VUOSIKERTOMUS. TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYS ry

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2012 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYS ry

2 SISÄLLYS VUOSI 2012 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYKSESSÄ 3 YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS JA KOTIKUNNAAN TOIMINTAFILOSOFIA 4 YHDISTYKSEN HALLINTO 4 VARSINAINEN TOIMINTA Ryhmäkoti Kaisla 5 Päiväpaikka Villa 7 Hoitokoti Venla 8 Asuinkoti Kotikunnas 10 Sotainvalidien Asuinkoti 11 Sairaanhoidon vastuualue 12 Fysioterapia 12 PROJEKTI- JA KANSALAISTOIMINTA 13 Kunto-hanke 13 Muita hankkeita 14 Vapaaehtoistoiminta 15 KIINTEISTÖNHOITO JA RAVINTOHUOLTO 16 TALOUSHALLINTO 16 HENKILÖKUNTA JA TYÖYHTEISÖ 17 2

3 VUOSI 2012 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYS RY:SSÄ Kulunut vuosi oli työntäyteinen. Siihen sisältyivät mm. tehostetun palveluasumisen seudullinen kilpailutus, yksityisten ympärivuorokautisten sosiaalipalvelujen tuottamista koskevien lupien muuttaminen, omavalvontasuunnitelman laatiminen ja uuden laajennusosan suunnittelu. Seudullisessa kilpailutuksessa olivat mukana Turku, Naantali, Raisio ja Lieto. Solmimme sopimuksen tehostetusta palveluasumisesta ja vaativasta tehostetusta palveluasumisesta muistisairaille. Sopimus on voimassa vuoden 2017 kevääseen ja sisältää yhden optiovuoden. Palvelutoimintamme käyttöaste on pysynyt korkeana ja hankkeiden asiakasmäärät ovat kasvaneet. Syksyllä keräsimme taas kaikilta asiakkailta ja/tai asiakkaiden omaisilta kirjallisen palautteen, joka kertoi meidän onnistuneen tehtävässämme erinomaisesti. Suurimpana arkipäivän haasteena on meilläkin ollut hoitohenkilökunnan resurssien riittävyys vaihtelevissa tilanteissa, henkilöstön jaksaminen ja määräaikaisen työvoiman saanti lomien ja muiden poissaolojen ajaksi. Taloudelliset tekijät, erityisesti sopimushinnat, määrittelevät pitkälti henkilöstön resurssointia. Uskomme että hyvinvoivan, vetovoimaisen työyhteisön ylläpitäminen ja hyvän imagomme säilyttäminen vaikuttavat suoraan henkilöstön saatavuuteen. Olemme myös tehneet itseämme näkyväksi osallistumalla mm. rekrytointimessuille ja tapahtumiin. Omavalvontasuunnitelman laatiminen oli tärkeä prosessi. Kotikunnaan toimintaperiaatteet, käytännöt ja laatutekijät koottiin yksiin kansiin, ja ne ovat nyt myös asiakkaiden ja omaisten nähtävillä. Omavalvontasuunnitelma tukee toiminnan jatkuvaa arviointia ja kehittämistä, parantaa tiedonkulkua ja on oivallinen apuväline myös perehdyttämisessä. Kotikunnaan laajennusosan suunnittelu eteni toimintakertomusvuonna. RAY:n päätös olla tukematta investointiavustuksella ikäihmisten resurssikeskustilaa muutti alkuperäistä pohjapiirustusta merkittävästi, mutta uuden ryhmäkodin suunnittelu kuitenkin jatkui. ARAn rahoituspäätös on tätä kirjoitettaessa saatu. Uudisrakentaminen käynnistyy keväällä Myös kuluneena vuonna olemme toimineet vireänä ja näkyvänä kolmannen sektorin edustajana useilla eri foorumeilla ja suuntautuneet yhä enemmän myös Kotikunnaan ulkopuolelle. Asiakkaisiin, vapaaehtoisiin ja yhteistyökumppaneihin on solmittu paljon uusia kontakteja. Sosiokulttuurisen vanhustyön mallin toteuttaminen arjessa on tuonut ja edellyttänyt uusia, toimivia kumppanuuksia kulttuurin ja liikunnan saralta. Yhteistyö Turun kaupungin ja lähikuntien kanssa on ollut aktiivista myös kansalaistoiminnan osalta, ja vuorovaikutuksemme muiden vanhustyön järjestöjen ja toimijoiden kanssa vireää ja rakentavaa. Projektikoordinaattori Helena Norokallion valinta Vanhustyön Keskusliiton valtuustoon syksyllä 2012 toi yhdistyksellemme valtakunnan tasolla lisää näkyvyyttä ja uusia näköaloja. Myös opiskelijayhteistyömme on ollut monipuolista. Toimintakertomusvuonna Kotikunnaan asiakkaille toteutettiin yhdessä oppilaitosten kanssa useita teemapäiviä ja tempauksia, ja vuoden aikana 3

4 Kotikunnaassa toteutui liki 40 eri harjoittelujaksoa. Opiskelijapalaute kertoo meidän onnistuneen tarjoamaan harjoittelijoille hyvät puitteet ja myönteisen harjoittelukokemuksen. Vuosi on ollut haasteellinen, mutta sisältänyt samalla runsaasti onnistumisen kokemuksia. Yhdistyksen henkilökunta, vapaaehtoiset ja yhteistyökumppanit ovat mahdollistaneet sen, että olemme edelleen laadusta tinkimättä voineet toteuttaa yhdistyksen toiminta-ajatusta ja arvoja. Kiitos tästä kuuluu henkilökunnalle ja kaikille muille toimintaamme eri tavoin osallistuneille. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS JA KOTIKUNNAAN TOIMINTAFILOSOFIA Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää ikääntyvien tasa-arvoista hyvinvointia tarjoamalla yksilöllisiä kuntoutumis-, asumis-, hoiva- ja tukipalveluista sekä tukemalla kansalaistoimintaa. Arvomme ovat turvallisuus, arvonanto, yhteisöllisyys ja voimavaralähtöisyys. Keväällä 2011 yhdistys teki strategiset linjaukset vuoteen 2015 asti. Kotikunnaan arvolähtöinen toimintatapa heijastuu niin työntekijöihin, asukkaisiin, omaisiin kuin yhteistyösuhteisiinkin. Haluamme luoda kodinomaisen ympäristön, jossa jokainen voi kokea olevansa ainutkertainen, tunteva, kokeva ja omia valintoja tekevä, aktiivinen ja vastuullinen ihminen. Teoreettisena viitekehyksenämme ovat kuntoutumista tukeva hoitotyö ja sosiokulttuurinen vanhustyö. (kuva: Juha Joro) YHDISTYKSEN HALLINTO Turun Lähimmäispalveluyhdistyksessä päätösvalta on jäsenistöllä, joka käyttää päätösvaltaansa yhdistyksen varsinaisissa syys- ja kevätkokouksissa. Yhdistyksen syyskokouksessa valitaan puheenjohtaja vuodeksi kerrallaan ja hallituksen muut jäsenet kahdeksi vuodeksi niin, että puolet jäsenistä on vuosittain erovuorossa. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja seitsemän muuta jäsentä. Hallitus vastaa yhdistyksen strategisesta johtamisesta. Vuonna 2012 Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n puheenjohtajana toimi toiminnanjohtaja Petja Raaska ja varapuheenjohtajana ylihoitaja Hanna Vuorio. Hallituksen muut jäsenet olivat toimitusjohtaja Paula Keltaniemi, täydennyskoulutuspäällikkö Tiina Häkkinen, palvelupäällikkö Hanna-Mari Mäkelä, toimistoapulainen (el.) Marja Pirttisalo, tulosaluejohtaja Hannu Immonen ja lehtori 4

