstulan, Ki vijär ven, Konneveden, Kyyjärven, Luhangan, Multian, Pe tä jä ve den, Pih ti pu taan ja Toi va kan kunnat. Keuruun kaupungin laajakaistahankkeen toteuttaminen vaatii valtion ja kaupungin tukien lisäksi myös muuta rahoitusta KSVV:lle, mikä jär jes tet täi siin sen omistajan Verkkoholdingin kautta siten, että Verkko hol ding lainaa tarvittavat varat Kuntarahoitukselta, mille lai nal le kau pun ki antaisi takauksen. Lisäksi kaupunki tulisi omistajaksi Verkko hol din giin merkitsemällä yhtiön suunnatussa maksullisessa osa kean nis sa kaupungin merkittäväksi antamat osakkeet. Takauksen vastavakuudeksi Verkkoholding antaa vastasitoumuksen kun nal le, minkä maksamisen vakuudeksi KSVV panttaa yri tys kiin nityk sen, jonka panttaussopimukseen pantinsaajana kaupunki liittyy. Va kuu det määritellään kuntien kesken erillisellä va kuu den ja ko so pimuk sel la rahoitus-/takausosuuksien suhteessa. KSVV toteuttaa Keuruun valokuituverkon rakentamisen kaupungin ja KSVV:n välillä tehtävässä operaattorisopimuksessa (Liite 1) edel ly tetyl lä tavalla ja sovitussa aikataulussa vuosien aikana. 2) Esityksen pääasiallinen sisältö 1) Kaupunki tulee omistajaksi Verkkoholdingiin tekemällä siihen pää oma si joi tuk sen, jonka vastineeksi kaupunki saa Verk ko holdin gin osakkeita. 2) Kaupunki antaa omavelkaisen takauksen Kuntarahoitukselle

3 Verk ko hol din gin ottaman lainan vakuudeksi kaupungin alueen ver kon rakentamiseksi 3) Hankkeen hyödyt ja merkitys Hanke on tärkeä kaupungille elinkeinopoliittisesti koko kaupungin alu een ja erityisesti haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteyksien kannal ta niin kansalaisille kuin yrityksille. Perimmäisenä tavoitteena on kan sa lais ten ja yritysten tasa-arvoisuus asuin- ja sijaintipaikasta riippu mat ta. Etuina ovat lähes rajaton tietoliikenteen kapasiteetti ja nopeus myös haja-asutusalueilla. Verkon suunnittelu ja rakentaminen to teu tuu tehokkaammin ja taloudellisemmin, koska koko alueen voima va rat yhdistetään, minkä lisäksi EU- ja kansallinen tuki saadaan hyö dyn net tyä maksimaalisesti, mikä alentaa sekä kuntien että KSVV:n investointikustannuksia. Yritystoiminnan edellytykset ja kilpailukyky paranevat sekä kan sa laisten palveluiden saanti ja osallistumismahdollisuudet paranevat, mi kä mahdollistaa uusien palveluiden ja liiketoiminnan ke hit tä mi sen. Verkko perustuu tehokkaimpaan mahdolliseen tie to lii ken ne yh teys muotoon eli valokuitutekniikkaan. 4) Hankkeen rahoitus ja kustannukset kunnalle Laajakaistatukilain mukainen verkko-operaattorin omarahoitus ja valokui tu ver kon rakentaminen sekä muut investoinnit rahoitetaan Verkkohol din gin kautta siten, että Verkkoholding ottaa Kun ta ra hoi tuk sel ta lainan (Liite 2), jonka kaupunki takaa omavelkaisella ta kauk sel la. Lai nan ja takauksen määrä on laskettu kaupungin laa ja kais ta ver kon ko ko nais ra ken ta mis kus tan nus ten perusteella. Verk ko hol ding siirtää lai na tut varat KSVV:n käyttöön verkon rakentamisen ra hoit ta mi sek si mark ki na eh toi se na pääomalainana (Liite 3). KSVV mak saa pää omalai nas ta korkoa Verkkoholdingille ja pääomalainan eh dot vas taa vat muutoinkin päälainan ehtoja, millä varmistetaan lai nan mark ki na ehtoi suus. Sijoitettaessa Verkkoholdingin ottama ja kau pun gin ta kaa ma laina KSVV:öön pääomalainana kysymyksessä ei siten ole jul kis ta tukea. Laajakaistahankkeen toteutukseen tarvittava kaupungin ra hoi tusosuus ja siihen liittyvä takausvastuu ilmenee liitteenä olevasta tau lukos ta (Liite 4). Omistusosuus Verkkoholdingissa määräytyy kuntien alueil le suunniteltujen verkkojen arvojen mukaisessa suhteessa. Kau pun ki tekisi Verkkoholdingiin euron oman pääoman ehtoi sen sijoituksen, jonka vastineeksi kaupunki saisi kpl yhtiön osa ket ta.

