Asiakaslähtöinen ja toimintakykyä edistävä kotihoito sote uudistuksessa. Keski-Suomen I&O-muutosagentti Tuija Koivisto, Jyväkylän kaupunki

Transkriptio

1 Asiakaslähtöinen ja toimintakykyä edistävä kotihoito sote uudistuksessa Keski-Suomen I&O-muutosagentti Tuija Koivisto, Jyväkylän kaupunki

2 HALLITUKSEN KÄRKIHANKKEET STM:SSÄ Enemmän terveyttä ja hyvinvointia Palvelut asiakaslähtöisiksi Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Toteutetaan lapsija perhepalvelujen muutosohjelma Osatyökykyisille tie työelämään 27 M Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihankkeen esittely

3 I&O KÄRKIHANKKEEN TAVOITTEET lisätä terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaavia palveluja, monialaista kuntoutusta ja erilaisia asumisen vaihtoehtoja kehittää iäkkäidenihmisten kotiin annettavien palvelujen määrää ja sisältöä kehittää asiakas- ja palveluohjausta lisätä ikäihmisten perhehoitoa juurruttaa omais- ja perhehoitajien jaksamista tukevia käytäntöjä lisätä ikääntyneen väestön osallisuutta

4 19 MUUTOSAGENTTIA 18 MAAKUNTAA Muutosagentin työn tuloksena on kirjallinen ja alueen toimijoiden hyväksymä toimintasuunnitelma iäkkäiden elämisen ja palveluiden yhdistämisestä maakunnassa sisältäen toimintasuunnitelman toteutumisen seurannan (vrt. VaPL 980/2012, 5 ). PIA LIISA VÄHÄKANGAS NIIRANE N PIRJO REHULA KIRSI KIVINIEMI LIISA AHONEN ANNELI SAARINEN ANNUKKA KUISMIN ANU KALLIO JOHANNA LOHTANDER RITA OINAS TUIJA KOIVISTO PÄIVI TIKKANEN EIJA TOLONEN IRMA AHOKAS- KUKKONEN ANU OLKKONEN-NIKULA SOILI PARTANEN MARITTA HAAVISTO TUULA KIVINIEM I TOMMI REIMAN MERJA TEPPONEN I&O kärkihankkeen esittely

5 Kysyntä kasvaa Väestöennuste: eri ikäryhmien muutos Suomi 150% 130% 110% 90% 70% 50% 30% 10% -10% 85v+ 75v v Muutos % +85% -0,4% Keski-Suomi 150% 130% 110% 90% 70% 50% 30% 10% -10% 85v+ 75v v Muutos % +51% -5% Ikäihmisten määrä kasvaa koko maassa merkittävästi vuoteen 2040 mennessä työikäisen väestön määrän vastaavasti pienentyessä Kunnan veropohjan pienentyessä henkilöstöä ei pystytä palkkaamaan niin paljon kuin kehitys vaatisi Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin a) uudistaa palvelurakennetta ja b) parantaa palveluiden vaikuttavuutta ja palveluntuotannon tuottavuutta Keski-Suomessa 75v täyttäneiden asukkaiden määrä kasvaa 51% vuoteen 2040 mennessä Työikäisten asukkaiden määrä puolestaan vähenee 5% Lähde: Tilastokeskus: Väestöennuste

6 Mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen on yksi tärkeimpiä varautumistoimia ikääntyvässä Suomessa Iäkkäiden määrän kasvua olennaisempaa palvelujen tarpeen kannalta on se, missä kunnossa ikäännymme!

7 Kukoistava kotihoito hanke asiakasosallisuuden kehittäjänä

8 KUKOISTAVA KOTIHOITO -HANKE

9 Kukoistava Kotihoito -hanke VISIO JA PÄÄTAVOITE Visio: Kotihoidolla on koko Keski- Suomen maakunnassa yhteinen palvelulupaus, yhteiset palvelukriteerit ja yhteiset toimintamallit Ikäihmiset asuvat turvallisesti ja arvokkaasti kotona, henkilöstö voi hyvin ja kustannusten kasvua hillitään Päätavoite: Yhdenvertaiset, vaikuttavat, asiakaslähtöiset ja laadukkaat kotona pärjäämistä tukevat palvelut sekä kustannustehokas palvelutuotanto ja sujuvat prosessit