5 Heikki Suhonen. Hallituksen kokousten esittelijänä toimi toiminnanjohtaja Pilvi Heiskanen ja sihteerinä kehittämispäällikkö Eeva Selinummi. Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Seppo Repo. Kotikunnaan operatiivisesta johdosta on vastannut johtoryhmä, johon ovat toiminnanjohtajan lisäksi kuuluneet kiinteistöpäällikkö, projektikoordinaattori ja kehittämispäällikkö. VARSINAINEN TOIMINTA Ryhmäkoti Kaisla Kotikunnaan Ryhmäkoti Kaisla on kodinomainen tehostetun palveluasumisen yksikkö, joka edistää keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavien asukkaidensa toimijuuden ylläpysymistä. Kaisla on asukkaidensa koti, joka tarjoaa turvaa, hoivaa ja huolenpitoa ympärivuorokautisesti. Kaislan tilat ovat kahdessa kerroksessa, joissa molemmissa on 14 yhden hengen asuinhuonetta. Yläkerrassa on lisäksi yksi huone, jota voidaan käyttää joko pitkäaikaiseen tai lyhytaikaiseen asumiseen tarpeen mukaan. Molemmissa kerroksissa on yhteiset oleskelu-, ruokailu- ja saunatilat. Ryhmäkoti Kaisla on koko toimintansa ajan tarjonnut tehostettua palveluasumista, joten uusi seudullinen vaativan tehostetun palveluasumisen sopimus ei vaikuttanut oleellisesti toimintaan mutta mahdollisti useampien kuntien asukassijoitukset. Uudeksi kumppaniksi saatiin jo ennen seudullista sopimusta Liedon kunta. Toimintakertomusvuoden aikana Kaislan palveluita ostivat itse maksavien asiakkaiden lisäksi Turun, Raision ja Kaarinan kaupungit sekä Liedon kunta ja valtiokonttori. Vaativan tehostetun palveluasumisen palveluseteliasiakkaita ei Kaislassa vielä viime vuonna ollut. Hoitotyön näkökulmasta suurin uuden sopimuksen mukanaan tuoma muutos on hoidon yksiportaisuus: tavoitteena on hoitaa asukkaat samassa hoitoyksikössä loppuun asti. Tilanteista kuitenkin neuvotellaan asukaskohtaisesti, sillä muistisairaiden asiakaspaikoista on suuri kysyntä. Uuden sopimuksen myötä kaikki asiakkaat, sotainvalideja lukuun ottamatta, tekevät vuokrasopimuksen suoraan Kotikunnaan kanssa. Vuoden 2012 aikana Ryhmäkoti Kaislassa asui yhteensä 38 asukasta ja 3 lyhytaikaishoidon asiakasta. Asukkaiden keski-ikä oli 83 vuotta. Miesasiakkaiden osuus kasvoi ja on nyt 46 prosenttia. Tilastoitavia hoitopäiviä kertyi vuoden aikana yhteensä , mikä tarkoittaa yli 100 prosentin käyttöastetta 28 asiakaspaikkaan suhteutettuna. Korkean käyttöasteen selittää yläkerran yhden lisähuoneen vuokraaminen pitkäaikaiskäyttöön kesäkuusta alkaen. Turun osuus kaikista hoitopäivistä oli suurin, 52 prosenttia. Kaarinan kaupungin osuus oli 21 prosenttia, yksityisten asiakkaiden 13 prosenttia, Raision 7 prosenttia, sotainvalidien 6 prosenttia ja muiden osuus yhteensä prosentin luokkaa (Liedon kunta, Turun kaupungin ostama intervallihoito ja itse maksavien ostama intervallihoito). Asukkaiden vaihtuvuus on toimintavuoden aikana ollut vähäistä; esimerkiksi yläkerrassa on vapautunut huone viimeksi maaliskuussa

6 Kaislan perustehtävä on pysynyt ennallaan ja resursseja on kohdennettu hyvään perushoitoon, asukkaiden turvallisuudentunteen luomiseen ja sopivasti virikkeelliseen arkeen. Toimintavuoden aikana on toteutettu laadukasta hoitoa ja huolenpitoa asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioiden ja panostettu sosiokulttuurisen hoitotyön mallin juurruttamiseen sekä avoimeen arvokeskusteluun. Kaislan kehittämispäivässä ja palavereissa pohdittiin muun muassa sitä, miten Kotikunnaan arvot näkyvät Kaislan arjessa. Yhteisesti sovittiin arvoihin perustuvasta hoidosta, johon kaikki sitoutuvat. Kaislassa on käyty myös eettistä keskustelua asukkaiden hyvästä hoidosta. Toimintavuoden aikana on paneuduttu myös laadukkaiden apuvälineiden hankintaan, ja prosessi jatkuu edelleen. Kaislan hoitajat osallistuivat toimintavuoden aikana uusien toimintatapojen kehittämiseen. Ensi vuoden yksikkökohtaiset kehittämiskohteet ovat nousseet henkilökunnalta itseltään ja vastaavat arjen haasteisiin. Samalla henkilökunnan vaikuttamismahdollisuudet ja sitoutuminen kehittämiseen lisääntyvät. Vapaaehtoiset ovat tänäkin vuonna rikastuttaneet asukkaiden arkea Kaislassa. Vapaaehtoisten antama arvokas aika on mahdollistanut muun muassa ulkoilua ja talon tapahtumiin osallistumista. Kulttuuriystävät ovat käyneet asukkaidemme kanssa muun muassa Taidemuseossa, oopperaesityksessä Brinkhallin kartanossa ja kauneimpia joululauluja kuuntelemassa Turun tuomiokirkossa. Musicarehankkeen yhteisömuusikot ovat käyneet viikoittain pitämässä yksilö- ja ryhmämuotoisia musiikkihetkiä. Muutama Kaislan asukas on osallistunut säännöllisesti myös kuvataiteilijan ohjaamaan taideryhmään. Fysioterapeutin ohjaama tuolijumppa on kuulunut asukkaiden viikko-ohjelmaan, ja osa asukkaista on käynyt talon fysioterapeutilla myös yksilökuntoutuksessa. Kaislan asukkaiden kesän kohokohtia olivat muun muassa juhannustanssit Uittamon tanssilavalla sekä Taiteiden yö - tapahtuma Kotikunnaan pihalla. Kaislan asukkaiden ja omaisten yhteistä puurojuhlaa vietettiin joulukuussa jo toisen kerran tunnelmallisesti ryhmäkodin omissa tiloissa. (kuva: Kotikunnas) Ryhmäkoti Kaislan vakituinen henkilökunta on pysynyt samana, mutta useat äitiys- ja hoitovapaat ovat vaikuttaneet hoidon vastuusuhteisiin. Vapaiden sijaisiksi olemme saaneet sitoutuneita pitkäaikaisia sijaisia, mikä tukee arjen sujuvuutta. Lyhtyaikaisten sijaisuuksien järjestäminen on ollut ajoittain haasteellista ja edellyttänyt hoitohenkilökunnalta joustamista. Hoitopalaverimallia omaisten ja omahoitajan välillä on kehitetty ja työ jatkuu. Toimintavuoden aikana aloitettiin omaisten kanssa säännölliset hoitopalaverit, joilla tuetaan omaisten osallisuutta ja joissa sovitaan yhdessä hoidon tavoitteista. Syksyllä pidettiin omaistenilta, jossa keskusteltiin sosiokulttuurisen hoitotyön toteutumisesta Kaislassa. Omaisten tyytyväisyyskysely tehtiin taas syksyllä. 6