4 Kaupungin annettua lainan takauksen, Verkkoholding nostaa ottamaan sa lainaa erissä sitä mukaa kun viestintäverkkoa ra ken netaan (Liite 5). Keuruun kaupungin alueelle rakennettavan laajakaistatukilain mu kaisen runkoverkon kokonaiskustannusarvio euroa. Tu ki kelpoi sia ovat kustannukset, jotka ovat välttämättömiä tukikelpoisella alu eel la sijaitsevien, käyttäjän vakinaiseen asuin- tai si jain ti paik kaan toi mi tet ta vien liittymien tarjonnassa. Laajakaistatukilain mu kai sen tuki kel poi sen verkon rakentaminen taloudellisesti kannattavasti edel lyttää kaupallisen osan verkon rakentamista samanaikaisesti. Edellä mainitusta verkon kokonaiskustannusmäärästä valtion tai EU:n laajakaistatukilain mukaista tukea on mahdollista saada enintään euroa, minkä valtion tuen ehtona oleva laa ja kais ta tuki lain edellyttämä kunnan oma tuki on enintään euroa. Eri kun tien tukiprosenttiosuudet vaihtelevat 8/21,78/33 %, Keuruun kaupun gin tukiprosenttiosuuden ollessa 33 %. 5) Kaupungin takaus Hankkeen toteuttaminen edellyttää kaupungin omavelkaista ta kaus ta Kuntarahoitukselle tämän Verkkoholdingille myöntämälle lainalle. Lai na käy te tään Keuruun kaupungin alueen valokuituverkon ra ken tami seen. Verk ko hol ding antaa kaupungille vastasitoumuksen ta kaukses ta (Lii te 6) ja KSVV panttaa vastasitoumuksen vakuudeksi euron määräisen yrityskiinnityksen liitteenä olevan yri tyskiin ni tyk sen panttaussopimuksen mukaisesti (Liite 7). Vakuudet mää ri tel lään kuntien kes ken erillisellä vakuudenjakosopimuksella (Lii te 8) ra hoi tus-/ta kausosuuk si en suhteessa. Laajakaistahankkeen katsotaan kuuluvan kunnan toimialaan sen vuok si, että laajakaista-hankkeelle ei ole saatavissa yksityistä kaupal lis ta toteuttajaa suunnitellulle hankealueelle. Tie to lii ken ne yh tey det eivät toteudu kaupallisesti Viestintäviraston tekemän han ke koh tai sen markkina-analyysin tietojen perusteella. Julkisen tuen tar jous kil pai lutuk ses sa (Keuruun laajakaistahanke) saatiin yksi koko han ke alu een kattava tarjous KSVV:ltä. Kyseisiä palveluita ei ole saatavilla alu eel la ilman rahoitusta, sillä hankkeelle ei ole saatavissa yksityistä to teut tajaa. Kuntarahoitus edellyttää, että rahoituksen saaja har joit taa kuntien toimialaan kuuluvia laissa säädettyjä julkisia pal ve lu teh tä viä tai näitä välittömästi palvelevia toimintoja tai muita kansalaisten kannal ta välttämättömiä palveluita, jos viimeksi mainittujen pal ve lui den järjestäminen on paikallisten tai alueellisten olosuhteiden vuok si tarpeen niiden saatavuuden tai tehokkaan tuottamisen tur vaa mi sek si. Edellä mainituilla perusteilla alueelliset tekijät ja olosuhteet huo mioiden takaus on mahdollista myöntää. Kuntarahoituksen luo ton an non edellytyksenä on kunnan täysimääräinen (100 %) oma vel kai nen

5 takaus. Kunta voi myöntää takauksen ja muun vakuuden kilpailutilanteessa mark ki noil la toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoas taan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kun tien ja valtion yhteisessä määräysvallassa. Komissio on antanut tiedonannon EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan (sittemmin SEUT 107 ja 108 artikla) soveltamisesta valtion tu kiin takauksina (2008/C155/02). Tiedonannon kohdassa 3.2. on todettu komission kantana, että kaikkien seuraavassa kohdassa mai