VUOSIKERTOMUS Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2018 Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry

2 SISÄLLYS VUOSI 2018 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYS ry:ssä 3 YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS ja KOTIKUNNAAN TOIMINTAFILOSOFIA 6 YHDISTYKSEN HALLINTO 6 VARSINAINEN TOIMINTA Ryhmäkoti Kaisla 6 Sylvi-koti 8 Hoitokoti Venla 10 Asuinkoti Kotikunnas ja Sotainvalidien Asuinkoti 11 Päiväpaikka Villa 13 Kotikunnaan sosiokulttuurista ohjelmaa 14 Fysioterapia 16 Sairaanhoidon vastuualue ja lääkäripalvelut 17 HANKE- JA KANSALAISTOIMINTA 18 Kunto 19 Liikkuva Resurssikeskus 20 Sippe 22 Paikka auki -toiminta ja Trainee 22 Vapaaehtoistoiminta 23 Muuta hanketoiminnasta 24 KIINTEISTÖNHOITO, RAVINTOHUOLTO ja PUHTAANAPITO 25 TALOUSHALLINTO 27 HENKILÖKUNTA JA TYÖYHTEISÖ 27 TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ 30 Tilastoliite 2 Kannen kuva: Uutta kasvua - Päiväpaikka Villan kevätkylvöt ovat osa kesän odotusta

3 VUOSI 2018 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYS ry:ssä Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n palveluksessa oli työntekijää, joista vakituisia oli 69, pitkäaikaisia sijaisia tai muita määräaikaisia 13 ja lyhytaikaisia sijaisia 4. Toimintakertomusvuonna eläkkeelle siirtyi yksi vakituinen työntekijä, 16 irtisanoutui, yksi työsuhde purettiin koeajalla ja yksi henkilö irtisanottiin. Uusia vakituisia työntekijöitä rekrytoitiin 16. Osa Kotikunnaan tukipalveluista oli edelleenkin ulkoistettu taloushallinnon, turvallisuuden, tietotekniikan ja puhtaanapidon ammattilaisille. Työyhteisöön kuului lisäksi suuri joukko vapaaehtoisia sekä eri alojen opiskelijoita, harjoittelijoita ja työhön tutustujia. Henkilökunnalle tarjottiin toimintakertomusvuonna monipuolista koulutusta ja työnohjausta. Koulutuksen painopisteet nousivat pitkälti lakisääteisistä koulutusvelvoitteista sekä henkilöstön toiveista ja tarpeista. Koulutuspäiviä kertyi kuluneena vuonna yli 200. Työsuojelutoimikunta ja eettinen työryhmä kokoontuivat säännöllisesti. Työterveyshuollon palvelut ostettiin edelleen Terveystalo Pulssista, ja vakuutusyhteistyö LähiTapiolan kanssa jatkui. Työnantaja kustansi henkilökunnalle edelleen myös vapaaajan tapaturmavakuutuksen. Vakuutusyhtiön tilastoihin kirjattiin edellisvuotta enemmän vahinkotapahtumia, 11. Näistä kolme sattui vapaa-ajalla. Edellisvuonna tapaturmia oli 8. Sairauspoissaolot lisääntyivät hieman edellisvuoteen verrattuna. Henkilökunnan vaihtuvuus oli kuluneena vuonna suurempaa kuin aikaisemmin. Henkilökunnan liikehdinnän taustalta löytyy paljon erilaisia syitä. Yksittäisenä yleisemminkin nähtävänä syynä on, että työpaikkaa vaihdetaan nykyisin useammin ja herkemmin kuin aiempina vuosina. Varsinkaan nuoret työntekijät eivät pidä pitkiä työuria samalla työnantajalla tavoittelemisen arvoisena, vaan haluavat kokemusta monista eri työpaikoista. Tällä hetkellä vanhuspalveluissa on todella paljon töitä tarjolla, joten pätevällä henkilökunnalla riittää valinnanavaraa. Työn runsas tarjonta tekee myös rekrytoinnista haasteellista: hakijoita ei ole enää yhtä paljon kuin jokunen vuosi sitten, ja runsas työtarjonta itsessään vähentää sitoutuneisuutta. Vanhustenhuollon saama negatiivinen mediahuomio ei luonnollisestikaan lisää alan vetovoimaa. Pyrimme omalta osaltamme antamaan kaikille työntekijöille ja harjoittelijoille positiivisen kokemuksen ja mielikuvan vanhustenhuollosta ja olemaan sekä vetovoimainen että kilpailukykyinen työnantaja. Harjoittelijoiden tyytyväisyyskyselyn mukaan olemme näissä tavoitteissa onnistuneet todella hyvin, sillä viime vuoden harjoittelijapalautteen kokonaiskeskiarvo oli 4,8 (asteikolla 1-5, jossa 1 on heikoin ja 5 paras). Vuoden 2018 aikana yhdistyksen toiminnassa taikka sosiaali- ja terveysalalla ylipäätään ei ole ollut erityisen suuria muutoksia, joten olemme voineet keskittyä yhdistyksen perustehtävään: laadukkaisiin palveluihin, aktiiviseen kansalaistoimintaan sekä henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Kuluneena vuonna reagoitiin mm. EU:n tietosuoja-asetukseen kouluttamalla lähes koko henkilökunta asetuksen perusperiaatteisiin ja työssä tarvittavaan käytännön osaamiseen. Sote- ja maakuntauudistus etenivät eduskunnassa odotettua hitaammin, ja tätä toimintakertomusta kirjoitettaessa näyttäisi olevan varsin epävarmaa, saadaanko koko uudistusta aikaan tämän hallituksen aikana. Yhdistyksemme oli Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton liittotoimikunnan varajäsenenä ja Vanhustyön keskusliiton valtuuston varajäsenenä. Vuoteen on mahtunut paljon myös soteuudistustyöhön liittyviä vaikuttamisfoorumeita, joissa olemme olleet aktiivisesti mukana. Erityisesti 113-hanke on kerännyt kiitettävästi järjestöjä koolle ja huolehtinut järjestöjen edunvalvonnasta muutoksen keskellä. Olemme mukana myös järjestöjen intressiryhmässä, joka on osa Varsinais- Suomen sote- ja maakuntamuutosorganisaatiota. Alkuvuodesta osallistuimme Sitran Soteuttamoon yhteistyössä 3

4 Runoskylän ja Josefiina Kodin kanssa. Soteuttamoon sisältyi kaksi koulutuspäivää, joiden tavoitteena oli mm. uudenlainen ja aiempaa tavoitteellisempi yhteistyö Jatkossakin mietitään sellaisia yhteistyömahdollisuuksia, joilla voidaan saavuttaa skaalaetua. Keväällä 2017 yhdistys lähti mukaan SoteNavi hankkeeseen, jossa on yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita on valmennettu Sote-uudistuksen tuomiin muutoksiin henkilöstöjohtamisen kautta ja liiketalouden näkökulmasta. Osana hanketta tehtiin kahdesti samansisältöinen henkilöstön tyytyväisyyskysely. Tulokset olivat molemmilla kerroilla hyvää keskitasoa. Vastausten perusteella henkilökunnan tyytyväisyyttä haittasi eniten kiire (keskiarvo 2,9 asteikolla 1-5). Toisaalta mm. johtamiseen oltiin verrattain tyytyväisiä. Strategiset tavoitteet saavutettiin toimintakertomusvuoden aikana hyvin. Loppuvuodesta 2018 tehdyn asukkaiden ja omaisten tyytyväisyyskyselyn kokonaiskeskiarvot vaihtelivat yksiköittäin välillä 4,1-4,7 asteikolla 1-5, jossa 1 on heikoin ja 5 paras. Palveluiden käyttöasteet ovat olleet koko vuoden erittäin hyvät. Reklamaatioita ei toiminnasta ole tullut. Olemme onnistuneet saavuttamaan vuoden aikana myös myönteistä medianäkyvyyttä; erityisesti yhdistyksen hankkeet ovat olleet toistuvasti esillä positiivisessa mielessä. Myös Kotikunnaan palvelut ovat saaneet positiivista näkyvyyttä mm. Turun Sanomissa. Olemme olleet erittäin aktiivisia Facebookissa ja tehneet pääsääntöisesti päivityksiä vähintään kaksi kertaa viikossa. Kotikunnaan arki pohjautui edelleenkin sosiokulttuuriseen ja yhteisölliseen tapaan toimia. Vuoteen mahtui valtava määrä tapahtumia, ryhmiä, esiintyjiä ja tempauksia, joiden kautta tavoitettiin talon asukkaita, kotona asuvia ikäihmisiä, omaisia, läheisiä, henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita. Kaikille asukkaille halutaan löytää yksilöllisesti mielekkäin tapa elää niin arki- kuin juhlapäivätkin ja tarjota myös mahdollisuus kokea yhteisöllisyyttä. Yhdistyksen kansalaistoiminta oli erittäin aktiivista ja näkyvää. Liikkuva resurssikeskus palkittiin vuoden lopussa Vuoden vanhusteko -palkinnolla, jonka myöntävät Vanhustyön keskusliitto ja Eläkeyhtiö Ilmarinen. Palkinnon arvo on 5000 euroa. Kaikki hankkeet ovat kyenneet saavuttamaan tavoitteensa hyvin. Sippe-hanke sai kolmivuotisen rahoituksen STEA:lta jo kesällä. Joulukuussa saimme iloisia uutisia, kun Stea:n avustusehdotuksessa esitettiin jatkoa Liikkuva resurssikeskus -hankkeelle. Saisimme rahoituksen myös Paikka auki- hankkeelle vuodeksi Stean avustusehdotukset hyväksyttiin vuoden 2019 alussa. Vapaaehtoiset rikastuttivat Kotikunnaan arkea aikaisempien vuosien tapaan, mistä sekä henkilökunta että asukkaat ovat kiitollisia. Yhdistyksessä toimii nelisenkymmentä vapaaehtoista monenlaisissa tehtävissä. Yhteistyö Turun kaupungin kanssa on ollut monipuolista ja vireää. Vuonna 2017 solmittu kumppanuussopimus Turun kaupungin kanssa sai jatkoa vuosille 2019 ja Kumppanuussopimus tuo tervetullutta turvaa ja pysyvyyttä Turun kaupungin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Erityisen tärkeä se on muistikuntoutuksen päivätoiminnalle, joka toimii suurelta osin Turun kaupungin avustusten varassa. Kotikunnaan vanhimmassa vuonna 1991 valmistuneessa osassa tehtiin keväällä 2018 isohko kattoremontti, kun keittiön vanha bitumikatto uusittiin. Muutoin kiinteistössä tehtiin normaalit vuotuiset peruskorjaukset kiinteistölle laaditun pitkän ajan suunnitelman mukaisesti. Turun kaupungin Tilapalvelukeskus ilmoitti päivätyssä kirjeessään, että kaupunki irtisanoo vuokraamansa Kotikunnaan alakerran D-siiven (Kurjenpesän) tilat