7 Vastausprosentti oli lähes 70 ja palaute erittäin hyvää. Myös kehittämisehdotuksia esitettiin, ja niihin pyritään vastaamaan. Päiväpaikka Villa Kotikunnaan Päiväpaikka Villan toiminta on suunnattu kotona asuville muistisairaille. Päivätoiminta on tavoitteellista, kuntouttavaa ja toimijuutta ylläpitävää. Villa on auki arkisin kahdeksasta kolmeen. Päiväpaikka tarjoaa aktiivista tekemistä ja tukee sekä omaisia että Turun kaupungin kotihoitoa. Asiakkaat ohjautuvat päivätoimintaan Turun kaupungin päivätoiminnan palveluohjaajan kautta; lähetteen tekee joko muistihoitaja tai kotihoitotiimi. Kotikunnaan päivätoiminnalla on yli 20-vuotinen historia. Kuluneena vuonna Päiväpaikka Villassa kävi 37 eri asiakasta, joista 26 oli naisia ja 11 miehiä. Hoitopäiviä kertyi yhteensä Asiakkaiden keski-ikä oli 82 vuotta: nuorin oli 63-vuotias ja vanhin 96-vuotias. Päiväkohtainen asiakasmäärä pyrittiin toimintakertomusvuonna nostamaan yhteentoista. Vuoteen 2011 verrattuna tilanne paranikin huomattavasti: Villassa oli nyt asiakkaita keskimäärin yhdeksän päivässä. Asiakkaiden kuntoisuuden muutokset aiheuttivat poissaoloja ja vaihtelua päivittäisiin asiakasmääriin. Ennen päivätoiminnan alkua Villan henkilökunta käy kotikäynnillä asiakkaan luona. Kotikäynnillä tutustutaan asiakkaaseen, motivoidaan asiakasta aloittamaan päivätoiminta, nähdään kotitilanne ja tutustutaan usein samalla myös lähiomaiseen. Toiminnan alussa asukkaalle pyritään laatimaan yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma, mutta nykyinen koko taloa palveleva suunnitelman perusrunko soveltuu huonosti päivätoiminnan asiakkaille. Vuoden 2013 kehittämiskohteeksi onkin nostettu kuntoutussuunnitelman kehittäminen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Päivätoiminnan asiakkaille tehdään muistitesti vähintään kerran vuodessa tai tilanteen muuttuessa. Muistia ja toimijuutta arvioidaan säännöllisesti, ja muutoksista ilmoitetaan tarvittaessa omaisille ja/tai kotihoidolle. Päiväpaikassa tuetaan asiakkaan toimintakykyä, tuodaan vaihtelua arkeen ja tarjotaan mukavaa yhdessäoloa sekä mielekästä tekemistä. Päivään sisältyy monipuolisia virike- ja liikuntatuokioita. Muistia ylläpidetään viriketuokioissa, ja fysioterapeutti ohjaa ryhmäliikuntaa päivittäin. Pienryhmiä toteutetaan säännöllisesti asiakkaiden mieltymysten tai kognitiivisten taitojen mukaan. Kokonaisvaltaista kuntouttavaa hoitoa tukevat Kotikunnaassa tarjottavat parturi- ja fysioterapiapalvelut sekä talossa käyvä jalkahoitaja. Turun kaupungin rahoittamien päiväpaikkojen toimintatapoja yhtenäistettiin edelleen. Toimintakertomusvuonna aloitettiin päiväpaikkojen väliset työntekijävaihdot. Villan ja Pääskynpesän välinen vaihtoviikko synnytti molemmin puolin hyviä ideoita toiminnan kehittämiseen. Osastovastaava tapasi säännöllisesti muiden päiväpaikkojen vastaavia, muistisairaiden päivätoiminnan palveluohjaajaa ja kaupungin muistihoitajia. Myös päiväpaikkojen henkilökunnan välisiä tapaamisia on järjestetty. Kotihoitotiimien kanssa on tehty yhteistyötä, ja Villan henkilökunta on lisäksi osallistunut hoitopalavereihin. Asiakkaiden kuljetusten siirtyminen loppuvuonna Turun kaupungin logistiikan alaisuuteen ei heikentänyt toimintaa, ja sama kuljettaja sai jatkaa Villan kuljetuksissa. 7

8 Villan asiakkaat osallistuivat toimintakertomusvuonna aktiivisesti Kotikunnaassa järjestettyihin juhla- ja ohjelmatilaisuuksiin. Musicarehankkeen yhteisömuusikot kävivät säännöllisesti Villassa, ja osa asiakkaista osallistui myös taideryhmään. Vapaaehtoiset ovat järjestäneet Villassa mm. bingoa ja ulkoilleet asiakkaiden kanssa. Vuoden suurimpia kohokohtia oli Turun AMK:n sosionomiopiskelijoiden järjestämä projekti, jossa yhdistettiin eri sukupolvia yhteisellä toiminnalla. Projektiin osallistuneista päiväkodin lapsista tuli monille kerholaisillemme läheisiä. Syksyn aikana nepalilainen vaihto-opiskelija toi kansainvälisyyttä Villan arkeen ja toteutti asiakkaiden kanssa voimaannuttavaa valokuvaprojektia. Teemaviikkoja jatketaan myös tulevaisuudessa. Kuluneena vuonna käytiin säännöllisesti retkillä Kotikunnaan ulkopuolella. Vuoden aikana vierailtiin mm. Brinkhallin kartanossa, kasvitieteellisessä puutarhassa, Logomossa, Tuorlassa sekä jokirannassa Jokke Jokijuna - ajelulla. Ahvenanmaan Piknik-risteilyllä käytiin kaksi kertaa, jotta mahdollisimman moni asiakas pääsi osallistumaan. Kesällä nautittiin tuttuun tapaan Villan järjestämistä juhannustansseista Uittamon lavalla. Päiväpaikkojen yhteistä joulujuhlaa vietettiin tänä vuonna Meri-Karinassa. (kuva: Kotikunnas) Toimintavuoden aikana pidettiin kaksi omaisteniltaa. Syksyn teemana oli muistisairauden eteneminen ja lääkitys. Aiheesta kertoi muistihoitaja. Asiakkaiden ja läheisten yhteistä glögi-iltaa vietettiin marraskuun lopussa. Hoitokoti Venla Hoitokoti Venlassa on jo yli 20 vuoden ajan hoidettu muistisairaita sairauden eri vaiheissa. Venlan toiminta jakaantuu Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ostamaan pitkäaikais- ja lyhytaikaishoitoon. Toimintakertomusvuonna Venlassa oli yhteensä 18 asukaspaikkaa, joista 13:ssa oli pitkäaikaissairaanhoidon asiakkaita ja viidessä lyhytaikaishoidon asiakkaita. Vuonna 2012 pitkäaikaishoidon tilastoitavia hoitopäivä oli Eri asiakkaita oli 17 ja heidän keski-ikänsä oli 80 vuotta. Pitkäaikaishoidon käyttöaste oli 99 prosenttia. Lyhytaikaishoidon tilastoitavia hoitopäiviä kertyi toimintakertomusvuonna Hoitojaksot ovat vaihdelleet muutamasta päivästä kuukauteen. Lyhytaikaishoidossa oli toimintakertomusvuonna 71 eri asiakasta, joista 63 prosenttia oli naisia ja 37 prosenttia miehiä. Lyhytaikaishoidon kaikkien asiakkaiden keski-ikä oli 80 vuotta. Lyhytaikaishoidon käyttöaste oli lähes 97 prosenttia. Käyttöastetta ovat edellisvuoteen verrattuna jonkin verran laskeneet asiakkaiden äkilliset hoitojakson peruuntumiset ja asiakkaan joutuminen sairaalahoitoon kesken hoitojakson. Osa lyhytaikaishoidon asiakkaista kävi säännöllisesti hoitojaksoilla Hoitokoti Venlassa, mutta asiakkaista 35 oli hoitojaksolla vain kerran. 8