10 Kotihoidon palvelulupauksen määrittelyä Kukoistava kotihoito -hankkeessa Millaista on hyvä ja arvokas kotihoito - Avoin nettikysely - Keski-Suomen muistiyhdistyksen avoimien tilaisuuksien ryhmäkeskustelut - Kotihoidon asiakkaiden haastattelut - Hankkeen henkilöstötilaisuuksissa henkilöstökyselyt Hyvä ja arvokas kotihoito on kiireetöntä; asiakas saa itse vaikuttaa palvelun sisältöön ja ajankohtaan; toimintakykyä tukevaa; jatkuvuus turvattua; omaiset ja läheiset huomioivaa I&O agentti Tuija Koivisto

11 Kotihoidon kliseet totta vai tarua?

12 Välillisen työn sisältö otettava eritystarkasteluun Keski-Suomessa välittömän asiakastyön osuus oli vuonna 2016 keskimäärin lähihoitajilla keskimäärin 46%:a; nyt noin 51% => 8 tunnin työpanoksesta asiakashyötyä vain noin 3,5 tuntia Matkoihin kuluu keskimäärin 15% kokonaistyöajasta eli noin tunti Välillisen työn osuutta tarkasteltava: mikä välttämätöntä, mikä hukkaa Mikä työ tuottaa asiakkaalle arvoa, mikä ei Asiakastyön osalta ruuhkahuippuja tasattava Tarkasteluun käyntien aikakriittisyys Tarvepohjainen kotihoito: oikea määrä hoitajia oikeaan aikaan oikeassa paikassa hyödynnetään toiminnan ohjausjärjestelmiä, joiden avulla työntekijöiden työaikaa voidaan kohdentaa asiakastyöhön Kotihoidossa on koko ajan kiire. 12

13 Säännöllisen kotihoidon asiakasrakenne: Keski-Suomessa yksiköiden välillä on kaksinkertaisia eroja keskimääräisissä palveluajoissa Tuntia/kk/asiakas keskimäärin Alle 2,5 tuntia/kk 2,5-5 tuntia/kk 5-10 tuntia/kk tuntia/kk tuntia/kk tuntia/kk Yli 40 tuntia/kk 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kotona asuu koko ajan vain huonokuntoisempia ja paljon apua tarvitsevia ihmisiä. Jyväskylä Jämsä Pihtipudas Hankasalmi Joutsa Keuruu Konnevesi Petäjävesi Multia Toivakka Äänekoski Kinnula Viitasaari Uurainen Laukaa Luhanka Saarikka Muurame Keski-Suomi 10% Säännöllisen 9% kotihoidon 17% asiakkaiden osuus 23% palveluluokittain (11/2016) 20% 10% 10% 12% 22% 24% 20% 26% 7% 18% 33% 17% 12% 17% 24% 32% 15% 22% 19% 22% 22% 12% 6% 19% 24% 19% 7% 16% 17% 20% 11% 4% 12% 22% 23% 11% 8% 22% 14% 28% 13% 13% 17% 15% 23% 15% 24% 14% 25% 20% 21% 24% 14% 14% 30% 22% Asiakkaan käynti- ja tuntimäärä on huomioitu, jos hänellä on ollut voimassaoleva säännöllisen kotihsa 32% 20% 8% 4% 6% suoritteita vähintään 5% 4% 7% 25% 11% 7% 25% 19% 6% 23% 24% 16% 12% 11% 19% 7% 5% 28% 5% 4% 19% 6% 6% 19% 8% 5% 6% 6% 8% 4% 33% 19% 19% 7% 19% 4% 33% 27% 19% 28% 21% 22% 16% 14% 7% 7% 18% 15% 19% 22% 13% 6% 6% Keski-Suomessa 1/3:lla kotihoidon asiakkaista palvelutarve alle 5 tuntia kuukaudessa! Palvelutarve yli 40 tuntia kuukaudessa on keskimäärin 6%:lla Keskimäärin palvelutunnit asiakasta kohden kuukaudessa 16,6 tuntia => Valtavasti kuntoutumispotentiaalia!!! TUIJA KOIVISTO 13

