Toimintakertomus 2016

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2016 Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry

2 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYS RY:N TOIMINNAN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS Yhdistys on perustettu vuonna 1949 ja sen kotipaikka on Turku. Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n sääntöjen 2 :n mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää ikääntyvien tasa-arvoista hyvinvointia ja sosiokulttuurista vanhustyötä. Yhdistys edistää vanhusten hyvinvointia tukemalla kansalaistoimintaa. Turun Lähimmäispalveluyhdistys on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhdistys, joka järjestää yksilöllisiä kuntoutumis-, asumis-, hoiva- ja tukipalveluja ikääntyneille ja on aktiivinen kansalaistoimija. Toiminnan arvoankkurit ovat arvonanto, voimavaralähtöisyys, yhteisöllisyys, rohkea uudistaminen ja turvallinen ja kodikas ympäristö (strategia ). Kotikunnas tarjoaa arvolähtöisen yhteisön työntekijöilleen, asukkailleen, asiakkailleen, omaisille ja yhteistyökumppaneille. Kotikunnaassa halutaan luoda kodinomainen miljöö, jossa jokainen voi kokea olevansa ainutkertainen, tunteva, kokeva ja omia valintoja tekevä, aktiivinen ja vastuullinen ihminen. Toiminnan teoreettisena viitekehyksenä ovat toimijuutta tukeva hoitotyö ja sosiokulttuurinen vanhustyö. TOIMINTAVUOSI 2016 Yleistä Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n palveluksessa oli työntekijää, joista vakituisia oli 66, pitkäaikaisia sijaisia tai muita määräaikaisia 13 ja lyhytaikaisia sijaisia 6. Osa tukipalveluista oli ulkoistettu taloushallinnon, turvallisuuden, tietotekniikan ja puhtaanapidon ammattilaisille. Kotikunnaan yhteisöön kuului lisäksi suuri joukko vapaaehtoisia sekä eri alojen opiskelijoita, harjoittelijoita ja työhön tutustujia. Henkilökunnalle tarjottiin toimintakertomusvuonnakin koulutusta ja työnohjausta. Koulutuksen painopisteet nousivat pitkälti henkilöstön toiveista ja tarpeista sekä lakisääteisistä koulutusvelvoitteista. Koulutuspäiviä kertyi yhteensä 180. Työsuojelutoimikunta ja eettinen työryhmä kokoontuivat säännöllisesti. Työterveyshuollon palvelut olivat kattavat, ja työnantaja kustansi henkilökunnalle edelleen myös vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen. Työtapaturmia oli edellisvuotta vähemmän, mutta sairauspoissaolot lisääntyivät. Vuosi 2016 eteni pienemmin muutoksin kuin toimintasuunnitelmaa kirjoitettaessa oletettiin. Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuudenkuva on kuitenkin edelleen epäselvä, ja monet perusasiat suunnitteluvaiheessa. Vaikka sote-uudistus leimasi vahvasti kuluneen vuoden julkista keskustelua, sen vaikutukset eivät ole vielä näkyneet päivittäisessä toiminnassa. Kuluneen vuoden aikana keskityttiin erityisesti yhdistyksen perustehtävän korkean laadun säilyttämiseen ja henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen vahvistamiseen. Kansalaistoiminta ja järjestötyön profilointi olivat vahva osa jokapäiväistä työtä. Kaikki strategiaan kirjatut tavoitteet saavutettiin suhteellisen hyvin. Loppuvuodesta 2016 asukkaille ja omaisille tehdyn tyytyväisyyskyselyn tulokset kertovat, että Kotikunnaan palveluiden piirissä on erittäin tyytyväisiä asiakkaista ja omaisia: Tavoitteeksi asetettu keskiarvo 4 ylitettiin, ja kaikkien yksiköiden kokonaiskeskiarvot vaihtelivat välillä 4,1 4,8 asteikolla 1-5, jossa 1 on heikoin ja 5 paras. 2 Kannessa Kotikunnaan 25-vuotisjuhlan vieraskirjapuu. Kuvan otti Anni Suvitie.