nit tu jen edel ly tys ten täyttyminen riittää osoittamaan, ettei yk sit täinen val tion ta kaus ole valtiontukea: a) Lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa. b) Takauksen laajuus voidaan myöntämishetkellä mitata asian mukaises ti. Tämä tarkoittaa, että takaus liittyy tiettyyn ra hoi tus toimeen, sille on annettu kiinteä enimmäismäärä ja sen voi mas saolo ai ka on rajoitettu. c) Takaus ei kata enempää kuin 80 prosenttia lainasaamisen tai muun rahoitussitoumuksen määrästä. d) Takauksesta maksetaan markkinaperusteinen hinta. Yhteisön suuntaviivojen valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pe las ta mi sek si ja rakenneuudistukseksi määritelmää olisi so vel let tava päätettäessä, onko lainanottajan katsottava olevan taloudellisissa vai keuk sis sa (EUVL C 244, , s.2). Pk-yritysten, jotka on pe rus tet tu alle kolme vuotta sitten, ei takaustiedonannossa katsota ole van vaikeuksissa olevia yrityksiä. Verkkoholding, joka lainan nostaa, on pk-yritys, joka on perustettu alle kolme vuotta sitten. Yri tyksen ei siten voida arvioida olleen taloudellisissa vaikeuksissa tie donan non 3.2. a -kohdan tarkoittamalla tavalla. Kaupungin antama takaus liittyy Kuntarahoituksen myöntämään lainaan Verkkoholdingille alueen valokuituverkon rakentamiseksi. Takaus liittyy siten tiedonannon tarkoittamalla tavalla tiettyyn ra hoi tustoi meen. Takaus koskee ainoastaan lainapääomaa, sille on mää ri telty kiinteä enimmäismäärä euroa ja takauksen voi mas saolo ai ka on rajoitettu 32 vuoteen. Korko sidotaan 3 kuukauden eu ribor vii te kor koon lisättynä 1,100 %-yksikön marginaalilla. Luoton vii tekor ko ja marginaali tarkistetaan 10 vuoden kuluttua, jolloin korko on Kun ta ra hoi tuk sen 3 kk viitekorko lisättynä 1,350 %.yksikön mar ginaa lil la. Takaustiedonannon mukaan pääsääntö on, ettei takauksen määrä yli tä 80 %:a. Kyseistä rajoitusta ei takaustiedonannon mukaan kuiten kaan sovelleta sellaisen yrityksen rahoittamiseen myönnetyn valtion takaukseen, jonka toiminta muodostuu ainoastaan niille asian-

6 mu kai ses ti tehtäväksi annetusta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liitty väs tä palvelusta silloin, kun takaajana on viranomainen, joka teh tävän on antanut. Takaus kattaa jäljempänä esitetyn komission päätök sen C(2012) 6182 final mukaisesti 100 % lainasaamisesta. Kos ka takauksessa on kyse yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin eli em. ko mission päätöksessä tarkoitetusta laajakaistarakentamiseen liit ty väs tä palvelusta, takauksen määrä voi kattaa yli 80 % lai na saa mi ses ta. Takauksesta ei peritä takausprovisiota. Kaupungin takaus ei siten täl tä osin täytä takaustiedonannossa tarkoitettua takauksen mark kinaeh toisuut ta koskevaa edellytystä. Tiedonannossa on kuitenkin todet tu edelleen, että jos jokin edellytyksistä ei täyty, se ei tarkoita, et tä takaus katsottaisiin automaattisesti valtiontueksi. Kuntalain mukaan takaus voi kuulua kunnan toimialaan. Kuntalain (410/2015) mukaan kunta voi myöntää takauksen ja muun va kuuden, jos se perustuu lain perusteella hyväksyttyyn tukiohjelmaan tai yk sit täi seen tukeen tai liittyy yhteisön täyttämään pal ve lu vel voit teeseen. Laajakaistarakentaminen, jota koskevat komission päätökset C(2012) 6182 final, C(2010) 3062 ja C(2014) 1173 final, täyttää kunta lain perusteluiden