Ilmanlaatu vuonna 2016 ja katsaus kevään 2017 ilmanlaatuun

Transkriptio

1 Hallitus TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT Hallitus 97 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Hallintosihteeri Anu Hämäläinen, p Ilmanlaatu vuonna 2016 ja katsaus kevään 2017 ilmanlaatuun Lisätietoja: Projektitutkija Nelli Kaski p Pääkaupunkiseudulla ilmansaasteiden merkittävimmät päästölähteet ovat au to lii ken ne, tulisijojen käyttö ja energiantuotanto. Liikenteellä on suurin vai ku tus hengitysilman laatuun, koska sen päästöt purkautuvat lähelle hengi tys kor keut ta. Pientaloalueilla myös puunpolton päästöt voivat heikentää eten kin kovilla pakkasilla merkittävästi ilmanlaatua. Energiantuotannon pääs töt sen sijaan purkautuvat korkealta ja leviävät laajalle alueelle, ei vätkä siksi aiheuta korkeita pitoisuuksia hengityskorkeudella. Vuosi 2016 oli ilmanlaadun suhteen melko hyvä. Typpidioksidipitoisuudet oli vat useilla asemilla selkeästi edellisvuotta matalampia. Muiden il mansaas tei den pitoisuudet olivat edellisvuoden tasolla, poikkeuksena hiuk kaspi toi suu det, jotka olivat useimmilla asemilla hieman edellisvuotta kor keampia. Ilmanlaatu luokiteltiin hyväksi tai tyydyttäväksi yli 90 % ajasta Mä ke länka tua lukuun ottamatta. Ilmanlaatu oli huono tai erittäin huono enimmillään 1,5 % vuoden tunneista. Vuonna 2016 ei ollut merkittäviä kau ko kul keu maepi so de ja. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ei ole ylittynyt pää kau pun kiseu dul la vuoden 2006 jälkeen. Pölyisiä päiviä oli vuoden aikana eniten Mäke län ka dul la (16 kpl). Raja-arvo katsotaan ylittyneeksi, jos niitä on vuoden ai ka na yli 35. Ohjearvo hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle ylit tyi Leppävaaran ja Hämeenlinnanväylän mittausasemilla. Vuoden 2016 ka tu pö ly kau del la pitoisuudet pysyivät suhteellisen maltillisina. Korkeimmat vuo ro kau si pi toi suu det vaihtelivat Kallion 41 ja Hämeenlinnanväylän sekä Lep pä vaa ran 87 µg/m3:n välillä. Pääkaupunkiseudulla, erityisesti Helsingissä ja Vantaalla, toteutetut toimet ka tu pö lyn vähentämiseksi ovat tuottaneet tulosta. Vuosipitoisuudet ovat las ke neet useilla mittausasemilla ja vuorokausiraja-arvotason ylityspäivien mää rä on vähentynyt. Esimerkiksi Mäkelänkadulla hengitettävien hiuk kasten raja-arvotaso ylittyi 25 kertaa vuonna 2015 ja 16 kertaa vuonna Pienhiukkasten pitoisuuksiin vaikuttavat pääkaupunkiseudulla eniten lii kenteen pakokaasupäästöt, katupöly ja kaukokulkeuma. Pienhiukkasten pi toisuu det olivat edellisvuotta korkeampia, mutta pidemmällä tarkasteluvälillä kui ten kin selkeästi edellisvuosia matalampia sekä alle vuosiraja-arvon ja WHO:n ohjearvojen. Typpidioksidin raja-arvon ylitys-alue pieneni. Typpidioksidin raja-arvon arvioi daan ylittyvän Helsingissä noin 5,5 kilometrin matkalla ja alueen koko pie ne ni edellisvuodesta. Typpidioksidipitoisuuksien vuosiraja-arvo ei ylit ty-