3 Kotikunnaan arki pohjautui edelleenkin sosiokulttuuriseen ja yhteisölliseen toimintatapaan. Kotikunnaan kaikkien yksiköiden käyttöaste oli hyvä, ja tehostetun palveluasumisen paikkojen suhteellinen määrä nousi Asuinkoti Kotikunnaan puolella. Fysioterapiakilpailutuksissa menestyttiin toivotulla tavalla. Toimintakertomusvuonnakin haluttiin kuulla henkilökunnan ajatuksia työhyvinvoinnista ja työviihtyvyydestä. Loppuvuodesta 2015 tehdyn työtyytyväisyyskyselyn tulokset käsiteltiin tammikuussa Toimintakertomusvuoden syksyllä tehtiin tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysely, ja loppuvuodesta 50 vuotta täyttäneille työntekijöille suunnattu Hyvä ikä -kysely yhteistyössä Eläkeyhtiö Varman kanssa. Kaikista kyselyistä nousi esiin kehittämistarpeita, vaikka yleisellä tasolla Kotikunnaan työntekijät kokevat voivansa vähintäänkin kohtuullisen hyvin. Tärkeitä työhyvinvointia tukevia kehittämiskohteita ovat aina mm. työkaverin arvostaminen ja kohtaaminen, palautteen antaminen ja erilaisuuden hyväksyminen. Kuluneen vuoden aikana Ryhmäkoti Kaislaan rekrytoitiin uusi osastovastaava, ja Kaislan entinen osastovastaava siirtyi Sylvi-kodin esimieheksi. Yhdistyksen projektikoordinaattori valittiin loppusyksystä Vanhus- ja Lähimmäispalveluliiton liittotoimikunnan varajäseneksi. Toimintakertomusvuonna otetiin käyttöön mobiililaitteita ja hankittiin lisää muistirannekkeita ja ääniyhteyslaitteistoja. Markkinointiin panostettiin näkyvästi, ja yhdistykselle tehtiin mm. somevideoseinä. Kiinteistössä tehtiin normaalit vuotuiset peruskorjaukset; suurin yksittäinen investointi oli uusi kuntosali. Entisen uima-altaan muuttaminen kuntosaliksi on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi, ja uudet tilat ja laitteet ovat olleet ahkerassa käytössä. Kulunut vuosi oli Kotikunnaan 25-vuotisjuhlavuosi. Teema oli esillä pitkin vuotta. Osana juhlavuotta järjestettiin yhdessä Lounais-Suomen Loma ja virkistys ry:n ja Turun kaupungin kanssa kutsuseminaari Hyvä koti ja asuinympäristö ikääntyneille. Pääjuhla kutsuvieraille pidettiin Kotikunnaassa , asukkaiden kanssa vietettiin syntymäpäiväjuhla , ja henkilöstön ja hallituksen jäsenten kesken syntymäpäiviä juhlittiin marraskuun lopussa Kupittaan Paviljongissa, perinteisen pikkujoulunvieton yhteydessä. Vuosi oli varsin antoisa ja monipuolinen. Uskon, että Kotikunnaan yhteisön jäsenet ovat jälleen kerran ylittäneen itsensä suhteessa tapahtumien ja työn määrään, asiakastyytyväisyyteen, laatuun, volyymeihin, näkyvyyteen ja arvolähtöiseen tapaan toimia. Kiitos, Kotikunnas, vuodesta 2016! Tammikuussa 2017 Toiminnanjohtaja Pilvi Heiskanen 3

4 Palvelut Asuinkoti Kotikunnas, Sotainvalidien Asuinkoti, Hoitokoti Venla, Ryhmäkoti Kaisla, Kotikunnaan Sylvi-koti ja Päiväpaikka Villa jatkoivat toimintaansa tuttuun tapaan. Kotikunnaan ruokasali oli avoinna vuoden jokaisena päivänä. Asiakkaiden hoidon ja palvelun teoreettisena viitekehyksenä olivat toimijuutta tukeva hoitotyö ja sosiokulttuurinen vanhustyö. RYHMÄKOTI KAISLASSA oli toimintakertomusvuonna seudullisen puitesopimuksen myötä asukkaita Turusta ja Raisiosta. Asukkaita oli myös Kaarinasta ja itse maksavina. Palveluseteliasiakkaita oli Turusta ja Kaarinasta, ja yksi tilapäishoidon asiakas tuli valtiokonttorin maksusitoumuksella. Kaislaan muutti kuluneena vuonna myös yksi pitkäaikaisasukas valtiokonttorin maksusitoumuksella. Ryhmäkoti Kaislassa asui toimintakertomusvuoden aikana yhteensä 38 asukasta, joiden keski-ikä oli 84,9 vuotta. Asukkaista 34 prosenttia oli miehiä ja 66 prosenttia naisia. Kaislassa asui myös yksi tilapäishoidon asiakas. Hoitopäiviä kertyi ja tilapäishoidon hoitopäiviä 27. Vaikka asiakasvaihtuvuutta oli verrattain paljon, käyttöaste 28 asukaspaikkaan suhteutettuna oli 99 prosenttia. Vuoden aikana Kaislaan muutti kymmenen uutta pitkäaikaisasukasta. Turun kaupungin osuus kaikista hoitopäivistä oli suurin, 71 prosenttia. Kaarinan kaupungin osuus oli 16 prosenttia ja yksityisten asiakkaiden, valtiokonttorin ja Raision kaupungin asiakkaiden osuus 2,7 prosenttia kunkin. Palveluseteliasiakkaiden osuus oli viitisen prosenttia. Vuoteen 2015 verrattuna palveluseteliasiakkaiden, Turun sijoittamien asiakkaiden ja valtiokonttorin maksusitoumuksella tulleiden asiakkaiden määrä nousi prosentuaalisesti eniten. Syksyllä tehdyn