mukaan edellä tarkoitetut edellytykset. Ko mission päätöksen perusteella kunnan jopa 100 % lainan määrästä katta va takaus päätöksen kohdassa 13 tarkoitettuna li sä ra hoi tus vä linee nä ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ris ti rii tai sel la tavalla, kun se liittyy taloudellisen toiminnan tai ta lousalu een kehityksen edistämiseen. Lisäksi Hämeenlinnan hallinto-oikeus on Viitasaaren kau pun gin valtuus ton tekemästä päätöksestä tehdyn valituksen joh dosta antamassaan ratkaisussa Dnro 15/0054/3 katsonut, että kaupungin osallistuminen laajakaistahankkeeseen ja takauksen an ta mi nen kuntien tätä tarkoitusta varten perustamalle yhtiölle kuuluu kunnan toimialaan. Hallinto-oikeuden mukaan tässä ta pauk ses sa ei ole kyse sitoumuksen antamisesta kuntaan nähden ul ko puo li sen yrityksen velasta vaan sellaisen investoinnin rahoittamiseen liit ty västä järjestelystä, johon kaupunki itse osallistuu muiden kuntien kans sa omistamansa yhtiön kautta. 6) KSVV:n ja Verkkoholdingin toiminta ja omistus Keuruun kaupungin alueella olevan valokuituverkon omistajana, operaat to ri na ja verkkojen rakentajana toimii KSVV, jonka ko ti paik ka on Konnevesi. Yhtiön toimialana on laajakaistaliiketoiminta, joka käsittää tie to lii kenneverk ko jen rakentamisen, omistamisen ja ylläpidon sekä ko ko naistie to liiken ne pal ve lui den tuottamisen koko Suomessa, pää asial li se na mark ki na-alu ee na Keski-Suomi. Lisäksi yhtiö harjoittaa säh köis ten

7 pal ve lui den tarjoamista julkiselle hallinnolle. Yhtiö toimii lii ke ta lou delli sin periaattein ja sen tulee kyetä toimimaan kannattavasti. KSVV:n yhtiöjärjestys ja osakassopimus ovat liitteenä (Liitteet 9 ja 10). KSVV:n omistaa Verkko-osuuskunta Kuuskaistan kanssa teh dyn osakekaupan jälkeen kokonaan Verkkoholding, jonka omis tajakun tia ovat tällä hetkellä Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kon ne vesi, Kyyjärvi, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas ja Toivakka. Kun tien omis tus- ja rahoitusosuudet ilmenevät liitteenä olevasta taulu kos ta (Lii te 4). Verkkoholding vastaa KSVV:n omistajana kuntien puo les ta KSVV:n omistajaohjauksesta. Kunnilla ei ole suoraa omistus ta KSVV:ssä, vaan omistus ja omistajaohjaus toteutuu Verk ko holdin gin kaut ta. Verkkoholdingin yhtiöjärjestys ja osakassopimus, johon Pihtiputaan, Kars tu lan, Kivijärven, Luhangan ja Petäjäveden kunnat ovat liit ty neet erillisin liitesopimuksin, ovat liitteenä (Liitteet 11 ja 12). Myös Keuruun kaupunki tulisi liittymään osakassopimukseen liit ty mis so pi muksel la. 7) Hankkeen välilliset vaikutukset Työpaikkavaikutukset koskevat rakentamisvaiheen suunnittelu- ja raken ta mis työ hön osallistuvia yrityksiä. Laajakaistaverkon to teut ta minen parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja parantaa mer kit tä väs ti yritysten mahdollisuuksia toimia ja hakeutumista alueelle. Kun nan työntekijöiden määrään hankkeella ei ole vaikutusta. Hanke ei ai heuta markkinahäiriöitä tietoliikennetoimialalla Keski-Suomessa, kos ka KSVV toimii paikaten markkinapuutetta eli markkinaehtoisen toi minnan jättämää aukkoa. Päätösehdotus Vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että Keuruun kaupunki päättää osallistua laajakaistahankkeeseen ja Keski-Suomen Verk ko holding Oy:n toimintaan, mikä muodostuu seuraavien toimien ja asia kirjo jen hyväksymisestä: 1) Keuruun kaupunki osallistuu laajakaistahankkeeseen kaupungin ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n välillä tehtävän ope raatto ri so pi muk sen mukaisesti. 2) Kaupunki hyväksyy Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n tar jouksen laajakaistatukilain mukaisen tukikelpoisen hankealueen laaja kais ta ver kon rakentamiseksi Keuruun kaupungin alueelle operaat to ri so pi muk sen mukaisesti.

