TOIMINTAKERTOMUS 2017

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2017 Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry

2 YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS JA KOTIKUNNAAN TOIMINTAFILOSOFIA Turun Lähimmäispalveluyhdistys on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on järjestää yksilöllisiä kuntoutumis-, asumis-, hoiva- ja tukipalveluja ikääntyneille ja olla aktiivinen kansalaistoimija. Toiminnan arvoankkurit ovat arvonanto, voimavaralähtöisyys, yhteisöllisyys, rohkea uudistaminen ja turvallinen ja kodikas ympäristö (strategia ). Kotikunnas tarjoaa arvolähtöisen yhteisön työntekijöilleen, asukkailleen, asiakkailleen, omaisille ja yhteistyökumppaneille. Kotikunnaassa halutaan luoda kodinomainen miljöö, jossa jokainen voi kokea olevansa ainutkertainen, tunteva, kokeva ja omia valintoja tekevä, aktiivinen ja vastuullinen ihminen. Toiminnan teoreettisena viitekehyksenä ovat toimijuutta tukeva hoitotyö ja sosiokulttuurinen vanhustyö. YHDISTYKSEN HALLINTO Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n hallitukseen kuuluivat toimintakertomusvuonna Petja Raaska (pj.) ja muina jäseninä Nina Kallio (varapj.), Hanna Vuorio, Hannu Immonen, Paula Keltaniemi, Hanna-Mari Mäkelä, Heikki Suhonen ja Petri Virtanen. Hallitus kokoontui kahdeksan kertaa. Hallituksen nimeämä työvaliokunta oli koolla kahdesti. Hallituksen edustajina työvaliokuntaan kuuluivat Petja Raaska, Nina Kallio ja Petri Virtanen. Yhdistyksen toiminnanjohtajana ja hallituksen esittelijänä toimi Pilvi Heiskanen ja sihteerinä Eeva Selinummi. Tilintarkastajana oli tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Yhdistyksen operatiivisesta johtamisesta vastasi johtoryhmä yhteistyössä osastovastaavien kanssa. Toimintakertomusvuoden lopussa yhdistyksessä oli 120 jäsentä, joista ainaisjäseniä 42, varsinaisia jäseniä (vuosijäseniä) 75 ja kannattavia jäseniä kolme TOIMINTAVUOSI 2017 Yleistä Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n palveluksessa oli työntekijää, joista vakituisia oli 72, pitkäaikaisia sijaisia tai muita määräaikaisia 12 ja lyhytaikaisia sijaisia 4. Toimintakertomusvuonna kaksi vakituista työntekijää siirtyi eläkkeelle ja neljä irtisanoutui. Uusia vakituisia työntekijöitä rekrytoitiin kahdeksan. Osa Kotikunnaan tukipalveluista oli ulkoistettu taloushallinnon, turvallisuuden, tietotekniikan ja puhtaanapidon ammattilaisille. Työyhteisöön kuului lisäksi suuri joukko vapaaehtoisia sekä eri alojen opiskelijoita, harjoittelijoita ja työhön tutustujia. Henkilökunnalle tarjottiin toimintakertomusvuonnakin koulutusta ja työnohjausta. Koulutuksen painopisteet nousivat pitkälti henkilöstön toiveista ja tarpeista sekä lakisääteisistä koulutusvelvoitteista. Koulutuspäiviä kertyi yhteensä 276. Työsuojelutoimikunta ja eettinen työryhmä kokoontuivat säännöllisesti. Kannen kuva Eva Liuksila 2

3 Työterveyshuollon palvelut olivat kattavat; ne siirtyivät loppuvuodesta yrityskaupan myötä Diacor Turku/Eloni Oy:stä Terveystalo Pulssiin. Työnantaja kustansi henkilökunnalle edelleen myös vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen. Työtapaturmien määrä laski, mutta sairauspoissaolot lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2017 suurimmat ns. vuosikellon ulkopuolelta tulleet työkokonaisuudet olivat vanhusten tehostetun palveluasumisen seudullinen kilpailutus ja sotainvalidien laitoshoidon ja lyhytaikaishoidon kilpailutus, Kotikunnaan kiinteistön vanhan osan ikkunaremontti ja uusien sähköisten järjestelmien käyttöönotto. Sote-uudistus kulki koko ajan kaiken toiminnan rinnalla, ja yhdistys toimi aktiivisesti monissa vaikuttaja- ja valmisteluryhmissä sekä osallistui lukuisiin seminaareihin ja koulutuksiin. Soteuudistuksen vaikutukset näkyvät tällä hetkellä eniten hallinnon tasolla ja strategisena valmistautumisena muutokseen; konkreettisia käytännön prosesseihin vaikuttavia muutoksia ei ole vielä tullut. Kuluneen vuoden aikana keskityttiin erityisesti yhdistyksen perustehtävään: korkean laadun säilyttämiseen, asukkaiden ja asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseen sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen vahvistamiseen. Kansalaistoiminta ja järjestötyön profilointi korostuivat jokapäiväisessä työssä. Strategiset tavoitteet saavutettiin tänäkin vuonna suhteellisen hyvin. Loppuvuodesta 2017 kaikkien yksiköiden asukkaille ja/tai omaisille tehdyn tyytyväisyyskyselyn tulokset kertovat, että Kotikunnaan palveluiden piirissä on erittäin tyytyväisiä asiakkaista ja omaisia: Tavoitteeksi asetettu keskiarvo 4 ylitettiin, ja kaikkien yksiköiden kokonaiskeskiarvot vaihtelivat välillä 4,3 4,6 (asteikolla 1-5, jossa 1 on heikoin ja 5 paras). Keväällä 2017 yhdistys osallistui Turun kaupungin ja lähikuntien seudulliseen kilpailutukseen, jossa se hyväksyttiin vanhusten tehostetun palveluasumisen palveluntuottajiksi vuosiksi Suurin osa asiakkaista ohjautuu Kotikunnaaseen tämän sopimuksen kautta, joten kilpailutuksessa menestyminen oli yhdistyksen palveluntuotannon kannalta tärkeä asia. Niin ikään valtiokonttori kilpailutti kuluneena vuonna sotainvalidien laitoshoidon. Laatuvaatimuksiin kirjattu toteutuneiden intervallihoidon hoitopäivien määrä yllätti: se oli niin korkea, että yhdistys jäi automaattisesti kilpailutuksen ulkopuolelle, vaikka kaikki muut laatuvaatimukset täyttyivät. Sotainvalidien laitoshoidosta jouduttiin siis luopumaan yli 20 vuoden jälkeen, mikä on menetys niin yhdistykselle kuin sotainvalideillekin. Kotikunnaan arki pohjautui edelleenkin vahvasti sosiokulttuuriseen ja yhteisölliseen tapaan toimia. Vuoteen mahtui valtava määrä tapahtumia, ryhmiä, esiintyjiä ja tempauksia, joiden kautta tavoitettiin talon asukkaita, kotona asuvia ikäihmisiä, omaisia, läheisiä, henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita. Kaikille asukkaille halutaan löytää yksilöllisesti mielekkäin tapa elää niin arki- kuin juhlapäivätkin ja tarjota myös mahdollisuus kokea yhteisöllisyyttä. Kotikunnaan kaikkien hoitoyksiköiden käyttöaste oli hyvä. Fysioterapiapalveluissa alkuvuosi 2017 oli haastava, sillä lähetteet lähtivät asiakkaille noin kolmen kuukauden viiveellä. Näin alkuvuoteen syntyi tyhjäkäyntiä, vaikka asiakkaita olisi ollutkin enemmän kuin pystyttiin ottamaan vastaan. Yhdistyksen kansalaistoiminta oli erittäin aktiivista ja näkyvää. Erityisesti Liikkuva resurssikeskus- hanke sai runsaasti myönteistä mediahuomiota. Niin vaikuttavuudelle kuin myös ikäihmisten tavoittamiselle asetetut tavoitteet saavutettiin. Yhteistyö oli koko vuoden vilkasta ja monipuolista. STEA teki keväällä 2017 rahoittamiinsa hankkeisiin kohdistuneen tarkastuskäynnin. Tarkastusraportissa todettiin, että kaikki hanketoimintaan liittyvä työ ja raportointi on hoidettu asianmukaisesti. Vapaaehtoiset ovat rikastuttaneet Kotikunnaan arkea aikaisempien vuosien tapaan, mistä sekä henkilökunta että asukkaat ovat kiitollisia. Yhteistyö Turun kaupungin kanssa oli monipuolista ja vireää. Vuoden alussa solmittu kumppanuussopimus oli yhdistykselle tärkeä ja tervetullut asia. Se selkeytti yhteistyötä ja toi siihen pitkäjänteisyyttä. 3