jokavuotisen omaisten tyytyväisyyskyselyn vastausprosentti oli 69. Kaikkien vastausten keskiarvo oli 4,5 (asteikolla 1-5, jossa yksi on huonoin ja 5 paras). Tyytyväisyys kasvoi eniten tiedon kulkua ja tiedon jakamista koskevissa väittämissä. SYLVI-KOTIIN asukkaat ohjautuivat puitesopimuksen mukaisesti Turusta ja valtiokonttorin maksusitoumuksella, muiden kuntien sijoittamia asukkaita tai palveluseteliasukkaita ei Sylvi-kodissa viime vuonna ollut. Yli 96 prosenttia asukkaista oli Turun kaupungin ja neljä prosenttia valtiokonttorin sijoittamia. Sylvi-kodissa asui 2016 vuoden aikana yhteensä 32 asukasta, joiden keski-ikä oli 85 vuotta. Kaksi asukasta saavutti kuluneena vuonna kunnioitettavan 100 vuoden iän. Sylvi-kodin ns. pariskuntahuoneista toinen oli koko vuoden käytössä, joten asukasmäärä oli yhteensä 25. Asukkaista 62 prosenttia oli naisia ja 38 prosenttia miehiä. Hoitopäiviä kertyi vuoden aikana 9045, mikä merkitsee lähes 99 prosentin käyttöastetta 25 asukkaaseen suhteutettuna. Sylvi-kotiin muutti toimintakertomusvuoden aikana kuusi uutta asukasta. Omaisten tyytyväisyyskyselyn vastausprosentti oli 68 ja vastausten kokonaiskeskiarvo 4,1 (asteikolla 1-5, jossa 1 on huonoin ja 5 paras). Tyytyväisyys läheisen hoitoon, sen kokeminen asianmukaiseksi ja laadukkaaksi sekä tyytyväisyys kaupungin osoittamiin lääkäripalveluihin paranivat edellisvuoteen verrattuna eniten. Myös tyytyväisyys Sylvi-kodin tiedonkulkuun parani. 4

5 Sylvi-kodissa juhlittiin huhtikuussa Martan 100-vuotissyntymäpäiviä. Kotikunnaan perinteiset uudenvuodentanssit pidettiin tällä kertaa Sylvi-kodin tiloissa. Kasakkaryhmä Artania Ukrainasta ilahdutti Kotikunnaan asukkaita ja henkilökuntaa huhtikuussa. HOITOKOTI VENLAN toiminta jakaantui edelleen Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ostamaan muistisairaiden pitkäaikaissairaanhoitoon ja tilapäishoitoon. Pitkäaikaissairaanhoidon paikat muuttuvat tulevaisuudessa muistisairaiden tehostetun palveluasumisen paikoiksi, mutta muutosprosessi on ollut oletettua hitaampi. Toimintakertomusvuonna seitsemästä pitkäaikaissairaanhoidon paikoista vapautui yksi, ja Venlaan muutti ensimmäinen tehostetun palveluasumisen asukas. Vuonna 2016 Venlassa on ollut vaihtelevasti asiakaspaikkaa, ja vuoden lopussa Venlassa oli kuusi pitkäaikaissairaanhoidon asukasta, yksi tehostetun palveluasumisen asukas ja 7-8 paikkaa tilapäishoidon asiakkaiden käytössä. Turun kaupungin sijoittamien ja yksityisasiakkaiden akuutteihin tilapäishoidon tarpeisiin on pystytty vastaamaan. Pitkäaikaissairaanhoidon hoitopäiviä kertyi vuoden aikana 2425 (vuonna 2015 vastaava luku oli 2555), ja tehostetun palveluasumisen asukkaalle kertyi 131 hoitopäivää. Pitkäaikaisasukkaista puolet oli miehiä ja puolet naisia, ja heidän keski-ikänsä oli 83,5 vuotta. Vanhin asukas täytti toimintakertomus vuonna 100 vuotta, nuorin oli 63-vuotias. 5

6 Tilapäishoidon asiakkaille kertyi hoitopäiviä 2765 (vuonna ), joista 31 päivää kerryttivät yksityiset asiakkaat. Hoitopäivät muodostuivat 280 eri hoitojaksosta. Asiakkaista nuorin oli 59-vuotias ja vanhin 96 vuotta vanha. Tilapäishoidon hoitojaksot vaihtelivat muutamasta päivästä kuukauteen. Tilapäishoidossa kävi vuoden aikana 85 eri asiakasta. Osa oli Venlassa hoitojaksoilla kuukausittain, 41 asiakasta vain kerran. Tilapäishoidon asiakkaiden omaisille tehtiin toimintakertomusvuoden lopussa tyytyväisyyskysely. Vastausprosentti oli 53 ja kaikkien vastausten keskiarvo oli 4,8 (asteikolla 1 5, jossa 5 on paras ja 1 huonoin). Kotikunnaan asukkaiden valitsema asukasneuvosto kokoontui vuoden ensimmäiseen tapaamiseen helmikuussa. ASUINKOTI KOTIKUNNAASSA on 39 yli 65-vuotiaille tarkoitettua palveluasuntoa, joissa asuu palveluasumisen asukkaita, sotainvalideja ja ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen asiakkaita. Ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen asukkaat sijoittuivat Asuinkotiin puitesopimuksen mukaisesti, palveluseteliasiakkaina tai yksityisesti. Toimintakertomusvuoden lopussa asunnoista 22 oli palveluasukkaiden, yhdeksän tehostetun palveluasumisen ja viisi sotainvalidien käytössä. Asunnoista neljässä asui pariskunta. Vuoden lopussa asuinkodissa oli kirjoilla 42 asukasta, joista oli palveluasukkaita 27, tehostetun palveluasumisen asukkaita 10 ja sotainvalideja viisi. Koko vuoden aikana Asuinkodissa asui 55 eri asukasta. Tehostetun palveluasumisen hoitopäiviä kertyi vuoden aikana Toimintakertomusvuoden aikana Kotikunnaassa asui yhdeksän eri sotainvalidia, joille kertyi 2435 hoitopäivää. Asuinkoti Kotikunnaan asukkaille syksyllä tehtyyn kyselyyn vastasi 61 prosenttia asukkaista. Vastausten keskiarvot asettuivat välille 3,6-4,8 (asteikolla 1-5, jossa 1 on huonoin ja 5 paras), ja kokonaiskeskiarvo oli 4.3. Kotikunnaan PÄIVÄPAIKKA VILLAN palvelut on tarkoitettu kotona asuville muistisairaille. Villa on yksi Turun kaupungin tukema muistikuntoutuspaikka, johon asiakkaat ohjautuvat kaupungin kautta. Muistikuntoutuksen tavoitteena on tarjota aktiivista tekemistä, tukea asiakkaiden toimijuutta ja siirtää muiden palveluiden tarvetta myöhäisemmäksi. Kotikunnaan päivätoiminnalla on jo lähes 30-vuotinen historia. 6

7 Toimintakertomusvuoden aikana Villassa kävi 50 eri asiakasta, joista aktiivisesti osallistuvia oli Asiakkaiden keski-ikä oli 80 vuotta. Osa asiakkaista kävi Villassa kahdesti viikossa, osa kerran. Muistikuntoutuspäiviä kertyi kuluneen vuoden aikana Se on edellisvuotta vähemmän, mutta Villa oli toimintakertomusvuonna suljettuna heinäkuun ajan. Asiakkaita oli päivittäin kahdeksasta yhdeksään, ja käyttöaste nousi hieman suhteessa aukiolopäiviin. Päiväpaikka Villan asiakkaille tehdyn tyytyväisyyskyselyn vastausprosentti oli yli 66, ja vastausten kokonaiskeskiarvo oli 4,7 (asteikolla 1 5, jossa 1 on huonoin ja 5 paras). Kesätyöntekijä Ella kitaroineen toi kesäkuussa musiikkitervehdyksen Villaan. Kotikunnaan FYSIOTERAPIATOIMINTA jatkui Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa solmittujen puitesopimusten mukaisesti. Yhdistys osallistui vuonna 2016 järjestettyyn Turun kaupungin aikuisten fysioterapiapalveluiden kilpailutukseen ja se hyväksyttiin edelleen palveluntuottajaksi vuosiksi Yhdistys tuotti aikuisten neurologisen fysioterapian ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien fysioterapian palveluita ja tarjosi kuntoutusta sotaveteraaneille ja itse maksaville asiakkaille. Fysioterapeutin palveluita käyttivät myös Kotikunnaassa asuvat sotainvalidit ja talon muut asukkaat. - Toimintakertomusvuonna Kotikunnaassa toimi yksi kokoaikainen ja kaksi osa-aikaista fysioterapeuttia. Fysioterapian asiakaskäyntejä puitesopimusasiakkaat mukaan lukien oli 1237, mikä oli edellisvuotta vähemmän. Eri fysioterapia-asiakkaita oli 95 ja liikuntaryhmäasiakkaita 192. Fysioterapeutin ohjaamia liikuntaryhmäkertoja oli 596 ja niissä kirjattiin 4250 käyntiä, huomattavasti edellisvuotta enemmän (2015 ryhmien kokoontumisia 558 ja käyntikertoja 3460). Ryhmien määrä kasvoi uuden kuntosalin myötä. KIINTEISTÖNHOITO, RAVINTOHUOLTO JA PUHTAANAPITO Kotikunnaan kiinteistönhoidon vastuualueeseen kuuluvat varsinaisen kiinteistömassan lisäksi piha-alueet ja -rakennukset, talotekniset asiat, ATK-järjestelmät ja -laitteet, puhelimet, turvatekniikka sekä turvallisuuteen ja viranomaisyhteistyöhön liittyvät asiat. Kiinteistömassan lisäännyttyä omia kiinteistönhoidon resursseja on keskitetty sen hoitamiseen, ja suuri osa ATK-palveluista on ostettu ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Turvallisuuteen ja useiden talotekniikkaan liittyvien järjestelmien lakisääteiset ylläpito- ja huoltopalvelut on hankittu valtuutetuilta toimijoita. Kiinteistönhoidon pitkän tähtäimen suunnitelman edellyttämät kiinteistön kunnon kartoitukset tehtiin toimintakertomusvuoden aikana. Suunnitelma valmistuu vuoden 2017 alussa. Ns. vanhaan osaan suunnitellun ikkunaremontin pohjustustyö tehtiin kuluneena vuonna, ja uima-allasosasto remontoitiin: tilat otettiin kuntosali- ja liikuntakäyttöön. Myös vuosittaiset evakuointiharjoitukset ja 7