5 Vuosi 2018 on kulunut kaiken kaikkiaan pitkälti suunnitelmien mukaisesti. Tavoitteet on saavutettu suhteellisen hyvin. Tuloksista voi päätellä, että töitä on tehty ahkerasti ja arvopohjaisesti läpi koko yhdistyksen. Vuotta voi katsella taaksepäin tyytyväisin mielin. Kiitos kuuluu yhdistyksen jäsenistölle, hallitukselle, henkilökunnalle, vapaaehtoisille, asukkaille, asiakkaille, omaisille, läheisille ja yhteistyökumppaneille. Turussa Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja 5

6 YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS JA KOTIKUNNAAN TOIMINTAFILOSOFIA Turun Lähimmäispalveluyhdistys järjestää yksilöllisiä ja vaativia kuntoutumis-, asumis-, hoiva- ja tukipalveluja ikääntyneille ja on aktiivinen kansalaistoimija. Yhdistys on sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon. Toiminnan arvoankkurit ovat arvonanto, voimavaralähtöisyys, yhteisöllisyys, rohkea uudistaminen ja turvallinen ja kodikas ympäristö (strategia ). Kotikunnas tarjoaa arvolähtöisen yhteisön työntekijöilleen, asukkailleen, asiakkailleen, omaisille ja yhteistyökumppaneille. Kotikunnaassa halutaan luoda kodinomainen ja eettinen miljöö, jossa jokainen voi kokea olevansa ainutkertainen, tunteva, kokeva ja omia valintoja tekevä aktiivinen ja vastuullinen ihminen. Toiminnan teoreettisena viitekehyksenä ovat toimijuutta tukeva hoitotyö ja sosiokulttuurinen vanhustyö. YHDISTYKSEN HALLINTO Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n hallitukseen kuuluivat toimintakertomusvuonna Petja Raaska (pj.) ja muina jäseninä Nina Kallio (varapj.), Hanna Vuorio, Hannu Immonen, Paula Keltaniemi, Hanna-Mari Mäkelä, Heikki Suhonen ja Teppo Forss. Hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Yhdistyksen toiminnanjohtajana ja hallituksen esittelijänä toimi Pilvi Heiskanen ja sihteerinä Eeva Selinummi. Tilintarkastajana oli tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Yhdistyksen operatiivisesta johtamisesta vastasi johtoryhmä yhteistyössä osastovastaavien kanssa. Toimintakertomusvuoden lopussa yhdistyksessä oli 122 jäsentä, joista ainaisjäseniä 45, varsinaisia jäseniä (vuosijäseniä) 74 ja kannattavia jäseniä kolme VARSINAINEN TOIMINTA Ryhmäkoti Kaisla Ryhmäkoti Kaisla tarjosi asukkailleen turvaa, hoivaa ja huolenpitoa ympärivuorokautisesti; Kaisla on ennen kaikkea asukkaiden oma koti. Tilat ovat kahdessa kerroksessa, ja niissä on 28 asukashuoneen lisäksi yhteiset oleskelu-, ruokailu- ja saunatilat. Yläkerrassa on lisäksi yksi huone, jota voidaan tarpeen mukaan käyttää joko pitkäaikaiseen tai lyhytaikaiseen asumiseen. Kaislan huoneita on remontoitu sitä mukaa kuin huoneita on vapautunut. Seudullisen puitesopimuksen mukaisesti Kailassa oli asukkaita Turusta ja Kaarinasta. Myös palveluseteliasiakkaita oli Turusta ja Kaarinasta. Lisäksi Kaislassa asui yksi itse maksava asiakas ja yksi sotainvalidiasiakas valtiokonttorin maksusitoumuksella. Lyhytaikaishoitoa ei Kaislassa ollut kuluneena vuonna tarjolla. Turun kaupungin asiakkaiden osuus kaikista asukkaista oli suurin (87,7 prosenttia). Kaarinan kaupungin osuus oli 7 prosenttia ja yksityisten asiakkaiden ja valtiokonttorin asiakkaiden osuus oli yhteensä 4,6 prosenttia. 6

7 Kaislassa vaativan tehostetun palveluasumisen hoitopäiviä kertyi yhtensä 10204, joista valtiokonttorin osuus oli 365 vuorokautta. Turkulaisten vaativan tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoitovuorokausia oli 8260 ja kaarinalaisten 738. Turkulaisia vaativan tehostetun palveluasumisen palveluseteliasiakkaita oli kaksi (361 vrk) ja kaarinalaisia vaativan tehostetun palvelun palveluseteliasiakkaita yksi (174 vrk). Itse maksavan vaativan tehostetun palveluasumisen asiakkaan hoitovuorokausia kertyi 304. Toimintakertomusvuonna Ryhmäkoti Kaislassa asui 42 eri asukasta, joiden keski-ikä oli 81 vuotta. Uusia asukkaita Kaislaan muutti 14. Asukkaista 38 prosenttia oli miehiä ja 62 prosenttia naisia. Tilastoitavia hoitopäiviä kertyi 10204, joka on 117 vuorokautta enemmän kuin vuonna Käyttöaste nousi hieman edellisestä vuodesta ja oli nyt huikeat 99,8 prosenttia (v ,7 %). Asukasvaihtuvuutta oli enemmän kuin aikaisemmin: vuoden aikana vaihtui neljätoista asukasta. Syksyllä tehtiin jälleen omaisten tyytyväisyyskysely. Kyselylomake lähetettiin jokaisen asukkaan lähimmälle omaiselle, ja vastausprosentti oli 76. Vastausten kokonaiskeskiarvo oli 4,1 (asteikolla 1-5, jossa yksi on huonoin ja 5 paras). Omaiset olivat erityisen tyytyväisiä Kaislan tiloihin (ka 4,5) sekä hoitoon ja ilmapiiriin (4,4). Heidän mielestään eniten kehitettävää oli yksilöllisessä huomioinnissa (3,7) ja ohjelman riittävyydessä (3,8). Tämä otetaan huomioon kuluvan vuoden ohjelmasisällöissä. Ryhmäkoti Kaislan perustehtävä pysyi ennallaan. Asukkaiden toimijuutta tuettiin ottamalla heitä mukaan arjen toimintoihin kunkin voimavarojen mukaisesti. Toimintavuonna asukasvaihtuvuus oli suuri, joten Kaislan niin sanottu normaali arkirytmi eli vuoden aikana asukkaiden mukana. Huomionarvoista on, että Kaislaan muutetaan, kun muistisairaus on jo edennyt pitkälle, joten asiakkaiden yleinen hoidettavuus on lisääntynyt. Hoitajien työ painottui toimintakertomusvuonna asukkaiden turvallisuudentunteen luomiseen sekä hyvän ja laadukkaan perushoidon ylläpysymiseen. Kaislassa on eletty monipuolista arkea. Asiakkaiden kuntoon soveltaen on voitu esimerkiksi pelata, muistella, askarrella ja pitää pieniä aktiiviryhmiä. Ulkoilu hoitajien tai vapaaehtoisten toimesta on ollut aktiivista erityisesti kevät-, kesä- ja syyskaudella ja osallistuminen Kotikunnaan yhteisiin tapahtumiin vilkasta. Martinseurakunnan työntekijät ovat pitäneet säännöllisesti hartaushetkiä myös Kaislassa. Vapaaehtoiset ovat edelleenkin rikastuttaneet Kaislan arkea: heidän antamansa aika on ollut todella arvokasta ja tärkeää. Fysioterapeutin ohjaama tuolijumppa on kuulunut asukkaiden viikko-ohjelmaan. Toimintakertomusvuonna tuolijumpparyhmään osallistui kunnosta riippuen osa Kaislan asukkaista. Musicare-verkoston yhteisömuusikko on käynyt Kaislassa kuukausittain pitämässä yksilö- ja ryhmämuotoisia musiikkihetkiä. Asukkaiden alkukesän kohokohta oli perinteiset juhannustanssit Uittamon tanssilavalla. Ryhmäkoti Kaislan omaiset kutsuttiin Kotikunnaan kaikkien ympärivuorokautisten yksiköiden yhteiseen omaisten iltaan, ja joulun alla vietettiin jälleen perinteistä puurojuhlaa. Hoitopalavereja pidettiin säännöllisesti. Kuluneenakin vuonna Kaislan asiakkaita hoidettiin laadukkaasti ja pidettiin heistä huolta kunkin yksilölliset tarpeet huomioiden. Turun kaupunki kilpailutti lääkäripalvelut toimintakertomusvuonna, joten Kaislassa 7