8 3) Kaupunki sitoutuu enintään euron suuruiseen kunnan ra hoi tus osuu teen Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:lle ope raatto ri so pi muk sen mukaisesti. 4) Keuruun kaupunki tekee euron suuruisen oman pääoman ehtoisen sijoituksen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n omaan pääomaan, minkä sijoituksen vastineeksi kaupunki saa kpl Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osaketta. 5) Kaupunki liittyy Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osa kas so pimuk seen ja hyväksyy hankkeeseen liittyvät sopimukset ja muut si tou muk set sekä tarvittavat käytännön järjestelyt. 6) Kaupunki antaa enintään euron suuruisen oma velkaisen takauksen Kuntarahoitukselle Keski-Suomen Verk ko holding Oy:n Kuntarahoitukselta ottamalle lainalle Keuruun kaupungin alueella rakennettavan valokuituverkon to teut ta mi sek si. Takauk sen kesto on enintään 32 vuotta. Takauksella ka te taan vain Keu ruun kaupungin rahoitusosuus yhtiön lainoista. Ta kauk ses ta ei peritä takausprovisiota. Takauksen vastavakuutena on Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n vastasitoumus, jonka vakuutena on Keski-Suomen Va lokui tu ver kot Oy:n antamaan kiinnityskelpoiseen omaisuuteen. Va kuu det määritellään kuntien kesken erillisellä va kuu den ja koso pi muk sel la rahoitus-/takausosuuksien suhteessa. 7) Valtuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen panemaan täytäntöön tä män päätöksen ja muun muassa yksilöimään ta kaus pää töksen koh tee na olevan lainanumeron, koska lainaa ei ole ole massa tämän pää tök sen tekohetkellä. 8) Todetaan, että EU:n komission päätöksen C(2012) 6182 final ja ko mis sion takaustiedonannon (2008/C155/02) arviointikriteerien pe rus teel la kaupungin myöntämä takaus ei sisällä julkista tu kea. 9) Kaupunki edellyttää, että Keski-Suomen Verkkoholding Oy toimit taa kaupungille vuosittain raportin liiketoimintansa tilasta. 10 Todetaan, että järjestelyyn ja Keski-Suomen Verkkoholding Oy:öön voi liittyä myöhemmin muita kuntia yhdenvertaisin ehdoin, jolloin Keuruun kaupungin omistusosuus ja suhteellinen takaus vas tuu vastaavasti muuttuvat. Päätös VALT Hyväksyttiin. Käsittely kokouksessa:

9 Puheenjohtajan avattua keskustelun Ilari Kotimäki esitti Antero Pohjo sen kannattamana asian palauttamista lainvastaisena takaisin valmis te luun. 1. äänestys Koska oli tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kan natet tu ehdotus, joka on hallintosäännön (= valtuuston työjärjestyksen) koh dan tarkoittama pöydällepanoehdotus, jonka hy väk sy minen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, puheenjohtaja rajoitti seu raa vat puheenvuorot koskemaan vain tätä ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että Kotimäen tekemästä ehdotuksesta on äänes tet tä vä. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan te kemän seuraavan nimenhuutoäänestysesityksen: Ne, jotka kan nat ta vat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät JAA ja ne, jotka kan nat ta vat Kotimäen ehdotusta asian palauttamista valmisteluun, ää nes tä vät EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin kak si kym men täkah dek san (28) JAA-ääntä, kolme (3) EI-ääntä ja neljä (4) tyhjää. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan äänin 28-3, 4 tyh jää. Äänestyspöytäkirja liitteenä. 2. äänestys Keskustelun jatkuessa Ilari Kotimäki esitti Antero Pohjosen kan nat tama na, ettei kaupunki lähde hankkeeseen, koska hanke on EU-komis sion (Bryssel (C2012) final) vastainen ja koska liit ty miä ei ole saatu ennakkoon luvattua määrää 350 kappaletta. Keskustelun aikana Simo Jämsä esitti Joonas Röppäsen kan nat tama na, että mikäli 350 liit ty jän raja ei täyty, hanke tuodaan uudelleen val tuus ton pää tet tä väk si. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kak si kannatettua ehdotusta, jotka poikkeavat kaupunginhallituksen poh ja esi tyk ses tä, niistä on äänestettävä. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan tekemän seu raa van nimenhuutoäänestysesityksen: Ensin vastakkain ase te taan Jäm sän ja Kotimäen esitykset ja sen jälkeen "voittaja" ase te taan vas tak kain kaupunginhallituksen pohjaesityksen kanssa. (Viite: hal lin to sään tö Äänestysjärjestys). Ne, jotka kannattavat Jämsän eh do tus ta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Kotimäen eh do tus ta, äänestävät EI.

10 Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin kahdeksan (8) JAA-ään tä Jämsän ehdotukselle, kaksi (2) EI-ääntä Kotimäen eh dotuk sel le ja kaksikymmentäviisi (25) äänesti tyhjää. Puheenjohtaja totesi Jämsän esityksen voittaneen äänin 8-2, 25 äänesti tyhjää. Äänestyspöytäkirja liitteenä. 3. äänestys Puheenjohtaja totesi, että seuraavaksi asetetaan vastakkain kau pungin hal li tuk sen pohjaehdotus ja Jämsän ehdotus. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan tekemän seu raa van nimenhuutoäänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat kau pun gin hal lituk sen ehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Jäm sän ehdotusta, äänestävät EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin kolmekymmentä (30) JAA-ääntä, yksi (1) EI-ääni ja neljä (4) tyhjää. Äänestyspöytäkirja liitteenä. Keskustelun aikana myös Joonas Röppänen teki ehdotuksen: yh tiöjär jes tyk seen lisätään maininta, että yhtiön toiminnan tarkoitus on tuot taa laajakaistapalveluja. Esitys ei kuitenkaan saanut kannatusta, jo ten se raukesi. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen pohjaehdotuksen tulleen val tuus ton päätökseksi äänin 30-1, 4 äänesti tyhjää. Päätös Hyväksyttiin. Merkittiin, että Ilari Kotimäki jätti kirjallisen eriävän mielipiteen asiasta. KH Merkittiin, että Milla Rautanen poistui kokouksesta tämän asian käsit te lyn aikana ennen kolmatta äänestystä klo Varajäsen Mika Huus ko la kutsuttiin hänen tilalleen klo 19.30, ja Huuskola osallistui kolmanteen äänestykseen. Valtuuston laajakaistahankkeeseen liittymistä koskevasta pää tök sestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja edelleen Kor keimpaan hallinto-oikeuteen, joten valtuuston päätös ei ole edel leen kään lainvoimainen. Ratkaisu Korkeimmasta hallinto-oikeudesta saataneen vuoden 2018 aikana.