8 turvallisuuskoulutus alkusammutusharjoituksineen järjestettiin totuttuun tapaan. - Kotikunnaan vuokralaisena jatkoivat Turun kaupungin muistisairaiden yksikkö Kurjenpesä ja suurimman osan vuotta myös kampaaja. Muita tiloja vuokrattiin ulkopuolisille esim. kokous- ja koulutuskäyttöön. Siivouksen hoitivat toimintakertomusvuonna talon oma siistijä ja ulkopuolinen toimija. Ravintohuollon kapasiteetin täyttivät Kotikunnaan omat ruokailijat, joten ravintopalveluita ei markkinoitu Kotikunnaan ulkopuolelle. Suoritteita kertyi toimintavuonna yhteensä Projekti- ja kansalaistoiminta Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen hankkeissa keskityttiin suunnitelmien mukaisesti ikääntyneiden omaehtoisen kansalaistoiminnan tukemiseen. Erityisenä kehittämiskohteena oli toimintamahdollisuuksien ja osallisuuden turvaaminen eristäytyneille ja vähävaraisille vanhuksille (Kunto) sekä innostaminen uudenlaiseen kansalaistoimintaan Turun eri kaupunginosissa (Liikkuva resurssikeskus -hanke ja Sippe-hanke). Kotikunnaan omia vapaaehtoisia oli kolmisenkymmentä. Heidän työpanoksensa tunneiksi muutettuna oli toimintakertomusvuonna yli Yhdistys oli mukana Varsinais-Suomen KomPAssi-hankkeessa, joka on osa STM:n I & O -kärkihanketta. Siinä kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Hankkeen myötä yhdistys pääsee kehittämään maakunnallisesti ikääntyneiden hyvinvointia, palvelujen saavutettavuutta ja oikea-aikaisuutta. Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen hanketoiminta oli esillä Kotikunnaan kotisivuilla, esittelyvideoilla ja sosiaalisessa mediassa. Tampereella järjestetyille pohjoismaisille gerontologian päiville osallistuttiin postereilla, ja arviointiyhteistyötä tehtiin edelleen oppilaitosten kanssa. Vanhus -ja lähimmäispalvelun liiton kanssa yhteistyö tiivistyi Iloa arkeen -pysäkkitoiminnan myötä, ja Vanhustyön keskusliiton kanssa jatkettiin yhteistyötä Ystäväpiiri-toiminnassa. Sosiokulttuuriseen vanhustyöhön liittyviä hankkeita toteutettiin mm. Taiken, TOP Säätiön, Turun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan ja Turku Energian tuella. RAY:n Ak-rahoitteinen KUNTO-HANKE toteutui kumppanuushankkeena Laitilan Vanhaintuki ry:n kanssa. Turussa yhteistyökumppaneita olivat Fingerroosin säätiön Löytävä-hanke, Turun kaupunkilähetys ry:n Ikätuki-hanke ja Turun seudun Mielenterveyspalveluyhdistys ry Tsemppi. Turussa Kunto-hankkeessa työskenteli kolme palkattua työntekijää, joista yksi oli kokoaikainen ja kaksi osa-aikaista. Laitilassa työskenteli yksi kokoaikainen työntekijä. Siihen osallistuivat osa-aikaisella työpanoksellaan myös Turun ja Laitilan projektikoordinaattorit. Kohderyhmään kuuluivat yksinäiset, masentuneet, vähävaraiset, syrjäytyneet ja/tai syrjäytymisvaarassa olevat yli 60-vuotiaat henkilöt, muistisairautta sairastavat omaishoitajineen ja ikääntyneet mielenterveyskuntoutujat. Turussa tehtiin 679 aktivointikäyntiä, Laitilassa 14. Kunto-hankkeen sisällä kokoontui Turussa kolme avointa ryhmää: Runosmäen Äijäkerho ja Nummen sekä Nättinummen turinakerhot, joissa kirjattiin kuluneena vuonna 1587 asiakaskäyntiä. Psykososiaalisista ongelmista kärsivien ikääntyvien suljettu HyMy-ryhmä jatkui Kotikunnaassa. Se kokoontui 29 kertaa, ja ryhmän ohjauksesta vastasivat vapaaehtoiset. Turussa Kunto-toimintaan kuuluivat myös miesten ja naisten kuntosaliryhmät Kotikunnaan tiloissa. Niissä kirjattiin 1035 osallistumiskertaa. Laitilan kahdeksan kortteliryhmää jatkuivat, ja niihin osallistui 80 eri ihmistä. Myös ystäväpiiri kokoontui, ja siinä oli mukana viisi ryhmäläistä. Käyntikertoja eri ryhmissä ja tapahtumissa oli yhteensä yli Toimintakertomusvuonna Turun Lähimmäispalveluyhdistyksessä käynnistyi kolmivuotinen LIIKKUVA RESURSSIKESKUS -hanke RAY:n tuella. Se on osa RAY:n kuntien ja järjestöjen teemarahoitusta ja kumppanuushanke Turun kaupungin ja Turun Kaupunkilähetys ry:n Asiakkaan polku -hankkeen kanssa. Hankkeessa työskentelee yhdistyksen yksi kokoaikainen työntekijä ja projektikoordinaattori osa- 8

9 aikaisesti, toinen hanketyöntekijä on Turun kaupungin hyvinvointitoimialalta. Hankkeessa toteutettiin ikäihmisille suunnattua matalan kynnyksen palveluohjausta (kaupungin työntekijä) ja neuvontaa (yhdistyksen työntekijä). Liikkuva resurssikeskus jalkautui Turun eri kaupunginosiin, ja ikääntyneitä tavattiin suurissa tapahtumissa (esim. Turun kaupungin Vanhusneuvoston järjestämissä) mutta myös siellä missä he muutenkin liikkuvat. Ikääntyneille vietiin tietoa tarjolla olevista mahdollisuuksista, mutta myös kerättiin ikäihmisiltä tietoa mm. palveluohjauksen, neuvonnan ja kansalaistoiminnan kehittämisen tueksi. Kevät- ja kesäkiertueilla tavoitettiin arviolta 1170 turkulaista, joista miehiä oli noin 230. Ihmisten mielenkiinnon herättämiseksi on käytetty erilaisia löytävän työn keinoja: mukana ovat olleet mm. nukketeatteritaiteilija, muusikko ja Hali- Koira. Ikääntyneille