9 Venlan työntekijät ovat kuluneen vuoden aikana keskittyneet asukkaiden laadukkaaseen ja yksilölliseen hoitoon asukkaiden turvallisen ja hyvän arjen toteutumiseksi. Aktiivinen huomiointi asukkaiden muuttuneissa tilanteissa on tehostunut, ja kirjaamiseen ja hyvään raportointiin on kiinnitetty erityisesti huomiota. Venlan työntekijät ovat ottaneet toimintakertomusvuoden aikana käyttöön autonomisen listantekomallin, jonka tarkoituksena on ollut työviihtyvyyden lisääminen. Itsenäinen työvuorosuunnittelu on vaatinut aikaa ja työntekijöiden sitoutumista. Omaisten tukeminen ja ohjaus on ollut keskeinen osa hoitajien työtä myös toimintakertomusvuonna. Pitkäaikaisten asukkaiden omaisten ilta pidettiin syksyllä, ja ennen joulua Venlan pitkäaikaiset asukkaat omaisineen viettivät yhteistä puurojuhlaa Kotikunnaassa. Hoitokoti Venlan asukkaiden arkea ovat rikastuttaneet monet Kotikunnaan tilaisuudet ja tapahtumat. Perinteiseen tapaan osallistuttiin juhannustansseihin Uittamon lavalla. Venlan asukkaille on järjestetty säännöllisesti fysioterapeutin ohjaamaa tuolijumppaa, ja yhteisömuusikot ovat vierailleet Venlassa säännöllisesti. Yhteiset musiikkituokiot musiikkialan ammattilaisten kanssa ovat olleet antoisia ja tuoneet iloa asukkaiden arkeen. Yhteistyö Sanataideyhdistyksen kanssa on ollut tiivistä: Sekä sanataideryhmä että muut kokoontumiset sanataiteilijoiden kanssa ovat tarjonneet Venlan asukkaille elämyksiä. Syksyllä muutamia Venlan asukkaita osallistui Kotikunnaan asukkaille järjestettyyn taideryhmään. Kotikunnaan omat vapaaehtoistyöntekijät ovat koko vuoden ajan käyneet Venlassa useita kertoja viikossa. He ovat tukeneet asukkaiden kuntouttavaa hoitotyötä mm. ulkoilemalla aktiivisesti asukkaiden kanssa. Yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa he ovat mahdollistaneet useampien asukkaiden osallistumisen Kotikunnaan yhteisiin tapahtumiin. (kuva: Kotikunnas) Myös Venlan asukkaiden omaisille tehtiin tyytyväisyyskysely vuoden lopussa. Kyselylomake lähetettiin myös niille lyhytaikaisasiakkaiden omaisille, joiden läheinen on ollut toimintakertomusvuonna hoitojaksolla Venlassa kolme kertaa tai enemmän. Pitkäaikaishoidon asiakkaiden omaisista kyselyyn vastasi 55 prosenttia, lyhytaikaishoidon asiakkaiden omaisten vastausprosentti oli 80. Valtaosaltaan omaiset olivat hyvin tyytyväisiä läheisensä Venlassa saamaan hoitoon ja huolenpitoon. Palautteen perusteella myös lyhytaikaishoidossa olevien asiakkaiden omaisille on päätetty järjestää omia omaisteniltoja, koska ne koetaan tärkeiksi. 9

10 Asuinkoti Kotikunnas Asuinkoti Kotikunnaassa on 40 yli 65-vuotiaille tarkoitettu palveluasuntoa, joista osassa asuu sotainvalideja. Toimintakertomusvuonna Asuinkodissa on tarjottu ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista myös palveluseteliasiakkaille. Vuoden 2012 aikana Kotikunnaan palveluasunnoissa asui 43 eri asukasta, joiden keski-ikä oli 87 vuotta. Vuoden lopussa Asuinkodissa asui 38 asukasta, joista naisia oli 24 ja miehiä 14. Kuudessa asunnossa asui pariskunta. Heinäkuusta alkaen Kotikunnaassa on asunut myös yksi tehostetun palveluasumisen palveluseteliasiakas. Kotikunnaassa noudatetaan kuntoutumista edistävää hoitotyötä asukkaiden jäljellä olevien voimavarojen tukemiseksi ja ylläpitämiseksi. Tukea tarjotaan jokaisen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen: asukkaan oma tahto ratkaisee viime kädessä sen, miten häntä hoidetaan. Asukkaat osallistuvat omaa arkeaan ja hoitoaan koskeviin päätöksiin, ja he voivat vaikuttaa harrastus- ja vapaaajantoiminnan sisältöihin tuomalla ajatuksiaan ja kehittämisehdotuksiaan esiin suullisesti tai vastaamalla säännöllisesti järjestettäviin tyytyväisyyskyselyihin. Palveluasuntoihin muuttavat sitoutuvat ostamaan peruspalvelupaketin, joka sisältää kaikille yhteisen perusosan. Asukkaille laaditaan henkilökohtainen palvelusopimus, joka suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden mukaan ja jota muutetaan palvelutarpeen muuttuessa. Asukkaat voivat halutessaan käyttää viikoittain yksityislääkärin palveluita. Siivouksen ja kotona tehtävän henkilökohtaisen lisäpalvelun kustannuksista asukas voi hakea Kelalta kotitalousvähennystä. Asuinkodin vuokria, ateriamaksuja ja peruspalvelupaketin hintaa korotettiin kesäkuussa maltillisesti. Kotikunnaan arki on ollut vaihtelevaa ja virikkeellistä: vapaa-ajan tarjontaa on ollut runsaasti. Asukkaita on kannustettu osallistumaan monipuolisesti tarjolla olevaan toimintaan. Viikoittain on järjestetty mm. tuoli- ja vesijumppaa, askartelutuokioita, konsertteja ja lotto. Martinseurakunta on tuttuun tapaan pitänyt kerran kuukaudessa hartaushetken. Loppuvuodesta tehtyyn palautekyselyyn vastasi reilu puolet asukkaista. Vastausprosentti on viime vuosina selvästi laskenut. Kyselyyn vastanneet olivat tyytyväisiä palveluihin: keskiarvot vaihtelivat välillä painottuen nelosen paremmalle puolelle (asteikko 1-5, jossa 5 paras ja 1 huonoin). Asukkaat ottivat tuttuun tapaan aktiivisesti kantaa asioihin ja esittivät kehittämisehdotuksia, joihin vastataan mahdollisuuksien mukaan. Esim. tiedottamiseen muuttuvista palveluista ja ohjeista oltiin vähemmän tyytyväisiä kuin vuosi sitten, ja tämä on nyt nostettu kehittämiskohteeksi. (kuva: Kotikunnas) 10