14 Asiakaskokemus kehittämisen keskiöön!

15 Anna Pylkkänen: Vaikka olisimme haalineet mielin määrin tietoa ja teorioita ja perehtyneet erilaisiin metodeihin, emme koskaan saa toimintakulttuuriamme aidosti asiakaslähtöiseksi, jos ohitamme laadullisessa kehittämisessä sen, mikä on kaikkein yksinkertaisinta: mitä asiakkaamme kokevat palveluidemme parissa, millaiseksi heidän elämänsä niiden parissa muodostuu. Mitä itse haluaisin kokea asiakkaani asemassa? Laadullinen kehitys tapahtuu silloin, kun otamme asiakaskokemukset kaiken kehittämisen lähtökohdaksi. Sen, miten asiakkaamme kokevat kaiken sen, mille he tarjoamamme palvelun parissa altistuvat. Asiakaskokemus ei selittele tai tee kompromisseja. Se on asiakkaamme aitoja ja teeskentelemättömiä kokemuksia ja tunteita, joita eivät meidän selityksemme tilanteesta muuta. Tarkoitus ei pyhitä keinoja. Liikkumista kaipaava ihminen kokee liikkumisen rajoittamisen ahdistavana, vaikka tarkoituksena olisikin hänen turvallisuutensa varmistaminen > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

16 Anna Pylkkänen / 2: Asiakaskokemusten laatu rakentuu ennen kaikkea valintojemme kautta. Niiden ydin on ihmiskuvassamme ja ymmärryksessämme siitä, mikä on työmme tarkoitus. Näemmekö asiakkaastamme ensisijaisesti hänen sairautensa ja toimintarajoitteensa vai sen, mikä on yhä tervettä ja toimintakykyistä? Hoidammeko häntä hyvin vai koemmeko tehtäväksemme mahdollistaa hänen hyvää elämäänsä? Tarjoammeko asiakkaalle roolin pelkästään hoitamisen kohteena vai myös tasavertaisena kanssakulkijana, yhteisön merkityksellisenä jäsenenä? Muistiasiantuntijat blogi > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

17 Valinnanvapaus nostaa asiakaskokemuksen keskiöön Valinnanvapauden myötä asiakas päättää, mistä palvelunsa hakee. Valinnanvapaus mullistaa esimerkiksi kotihoidon palvelujen hankinnan. Päätöstä palveluntuottajasta ei enää tee kilpailuttaja vaan asiakas. Valinnanvapaus vahvistaa ihmisen itsemääräämisoikeutta. Mitä palveluntuottajan tulee tehdä, jotta asiakkaat valitsevat juuri heidät? => asiakaskokemukset palvelusta, sen toimivuudesta ja laadusta ovat ratkaisevia > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

18 Mistä syntyy hyvä asiakaskokemus Organisaatioissa keskitytään tällä hetkellä palvelutuotannon tehokkuuteen ja mietitään, miten nopeaksi henkilökunnan suoritteet saadaan, kun pitäisi keskittyä asiakkaan ja hänen aikansa arvostamiseen. Miksi pitää olla kiire? Miksi asiakkaan pitää potea huonoa omatuntoa siitä, että hoitajalla on kiire? Miksi kotihoidon käynneistä yritetään optimoida mahdollisimman lyhkäisiä? Miksi pidetään hyväksyttävänä, että asiakkaalle varattu aika alitetaan? Kunnioitammeko asiakkaan aikaa? Ei kai kulttuuri voi ole sellainen, että aina on aikaa tehdä uudelleen, mutta koskaan ei ole aikaa tehdä kunnolla? > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

19 Kohtaaminen kiteyttää asiakaskokemuksen Monesti mittaamme, kuinka nopeasti vastaamme puhelimeen tai kuinka nopeasti saamme puhelun päätettyä, mutta asiakkaalle tärkeää on, että häntä aidosti kuunnellaan ja asia tulee hoidettua kerralla. Ilari Heikkinen 2018 Jokainen kohtaamistilanne, jokainen toistumaton hetki tarjoaa avun tarvitsijalle ja hoitajalla pienen hetken mahdollisuuden antaa toisen ihmisen kokea itsensä arvostetuksi, elämänsä tarkoitukselliseksi ja saada itse voimaa työssä. Voimme joko tarttua niihin tai menettää ne. Laine & Heimonen > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