tarjottiin myös konkreettisia mahdollisuuksia kansalaistoimintaan omassa lähiympäristössä. Pop up -toiminnassa oli mukana eri ikäisiä ihmisiä lapsista senioreihin ja myös monia yhteisöjä (mm. Bovalius-ammattiopiston oppilaat, Turun Naiskeskuksen lapsiryhmä ja Martat). Toimintakertomusvuonna järjestettiin mm. palvelubussitempaus, Nyt neulotaan! -kampanja, Hyvän mielen korttitalkoot ja Menovinkkien jakoon liittyvä tempaus mm. lähihoitajaopiskelijoiden kanssa. Kampanjoista suurin oli Nyt Neulotaan! Sen yhteistyökumppaneita olivat mm. Suomen Parkinsonliitto, Me-talo sekä Turun kaupungin Palvelutori ja hyvinvointikeskukset. Neuleita saatiin kokoon yli 2000 ja ne lahjoitettiin vähävaraisille turkulaisille lapsiperheille Operaatio Ruokakassin Eväsreppu-projektin kautta. Ylhäällä: Nyt neulotaan! -kampanjan suosio yllätti kaikki. Kuvassa kampanjan värikkäitä tuotoksia Oikealla: Iloinen vapaaehtoisten joukko on mukana Kotikunnaan arjessa ja juhlassa. Ikääntymisen resurssikeskuksen perustamiseen tähtäävän AVOIMET OVET -hankkeen RAY-rahoitus käytettiin loppuun vuoden 2016 aikana. Useat hankkeessa kehitetyt toiminnot ja yhteistyöverkostot jäivät elämään ja jatkuivat avustusten turvin (Turun sote-lautakunta, Turku Energia). Kotikunnaan Kortteliklubi kokoontui joka maanantai. Käyntikertoja kirjattiin 843, ja yhdellä kertaa koolla oli Kotikunnaan lähialueella asuvaa ikäihmistä. Luonnonläheiset-eläinavusteinen ryhmä, puutarha- ja kädentaitoryhmä sekä Kävelytreffitoiminta jatkuivat. Luonnonläheiset-ryhmät kokoontuivat 18 kertaa. Ohjauksesta vastasivat vapaaehtoiset, mutta eläinavusteisessa ryhmässä oli mukana palkattu ohjaaja Hali- Koirineen. Ryhmissä oli mukana Kotikunnaan omia asukkaita ja kotona asuvia ikäihmisiä. Koira-avusteiset kävelytreffit järjestettiin 29 kertaa, osallistumiskertoja kirjattiin 1240, ja mukana oli enimmillään lähes 50 osallistujaa. Kävelytreffit saivat runsaasti positiivista medianäkyvyyttä, ja toiminta oli esillä myös Gerontologian päivillä omalla posterillaan. Kävelytreffi-toiminnasta ilmestyi vuoden 2016 keväällä julkaisu. Toimintamalli kuvattiin hyvänä käytäntönä Innokylään. Kävelytreffejä tukivat Turku Energia ja Turun kaupunki. 9

10 Yhteistyö Turun kaupungin hyvinvointikeskusten Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman sekä Parkinmäen Palvelutalon kanssa jatkui. Vapaaehtoisten koulutuksesta ja virkistyksestä sekä toiminnan laadun arvioinnista huolehdittiin osittain yhdessä. Merkittävää yhteistyötä tehtiin myös Turun kaupungin vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin kanssa. Kotona asuville ikääntyville suunnattu Menovinkit-esite tehtiin toimintakertomusvuoden aikana kolme kertaa yhteistyössä Turun kaupungin hyvinvointi- ja vapaa-aikatoimialan kanssa. Sitä painettiin kaikkiaan noin kappaletta. Toimintamalli kuvattiin hyvänä käytäntönä Innokylään. Ystäväpiiri koulutuksen jälkeen syntyneet tavoitteelliset, yksinäisyyttä lieventävät Ystäväpiiri-ryhmät jatkuivat. Turun Lähimmäispalveluyhdistys oli vuonna 2016 mukana Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa ja EU:n Central Baltic Programme ohjelman rahoittamassa Promoting Social Inclusion of Elderly through Well-being Parties -projektissa, jonka työnimenä oli SIPPE. Yhteistyöhön osallistui myös tallinnalaisia kumppaneita (Tallinn Health Care College ja Self-Help ja Advisory Association for Senior Citizens, VENU). Sippe-toiminnan näkökulma on ennaltaehkäisevä ja sosiokulttuurinen: tavoitteena on ikääntyneiden osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Projektissa on toimittu tavallisen ihmisen taidoin ja vapaaehtoisuuden periaattein. Keskeinen toimintamuoto on ollut Sippe-kutsut: Vapaaehtoinen esittelijä osallistuu ikääntyneen järjestämille kotikutsuille ja kertoo hyvinvointiin liittyvistä teemoista kuten liikunta, ravitsemus, musiikki, uni ja lepo sekä osallisuus; myös luontoaiheista pakettia alettiin rakentaa. Kutsuja pidettiin ikääntyneiden kodeissa tai jo olemassa olevissa ryhmissä noin 30, ja osallistujia oli yhteensä lähes 300. Projektin tuotoksen syntyi koulutuspaketti ja vapaaehtoistoiminnan malli, jotka jäävät elämään osana yhdistyksen kansalaistoimintaa. Turun Lähimmäispalveluyhdistyksestä Sippe-projektiin osallistui kaksi osa-aikaista työntekijää, seitsemän uutta vapaaehtoista