4 Toimintakertomusvuonna tehtiin esimiesten itsearviointikysely yhteistyössä Eläkeyhtiö Varman kanssa. Tulokset purettiin yhteisessä koulutuspäivässä. Muulloinkin mutta erityisesti muutosten keskellä on tärkeää satsata lähiesimiesten tukemiseen, jaksamiseen ja kouluttamiseen. Keväällä 2017 yhdistys lähti mukaan SoteNavi hankkeeseen, jossa valmennetaan yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita Sote-uudistuksen tuomiin muutoksiin henkilöstöjohtamisen kautta ja liiketalouden näkökulmasta. Hankkeeseen kuuluu myös henkilöstön tyytyväisyyskysely (tehdään vuoden 2018 alussa). Loppuvuodesta yhdistys haki ja tuli valituksi 25 hakijan joukosta Sitran Soteuttamoon yhdessä Runoskylän ja Josefiina Kodin kanssa. Kyseessä on uudenlainen ja aiempaa tavoitteellisempi alueemme pienten ja paikallisten yritysten yhteistyö palvelutuotannossa. Yhteistyöllä tavoitellaan skaalaetua ja uudenlaisia tapoja toimia. Yhdistävinä tekijöinä ovat paikallisuus ja erikoistuminen muistisairaiden hoitoon. Soteuttamon varsinaiset koulutuspäivät pidetään vuoden 2018 alussa. Yhdistyksen sähköisiä järjestelmiä uudistettiin toimintakertomusvuonna edelleen mm. vaihtamalla työvuorosuunnitteluohjelma Titania TyövuoroVelhoon. RAI-ohjelmisto otettiin muutaman vuoden tauon jälkeen uudelleen käyttöön osana asukkaiden voinnin ja kuntoisuuden arviointia. Markkinointiin panostettiin edelleen vuoden 2017 aikana mm. lisäämällä materiaalia Kotikunnaan somevideoseinään. Facebookissa oltiin aktiivisesti mukana koko vuoden ajan, ja päivityksiä Kotikunnaan ja yhdistyksen toiminnasta oli keskimäärin kahdesti viikossa. Kotikunnaan kiinteistön vanhassa vuonna 1991 valmistuneessa osassa tehtiin keväällä 2017 mittava ikkunaremontti, minkä lisäksi kiinteistössä tehtiin normaalit vuotuiset peruskorjaukset. Vuosi 2017 oli varsin monipuolinen ja paikka paikoin jopa hengästyttävä. Kulunutta vuotta voidaan taas katsoa ylpeinä - yhteisön jäsenet ovat jälleen ylittäneet itsensä suhteessa tapahtumien ja työn määrään, asiakastyytyväisyyteen, laatuun, volyymeihin, näkyvyyteen ja arvolähtöiseen tapaan toimia. Tulevaan vuoteen voidaan lähteä vahvoina ja luottavaisin mielin. Helmikuussa 2018 Toiminnanjohtaja Pilvi Heiskanen 4

5 Uusi asukasneuvosto yhteispotretissa. Vasemmalta oikealle Irja, Bertta, Helvi, Rauni, Tom ja Aulis. Etualalla koollekutsujat Johanna ja Pia. PALVELUT Asuinkoti Kotikunnas, Sotainvalidien Asuinkoti, Hoitokoti Venla, Ryhmäkoti Kaisla, Kotikunnaan Sylvi-koti ja Päiväpaikka Villa jatkoivat toimintaansa tuttuun tapaan. Fysioterapiapalveluita tarjottiin Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa solmittujen puitesopimusten mukaisesti. Kotikunnaan ruokasali oli avoinna vuoden jokaisena päivänä. Asiakkaiden hoidon ja palvelun teoreettisena viitekehyksenä olivat toimijuutta tukeva hoitotyö ja sosiokulttuurinen vanhustyö. RYHMÄKOTI KAISLASSA oli toimintakertomusvuonna seudullisen puitesopimuksen myötä asukkaita Turusta ja Kaarinasta; samoista kunnista tuli myös palveluseteliasiakkaita. Kaislassa asui myös yksi itse maksava asiakas ja yksi sotainvalidi valtiokonttorin maksusitoumuksella. Lyhytaikaishoidon asiakkaita ei kuluneena vuonna ollut. Kaislassa asui toimintakertomusvuonna 40 vaativan tehostetun palveluasumisen asiakasta, joiden keskiikä oli 84 vuotta. Asukkaista 30 prosenttia oli miehiä ja 70 prosenttia naisia. Tilastoitavia hoitopäiviä kertyi Käyttöaste oli 98,7 prosenttia (v %). Asukasvaihtuvuutta oli enemmän kuin aikaisemmin: vuoden aikana vaihtui kolmetoista asukasta. Turun kaupungin asiakkaiden osuus kaikista hoitopäivistä oli suurin, 80 prosenttia. Kaarinan kaupungin osuus oli 10 prosenttia, yksityisten asiakkaiden ja valtiokonttorin asiakkaiden osuus yhteensä 5 prosenttia ja palveluseteliasiakkaiden osuus noin 5 prosenttia. Vuoteen 2016 verrattuna Turun sijoittamien asiakkaiden määrä nousi prosentuaalisesti eniten. 5