11 Laajakaistarakentamisessa on tapahtunut muutoksia syksyn 2015 jäl keen. Laajakaistatukilain (1186/2009) mukaisten hankkeiden toteu tu mi ses sa on Keski-Suomessa esiintynyt ongelmia. Kes ki-suomen alueella monet kunnat ovat jo sitoutuneet laa ja kais ta hank keiden toteuttamiseen lainvoimaisilla päätöksillä, mutta verkon ra ken tami nen ei ole toteutunut. Viestintävirasto on hylännyt Keski-Suomen Va lo kui tu ver kot Oy:n laajakaistahankkeiden tukihakemuksia johtuen sii tä, että yhtiön julkisen omistajan yhtiöön tekemää sijoitusta ei ole voi tu pitää markkinaehtoisena ja se katsottu kokonaisuudessaan julki sek si tueksi. Viestintävirasto ei ole voinut sen vuoksi enää myön tää hankkeille lisää julkista tukea. Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n omistaa Keski-Suomen Verk kohol ding Oy. Valtuuston päätöksen mukaan Keuruun kaupunki antaisi Verk ko hol ding Oy:lle enintään euron suuruisen takauksen Verk ko hol ding Oy:n ottaman lainan vakuudeksi. Yhtiöllä on tällä hetkel lä ennestään noin euron lainojen hoitokulut vas tat tava naan. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n tilikauden tulos 2017 oli tap piol li nen euroa (2016 tilikauden tulos euroa). Yh tiö on joutunut maksullisten osakeantien kautta hakemaan osakas kun nil ta lisäsijoituksia rahoitustilanteensa turvaamiseksi. Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma mahdollistaa laajakaistahankkeiden tukemisen myös yleis hyö dyl li si nä investointihankkeina, joihin on mahdollista saada jul kis ta tukea 70%/50% kustannuksista hakijan liikevaihdon suu ruusluo kas ta riippuen. Valtuuston päätöksen jälkeen valokuituverkkoa on Keuruun alueella ra ken net tu kaupallisesti Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n toimesta Poh jois lah den alueella ja Ketvelniemessä. Pohjois-Hämeen Puhelin Oy on aloittanut verkon rakentamisen myös Kivelän alueella ja Lapin sal men tiel lä, ja lisäksi on suunnitteilla verkon rakentaminen mahdol li ses ti Nyyssänniemeen ja Pappilanniemeen. Myös Kes ki-suomen Valokuituverkko Oy suunnittelee kaupallisen valokuituverkon raken ta mis ta Keuruulla. Nykyisessä tilanteessa Keuruun kaupungin on syytä arvioida uu delleen laajakaistatukilain mukaiseen hankkeeseen osallistumista. Valmistelija: kaupungin lakimies Heta Pohjavirta , systee mi suun nit te li ja Markku Majaniemi puh Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto pe ruuttaa päätöksensä kokonaisuudessaan. Va lo kui tuverk ko hank keis sa esiintyneiden ongelmien ja Keski-Suomen Verk kohol ding Oy:n vaikean rahoitustilanteen vuoksi Keuruun kaupungin ei

12 ole perusteltua liittyä Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osak kaak si ja osallistua Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n laa ja kais ta hankkee seen. Päätös Hyväksyttiin.