8 vaihtui lääkäri kesän ja syksyn aikana kahteen otteeseen. Lääkäripalvelut ovat kuitenkin toimineet asukkaiden näkökulmasta hyvin. Hoitotyötä kehitettiin vuoden aikana entistä asiakaslähtöisemmäksi. Uusien asukkaiden kotoutumista tuettiin heidän sosiokulttuuriset taustansa huomioon ottaen, ja toimijuutta vahvistettiin kuntoutumista edistävällä työotteella, itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Toimintasuunnitelmavuonna hyödynnettiin työntekijöiden yksilöllisiin vahvuuksiin perustuvia toimintatapoja, joilla rikastettiin Kaislan asukkaiden elämää. Kaislan hoitohenkilökunnassa oli toimintakertomusvuonna aikaisempaa enemmän vaihtuvuutta. Vapautuneisiin vakansseihin rekrytoitiin työntekijöitä talon ulkopuolelta. Kaislan henkilökuntaa osallistui Kotikunnaan sisäiseen työkiertoon syksyllä Opiskelijoita oli kuukausittain eri tavoin mukana Kaislan arjessa. Lähihoitajiksi valmistuvia opiskelijoita harjoitteli Kaislassa kuntouttavaa hoitotyötä. Lisäksi lähihoitajaopiskelijoiden ryhmät järjestivät keväällä ja syksyllä asukkaille ryhmämuotoista toimintaa. Yllä Sylvi-kodin talvipuutarha Oikealla leivontahetki Sylvi-kodissa Sylvi-koti Kotikunnaan Sylvi-koti tarjoaa tehostettua palveluasumista muistisairaille asukkaille ympärivuorokautisesti. Uusi ja avara muistisairaille suunniteltu yksikkö luo asukkaille turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön. Sylvi-kodissa on kaksi erillistä pienryhmäkotia, joissa on yhteensä 24 asuinhuonetta. Kummankin yksikön asukkailla on omat ruokailu- ja oleskelutilat. Saunatila ja viihtyisä talvipuutarha piha-alueineen ovat yhteisiä. Seudullisen puitesopimuksen mukaisesti Sylvi-kodissa oli toimintakertomusvuonna vaativan tehostetun palveluasumisen asukkaita Turusta ja palveluseteliasiakas Kaarinasta. Lisäksi Sylvi-kodissa oli asukkaita 8

9 itse maksavana ja valtiokonttorin maksusitoumuksella. Sylvi-kodissa asui 2018 vuoden aikana 39 eri asukasta, joiden keski-ikä oli 84 vuotta. Asukkaista 61,5 prosenttia oli naisia ja 38,5 prosenttia miehiä. Hoitopäiviä kertyi vuoden aikana 8615, mikä tarkoittaa 98,3 prosentin käyttöastetta. Suhteellinen käyttöaste on pysynyt lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna. Sylvi-kotiin muutti toimintakertomusvuoden aikana viisitoista uutta asukasta. Sylvi-kodin perustehtävänä on toteuttaa laadukasta muistisairaiden hoitoa, johon kuuluvat asukkaiden hyvä perushoito, turvallisuudentunteen luominen ja asukkaiden voimavaroihin suhteutettu sopivan virikkeellinen sosiokulttuurinen arki. Sylvi-kodissa on panostettu virikkeelliseen arkeen myös työvuorojärjestelyin: osa iltavuorolaisista aloittaa työvuoron puoli tuntia aiemmin ja vie ennen vuoronvaihtoraporttia asukkaita ulos tai käytäväkävelylle tai järjestää muuta virkistystoimintaa asukkaiden toimintakyvyn ja mielenkiinnon mukaisesti. Toimintamalli on ollut toimiva ja arjen aktiivisuus on lisääntynyt. Omahoitajamallin kehittäminen on jatkunut pienin askelin. Sylvi-kodissa otettiin käyttöön omahoitajaparit varmistamaan omaisille tutun omahoitajan paikalla oloa myös esimerkiksi loma-aikoina. Sylvi-kodin henkilökunnassa oli toimintakertomusvuonna runsaasti vaihtuvuutta. Avoimiin toimiin on palkattu työntekijöitä niin talon omista pitkäaikaisista sijaisista kuin myös talon ulkopuolelta. Sosiokulttuurinen ote näkyi Sylvi-kodissa monipuolisesti. Asukkaiden kuntoisuuden sallimissa rajoissa tehtiin yhdessä arkisia asioita: leivottiin, askarreltiin, tehtiin pieniä retkiä ja järjestettiin hemmotteluhetkiä. Viikon kohokohtia olivat säännölliset saunapäivät: sauna lämpenee Sylvi-kodissa tarpeen mukaan, riippuen asukkaiden saunainnostuksesta. Toimintavuonna otettiin käyttöön saunotusvuoro, koska Sylvikotiin on muuttanut useita innokkaita saunojia. Saunavuoro mahdollistaa asukkaille rauhallisen ja kiireettömän saunahetken. Edellisten vuosien tapaan yhteisömuusikko on jatkanut säännöllisiä vierailujaan Sylvi-kodissa. Keväällä Sylvi-kodissa kävi säännöllisesti lukulähetti. Martinseurakunnan työntekijät pitivät säännöllisesti hartaushetkiä Sylvi-kodin tiloissa. Turun ammatti-instituutin aloittelevat lähihoitajaopiskelijat tutustuivat vanhustyöhön vieraillen Sylvi-kodissa ja järjestäen asukkaille toimintaa. Yhteistyössä Turun ammattiinstituutin kanssa tuotiin teknologisia ratkaisuja asukkaiden arkea rikastuttamaan. Vaihtelua toivat juhlaja merkkipäivien huomioiminen, viikonloppujen juhlistaminen herkuilla ja grillaaminen pihapatiolla kesäaikaan. Viikoittaiset jumpat jatkuivat tuttuun tapaan fysioterapeutin ohjaamina, samoin ulkoilu ja käytäväkävelyt. Kotikunnaan yhteisiin tapahtumiin asukkaat osallistuivat säännöllisesti. Tämä oli pitkälti mahdollista Kotikunnaan omien luotettavien vapaaehtoisten ansiosta. Sylvi-kotiin saatiin myös oma vapaaehtoinen, joka käy ulkoilemassa ja juttelemassa asukkaiden kanssa. Omaiset kutsuttiin Kotikunnaan kaikkien ympärivuorokautisten yksiköiden yhteiseen omaisten iltaan, ja joulun alla vietettiin perinteistä puurojuhlaa. Omaisten kanssa pidettiin hoitopalavereja säännöllisesti. Asiakastyytyväisyyskyselyssä Sylvi-kodin saama kokonaiskeskiarvo oli 4,3 asteikolla 1-5, ja vastausprosentti 54. Tyytyväisyydessä oli hienoista laskua edelliseen vuoteen (keskiarvo silloin 4,4). Omaiset arvostivat turvallista ympäristöä (4,6) sekä kodikasta ja ystävällistä ilmapiiriä (4,6). Myös henkilökunnan ammattitaitoa arvostettiin ja heitä pidettiin luotettavina (4,6). Omaiset kokivat, että henkilökunnan puoleen on helppo kääntyä (4,7). Ohjelmaa kaivattiin enemmän (3,6). Sylvi-kodin henkilökunta osallistui Kotikunnaan sisäiseen työkiertoon syksyllä Kokemukset olivat positiiviset, ja yksiköiden kesken jaettiin hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja. Myös opiskelijat rikastuttivat 9

10 Sylvi-kodin arkea: Lähihoitajaopiskelijoiden työssäoppimisjaksoja oli Sylvi-kodissa runsaasti. Opiskelijoiden antama palaute ohjauksesta oli varsin myönteistä, ja ohjaajan asenne ja ohjaus työhön koettiin erittäin hyväksi. Hoitokoti Venla Hoitokoti Venla tarjoaa Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ostamaa muistisairaiden pitkäaikaissairaanhoitoa /vaativaa tehostettua palveluasumista ja tilapäishoitoa. Venlan kymmenestä huoneesta puolet on vakituisten asukkaiden ja puolet tilapäishoidon asukkaiden käytössä. Pitkäaikaissairaanhoidon paikat ovat muuttumassa muistisairaiden tehostetun palveluasumisen paikoiksi; muutosprosessi on ollut pitkä ja jatkuu edelleen. Vuoden 2018 aikana kaksi pitkäaikaishoidon asukasta kuoli, ja yksi uusi tehostetun palveluasumisen asukas muutti Venlaan. Toimintakertomusvuonna Venlassa on ollut vaihtelevasti asiakaspaikkaa. Vuoden lopussa Venlassa oli kolme pitkäaikaissairaanhoidon asukasta, kaksi tehostetun palveluasumisen asukasta ja seitsemän paikkaa tilapäishoitoa tarvitseville asiakkaille. Muutamat asiakkaat ovat odottaneet Venlassa pysyvää ympärivuorokautista hoitopaikkaa. Turun kaupungin sijoittamien ja myös yksityisasiakkaiden kotona asuvien muistisairaiden akuutteihin tilapäishoidon tarpeisiin on pyritty vastaamaan nopealla aikataululla. Pitkäaikaissairaanhoidon hoitopäiviä kertyi vuoden aikana 1467 (v ). Tehostetun palveluasumisen asukkaille kertyi 678 hoitopäivää (365). Pitkäaikaisasukkaista puolet oli miehiä ja puolet naisia. Heidän keski-ikänsä oli 80,8 vuotta. Asukkaista vanhin täytti 91 vuotta ja nuorin oli 65-vuotias. Tilapäishoidon asiakkaille hoitopäiviä kertyi 2657 (vuonna ), joista 12 vuorokautta yksityisille asiakkaille. Tilapäishoidon hoitopäivät muodostuivat 286 eri hoitojaksosta, ja hoitojaksojen pituus vaihteli muutamasta päivästä jopa kolmeen kuukauteen. Tilapäishoidossa kävi vuoden aikana 91 eri ihmistä, joista osa kuukausittain; 36 asiakasta oli hoitojaksolla vain kerran. Asiakkaista nuorin oli 54-vuotias ja vanhin 98 vuotta vanha. Venlan työntekijät ovat keskittyneet laadukkaaseen ja yksilölliseen hoitoon, jotta asukkaiden turvallinen ja hyvä elämä on toteutunut. Henkilökunta on pystynyt ammatillisesti vastaamaan erilaisten asukkaiden tarpeisiin, ja työskentelytapoja on kehitetty tilanteiden muuttuessa. Venlassa on totuttu nopeisiin muutoksiin, ja haasteellisistakin tilanteista on selvitty hyvällä yhteistyöllä ja vahvalla ammatillisella osaamisella. Joka päivä opitaan uutta ja kehitytään - työ halutaan tehdä ammattiylpeydellä. Tilapäishoitojakson aikana on keskitytty tukemaan asiakkaan jäljellä olevia voimavaroja ja löytämään kotona asuvien asiakkaiden arkipäivää helpottavia toimintatapoja yhteistyössä omaisten kanssa; omaisten tukeminen ja ohjaus on ollut keskeinen osa hoitohenkilökunnan työtä. Myös yksilöllisiä arviointeja tehdään mm. asukkaiden toimijuudesta, vuorokausirytmistä ja ruokahalusta ja -tottumuksista, kotihoidon tueksi tai palvelutarpeen arvioimista varten. Yhteistyötä omaisten, asukkaiden kotihoidon, omaishoidon ohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa on tärkeää. Monet Kotikunnaan tilaisuudet ja tapahtumat ovat tuoneet vaihtelua myös Venlan asukkaiden elämään. Asukkaat osallistuivat perinteiseen tapaan juhannustansseihin Uittamon lavalla, heille on pidetty säännöllisesti fysioterapeutin ohjaamaa tuolijumppaa, ja Musicare-verkoston yhteisömuusikko on vieraillut Venlassa säännöllisesti. Martinseurakunnan työntekijät ovat pitäneet säännöllisesti 10