Sippe-esittelijää ja yksi ohjausryhmän jäsen. Tallinnassa vierailtiin kuluneen vuoden aikana kolme kertaa, ja tallinnalaiset kumppanit kävivät niin ikään kolme kertaa Kotikunnaassa. Toimintamalli kuvattiin Innokylään hyvänä käytäntönä, ja posteri oli esillä Gerontologian päivillä. RAY:n PAIKKA AUKI -avustusohjelman kautta yhdistykseen palkattu nuori työntekijä jatkoi vuoden 2016 helmikuun loppuun. Hänen työtehtävänsä liittyivät Ikääntymisen resurssikeskuksen toimintaan ja sosiokulttuurisen vanhustyön tukemiseen, ja hankkeen parhaita puolia oli eri sukupolvien kohtaaminen. Yhteistyötä tehtiin Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Vanhustyön Trainee -toiminnan kanssa. SOSIOKULTTUURINEN HANKETOIMINTA Kulttuuriystävät -toiminnassa tehtiin yhteistyötä SPR:n Turun osaston ja Turun kaupungin kanssa. Organisoinnin päävastuu oli SPR:llä, Turun Lähimmäispalveluyhdistys osallistui lähinnä toiminnan levittämiseen ja tiedottamiseen (Menovinkit-esite). Eurajoen Kulttuurikavereille ja Rauman Kultturkambraatit-toiminnan käynnistäjille käytiin kertomassa Turun Kultturiystävät-toiminnasta. Taideapteekki -pillereitä jaettiin alkuvuodesta 40 TOP Säätiön ja Turku Energian avustuksella. -Myös Jyväskylän Kulttuuriluotsi-verkostossa oltiin mukana, samoin Kulttuurihyvinvointia Turussa-verkoston pohjalta jatkuneessa Varavoimaa-verkostossa (Taikusydän). Kotikunnaan muistisairautta sairastavien yksiköissä toteutui Taiken rahoittamana musiikki- ja nukketeatterihanke, jonka tavoitteena oli lisätä asiakkaiden ja omaisten osallisuutta sekä tukea taiteen keinoin kohtaamisia silloin kun yhteinen kieli on kadonnut. Hankkeen toteuttivat musiikkipedagogit Pia- 10

11 Maria Björkman ja Laura Perälä sekä nukketeatteritaiteilija Roosa Halme. Toiminnan fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia havainnoi sosionomiopiskelija. Taidetoiminnassa toteutui muistisairautta sairastavan arvostava kohtaaminen, ja siihen sisältyi useita muistisairautta sairastavan asukkaan hyvää hoitoa edistäviä elementtejä: tuotettiin mielihyvää ja iloa, ehkäistiin passivoitumista ja tuettiin elämänlaatua ja toimintakykyä. Toimijuutta tuki myös mahdollisuus kieltäytyä osallistumasta, käyttää omaa itsemääräämisoikeuttaan. Myös eri taiteenlajien välinen yhteistyö koettiin palkitsevana. Yhdistyksen projektikoordinaattori kuului toimintakertomusvuonna Taideakatemian esittävien taiteiden neuvottelukuntaan ja yhteisömuusikon erikoistumiskoulutuksen neuvottelukuntaan Vapaaehtoistoiminta jatkui aktiivisena. Enimmillään vapaaehtoisia oli mukana Kotikunnaan toiminnassa ja hankkeissa yli 30. He tekivät yli 1500 erillistä vapaaehtoistehtävää ja olivat kerrallaan paikalla keskimäärin kaksi, kolme tuntia. Tunneiksi muutettuna vapaaehtoisten tekemä panos oli toimintakertomusvuonna reilusti yli 3000 tuntia. Vapaaehtoiset toimivat Kotikunnaan kaikissa yksiköissä ulkoilukavereina, toimintahetkien vetäjinä ja juttuseurana. Vapaaehtoiset hakivat yksiköistä asukkaita mukaan talon ryhmiin ja yhteisiin tapahtumiin, ja osalla asukkaista kävi henkilökohtainen vapaaehtoinen ystävä. Yksiköissä vapaaehtoiset keskittyvät olemaan läsnä ja antamaan aikaa asukkaille. Vapaaehtoiset ohjasivat yhä enemmän ryhmiä Ikääntymisen resurssikeskusmallin mukaisesti. Moninaisista aiheista ja ryhmistä mainittakoon runot, lavatanssit, bingo, sketsit, sunnuntaikerho, visailut, Luonnonläheiset-toiminta, musiikkisalonki, kirjallisuuspiiri jne. Vapaaehtoiset toimivat myös ulkoilukavereina ja ohjasivat useita hankkeiden ryhmiä, toimivat niissä avustajina ja tekivät kotikäyntejä. Vapaaehtoistoiminnan itseisarvo ja sen ennaltaehkäisevä ja osallisuutta lisäävä luonne korostuivat entisestään, hyvinä esimerkkeinä mm. Sippe-kutsut ja Liikkuvan resurssikeskuksen pop up -toiminta. Vapaaehtoiset toivat ikäihmisten elämään merkitystä ja iloa. Vapaaehtoisille oli tarjolla hyvinvointia tukevaa virkistystoimintaa, täydennyskoulutusta (mm. muistisairauksista ja hygieniaohjeista) ja työnohjausta. Ystäväkirje ilmestyi edelleen kuukausittain. Uusia vapaaehtoisia rekrytoitiin lähinnä Kävelytreffi- ja Sippe-toimintaan. Yhteistyö SPR:n Turun osaston Kulttuuriystävien ja TST ry:n kanssa jatkui. Vapaaehtoistyön peruskurssin järjestämisvastuu siirtyi Turun kaupungilta takaisin Vapaaehtoisen vanhustyön ryhmälle syksyllä 