VUOSIKERTOMUS 2017 Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2017 Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry

2 SISÄLLYS VUOSI 2017 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYS ry:ssä 3 YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS ja KOTIKUNNAAN TOIMINTAFILOSOFIA 5 YHDISTYKSEN HALLINTO 5 VARSINAINEN TOIMINTA Ryhmäkoti Kaisla 6 Sylvi-koti 9 Hoitokoti Venla 10 Asuinkoti Kotikunnas ja Sotainvalidien Asuinkoti 11 Päiväpaikka Villa 13 Kotikunnaan sosiokulttuurista ohjelmaa 13 Fysioterapia 15 Sairaanhoidon vastuualue 15 PROJEKTI- JA KANSALAISTOIMINTA Yleistä 17 Kunto-toiminta 18 Liikkuva Resurssikeskus 19 Sippe-hanke 21 Paikka auki 21 Muuta 21 Vapaaehtoistoiminta 23 KIINTEISTÖNHOITO, RAVINTOHUOLTO ja PUHTAANAPITO 24 TALOUSHALLINTO 26 HENKILÖKUNTA JA TYÖYHTEISÖ 26 Kannen kuva Eva Liuksila 2

3 VUOSI 2017 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYS ry:ssä Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n palveluksessa oli työntekijää, joista vakituisia oli 72, pitkäaikaisia sijaisia tai muita määräaikaisia 12 ja lyhytaikaisia sijaisia 4. Toimintakertomusvuonna kaksi vakituista työntekijää siirtyi eläkkeelle ja kolme irtisanoutui. Uusia vakituisia työntekijöitä rekrytoitiin kahdeksan. Osa Kotikunnaan tukipalveluista oli ulkoistettu taloushallinnon, turvallisuuden, tietotekniikan ja puhtaanapidon ammattilaisille. Työyhteisöön kuului lisäksi suuri joukko vapaaehtoisia sekä eri alojen opiskelijoita, harjoittelijoita ja työhön tutustujia. Henkilökunnalle tarjottiin toimintakertomusvuonnakin koulutusta ja työnohjausta. Koulutuksen painopisteet nousivat pitkälti henkilöstön toiveista ja tarpeista sekä lakisääteisistä koulutusvelvoitteista. Koulutuspäiviä kertyi kuluneena vuonna yhteensä 276. Työsuojelutoimikunta ja eettinen työryhmä kokoontuivat säännöllisesti. Työterveyshuollon palvelut olivat kattavat; ne siirtyivät loppuvuodesta yrityskaupan myötä Diacor Turku/Eloni Oy:stä Terveystalo Pulssiin. Työnantaja kustansi henkilökunnalle edelleen myös vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen. Työtapaturmien määrä laski, mutta sairauspoissaolot lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2017 suurimmat ns. vuosikellon ulkopuolelta tulleet työkokonaisuudet olivat Turun ja lähikuntien vanhusten tehostetun palveluasumisen seudullinen kilpailutus ja sotainvalidien laitoshoidon ja lyhytaikaishoidon kilpailutus, Kotikunnaan kiinteistön vanhan osan ikkunaremontti ja uusien sähköisten järjestelmien käyttöönotto. Sote-uudistus kulki koko ajan kaiken toiminnan rinnalla, ja yhdistys toimi aktiivisesti monissa vaikuttaja- ja valmisteluryhmissä sekä osallistui lukuisiin seminaareihin ja koulutuksiin. Sote-uudistuksen vaikutukset näkyvät tällä hetkellä eniten hallinnon tasolla ja strategisena valmistautumisena muutokseen; konkreettisia käytännön prosesseihin vaikuttavia muutoksia ei ole vielä tullut. Kuluneen vuoden aikana keskityttiin erityisesti yhdistyksen perustehtävään: korkean laadun säilyttämiseen, asukkaiden ja asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseen sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen vahvistamiseen. Kansalaistoiminta ja järjestötyön profilointi korostuivat jokapäiväisessä työssä. Strategiset tavoitteet saavutettiin tänäkin vuonna suhteellisen hyvin. Loppuvuodesta 2017 kaikkien yksiköiden asukkaille ja/tai omaisille tehdyn tyytyväisyyskyselyn tulokset kertovat, että Kotikunnaan palveluiden piirissä on erittäin tyytyväisiä asiakkaista ja omaisia: Tavoitteeksi asetettu keskiarvo 4 ylitettiin, ja kaikkien yksiköiden kokonaiskeskiarvot vaihtelivat välillä 4,3 4,6 (asteikolla 1-5, jossa 1 on heikoin ja 5 paras). Keväällä 2017 yhdistys osallistui Turun kaupungin ja lähikuntien seudulliseen kilpailutukseen, jossa se hyväksyttiin vanhusten tehostetun palveluasumisen palveluntuottajaksi vuosiksi Suurin osa asiakkaista ohjautuu Kotikunnaaseen tämän sopimuksen kautta, joten kilpailutuksessa menestyminen oli yhdistyksen palvelutuotannon kannalta tärkeä asia. Niin ikään valtiokonttori kilpailutti kuluneena vuonna sotainvalidien laitoshoidon. Laatuvaatimuksiin kirjattu toteutuneiden intervallihoidon hoitopäivien määrä yllätti: Se oli niin korkea, että yhdistys jäi automaattisesti kilpailutuksen ulkopuolelle, vaikka kaikki muut laatuvaatimukset täyttyivät. Sotainvalidien laitoshoidosta jouduttiin siis luopumaan yli 20 vuoden jälkeen, mikä oli menetys niin meille kuin sotainvalideillekin. 3

4 Kotikunnaan arki pohjautui edelleenkin vahvasti sosiokulttuuriseen ja yhteisölliseen tapaan toimia. Vuoteen mahtui valtava määrä tapahtumia, ryhmiä, esiintyjiä ja tempauksia, joiden kautta tavoitettiin talon asukkaita, kotona asuvia ikäihmisiä, omaisia, läheisiä, henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita. Kaikille asukkaille halutaan löytää yksilöllisesti mielekkäin tapa elää niin arki- kuin juhlapäivätkin ja tarjota myös mahdollisuus kokea yhteisöllisyyttä. Kotikunnaan kaikkien hoitoyksiköiden käyttöaste oli hyvä. Fysioterapiapalveluissa alkuvuosi 2017 oli haastava, sillä lähetteet lähtivät asiakkaille noin kolmen kuukauden viiveellä. Näin alkuvuoteen syntyi tyhjäkäyntiä, vaikka asiakkaita olisi ollutkin enemmän kuin pystyttiin ottamaan vastaan. Yhdistyksen kansalaistoiminta oli erittäin aktiivista ja näkyvää. Erityisesti Liikkuva resurssikeskus -hanke sai paljon myönteistä mediahuomiota. Niin vaikuttavuudelle kuin myös ikäihmisten tavoittamiselle asetetut tavoitteet saavutettiin. Yhteistyö oli koko vuoden ajan vilkasta ja monipuolista. STEA teki keväällä 2017 rahoittamiinsa hankkeisiin kohdistuneen tarkastuskäynnin. Tarkastusraportissa todettiin, että kaikki hanketoimintaan liittyvä työ ja raportointi oli yhdistyksessä hoidettu asianmukaisesti. Vapaaehtoiset rikastuttivat Kotikunnaan arkea aikaisempien vuosien tapaan, mistä sekä henkilökunta että asukkaat ovat kiitollisia. Yhteistyö Turun kaupungin kanssa oli monipuolista ja vireää. Vuoden alussa solmittu kumppanuussopimus oli yhdistykselle tärkeä ja tervetullut asia. Se selkeytti yhteistyötä ja toi siihen pitkäjänteisyyttä. Toimintakertomusvuonna tehtiin esimiesten itsearviointikysely yhteistyössä Eläkeyhtiö Varman kanssa ja tulokset purettiin yhteisessä koulutuspäivässä. Muulloinkin mutta erityisesti muutosten keskellä on tärkeää satsata lähiesimiesten tukemiseen, jaksamiseen ja kouluttamiseen. Keväällä 2017 yhdistys lähti mukaan SoteNavi hankkeeseen, jossa valmennetaan yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita Sote-uudistuksen tuomiin muutoksiin henkilöstöjohtamisen kautta ja liiketalouden näkökulmasta. Hankkeeseen kuuluu myös henkilöstön tyytyväisyyskysely, joka tehdään vuoden 2018 alussa. Loppuvuodesta yhdistys haki ja tuli valituksi 25 hakijan joukosta Sitran Soteuttamoon yhdessä Runoskylän ja Josefiina Kodin kanssa. Kyseessä on uudenlainen ja aiempaa tavoitteellisempi alueen pienten ja paikallisten yritysten yhteistyö palvelutuotannossa. Yhteistyöllä tavoitellaan skaalaetua ja uudenlaisia tapoja toimia. Yhdistävinä tekijöinä ovat paikallisuus ja erikoistuminen muistisairaiden hoitoon. Soteuttamon varsinaiset koulutuspäivät pidetään vuoden 2018 alussa. Yhdistyksen sähköisiä järjestelmiä uudistettiin toimintakertomusvuonna edelleen mm. vaihtamalla työvuorosuunnitteluohjelma Titania TyövuoroVelhoon. Myös RAI-ohjelmisto otettiin muutaman vuoden tauon jälkeen uudelleen käyttöön osana asukkaiden voinnin ja kuntoisuuden arviointia. Markkinointiin panostettiin edelleen mm. lisäämällä materiaalia Kotikunnaan somevideoseinään. Facebookissa oltiin aktiivisesti mukana koko vuoden ajan, ja päivityksiä Kotikunnaan ja yhdistyksen toiminnasta oli keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Kotikunnaan vanhassa vuonna 1991 valmistuneessa osassa tehtiin keväällä mittava ikkunaremontti, minkä lisäksi kiinteistössä tehtiin normaalit vuotuiset peruskorjaukset. 4

5 Vuosi 2017 oli varsin monipuolinen ja paikka paikoin jopa hengästyttävä. Kulunutta vuotta voidaan taas katsoa ylpeänä: Yhteisön jäsenet ovat jälleen kerran ylittäneet itsensä suhteessa tapahtumien ja työn määrään, asiakastyytyväisyyteen, laatuun, volyymeihin, näkyvyyteen ja arvolähtöiseen tapaan toimia. Tulevaan vuoteen voidaan lähteä vahvoina ja luottavaisin mielin. Helmikuussa 2018 Toiminnanjohtaja Pilvi Heiskanen YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS JA KOTIKUNNAAN TOIMINTAFILOSOFIA Turun Lähimmäispalveluyhdistys on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on järjestää yksilöllisiä kuntoutumis-, asumis-, hoiva- ja tukipalveluja ikääntyneille ja olla aktiivinen kansalaistoimija. Toiminnan arvoankkurit ovat arvonanto, voimavaralähtöisyys, yhteisöllisyys, rohkea uudistaminen ja turvallinen ja kodikas ympäristö (strategia ). Kotikunnas tarjoaa arvolähtöisen yhteisön työntekijöilleen, asukkailleen, asiakkailleen, omaisille ja yhteistyökumppaneille. Kotikunnaassa halutaan luoda kodinomainen miljöö, jossa jokainen voi kokea olevansa ainutkertainen, tunteva, kokeva ja omia valintoja tekevä aktiivinen ja vastuullinen ihminen. Toiminnan teoreettisena viitekehyksenä ovat toimijuutta tukeva hoitotyö ja sosiokulttuurinen vanhustyö. YHDISTYKSEN HALLINTO Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n hallitukseen kuuluivat toimintakertomusvuonna Petja Raaska (pj.) ja muina jäseninä Nina Kallio (varapj.), Hanna Vuorio, Hannu Immonen, Paula Keltaniemi, Hanna-Mari Mäkelä, Heikki Suhonen ja Petri Virtanen. Hallitus kokoontui kahdeksan kertaa. Hallituksen nimeämä työvaliokunta oli koolla kahdesti. Hallituksen edustajina työvaliokuntaan kuuluivat Petja Raaska, Nina Kallio ja Petri Virtanen. 5