20 Case Keuruu: voimavarahoitaja

21 Voimavarahoitajan perustehtävä Oleellista on nähdä asiakkaassa olevat mahdollisuudet. Asiakkaalla on oikeus tulla autetuksi juuri sillä ulottuvuudella, jolla hän apua tarvitsee. Asiakkaan omatoimisuuden ja itsenäisen selviämisen tukeminen ja siinä auttaminen edistävät myös asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutumista. Ennaltaehkäistään palvelujen tarvetta. Voimavaroilla tarkoitetaan tässä ensisijaisesti kaikkea ikääntyneen asiakkaan osaamista, toimintakykyä, elämänkokemusta, läheisverkostoja, jotka helpottavat hänen arjessa pärjäämistä ja antavat luottamusta selviytymiseen. Voimavaralähtöisyys on vastakohta avuttomuuteen tukevalle hoitokulttuurille. Voimavaralähtöisyys on avain asiakaslähtöiseen palveluun > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

22 Miksi kehitetty Perinteisesti asiakkaan avuntarvetta on lähdetty arvioimaan toimintakyvyn puutteista ja rajoitteista lähtien Perinteisesti hoito- ja palvelusuunnittelua ovat myös ohjanneet palvelutarjonnan mahdollisuudet eli se miten organisaatio on suunnitellut palvelut toteuttaa Välttämättä tällä tavoin ei kohdata asiakkaan todellisia tarpeita, vaan asiakas joutuu sopeuttamaan tarpeensa palvelutarjonnan mukaan Pahimmillaan näin on tuettu asiakasta avuttomuuteen > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

23 Mistä kyse Asiakkaan palvelutarvetta selvitettäessä ja hoito- ja palvelusuunnitelmaa laadittaessa käytetään paljon aikaa siihen, että voimavarahoitaja yhdessä asiakkaan kanssa käy yksityiskohtaisesti läpi asiakkaan päivittäisiä toimintoja siten, että samalla kaikin keinoin etsitään asiakkaalle selviytymispolkuja hänen arkeensa Oleellista on nähdä asiakkaassa olevat mahdollisuudet eikä lähteä palkitsemaan avuttomuutta Jokaisen hoitotoimenpiteen ja palvelun tarkoituksenmukaisuutta peilataan asiakkaan voimavaroihin. Asiakkaalla on oikeus tulla autetuksi sillä ulottuvuudella, jolla hän apua tarvitsee > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

24 Logoterapeuttinen lähestymismalli Voimavarahoitajamalli tukeutuu logoterapeuttiseen lähestymiseen Mitä enemmän terveyttä (asiakkaan voimavaroja) hoitaja pystyy tavoittamaan, sitä enemmän hän pystyy virittämään asiakkaan elämään toivoa ja sitä vahvemmin hoitaja itse pystyy luottamaan asiakkaan mahdollisuuksiin Kenelläkään ei ole oikeutta ottaa toiselta ihmiseltä pois hänen mahdollisuuksiaan elää ainutkertaista elämäänsä mahdollisimman merkityksellisenä loppuun saakka! > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

25 Siksi voimavarahoitaja Asiakkaan kannalta oleellista on palvelun vaikuttavuus Oleellista palvelun käyttäjän kannalta on myös kuinka tulee kohdatuksi ja kuulluksi Voimavaralähtöinen palvelusuunnittelu on ennen kaikkea asiakaslähtöistä palvelusuunnittelua Kiire ja resurssipula = mitä tärkein syy ottaa käyttöön asiakkaan voimavarat Ihmistä koskevien päätösten tulee perustua aina hänen tuntemiseensa, laaja-alaiseen tietoon ja sydämen sivistykseen Päätöksiä ei voi tehdä äänestämällä tai arpaa heittämällä, vaan niillä tulee olla perusteet ihmisen elämänlaadun ja elämänarvon kannalta > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