6 Syksyllä tehdyn jokavuotisen omaisten tyytyväisyyskyselyn vastausprosentti oli 81,5. Kaikkien vastausten keskiarvo oli 4,3 (asteikolla 1-5, jossa yksi on huonoin ja 5 paras). Omaiset olivat erityisen tyytyväisiä Kaislan lääkäripalveluun (ka 4,3). Keskiarvo jäi alle 4:n ainoastaan väittämässä, jossa arvioitiin asukkaille järjestettävän ohjelman riittävyyttä (ka 3,6). Kotikunnaan SYLVI-KOTIIN asukkaat ohjautuivat puitesopimuksen mukaisesti Turusta ja valtiokonttorin maksusitoumuksella; muiden kuntien sijoittamia asukkaita tai palveluseteliasukkaita ei viime vuonna ollut. Asukkaista 97 prosenttia oli Turun kaupungin ja 3 prosenttia valtiokonttorin sijoittamia. Sylvi-kodissa asui 2017 vuoden aikana yhteensä 31 asukasta, joiden keski-ikä oli 84 vuotta. Heistä 65 prosenttia oli naisia ja 35 prosenttia miehiä. Sylvi-kodin kahdesta ns. pariskuntahuoneesta toinen oli osan vuodesta käytössä, joten asukkaita oli osan vuodesta 25. Sylvi-kotiin muutti toimintakertomusvuoden aikana viisi uutta asukasta. Hoitopäiviä kertyi vuoden aikana 8814, mikä tarkoittaa 98,9 prosentin käyttöastetta suhteutettuna 25 asukkaaseen. Omaisten tyytyväisyyskyselyn vastausprosentti oli 79, ja vastausten kokonaiskeskiarvo oli 4,4 (asteikolla 1-5, jossa 1 on huonoin ja 5 paras). Yleisesti ottaen hoito koettiin laadukkaaksi ja myös tiedonkulkuun oltiin tyytyväisiä. HOITOKOTI VENLAN toiminta jakaantui edelleen Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ostamaan muistisairaiden pitkäaikaissairaanhoitoon ja tilapäishoitoon. Pitkäaikaissairaanhoidon paikkojen muuttuminen muistisairaiden tehostetun palveluasumisen paikoiksi on ollut oletettua hitaampaa: vuoden aikana vapautui vain yksi pitkäaikaishoidon paikka. Venlan kymmenestä huoneesta puolet oli pitkäaikaisasukkaiden käytössä ja puolet tilapäishoidon asiakkaiden käytössä. Toimintakertomusvuonna Venlassa oli vaihtelevasti asiakaspaikkaa; vuoden lopussa Venlassa oli viisi pitkäaikaissairaanhoidon asukasta, yksi tehostetun palveluasumisen asukas ja 7-8 paikkaa tilapäishoidon asiakkaiden käytössä. Turun kaupungin sijoittamien ja myös kotona asuvien muistisairaiden yksityisasiakkaiden akuutteihin tilapäishoidon tarpeisiin pystyttiin vastaamaan nopealla aikataululla. Toimintakertomusvuonna poikkeuksellisen monta tilapäishoidon asiakasta oli Venlassa myös pidemmällä hoitojaksolla. Pitkäaikaissairaanhoidon hoitopäiviä kertyi vuoden aikana 1854 (vuonna 2016 vastaava luku oli 2425). Tehostetun palveluasumisen asukkaalle kertyi 365 hoitopäivää. Pitkäaikaisasukkaista puolet oli miehiä ja puolet naisia, ja heidän keski-ikänsä oli 80,8 vuotta. Vanhin asukkaista täytti toimintakertomusvuonna 91 vuotta ja nuorin oli 65-vuotias. Venlan tilapäishoidon asiakkaille kertyi 2851 hoitopäivää (2765), joista 39 vuorokautta kerryttivät yksityiset asiakkaat. Hoitopäivät muodostuivat 266 eri hoitojaksosta. Tilapäishoitojaksot vaihtelivat muutamasta päivästä kahteen kuukauteen. Tilapäishoidossa kävi vuoden aikana 94 eri asiakasta, joista 41 oli hoitojaksolla vain kerran. Tilapäishoidon asiakkaiden ikä vaihteli 53 vuodesta 93 vuoteen. Tilapäishoidon asiakkaiden omaisille tehtiin toimintakertomusvuoden lopussa tyytyväisyyskysely. Vastausprosentti oli 73,9 ja kaikkien vastausten keskiarvo oli 4,5 asteikolla 1-5 (5 on paras ja 1 huonoin). 6