6 Yhdistyksen toiminnanjohtajana ja hallituksen esittelijänä toimi Pilvi Heiskanen ja sihteerinä Eeva Selinummi. Tilintarkastajana oli tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Yhdistyksen operatiivisesta johtamisesta vastasi johtoryhmä yhteistyössä osastovastaavien kanssa. Toimintakertomusvuoden lopussa yhdistyksessä oli 120 jäsentä, joista ainaisjäseniä 42, varsinaisia jäseniä (vuosijäseniä) 75 ja kannattavia jäseniä kolme Uusi asukasneuvosto yhteispotretissa. Vasemmalta oikealle Irja, Bertta, Helvi, Rauni, Tom ja Aulis. Etualalla koollekutsujat Johanna ja Pia. VARSINAINEN TOIMINTA Ryhmäkoti Kaisla Ryhmäkoti Kaisla tarjosi asukkailleen turvaa, hoivaa ja huolenpitoa ympärivuorokautisesti; Kaisla on ennen kaikkea asukkaiden oma koti. Kaislan 28 asuinhuoneessa asui toimintakertomusvuonna 40 vaativaa tehostettua palveluasumista tarvitsevaa asukasta. Tilat ovat kahdessa kerroksessa, joissa on asukashuoneiden lisäksi yhteiset oleskelu-, ruokailu- ja saunatilat. Yläkerrassa on lisäksi yksi huone, jota voidaan tarpeen mukaan käyttää joko pitkäaikaiseen tai lyhytaikaiseen asumiseen. Vuonna 2017 huoneeseen majoittui väliaikaisesti omaisia ja asuinkodin asukkaita. Toimintakertomusvuoden aikana vanha seudullinen puitesopimus päättyi ja uusi astui voimaan Uusi sopimus toi pieniä muutoksia Ryhmäkoti Kaislan hoitajien arkeen, mm. asukkaiden arviointiohjelma 6

7 RAI otettiin käyttöön kesäkuun lopussa. Asukkaiden näkökulmasta arkitoiminta jatkui aikaisempien vuosien tapaan. Seudullisen puitesopimuksen myötä Kaislassa oli toimintakertomusvuonna asukkaita Turusta ja Kaarinasta. Palveluseteliasiakkaita oli niin ikään Turusta ja Kaarinasta. Lisäksi Kaislassa asui itse maksava asiakas ja sotainvalidiasiakas valtiokonttorin maksusitoumuksella. Lyhytaikaishoitoa ei Kaislassa ollut kuluneena vuonna tarjolla, koska pitkäaikaisasukkaiden hoito sitoi henkilökuntaresurssit. Turun kaupungin asiakkaiden osuus kaikista hoitopäivistä oli suurin, 80 prosenttia. Kaarinan kaupungin osuus oli 10 prosenttia, yksityisten asiakkaiden ja valtiokonttorin asiakkaiden osuus oli yhteensä 5 prosenttia ja palveluseteliasiakkaiden osuus oli noin 5 prosenttia. Vuoteen 2016 verrattuna Turun sijoittamien asiakkaiden määrä nousi prosentuaalisesti eniten. Toimintakertomusvuonna Ryhmäkoti Kaislassa asui 40 eri asukasta, joiden keski-ikä oli 84 vuotta. Keskiikä laski noin vuoden verrattuna edelliseen vuoteen. Asukkaista 30 prosenttia oli miehiä ja 70 prosenttia naisia. Tilastoitavia hoitopäiviä kertyi 10087, joka on 64 vuorokautta vähemmän kuin vuonna Käyttöaste laski hieman edellisestä vuodesta ja oli nyt 98,7 prosenttia (v %). Asukasvaihtuvuutta oli enemmän kuin aikaisemmin: vuoden aikana vaihtui kolmetoista asukasta. Toimintavuoden aikana Kaislaan muuttaneista asukkaista kaksi ehti asua Kaislassa alle vuoden. Syksyllä tehtiin jälleen omaisten tyytyväisyyskysely. Kyselylomake lähetettiin jokaisen asukkaan lähimmälle omaiselle, ja vastausprosentti nousi jälleen yli 80:n (oli nyt 81,5). Vastausten kokonaiskeskiarvo oli 4,3 (asteikolla 1-5, jossa yksi on huonoin ja 5 paras), laskua vuoteen 2016 oli 0,2 yksikköä. Omaiset olivat erityisen tyytyväisiä Kaislan lääkäripalveluun; keskiarvo oli 4,3 (nousua 0,5 yksikköä). Ainoa väittämä, jossa keskiarvo jäi alle 4:n, koski tyytyväisyyttä asukkaiden ohjelman määrään (ka 3,6). Tämä otetaan huomioon kuluvan vuoden ohjelmasisällöissä. Tästä on hyvä jatkaa tiiviissä yhteistyössä omaisten kanssa. Ryhmäkoti Kaislan perustehtävä pysyi ennallaan. Asukkaiden toimijuutta tuettiin ottamalla heitä mukaan arjen eri toimintoihin kunkin voimavarojen mukaisesti. Toimintavuonna asukasvaihtuvuus oli suuri, joten Kaislan niin sanottu normaali arkirytmi eli vuoden aikana asukkaiden mukana. Huomionarvoista on, että Kaislaan muutetaan, kun muistisairaus on jo edennyt pitkälle, joten asiakkaiden yleinen hoidettavuus on lisääntynyt. Hoitajien työ painottui toimintakertomusvuonna asukkaiden turvallisuudentunteen luomiseen sekä hyvän ja laadukkaan perushoidon ylläpysymiseen. Kaislassa on eletty monipuolista arkea. Asiakkaiden kunnon mukaan soveltaen heidän kanssaan on ollut mahdollista esimerkiksi pelata, muistella, askarrella ja pitää pieniä aktiiviryhmiä. Ulkoilu hoitajien tai vapaaehtoisten toimesta on ollut aktiivista erityisesti kevät-, kesä- ja syyskaudella ja osallistuminen Kotikunnaan yhteisiin tapahtumiin vilkasta. Vapaaehtoiset ovat tänäkin vuonna rikastuttaneet Kaislan arkea, ja heidän antamansa aika on ollut todella arvokasta ja tärkeää. Fysioterapeutin ohjaama tuolijumppa on kuulunut asukkaiden viikko-ohjelmaan; toimintakertomusvuonna tuolijumpparyhmään osallistui kunnosta riippuen osa Kaislan asukkaista. Musicare-verkoston yhteisömuusikot ovat käyneet Kaislassa kuukausittain pitämässä yksilö- ja ryhmämuotoisia musiikkihetkiä. Syksyllä nukketeatteriohjaajat toteuttivat Kaislan asukkaiden kanssa nukketeatteriprojektin. Sen tuotoksena syntyi myös opas nukketeatterin käytöstä muistisairaiden parissa. Opas on tarkoitettu hoitohenkilökunnan ja muiden ammattilaisten käyttöön. Asukkaiden alkukesän kohokohta oli perinteiset juhannustanssit Uittamon tanssilavalla. 7

8 Toimintavuoden aikana Kaislassa hoidettiin asiakkaita laadukkaasti ja pidettiin heistä huolta kunkin yksilölliset tarpeet huomioiden. Turun kaupungin osoittamat lääkäripalvelut toimivat asukkaiden näkökulmasta hyvin ja yhteistyö oli joustavaa. Hoitotyötä kehitettiin vuoden aikana entistä asiakaslähtöisemmäksi. Uusien asukkaiden kotoutumista tuettiin heidän sosiokulttuuriset taustansa huomioon ottaen, ja toimijuutta tuettiin kuntoutumista edistävällä työotteella, itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Toimintasuunnitelmavuonna hyödynnettiin työntekijöiden yksilöllisiin vahvuuksiin perustuvia toimintatapoja, joilla rikastettiin Kaislan asukkaiden arkea. Domacare-ohjelman monipuolista käyttöä jatkettiin. Päivittäisessä raportoinnissa seurattiin hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista ja kehitetiin ohjelmaa entistä paremmin asiakkaita ja henkilökuntaa palvelevaksi. Myös Kaislassa otettiin syksyn 2017 aikana käyttöön standardoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin välineistö RAI, sähköinen apuväline asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Toimintavuoden aikana päästiin opettelemaan RAI-arviointia ja tehtiin se ensimmäistä kertaa jokaiselle asukkaalle. Arviointien tarkoitus on tuoda asukkaiden kokonaisvaltainen hyvinvointi monipuolisemmin mitattavaksi. Hoito- ja palvelusuunnitelmat laadittiin tiiviissä yhteistyössä omaisten ja omahoitajien kanssa. Niiden laadinnassa voitiin loppuvuonna käyttää ensimmäistä kertaa hyödyksi RAI-arvioinneissa saatuja tuloksia. Kaislan hoitohenkilökunnasta 90 prosenttia pysyi toimintavuonna samana. Kymmenesosa hoitajista oli vuoden aikana määräaikaisessa työsuhteessa. Sairauslomia ja sijaistarvetta oli edellisvuotta enemmän, mikä selittyy kevään norovirusepidemiasta. Sijaisiksi saatiin sitoutuneita työntekijöitä, ja kaikki sijaisuudet hoidettiin pääsääntöisesti vakituisten sijaisten toimesta, mikä vahvisti arjen sujuvuutta. Kuukausittaisia yksikköpalavereja pidettiin kymmenen kertaa. Niissä kehitettiin koko Kaislan toimintaa ja jaettiin tärkeää hiljaista tietoa kokeneemmilta hoitajilta nuoremmille. Koko henkilökunnan yhteisissä kehittämispäivissä päästiin yhdessä pohtimaan arjen toiminnan kehittämistä, ja löydettiin monia uusia ideoita, joilla voidaan lisätä asukkaiden arjen mielekkyyttä. Vuoden aikana Kotikunnassa järjestettiin paljon koulutuksia, joihin osallistui myös Kaislan henkilökuntaa. Koulutuksista tarkemmin kohdassa Henkilökunta ja työyhteisö. Kaksi kolmasosaa Kaislan hoitajista osallistui toimintakertomusvuonna palo- ja pelastusharjoitukseen, alkusammutuskoulutukseen sekä hätäensiapukurssille. Koulutukset tukivat koko henkilökunnan osaamista ja loivat samalla turvallisuutta yksikköön. Myös Kotikunnaan yhteiset palaverit, luennot, ryhmät ja infotilaisuudet tukivat hoitajien osaamista ja osaamisen jakamista koko talon sisällä. Kaislan molemmissa kerroksissa maalattiin olohuoneet ja uusittiin niiden kattovalot. Näin yhteisisin tiloihin saatiin lisää päivänvaloa ja tarvittaessa myös tunnelmavaloa. Opiskelijoita oli eri tavoin mukana Kaislan arjessa kuukausittain - lähihoitajiksi ja sairaanhoitajiksi valmistuvia opiskelijoita harjoitteli Kaislassa kuntouttavaa hoitotyötä. Tämän lisäksi lähihoitaja- ja sosionomiryhmät järjestivät keväällä ja syksyllä asukkaille kuntouttavaa yksikkö- ja ryhmämuotoista toimintaa. Kaislan toimintavuosi oli täynnä iloa, surua ja arjen toimintaa. Hoitajat pitivät yllä laadukasta ja asukaslähtöistä muistisairaille suunnattua hoitoa ja huolenpitoa. Asukkaiden yksilöllinen kohtaaminen ja monipuolinen toiminta kodinomaisessa ympäristössä loi Kaislan muistisairaille asukkaille turvallisen arjen. 8