26 Kukoistava kotihoito hanke on mallintanut tulevan maakunnan asiakasohjauksen prosessit

27 Keski-Suomen KAAPOn asiakkaaksi tulon prosessi Mukaeltu: Ikäneuvo- hankkeen kaavio v Minä tarvitsen terveyteen tai hyvinvointiin liittyvää tietoa, tai minulla on huoli omasta / läheisen tilanteesta. Löydän minulle sopivan yhteydenottokanavan ja yhteystiedot helposti. Asiakasnäkökulma Tulen kuulluksi ja saan tarvettani vastaavaa tietoa ja ohjausta. Yhden yhteydenoton perusteella voin luottaa, että asiaani hoidetaan ja saan tietoa asian etenemisestä. Tiedän mitä minun voin itse tehdä ja saan tarvittavia yhteystietoja. Jos tarvitsen laajempaa palvelutarpeen arviointia, tiedän että minuun otetaan yhteyttä. Tiedän mitä palvelua saan, miten asian etenee ja kenen kanssa jatkossa asioin. Neuvonnan näkökulma Asiakkaiden neuvonnan ja ohjauksen tarpeisiin vastaaminen sekä riskiryhmien etsiminen ja tunnistaminen 1. Tarve, huoli, tiedon puute 2. Yhteydenottokanava 3. Neuvonta, ohjaus, alustava palvelutarpeen selvittäminen 4. Jatkosuunnitelma Yhteydenotto neuvontapuhelimeen tai matalan kynnyksen pisteeseen a. Asiakas itse b. Omainen tai läheinen c. Viranomainen, muu taho a. Nettiportaali b. Keskitetty numero c. Matalan kynnyksen piste d. Huoli-ilmoitus e. Digitaalinen kanava, esim. chat Monialaista, hyvinvointia ja terveyttä edistävää neuvontaa ja ohjausta Kevyimmän palvelun periaate; laaja palvelu- ja palveluntuottajahakemisto Arviointi laajemman palvelutarpeen selvittämisen ja toimintakyvyn arvioinnin tarpeesta: täsmäkysymykset Asiakas saa tarvitsemansa tiedon Ei palvelutarvetta Asiakkaan ohjaus esim. 3. sektorin palveluihin Laajempi palvelutarpeen selvittämisen tarve yhteydenottopyyntö asiakasohjaajalle

28 Keski-Suomen KAAPO-mallin asiakasohjausprosessi Minä tarvitsen terveyteen tai hyvinvointiin liittyvää tietoa, tai minulla on huoli omasta / läheisen tilanteesta. Tarvitsen laajempaa palvelutarpeen arviointia. Asiakasohjaaja on minuun yhteydessä ja sopii kotikäynnin. Palvelutarpeen selvittäminen ja toimintakyvyn arviointi, tarvittavien palvelujen käynnistäminen, seuranta ja arviointi 1. Tarve, huoli, tiedon puute Yhteydenotto asiakasohjaukseen a. Asiakas itse (vanha asiakas) b. Omainen tai läheinen c. Neuvontapalvelu d. Viranomainen, muu taho Yhteydenoton perusteella kotikäynnin sopiminen asiakkaan kanssa. Asiakasnäkökulma Tulen kuulluksi ja voin tuoda esille omat tarpeeni ja toiveeni. Palvelutarpeeni selvitetään ja toimintakykyni arvioidaan moniammatillisesti. Arvioinnin pohjalta teen omat tavoitteeni. Teen omia valintoja sopivista palveluratkaisuista, ja suunnittelen asiakasohjaajan kanssa palvelukokonaisuuteni asiakassuunnitelmaan. Asiakasohjauksen näkökulma 2. Asiakasohjaus Palvelutarpeen selvittäminen ja toimintakyvyn arviointi ratkaisukeskeisesti, luotettavia arviointimenetelmiä käyttäen sekä moniammatillisuutta hyödyntäen. Palveluvalikoiman hyödyntäminen. Tavoitteiden määrittely ja tarkoituksenmukaiset palvelut. Asiakassuunnitelman laatiminen ja päätöksenteko. Vastuuhenkilön nimeäminen tarvittaessa. Mukaeltu: Ikäneuvo- hankkeen kaavio v Saan tietää miten asiani etenee ja ketkä osallistuvat yhteistyössä asiani hoitamiseen. Minulla on asiakasohjauksessa nimetty yhteyshenkilö, johon voi olla tarvittaessa olla yhteydessä. 3. Tarvittavien palveluiden käynnistäminen Palveluihin ohjaaminen / palveluiden käynnistyminen asiakkaan tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Yhteistyöstä ja palveluiden toteutumisen seurannasta sopiminen valitun palveluntuottajan kanssa. Palvelun toteuttaminen asiakassuunnitelman mukaisesti (palveluntuottaja tekee tarkemman hoito- ja palvelusuunnitelman). Saan tarpeideni mukaista tukea arjessani ja kannustusta tavoitteideni saavuttamiseen. Tiedän oman tehtäväni hyvinvointini ja toimintakykyni edistämisessä. Tiedän että palvelukokonaisuuttani ja tavoitteideni toteutumista seurataan ja arvioidaan. Annan palautetta ja arvioin itse aktiivisesti tilannettani. Saan asiantuntevaa apua tarvittaessa nimetyltä vastuuhenkilöltä. 4. Seuranta ja arviointi Asiakkaan hoidon tarpeen ja tavoitteiden toteutumisen seuranta ja jatkuva arviointi yhdessä asiakkaan ja palveluntuottajan kanssa. Laadun valvonta. Jatkosuunnitelman laatiminen, asiakassuunnitelman päivittäminen. Tarvittaessa uusien päätösten tekeminen, yhteistyöstä sopiminen.