11 hartaushetkiä myös Venlassa. Kotikunnaan omat vapaaehtoiset ovat yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa mahdollistaneet asukkaiden osallistumista Kotikunnaan yhteisiin tapahtumiin, joita on monta kertaa viikossa. Tilapäishoidon asiakkaiden omaisille tehtiin toimintakertomusvuoden lopussa tyytyväisyyskysely. Vastausprosentti oli 67 ja kaikkien vastausten keskiarvo oli 4,4 asteikolla 1-5 (5 on paras ja 1 huonoin). Pitkäaikaishoidossa olevien asukkaiden omaisille ei tehty kyselyä, koska asiakasmäärä on pieni ja yksittäisten vastaajien tunnistaminen on mahdollista. Heiltä saadaan palautetta tapaamisten yhteydessä ja puhelinkeskusteluissa. Toimintakertomusvuonna yksi Kotikunnaan historian alusta asti Venlassa työskennellyt hoitaja jäi eläkkeelle. Venlassa vaihtui myös sairaanhoitaja, ja yksikköön valittiin muutaman vuoden tauon jälkeen myös tiimivastaava. Tilapäishoidon nopeasti muuttuvat tilanteet ja peruuntumisten aiheuttamat pienentyneet asiakasmäärät ovat vaikuttaneet siihen, että Venlan henkilökuntaa on tarvittaessa siirretty Kotikunnaan muihin hoitoyksiköihin yksittäisiksi päiviksi. Peruuntumiset näkyvät vuositasolla myös hoitopäivien määrässä. Asuinkoti Kotikunnas ja Sotainvalidien Asuinkoti Asuinkoti Kotikunnaassa on 39 yli 65-vuotiaille tarkoitettua palveluasuntoa, joissa asuu palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen ja sotainvalidiasiakkaita. Vuoden 2018 lopussa asunnoista 29 oli palveluasukkaiden käytössä, yhdeksän tehostetun palveluasumisen ja yksi sotainvalidin käytössä. Viidessä asunnossa asui pariskunta. Vuoden loppuessa kirjoilla oli 40 asukasta, ja koko toimintakertomusvuoden aikana Asuinkodissa asui 51 eri asukasta. Uusia asukkaita muutti kahdeksan. Vuoden lopussa asuinkodin asukkaiden keski- ikä oli lähes 88 vuotta. Palveluasumisen asukkaat hakeutuvat itse Kotikunnaan asiakkaiksi. Muuttaessaan he sitoutuvat ostamaan peruspalvelupaketin, joka sisältää kaikille palveluasukkaille saman perusosan. Jokaiselle laaditaan henkilökohtainen palvelusopimus, joka suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden mukaan ja jota muutetaan palvelutarpeen muuttuessa. Asukkaat voivat halutessaan ostaa Kotikunnaasta hoiva- ja sairaanhoidollisia palveluita, laboratorionäytteiden oton ja yksityislääkäripalvelut. Kotikunnaasta voi ostaa palveluita myös kotihoidon palveluseteleillä, jotka Turun kaupunki on asukkailleen myöntänyt. Palveluseteliasiakkaiden osuus on noussut vuoden 2018 aikana ja vuoden lopussa jo viidellä asukkaalla oli käytössä palveluseteli, jolla he ostivat hoitopalveluita. 11

12 Ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen asukkaat ovat sijoittuneet Asuinkotiin lähikuntien puitesopimuksen mukaisesti tai palveluseteliasiakkaina; kuluneena vuonna heitä oli neljästä eri kunnasta. Asiakkaaksi on mahdollista hakeutua myös yksityisesti. Tehostetun palveluasumisen hoitopäiviä kertyi vuoden aikana 3547 (vuonna ). Kotikunnaan asuinkodissa asui vuonna 2018 enää yksi sotainvalidi valtiokonttorin maksusitoumuksella (ympärivuorokautinen laitosasuminen). Kotikunnaassa hän on saanut kaikki tarvitsemansa palvelut. Sotainvalidien palvelukokonaisuuteen ovat kuuluneet myös parturi- ja jalkahoitajapalvelut sekä fysioterapia, joka tuotettiin edelleenkin Kotikunnaan omana toimintana. Fysioterapiassa huomioitiin asukkaiden kokonaisvaltainen toimintakyky ja vahvistettiin jäljellä olevia voimavaroja. Sotainvalideilla on omalääkäri, joka kuuluu Kotikunnaan moniammatilliseen työryhmään. Toimintakertomusvuoden aikana Kotikunnaassa asui kaksi eri sotainvalidia, ja hoitopäiviä oli 467 (vuonna hoitopäivää). Asukkaiden hoidosta ja terveys- ja ravintopalveluista vastaa Kotikunnaan oma henkilökunta; huolenpitoon osallistuvat sekä Asuinkodin työntekijät että Kotikunnaan muu henkilökunta. Kokonaisvaltaisen, yksilöllisen hoidon toteutuminen on varmistettu moniammatillisella yhteistyöllä. Asuinkoti Kotikunnaassa noudatetaan toimijuutta tukeavaa hoitotyötä asukkaiden jäljellä olevien voimavarojen vahvistamiseksi ja ylläpysymiseksi. Tukea tarjotaan jokaisen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Asukkaat osallistuvat elämäänsä ja hoitoaan koskevien päätösten tekoon. Asuinkodin asukkailla on käytössä Vivago-hyvinvointirannekkeet, joilla voi kutsua apua vuorokauden ympäri. Ranneke seuraa käyttäjänsä aktiivisuustasoa, ja järjestelmä tekee automaattisen hälytyksen, jos vireystasossa havaitaan jotain normaalista poikkeavaa. Tarvittaessa on otettu käyttöön myös poistumisvalvontarannekkeita asumisturvallisuutta lisäämään. Asuinkodissa asuvien palveluiden ja hoidon tarve on lisääntynyt koko ajan. Muuttuviin tarpeisiin on kuluneenakin vuonna vastattu viipymättä ja toimintatapoja kehitetty tilanteiden mukaan: hoitohenkilökuntaa on lisätty ja myös työtä helpottavia apuvälineitä on hankittu. Vivagohyvinvointirannekkeiden tuottamaa hyvinvointitietoa on hyödynnetty asukkaiden hoidon suunnittelussa ja pulmallisissa tilanteissa, etsittäessä ratkaisuja asiakkaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Asukkaiden tekemiä Vivago-rannekehälytyksiä oli vuoden aikana 3855 (vuonna ). Poistumisvalvontakelloja on ollut käytössä kolmella asukkaalla. Asukkaiden elämä Kotikunnaassa on ollut vaihtelevaa. Vapaa-ajan tarjonta on ollut runsasta ja monipuolista, ja asukkaiden esittämiin toiveisiin on pyritty vastaamaan. Kaikkia on innostettu ja ohjattu osallistumaan tapahtumiin omien mieltymystensä mukaisesti. Säännöllisesti on järjestetty mm. tuolijumppaa, erilaisia musiikkitapahtumia, taideryhmä, hartaushetkiä ja lukutuokioita. Osa asukkaista on kokoontunut joka ilta yhteen turinakahville. Asukkaat ovat muodostaneet tiiviin ystäväyhteisön : he ovat järjestäneet itse illanviettoja ja vierailleet toistensa luona. Kesällä asukkaat kokoontuivat itsenäisesti ulos viettämään yhteistä vapaa- aikaa. Joulun alla vietettiin taas Asuinkodin omaa puurojuhlaa. Kotikunnaan asukasneuvosto on kokoontunut myös toimintakertomusvuoden aikana ja tehnyt esityksiä toiminnan ja ohjelmatarjonnan kehittämiseksi. Uudet asukasneuvostovaalit järjestetään keväällä Kaikkien Asuinkodin asukkaiden yhteisiä asukastapaamisia ja infotilaisuuksia järjestettiin kahvikupin äärellä tilanteen mukaan. Myös Asuinkodin asukkaille tehtiin loppuvuodesta asukastyytyväisyyskysely. Vastausprosentti oli 66 ja vastausten kokonaiskeskiarvo 4,1 (asteikolla 1-5, jossa 5 on paras). Korkeimmalle oli arvioitu turvallisuus, asukkaiden arvokas kohtaaminen ja hoitohenkilökunnan ammattitaito ja luotettavuus. 12