9 Sylvi-koti Kotikunnaan Sylvi-koti tarjoaa ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista muistisairaille asukkaille. Uusi ja avara muistisairaille suunniteltu yksikkö on asukkaille turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö. Sylvi-kodissa on kaksi erillistä pienryhmäkotia, joissa on yhteensä 24 asuinhuonetta. Kummankin yksikön asukkailla on omat ruokailu- ja oleskelutilat, mutta saunatila ja viihtyisä talvipuutarha piha-alueineen ovat yhteisiä. Toimintakertomusvuonna asukkaat ohjautuivat Sylvi-kotiin puitesopimuksen mukaisesti Turusta ja valtiokonttorin maksusitoumuksella; muiden kuntien sijoittamia asukkaita tai palveluseteliasukkaita ei viime vuonna ollut. Asukkaista 97 prosenttia oli Turun kaupungin ja 3 prosenttia valtiokonttorin sijoittamia. Sylvi-kodissa asui 2017 vuoden aikana yhteensä 31 asukasta, joiden keski-ikä oli 84 vuotta. Heistä 65 prosenttia oli naisia ja 35 prosenttia miehiä. Sylvi-kodin kummassakin ryhmäkodissa on yksi ns. pariskuntahuone, joista toinen oli osan vuodesta käytössä, joten asukkaita oli osan vuodesta 25. Sylvi-kotiin muutti toimintakertomusvuoden aikana viisi uutta asukasta. Hoitopäiviä kertyi vuoden aikana yhteensä 8814, mikä tarkoittaa 98,9 prosentin käyttöastetta. Hoitopäivien määrä on laski edellisestä vuodesta 231 hoitopäivän verran, kun pariskuntahuone oli käytössä vain osan vuodesta. Suhteellinen käyttöaste pysyi edellisvuoden tapaan korkeana. Sylvi-kodin perustehtävänä oli edelleenkin toteuttaa laadukasta muistisairaiden hoitoa, johon kuuluvat hyvä perushoito, turvallisuudentunteen luominen ja asukkaiden voimavaroihin suhteutettu sopivan virikkeellinen sosiokulttuurinen arki. Kesäkuussa Sylvi-kodissa aloitti osastovastaavan sijainen vakituisen osastovastaavan jäätyä perhevapaalle. Sylvi-kodin henkilökunnan yhteisessä kehittämispäivässä pyrittiin vahvistamaan tiimityöskentelytaitoja, ja myös omahoitajaroolia on kehitetty edelleen. Kuluneen vuoden aikana Sylvikodissakin otettiin käyttöön RAI-arviointijärjestelmä, ja syksyllä tehtiin ensimmäiset RAI-arvioinnit. Jatkossa RAI:n antamaa tietoa hyödynnetään hoitosuunnitelmien pohjana. Sylvi-kodin henkilökunnassa oli toimintakertomusvuonna hyvin vähän vaihtuvuutta. Avoimeksi tulleeseen toimeen rekrytoitiin sairaanhoitaja Kotikunnaan sisältä, ja lisäksi vakinaistettiin kaksi pitkäaikaista sijaista. Sosiokulttuurinen ote näkyi Sylvi-kodissa monipuolisesti. Asukkaiden kuntoisuuden sallimissa rajoissa tehtiin yhdessä arkisia asioita: leivottiin, askarreltiin, tehtiin pieniä retkiä ja järjestettiin hemmotteluhetkiä. Viikon kohokohtia olivat säännölliset saunapäivät: sauna lämpenee Sylvi-kodissa lähes joka arkipäivä asukkaiden saunainnostuksen mukaan. Edellisen vuoden tapaan yhteisömuusikot vierailivat Sylvi-kodissa säännöllisesti, ja viime vuonna saatiin nauttia myös nukketeatteritaiteilijan vierailuista. Musiikin ja nukketeatterin yhdistelmä synnytti ihania kohtaamisia ja liikuttavia, ikimuistoisia hetkiä. Vaihtelua toivat juhlapäivien huomioiminen, viikonloppujen juhlistaminen herkuilla, pop up -tanssit ja grillaaminen pihapatiolla kesäaikaan. Viikoittaiset jumpat jatkuivat tuttuun tapaan fysioterapeutin ohjaamina, samoin ulkoilu ja käytäväkävelyt. Kotikunnaan yhteisiin tapahtumiin asukkaat osallistuivat säännöllisesti. Tämä oli mahdollista pitkälti Kotikunnaan omien luotettavien vapaaehtoisten ansiosta. Omaisille pidettiin keväällä omaistenilta ja joulun alla perinteinen puurojuhla. Lisäksi omaisten kanssa pidettiin säännöllisesti hoitopalavereja. Omaistyytyväisyyskyselyssä Sylvi-koti sai korkeat pisteet: 9

10 keskiarvo oli 4,4 asteikolla 1-5, jossa 1 on huonoin ja 5 paras. Yleisesti ottaen hoito on koettu laadukkaaksi ja myös tiedonkulkuun on oltu tyytyväisiä. Hoitokoti Venla Hoitokoti Venlan toiminta jakaantuu Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ostamaan muistisairaiden pitkäaikaissairaanhoitoon ja tilapäishoitoon. Pitkäaikaissairaanhoidon paikkojen on tarkoitus muuttua muistisairaiden tehostetun palveluasumisen paikoiksi, mutta muutosprosessi on ollut oletettua hitaampi ja jatkuu edelleen. Vuoden 2017 aikana yksi pitkäaikaishoidon asukas kuoli, mutta yhtään uutta tehostetun palveluasumisen asukasta ei ole voitu sijoittaa Venlaan, koska tehostetun palveluasumisen asukkaille tulee tarjota yhden hengen huone. Venlan kymmenestä huoneesta puolet on pitkäaikaisasukkaiden käytössä ja puolet tilapäishoidon asiakkaiden käytössä. Toimintakertomusvuonna Venlassa on ollut vaihtelevasti asiakaspaikkaa; vuoden lopussa Venlassa oli viisi pitkäaikaissairaanhoidon asukasta, yksi tehostetun palveluasumisen asukas ja 7-8 paikkaa tilapäishoidon asiakkaiden käytössä. Niin Turun kaupungin sijoittamien kuin myös kotona asuvien muistisairaiden yksityisasiakkaiden akuutteihin tilapäishoidon tarpeisiin on pyritty vastaamaan nopealla aikataululla esim. omaishoitajan jouduttua sairaalaan. Toimintakertomusvuonna poikkeuksellisen monta tilapäishoidon asiakasta on ollut myös pidemmällä hoitojaksolla. Pitkäaikaissairaanhoidon hoitopäiviä kertyi vuoden aikana 1854 (vuonna ). Tehostetun palveluasumisen asukkaalle kertyi täydet 365 hoitopäivää. Pitkäaikaisasukkaista puolet oli miehiä ja puolet naisia, ja heidän keski-ikänsä oli 80,8 vuotta. Vanhin asukkaista täytti toimintakertomusvuonna 91 vuotta ja nuorin oli 65-vuotias. Tilapäishoidon asiakkaille kertyi hoitopäiviä 2851 (vuonna ), joista 39 vuorokautta oli yksityisten asiakkaiden. Hoitopäivät muodostuivat 266 eri hoitojaksosta. Tilapäishoitojaksot ovat vaihdelleet muutamasta päivästä jopa kahteen kuukauteen. Tilapäishoidossa kävi vuoden aikana 94 eri asiakasta, joista osa kuukausittain. Asiakkaista 41 oli hoitojaksolla vain kerran. Tilapäishoidon asiakkaista nuorin oli 53-vuotias ja vanhin 93 vuotta vanha. Venlan työntekijät ovat keskittyneet laadukkaaseen ja yksilölliseen hoitoon, jotta asukkaiden turvallinen, hyvä arki on toteutunut. Henkilökunta on pystynyt ammatillisesti vastaamaan erilaisten asukkaiden tarpeisiin, ja työskentelytapoja on kehitetty muuttuvissa tilanteissa. Tilapäishoitojakson aikana on keskitytty tukemaan asukkaan jäljellä olevia voimavaroja ja löytämään kotona asuvien asiakkaiden arkipäivää helpottavia toimintatapoja yhteistyössä omaisten kanssa. Omaisten tukeminen ja ohjaus on ollut keskeinen osa tilapäishoidon hoitohenkilökunnan työtä. Yhteistyötä tehdään niin omaisten, asukkaiden kotihoidon ja omaishoidon ohjaajien kuin myös sosiaalityöntekijöiden kanssa. Tilapäishoidon tehtäviin kuuluu myös arvioida yksilöllisesti asukkaiden toimijuutta ja vuorokausirytmiä sekä ruokahalua ja -tottumuksia kotihoidon tueksi tai palvelutarpeen arviointia varten. Hoitokoti Venlan asukkaille ovat tuoneet vaihtelua monet Kotikunnaassa järjestetyt tilaisuudet ja tapahtumat. Asukkaat osallistuivat perinteiseen tapaan juhannustansseihin Uittamon lavalla, heille on pidetty säännöllisesti fysioterapeutin ohjaamaa tuolijumppaa, ja Musicare-verkoston yhteisömuusikot ovat vierailleet Venlassa säännöllisesti. Kotikunnaan vapaaehtoiset ovat mahdollistaneet yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa useampien asukkaiden osallistumisen Kotikunnaan yhteisiin tapahtumiin, joita on monta kertaa viikossa. 10

11 Tilapäishoidon asiakkaiden omaisille tehtiin toimintakertomusvuoden lopussa tyytyväisyyskysely. Vastausprosentti oli 73,9 ja kaikkien vastausten keskiarvo oli 4,5 asteikolla 1-5 (5 on paras ja 1 huonoin). Pitkäaikaishoidossa olevien asukkaiden omaisille ei tehty kyselyä, koska asiakasmäärä on pieni ja yksittäisten vastaajien tunnistaminen on mahdollista. Heiltä saadaan palautetta tapaamisissa ja puhelinkeskustelujen kautta. Yhdessä Kotikunnaan muiden hoitoyksiköiden kanssa kehitettyä Kotikunnaan omahoitajajärjestelmää on lähdetty Venlassa vähitellen soveltamaan käytäntöön. Järjestelmää kehitettäessä on ajateltu niin yksittäistä asukasta, hoitajaa kuin koko työyhteisöäkin. Venlassa omahoitajajärjestelmä otettiin käyttöön myös tilapäishoidossa, tosin suppeammin kuin pitkäaikaishoidossa. Omahoitajajärjestelmä helpottaa myös puolivuosittain tehtäviä RAI- arviointeja. Vuoden 2017 aikana kaikille asukkaille tehtiin ainakin yksi RAI- arviointi. Kesäinen tuokio Kotikunnaan suojaisessa pihapiirissä. Kuvassa vasemmalla Maila ja Irja, takana Helvi. Asuinkoti Kotikunnas ja Sotainvalidien Asuinkoti Asuinkoti Kotikunnaassa on 39 yli 65-vuotiaille tarkoitettua palveluasuntoa, joissa asuu palveluasumisen asukkaita, sotainvalideja ja tehostetun palveluasumisen asiakkaita. Vuoden lopussa asunnoista 27 oli palveluasukkaiden käytössä, 10 asuntoa tehostetun palveluasumisen ja kaksi asuntoa sotainvalidien käytössä. Neljässä asunnossa asui pariskunta. Vuoden lopussa asuinkodissa oli kirjoilla 41 asukasta, ja kaiken kaikkiaan koko vuoden aikana asuinkodissa asui 54 eri asukasta. Toimintakertomusvuonna Asuinkotiin muutti 14 uutta asukasta. Vuoden lopussa 29 heistä oli palveluasukkaita, 10 tehostetun palveluasumisen asukkaita ja kaksi sotainvalidia. Palveluasumiseen asukkaat hakeutuvat itse asukkaaksi Kotikunnaaseen. Muuttaessaan he sitoutuvat ostamaan peruspalvelupaketin, joka sisältää kaikille palveluasukkaille saman perusosan. Jokaiselle laaditaan henkilökohtainen palvelusopimus, joka suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden mukaan ja jota muutetaan palvelutarpeen muuttuessa. Asukkaat voivat halutessaan ostaa Kotikunnaasta hoiva- ja sairaanhoidollisia palveluita, laboratorionäytteiden oton ja yksityislääkäripalvelut. 11

12 Ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen asukkaat ovat sijoittuneet Asuinkotiin lähikuntien puitesopimuksen mukaisesti tai palveluseteliasiakkaina. Lisäksi tehostetun palveluasumisen asiakkaaksi on mahdollista hakeutua yksityisesti. Tehostetun palveluasumisen hoitopäiviä kertyi vuoden aikana 3143 (v niitä oli 2094). Sotainvalidit asuvat Kotikunnaassa valtiokonttorin maksusitoumuksella ja heidän hoitonsa on ympärivuorokautista laitosasumista. Kotikunnaassa sotainvalidit asuvat omissa asunnoissaan, joihin he saavat kaikki tarvittavat palvelut. Sotainvalidien palvelukokonaisuuteen kuuluu myös fysioterapia, joka tuotettiin tuttuun tapaan Kotikunnaan omana toimintana. Fysioterapiassa huomioitiin asukkaiden kokonaisvaltainen toimintakyky ja vahvistettiin jäljellä olevia voimavaroja. Kotikunnaassa sotainvalidien palveluihin kuuluvat myös parturin ja jalkahoitajan palvelut. Sotainvalideilla on omalääkäri, joka kuuluu moniammatilliseen työryhmään. Toimintakertomusvuoden aikana Kotikunnaassa asui neljä eri sotainvalidia, joille kertyi hoitopäivä 1021 (v päivää). Toimintakertomusvuonna valtiokonttori kilpailutti sotainvalidien laitoshoidon ja intervallihoidon palvelut. Edellytetty intervallihoidon hoitopäivien määrä oli niin korkea, että Kotikunnas jäi kilpailutuksen ulkopuolelle, vaikka muut laatuvaatimukset täyttyivät. Näin ollen Kotikunnaaseen ei enää tulevina vuosina tule uusia sotainvalideja valtiokonttorin maksusitoumuksella. Täällä jo asuvien sotainvalidien hoito jatkuu entiseen tapaan. Asukkaiden hoidosta sekä terveys- ja ravintopalveluista vastaa Kotikunnaan oma henkilökunta. Asukkaiden hoitoon ja huolenpitoon osallistuvat Asuinkodin oma hoitohenkilökunta ja Kotikunnaan muu henkilökunta: kokonaisvaltaisen, yksilöllisen hoidon toteutuminen on varmistettu moniammatillisella yhteistyöllä. Asuinkoti Kotikunnaassa noudatetaan toimijuutta tukeavaa hoitotyötä asukkaiden jäljellä olevien voimavarojen vahvistamiseksi ja ylläpysymiseksi. Tukea tarjotaan jokaisen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen, ja asukkaat osallistuvat omaa arkeaan ja hoitoaan koskevien päätösten tekoon. Kaikilla on käytössä Vivago-hyvinvointirannekkeet, joilla voi kutsua apua vuorokauden ympäri. Ranneke seuraa käyttäjänsä aktiivisuustasoa, ja järjestelmä tekee automaattisen hälytyksen, jos vireystasossa havaitaan jotain normaalista poikkeavaa. Tarvittaessa asukkaille on otettu käyttöön poistumisvalvontaranneke asumisturvallisuutta lisäämään. Sekä palveluasukkaiden että ympärivuorokautisen hoidon asukkaiden palveluiden ja hoidon tarve on lisääntynyt kaiken aikaa. Muuttuviin tilanteisiin vastataan viipymättä ja toimintatapoja kehitetään niiden vaatimalla tavalla - tätä kehittämistyötä on tehty koko ajan. Myös työtä helpottavia apuvälineitä on hankittu asukkaiden tarpeiden muuttuessa. Vivago-hyvinvointirannekkeiden tuottamaa hyvinvointitietoa on hyödynnetty asukkaiden hoidon suunnittelussa ja etsittäessä pulmallisissa tilanteissa ratkaisuja asiakkaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Asukkaiden rannekkeista tekemiä hälytyksiä kertyi vuoden aikana 3439 (v ). Kolmella asukkaalla on ollut käytössä poistumisvalvontakello. Asuinkodin vapaa-ajan tarjonta on ollut monipuolista ja runsasta, ja asukkaita on kannustettu ja ohjattu osallistumaan siihen omien mieltymystensä mukaisesti. Asukkaiden esittämiin ohjelmatoiveisiin on myös pyritty vastaamaan. Säännöllisesti on järjestetty mm. tuolijumppaa, erilaisia musiikkitapahtumia, taideryhmä, ääneenlukutuokio ja hartaushetkiä. Asukkaat ovat kokoontuneet tuttuun tapaan joka ilta oman halunsa ja kuntonsa mukaan turinakahville. Toimintakertomusvuoden aikana asukkaat ovat muodostaneet tiiviin ystäväyhteisön ja järjestäneet myös itse illanviettoja ja vierailleet toistensa luona. Kesällä asukkaat viettivät yhteistä vapaa-aikaa myös Kotikunnaan viihtyisässä pihapiirissä. Uusille asukkaille järjestettiin sekä keväällä että loppuvuodesta omia ryhmätapaamisia vapaaehtoisten johdolla. 12