11 Sotainvalidien Asuinkoti Toimintakertomusvuoden aikana Sotainvalidien asuinkodissa asui seitsemän eri sotainvalidia, joiden keski-ikä oli 88 vuotta. Vuoden 2012 lopussa Asuinkoti Kotikunnaassa asui kuusi sotainvalidia. Viime vuonna Kotikunnaaseen muutti yksi uusi sotainvalidiasiakas, ja yksi siirtyi loppuvuodesta Kotikunnaan toiseen asumispalveluyksikköön. Sotainvalideja on hoidettu yksilöllisesti kaikissa toimintakykyluokissa. Valtiokonttorin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan olemme voineet tarjota sotainvalideille myös lyhytaikaishoitoa. Tätä mahdollisuutta on käyttänyt kaksi asiakasta: lyhytaikaishoidon päiviä kertyi vuoden aikana 124. Pitkäaikaishoidossa olevien sotainvalidien tilastoitavia hoitopäiviä oli yhteensä Kotikunnaan oma henkilökunta on tuottanut sotainvalidien tarvitsemat kodinhoito-, ravinto- ja terveyspalvelut. Sotainvalidien ympärivuorokautiseen hoitoon ja huolenpitoon osallistuu kotipalvelutiimin ohella myös Kotikunnaan muu henkilökunta: kokonaisvaltaisen, yksilöllisen hoidon toteutuminen on varmistettu moniammatillisella yhteistyöllä. Sotainvalidien hoidon tarpeet ovat vaihdelleet vuoden aikana ja tuoneet omat haasteensa hoidon toteutukseen. Yksilölliset toiveet huomioidaan, koskivat ne sitten asumisviihtyvyyttä tai toiveita hoidosta nyt ja tulevaisuudessa. Lääkärin vastaanotto on pidetty kerran viikossa. Sotainvalidit ovat voineet keskustella lääkärin kanssa myös Hoitokoti Venlan ja Ryhmäkoti Kaislan lääkäripäivinä. Moniammatillinen työryhmä on kokoontunut kolmen kuukauden välein. Siihen ovat kuuluneet lääkäri, fysioterapeutti, sairaanhoitaja ja omahoitaja. Sotainvalidien Asuinkodin arki on ollut vaihtelevaa ja vapaa-ajantarjonta monipuolista. Perinteiseen tapaan asukkailla on ollut viikoittain mm. tuolijumppaa, vesijumppaa, askartelutuokioita, konsertteja ja lotto. Sotainvalideja on innostettu mukaan Kotikunnaan yhteisiin tapahtumiin, ja he ovatkin olleet aktiivisesti mukana, jokainen oman vointinsa mukaan. Kotikunnaan omat vapaaehtoiset ovat olleet vahvasti mukana sotainvalidiasiakkaiden arjessa (esim. yhteiset iltapäiväkahvit Kotikunnaan kanttiinissa). Sotainvalidiasiakkaiden kanssa on kokoonnuttu keväällä ja syksyllä yhteisen kahvipöydän ääreen vaihtamaan kuulumisia ja keskustelemaan asumiseen, aterioihin ja viriketoimintaan liittyvistä toiveista. Sotainvalideille ja heidän omaisilleen tehtiin syksyllä tyytyväisyyskysely tuttuun tapaan. Sotainvalideilta saatiin vain kolme vastausta, samoin heidän omaisiltaan. Sekä asiakkaat että omaiset olivat hoitoon ja palveluihin erittäin tyytyväisiä, ja lähes kaikki keskiarvot asettuivat selvästi yli 4:n (asteikko 1-5, jossa 5 paras ja 1 huonoin). Sotainvalidien fysioterapiapalvelut on tuotettu Kotikunnaan omana toimintana. Fysioterapiassa on huomioitu asukkaan kokonaisvaltainen toimintakyky ja pyritty vahvistamaan jäljellä olevia voimavaroja. Kuntosalilaitteet ovat olleet myös sotainvalidien käytössä, ja laitteiden käyttöön on saanut halutessaan opastusta. Vivago hyvinvointirannekkeet ovat tuoneet lisäturvaa ja mahdollistaneet myös muistisairaiden sotainvalidien turvallisen asumisen asuinkodissa. Sotainvalidit ovat voineet käyttää parturin palveluita kerran kuukaudessa veloituksetta ja jalkahoitajan palveluja tarvittaessa. 11

12 Sairaanhoidon vastuualue Sairaanhoidon vastuualueen tärkeimmät kehittämisalueet ovat tänäkin vuonna olleet lääkehoidon koulutus, lääkehoidon osaamisen varmistaminen ja asukkaiden perushoitoon liittyvät asiat. Tiimeissä on käyty myös eettistä keskustelua Kotikunnaan arvoista ja asukkaiden arkeen liittyvistä teemoista. Lääkepoikkeamaraportit on koottu kahdesti vuodessa; ne käsitellään tiimeissä ja hoidon johdon palavereissa. Kotikunnaassa toimii kaksi yksityistä lääkäriä. Venlan pitkäaikainen lääkäri käy joka toinen viikko Venlassa ja viime vuonna aloittanut lääkäri hoitaa Ryhmäkoti Kaislan ja Asuinkodin asukkaita ja sotainvalideja. Lääkäripalvelut ovat toimineet hyvin. Vuoden aikana Wiklundin apteekki järjesti kahdesti lääkekoulutusta henkilökunnallemme, erikseen vakituisille ja kesätyöntekijöille. Kaupungin diabeteshoitaja kävi luennoimassa hoitajille diabeteksen hoidosta, ja Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri järjesti yhdyshenkilöille hygieniakoulutuksen uusimmista hygieniaohjeistuksista. Yksiköiden sairaanhoitajat suorittivat kuluneena vuonna EA1 -kurssin. Myös Kotikunnaan sairaanhoitajien yhteiset tapaamiset ovat jatkuneet ja niissä on kehitetty yhtenäisiä toimintatapoja. Sairaanhoidon vastuualueesta ja sen kehittämisestä huolehtii sairaanhoidon vastaava. Hän toimii myös Kotikunnaan harjoittelijakoordinaattorina. Fysioterapia Kotikunnaan oma fysioterapiatoiminta jatkui vuonna 2012 Turun kaupungin kanssa solmitun puitesopimuksen mukaisesti. Fysioterapian asiakkaina oli Kotikunnaan vuokra-asukkaita, sotainvalideja, Kotikunnaan osastojen itse maksavia asiakkaita, veteraanikuntoutuspäätöksen saaneita Kotikunnaasta ja talon ulkopuolelta sekä Kotikunnaan ulkopuolelta tulevia itse maksavia asiakkaita. Asiakasvastaanottoja oli kuluneena vuonna 892, joista kotikäyntejä oli 319. Kotikunnaassa järjestettiin päivittäin liikuntaryhmiä kuten tuolijumppaa ja vesijumppaa. Kotikunnaan asukkaiden jumppakertoja lisättiin yhdestä kolmeen, ja ryhmät ovat olleet erittäin suosittuja. Kotona asuville vanhuksille aloitettiin vesijumppa osana Turun kaupungin tukemaa liikuntahanketta. Ikääntyneille maahanmuuttajille aloitettiin vesijumpparyhmä ja uimakoulu yhteistyössä Kota-hankkeen / Muistojen koti-hankkeen, KKI- hankkeen ja kaupungin hankkeen kanssa. Kotona asuville ikääntyneille oli kesällä tarjolla kesäliikuntaa, johon kuului ulkopelejä, sauvakävelyä ja vesijumppaa. Liikuntamahdollisuuksia markkinoitiin lehdissä ja kotisivuilla. (kuva: Satu Aalto) 12

13 Yhdessä Omaishoitokeskuksen kanssa toteutimme edelleen Kunnossa Kaiken Ikää -hanketta Luolavuoren Ikiliikkujat. Se sisälsi mm. Kotikunnaassa pidettäviä liikuntaryhmiä ja vapaaehtoisten vesijumppaa. Ikääntyneiden erityisryhmien liikunnan järjestämiseen olemme saaneet myös Turun kaupungin liikuntalautakunnan avustuksen. Erilaisia liikuntaryhmiä Kotikunnaassa kokoontui vuoden 2012 aikana 419 kertaa ja asiakaskäyntejä kirjattiin yhteensä Lisäksi kokoontui Kunto-projektin ryhmiä. Kotikunnaan fysioterapeutti suoritti toimintakertomusvuonna Bobath-koulutuksen. Vuonna 2012 uutta oli ennen kaikkea ikääntyneiden maahanmuuttajanaisten tuleminen mukaan toimintaan. Yhteistyö on sujunut hyvin. Liikuntaryhmässä on ollut hyvä henki ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä ja kiitollisia. PROJEKTI- JA KANSALAISTOIMINTA Kunto-hanke RAY:n rahoittama Kunto-hanke jatkui kumppanuushankkeena Laitilan Vanhaintuki ry:n kanssa. Tärkeänä yhteistyökumppanina on myös Suomen Kinestetiikkayhdistys ry. Turussa toimi osahanke Varjosta valoon ja Laitilassa Tasapainoinen Laitila. Mynämäelle toimintaa ei laajennettu, koska asiakkaita on Turku - Laitila alueella jonoiksi asti, ja Mynämäellä käynnistyi muu hanketoiminta. Kunto-hankkeessa työskenteli suunnitellusti viisi työntekijää, joista kolme Turussa ja kaksi Laitilassa. Toimintakertomusvuonna Turussa tehtiin 1298 kuntoutuskotikäyntiä ja Laitilassa 810. Aktivointikäyntejä oli Turussa 251. Kunto-hankkeeseen sisältyi suunnitelman mukaan kotikuntoutusta, ryhmätoimintoja, aktivointikäyntejä ja vapaaehtoistoimintaa. Uusia vapaaehtoisia saatiin mukaan Kortteliryhmien vetäjiksi ja kotiasiakkaiden ulkoilukavereiksi. Toimintamallia kehitettiin aktiivisesti ja sen vaikuttavuutta seurattiin Sofienetohjelmaa hyödyntäen. Tutkimus Kunto-hankkeen taloudellisista vaikutuksista ei toteutunut, vaikka yhteyksiä oppilaitoksiin saatiinkin luoduksi. Aktiiviset ohjausryhmät kokoontuivat säännöllisesti Turussa ja Laitilassa. Järjestimme yhteisen piknikristeilyn molemmille ohjausryhmille. Päivä oli tarpeellinen, jotta Laitilan ja Turun osallistujat saivat hankkeesta kokonaiskuvan. Psykososiaalisista ongelmista kärsiville ikääntyville suunnattu HyMy -ryhmä jatkui edelleen osana Kuntotoimintaa ja mukaan löydettiin kaksi vapaaehtoista ohjaajaa. Ystäväpiiri-toiminta aloitettiin osana hanketta. Koulutimme kaksi ystäväpiiriohjaajaa, joista toinen on vapaaehtoinen. Kortteliryhmä Nättinummessa aloitti toimintansa ja ryhmä koettiin erittäin tarpeelliseksi. Ryhmä kokoontui 11 kertaa ja käyntejä kirjattiin yhteensä 254. Mukaan saatiin kaksi vapaaehtoista, jotka tekivät yhteensä 51 vapaaehtoistuntia. Vapaaehtoisten löytämiseksi tehtiin aktiivista yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa eri kaupunginosissa. Laitilassa toimi kuusi kortteliryhmää, jotka kokoontuivat 48 kertaa. Käyntejä oli yhteensä 1023 ja eri asiakkaita yhteensä