2 nyt millään HSY:n ilmanlaadun mittausasemalla, mutta pas sii vi ke räin mittauk sis sa raja-arvo ylittyi. Typpidioksidin pitoisuudet ylittivät vuo ro kau si tasol la ohjearvon 70 µg/m3 Mannerheimintiellä, Leppävaarassa ja Hä meenlin nan väylän varrella tammikuussa sekä Mäkelänkadulla tammi- ja tou kokuus sa. Laivaliikenteen päästöjen väheneminen näkyy rikkidioksidimittauksissa Her ne saa res sa. Rikkidioksidin pitoisuudet olivat selvästi raja- ja oh je ar vojen alapuolella. Vuonna 2015 voimaan astunut alusten polttoaineen rik ki pitoi suu den tiukennus 1 prosentista 0,1 prosenttiin koko Itämerellä, näkyi Her ne saa ren mittaustuloksissa. Rikkidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo oli vuon na 2014 Hernesaaressa 3 µg/m3 ja vuosina 2015 sekä 2016 vain 1 µg/m3. Vuonna 2016 rikkidioksidipäästöt olivat pääosin peräisin ener gian tuo tannos ta. Typenoksidipäästöistä noin puolet tuli energiantuotannosta ja melkein kolmannes tieliikenteestä. Puunpoltto ja energiantuotanto aiheuttivat suu rim man osan hiukkaspäästöistä (37 % ja 36 %). Tieliikenteen pa ko kaasu jen osuus hiukkaspäästöistä oli 23 %, mutta lisäksi liikenne nostattaa myös teiden pinnalta eri kokoisia hiukkasia ilmaan. Kevään 2017 katupölykaudella sää oli vaihteleva ja lumisateita esiintyi epäta val li sen paljon sadekuurojen yhteydessä. Tänä keväänä pölykausi oli helpom pi etenkin Leppävaaran ja Mannerheimintien mittausasemilla, joilla oli sel keäs ti vähemmän ylityspäiviä. Vuonna 2016 ylityspäiviä oli kevään 2016 ai ka na Leppävaarassa 13 ja Mannerheimintiellä 5, kun tänä vuonna niitä oli vain 1-2. Korkeimmat vuorokausipitoisuudet vaihtelivat Kallion 50 ja Manner hei min tien 155 µg/m3 välillä. Myös hengitettävien hiukkasten vuo ro kausi oh je ar vo 70 µg/m3 ylittyi helmikuussa Mannerheimintiellä ja maaliskuussa Mä ke län ka dun ja Lentoaseman mittausasemilla Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna raportti on HSY:n verk ko sivul la osoitteessa punkiseudulla-2016.pdf Kevään ilmanlaatukatsaus on luettavissa HSY:n verkkosivulla osoitteessa ukatsaus/sivut/2017.aspx Ilmansuojelun toimintaohjelman toteutuminen vuosina Yksikönpäällikkö Maria Myllynen, p Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY ja Helsingin seudun lii ken ne (silloinen YTV) sekä Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kau pun git valmistelivat vuosina ilmansuojelun toimin ta oh jelmat vuosille Ohjelmien tavoitteena on, että epäpuhtauksien pi toi suu det alenevat pysyvästi raja-arvojen alapuolelle. Lisäksi tavoitteena on yleisesti ilmanlaadun parantaminen ja ilman epäpuhtauksien haitallisten vai ku tus ten vähentäminen. Toimintaohjelmien toteutumista on seurattu vuosittain ja tulokset on ra por-

3 toi tu ympäristöministeriölle ja Uudenmaan ELY-keskukselle. HSY on laa tinut raportin HSY:n seutu- ja ympäristötiedon sekä jätehuollon il man suo jelun toimintaohjelman toteutumista vuonna Raportti on toimitettu sekä ym pä ris tö mi nis te riöön että Uudenmaan ELY-keskukseen. Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit sekä HSL raportoivat erikseen omien ohjelmiensa toteutumisesta. Ilmansuojelun toimintaohjelmien toimenpiteiden avulla ei ole onnistuttu laske maan typpidioksidipitoisuuksia raja-arvon alapuolelle. HSY on ollut muka na valmistelemassa Helsingin uutta ilmansuojelusuunnitelmaa vuosille ja se korvaa nyt päättyvän ohjelman. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ilmansuojelun toi min taoh jel man toteutuminen vuonna raportti on HSY:n verkkosivulla osoitteessa: ilmansuojelun toimintaohjelman toteutuminen vuonna 2016.pdf ( Documents/Ilmansuojelun%20toimintaohjelma/HSY_ilmansuojelun%20toim intaohjelma%20toteutuminen% pdf) Nurmijärven kunnan jätehuollon uudelleen järjestäminen Valmistelija: toimialajohtaja Petri Kouvo, p Nurmijärven kunnanvaltuusto on tehnyt jätehuollon kehittämistä kos ke van periaatepäätöksen ( 39), jonka mukaan kunnan tulee liittyä johon kin kunnalliseen jätelaitokseen nykyisen täyttöalueen kapasiteetin loppues sa. Asian valmistelun yhteydessä on todettu, että Nurmijärvi voi liittyä vaih to eh toi ses ti kolmeen kunnan raja-alueilla sijaitsevaan jätelaitokseen. Näi tä ovat Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä, Kier to ka pula Oy ja Rosk n Roll Oy. Syksyllä 2015 käydyissä alustavissa Nurmijärven kun nan ja edellä mainittujen kunnallisten jätelaitosten välisissä neu vot teluis sa kaikki kolme laitosta ilmoittivat olevansa kiinnostuneita yhteistyöstä Nur mi jär ven kanssa. Marraskuussa 2016 Nurmijärven kunta lähetti em. kunnallisille jä te lai tok sille kyselyn jossa tiedusteltiin laitosten mahdollisuuksia ja tapoja hoitaa kunnan jätehuolto. Lisäksi kevään 2017 aikana kaikkien kolmen laitoksen edus ta jat olivat kuultavana asiassa kunnanhallituksen kyselytunnilla. HSY:s tä kyselytunnille osallistui HSY:n jätehuollon toimialajohtaja Petri Kou vo. Nurmijärven kunnanhallitus käsitteli asiaa ( 156) pidetyssä kokouk ses sa, jossa päätösesityksenä oli, että kunnanhallitus päättää valita en si si jai sek si liittymistä koskevaksi neuvottelukumppaniksi Kiertokapula Oy:n. Asiasta käydyn keskustelun kuluessa tehtiin vastaesitys, jonka mukaan kunta vastaisi jatkossakin itse jätehuollon järjestämisestä. Vastaesitys hy väk syt tiin yksimielisesti. Asian esittelijä kunnanjohtaja Kimmo Behm jätti asias ta eriävän mielipiteen, jossa katsoo muun ohella, että kun nan hal li tuk sen olisi tullut saattaa asia valtuuston päätettäväksi.

4 HSY:n tytäryhtiöllä Uudenmaan Woima Oy:llä ja Nurmijärven kunnalla on jät tei den energiakäyttöä koskevan palvelusopimus, jonka perusteella Nurmi jär ven kunnan vastaanottama syntypaikkalajiteltu sekajäte hyödynnetään säh kön ja lämmön tuotannossa Vantaan Energian jätevoimalassa. So pi mus on voimassa vuoden 2019 huhtikuun loppuun. Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2017 Lisätietoja: erityisasiantuntija Heikki Levola, HSY:n tuottama Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2017 esittelee pää kau pun ki seu dun maankäyttöön liittyviä tunnuslukuja painopisteen ol lessa asumisen asemakaavavarannossa. Tunnuslukujen esittämisen li säk si va ran non määrää ja sijoittumista havainnollistetaan teemakartoilla. Kaik ki lu vut kuvaavat viime vuodenvaihteen tilannetta. Kerrostalovaranto on ollut kuluvalla vuosikymmenellä kasvussa, kun taas pien ta lo va ran to on hitaasti vähentynyt. Kerrostalovarannon määrä on kasva nut selvästi enemmän kuin pientalovarannon määrä on laskenut, joten asu mi sen varanto kokonaisuutena on ollut kasvussa. Vuoden 2016 aikana ker ros ta lo va ran to