13 Vasemmalla: Kesällä Kotikunnaaseen vuokrattiin Turun kaupungin Side by side -kolmipyörä asukkaiden käyttöön. Tässä pyöräilykaverina OP:n kesätyöntekijä Severi. Oikealla Päiväpaikka Villan kevätistutuksia Päiväpaikka Villa Kotikunnaan Päiväpaikka Villan palvelut on tarkoitettu kotona asuville muistisairaille. Villa on yksi Turun kaupungin tukema muistikuntoutuspaikka, johon asiakkaat ohjautuvat kaupungin kautta. Muistikuntoutuksen tavoitteena on tarjota aktiivista tekemistä, tukea asiakkaiden toimijuutta ja siirtää muiden palveluiden tarvetta myöhäisemmäksi. Kotikunnaan päivätoiminnalla on 30-vuotinen historia. Muistikuntoutuksen päivät on pyritty profiloimaan asiakkaiden kuntoisuuden mukaan. Lisäksi järjestetään pienryhmätoimintaa, jotta kaikkien yksilölliset tarpeet voidaan ottaa mahdollisimman hyvin huomioon. Toimintakertomusvuoden aikana Villassa kävi 64 eri asiakasta, ja päivittäin heitä oli keskimäärin 8,4. Jotkut kävivät Villassa kahdesti viikossa, joku vain kerran. Asiakkaista johtuneita poissaolopäiviä kertyi vuoden aikana 265 päivää, joten keskimäärin 1,2 asiakasta oli päivittäin poissa. Muistikuntoutuspäiviä kertyi kuluneen vuoden aikana Käyttöaste nousi edellisvuoteen verrattuna 5,2 prosenttiyksiköllä. Päiväpaikka Villa oli suljettuna neljä heinäkuun viikkoa ja joulun jälkeiset välipäivät. Vuoden 2018 aikana Villassa aloitettiin asiakkaiden alkuhaastattelut, joissa kartoitettiin asiakkaan tulotilanne ja kuntouttavaan päivätoimintaan kohdistuvat toiveet ja odotukset. Yksilöllisten tavoitteiden toteutumista, asiakkaan tyytyväisyyttä ja toiminnan vaikuttavuutta seurataan asiakkaiden kanssa käydyissä jatkokeskusteluissa. 13

14 Päiväpaikka Villan asiakkaat käyvät ohjatussa jumpassa jokaisena kerhopäivänä. Kuluneen vuoden aikana fyysistä kuntoutusta on lisätty entisestään. Asiakkaille on tehty lihaskuntotestejä ja laadittu yksilölliset lihaskuntoharjoitusohjeet yhteistyössä fysioterapeutin kanssa. Tavoitteena on, että asiakkaat tekisivät lihasharjoitteita myös kotona. Toimintakertomusvuoden aikana Villassa toteutuneista isommista tapahtumista mainittakoon mm. Olympialaiset keväällä ja Muistatko vielä sen päivän -projekti alkusyksystä; sen pedagoginen viitekehys perustui larppaukseen. Projektia ohjasi turkulainen yhteisöpedagogi Kerttu Lehto. Omaistenilta pidettiin keväällä. Syksyllä omaisille järjestettiin uutena tapahtumana Turinakahvit. Idea tuli omaisilta, ja tavoitteena oli luoda Villan asiakkaiden omaisille ja läheisille vapaamuotoinen, itseohjautuva ja vertaistuellinen ryhmä, Turinakahvit, jossa henkilökuntaa on paikalla mutta he eivät ole ohjaavassa roolissa. Ryhmä keräsi kiitettävästi osallistujia, ja näitä tapaamisia järjestetään jatkossakin. Asiakkaiden ja omaisten yhteistä glögi-iltaa vietettiin joulun aikaan. Päiväpaikka Villan asiakkaat osallistuivat kaikkiin Kotikunnaan tapahtumiin hyvin aktiivisesti. Villan asiakkaille tehdyn tyytyväisyyskyselyn vastausprosentti oli 68 ja vastausten kokonaiskeskiarvo oli 4,7 (asteikolla 1 5, jossa 1 on huonoin ja 5 paras). Tuloksen perusteella voi todeta, että Päiväpaikka Villa on onnistunut toiminnassaan erinomaisesti. Kotikunnaan sosiokulttuurista ohjelmaa asukkaille ja kotona asuville Kotikunnaan asukkaille ja kotona asuville ikäihmisille tarkoitettu taideryhmä kokoontui toimintakertomusvuonna yhteensä 39 kertaa, joista 7 kertaa kokoonnuttiin muistiyksiköissä, ja muut kerrat olivat avoimia sekä Kotikunnaan asukkaille että kotona asuville ikäihmisille. Osallistujia oli 34 eri henkilöä. Taideryhmä teki kaksi retkeä taidemuseoihin ja yhden Ruissalon kasvitieteelliseen puutarhaan. Taideryhmän töistä koottiin kaksi näyttelyä ja avajaisia juhlittiin yhdessä. Yhteisömusiikkipedagogi vieraili Kotikunnaan yksiköissä viikoittain. Kuluneena vuonna hän paneutui erityisesti yksilökohtaamisiin myös vuoteeseen hoidettavien asukkaiden kanssa. Kaikille avoimet Muistojen Bulevardit järjestettiin yhteisömuusikoiden toimesta viisi kertaa, ja niihin osallistui joka kerta parikymmentä Kotikunnaan asukasta ja/tai kotona asuvaa ikääntynyttä. Fysioterapeutti ohjasi Asuinkodin asukkaille jumppaa kahdesti viikossa, ja käyntikertoja kirjattiin vuoden aikana 587; säännöllisesti osallistuneita oli 8. Päiväpaikka Villassa pidettiin jumppahetkiä pääsääntöisesti joka arkipäivä, yhteensä 207 kertaa, ja jumppaajien käyntikertoja yhteensä Hoitokoti Venlan, Sylvikodin ja Ryhmäkoti Kaislan viikoittaisiin jumppiin osallistui 20 eri asukasta, ja jumppakertoja oli kaikissa yksiköissä vuoden aikana 42. Edellä mainitun lisäksi Kotikunnaassa järjestettiin toimintakertomusvuonna yli 200 (212) kaikille avointa ohjelmallista tilaisuutta. Niissä oli osallistumiskertoja arviolta yli ja kävijöitä oli keskimäärin 25 kussakin. Tilaisuudet järjestettiin pääosin Kotikunnaan yläaulassa. Esimerkkeinä kuluneen vuoden mielenkiintoisista ryhmistä ja ohjelmista mainittakoon mm. Rokkiklubi, Suomen kuvataiteen helmet luentosarja ja Kansallisteatterin vierailu sekä miehille suunnattu Ukonpäivän luontotapahtuma. Kotikunnaan asukkaiden ja Päiväpaikka Villan väen kanssa toteutettiin Kotikunnaan Muistopeli yhdessä Kirjan talon kanssa Taiken rahoituksella. Nukketeatteritaiteilija Timo Väntsi vieraili teoksellaan Kysymyksiä Karjalasta. 14

15 Tammikuussa julkaistiin Ikääntyminen 100-vuotiaassa Suomessa -lyhytelokuva, joka syntyi yhteistyössä Paasikiviopiston medialinjan opiskelijoiden kanssa. Setan seniorityön kanssa tehtiin edelleen yhteistyötä ja käytiin Tukholmassa tutustumassa sateenkaariseniorien Regnbågen-palvelutaloon. Vuoden aikana oltiin mukana Marja Suden ja Roosa Halmeen ohjaamassa nukketeatteriprosessissa, osana Suomen Kulttuurirahaston Taidetta hoitolaitoksiin kokonaisuutta. Siitä julkaistiin Kohtaamisia nukketeatterin keinoin -opas. Julkistamistilaisuus pidettiin Kotikunnaassa. Kuluneena vuonna saatiin myös vieraita Weifangin kaupungista Kiinasta. Yksi vuoden kohokohtia oli Kerttu Lehdon ohjaama Muistatko vielä sen päivän roolipelitapahtuma. Heinäkuussa osallistuttiin Koko Suomi maalaa -tapahtumaan. Turun kaupungin Side by side -kolmipyörä vuokrattiin asukkaiden käyttöön; pyöräilykaverina oli Osuuspankin kesäduunituella palkattu kesätyöntekijä. Anne Välinoro toteutti Parasta minussa työpajapilotin, ja Turun ammatti-instituutin Wisio toi kampaamo- ja kosmetologipalvelunsa myös Kotikunnaan tiloihin kaksi kertaa viikossa. Taikon taidehaasteeseen vastattiin, ja Kotikunnaaseen hankittiin Vesa Aaltosen Turku-aiheinen valokuvateos. Monitaiteen järjestämä pop up ravintola tarjosi jälleen asukkaille ja henkilökunnalle monikulttuurisia herkkuja, ja Turun sos.dem. Naisyhdistys ry tarjosi kansainvälisen Naistenpäivän kunniaksi Kristiina Mäen konsertin Kotikunnaassa. Joulun alla Kotikunnaan kaikkien yksiköiden asukkaita ilahdutti jälleen ravintola Aunen joulupuukeräys. Eläinavusteinen toiminta jatkui yhdessä Hali-Koirien kanssa, ja suositut tanssit liikuttivat Kotikunnaan väkeä 13 kertaa toimintakertomusvuoden aikana, vaihtuvien esiintyjien ja joskus levymusiikin tahtiin. Hengellistä ohjelmaa järjestettiin kuukausittain (hengellisen musiikin tuokiot ja Martinseurakunnan hartaudet). Yhteistyö Ukrainan Kansainvälisen Kulttuurikeskuksen kanssa jatkui, ja sen myötä saatiin nauttia kahdesta kansainvälisestä konsertista, joissa oli yleisöä yli 70 henkeä. Huomioitavaa oli myös yhteistyö Turun kaupungin Omakirjaston ja Kuulon lähipalvelun kanssa. Muistatko vielä sen päivän -roolipelitapahtuma vei vuoteen 1958 ja tanssilavan tunnelmiin. Pelin kirjoitti ja ohjasi Kerttu Lehto ja kumppaneina olivat Kansan Sivistysrahasto, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Turun AMK, Turun yliopisto, Turun ammattiinstituutti ja Kaarina-Teatteri. Kotikunnaan Rokkiklubi käynnistyi keväällä. Ensimmäisellä kerralla paikalla oli 20 ikäihmistä fanittamassa Arton ja Ilarin tulkintoja rock-klassikoista. 15