7 Kesäinen tuokio Kotikunnaan suojaisessa pihapiirissä. Kuvassa vasemmalla Maila ja Irja, takana Helvi. ASUINKOTI KOTIKUNNAASSA on 39 yli 65-vuotiaille tarkoitettua palveluasuntoa, joissa asuu palveluasumisen asukkaita, sotainvalideja ja tehostetun palveluasumisen asiakkaita. Vuoden lopussa asunnoista oli 27 palveluasukkaiden käytössä, 10 asuntoa tehostetun palveluasumisen ja kaksi asuntoa sotainvalidien käytössä Asuinkodissa oli kirjoilla 41 asukasta, joista 29 oli palveluasukkaita, 10 tehostetun palveluasumisen asukkaita ja kaksi sotainvalidia. Vuoden aikana Asuinkotiin muutti 14 uutta asukasta, ja koko vuoden aikana asuinkodissa asui 54 eri asukasta Palveluasumisen asukkaat hakeutuivat itse asukkaaksi Kotikunnaaseen. Ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen asukkaat sijoittuivat Asuinkotiin lähikuntien puitesopimuksen mukaisesti, palveluseteliasiakkaina tai yksityisesti. Tehostetun palveluasumisen hoitopäiviä kertyi vuoden aikana 3143 (v ). Toimintakertomusvuoden aikana Kotikunnaassa asui neljä eri sotainvalidia, joille kertyi 1021 hoitopäivää (v ). Asuinkodin asukkaille loppuvuodesta tehdyn asukastyytyväisyyskyselyn vastausten keskiarvo oli 4,29 (asteikolla jossa 1 on huonoin ja 5 paras). Korkeimmalle vastaajat olivat arvioineet turvallisuuden, asukkaiden arvokkaan kohtaamisen ja hoitohenkilökunnan ammattitaidon ja luotettavuuden. Kotikunnaan PÄIVÄPAIKKA VILLAN palvelut on tarkoitettu kotona asuville muistisairaille. Villa on yksi Turun kaupungin tukema muistikuntoutuspaikka, johon asiakkaat ohjautuvat kaupungin kautta. Muistikuntoutuksen tavoitteena on tarjota aktiivista tekemistä, tukea asiakkaiden toimijuutta ja siirtää muiden palveluiden tarvetta myöhäisemmäksi. Kotikunnaan päivätoiminnalla on lähes 30-vuotinen historia. Toimintakertomusvuoden aikana Villassa kävi 64 eri asiakasta, joista oli 27 miehiä ja 37 naisia. Heidän ikänsä vaihteli ikävuosien 67 ja 90 välillä. Asiakkaita oli päivittäin keskimäärin 8. Osa asiakkaista kävi Villassa kahdesti viikossa, osa kerran. Muistikuntoutuspäiviä kertyi kuluneen vuoden aikana 1814 (v päivää). Käyttöaste laski hieman verrattuna vuoteen 2016, mikä johtunee melko suuresta asiakasvaihtuvuudesta. Päiväpaikka oli suljettuna heinäkuun ajan ja joulun jälkeiset välipäivät. Villan asiakkaille loppuvuodesta tehdyn tyytyväisyyskyselyn vastausprosentti oli 70 ja vastausten kokonaiskeskiarvo oli 4,62 (asteikolla 1 5, jossa 1 on huonoin ja 5 paras). Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen FYSIOTERAPIATOIMINTA jatkui Turun kaupungin ja Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kanssa solmittujen puitesopimusten mukaisesti. Toimintakertomusvuonna osallistuttiin VSSHP:n kilpailutukseen. Yhdistys tuotti aikuisten neurologisen fysioterapian ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien fysioterapian palveluita ja tarjosi kuntoutusta sotaveteraaneille. Fysioterapeutin palveluita käyttivät myös Kotikunnaan sotainvalidit ja muut asukkaat. Fysioterapiapalvelut painottuivat aikuisten neurologiseen kuntoutukseen ja ikääntyneiden fysioterapiaan. Toimintakertomusvuonna Kotikunnaassa toimi yksi kokoaikainen ja yksi osa-aikainen fysioterapeutti. Vuoden 2017 aikana yksilöhoidossa oli 118 eri asiakasta ja yksilökäyntejä kirjattiin yhteensä 896. Ryhmissä kävi 230 eri asiakasta ja käyntikertoja oli 4345 (vuonna ). 7

8 Fysioterapeutti ohjasi Asuinkodin asukkaille jumppaa kahdesti viikossa. Käyntikertoja kirjattiin 579 ja säännöllisesti osallistuneita oli 12. Päiväpaikka Villassa pidettiin jumppahetkiä joka arkipäivä, yhteensä 217 kertaa. Osallistumiskertoja oli Hoitokoti Venlan, Sylvi-kodin ja Ryhmäkoti Kaislan viikoittaisiin jumppiin osallistui 17 eri asukasta, ja käyntikertoja kirjattiin 282. Kotikunnaan KIINTEISTÖNHOIDON vastuualueeseen kuuluivat kiinteistömassan lisäksi piha-alueet ja rakennukset sekä niiden talotekniikka, ATK-järjestelmät ja -laitteet, puhelimet, turvatekniikka ja muut turvallisuuteen ja viranomaisyhteistyöhön liittyvät asiat. Kiinteistömassan kasvamisen myötä omia kiinteistönhoidon resursseja on keskitetty sen hoitamiseen; suuri osa ATK-palveluista ostettiin ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Turvallisuuteen ja talotekniikkaan liittyvien järjestelmien lakisääteiset ylläpito- ja huoltotyöt hankittiin valtuutetuilta toimijoita. Kiinteistönhoidon pääpaino on ennakoinnissa, missä apuvälineenä toimivat vuosikello ja helmikuussa 2017 valmistunut kiinteistön pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS). Toimintakertomusvuoden suurin projekti oli Kotikunnaan vanhan osan ikkunaremontti. Ryhmäkoti Kaislassa tehtiin laaja palokatkojen korjaustyö, remontoitiin olohuoneiden sisäkatot, maalattiin seinäpinnat ja uusittiin valaistus. Kahteen vanhan osan vuokra-asuntoon tehtiin pintaremontti. Sylvi-kodissa alusta asti ilmenneiden kuuluvuusongelmien ratkaisemiseksi sinne asennettiin tukiasemat ja etäradio. Keittiön osin vielä alkuperäistä laitekantaa korjattiin ja uusittiin. Ulkoalueiden hoidossa hyödynnettiin puutarha-alan ammattiosaamista, ja aurauksessa ja hiekoituksessa käytettiin apuna ulkopuolista toimijaa. Poistumisharjoitukset ja turvallisuuskoulutus alkusammutusharjoituksineen järjestettiin edellisten vuosien tapaan. Kotikunnaan vuokralaisena jatkoi Turun kaupungin muistisairaiden yksikkö Kurjenpesä. Muita Kotikunnaan muita tiloja vuokrattiin soveltuvin osin ulkopuolisille toimijoille mm. kokous- ja koulutuskäyttöön. Kotikunnaan SIIVOUS hoidettiin keväästä alkaen kokonaan ulkopuolisen palveluntuottajan toimesta. RAVINTOHUOLLON resurssit olivat täydessä käytössä. Kotikunnaan ruokasali oli avoinna vuoden jokaisena päivänä, ja keittiön asiakasrakenne koostui Kotikunnaan ja Kurjenpesän asukkaista, henkilökunnasta ja omaisista, vapaaehtoisista, projektiasiakkaista, psykiatrisen avohuollon asiakkaista ja 8