14 Laitilassa järjestettiin osana hanketta mm. karkauspäivän tapahtuma ja Iloinen iltapäivä. Tapahtumiin osallistui 40 ikäihmistä. Muistiviikolla pidetty tapahtuma keräsi 50 osallistujaa. Vappuviikolla Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Valli ry:n puheenjohtaja Vappu Taipale vieraili Laitilassa. Tapahtumassa oli osallistujia tuvan täydeltä, noin 60 henkilöä. Vappu Taipale kertoi ajankohtaisista aiheista ikänäkökulmasta ja toi vertailunäkökulmia muiden maiden ikäihmisten oloihin. Kunto-hankkeessa oli mukana useita opiskelijoita ja harjoittelijoita. Muita hankkeita Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Varsinais-Suomen Taidetoimikunnan rahoittama ILOA! hanke jatkui edelleen kehittäen Kulttuuriystävätoimintaa ja uutena Taideapteekki -toimintaa. Myös Laulava joulukortti tempaus kotona asuville vanhuksille toteutettiin. Kulttuuriystävätoiminnan organisointi siirtyi vuoden 2012 alussa SPR:lle, mutta yhdistyksemme jatkoi mukana toiminnan kehittäjänä, kouluttajana ja Kulttuuriystävien aktiivisena tilaajana. Olimme toimintakertomusvuonna mukana myös Turun kaupungin hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmän alaisessa ikääntymisen työryhmässä. Sanataideyhdistyksen kanssa jatkoimme yhteistä hanketoimintaa. Ikääntyneiden Taiteiden yö -perinnettä jatkettiin niin ikään. Turun kaupungin peruspalvelulautakunta tuki ikääntyneiden osallistavaa ja elämänlaatua edistävää kulttuuritoimintaa. Kuulumme Musicare-verkoston hankkeiden johtoryhmään ja työryhmiin. Yhteisömusiikkipedagogitoiminta jatkui Kotikunnaassa viikoittain. Kotikunnas tarjosi Turun AMK:n Hyvä arki vanhukselle hankkeessa harjoitteluympäristön taideakatemian opiskelijoiden toteuttamalle musiikki-interventiolle. Musiikkiryhmät kokoontuivat Ryhmäkoti Kaislassa ja Päiväpaikka Villassa. Projektikoordinaattori toimi ylempää AMK-tutkintoa suorittavan opiskelijan mentorina, ja hankkeessa valmistui kaksi opinnäytetyötä ja hankejulkaisu. Toimintakertomusvuonna Kotikunnaan tiloissa käynnistyi Daisy Eläkeläiset ry:n hallinnoima ja yhdessä Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n kanssa toteuttama KOTA-projekti (Muistojen koti). Sen kohderyhmänä ovat ikääntyneet Suomeen muuttaneet naiset. Ensimmäisenä toimintavuotena Kotikunnaaseen avattiin kohtaamispaikka Muistojen koti. Toimintamuotoja olivat mm. vesijumppa, uimakoulu, askartelukerho, Afternoon Tea ja sairaanhoitajan teematunnit. Yhteisiä tapahtumia ja juhlia järjestettiin. Kotikunnaan asukkailta ja kotipalvelun henkilökunnalta koottiin Muistojen koti hankkeen alkamiseen liittyvää palautetta. Asukkaat ja henkilökunta ovat suhtautuneet uuteen toimintaan ja asiakkaisiin suurelta osin hyvin myönteisesti ja kiinnostuneesti ja he ovat osallistuneet aktiivisesti Muistojen kodin tapahtumiin. (kuva: Kotikunnas) 14

15 Hankkeiden viitekehyksenä on edelleen ollut sosiokulttuurinen vanhustyö, ja olemme korostaneet toimijuuden näkökulmaa. Hankkeiden arvioinnin suunnittelussa ja tavoitteiden asettelussa on sovellettu sosiaalisen tilinpidon menetelmiä, mutta varsinaista tilinpäätöstä ei ole tehty. RAY:n muuttuneet arviointikriteerit ja vaikuttavuusselvitykset ovat helpottaneet työtä tässä suhteessa. Arvioinnissa olemme tehneet runsaasti yhteistyötä oppilaitosten kanssa, ja hankkeissa on ollut mukana useita harjoittelijoita. Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi huomioitiin osallistumalla Vanhustyön Keskusliiton Neljän polvet treffit -toimintaan. Huomioimme tuttuun tapaan myös Vanhustenviikon ja Vapaaehtoisten päivän. Ikäinstituutin koordinoima Ikääntyneen kulttuuriverkko -hanke ei saanut avustusta RAY:lta. Evivahankkeen kanssa teimme yhteistyötä, mutta rahoitusta ei sitä kautta saatu. Vapaaehtoistoiminnan resurssikeskuksen perustaminen Turkuun ei toteutunut eikä rahoitusta siihen saatu. Myös Kansalaisareenan hallinnoima laatuyhteistyöhanke jäi ilman rahoitusta. Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoiminta jatkui aktiivisena osana Kotikunnaan päivittäistä toimintaa. Vapaaehtoisten tekemiä käyntejä kirjattiin vuoden aikana 877 ja tunteja lähes Uusia vapaaehtoisia löysimme erityisesti Kunto-hankkeeseen ja ryhmien ohjaajiksi. Vapaaehtoiset ovat olleet vanhusten ulkoilukavereina, vetäneet kerhoja ja ryhmiä, saattaneet vanhuksia tapahtumiin ja vetäneet bingoa, musiikkihetkiä ja askartelua. Arjessa läsnäolo ja vanhusten kohtaaminen on ollut ensiarvoisen tärkeää. Hyödynsimme myös muiden toimijoiden palveluita (mm. Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen hallinnoima hanke Vapaaehtoisavustajat muistiasiakkaille ja Kulttuuriystävät), ja yhteistyö Turun Seudun Työttömät ry:n kanssa jatkui edelleen hyvänä. Vapaaehtoistoiminnan kursseja järjestettiin kaksi, joista Kulttuuriystävä-kurssi SPR:n organisoimana. Peruskurssi järjestettiin yhdessä muiden vanhustyön toimijoiden kanssa. Jatkokurssi pidetään vuonna Osallistuimme Hansassa pidettyihin vapaaehtoistoiminnan messuihin järjestäjinä ja esittelijöinä. Turun kaupunginhallitus tuki messuja ja vapaaehtoistoimintaa avustuksin. Kotikunnaassa kokoontui Vapaaehtoisen vanhustyön kehittämisryhmä. Olimme aktiivijäsenenä Turun Valikko-ryhmässä ja osallistuimme valtakunnallisiin ja kansainvälisiin (CEV) vapaaehtoistoiminnan foorumeihin. Vapaehtoisille järjestettiin saunailta, joulujuhla, kevätruokailu ja säännölliset tiimipalaverit. Vapaaehtoisilla oli mahdollisuus osallistua Kotikunnaassa pidettyihin koulutuksiin ja tapahtumiin. Ystäväkirje ilmestyi säännöllisesti, ja myös yhdistyksen kotisivuilla on oma osio vapaehtoisille. Vapaaehtoisen vanhustyön ryhmän kanssa järjestettiin Ruusukorttelissa yhteinen virkistysilta. Vapaaehtoistoiminnan keskus -hanke ei toteutunut. 15