29 Kukoistava kotihoito hanke on mallintanut kotikuntoutuksen prosessit

30 Kuntouttava arviointijakso Kuntouttava arviointijakso -toimintamalli on osa asiakaslähtöistä, asiakkaan toimintakykyä ja kotona itsenäistä kotona asumista tukevaa palveluketjua. Kuntouttava arviointijakso (max 4 vk) voidaan myöntää uusille kotihoidon asiakkaille asiakasohjauksen ja moniammatillisen alkukartoituksen perusteella. Jakso on edellytyksenä säännöllisten kotihoidon palvelujen alkamiselle. Jakson aikana tuetaan asiakkaan toimintakykyä moniammatillisesti, tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Jakson aikana, sovittuina ajankohtina, arvioidaan asiakkaan toimintakykyä ja kartoitetaan tarkemmin mahdollisesti tarvittavien tukipalveluiden laajuus. Kokonaistavoitteena asiakkaan toimintakyvyn parantuminen/kohentuminen ja sen myötä poistunut palvelutarve tai mahdollisesti pärjääminen pienemmän tuen turvin.

31 Tehostettu kotikuntoutus Tehostettu kotikuntoutus kotona tai kodinomaisessa ympäristössä asuvalle, kotihoidon palvelujen piirissä olevalle ikäihmiselle tarkoitettu intensiivinen ja lyhytaikainen kuntoutusjakso. Ensisijaisesti asiakkaille, jotka vielä hyötyvät nousujohteisesta, moniammatillisesta kuntoutuksesta, esim. sairaalasta kotiutuvat. Painopiste äkillisissä toimintakyvyn menetyksissä. Jakson aikana tuetaan asiakkaan heikentynyttä toimintakykyä ja parannetaan kotona asumisen mahdollisuuksia. Tavoitteena, että asiakas jatkaa asumista omassa kodissaan mahdollisimman omatoimisesti ja itsenäisesti, toimintakykyisenä ja voimaantuneena. Kokonaistavoitteena asiakkaan toimintakyvyn parantuminen vähintään toimintakyvyn laskua edeltävälle tasolle.

32 Muistikotikuntoutus Muistikuntoutuksella on tuetaan muistisairaan asiakkaan heikentynyttä kognitiivista toimintakykyä asiakkaan omassa elinympäristössä kotikuntoutuksen keinoin. Muistikuntoutuksen keinoina käytetään mm. helposti ja tehokkaasti toteutettavia harjoituksia, muistin virkistämisen keinoja, esim. erilaisten tuttujen virikkeiden, kuten kuvien, musiikin tai esineiden avulla. Harjoitukset räätälöidään yksilöllisesti asiakkaan ja perheen tarpeiden mukaan ja harjoittelu tapahtuu asiakkaan kotiympäristössä. Samalla vahvistetaan läheisten valmiuksia tukea muistisairasta. Muistikuntoutuksessa huomioidaan asiakkaan voimavarat. Iloa, nautintoa ja onnistumisen kokemuksia tuottavien asioiden tekeminen tukee kuntoutumista.

33 Tavoitteena ikäihmisen hyvä ja merkityksellinen arki

34 Lähteet Mahdollisuuksien matka Laine Minna & Heimonen Sirkkaliisa 2010 Keskittyminen itsestäänselvään kannattaa Soteen tai saveen: asiakaspalvelun on pakko muuttua Muutos tulee sotella tai ilman Kukoistava kotihoito hanke I&O kärkihanke #IKIOMAT > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

35 KUKOISTAVA KOTIHOITO ON TAHDON ASIA! TUIJA KOIVISTO stm.fi/io #ikiomat #kärkihanke