9 Kotikunnaan ulkopuolelta lounaalle tulevista ihmisistä. Suoritteita kertyi toimintakertomusvuonna noin PROJEKTI- JA KANSALAISTOIMINTA Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n hankkeet tukevat yhdistyksen tarkoitusta ja strategiaa, ja niiden viitekehyksenä on sosiokulttuurinen vanhustyö. Yhdistys oli toimintakertomusvuonna mukana valtakunnallisessa Suomi 100 -ohjelmakokonaisuudessa. Suomi 100 -teema näkyi myös hanke- ja vapaaehtoistoiminnassa. Turun kaupungin myöntämän avustuksen turvin tehtiin toimintakertomusvuoden syksyllä Paasikivi-opiston mediajournalismin opiskelijoiden kanssa lyhytelokuva, jonka teemana oli ikääntyminen 100-vuotiaassa Suomessa. Yhdistyksen vuoden arvoteema rohkea uudistaminen näkyi hankkeissa ja kansalaistoiminnassa mm. uusia yhteistyömahdollisuuksien ja - kumppanuuksien aktiivisena etsimisenä. Yhteistyö Siskot ja Simot -toiminnan kanssa syveni, uusia yrityssuhteita syntyi ja aktiivinen Sippe-yhteistyö Kotien Puolesta Keskusliitto ry:n kanssa jatkui. Tuttujen kumppaneiden kanssa toimittiin edelleen tiiviisti yhdessä. Näistä mainittakoon Vallin lloa arkeen -toiminta ja useiden eri kaupunkien Iloa arkeen -pysäkit. Uudeksi rahoittajaksi saatiin Margaretha Säätiö (avustus Sippe-toiminnalle). Kompassi-hankkeessa kehitettiin yhdessä ikääntyneiden keskitettyä maakunnallista palveluohjausta. Myös hyvä yhteistyö Veikkauksen (ent. RAY) kanssa jatkui entiseen tapaan. Hankkeiden keskiössä olivat edelleen asiakkaat korostettiin vanhuuden arvostusta, elämän kokemista merkitykselliseksi ja ikääntyneiden omaehtoisen kansalaistoiminnan tukemista. Erityisenä kehittämiskohteena olivat toimintamahdollisuuksien, vapaaehtoistoiminnan ja osallisuuden turvaaminen eristäytyneille ja vähävaraisille vanhuksille (Kunto) sekä innostaminen uudenlaiseen kansalaistoimintaan Turun eri kaupunginosissa (Liikkuva resurssikeskus -hanke ja Sippe). Kotona asuville miehille tarkoitettu matalan kynnyksen Kunto-ryhmä perustettiin, ja mielenterveyskuntoutujien Ainot ja Reinot -ryhmä kotiutui onnistuneesti Kotikunnaaseen. Ak-avusteinen Kunto-toiminta ja Liikkuva resurssikeskus hanke jatkuivat STEA:n avustuksella. Niin ikään STEA:n rahoittama Paikka auki -hanke toteutui. Yhteistyötä tehtiin Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Vanhustyön Trainee -hankkeen kanssa. EU/Central Baltic - rahoitteinen Sippe jatkui yhdessä Turun AMK:n ja tallinnalaisten yhteistyötahojen kanssa vuoden 2017 elokuuhun. Yhdistyksen hankkeet ja kansalaistoiminta näkyivät aktiivisena ja värikkäänä myös Kotikunnan Facebooksivuilla ja videoseinällä, ja ne saivat runsaasti myönteistä medianäkyvyyttä. Yhdistys oli mukana myös valtakunnallisilla areenoilla (mm. Gerontologia-kongressi ja Ikäteknologiakeskuksen Mummo hukassapaikannusteknologiaseminaari). STEA:n Ak-rahoitteisessa KUNTO-TOIMINNASSA hankekumppanina jatkoi Laitilan Vanhaintuki ry. Kohderyhmään kuuluivat yksinäiset, masentuneet, vähävaraiset, syrjäytyneet ja/tai syrjäytymisvaarassa olevat yli 60-vuotiaat henkilöt, muistisairautta sairastavat omaishoitajineen ja ikääntyneet mielenterveyskuntoutujat. Turussa erityisiä yhteistyötahoja olivat Turun Seudun Vanhustuki ry:n vapaaehtoistoiminta, Fingerroosin säätiön Löytävä-hanke ja Turun kaupunkilähetys ry:n yli 60-vuotiaille suunnattu toiminta. Yhteistyössä Turun Seudun Mielenterveyspalveluyhdistys ry:n (Tsemppi) kanssa vahvistettiin ikääntyneiden mielenterveyskuntoutujien omia kansalaistoiminnan ja osallistumisen mahdollisuuksia ja koulutettiin uusia vapaaehtoisia kotiasiakkaiden tueksi. Turussa käynnistyivät uusi Ainot ja Reinot -ryhmä mielenterveyskuntoutujille ja liikuntaryhmä miehille. Yhteistyö Turun kaupungin Kaskenlinnan kotihoitoa tukevan kuntoutusosaston kanssa vahvistui: Julkisen sektorin tarjoaman ryhmätoiminnan jälkeen Kunto-hankkeen työntekijä ohjasi asiakkaita mukaan järjestöjen toimintaan tai asiakkaalle etsittiin oma vapaaehtoinen. Kuluneen vuoden aikana näin 9