16 KIINTEISTÖNHOITO JA RAVINTOHUOLTO Kiinteistönhoidon organisoinnista ja toteuttamisesta ovat huolehtineet kiinteistöpäällikkö ja kiinteistönhoitaja. Apuna on osittain käytetty ulkopuolisia asiantuntijoita. Vastuualueeseen ovat kuuluneet rakennukset ja niiden talotekniikka, piha-alueet, turvatekniikka, ATK- ja puhelinjärjestelmät, viranomaisyhteistyö, kalustohankintojen ja urakkasopimusten valmistelu, kilpailutus ja käytännön toteutuksen valvonta sekä turvallisuuteen liittyvät asiat. Puhtaanapito on kuluneena vuonna järjestetty osin omin resurssein ja osin ostopalveluna. Kiinteistönhoidon ja puhtaanapidon lisäksi kiinteistöpäällikön päävastuualueeseen kuuluu ravintohuolto, ja hän on myös huolehtinut näiden osa-alueiden kokonaiskustannusten seurannasta. Kotikunnaassa on panostettu turvallisuusasioihin kaikin käytössä olevin keinoin. Henkilökunnalle järjestettiin keväällä turvallisuuskoulutusta ja alkusammutusharjoitukset. Evakuointiharjoitus pidettiin loppuvuodesta Ryhmäkoti Kaislassa. Kiinteistön turvallisuuskierroksia järjestettiin henkilökunnalle säännöllisesti. Poistumisturvallisuusselvitys päivitettiin toimintakertomusvuoden aikana. Kuluneen vuoden suurin yksittäinen korjaustoimenpide oli kiinteistön kaukolämpökeskuksen uusiminen. Lisäksi tehtiin koko vanhan osan ilmanvaihdon säätö ja puhdistus. Vuokra-asuntojen kunnostusta jatkettiin sitä mukaa kuin vielä kunnostamattoman asunnon asukas vaihtui. Ruokasali oli avoinna auki entiseen tapaan vuoden jokaisena päivänä. Kanttiinin toiminta siirtyi keittiöön aulaemännän jäätyä eläkkeelle. Keittiö palvelee Kotikunnaan ja Kurjenpesän asukkaita, henkilökuntaa ja omaisia, vapaaehtoisia, projektiasiakkaita, psykiatrisen avohuollon asiakkaita ja talon ulkopuolelta lounaalle tulevia asiakkaita. Keittiö huolehtii myös tilaisuuksien tarjoilujen järjestämisestä. Asiakaspohjaa laajennettiin toimintakertomusvuonna markkinoinnin keinoin, ja asiakaspalautetta kerättiin sekä asukkailta että henkilökunnalta. (kuva: Kotikunnas) Kotikunnaan kiinteistössä ovat toimintavuonna olleet vuokralla Turun kaupungin muistisairaiden hoitoyksikkö Kurjenpesä sekä parturi. TALOUSHALLINTO Kotikunnaan taloushallintopalvelut (laskutus, palkanlaskenta ja laskentatoimi) on ulkoistettu tilitoimistoon, jossa näille osa-alueille on määritelty omat vastuuhenkilönsä. Kotikunnaan toimistossa työskentelee lisäksi yksi yhdistyksen oma työntekijä, joka huolehtii pääasiassa henkilöstö- ja taloushallintoon liittyvistä asioista. 16

17 Yhdistyksen tilikauden talouskehitys oli kokonaisuudessaan positiivinen, mahdollistaen osaltaan myös varautumisen tuleviin investointeihin. Uusia tuottoja on etsitty ja löydettykin samalla kun on pyritty tuottavampiin toimintatapoihin kulujen kasvun hillitsemiseksi. Kokonaisliikevaihto samoin kuin henkilöstöön, kiinteistöön ja hallintoonkin liittyvät kustannukset ovat hieman kasvaneet, mutta tuottojen kasvu on ollut suurempaa kuin kustannuksien, joten katetaso on edellisestä vuodesta kasvanut. Osaltaan tästä syystä myös yhdistyksen rahoituksellinen asema on pysynyt vakaana. HENKILÖKUNTA JA TYÖYHTEISÖ Toimintakertomusvuoden lopussa Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n palveluksessa oli 67 työntekijää, joista 50 oli vakituisessa työsuhteessa. Työyhteisöömme kuului myös projektityöntekijöitä ja pitkäaikaisia sijaisia. Henkilökuntamme koostuu monen ammattialan osaajista. Valtaosalla on sosiaali- tai terveysalan tutkinto, minkä lisäksi meillä työskentelee hallinnon, ravintopalveluiden, siivouksen, kiinteistönhoidon ja tietotekniikan ammattilaisia. Osa tukipalveluistamme on ulkoistettu taloushallinnon, turvallisuuden, tietotekniikan ja puhtaanapidon ammattilaisille. Pidämme tärkeänä sitä, että henkilökunta voi vahvistaa osaamistaan, ammattitaitoaan ja jaksamistaan hyvän perehdytyksen, mentoroinnin, työnohjauksen ja koulutuksen kautta. Isommalle ryhmälle suunnatun koulutuksen ohella haluamme vastata myös yksilöllisiin ja eri työtehtävien vaatimiin koulutustarpeisiin. Kehityskeskustelut käydään kaikissa tiimeissä vuosittain, tyky-toimintamme on vilkasta ja työterveyspalvelumme kattavat. Kotikunnaan rekrytointi- ja perehdytysprosessia kehitettiin toimintavuoden aikana osana osastovastaavien JET-koulutusta. Kehitystyö jatkuu edelleen. Omat haasteensa tuo se, että yksi ja sama perehdytysmalli ei palvele kaikkia yksiköitä ja työtehtäviä - eroja on jo hoitotiimienkin välillä. Työyhteisöömme kuuluu joka vuosi myös iso joukko harjoittelijoita, opiskelijoita ja työhön tutustujia. Valtaosa edustaa sosiaali- ja terveysalaa, mutta myös muiden alojen opiskelijoita suoritti meillä viime vuonnakin harjoittelujaksoja, joita toteutui lähes 40. Harjoittelijoita ja opiskelijoita tuli kymmenestä eri oppilaitoksesta (kaukaisin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta), T&E toimistosta ja Kuntoutuskeskus Petreasta. Haluamme jatkuvasti kehittää myös opiskelija- ja harjoittelijaohjaustamme ja saada harjoittelijoilta kehittämisideoita toimintaamme. Siksi pyydämme jakson loppupuolella harjoittelijoilta vapaaehtoista kirjallista palautetta. Kaikki viime vuonna palautelomakkeen täyttäneet olivat hyvin tyytyväisiä harjoittelujaksoonsa. Vastaajat kokivat henkilökunnan vastaanoton, opastuksen, harjoittelun monipuolisuuden ja ohjaajan asenteen sekä työilmapiirin erittäin hyväksi tai hyväksi. Kokonaisarvosanaksi harjoittelusta kaikki antoivat erittäin hyvä tai hyvä (asteikko erittäin hyvä - hyvä keskinkertainen huono erittäin huono). Kotikunnaan työsuojelutoimikunta kokoontui seitsemän kertaa. Työsuojelutoimikunta on Kotikunnaan työsuojeluorganisaation virallinen osa, mutta työsuojeluasioiden ohella toimikunnassa käsitellään myös koulutusasioita ja sovitaan yhteisistä tyky-tapahtumista. Kuluneena vuonna päätimme virallisen tykytoiminnan suuntaamisesta nimenomaan vakituisesti töissä oleville ja pitkäaikaisille sijaisille heidän työhyvinvointinsa tukemiseksi. 17