13 Kaikille asuinkodin ympärivuorokautisen hoidon asukkaille tehtiin kuluneena vuonna ensimmäiset RAIarvioinnit, ja ne toistetaan tulevaisuudessa puolivuosittain. Asuinkodin asukkaille loppuvuodesta tehdyn asukastyytyväisyyskyselyn vastausten keskiarvo oli 4,29 (asteikolla jossa 1 on huonoin ja 5 paras). Korkeimmalle oli arvioitu turvallisuus, asukkaiden arvokas kohtaaminen ja hoitohenkilökunnan ammattitaito ja luotettavuus. Päiväpaikka Villa Kotikunnaan Päiväpaikka Villan palvelut on tarkoitettu kotona asuville muistisairaille. Villa on yksi Turun kaupungin tukema muistikuntoutuspaikka, johon asiakkaat ohjautuvat kaupungin kautta. Muistikuntoutuksen tavoitteena on tarjota aktiivista tekemistä, tukea asiakkaiden toimijuutta ja siirtää muiden palveluiden tarvetta myöhäisemmäksi. Kotikunnaan päivätoiminnalla on jo lähes 30-vuotinen historia. Toimintakertomusvuoden aikana Villassa kävi 64 eri asiakasta, joista oli 27 miehiä ja 37 naisia. Heidän ikänsä vaihteli ikävuosien 67 ja 90 välillä Asiakkaita oli päivittäin keskimäärin 8. Osa asiakkaista kävi Villassa kahdesti viikossa, osa kerran. Muistikuntoutuksen päivät on pyritty profiloimaan asiakkaiden kuntoisuuden mukaan. Muistikuntoutuspäiviä kertyi kuluneen vuoden aikana Käyttöaste laski hieman verrattuna vuoteen 2016, mikä johtunee melko suuresta asiakasvaihtuvuudesta vuonna Päiväpaikka Villa oli suljettuna heinäkuun ajan ja joulun jälkeiset välipäivät. Toimintakertomusvuonna Villassa vietettiin muun Suomen tavoin 100-vuotisjuhlaa käymällä vuoden kuluessa läpi kaikki Suomen itsenäisyyden vuosikymmenet omina teemaviikkoina. Omaistenilta pidettiin sekä keväällä että syksyllä, ja perinteistä asiakkaiden ja omaisten yhteistä glögi-iltaa vietettiin joulun aikaan. Päiväpaikka Villan asiakkaiden osallistuminen kaikkiin Kotikunnaan tapahtumiin oli hyvin aktiivista. Villan asiakkaille tehdyn tyytyväisyyskyselyn vastausprosentti oli 70 ja vastausten kokonaiskeskiarvo oli 4,62 (asteikolla 1 5, jossa 1 on huonoin ja 5 paras). Kotikunnaan sosiokulttuurista ohjelmaa asukkaille ja kotona asuville Kotikunnaan asukkaille ja kotona asuville ikäihmisille tarkoitettu taideryhmä kokoontui toimintakertomusvuonna yhteensä 28 kertaa. Osallistujia oli keskimäärin neljästä kuuteen, ja käyntikertoja kirjattiin 140. Vuonna 2018 taidetoiminnan saavutettavuutta parannetaan niin että se tavoittaa myös Kotikunnaan muistisairaita heidän omassa asuinympäristössään, hoitoyksiköissä. Yhteisömusiikkipedagogit vierailivat Kotikunnaassa viikoittain ja kiertelivät eri osastoilla. Kuluneena vuonna he paneutuivat erityisesti yksilökohtaamisiin myös vuoteeseen hoidettavien asukkaiden kanssa. Kaikille avoimet Muistojen Bulevardit järjestettiin yhteisömuusikoiden toimesta kahdeksan kertaa, ja niihin osallistui joka kerta parikymmentä Kotikunnaan asukasta ja/tai kotona asuvaa ikääntynyttä. Fysioterapeutti ohjasi Asuinkodin asukkaille jumppaa kahdesti viikossa, ja käyntikertoja kirjattiin vuoden aikana 579; säännöllisesti osallistuneita oli 12. Päiväpaikka Villassa pidettiin jumppahetkiä pääsääntöisesti 13

14 joka arkipäivä, yhteensä 217 kertaa. Osallistumiskertoja oli Hoitokoti Venlan, Sylvi-kodin ja Ryhmäkoti Kaislan viikoittaisiin jumppiin osallistui 17 eri asukasta, ja käyntikertoja kirjattiin 282. Edellä mainitun lisäksi Kotikunnaassa järjestettiin toimintakertomusvuonna lähes 200 kaikille avointa ohjelmallista tilaisuutta. Niissä kirjattiin osallistumiskertoja liki 5000, ja kävijöitä oli keskimäärin 25 kussakin. Tilaisuudet järjestettiin pääosin Kotikunnaan yläaulassa. Esimerkkeinä kuluneen vuoden mielenkiintoisista ryhmistä ja ohjelmatarjonnasta mainittakoon mm. huovutustyöpaja taiteilija Helbe Pajarin ohjaamana, asukkaiden yhteisen jouluseimen rakentaminen ja Tanssiteatteri Erin vierailu. Myös Piiloleikkipatsastyöpaja järjestettiin: Asukkaiden kanssa valmistettiin Kotikunnaan pihapiirin taidereitille kiinnitettävät pronssiset "minipatsaat", joista yksi on kenen tahansa löydettävissä GPS-koordinaattien avulla se on osa muuallakin Turussa piilossa olevien patsaiden kulttuurikuntoilureitistöä. Syksyllä 2017 Päiväpaikka Villassa tehtiin myös Tarinapöytä-yhteistyötä. Kyseessä on osallistava, musiikkipitoinen pöytäteatteri, joka tukee ikäihmisten psykososiaalista kuntoutusta. Ryhmä kokoontui viisi kertaa. Hengellistä ohjelmaa (hengellisen musiikin tuokiot ja Martinseurakunnan hartaudet) oli kuukausittain. Yhteistyö jatkui myös Ukrainan Kansainvälisen Kulttuurikeskuksen kanssa, ja sen myötä saatiin nauttia kahdesta kansainvälisestä konsertista. Huomioitavaa on myös Frakti Teatterin vierailu Kotikunnaassa kaksikielisellä Suomi 100-esityksellä Hemgatan. Iloa Kotikunnaan vuoteen toivat mm. vapaaehtoiset, henkilökunta, asukkaat itse ja myös Turun ammatti-intituutin lähihoitajaopiskelijoiden Lucia-kulkue. 14

15 Fysioterapia Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen fysioterapiapalvelut jatkuivat Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa solmittujen puitesopimusten mukaisesti, ja toimintakertomusvuonna osallistuttiin VSSHP:n uuteen kilpailutukseen. Yhdistys tuotti aikuisten neurologisen fysioterapian ja tukija liikuntaelinsairauksien fysioterapian palveluita ja tarjosi kuntoutusta sotaveteraaneille. Fysioterapiapalvelut painottuivat aikuisten neurologiseen kuntoutukseen ja ikääntyneiden fysioterapiaan, ja niitä tarjottiin sekä Kotikunnaan tiloissa että kotikäynteinä asiakkaiden luona. Kotikunnaassa toimi yksi kokoaikainen ja yksi osa-aikainen fysioterapeutti. Heidän palveluitaan käyttivät myös Kotikunnaassa asuvat sotainvalidit ja muut asukkaat. Alkuvuonna fysioterapian asiakasmäärät jäivät oletettua pienemmiksi, koska asiakkaat saivat veteraanikuntoutuslähetteensä vasta keväällä. Hintojen tarkistus, työn selkeämpi organisointi ja loppuvuoden asiakasmäärien kasvu kohensivat kuitenkin fysioterapiapalveluiden taloutta. Vuoden 2017 aikana yksilöhoidossa oli 118 eri asiakasta ja yksilökäyntejä oli 896. Ryhmissä kävi 230 eri asiakasta ja käyntikertoja kirjattiin yhteensä Kotikunnaassa järjestettiin päivittäin liikuntaryhmiä, esim. tuolijumppaa ja kuntosaliryhmiä. Talon ulkopuolelta tulleiden ryhmäliikunnan osuus kasvoi, ja Kotikunnaassa kokoontui toimintakertomusvuonna seitsemän kotona asuville ikääntyneille tarkoitettua liikuntaryhmää. Niihin saatiin avustusta Turun kaupungin liikuntalautakunnalta. Liikuntatiloja vuokrattiin myös muille toimijoille, tosin tavoiteltua vähemmän; tavoitteena ollut liikuntatilojen tehokas ja monipuolinen käyttö ei siis toteutunut toivotulla tavalla. Henkilökunta käytti kuntosalia aktiivisesti, ja uusittuun saliin olivat tyytyväisiä niin asiakkaat kuin henkilökuntakin. Henkilökunnalle ja asukkaille järjestettiin myös kuluneena vuonna kuntosaliopastusta. Sairaanhoidon vastuualue Ikäihmisten hyvän hoidon ja asiakaslähtöisen palvelun edellytys on asiantunteva, eettisesti toimiva ja vanhustenhoidon erityiskysymyksiin perehtynyt henkilökunta, jonka osaamista ja työhyvinvointia tuetaan. Hoidon tavoitteena on edistää asukkaiden turvallista ja laadukasta elämää. Kotikunnaan hoitohenkilökunnan osaamista on kuluneenakin vuonna vahvistettu monipuolisilla koulutuksilla. Työntekijöiden kanssa keskityttiin muistisairaan kohtaamiseen. Perinteisiä koulutuksia ja seminaareja olivat jälleen esimerkiksi etiikan teemapäivä, LähiTapiolan tarjoama ensiapukurssi ja TYKS:n järjestämä infektiotautikoulutus. Kaikki hoitajat ovat suorittaneet Pro Edun lääkehoidon verkkokoulutuksen. Apuvälineet ovat hyvässä kunnossa, eikä uusia hankintoja ole juurikaan tehty. Kotikunnaan kaikissa hoitoyksiköissä on lääkehoitosuunnitelma, joka on hoitajien käytännön työväline lääkehoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Uusien työntekijöiden ja sijaisten lääkehoidon osaaminen varmistetaan lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Lääkepoikkeamat kirjataan lääkepoikkeamalomakkeeseen ja käsitellään tiimeissä viikoittain. Yksiköiden sairaanhoitajat vastaavat oman yksikkönsä lääkehuollosta. Asukastietojärjestelmä DomaCarea hyödynnetään monipuolisesti kirjaamisessa ja hoito- 15