10 tavoitettiin 22 ikääntynyttä. Merkittävä julkisen sektorin yhteistyökumppani oli Palvelutarpeen arviointiyksikkö, jonka kautta hankkeen piiriin löytyi paljon uusia asiakkaita. Kunto-toiminnassa keskityttiin kotikäynteihin, asiakkaiden aktivointiin ja matalan kynnyksen ryhmätoimintaan. Turussa tehtiin toimintakertomusvuonna 805 aktivointikäyntiä. Hanketyöntekijöitä oli neljä, kolmen panos Turussa ja yhden Laitilassa. Osa-aikaisina hankkeessa työskentelivät Turun ja Laitilan projektikoordinaattorit, ja toimintaan osallistui myös vapaaehtoisia. Osa Kunto-hankkeen sisällä kokoontuvista avoimista matalan kynnyksen ryhmistä (Äijäkerho, Nummi ja Nättinummi) oli samalla Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Iloa arkeen -pysäkkejä. Psykososiaalisista ongelmista kärsivien ikääntyvien HyMy-ryhmä kokoontui Kotikunnaassa kahden vapaaehtoisen ohjaamana 28 kertaa ja Ystäväpiiri 68 kertaa. Kotikunnaan kuntosaliryhmät ja Laitilan kortteliryhmät kokoontuivat edelleen, samoin Nättinummen ja Nummen ryhmät sekä Runosmäen Äijäkerho, osittain ammattihenkilöstön ja osittain vapaaehtoisten ohjauksessa. Kunto-hankkeen ryhmiä oli Turussa 11, ja niissä kirjattiin yhteensä 3021 käyntiä. Kunto-liikuntaryhmiin osallistui yli 60 eri asiakasta. Äijäkerhossa, HyMy-ryhmässä, Ainot ja Reinot -ryhmässä, Ystäväpiirissä, sekä Nättinummen ja Nummen kerhoissa oli noin 90 eri kävijää. Kolmivuotinen LIIKKUVA RESURSSIKESKUS -hanke jatkui osana STEA:n julkisen ja järjestöjen yhteistyön teemarahoitusta. Se on osa Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Iloa arkeen -pysäkkitoimintaa. Hankkeessa työskenteli kokoaikainen projektityöntekijä ja projektikoordinaattori 30 prosentin työajalla. Kuluneena vuonna mukana oli myös osa-aikainen projektityöntekijä ja runsaasti vapaaehtoisia. Turun kaupungin palveluohjaaja työskenteli hankkeessa 40 prosentin työajalla. Keskeisenä tavoitteena oli kehittää julkisen ja kolmannen sektorin työparityöskentelyä kohderyhmän hyödyksi. Toimintakertomusvuoden aikana julkisen sektorin toiminnan ja järjestötyön rajapinta selkiytyi. Turun eri kaupunginosissa toteutettiin asiakkaiden ideoimaa kansalaistoimintaa vapaaehtoistoiminnan tempauksina (esim. Hyvän mielen tanssikiertue). Pop up -vapaaehtoisia oli kuluneena vuonna noin 500. Yhteistyötä tehtiin Siskot ja Simot -toiminnan kanssa, joka juurtui Turkuun toimintakertomusvuoden aikana. Turun Kaupunkilähetys ry:n organisoiman Asiakkaan polku -kumppanuushankkeen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä, ja yhteistyötä alettiin rakentaa myös Turun Seudun Setan kanssa. Liikkuvan Resurssikeskuksen julkaisu Menovinkit senioreille esite ilmestyi kuluneena vuonna kolme kertaa yhteistyössä Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ja vapaa-aikatoimialan kanssa. Esite koettiin sekä ikäihmisten että yhteistyötahojen parissa ikäihmisiä hyödyttäväksi. Esitteen merkitystä ammattilaisille arvioitiin saman suuntaisesti. Liikkuvan Resurssikeskuksen toiminnassa korostuivat neuvonta ja ohjaus. Pysäkeiksi valittiin paikkoja, joissa ei muuten ole kaupungin palveluohjauspistettä tai vastaavaa. Lokakuussa neuvontapistettä kokeiltiin viikon ajan Turun kaupungin vuokraamassa asuntoautossa, ja kokeilu oli onnistunut. Liikkuvassa neuvontapisteessä oli Liikkuvan resurssikeskus -hankkeen työntekijöiden, Turun kaupungin palveluohjaajan ja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n järjestötyöntekijän lisäksi mukana usein myös vapaaehtoinen ja muita Turun kaupungin, järjestöjen tai diakoniakeskuksen edustajia. Hanke sai näkyvyyttä myös paikallislehdissä ja Yle-TV:n sekä radion alueuutisissa. Pysäkeillä kerätyn palautteen perusteella alueille tuleva neuvonta koettiin tärkeäksi. Erityisen tärkeää oli mukanaolo KomPAssi -hankkeen keskitetyn palveluohjauksen työryhmässä ja ohjausryhmässä; hanke on osa Sosiaali- ja terveysministeriön I&O - Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa -kärkihanketta. Hankevastaavana kuntana on Turun kaupunki. Hankkeen tavoitteet ja siinä tehty työ tukevat maakunnallisen sote-uudistuksen etenemistä. Liikkuva Resurssikeskus on antanut tähän oman panoksensa erityisesti palveluohjauksen ja -neuvonnan saavutettavuuteen ja 10

11 tasa-arvoisuuteen liittyvissä kysymyksissä sekä julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyön vahvistamisessa yhteisen kohderyhmän parhaaksi. Myös Turun kaupungin konsernihallinnon kanssa tehtiin yhteistyötä aluetyön kehittämiseksi. Turun Lähimmäispalveluyhdistys oli vuoden 2017 elokuuhun asti mukana Turun ammattikorkeakoulu Oy:n koordinoimassa ja EU:n Central Baltic Programme -ohjelman rahoittamassa Promoting Social Inclusion of Elderly through Well-being Parties -projektissa, työnimeltään SIPPE. Yhteistyöhön osallistuivat myös Tallinnan terveydenhuolto-oppilaitos ja vapaaehtoistoiminnan keskus VENU. Projektin tavoitteena oli lisätä vapaaehtoistoiminnan muotoja ja edistää ikääntyneiden aktiivisutta, hyvinvointia ja omasta hyvinvoinnistaan huolehtimista. Hankkeen aikana kehitetyt Sippe-hyvinvointikutsut osoittautuivat onnistuneeksi konseptiksi, ja toimintakertomusvuoden aikana Sippe juurrutettiin yhdistyksen pysyväksi toiminnaksi. Turun Lähimmäispalveluyhdistyksestä hankkeeseen osallistui kaksi työntekijää, seitsemän vapaaehtoista ja ohjausryhmän jäsen. Sippe-kutsuja pidettiin 44 kertaa ja niihin osallistui 532 ikääntynyttä. Kutsujen teemoja olivat liikunta, ravitsemus, lepo, sosiaaliset suhteet, musiikki ja luonto. Toiminta laajeni kuluneen vuoden aikana Kaarinaan, Ouluun ja Laitilaan. Sippe-mallin levittämisessä tehtiin yhteistyötä erityisesti Kaarinan Kansalaistoiminnan keskus Puntarin, Laitilan Vanhaintuki ry:n ja Kotien Puolesta Keskusliitto ry:n kanssa. Malli on herättänyt runsaasti valtakunnallista kiinnostusta, ja se kuvattiin hyvänä käytäntönä Inno-kylässä. Toiminnalle saatiin EU-rahoituksen päätyttyä avustusta myös Margaretha Säätiöltä. Yhteistyö Turun AMK:n kumppanien kanssa jatkui aktiivisena hankkeen jälkeen. STEA:n PAIKKA AUKI -avustusohjelman tuella yhdistykseen palkattiin keväällä 2017 työtön nuori työntekijä vuoden kestävään työsuhteeseen. Hänen tehtävänsä liittyivät ikääntymisen resurssikeskuksen toimintaan ja sosiokulttuurisen vanhustyön tukemiseen. Hän mm. avusti ikääntyneille suunnatussa bändikerhossa, johon saatiin tukea KSR:n af Ursinin rahastosta. Mentorointitukea saatiin Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitolta Vanhustyön Trainee-hankkeen kautta. Kokemukset Paikka auki -toiminnasta ovat olleet puolin ja toisin myönteisiä. Hyvän mielen korttitalkoitten satoa iloa jaettavaksi isolle joukolle ikäihmisiä. Hattujuhlissa jokaiselle löytyi sopivaa päähän pantavaa. Kuvassa vapaaehtoinen Seija ja iloinen asukas Irja. Sanoja 100-vuotiaan Suomen kielestä Kotikunnan väen mielestä niitä kaikkein kauneimpia 11