16 Senioreiden Taideryhmä kokoontui keskiviikkoisin Kotikunnaassa taiteilija Marjukka Irnin ohjaamana. Joulun odotus näkyi, tuoksui ja maistui. Kansallisteatterin näyttelijöiden Karin Paciuksen ja Marjukka Halttusen runo- ja lauluesitys Tunnelmasta toiseen" otettiin vastaan ilolla mutta myös liikutuksen tuntein. Fysioterapia Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen fysioterapiatoiminta jatkui Turun kaupungin ja VSSHP:n kanssa solmittujen puitesopimusten mukaisesti. Yhdistys tuotti aikuisten neurologisen fysioterapian ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien fysioterapian palveluita ja tarjosi kuntoutusta sotaveteraaneille. Palveluja tarjottiin Kotikunnaan tiloissa tai kotikäynteinä asiakkaan luona. Vastaanotolla ja kotikäynneillä oli eri asiakkaita 132 ja asiakaskäyntejä kirjattiin Määrä on kasvanut vuodesta Kotikunnaassa järjestettiin päivittäin liikuntaryhmiä, mm. tuolijumppaa, tanssiliikuntaa ja kuntosaliryhmiä. Kotikunnaan fysioterapiatoiminnan piiriin kuuluvissa liikuntaryhmissä käyntikertoja oli Määrä on pienempi kuin edellisenä vuonna, ja johtuu siitä, että fysioterapeutin työ on painottunut yksilöasiakkaisiin. Tämän myötä fysioterapiatoiminnan tuotot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Kotikunnaassa työskenteli kaksi fysioterapeuttia, joista toinen oli kokoaikainen ja toinen osa-aikainen. Piha-alueen luontoliikuntapolku otettiin käyttöön ja ulkona liikkumista tuki myös Piiloleikki-patsasreitti Kotikunnaan pihapiirissä. Liikuntatilojen vuokraaminen talon ulkopuolisille toimijoille jäi toivottua 16

17 vähäisemmäksi. Henkilökunta ja vapaaehtoiset saivat edelleen käyttää maksutta Kotikunnaan kuntosalia, ja saliin ja laitteisiin oltiin tyytyväisiä. Henkilökunnalle ja asukkaille järjestettiin myös kuntosaliopastusta. Asukkaiden toiveita ja ideoita liikuntatoiminnan kehittämiseksi toteutettiin. Yhteistyö asukasneuvoston kanssa jäi toivottua vähäisemmäksi. Kotona asuvien ikääntyneiden liikuntatoimintaan saatiin jälleen tukea Turun kaupungin liikuntalautakunnalta ja henkilökunnan liikuntaan Kunnossa kaiken ikää -ohjelmasta. KKI -tuella toteutettiin mm. liikuntaan ja rentoutumiseen liittyvät luennot ja aloitettiin yhteistyö Tuletietokeskuksen kanssa. Koira-avusteisen fysioterapiatoiminnan kokeilu siirtyi vuoteen Kotikunnaan toimivat liikuntatilat ja monipuoliset kuntosalilaitteet mahdollistivat monipuolisen liikuntapalveluiden tarjonnan. Ilon aiheena oli myös psykofyysisen fysioterapian osaamisen lisääntyminen. Sairaanhoidon vastuualue ja lääkäripalvelut Ikäihmisten hyvän hoidon ja asiakaslähtöisen palvelun edellytys on asiantunteva, eettisesti toimiva ja vanhustenhoidon erityiskysymyksiin perehtynyt henkilökunta, jonka osaamista ja työhyvinvointia tuetaan. Hoidon tavoitteena on edistää asukkaiden turvallista ja laadukasta elämää. Kotikunnaan hoitohenkilökunnan osaamista on kuluneenakin vuonna vahvistettu monipuolisilla koulutuksilla. Työntekijöiden kanssa keskityttiin muistisairaan kohtaamiseen, suun hoitoon ja ravitsemukseen. Perinteisiä koulutuksia ja seminaareja olivat jälleen esimerkiksi etiikan teemapäivä, LähiTapiolan tarjoama ensiapukurssi ja TYKS:n järjestämä hygienia- ja infektioidentorjuntakoulutus. Kaikki hoitajat ovat suorittaneet Pro Edun lääkehoidon verkkokoulutuksen. Henkilökuntaa koulutettiin myös tietosuoja-asioissa muuttuneen tietosuoja-asetuksen edellyttämällä tavalla. Apuvälineet ovat olleet hyvässä kunnossa, eikä uusia hankintoja ole juurikaan tehty. Kotikunnaan kaikissa hoitoyksiköissä on lääkehoitosuunnitelma, joka on hoitajien käytännön työväline lääkehoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Uusien työntekijöiden ja sijaisten lääkehoidon osaaminen varmistetaan lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Lääkepoikkeamat kirjataan lääkepoikkeamalomakkeeseen ja käsitellään tiimeissä viikoittain. Yksiköiden sairaanhoitajat vastaavat oman yksikkönsä lääkehuollosta. Asukastietojärjestelmä DomaCarea hyödynnetään monipuolisesti kirjaamisessa sekä hoito- ja palvelusuunnitelmien laadinnassa. Hyvään asiakaslähtöiseen kirjaamiseen kiinnitetään edelleenkin erityistä huomiota Kotikunnaan kaikissa yksiköissä, sosiokulttuurinen näkökulma huomioiden. Ryhmäkoti Kaislan, Sylvi-kodin ja Asuinkodin tehostetun palveluasumisen/palveluseteliasukkaiden lääkäripalveluista on toimintakertomusvuonna huolehtinut Turun kaupungin hyvinvointitoimialan lääkäri, joka vaihtui kesällä kahteen otteeseen Turun kaupungin kilpailutuksen myötä. Sotainvalidien lääkäripalveluista huolehti yksityislääkäri. Asuinkodin palveluasumisen asukkaat ovat käyttäneet terveysaseman tai niin halutessaan Kotikunnaassa käyvän yksityislääkärin palveluita, ja Hoitokoti Venlan pitkäaikaishoidon asukkaiden lääkäripalveluista on vastannut toinen Kotikunnaan yksityislääkäreistä. 17

18 HANKE- JA KANSALAISTOIMINTA Yhdistyksen vuoden 2018 teemoiksi valitut arvonanto ja järjestöidentiteetin vahvistaminen näkyivät myös hankkeissa. Niissä korostettiin vanhuuden arvostusta ja vahvistettiin elämän merkitykselliseksi ja arvokkaaksi kokemista myös ikääntyneenä. Erityisinä kehittämiskohteina olivat ikääntyneiden toimintamahdollisuuksien ja tiedon saavutettavuuden lisääntyminen sekä sektorirajat ylittävä yhteistyö Turussa ja maakunnassa (Liikkuva resurssikeskus), osallisuuden turvaaminen eristäytyneille ja vähävaraisille vanhuksille (Kunto) ja innostaminen uudenlaiseen omaehtoiseen kansalaistoimintaan Turun eri kaupunginosissa ja valtakunnallisesti (Liikkuva resurssikeskus ja Sippe-hanke). Yhdistyksen hankkeet ja kansalaistoiminta näkyivät suunnitelmien mukaisesti koko vuoden aktiivisena ja värikkäänä ruohonjuuritasolla ihmisten arjessa ja myös mediassa. Yksi vuoden kohokohdista oli Liikkuva resurssikeskus -hankkeen valitseminen Vuoden vanhusteko -palkinnon saajaksi. STEA:lle toimitetusta Liikkuvan väliraportista saatiin kannustavat ja hyvät arviot. Yhteistyö Turun kaupungin vapaaaikatoimialan kanssa vahvistui entisestään. Uusista yhteistyötahoista voidaan mainita Mielenterveyden Keskusliitto MTKL, Ajatustalo Oy ja venäjänkielisten parissa toimiva Baltic Region ry. Yhteistyö vanhojen kumppaneiden kanssa sujui tuttuun tapaan hyvin ja oli monipuolista. Hanketoiminnalle laadittiin oma strategia osana yhdistyksen strategian kokonaisuutta. Tätä silmällä pitäen seurattiin aktiivisesti STEA:n uuden strategian syntymistä ja linjauksia. Samoin seurattiin sote- ja maakuntauudistuksen etenemistä ja sen mahdollisia vaikutuksia kansalaistoimintaan ja erityisesti matalan kynnyksen ryhmätoimintoihin. Myös julkisen sektorin, yritysmaailman ja kolmannen sektorin toiminnan mahdolliset yhdyspinnat herättivät pohdintaa ja keskustelua. Yhdistys oli kumppanina mukana 113- hankkeessa ja jäsenenä maakuntauudistukseen liittyvässä kulttuurihyvinvoinnin alatyöryhmässä. STEA:n rahoittamista hankkeista jatkuivat toimintasuunnitelmavuonna Ak-avusteinen Kunto-toiminta ja Liikkuva resurssikeskus -hanke (C-avustus). Myös Paikka auki -hanke jatkui alkuvuoden ajan. STEA:n uuteen hankehakuun osallistuttiin toukokuussa, ja Sippe -toiminta pääsi mukaan STEA: n rahoittamaan ja Ikäinstituutin ja Vallin koordinoimaan Elämänote -ohjelmaan. Yhteistyötä tehtiin Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Vanhustyön Trainee -hankkeessa ja Paikka auki -toiminnassa, mutta uutta Paikka auki -avustusta ei loppuvuodelle 2018 saatu. Uusia EU-hankemahdollisuuksia etsittiin aktiivisesti Sippehankkeen hyvien kokemusten rohkaisemana, mutta uusiin hakuihin ei nyt päästy mukaan. Toivottu yhteistyö vapaaehtoistoiminnan saralla Turun Seudun Yksinhuoltajat ry:n kanssa ei toteutunut, koska hankerahoitusta ei saatu. Kansalaistoiminnan kokonaisuudelle haettiin STEA:n yleisavustusta, mutta sitä ei myönnetty. Yhdistys mahdollisti monipuolista kansalaistoimintaa Iloa arkeen -pysäkeillä. Pysäkkitoiminnan sisällä jatkuivat mm. Kortteliklubi, Kävelytreffit, Äijäkerho, Luonnonläheiset-toiminta, Nummen ja Nättinummen kerhot sekä Liikkuvan Resurssikeskuksen pysäkit, jotka kaikki ovat kotona asuville ikääntyneille avoimia matalan kynnyksen toimintamuotoja. Yhdistys oli aktiivisesti mukana Iloa arkeen -verkostossa, joka kokoontui osana Vanhus- ja Lähimmäispalvelun liitto ry:n ja Kotien Puolesta Keskusliiton yhteistä hankekokonaisuutta. 18