16 ja palvelusuunnitelmien laadinnassa. Hyvään asiakaslähtöiseen kirjaamiseen keskitytään Kotikunnaan kaikissa yksiköissä. Ryhmäkoti Kaislan, Sylvi-kodin ja Asuinkodin tehostetun palvelunasumisen/palveluseteliasukkaiden lääkäripalveluista on toimintakertomusvuonna huolehtinut Turun kaupungin hyvinvointitoimialan lääkäri, sotainvalidien lääkäripalveluista yksityislääkäri. Asuinkodin palveluasumisen asukkaat ovat käyttäneet terveysaseman tai niin halutessaan Kotikunnaassa käyvän yksityislääkärin palveluita, ja Hoitokoti Venlan pitkäaikaishoidon asukkaiden lääkäripalveluista on vastannut toinen Kotikunnaan yksityislääkäreistä. Yhteisömusiikkipedagogi Pia-Maria Björkman huiluineen kesäisissä tunnelmissa. Vapaaehtoisten järjestämissä Hattujuhlissa jokaiselle löytyi sopivaa päähän pantavaa. Kuvassa vapaaehtoinen Seija ja iloinen asukas Irja. Sanoja 100-vuotiaan Suomen kielestä Kotikunnan väen mielestä niitä kaikkein kauneimpia 16

17 PROJEKTI- JA KANSALAISTOIMINTA Yleistä Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n hankkeet tukevat yhdistyksen tarkoitusta ja strategiaa, ja niiden viitekehyksenä on sosiokulttuurinen vanhustyö. Suomi 100 -teema näkyi toimintakertomusvuonna myös hanke- ja vapaaehtoistoiminnassa. Turun kaupungilta saatiin avustusta lyhytelokuvan tekemiseen teemalla Ikääntyminen 100 -vuotiaassa Suomessa - mielikuvia vanhuudesta ja vanhustenhoidosta ennen ja nyt. Elokuva tehtiin Paasikivi-opiston mediajournalismin opiskelijoiden kanssa syksyllä Yhdistys oli mukana valtakunnallisessa Suomi 100 -ohjelmakokonaisuudessa. Vuoden 2017 arvoteema rohkea uudistaminen näkyi hankkeissa ja kansalaistoiminnassa mm. siinä, että uusia yhteistyömahdollisuuksia ja kumppanuuksia etsittiin aktiivisesti. Huomioitavaa oli yhteistyön syveneminen Siskot ja Simot -toiminnan kanssa, uusien yrityssuhteiden syntyminen ja aktiivinen Sippeyhteistyö Kotien Puolesta Keskusliitto ry:n kanssa. Vanhojen, tuttujen kumppaneiden kanssa toimittiin edelleen aktiivisesti yhdessä. Erityisenä ilon aiheena voidaan mainita yhteistyö Vallin lloa arkeen -toiminnan ja useiden eri kaupunkien Iloa arkeen -pysäkkien kanssa. Uusista rahoituskanavista toteutui Margaretha Säätiön avustus Sippe-toiminnalle. Yhteistyö Kompassi-hankkeen kanssa koettiin merkitykselliseksi kehitettäessä yhdessä ikääntyneiden keskitettyä maakunnallista palveluohjausta. Yhteistyö Veikkauksen (ent. RAY) kanssa sujui entiseen tapaan hyvin. Avustuskäsittelijä tosin vaihtui vuoden aikana kaksi kertaa. Kunto-hankkeeseen ja Liikkuva resurssikeskus -hankkeeseen keväällä 2017 kohdistunut STEA:n tarkastus ja siitä laadittu lausunto oli kannustava ja myönteinen. STEA:n tuloksellisuus- ja vaikuttavuusselvitys antoi Kunto-hankkeelle keskiarvoa paremmat pisteet, mihin voidaan olla tyytyväisiä. Asiakaspalautteen keruussa ja tavoitteiden kirkastamisessa on vielä kehitettävää. Hankkeiden keskiössä olivat muutoksista huolimatta edelleen asiakkaat: vanhuuden arvostus ja elämän merkitykselliseksi kokeminen myös ikääntyneenä. Edelleenkään ei tarjottu valmiita malleja, vaan kysyttiin ikääntyneiden omia mielipiteitä, otettiin heidät mukaan tasavertaisina kumppaneina ja annettiin heidän tehdä ja toteuttaa itse. Yhdistyksen hankkeet ja kansalaistoiminta näkyivät koko vuoden aktiivisena ja värikkäänä myös Kotikunnan Facebook-sivuilla ja videoseinällä. Toimintakertomusvuonna jatkuivat Ak-avusteinen Kunto-toiminta ja Liikkuva resurssikeskus hanke STEA:n myönnettyä niille avustuksen. Myös STEA:n rahoittama Paikka auki -hanke toteutui, ja avustuksen turvin yhdistykseen palkattiin nuori työtön työnhakija huhtikuussa 2017 vuoden kestävään työsuhteeseen. Yhteistyötä tehtiin Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Vanhustyön Trainee -hankkeen kanssa. EU/Central Baltic -rahoitteinen Sippe-hanke jatkui yhdessä Turun AMK:n ja tallinnalaisten yhteistyötahojen kanssa vielä vuoden 2017 elokuuhun. Sippe-toiminta ja yhteistyö tallinnalaisten kumppaneidemme kanssa jatkui aktiivisena vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Toimintasuunnitelmavuonna hankkeissa keskityttiin ikääntyneiden omaehtoisen kansalaistoiminnan tukemiseen. Suunnitelman mukaisesti erityisenä kehittämiskohteena olivat toimintamahdollisuuksien, vapaaehtoistoiminnan ja osallisuuden turvaaminen eristäytyneille ja vähävaraisille vanhuksille (Kunto) sekä innostaminen uudenlaiseen kansalaistoimintaan Turun eri kaupunginosissa (Liikkuva resurssikeskus 17

18 -hanke ja Sippe). Kotona asuville miehille tarkoitettu matalan kynnyksen Kunto-ryhmä perustettiin, ja mielenterveyskuntoutujien Ainot ja Reinot -ryhmä kotiutui onnistuneesti Kotikunnaaseen. Turun kaupungin, Veikkauksen ja muiden rahoittajien linjauksia seurattiin aktiivisesti, ja myös EU:n, Vanhustyön keskusliiton ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton sekä SosTe ry:n ajankohtaiset teemat huomioitiin. Hankkeista tiedotettiin yhteistyökumppaneille, STEA:lle ja keskusjärjestöille hyödyntämällä myös yhdistyksen kotisivuja ja sosiaalista mediaa. Edellisvuosien tapaan osallistuttiin alan tapahtumiin ja seminaareihin. Yhdistys oli mukana valtakunnallisilla areenoilla kuten Turussa kesällä pidetyssä Gerontologia-kongressissa peräti kolmella puheenvuorolla ja Ikäteknologiakeskuksen Mummo hukassapaikannusteknologiaseminaarissa syksyllä Liikkuva Resurssikeskus -hankkeen asuntoautokiertue tuotti paljon myönteistä medianäkyvyyttä, kun YLE -uutiset ja paikallislehdet nostivat kiertueen hienosti esiin. Sippe-toiminnasta oli keväällä artikkeli Helsingin Sanomissa. Mediaan ja näkyvyyteen liittyvät tavoitteet toteutuivat siis hyvin, ja tietoa levitettiin tätäkin kautta hankkeiden tärkeimmille kohderyhmille, ikääntyneille ja heidän läheisilleen. Kunto-toiminta Jo pysyväksi muodostuneessa Kunto-toiminnassa (STEA:n Ak-avustus) hankekumppanina jatkoi Laitilan Vanhaintuki ry, ja yhteistyötä tehtiin useiden yhdistysten kanssa Turussa ja Laitilassa. Turussa erityisiä yhteistyötahoja olivat edelleen Turun Seudun Vanhustuki ry:n vapaaehtoistoiminta, Fingerroosin säätiön Löytävä-hanke ja Turun kaupunkilähetys ry:n yli 60-vuotiaille suunnattu toiminta; heidän kanssaan yhdessä on luotu malli kotona asuvien ikääntyvien tukemiseksi. Olennaista on saada oikeanlaista tukea oikeaan aikaan. Yhteistyössä Turun Seudun Mielenterveyspalveluyhdistys ry:n (Tsemppi) kanssa vahvistettiin ikääntyneiden mielenterveyskuntoutujien omia kansalaistoiminnan ja osallistumisen mahdollisuuksia ja koulutettiin kuusi uutta vapaaehtoista kotiasiakkaiden tueksi. Kunto-hankkeen kohderyhmään kuuluvat yksinäiset, masentuneet, vähävaraiset, syrjäytyneet ja/tai syrjäytymisvaarassa olevat yli 60-vuotiaat henkilöt, muistisairautta sairastavat omaishoitajineen ja ikääntyneet mielenterveyskuntoutujat. Erityisesti mielenterveyskuntoutujien määrä on kasvanut koko ajan. Kunto-toiminta keskittyi kotikäynteihin, asiakkaiden aktivointiin ja matalan kynnyksen ryhmätoimintaan. Hanketyöntekijöitä oli neljä. Heistä kolmen panos oli Turussa ja yhden Laitilassa. Osaaikaisina hankkeessa työskentelivät Turun ja Laitilan projektikoordinaattorit, ja myös vapaaehtoisia oli mukana. Osa Kunto-hankkeen sisällä kokoontuvista avoimista matalan kynnyksen ryhmistä (Äijäkerho, Nummi ja Nättinummi) oli myös Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Iloa arkeen -pysäkkejä. Turun Kunto-toiminnassa korostui erityisesti ikääntyneiden mielenterveyskuntoutujien osallisuuden tukeminen. Myös yksinäisyys oli yleinen syy tulla Kunto-asiakkaaksi. Laitilassa toimintasuunnitelmavuoden tärkeä painopiste ryhmätoimintojen ohella oli omaishoitajien ja yksin jääneiden (mm. juuri leskeksi jääneiden) tukeminen ja rohkaiseminen muiden joukkoon. Näissä tavoitteissa onnistuttiin toimintakertomusvuonna hyvin: Turussa käynnistyivät uusi Ainot ja Reinot - ryhmä mielenterveyskuntoutujille ja liikuntaryhmä miehille, Laitilassa saatiin omaishoitajia mukaan toimintaan. Yhteistyö Turun kaupungin kanssa vahvistui erityisesti Kaskenlinnan kotihoitoa tukevan kuntoutusosaston kanssa. Julkisen sektorin tarjoaman ryhmätoiminnan jälkeen Kunto-hankkeen työntekijä ohjasi asiakkaita mukaan järjestöjen toimintaan tai asiakkaalle etsittiin oma vapaaehtoinen - 18

19 kansalaistoiminnan keinoin ehkäistiin kotiin siirtyvien asiakkaiden syrjäytymistä. Vuonna 2017 tavoitettiin näin 22 ikääntynyttä. Kunto -toimintamallin vaikuttavuutta aktivointiasiakkaille seurattiin mm. Doma Care -aineiston sisällönanalyysillä. Analyysia jatketaan vuonna Ehkä merkittävin yksittäinen julkisen sektorin yhteistyökumppani oli Palvelutarpeen arviointiyksikkö, jonka kautta löytyi paljon uusia asiakkaita. Yhteisenä haasteena nähtiin ikääntyneille mielenterveyskuntoutujille ja omaishoitajille soveltuvan säännöllisen ryhmätoiminnan puuttuminen eri puolilta kaupunkia. Tähän haasteeseen pyritään vastaamaan. Psykososiaalisista ongelmista kärsivien ikääntyvien HyMy-ryhmä jatkui Kotikunnaassa kahden vapaaehtoisen ohjaamana. Keväällä 2017 Turun AMK:n sosionomiopiskelijat haastattelivat HyMyasiakkaita osana opinnäytetyötään, ja haastatellut kokivat ryhmän itselleen merkitykselliseksi. Kotikunnaan kuntosaliryhmät ja Laitilan kortteliryhmät kokoontuivat edelleen, samoin Nättinummen ja Nummen ryhmät sekä Runosmäen Äijäkerho, osittain ammattihenkilöstön ja osittain vapaaehtoisten ohjaamina. Hymy-ryhmä kokoontui 28 kertaa ja Ystäväpiiri 68 kertaa. Kunto-hankkeen ryhmiä oli Turussa 11, ja niissä kirjattiin yhteensä 3021 käyntiä. Kunto-liikuntaryhmiin osallistui yli 60 eri asiakasta. Äijäkerhossa, HyMy-ryhmässä, Ainot ja Reinot -ryhmässä, Ystäväpiirissä, sekä Nättinummen ja Nummen kerhoissa oli noin 90 eri kävijää. Turussa tehtiin aktivointikäyntejä 805. Liikkuva Resurssikeskus Kolmivuotinen Liikkuva Resurssikeskus -hanke jatkui suunnitelman mukaisesti osana STEA:n julkisen ja järjestöjen yhteistyön teemarahoitusta. Hankkeessa työskenteli kokoaikainen projektityöntekijä ja projektikoordinaattori 30 prosentin työajalla. Mukana oli kuluneena vuonna myös osa-aikainen projektityöntekijä ja runsaasti vapaaehtoisia. Turun kaupungin palveluohjaaja työskenteli hankkeessa 40 prosentin työajalla; hankkeessa työskentelevä kaupungin työntekijä vaihtui kesällä. Keskeisenä tavoitteena oli kehittää julkisen ja kolmannen sektorin työparityöskentelyä, josta hyötyy ennen kaikkea kohderyhmä eli seniorit itse. Toimintakertomusvuoden aikana julkisen sektorin toiminnan ja järjestötyön rajapinta selkiytyi. Eri kaupunginosissa toteutettiin asiakkaiden ideoimaa kansalaistoimintaa vapaaehtoistoiminnan tempauksina; ne toimivat usein myös ns. sisäänheittäjinä matalan kynnyksen ohjaukselle ja neuvonnalle. Esimerkiksi Hyvän mielen tanssikiertueella sai tanssittaa eri laitosten asiakkaita ja kysyä samalla mieltä askarruttavista asioista. Pop up -vapaaehtoisia oli kuluneena vuonna noin 500. Yhteistyötä tehtiin Siskot ja Simot -toiminnan kanssa, joka juurtui Turkuun toimintakertomusvuoden aikana. Asiakkaan polku - kumppanuushankkeen kanssa toimittiin tiiviissä yhteistyössä; hanketta organisoi Turun Kaupunkilähetys ry. Yhteistyötä aloitettiin Turun Seudun Setan kanssa. Liikkuvan resurssikeskuksen julkaisu Menovinkit senioreille esite ilmestyi kuluneena vuonna kolme kertaa yhteistyössä Turun kaupungin hyvinvointi- sekä vapaa-aikatoimialan kanssa. Esitteestä tehtiin 19