12 Kotikunnaan VAPAAEHTOISTOIMINTA jatkui aktiivisena. Enimmillään omia vapaaehtoisia oli 32. He tekivät toimintakertomusvuonna vähintään 1241 käyntiä Kotikunnaaseen, mistä kertyi yli 3100 vapaaehtoistoiminnan tuntia. Ns. Pop up -vapaaehtoisia oli lähes 500 ja heidän tekemiään tunteja lähes Vapaaehtoiset olivat asukkaiden ulkoilu- ja juttukavereina ja ystävinä sekä saattoivat heitä Kotikunnaan kulttuuritapahtumiin ja esityksiin. Hoitoyksiköissä he keskittyivät läsnäoloon, ajan antamiseen asukkaille. Vapaaehtoiset ohjasivat myös erilaisia ryhmiä Ikääntymisen resurssikeskusmallin mukaisesti (Luonnonläheiset, bingo, tietokilpailut, musiikkisalonki, kirjallisuuspiiri) ja järjestivät mm. grillijuhlia, hattujuhlat ja suosittuja Lauantain toivotut -tansseja. Hankkeissa vapaaehtoiset avustivat ja ohjasivat kotona asuvien ikäihmisten ryhmiä Kotikunnaassa, Nättinummessa, Nummessa ja Runosmäessä. Pop up -vapaaehtoiset olivat mukana mm. Hyvän mielen tanssikiertueella, Hyvän mielen sukka- ja korttitalkoissa ja järjestämässä Seniorisinkkupiknik-tapahtumaa. Kunto-vapaaehtoiset toimivat myös kotona asuvien vanhusten ystävinä. Seitsemän Sippe-vapaaehtoista piti kuluneen vuoden aikana 44:t Sippe-kutsut, ja niille osallistui yhteensä 532 kotona asuvaa ikäihmistä. Turun Seudun Osuuspankin kolme Hiiop-vapaaehtoista teki loppuvuodesta Kotikunnaassa yhden vapaaehtoispäivän ikäihmisten ulkoilu- ja juttuseurana. Vapaaehtoisten osaamista muistisairauksissa vahvistetiin toimintakertomusvuonna, ja heille tarjottiin mahdollisuus suorittaa EA-kurssi osana Lähi-Tapiolan Sankari-koulutusta. Myös työnohjausta oli tarjolla. Yhteistyö TST:n ja Turun kaupungin vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin kanssa jatkui. Valikko-ryhmän organisoimat Hansan messut pidettiin syyskuussa 2017, avustusta saatiin Turun kaupungin sote-lautakunnalta. Vapaaehtoisen vanhustyön kehittämisryhmän puheenjohtajana toimi yhdistyksen työntekijä, ja yhdistys oli aktiivisesti mukana myös Nice-verkostossa ja Turun Seudun Valikkoryhmässä. Yhdistyksen edustaja valittiin Valikon puheenjohtajaksi vuodeksi Turussa kuluneena vuonna pidettyjen valtakunnallisten vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden kohtaamispäivien järjestelyihin ja tapahtumaan osallistuttiin. Vapaaehtoistoiminta vanhusten parissa -kurssi järjestettiin keväällä ja syksyllä yhdessä muiden järjestöjen, Turun ja Kaarinan kaupunkien sekä Turun ja Kaarinan Seurakuntayhtymän kanssa. Kursseilta valmistui 41 vapaaehtoista. Iloa kuluneeseen vuoteen toivat mm. vapaaehtoiset, asukkaat itse ja myös Turun ammatti-intituutin lähihoitajaopiskelijoiden Lucia-kulkue. 12

13 MUUTA TOIMINTAA Avoimet ovet hankkeessa alkanut vapaaehtoisyhteistyö Turun kaupungin hyvinvointikeskusten Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman sekä Parkinmäen palvelutalon kanssa jatkui. Yhdessä järjestettiin mm. vapaaehtoisten kesäretki ja koulutusta. Kotona asuville ikääntyneille tarkoitettu Menovinkit-esite julkaistiin toimintakertomusvuonna kolme kertaa (paperisena ja sähköisenä). Se koottiin yhdessä useiden yhdistysten kanssa, ja painatuksen kustansivat kaupungin hyvinvointitoimiala ja vapaa-ajan toimiala. Esite sai erinomaista palautetta ja sitä hyödynnettiin laajasti myös Turun kaupungin kotihoidossa ja palveluohjauksessa. Kotona asuville ikääntyneille suunnatusta Kortteliklubista on tullut yhdistyksen pysyvää toimintaa, ja se oli toimintakertomusvuonnakin lähialueen ikäihmisten tärkeä kohtaamispaikka. Klubi kokoontui 51 kertaa ja käyntejä kirjattiin 577; eri kävijöitä oli kolmisenkymmentä. Myös Luonnonläheiset Eläinavusteinen ryhmä ja Puutarha- ja kädentaitoryhmä sekä suositut Kävelytreffit jatkuivat. Toimintaan saatiin rahoitusta Turun Työväensäätiöltä, Turun kaupungilta ja Turku Energialta. Loppuvuodesta Kävelytreffi-yhteistyöhön tuli omalla panoksellaan mukaan LähiTapiola. Kävelytreffejä oli 46 kertaa, ja osallistumiskertoja kirjattiin yli Yksittäisiä kävelijöitä oli yli 80. Kävelytreffit saivat paljon positiivista medianäkyvyyttä, ja toiminta on kuvattu Inno-kylään hyvänä käytäntönä. Vanhustyön keskusliiton ja Avoimet Ovet -hankkeen yhteisen Ystäväpiiri koulutuksen jälkeen syntyneet tavoitteelliset, yksinäisyyttä lieventävät Ystäväpiiri-ryhmät jatkuivat. Yhdistys osallistui aktiivisesti toiminnan kehittämiseen ja koulutusyhteistyöhön. Toimintasuunnitelmavuonna Turussa alkoi uusi Ystäväpiiri-ohjaajien koulutus, jossa yhdistyksen työntekijä toimi Vanhustyön keskusliiton kouluttajana. Yhdistys huolehti Turun ja Laitilan Ystäväpiiri-ohjaajien verkostoitumisesta ja sitä kautta myös Ystäväpiiri-ryhmien jatkumisesta Turussa. Yhdistys teki edelleen Kulttuuriystävät-yhteistyötä SPR:n Turun osaston ja Turun kaupungin kulttuurikoordinaattoreiden kanssa, mutta päävastuu ja organisointi kuuluivat SPR:lle. Yhdistys oli jäsenenä Varavoimaa-verkostossa, joka edistää Varsinais-Suomessa jokaisen oikeutta olla osallisena taiteesta ja kulttuurista ja saada hyvinvointia ja terveyttä tukevia taide- ja kulttuuripalveluja. Verkoston toiminta-ajatus soveltuu hyvin myös Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen arvoihin. Yhdistyksen edustaja kuului kuluneenakin vuonna Taideakatemian esittävien taiteiden neuvottelukuntaan. Uusi merkittävä jäsenyys yhdistyksen edustajalla oli Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen Kulttuurihyvinvoinnin alatyöryhmässä. Nils af Ursinin rahastolta saatiin avustusta ikääntyneiden bänditoiminnan aloittamiseen Kotikunnaassa vuoden 2017 aikana. Bändikerho kokoontui 10 kertaa ja siihen osallistui viisi kotona asuvaa ikäihmistä. Syksyllä oltiin mukana Kohtaamisia nukketeatterin keinoin -prosessissa, jota toteutui Suomen Kulttuurirahaston myöntämän Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan turvin. Toteutuksesta vastasivat nukketeatteritaiteilijat Roosa Halme ja Marja Susi (kuvassa oikealla). Yhteisömusiikkipedagogien säännölliset vierailut Kotikunnaan eri yksiköissä jatkuivat. Toimintakertomusvuonna keskityttiin henkilökohtaisiin kohtaamisiin muistisairautta sairastavien asiakkaiden kanssa. Myös kotona asuville ikääntyneille avoimelle Muistojen bulevardille kokoonnuttiin kahdeksan kertaa; osallistujia oli joka kerta noin 20. Ikääntyneiden Taiteiden yö - perinnettä jatkettiin, ja myös asukkaiden kuvataideryhmät jatkuivat. Kotikunnaassa kokoontui myös 13