18 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitettiin toimintakertomusvuonna. Varhaisen tuen mallia sovellettiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Sairauspoissaolojen suunta oli laskeva, ja ennaltaehkäisevien työterveyshuollon palvelujen vs. sairaanhoidon kustannusten suhde hyvä. Toimintakertomusvuonna haettiin Kelalta yhdessä työterveyshuollon kanssa ASLAK-kurssia hoitohenkilökunnalle, ja se toteutui kolmen eri toimijan yhteiskurssina. Turvallisuusasioihin kiinnitettiin toimintakertomusvuonnakin runsaasti huomiota. Kuluneena vuonna laadittiin myös Kotikunnaan tietoturvaohjeet. Paloturvallisuus- ja alkusammutuskoulutusta ja poistumisharjoitukset järjestettiin perinteiseen tapaan. Läheltä piti tilanteita kirjattiin edelleen. Niistä keskusteltiin tiimeissä ja työsuojelutoimikunnassa, ja ilmenneisiin fyysisen ympäristön riskitekijöihin puututtiin heti. Läheltä piti -kirjauksissa ovat viime vuosina korostuneet tilanteet, joissa osallisena on muistisairas asiakas. Näihin haasteisiin on vastattu mm. henkilökunnan HFR-koulutuksella, joka järjestettiin myös toimintakertomusvuonna. Työsuojelutoimikunnassa on mietitty, miten myös perinteiset läheltä piti tilanteet tulisivat aina kirjatuiksi. Yksi mahdollisuus voisi olla sähköinen kirjaamisjärjestelmä. Varsinaisia tapaturmia kirjattiin toimintakertomusvuonna kuusi. Niistä kolme sattui työssä ja kolme työmatkalla. Keväällä henkilökunta vastasi tasa-arvokyselyyn, jossa keskityttiin niihin asioihin, jotka olivat nousseet esiin vuosi aikaisemmin tehdyssä kyselyssä. Työsuojelutoimikunta kokosi henkilökunnalta ideoita, toiveita ja ehdotuksia, joilla tyky-toimintaa voisi monipuolistaa. Uusia ideoita ei tullut runsaasti, mutta kaikki olivat varsin toteuttamiskelpoisia. Liikunta- ja kulttuuriseteleitä tilattiin edelleen (henkilökunnalla yhdessä sovittu omavastuuosuus). Kevätkaudella käytiin teatterissa ja järjestettiin pihatalkoot. Syksypuolella hohtogolfattiin ja vietettiin yhteisiä pikkujouluja Vanhan Raatihuoneen salissa. Joulun alla pidettiin yhteinen glögitilaisuus. Lisäksi vuoteen mahtui kahden työntekijän läksiäiset heidän siirryttyään eläkkeelle. (kuva: Kotikunnas) Kotikunnaan koulutukset toteutuivat koulutussuunnitelman mukaisesti, ja henkilökunnan koulutuspäiviä kertyi toimintakertomusvuonna lähes 200. Koulutukset järjestettiin pääsääntöisesti Kotikunnaassa, jolloin enemmän henkilökuntaa saattoi osallistua koulutukseen samalla kertaa. Kouluttajina toimivat myös yhteistyökumppanit ja Kotikunnaan oma henkilökunta. Kotikunnaassa järjestettäviä koulutuksia tarjottiin myös yhteistyökumppanille. Isoja koulutuskokonaisuuksia olivat mm. Parkinson-koulutus, Tunteva-koulutus sekä logoterapiakoulutus. Kotikunnaan koulutussuunnitelman toteutumista seurattiin työsuojelutoimikunnassa ja johtoryhmässä. Säännölliseen koulutusohjelmaan kirjatut kokonaisuudet toteutuivat suunnitellusti: eettisyyskoulutus, turvallisuus ja työsuojelu (mm. alkusammutus- ja poistumisharjoitukset, työsuojelun perusteet - koulutus, hallittu fyysinen rajoittaminen eli HFR), ensiaputaidot, muistiosaaminen, lääkekoulutus, Vivago-osaaminen ja kinestetiikka/siirtokoulutus. Kotikunnaan sisäinen Tunteva- koulutus ja 18

19 kinestetiikkakoulutus eivät toteutuneet. Projektikoordinaattori toimi mentorina useissa hankkeissa, ja Kotikunnaan edustajat kävivät myös luennoimassa seminaareissa ja tapahtumissa. Kotikunnaan eettisen työryhmän visiona on, että eettinen keskustelu on koko ajan läsnä Kotikunnaan arjessa. Ydintavoitteena on edistää asukkaiden äänen kuulluksi tulemista ja kiinnittää erityistä huomiota myös henkilökunnan eettisen osaamisen ja kasvun tukemiseen. Eettisen työryhmän käsittelemät teemat painottuivat toimintakertomusvuonna selkeästi yhdistyksen arvoihin. Viime vuonna toteutunut logoterapiakoulutus antoi henkilökunnalle valmiuksia huomata ja havainnoida asukkaiden mahdollisuuksia osallistua erilaisiin toimintoihin. Arvonanto ja tasa-arvo olivat koulutuksessa hyvin esillä. Syksyllä pidettiin info, jossa henkilökunnalle esiteltiin ryhmän toimintaa sekä fyysistä rajoittamista koskeneen kyselyn tuloksia. Uusi fyysisen rajoittamisen ohjeistus, yksiköissä käyty eettinen keskustelu ja selkeät toimintamallit ovat vähentäneet fyysisten rajoitteiden käyttöä Kotikunnaassa. Toimintakertomusvuonna oli tarkoitus selvittää, jääkö osa Kotikunnaan asukkaista ehkä tahtomattaan toimintojen ulkopuolelle. Tämä ei toteutunut, mutta asiaa selvitetään vuonna Kotikunnaan henkilökuntaa osallistui viime vuonnakin Etiikan teemapäiville, jotka järjestetään vuosittain Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella. Tänä vuonna aiheet keskittyivät johtamiseen ja fysioterapeuttien työhön liittyviin erityiskysymyksiin. Kotikunnaassa korostetaan kaikkien yhteistä vastuuta tiiminsä ja koko talon työilmapiiristä. Yhteisen keskustelun ja työn kehittämisen foorumeina Kotikunnaassa toimivat viime vuonnakin mm. tiimi- ja osastopalaverit, työsuojelutoimikunnan ja eettisen työryhmän kokoukset sekä koko henkilökunnan yhteiset viikkopalaverit ja Arjen asiat -iltapäivät. Johtoryhmä, hoidosta vastaavat ja hallinnon tehtäviä hoitavat ovat kokoontuneet säännöllisesti omiin palavereihinsa. Kotikunnaan historian ensimmäinen johtajuutta arvioiva kysely tehtiin loppuvuodesta. Siinä henkilökunta arvioi johtoryhmän johtamiskäytäntöjä. Kotikunnaan arvojen toteutuminen myös työyhteisön sisällä, henkilökunnan kesken, edellyttää laajaa näkemystä yhdistyksen toiminnan kokonaisuudesta ja halua toimia osana yhteisöä rakentavassa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Haluamme olla myös vetovoimainen työyhteisö. Tämä visiomme toteutuu parhaimmillaan silloin, kun yhteisössä puhalletaan yhteen hiileen ja tehdään haasteista huolimatta työtä positiivisessa hengessä. (kuva: Kotikunnas) 19