20 palautekysely senioreille ja ammattilaisille. Kyselyyn vastanneista senioreista 80 prosenttia arvioi Menovinkit -esitteen hyödylliseksi tai erittäin hyödylliseksi. Vain 12 prosenttia koki saavansa saman tiedon myös muualta kuten internetistä, puskaradion kautta tai sanomalehdestä. Yhteistyötahojen edustajista lähes 90 prosenttia koki esitteen eläkeläisille merkitykselliseksi tai erittäin merkitykselliseksi. Esitteen merkityksellisyys ammattilaisille arvioitiin saman suuntaisesti: 56,5 prosenttia vastanneista koki sen merkityksellisenä ja 37,5% erittäin merkityksellisenä. Moni totesi eläkeläisten kiittävän esitteen monipuolisuutta: Yksissä kansissa kaikki, mitä ikäihminen tarvitsee. Liikkuvan Resurssikeskuksen toiminnassa korostuivat toimintakertomusvuonna neuvonta ja ohjaus. Iloa arkeen -pysäkeillä annettiin maksutonta neuvontaa ja ohjausta esim. kaupungin tukipalveluista, menovinkeistä ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista. Pysäkkipaikat valittiin pitkälti niin että mentiin sinne, missä ei muuten ole kaupungin palveluohjauspistettä tai vastaavaa. Lokakuussa neuvontapistettä kokeiltiin viikon ajan Turun kaupungin vuokraamassa asuntoautossa, mikä mahdollisti sen, että asiakkaat saivat halutessaan puhua myös arkaluonteisista asioista sisätiloissa, ilman muiden läsnäoloa. Kokeilu oli onnistunut, ja vastaavaa toimintaa pyritään jatkamaan. Iloa arkeen -pysäkkejä mainostettiin etukäteen myös alueille jalkautuen, ja tässä saatiin apua mm. lähihoitajaopiskelijoilta. Hali-Koirakin valjastettiin tiedotustöihin. Osaa pysäkeistä mainostettiin myös lehdissä, Menovinkit-esitteessä ja sähköpostiviestinnällä. Facebook-päivityksiä oli useita. Hanke sai näkyvyyttä mm. useammassa paikallislehdessä ja Yle-TV:n sekä radion alueuutisissa, ja sen myötä myös uudet seniorit ja heidän omaisensa löysivät tiensä pysäkeille. Liikkuvassa neuvontapisteessä oli kuluneena vuonna mukana Liikkuvan resurssikeskuksen työntekijöiden, Turun kaupungin palveluohjaajan ja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n järjestötyöntekijän lisäksi usein myös vapaaehtoinen ja muita Turun kaupungin, järjestöjen, diakoniakeskuksen yms. edustajia. Liikkuvan neuvontapisteen merkityksestä kerättiin palautetta myös toimintakertomusvuonna. 65 vastaajasta 95 prosenttia koki alueille tulevan neuvonnan tärkeäksi. Liikkuva resurssikeskus on osa Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Iloa arkeen -pysäkkitoimintaa. Liiton yhteisten tiedotteiden kautta hanke sai valtakunnallista näkyvyyttä ja muiden paikkakuntien pysäkkien myötä myös tärkeää vertaistukea. Myös Turun kaupungin konsernihallinnon kanssa tehtiin yhteistyötä aluetyön kehittämiseksi, vaikka suunnitelmissa ollut järjestölähtöinen asumisneuvonta yhdistyksen kautta ei toteutunut. Turun kaupungin aluetyöryhmien ja Liikkuvan resurssikeskuksen yhteistyömalli ja roolit kuvattiin. Yhteistyönä aloitettiin 2017 aikana mm. Vapaaehtoistyö vanhusten parissa -kurssin jalkauttaminen keskustan ulkopuolelle muihin kaupunginosiin. Erityisen tärkeää oli osallistuminen KomPAssi -hankkeen keskitetyn palveluohjauksen työryhmään ja ohjausryhmään. KomPAssi-hanke on osa Sosiaali- ja terveysministeriön I&O - Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa -kärkihanketta, jossa hankevastaavana kuntana on Turun kaupunki. Hankkeen tavoitteet ja siinä tehty työ tukevat maakunnallisen sote-uudistuksen etenemistä. Liikkuva Resurssikeskus on antanut tähän oman panoksensa erityisesti palveluohjauksen ja -neuvonnan saavutettavuuteen ja tasa-arvoisuuteen liittyvissä kysymyksissä sekä julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyön vahvistamisessa yhteisen kohderyhmän parhaaksi. 20

21 Sippe-hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys oli vuoden 2017 elokuuhun asti mukana Turun ammattikorkeakoulu Oy:n koordinoimassa ja EU:n Central Baltic Programme -ohjelman rahoittamassa Promoting Social Inclusion of Elderly through Well-being Parties -projektissa. Yhteistyöhön osallistuivat myös Tallinnan terveydenhuolto-oppilaitos ja vapaaehtoistoiminnan keskus VENU. Projektin tavoitteena oli lisätä vapaaehtoistoiminnan muotoja ja edistää ikääntyneiden aktiivisutta, hyvinvointia ja omasta hyvinvoinnistaan huolehtimista. Hankkeen aikana kehitetyt Sippe-hyvinvointikutsut osoittautuivat onnistuneeksi konseptiksi, ja toimintakertomusvuoden aikana Sippe juurrutettiin yhdistyksen pysyväksi toiminnaksi. Turun Lähimmäispalveluyhdistyksestä hankkeeseen osallistui kaksi työntekijää, seitsemän vapaaehtoista ja ohjausryhmän jäsen. Sippe-kutsuja pidettiin 44 kertaa ja niihin osallistui 532 ikääntynyttä. Kutsujen teemoja olivat liikunta, ravitsemus, lepo, sosiaaliset suhteet, musiikki ja luonto. Toiminta laajeni kuluneen vuoden aikana Kaarinaan, Ouluun ja Laitilaan. Sippe-mallin levittämisessä tehtiin yhteistyötä erityisesti Kaarinan Kansalaistoiminnan keskus Puntarin, Laitilan Vanhaintuki ry:n ja Kotien Puolesta Keskusliitto ry:n kanssa. Sippe-mallista pidettiin Turun AMK:n kanssa suullinen esitys Turussa keväällä järjestetyssä Gerontologiakongressissa. Malli on herättänyt runsaasti valtakunnallista kiinnostusta, ja se kuvattiin hyvänä käytäntönä Inno-kylässä. Helsingin Sanomissa ja Turun Sanomien nettiversiossa oli hanketta käsittelevä artikkeli, ja Sippe-toiminnasta ilmestyi toimintakertomusvuoden aikana kaksi julkaisua. Yhteistyö VENU:n kanssa jatkui edelleen, ja vierailuja tehtiin puolin ja toisin. Vapaaehtoisille kansainvälinen yhteistyö ja ystävyyssuhteet tallinnalaisten vapaaehtoisten kanssa olivat erittäin merkittäviä. Toiminnalle saatiin EU-rahoituksen päätyttyä avustusta myös Margaretha Säätiöltä. Myös yhteistyö Turun AMK:n kumppanien kanssa jatkui aktiivisena hankkeen jälkeen, ja uusia suunnitelmia tehtiin. Paikka auki -ohjelma STEA:n Paikka auki -avustusohjelman tuella yhdistykseen palkattiin keväällä 2017 työtön nuori työntekijä vuoden kestävään työsuhteeseen. Hänen tehtävänsä liittyivät ikääntymisen resurssikeskuksen toimintaan ja sosiokulttuurisen vanhustyön tukemiseen, ja hän avusti aktiivisesti kotona asuvien ikääntyneiden ryhmätoiminnassa. Paikka auki -työntekijä oli kitaroineen mukana myös ikääntyneille suunnatussa bändikerhossa, johon saatiin tukea KSR:n af Ursinin rahastosta. Mentorointitukea saatiin Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitolta Vanhustyön Trainee-hankkeen kautta. Kokemukset Paikka auki - toiminnasta ovat olleet puolin ja toisin myönteisiä. Muuta Avoimet ovet hankkeessa alkanut vapaaehtoisyhteistyö Turun kaupungin hyvinvointikeskusten Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman sekä Parkinmäen palvelutalon kanssa jatkui edelleen tiiviinä. Vapaaehtoisten kesäretki ja koulutusta järjestettiin yhdessä, ja tiedotusyhteistyö toimi hyvin. Turun kaupungin vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin kanssa suunniteltu yhteistyö ei toteutunut entiseen 21