14 ikääntyneiden omaehtoisia keskustelu- ja harrasteryhmiä Ikääntymisen resurssikeskus -ideologian mukaisesti. Kotikunnaan asukkaille ja kotona asuville ikäihmisille tarkoitettu taideryhmä kokoontui toimintakertomusvuonna yhteensä 28 kertaa. Osallistujia oli neljästä kuuteen, ja käyntikertoja kirjattiin 140. Edellä kuvatun lisäksi Kotikunnaassa järjestettiin toimintakertomusvuonna lähes 200 muuta kaikille avointa ohjelmallista tilaisuutta. Niissä kirjattiin osallistumiskertoja liki 5000, ja kävijöitä oli keskimäärin 25 kussakin. Esimerkkeinä mainittakoon mm. huovutustyöpaja taiteilija Helbe Pajarin ohjaamana, jouluseimen rakentaminen yhdessä ja Tanssiteatteri Erin vierailu. Myös Piiloleikkipatsastyöpaja järjestettiin: Kotikunnaan pihapiirin taidereitiltä löytyy nyt asukkaiden tekemiä minipatsaita, joista yksi on kenen tahansa löydettävissä GPS-koordinaattien avulla, osana Turun kulttuurikuntoilureitistöä. Päiväpaikka Villassa tehtiin myös Tarinapöytä-yhteistyötä; kyseessä on osallistava, musiikkipitoinen pöytäteatteri. Ryhmä kokoontui viisi kertaa. Hengellistä ohjelmaa (hengellisen musiikin tuokiot ja Martinseurakunnan hartaudet) oli kuukausittain. Yhteistyö Ukrainan Kansainvälisen Kulttuurikeskuksen kanssa jatkui, ja sen myötä saatiin nauttia kahdesta kansainvälisestä konsertista. Frakti Teatteri vieraili Kotikunnaassa kaksikielisellä Suomi 100- esityksellä Hemgatan. Piiloleikkipatsastyöpajan toteuttivat Kotikunnaan asukkaiden kanssa Piiloleikki Oy:n edustajat. TALOUSHALLINTO Yhteisömusiikkipedagogi Pia-Maria Björkman huiluineen kesäisissä tunnelmissa. Kotikunnaan taloushallintopalvelut (palkanlaskenta sekä ulkoinen ja sisäinen laskentatoimi) on ulkoistettu Tilitoimisto Taina Niemelä Oy:lle, jossa näiden osa-alueiden vastuuhenkilönä toimii Taina Niemelä. Kotikunnaan toimistossa työskentelee osa-aikaisesti yksi yhdistyksen oma työntekijä. Palkkahallintoon toi suuria muutoksia uuden työvuorosuunnitteluohjelma TyövuoroVelhon käyttöönotto syksyllä Sen myötä palkanmaksuprosessi pystyttiin lähes kokonaan sähköistämään. Yhdistyksen taloustilanne pysyi suhteellisen vakaana, vaikka uusi puitesopimus astui voimaan kolme kuukautta oletettua myöhemmin ja vaikka Kotikunnaassa tehtiin iso ikkunaremontti. Hyvän tuloksen turvasivat suhteellisen sujuvat asiakasvirrat ja sen myötä yksiköiden hyvä käyttöaste. 14

15 TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Yhdistyksen perustehtävä pysyy tulevanakin vuonna samansisältöisenä, ja hanke- ja kansalaistoiminta jatkuu vireänä. Liikkuvan Resurssikeskuksen ja Sippe- hankkeen hyväksi koettuja malleja ollaan valmiita levittämään myös maakunnallisesti. Kumppanuus kaupungin kanssa jatkuu. Yhdistys haluaa olla aktiivisesti mukana myös uudenlaisten yhteistyömallien kehittämisessä, yhteistyössä sekä kaupungin että yritysten kanssa. Palvelutuotannossa on tärkeintä huolehtia hyvästä laadusta kautta koko organisaation. Yhdistyksessä valmistaudutaan valinnanvapauteen vahvasti itseen uskoen mutta ymmärtäen samalla, että näkyvyydellä ja markkinoinnilla on aiempaa suurempi merkitys. Keväällä voimaan astuva EU:n tietosuoja-asetus teettää työtä ja vaatii myös ulkopuolista asiantuntijuutta, jotta varmistutaan siitä, että kaikessa toimitaan asetuksen vaatimalla tavalla. Lähtökohtaisesti asiat ovat hyvässä kunnossa, mutta uusi asetus edellyttää entistä tarkempaa dokumentointia ja kaiken tehdyn todentamista. Sote-uudistuksen etenemistä seurataan rauhassa ja reagoidaan muutoksiin mahdollisimman nopeasti. Tulevakaan vuosi ei tuo vastauksia kaikkiin avoimiin kysymyksiin. Epävarmuus on väistämätön osa muutosta ja sen kanssa pitää osata elää. Tärkeintä on hoitaa perustehtävä hyvin, huolehtia asiakkaista parhaalla mahdollisella tavalla ja tukea henkilöstöä jaksamaan jatkuvassa muutoksessa. Kotikunnaan henkilökunta osallistui isolla joukolla LähiTapiolan tarjoamaan Sankarikoulutukseen, jossa kerrattiin ensiaputaitoja jokavuotiseen tapaan. Kouluttajana oli SPR:n Kati Lehtonen. Kuva oikealla: Kotikunnaan asukkaiden ja omaisten tyytyväisyyttä mitattiin taas vuoden lopussa. Hyvistä tuloksista iloittiin yhdessä pian vuodenvaihteen jälkeen. Tästä on hyvä jatkaa! 15