pääkaupunkiseudulla kasvoi selvästi, lähes puoli mil joonaa kerrosneliömetriä. Merkittävin varannon kasvu tapahtui Espoossa. Kerros ta lo va ran non määrä pääkaupunkiseudulla vuodenvaihteessa oli noin 3,2 mil joo naa kerrosneliömetriä ja pientalovarannon noin 4,2 miljoonaa kerros ne liö met riä. Kerrostalovarannon isoimmat keskittymät ovat Helsingissä Ka la sa ta ma, Jätkäsaari ja Kruunuvuorenranta, Espoossa Vermontien alue ja Län si met ron varsi, ja Vantaalla Kivistö. Pientalovaranto sijoittuu ta saisem min ympäri pääkaupunkiseutua. Tyhjillä ja melkein tyhjillä tonteilla sijaitseva asumisen varanto oli hieman al le 4,4 miljoonaa kerrosneliömetriä, josta alle 2,6 miljoonaa ker ros ne liömet riä oli kerrostalovarantoa. Varsinaisten varantolukujen esittämisen lisäk si katsauksessa suhteutetaan voimassa olevan asumisen ase ma kaa vava ran non määrä Helsingin seudun Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopi muk ses sa vuosille sovittuihin asuntotuotantotavoitteisiin kaupun ki koh tai ses ti. Koko asumisen laskennallinen varanto huomioiden asumi sen varantotilanne suhteessa asuntotuotantotavoitteisiin on paras Kauniai sis sa, ja heikoin Helsingissä, vaikka absoluuttisesti Helsingissä va rantoa onkin eniten. Tontin rakentamisasteen lisäksi varannon käyt töön otet-tavuu teen vaikuttaa esimerkiksi varannon sijainti, kunnallistekniikan tilanne ja maan omis tus olo suh teet. Toimitilavarantojen määrä pääkaupunkiseudulla on huomattavasti suu rempi kuin asumisen varannon. Liike- ja toimistotilavarantoa on yksistään tyh jillä ja lähes tyhjillä tonteilla 4,8 miljoonaa kerrosneliömetriä. Liike- ja toi misto ti la va ran to jakautuu melko tasaisesti pääkaupunkiseudun isojen kau punkien kesken, kun taas teollisuus- ja varastotilojen varantoa on selkeästi vähi ten Espoossa ja eniten Vantaalla. Tonttivarantokatsaus perustuu vuodenvaihteen tilannetta kuvaavaan HSY:n Seu tu RA MA VA-ai neis toon. Kahdesti vuodessa tuotettava SeutuRAMAVA on paikkatietoaineisto, joka kuvaa voimassa olevien

5 asemakaavojen ti lan net ta kaavayksikkötasolla Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Van taal la. HSY ylläpitää ja kehittää SeutuRAMAVA-aineistoa yhteistyössä pää kau pun ki seu dun kaupunkien kaavoituksen asiantuntijoiden kanssa. Lausunto keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta Toimitusjohtaja, Raimo Inkinen Valmistelijat: kehittämisyksikön hankepäällikkö Maria Kuula, puh , jätehuollon kehittämisinsinööri Kimmo Koivunen, puh , seu tu- ja ympäristötiedon ilmastoasiantuntija Susanna Kankaanpää, puh ja vesihuollon projekti-insinööri Aninka Urho, puh HSY jätti liitteen mukaisen lausunnon sähköisen lausuntopalvelu.fi-palvelun kaut ta määräpäivään mennessä Ympäristöministeriöltä saamaan sa lausuntopyyntöön koskien Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suun ni tel maa, luonnos lausuntokierrosta varten. Suunnitelman avulla toimeenpannaan hallituksen ilmastopolitiikan tavoitteet ja se täsmentää ja täydentää energia- ja ilmastostrategiassa määriteltyjä toi mia päästöjen vähentämiseksi. Valtioneuvosto hyväksyy keskipitkän ai ka vä lin suunnitelman kerran vaalikaudessa. Suunnitelma