22 tapaan, koska kaupungin koordinaattorin työnkuva muuttui. Yhteistyö jatkui kuitenkin hyvänä Liikkuva Resurssikeskus -hankkeessa, kun koordinaattori siirtyi työpariksi hankkeeseen. Kotona asuville ikääntyneille suunnattu Menovinkit-esite toteutettiin yhdessä useiden eri yhdistysten kanssa ja julkaistiin Turun kaupungin tuella: kaupungin hyvinvointitoimiala ja vapaa-ajan toimiala kustansivat painatuksen. Esite sai erinomaista palautetta ja sitä hyödynnettiin laajasti myös Turun kaupungin kotihoidossa ja erityisesti palveluohjauksessa. Menovinkit koettiin hyödylliseksi myös naapurikunnissa Turun ulkopuolella. Esite ilmestyi kolme kertaa sekä paperiversiona että sähköisenä. Vapaaehtoistoiminnan osuutta Menovinkeissä kasvatettiin entisestään. Vuonna 2013 Kotikunnaassa aloittaneesta kotona asuville ikääntyneille suunnatusta Kortteliklubista on tullut yhdistyksen pysyvää toimintaa, ja se oli toimintakertomusvuonnakin lähialueen ikäihmisten tärkeä kohtaamispaikka. Klubi kokoontui 51 kertaa ja käyntejä kirjattiin 577; eri kävijöitä oli kolmisenkymmentä. Myös Luonnonläheiset Eläinavusteinen ryhmä ja Puutarha- ja kädentaitoryhmä sekä todella suositut Kävelytreffit jatkuivat. Kävelytreffien lähtöpaikat vaihtelivat tilanteen ja ikäihmisten toiveiden mukaan, mutta pysyvät lähtöpaikat olivat Parkinmäen palvelutalo ja Turun Kylätalo. Kävelytreffi-toimintaan saatiin rahoitusta Turun Työväensäätiöltä, Turun kaupungilta ja Turku Energialta. Loppuvuodesta yrityskumppanuus laajeni, kun LähiTapiola tuli mukaan Kävelytreffi-yhteistyöhön. Kuluneen vuoden aikana Kävelytreffejä oli 46 kertaa, ja osallistumiskertoja kirjattiin yli Yksittäisiä kävelijöitä oli yli 80. Kävelytreffit saivat paljon positiivista medianäkyvyyttä, ja toiminta on kuvattu Inno-kylään hyvänä käytäntönä. Vanhustyön keskusliiton ja Avoimet Ovet -hankkeen yhteisen Ystäväpiiri koulutuksen jälkeen syntyneet tavoitteelliset, yksinäisyyttä lieventävät Ystäväpiiri-ryhmät jatkuivat, ja yhdistys osallistui aktiivisesti toiminnan kehittämiseen ja koulutusyhteistyöhön. Toimintasuunnitelmavuonna Turussa alkoi uusi Ystäväpiiri-ohjaajien koulutus, jossa yhdistyksen työntekijä toimi Vanhustyön keskusliiton kouluttajana. Kotikunnas huolehti Turun ja Laitilan Ystäväpiiri-ohjaajien verkostoitumisesta ja sitä kautta myös Ystäväpiiri-ryhmien jatkumisesta Turussa. Yhdistys teki edelleen Kulttuuriystävät-yhteistyötä SPR:n Turun osaston ja Turun kaupungin kulttuurikoordinaattoreiden kanssa; päävastuu ja organisointi kuuluivat SPR:lle. Jyväskylän Kulttuuriluotsi-verkostoon ei osallistuttu enää aktiivisesti, vaan yhteistyöstä vastasivat pääosin SPR Turun osasto ja Turun kaupunki. Yhdistys oli jäsenenä Varavoimaa -verkostossa, jonka ydinajatus on se, että Varsinais-Suomessa jokaisella on oikeus olla osallisena taiteesta ja kulttuurista ja saada hyvinvointia ja terveyttä tukevia taide- ja kulttuuripalveluja. Tämä soveltuu erittäin hyvin myös Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen arvoihin. Yhdistyksen edustaja kuului kuluneenakin vuonna Taideakatemian esittävien taiteiden neuvottelukuntaan. Uusi merkittävä jäsenyys yhdistyksen edustajalla oli Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen Kulttuurihyvinvoinnin alatyöryhmässä. Nils af Ursinin rahastolta saatiin avustusta ikääntyneiden bänditoiminnan aloittamiseen Kotikunnaassa vuoden 2017 aikana. Bändikerho kokoontui 10 kertaa ja siihen osallistui viisi kotona asuvaa ikäihmistä. Useilta säätiöiltä haettiin avustusta Perhevapaaehtoistoimintaan liittyvälle Iästä viis, toimintaa siis - hankkeelle, mutta rahoitusta ei saatu. Kotikunnas osallistui syksyllä 2017 Kohtaamisia nukketeatterin keinoin -prosessiin, joka mahdollistui Suomen Kulttuurirahaston myöntämän Taidetta hoitolaitoksiin - apurahan turvin. Toteutuksesta vastasivat nukketeatteritaiteilijat Roosa Halme ja Marja Susi (seuraavan sivun kuva). 22

23 Piiloleikkipatsastyöpajan toteutti Kotikunnaan asukkaiden kanssa Piiloleikki Oy:n väki. Säännölliset yhteisömusiikkipedagogien vierailut Kotikunnaan eri yksiköissä jatkuivat. Toimintakertomusvuonna keskityttiin entistä enemmän henkilökohtaisiin kohtaamisiin muistisairautta sairastavien asiakkaiden kanssa. Myös kotona asuville ikääntyneille avoin Muistojen bulevardi pidettiin kuukausittain. Ikääntyneiden Taiteiden yö -perinnettä jatkettiin niin ikään, ja asukkaiden kuvataideryhmät jatkuivat. Kotikunnaassa kokoontui myös ikääntyneiden omaehtoisia keskustelu- ja harrasteryhmiä Ikääntymisen resurssikeskus -ideologian mukaisesti. Vapaaehtoistoiminta Kotikunnaan vapaaehtoistoiminta jatkui aktiivisena ja myös uudistui. Enimmillään yhdistyksellä oli 32 omaa vapaaehtoista, jotka toimivat Kotikunnaan asukkaiden ulkoilu- ja juttukavereina ja ystävinä sekä saattoivat asukkaita kulttuuritapahtumiin ja esityksiin. Eri yksiköissä ollessaan vapaaehtoiset keskittyivät läsnäoloon ja ajan antamiseen asukkaille. He ohjasivat myös erilaisia ryhmiä Ikääntymisen resurssikeskusmallin mukaisesti. Näistä mainittakoon Luonnonläheiset, bingo, tietokilpailut, musiikkisalonki ja kirjallisuuspiiri. Liikunnallisen aktiviteettien ohjaaminen vapaaehtoisvoimin ei vuonna 2017 toteutunut, mutta vapaaehtoiset järjestivät erittäin suosittuja Lauantain toivotut -tansseja ja grillijuhlia sekä hattujuhlat. Hankkeissa vapaaehtoiset avustivat ja ohjasivat kotona asuvien ikäihmisten ryhmiä Kotikunnaassa, Nättinummessa, Nummessa ja Runosmäessä. Vapaaehtoistehtävät monipuolistuivat ja uudistuivat toimintakertomusvuoden aikana. Pop up -vapaaehtoiset olivat mukana mm. Hyvän mielen tanssikiertueella, Hyvän mielen sukka- ja korttitalkoissa ja järjestämässä Seniorisinkkupiknik-tapahtumaa Kupittaan puistossa. Kunto-vapaaehtoiset toimivat myös kotona asuvien vanhusten ystävinä. Seitsemän Sippe-vapaaehtoista piti kuluneen vuoden aikana 44:t Sippe-kutsut, joihin osallistui yhteensä 532 kotona asuvaa ikäihmistä. 23

24 Kotikunnaan 32 vakituista vapaaehtoista teki kuluneena vuonna vähintään 1241 käyntiä, joista kertyi yli 3100 vapaaehtoistoiminnan tuntia. Pop up -vapaaehtoisia oli tämän lisäksi lähes 500 ja heidän tekemiään tunteja arviolta lähes Turun Seudun Osuuspankin kolme Hiiop-vapaaehtoista teki loppuvuodesta Kotikunnaassa yhden kokonaisen vapaaehtoispäivän ikäihmisten ulkoilu- ja juttuseurana. Vapaaehtoisten osaamista muistisairauksissa vahvistetiin yhteisessä täydennyskoulutuksessa Varsinais- Suomen Muistiyhdistyksen kanssa. Vapaaehtoisille tarjottiin mahdollisuus suorittaa EA-kurssi osana Lähi- Tapiolan Sankari-koulutusta. Myös muiden toimijoiden palveluita (esim. Varsinais-Suomen Muistiyhdistys, Avustajakeskus ja SPR:n Kulttuuriystävät) hyödynnettiin edelleen, ja yhteistyö TST:n kanssa jatkui. Hanketyöntekijät tekivät erittäin aktiivista yhteistyötä vapaaehtoisten ja Turun kaupungin vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin kanssa, joka siirtyi syksyllä 2017 uuteen tehtävään ja tuli yhdistyksen työntekijän työpariksi Liikkuva resurssikeskus -hankkeeseen. Kotikunnaan vapaaehtoisille oli tarjolla hyvinvointia tukevaa virkistystoimintaa, tiimipalavereja ja työnohjausta. Työnohjaus toteutui yhteistyössä Monipalvelukeskus Tsempin kanssa. Ystäväkirje ilmestyi edelleen sekä paperisena että myös sähköisenä yhdistyksen kotisivuilla. Vapaaehtoisille järjestettiin kesäretki Hirvilammelle yhdessä Parkinmäen Palvelutalon, Lehmusvalkaman ja Ruusukorttelin vapaaehtoisten kanssa, ja myös joulujuhlia juhlittiin tuttuun tapaan. Valikko-ryhmän organisoimat Hansan messut pidettiin syyskuussa 2017; yhdistys haki ja sai Turun kaupungin sote-lautakunnalta avustusta messujen järjestämiseen. Vapaaehtoisen vanhustyön kehittämisryhmän puheenjohtajana oli yhdistyksen työntekijä, ja yhdistys toimi myös Nice-verkostossa ja Turun Seudun Valikko-ryhmässä; yhdistyksen edustaja valittiin Valikon puheenjohtajaksi vuodeksi Turussa pidettiin toimintakertomusvuonna valtakunnalliset vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden kohtaamispäivät, joiden järjestelyihin ja itse tapahtumaan osallistuttiin toimitsijoina aktiivisesti. Vapaaehtoistoiminta vanhusten parissa -kurssi järjestettiin keväällä ja syksyllä yhdessä muiden järjestöjen, Turun ja Kaarinan kaupunkien sekä Turun ja Kaarinan Seurakuntayhtymän kanssa. Kursseilta valmistui 41 vapaaehtoista. Kevään kurssilta kerätyn palautteen keskiarvo oli 4,4 (asteikolla 1 5). Seuraavien kurssien suunnittelu Turun kaupungin aluetyön kanssa aloitettiin. Tavoitteena on pitää tulevaisuudessa kursseja eri puolilla Turkua, ja ensimmäiseksi uudeksi kurssipaikaksi päätettiin ottaa Skanssin- Lausteen alue. KIINTEISTÖNHOITO, RAVINTOHUOLTO ja PUHTAANAPITO Kotikunnaan kiinteistönhoidon vastuualueeseen kuuluvat kiinteistömassan lisäksi piha-alueet ja rakennukset sekä niiden talotekniikka, ATK-järjestelmät ja -laitteet, puhelimet, turvatekniikka ja muut turvallisuuteen ja viranomaisyhteistyöhön liittyvät asiat. Kotikunnaan kiinteistö on yhtä kuin yhdistyksen kiinteä omaisuus. Kiinteistönhoidon ja puhtaanapidon toimet tähtäävät kiinteistön kunnon ja arvon säilymiseen ja myös kasvattamiseen. Kaikki talon työntekijät ovat omalta osaltaan vastuussa toiminnastaan ja siitä, miten huolehtivat yhdistyksen omaisuudesta. ATK-palvelut eivät ole kiinteistönhoidon ydintoimintaa, ja suuri osa niistä ostettiin ulkoa. Myös turvallisuuteen ja talotekniikkaan liittyvien järjestelmien- ja laitteiden lakisääteiset ylläpito- ja huoltotyöt 24

25 ostettiin valtuutetuilta toimijoita. Alkusammutus- ja evakuointiharjoitukset järjestettiin taas totuttuun tapaan palo- ja pelastusalan ammattilaisten johdolla. Kiinteistönhoidon pääpaino on aina ennakoinnissa, mutta silti yllätyksiltäkään ei voi kokonaan välttyä. Ennakoinnin apuvälineenä toimii vuosikello ja helmikuussa 2017 valmistunut kiinteistön pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS). Siihen sisältyy korjaus- ja kunnossapitosuunnitelma, joka tukee ennakointia ja budjetointia. Kuluneena vuonna kiinteistönhoidon suurin projekti oli Kotikunnaan vanhan osan ikkunaremontti, joka oli ollut suunnitteilla usean vuoden ajan. Suunnitelmissa ollut parvekkeiden peruskunnostus sen sijaan jäi toteuttamatta. Ryhmäkoti Kaislassa tehtiin laaja palokatkojen korjaus, remontoitiin olohuoneiden sisäkatot, maalattiin seinäpinnat ja uusittiin valaistus. Pintaremontti tehtiin myös kahteen vanhan osan vuokra-asuntoon. Sylvi-kodissa alusta asti ilmenneiden kuuluvuusongelmien ratkaisemiseksi sinne asennettiin tukiasemat ja etäradio. Keittiön osin vielä alkuperäistä laitekantaa jouduttiin korjaamaan ja uusimaan, suurimpana hankintana oli monitoimiuuni. Ulkoalueiden hoidossa hyödynnettiin edelleen puutarha-alan ammattiosaamista, jonka kädenjäljestä on saatu kiitosta. Talvikaudella aurauksessa ja hiekoituksessa käytettiin apuna ulkopuolista toimijaa, mutta sitä teki myös oma henkilökunta. Ruohonleikkaus ja muu pihan siistiminen tehtiin omana työnä. Poistumisharjoitukset ja turvallisuuskoulutus alkusammutusharjoituksineen järjestettiin edellisten vuosien tapaan. Kotikunnaan vuokralaisena jatkoi Turun kaupungin muistisairaiden yksikkö Kurjenpesä. Kotikunnaan muita tiloja vuokrattiin ulkopuolisille toimijoille mm. kokous- ja koulutuskäyttöön. Kotikunnaan siivous hoidettiin keväästä alkaen kokonaan ulkopuolisen palveluntuottajan toimesta. 25