19 KUNTO STEA:n AK-avusteisen Kunto-toiminnan pitkäaikaisena hyvänä hankekumppanina oli Laitilan Vanhaintuki ry. Yhteistyötä tehtiin useiden yhdistysten kanssa Turussa ja Laitilassa. Turussa erityisiä yhteistyökumppaneita olivat Turun kaupunki, Fingerroosin säätiön Löytävä-hanke, Turun kaupunkilähetys ry:n Ikätuki-toiminta ja Turun Seudun Vanhustuen Tukiystävä -toiminta. Yhteistyössä Turun seudun Mielenterveyspalveluyhdistys ry:n (Tsemppi) kanssa järjestettiin koulutusta vapaaehtoisille teemana ikääntyneen mielenterveysasiakkaan kohtaaminen. Kunto-hankkeen kohderyhmään kuuluivat kotona asuvat yksinäiset, masentuneet, vähävaraiset, syrjäytyneet ja/tai syrjäytymisvaarassa olevat yli 60-vuotiaat henkilöt, muistisairautta sairastavat omaishoitajineen ja ikääntyneet mielenterveyskuntoutujat. Kotikäyntejä tehtiin toimintakertomusvuonna 655 ja eri asiakkaita oli 131. Vuoden aikana painotettiin ryhmätoimintoja ja ryhmiin ohjaavaa etsivää työtä, josta syystä toinen hanketyöntekijä oli aktiivisesti mukana Voitastoiminnassa. Hankkeessa oli työntekijävaihdoksia vuoden lopulla. Kotikäynneistä tehty sisällönanalyysi saatiin valmiiksi, ja sen perusteella kotikäyntien tavoitteet saavutettiin kiitettävästi: yhdeksää kymmenestä ikäihmisestä onnistuttiin aktivoimaan tavoitteiden mukaisesti. Turussa Kunto-hankkeessa kokoontui 12 eri ryhmää 348 kertaa ja niissä kirjattiin 3179 käyntiä (sekä psykososiaaliset ryhmät että matalan kynnyksen Kunto -liikuntaryhmät). Kunto-hankkeen ryhmissä oli vähintään 150 eri osallistujaa. Psykososiaalisista ongelmista kärsivien ikääntyneiden HyMy-ryhmä sekä Ainot ja Reinot kokoontuivat edelleen Kotikunnaan tiloissa. Muita ryhmiä olivat Nättinummen ja Nummen ryhmät, Runosmäen Äijäkerho sekä Kunto -liikuntaryhmät. Suunnitelmissa ollut Kortteliryhmä taloyhtiön kerhotiloissa ei vielä toteutunut. Myönteistä oli mm. se, että ryhmiä oli paljon, samoja asiakkaita oli pysynyt ryhmissä pitkän aikaa (eli he asuivat edelleen kotona) ja ryhmät koettiin harjoittelijan tekemän palautekyselyn perusteella merkittäviksi ja vaikuttaviksi: kerhot antoivat hyvää mieltä. Lähes kaikkiin ryhmiin tuli myös uusia osallistujia, mikä on erittäin tärkeää. Ryhmiä ohjasivat sekä ammattilaiset että vapaaehtoiset. Yhteistyö Kaskenlinnan kuntoutuksen kanssa jatkui, ja tulokset olivat erittäin kannustavia. Kuluneena vuonna alkoi uudenlainen Voitas-yhteistyö kaupungin Liikuntatoimen ja Lääkinnällisen kuntoutuksen kanssa. Toiminnasta saatiin hyvää palautetta, mikä vaikutti osaltaan myös siihen, että Turku pääsi mukaan kolmivuotiseen Voimaa Vanhuuteen -mentorointiohjelmaan. Uutta oli myös yhteistyö Mielenterveyden keskusliiton Toivon työpajan kanssa. Molemmat uudet yhteistyömuodot tukevat entistä paremmin ikääntyneiden omaehtoista liikkumista ja henkistä hyvinvointia. Kunto-hankkeen rooli oli etsivä, toimiva ja ohjaava. Laitilassa kokoontui kahdeksan Kunto-ryhmää, joissa oli 62 eri osallistujaa ja yhteensä 545 käyntikertaa. Tapahtumia oli kuukausittain, eli vuoden aikana yhteensä 11. Näissä kussakin oli osallistujia Iloisin yllätys oli Vanhusten viikon päätapahtuma, rento iltapäiväjuhla Monitoimihallissa. Laitilassa panostetaan ryhmätoimintoihin ja tapahtumiin, mutta toimintakertomusvuonna tehtiin myös 25 kotikäyntiä. Kaikki kotiaktivointiasiakkaat olivat yksinäisyyttä kokevia naisia. Laitilassa aloitettiin yhteistyö Fingerroosin säätiön Löytävä-hankkeen kanssa ja yhteistyö vanhojen kumppaneiden, kuten mm. Laitilan kaupungin kanssa, oli toimivaa. Hanketyöntekijöitä oli 3,2, joista 2,2:n työpanos oli Turussa ja yhden Laitilassa. Osa-aikaisina hankkeessa työskentelivät myös Turun ja Laitilan projektikoordinaattorit. Vapaaehtoisia oli mukana sekä ryhmissä 19

20 ohjaajina/apuohjaajina että kotona asuvien Kunto-asiakkaiden tukena. Osa Kunto-hankkeen sisällä kokoontuvista ryhmistä on samalla myös Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Iloa arkeen -pysäkkejä. Kunto-toimintaa ja järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä esiteltiin valtakunnallisilla Fysioterapia- ja kuntoutuspäivillä Helsingissä. Liikkuvan resurssikeskuksen pysäkkejä oli kuluneena vuonna myös Kalannissa ja Lokalahdella. Maakuntapysäkit oli suunniteltu yhdessä KomPassihankkeen ja eri toimijoiden kanssa. LIIKKUVA RESURSSIKESKUS Vuoden vanhusteko -palkinnon saanut Liikkuva resurssikeskus -hanke jatkui vuonna 2018 osana STEA:n Kunta ja järjestöt -teemarahoitusta. Liikkuva toiminta saatiin suunnitelman mukaisesti leviämään myös maakuntatasolle, keskeisenä kumppanina KomPassi-hanke. KomPassin kanssa yhteistyössä kokeiltiin maakuntapysäkkejä, ja kaikki kokeilussa mukana olleet kunnat tekivät aiesopimukset myös vuodelle Turun kaupungin ja Turun Kaupunkilähetys ry:n kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä. Toimintasuunnitelmavuoden tavoitteena olikin julkisen sektorin ja järjestöjen välisen työparityöskentelyn juurruttaminen pysyväksi malliksi. Tässä onnistuttiin niin hyvin, että toiminnalle haettiin ja saatiin STEA:n Ak-avustus. Turun Lähimmäispalveluyhdistyksestä hankkeeseen osallistui yksi kokoaikainen työntekijä ja projektikoordinaattori. Toinen hanketyöntekijä tuli Turun kaupungilta; hän työskenteli Liikkuva resurssikeskus -hankkeessa 40 prosentin työaikapanoksella. Neuvonnan ja ohjauksen lisäksi ikääntyneille tarjottiin konkreettisia kansalaistoiminnan mahdollisuuksia kunkin omassa lähiympäristössä ja toteutettiin heidän toiveidensa mukaista pop up -tyyppistä vapaaehtoistoimintaa. Pop up -vapaaehtoistoiminnan yhteistyökumppanina oli luovan välittämisen yhteisö Siskot ja Simot ry. Siskot ja Simot -ryhmä toteutti Turun eri kaupunginosissa kymmenen pop up - tempausta asukkaiden toiveiden pohjalta, ja näihin osallistui 599 vapaaehtoista. Yhteensä hanke tavoitti 685 vapaaehtoista. Heistä osa oli mukana vain kerran (esim. hyvän mielen tempauksissa tai jakamassa Menovinkkejä), mutta osa tuli paikalle useamminkin. Vapaaehtoistempauksilla ilahdutettiin suoraan tai 20