varmistaa osal taan, että ilmastolaissa linjattu kansallinen tavoite kas vi huone kaa su pääs tö jen vähentämisestä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta saavutetaan vuon na Suunnitelman tavoitteena on esittää ne toimenpiteet, joilla vä hen ne tään kasvihuonekaasupäästöjä päästökaupan ulkopuolisella sek to ril la Suomen EU-tavoitteen mukaisesti vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelman laatimisen perustana on vuoden 2016 kesällä valmistunut pe rus ske naa rio, joka toimii myös energia- ja ilmastostrategian laatimisen pe rus ta na. Perusskenaarion nykyiset toimet eivät riitä tavoitteen saa vut tami seen. Ero perusskenaarion ja päästövähennyspolun välillä kasvaa ta saises ti jaksolla ja on vuonna 2030 suuruusluokaltaan 6 Mt CO2. Kun joustomahdollisuus otetaan huomioon, näiden ero on hieman yli 5 Mt CO2 vuonna Keskipitkän aikavälin suunnitelmassa arvioidaan, millä toi mil la tämä ero saadaan kurottua umpeen. Suunnitelmassa on tunnistettu li sä toi mia ja niiden vaikuttavuutta on arvioitu seuraaville toimialoille: lii kenne, maatalous, rakennusten erillislämmitys, jätehuolto, F-kaasut, työkoneet ja muut sektorit. Lausunnossa HSY ottaa kantaa mm. jätehuollon taloudellisiin oh jaus kei noihin toteamalla, että kierrätyksen edistäminen muilla kuin taloudellisilla ohjaus kei noil la on tehokkaampaa. Lausunnossa tuotiin esille, että jäte on koos tu muk sel taan hyvin heterogeeninen polttoaine sisältäen sekä fos sii lista että orgaanista hiiltä ja materiaalin koostumuksen tulisi olla nykyistä tarkem min ja ajantasaisemmin mitattavissa, jotta jätteen ener gia hyö dyn tä misen siirtymistä päästökaupan piiriin voitaisiin edes ajatella. HSY ottaa lausunnossaan kantaa myös liikenteen osalta erityisesti lii kenne jär jes tel män kehittämiseen, tieliikenteen liikennemäärien vähentämiseen ja kes tä vien liikkumismuotojen tukemiseen. Logistiikan osalta kiinnitettiin

6 huo mio ta jätelain vaikutuksiin, mm. eri toimijoiden lisääntyneisiin jä te kul jetuk siin liittyen. Lisäksi lausunnossa otettiin kantaa mm. rakennusten eril lisläm mi tyk sen keinoihin ja kuvattiin lausuntopyynnön mukaisesti HSY:n omia il mas to toi mia. Lausunnon yleisessä osuudessa HSY toteaa, että vaikka Keskipitkän ai kavä lin ilmastopolitiikan suunnitelmaan on kirjattu suuri joukko tunnettuja ilmas ton muu tok sen hillinnän toimenpidelinjauksia, HSY:n näkemyksen mukaan suunnitelman merkittävin puute on se, että kokonaisuutta ei ole jäsen net ty lähtien tavoitteista ja päätyen uskottavaan toi men pi de suun ni telmaan, eri yhteiskunnallisten toimijoiden sitouttamiseen suunnitelman toteut ta mi seen sekä valittujen toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaan. Esi te tyt, sinänsä hyvät, mutta yksittäiset toimenpidelinjaukset eivät kyt keydy muutoksen aikaansaamiseen. Uskottava suunnitelma toimista vuoteen 2030 ja merkittäviin ja riittäviin päästövähennyksiin puuttuu. Toimitusjohtajan päätökset täyttöluvista Hallintosihteeri Anu Hämäläinen, p Luettelo toimitusjohtajan päätöksistä liitteenä. Ehdotus (RI) Päätös: Hallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Hallitus päätti merkitä asiat tiedoksi.