26 Ravintohuollon resurssit ovat olleet toimintakertomusvuonna täydessä käytössä. Kotikunnaan ruokasali oli avoinna vuoden jokaisena päivänä, ja keittiön asiakasrakenne pysyi samana: se koostui Kotikunnaan ja Kurjenpesän asukkaista, henkilökunnasta ja omaisista, vapaaehtoisista, projektiasiakkaista, psykiatrisen avohuollon asiakkaista ja Kotikunnaan ulkopuolelta lounaalle tulevista ihmisistä. Erilaisia tilaisuuksia järjestettiin runsaasti ja keittiö huolehti niiden tarjoiluista. Suoritteita kertyi toimintakertomusvuonna noin Kotikunnaan ruokalistasuunnittelu pohjautuu ravitsemussuosituksiin, joiden ohella tärkeää on ruoan maittavuus. Ruoka on mitä suurimmassa määrin maku- ja mieltymyskysymys. Siitä kerättiin toimintakertomusvuonna palautetta Kotikunnaan asiakas- ja omaiskyselyn kautta, ja saatu palaute oli kiittävää. TALOUSHALLINTO Kotikunnaan taloushallintopalvelut (palkanlaskenta sekä ulkoinen ja sisäinen laskentatoimi) on ulkoistettu Tilitoimisto Taina Niemelä Oy:lle, jossa näiden osa-alueiden vastuuhenkilönä toimii Taina Niemelä. Vuodenvaihteessa kilpailutettiin tilitoimistopalvelut ja päädyttiin jatkamaan yhteistyötä Taina Niemelä Oy:n kanssa. Kotikunnaan toimistossa työskentelee osa-aikaisesti yksi yhdistyksen oma työntekijä. Erityisesti palkkahallintoon toi suuria muutoksia uuden työvuorosuunnitteluohjelma TyövuoroVelhon käyttöönotto syksyllä Sen myötä palkanmaksuprosessi pystyttiin lähes kokonaan sähköistämään, mikä säästää paperia, aikaa ja vaivaa - ja vapauttaa arvokasta työaikaa muuhun. Yhdistyksen taloustilanne pysyi suhteellisen vakaana, vaikka uusi puitesopimus astui voimaan kolme kuukautta oletettua myöhemmin ja vaikka Kotikunnaassa tehtiin ison ikkunaremontti; siihen tosin oli varauduttu taloudellisesti jo pidemmän aikaa. Hyvän tuloksen turvasivat suhteellisen sujuvat asiakasvirrat ja sen myötä yksiköiden hyvä käyttöaste. HENKILÖKUNTA JA TYÖYHTEISÖ Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n palveluksessa oli työntekijää, joista vakituisia oli 72, pitkäaikaisia sijaisia tai muita määräaikaisia 12 ja lyhytaikaisia sijaisia 4. Uusia vakituisia työntekijöitä rekrytoitiin kahdeksan, kaksi työntekijää jäi eläkkeelle ja neljä irtisanoutui. Valtaosalla Kotikunnaan henkilökunnasta on sosiaali- tai terveysalan koulutus, mutta työyhteisössä työskenteli viime vuonnakin myös hallinnon, ravintopalveluiden, siivouksen, kiinteistönhoidon ja tietotekniikan koulutuksen saaneita ihmisiä. Joukkoa täydensivät hanketyöntekijät ja muut pitkäaikaiset sijaiset sekä suuri joukko harjoittelijoita, opiskelijoita ja työhön tutustujia. Harjoittelijoista valtaosa edusti tuttuun tapaan sosiaali- ja terveysalaa. Kotikunnaan henkilökunnan yhteisen keskustelun ja työn kehittämisen foorumeita olivat tiimi- ja osastopalaverit, työsuojelutoimikunnan ja eettisen työryhmän kokoukset sekä koko henkilökunnan yhteiset viikkoinfot. Johtoryhmä, hoidosta vastaavat ja hallinnon tehtäviä hoitavat kokoontuivat säännöllisesti omiin palavereihinsa, ja toiminnanjohtaja piti infoja ajankohtaisista teemoista. Eri yksiköiden ja eri ammattiryhmien vapaan ajatustenvaihdon areenaksi syntyneet Arjen asiat iltapäivät jatkuivat. 26

27 Yhteistyö työterveyshuollon kanssa oli säännöllistä ja työterveyshuollon palvelut varsin kattavat. Yrityskaupan myötä yhdistys siirtyi lokakuun alussa Terveystalo Turku Pulssin asiakkaaksi. Vakuutusyhteistyö LähiTapiolan kanssa jatkui, ja henkilöstön lisäturvana oli edelleen myös työnantajan kustantama vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Työnohjausta järjestettiin aina tarpeen mukaan. Henkilökunnalle oli toimintakertomusvuonnakin tarjolla monipuolista koulutusta, ja koulutuspäiviä kertyi yhteensä 276. Koulutuksissa paneuduttiin eri ammattiryhmien osaamisen vahvistamiseen, lakisääteisiin koulutusvelvoitteisiin vastaamiseen ja muihin ajankohtaisiin koulutustarpeisiin ja -kysymyksiin. Kotikunnaan henkilökuntaa osallistui kuluneena vuonna mm. ravitsemuskoulutukseen, saattohoitokoulutukseen ja haavanhoitokoulutukseen. Pro Edun sähköiset lääkehoitokoulutukset ja tentit olivat edelleen ohjelmassa, ja lääkekoulutusta saatiin myös yhteistyöapteekin farmaseutilta. Hoitoyksiköiden työntekijöiden muistiosaamista vahvistettiin mm. muistisairaan kohtaaminen - koulutuksessa. Hätäensiapukoulutus kuului myös toimintakertomusvuoden koulutusohjelmaan; tällä kertaa sen tarjosi LähiTapiola. Myös HFR-koulutus järjestettiin jälleen, ja henkilökunnan alkusammutusharjoitukset ja evakuointiharjoitus toteutuivat suunnitelman mukaan. Esimiestyön kehittämispäivä yhteistyössä Eläkeyhtiö Varman kanssa pidettiin toimintakertomusvuoden keväällä, ja työyhteisötaitoihin ja hyvän työyhteisön teemaan paneutuvat iltapäiväkoulutukset järjestettiin kahtena saman sisältöisenä koulutuksena Harri Kankaren johdolla. Sote-uudistukseen ja järjestöjen tulevaisuuteen liittyviä tilaisuuksia sekä SoTe Navi -hankkeen koulutus- ja yhteistyöiltapäiviä oli runsaasti. Myös ajankohtaisiin erityisaiheita käsitteleviin koulutuksiin osallistuttiin ja niitä järjestettiin tarpeen mukaan. Näitä olivat mm. eläkelain uudistus, työehtosopimus, kilpailukykysopimus, tietosuoja ja tietoturva sekä työkykyjohtaminen. Myös järjestelmä- ja ohjelmistokoulutukset (Työvuorovelho, Domacare, RAI, Vivago) kuuluivat kuluneen vuoden koulutusohjelmaan. Turun yliopiston järjestämään etiikan teemapäivään osallistuttiin tuttuun tapaan ja oltiin mukana Turussa järjestetyillä gerontologian päivillä. Eettinen työryhmä kokoontui vuonna 2017 kolme kertaa. Yksi toimintakertomusvuoden haasteista oli saada omaiset osallistumaan eettiseen keskusteluun. Tavoitteena oli asukkaiden ja omaisten yhdessäolon tukeminen ja omaisten monipuolinen osallistuminen asukkaiden elämään. Omaisille suunnattua tiedotetta tehtiin yhdessä koko henkilökunnan kanssa, ja tukea ja osaamista saatiin myös Varsinais- Suomen Muistiluotsilta. Tiedote ilmestyy keväällä Omaisille jaettiin myös Tikoteekin Kohdatenopasta. Toimintakertomusvuonna eettinen työryhmä keskittyi käsittelemään työn herättämiä eettisiä kysymyksiä ja vahvistamaan henkilökunnan eettistä osaamista. Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen etiikan teemapäivään osallistuttiin jälleen. Koko henkilökunnan eettistä iltapäivää ei toimintakertomusvuonna pidetty, vaan järjestettiin laaja eettisiin asioihin paneutuva koulutus. Eettisen toimintatavan tärkeyttä korostettiin myös perehdytyksessä ja koulutuksessa. Kotikunnaassa tehtiin kuluneenakin vuonna vireää opiskelijayhteistyötä, ja työyhteisössä oli kuluneenakin vuonna mukana suuri joukko opiskelijoita, harjoittelijoita, työkokeilijoita ja alanvaihtajia. He ohjautuivat 27

28 Kotikunnaaseen useista eri oppilaitoksista ja TE-toimiston kautta. Kotikunnaassa ohjausvastuu otetaan tosissaan: harjoittelijoille halutaan antaa mahdollisimman positiivinen kokemus vanhustyöstä, ottaen aina huomioon myös eettiset kysymykset. Harjoittelu- ja tutustumisjaksoja oli kuluneena vuonna 34. Harjoittelujakson päätyttyä tyytyväisyyskyselylomakkeen palautti 14 harjoittelijaa, ja palaute oli erittäin myönteistä ja rohkaisevaa. Kaikkien väittämien keskiarvo oli 4.5 tai yli (asteikolla 1-5, jossa 1 = erittäin huono ja 5 = erittäin hyvä). Kaikki vastaajat antoivat täydet pisteet ohjaajan asenteesta opiskelijaohjaukseen, ja myös henkilökunnan vastaanotto ja ohjaajan sitoutuminen arvioitiin lähes yhtä hyviksi (keskiarvo molemmissa 4,9). Työsuojelutoimikunta kokoontui toimintakertomusvuoden aikana kuusi kertaa. Kotikunnaan viralliseen työsuojeluorganisaatioon kuuluvan toimikunnan muodostivat eri tiimien keskuudestaan valitsemat edustajat, mutta kokoukset olivat avoimia kaikille kiinnostuneille. Työsuojelutoimikunnan tärkein tehtävä on edistää työyhteisön keskustelevaa turvallisuuskulttuuria ja korostaa kaikkien vastuuta turvallisista toimintatavoista ja niihin perehdyttämisestä, tasa-arvon toteutumisesta sekä hyvinvoivasta työyhteisöstä. Toimikunnan kokouksissa käsiteltiin toimintakertomusvuonnakin myös koulutus- ja viihtyvyysasioita ja sovittiin yhteistä juhlista, retkistä, liikuntakokeiluista ja tyky-tapahtumista. Työsuojelutoimikunnassa käytiin säännöllisesti läpi tiimien läheltä piti -tilanteet ja seurattiin tapaturmien ja sairauspoissaolojen kehitystä. Vakuutusyhtiön tilastoihin päätyneitä tapaturmia sattui kuluneena vuonna 8, mikä on selkeästi edellisvuotta vähemmän. Sairauspoissaolojen määrä oli kasvamaan päin. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset säilyivät edelliseen vuoteen verrattuna likimain ennallaan, mutta kustannusten jakautumisessa ennaltaehkäisevän ja sairaanhoidollisen toiminnan kesken on edelleen kehitettävää, jotta työterveyshuollon palvelut painottuisivat nykyistä enemmän ennaltaehkäiseviin toimiin, eivät niinkään sairaanhoitoon. Hoitokoti Venlan tiimi haastoi syyskuussa Kotikunnaan kaikki muut tiimit leikkimieliseen matalan kynnyksen liikuntakisaan, kirjaamaan jokaisen tiimiläisen kaikki liikuntasuoritukset kahden viikon ajalta. Haasteeseen tartuttiin innokkaasti, ja henkilökunnan liikuntatunteja kertyi kahden viikon aikana yhteensä 640. Venlan tiimi oli haastekisan ylivoimainen voittaja lähes 18 tunnin liikuntapanoksella henkilöä kohti. Haastekisaa jatketaan kuluvana vuonna. Toimintakertomusvuonnakin järjestettiin myös yhteisiä saunailtoja, käytiin teatterissa ja kevätretkellä sekä juhlittiin yhdessä henkilökunnan merkkipäiviä. Kulttuuri- ja liikuntaseteleitä tilattiin tuttuun tapaan, ja omat fysioterapeutit ohjasivat halukkaita Kotikunnaan kuntosalilaitteiden käytössä. Kunnossa kaiken ikää -ohjelmasta henkilökunnan ja vapaaehtoisten liikunnan edistämiseen saadulla avustuksella henkilökunnalle järjestettiin Pilates-kokeilu ja ylilääkäri Jan Sundellin luento lihasvoimaharjoittelun ja ravinnon merkityksestä ikääntyessä. Vapaaehtoisten kuntosaliopastus toteutui sekin KKI-avustuksen turvin. Kuntosali oli henkilökunnan vapaasti käytettävissä myös omaehtoiseen liikuntaan. Pikkujoulua juhlittiin Tarmon talolla yhdessä hallituksen jäsenten kanssa. 28

29 Kotikunnaan henkilökunta osallistui isolla joukolla LähiTapiolan tarjoamaan Sankarikoulutukseen, jossa kerrattiin ensiaputaitoja jokavuotiseen tapaan. Kouluttajana oli SPR:n Kati Lehtonen. Kuva oikealla: Kotikunnaan asukkaiden ja omaisten tyytyväisyyttä mitattiin taas vuoden lopussa. Hyvistä tuloksista iloittiin yhdessä pian vuodenvaihteen jälkeen. Tästä on hyvä jatkaa! 29