2016, ja kurssi pidettiin Kotikunnaan tiloissa. Kursseilta sai todistuksen 60 uutta vapaaehtoista. Yhdistyksen hanketyöntekijät tekivät aktiivista yhteistyötä vapaaehtoisten ja Turun kaupungin vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin kanssa. Uusia tuulia ja kansainvälistä vertailutietoa vapaaehtoistoimintaan saatiin Central Baltic -yhteistyön kautta. Yhteistyötä tehtiin myös Turun kaupungin koordinoiman Let us be active -hankkeen kanssa, joka sekin oli osa Central Baltic kokonaisuutta. Hankkeen seminaariin osallistuttiin Virossa ja työpajoihin Turussa. Yhdistyksen toiminnanjohtaja oli edelleen mukana Palvelutori Poijun ohjausryhmässä. Valikko-ryhmän järjestämät Hansan messut pidettiin syyskuussa, ja niiden järjestämiseen osallistuttiin aktiivisesti. Vapaaehtoisen vanhustyön kehittämisryhmän puheenjohtajana jatkoi edelleen yhdistyksen projektikoordinaattori, Nice-verkostoon ja Turun Valikko-ryhmään osallistuttiin jäseninä ja oltiin mukana myös Turun ja Kaarinan Seurakuntayhtymän Välittämisen verkoston tapaamisissa. Yhdistyksen vapaaehtoistoimintaan saatiin tukea mm. Turun kaupunginhallitukselta sekä lahjoituksina. 11

12 Hemmotteluhetkiinkin löytyy aikaa arjen keskellä. Kotikunnaan Taiteiden Päivässä esiintyi Pertti Palm. Vasemmalla vapaaehtoinen Anne puutarhapuuhissa. Taloushallinto Kotikunnaan taloushallintopalvelut (palkanlaskenta sekä ulkoinen ja sisäinen laskentatoimi) on ulkoistettu tilitoimisto Taina Niemelä Oy:lle, jossa näille osa-alueille on määritelty omat vastuuhenkilönsä. Vuoden 2016 elokuussa yhdistyksen pitkäaikainen yhteyshenkilö siirtyi tilitoimistosta uusiin tehtäviin. Loppuvuodesta rakennettiin yhteistyön käytännön sisältöjä uuden yhteyshenkilön kanssa. Toimintakertomusvuonna käynnistettiin myös tilitoimistojen kilpailutusprosessi, joka jatkuu vuoden 2017 puolella. Kotikunnaan toimistossa työskentelee osa-aikaisesti yksi yhdistyksen oma työntekijä. Vuoden lopulla joitakin taloushallinnon prosesseja on kehitetty enemmän digitaaliseen suuntaan. Työ on vielä kesken, mutta pienetkin aikaa ja rahaa säästävät ja rutiineita tehostavat arjen parannukset ovat tärkeitä. Joulukuussa koko henkilöstön palkat maksettiin ensimmäisen kerran verkkopalkkana. Yhdistyksen taloustilanne pysyi vakaana. Tilikauden tulosta ovat rasittaneet kiinteistön korjauskulut ja henkilöstön sijaistarve. Myös uutta vakituista henkilöstöä on palkattu. Kaikkia kustannuksia ei ole pystytty 12

13 siirtämään hintoihin, mutta kaikkien yksiköiden käyttöaste oli erittäin hyvä läpi koko vuoden, mikä turvasi hyvän tuloksen. Hallinto Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n hallitukseen kuuluivat toimintakertomusvuonna Petja Raaska (pj.) sekä muina jäseninä Nina Kallio (varapj.), Hanna Vuorio, Hannu Immonen, Paula Keltaniemi, Hanna-Mari Mäkelä, Marja Pirttisalo, Heikki Suhonen ja Petri Virtanen. Hallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Yhdistyksen toiminnanjohtajana ja hallituksen esittelijänä toimi Pilvi Heiskanen ja sihteerinä Eeva Selinummi. Tilintarkastajana oli tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Yhdistyksen operatiivisesta johtamisesta vastasi johtoryhmä yhteistyössä osastovastaavien kanssa. TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Yhdistyksen toiminnat jatkuvat saman sisältöisinä vuonna Hanke- ja kansalaistoiminta on hyvin monipuolista ja vilkasta. Kumppanuus Turun kaupungin kanssa on vahvistunut ja yhteistyö syventynyt. Kaupungin halu solmia kumppanuussopimuksia järjestöjen kanssa on merkittävä uudistus, joka tuo turvaa ja luo uskoa tulevaisuuteen. Palvelutuotannossa tärkeintä on onnistua alkuvuoden 2017 seudullisessa kilpailutuksessa. Palveluiden sisällöt ja laatu ovat kunnossa, siitä ei tarvitse olla huolissaan; kilpailukykyinen hinnoittelu on haasteellisempaa. Epävarmaan tulevaisuuteen suhtaudumme rauhallisesti ja luottavaisina. Yhteistyössä muiden kanssa pidämme aktiivisesti keskustelua yllä ja huolehdimme osaltamme siitä, että tulevissa uudistuksissa myös järjestöjen ja asiakkaiden ääni tulee kuuluviin. Paikallisuus, palveluiden monipuolisuus ja eettinen toimintatapa ohjaavat valintojamme tulevaisuudessakin. Syysretkellä Kotikunnaan henkilökunta meni porukalla metsään. Oikealla: Mustarastaan talvisen vierailun Kotikunnaan pihalla kuvasi Leo Uhtio. 13