21 välillisesti 1993 ikäihmistä. Tämä pop up -vapaaehtoistoiminnan malli saatiin toimivaksi vuoden 2018 aikana ja se juurtui hyvin. Siskot ja Simot -suunnitteluryhmässä oli mukana kuusi aktiivista vapaaehtoista. Toteutetuista tempauksista voidaan mainita mm. ystävänpäiväkorttitempaus, palvelubussitempaus, pihailua ja puunausta, Uittamon tanssilavatempaus ja joulukorttien kirjoitusapukampanja. Pop up -vapaaehtoisina on ollut kaiken ikäisiä: lapsia oli 65, alle 30-vuotiaita 55, alle 62-vuotiaita 84, alle 79-vuotiaita oli 415 ja yli 80-vuotiaita 67. Liikkuva malli kokonaisuudessaan muotoutui toimivaksi vuoden 2018 aikana. Turun kaupungin ja järjestöjen yhteistyönä ikäihmisille tarjotaan liikkuvaa matalan kynnyksen palveluohjausta, josta huolehtii kaupungin työntekijä. Neuvontaa antaa yhdistyksen työntekijä. Neuvonta oli esim. yleistä tietoa kunnan palveluista, kulttuuri- ja liikuntapalveluista, järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien toiminnasta sekä vapaaehtoistoiminnasta. Liikkuvan Resurssikeskuksen pysäkeillä oli mukana myös vapaaehtoinen. Liikkuva liikkui kuluneen vuoden aikana paitsi asuntoautolla myös mm. vesibussilla ja kirjastoautolla. Pysäkkeinä oli kauppojen edustoja, terveysaseman piha, huoltoasema, erilaisten kerhotilojen edustoja ja jopa matkustajalaiva. Pysäkkejä oli yhteensä 67, ja lisäksi kolme SuomiAreena-infopysäkkiä Porissa. Liikkuva resurssikeskus pysähtyi Turun lisäksi myös Kalannissa, Lokalahdella, Liedon asemalla, Littoisissa, Suomusjärvellä ja Kiskossa. Maakuntakiertueella oli hanketyöntekijöiden lisäksi mukana kiertuekuntien edustajia ja järjestötoimijoita. (Kuvassa nautitaan liikuntateemaisista Sippe-kutsuista upeissa maisemissa.) Pysäkeillä on kohdattu 1595 ihmistä. Todellinen kävijämäärä on suurempi. Esim. suurin yksittäinen pysäkki Uittamon tanssilavalla keräsi kerralla 600 ikäihmistä. Toinen isompi tapahtuma oli Seniorisinkku-piknik laivalla; se toteutettiin yhdessä Turun kaupungin ja Turun Setan kanssa ja osallistujia oli 100. Heistä kaikki eivät ole välttämättä asioineet pysäkillä, vaan olivat mukana jossakin tapahtumassa. Liikkuva tavoitti suuren määrän kohderyhmää. Pysäkeillä yleisesti asioineista noin kolmannes oli miehiä. Kävijät olivat tulleet Liikkuvan resurssikeskuksen pysäkille tarjolla olevan neuvontateemojen takia, ohimennen, mielenkiinnosta, koska joku kerrankin järjestää jotain toimintaa alueella, Liikkuvan resurssikeskuksen vapaaehtoisena paikallisena mentorina tai henkilökohtaisen syyn vuoksi. Liikkuva osallistui Turun Kaupunkilähetys ry:n ja Turun kaupunginkirjaston organisoimalle Pidä huolta - viikolle. Yhtenä pysäkkinä oli Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Iloa arkeen -roadshow Turussa; siinä keskeisessä roolissa oli digitalisaatio ja hyvinvointiteknologia. Menovinkit-esitteitä painettiin kpl yhteistyössä Turun kaupungin hyvinvointi- ja vapaaaikatoimialan kanssa. Niistä on Turussa tullut merkittävä tiedottamisen väline kotona asuville ikäihmisille. TET-harjoittelija teki Menovinkit-esitteestä mainosvideon, ja Liikkuvasta valmistui myös opinnäytetyö. Toiminnasta oli laaja artikkeli Vanhustyö-lehdessä, ja siitä kerrottiin myös televisiossa Veikkauksen Lotto arvonnan yhteydessä. 21

22 SIPPE EU:n Central Baltic Programme -ohjelman rahoittamassa Promoting Social Inclusion of Elderly through Well-being Parties -projektissa kehitetty Sippe-toiminta jatkui alkuvuoden osana yhdistyksen vapaaehtoistoimintaa Kansan sivistysrahaston Ursinin rahaston ja Margaretha -säätiön avustusten turvin. Tarkoituksena oli edistää ikääntyneiden aktiivisutta, hyvinvointia ja omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Vuoden 2018 aikana pidettiin 55 Sippe-kutsut, joihin osallistui lähes 700 ikäihmistä Turussa, Liedossa, Naantalissa ja Kaarinassa. Sippe-vapaaehtoisia oli Turussa mukana seitsemän, Oulussa kaksi ja Kaarinassa 11. Isommille ryhmille kutsuja on pidetty kerhotiloissa, mutta niitä on ollut myös ikäihmisten kodeissa. Aiheina ovat olleet luonto, ravitsemus, uni, liikunta, musiikki ja sosiaaliset suhteet. Saatu palaute on ollut hyvää ja innostavaa. Kesällä 2018 päästiin mukaan STEA:n rahoittamaan Vallin ja Ikäinstituutin koordinoimaan 3,5-vuotiseen Elämänote-ohjelmaan. Uusia teemapaketteja alettiin tehdä, ja uusina teemoina ilmestyvät kohta valokuvaus, kuvataide, kirjallisuus ja muistelu. Yhteistyöhön saatiin mukaan kuvataiteilija Marjukka Irni ja museolehtori Leena Hannula Sinebrychoffin taidemuseosta. Sippetoiminnan valtakunnallinen levittäminen aloitettiin syksyllä 2018 ja luotiin yhteydet mm. Lahteen ja Haminaan. Sippestä kuvattiin myös video, joka julkaistaan vuoden 2019 aikana. Sosiaali- ja kuntatalous - lehden artikkeli poiki asiasta kiinnostuneita yhteydenottoja. Auralan Senioripäivään osallistuttiin, ja yhteistyötä aloitettiin E-urheilun ja Grail Groupin kanssa. Kaarinan Sippe-toiminnan kanssa oli yhteisiä kokoontumisia ja koulutuksia. Kaarinassa kumppanina oli Kansalaistoiminnan keskus Puntari. PAIKKA AUKI -TOIMINTA ja TRAINEE STEA:n Paikka auki -avustusohjelman tuella palkattu nuori työntekijä jatkoi yhdistyksen palveluksessa huhtikuun 2018 loppuun asti. Nuoren työtehtävät liittyivät Ikääntymisen resurssikeskuksen toimintaan ja sosiokulttuurisen vanhustyön tukemiseen kotona asuvien ikäihmisten ryhmissä. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry tarjosi Vanhustyön Trainee -hankkeensa kautta mm. mentorointitukea. Yhdistyksessämme alkoi myös Vallin organisoima Trainee-jakso, jossa oli mukana neljä työtöntä nuorta tutustumassa järjestötyöhön ja vanhustyöhön. Kokemukset jaksosta ja yhteistyöstä olivat rohkaisevia, ja yhteistyö jatkuu. 22

23 Kotikunnaassa alkoi Vallin toteuttama Vanhustyön Trainee-jakso, joka yhdistää vanhukset ja nuoret sekä innostaa nuoria mukaan vanhustyöhön. Valtakunnallinen seniorivisa kisattiin nyt Helsingissä Käpyrinne ry:n 80. juhlavuoden tunnelmissa. Kotikunnaan joukkue jäi tänä vuonna hopeasijalle yhden pisteen erolla Tampereen Sumeliusklubin edustajiin. VAPAAEHTOISTOIMINTA Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen järjestöidentiteetin keskeisiä tekijöitä ovat vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoiset. Kuluneen vuonna vapaaehtoistoiminta jatkui vilkkaana: yhdistyksellä oli 40 aktiivista vapaaehtoista, jotka toimivat hankkeissa ryhmien ohjaajina (Kunto, Kortteliklubi), pop up - tapahtumien järjestäjinä (Liikkuva), ikääntyneiden tukena (Kunto, Kävelytreffit) tai Sippe-kutsujen pitäjinä tai vaihtoehtoisesti Kotikunnaan asukkaiden ulkoilu- ja juttukavereina sekä ystävinä, jotka saattoivat asukkaita myös kulttuuritapahtumiin ja esityksiin. Vapaaehtoiset ohjasivat monia ryhmiä Ikääntymisen resurssikeskusmallin mukaisesti. Näistä mainittakoon HyMy-ryhmä, Luonnonläheiset, visailut, musiikkisalonki ja runohetket. Säännöllisesti osallistuvien vapaaehtoisten tekemiä tunteja oli yli 2000 ja hankkeissa pop up vapaaehtoisten käyntejä 685. Myös muiden toimijoiden palveluita hyödynnettiin (esim. Avustajakeskuksen Muistivapaaehtoiset ja SPR:n Kulttuuriystävät). Kotikunnaan vapaaehtoisille tarjottiin hyvinvointia tukevaa virkistystoimintaa (käytiin mm. hohtogolfaamassa), koulutusta ja työnohjausta sekä järjestettiin kevät- ja joulujuhlat. Tärkeintä kuitenkin oli kohtaaminen arjessa. Vapaaehtoisten täydennyskoulutuksen teemana 2018 oli ikääntyneen mielenterveyskuntoutujan kohtaaminen. Ystäväkirje ilmestyi sekä paperisena että yhdistyksen kotisivuilla. Vapaaehtoisille suunniteltu laajempi kysely siirtyi vuoteen 2019, mutta palautetta kerättiin Sippe-toimintaan ja Siskot ja Simot -tempauksiin osallistuneilta vapaaehtoisilta sekä virkistyspäivän osallistujilta. Vapaaehtoistoiminta koetaan tärkeäksi ja sillä nähdään olevan merkitystä sekä vapaaehtoiselle itselleen että tuettaville ikäihmisille. Koulutuksissa hyödynnettiin edelleen erityisesti Eläkeliitto ry:n tarjoamia vapaaehtoisille suunnattuja koulutuksia Salon Lehmirannassa. 23

24 Valikko-ryhmän järjestämillä Vapaaehtoistoiminnan messuilla oltiin aktiivisesti mukana jo järjestämisvaiheessa. Vapaaehtoisen vanhustyön kehittämisryhmän puheenjohtajana toimi yhdistyksen työntekijä. Yhdistys osallistui aktiivisesti myös Nice-verkostoon ja Turun Seudun Valikko-ryhmään, jonka puheenjohtajana toimi vuonna 2018 yhdistyksen edustaja. Valikko organisoi yhdessä 113 -hankkeen kanssa verkostoiltapäivän, jonka tuloksena aloitettiin vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden teemalliset tapaamiset. Yhdistyksen puheenjohtajakauden aikana Turun kaupungille tehtiin kansalaisaloite vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin viran perustamiseksi. Aloite ei mennyt läpi, mutta yhteistyö kaupungin kanssa lisääntyi ja Turun kaupungin vapaaehtoistoiminnan sivujen yhtenäistäminen aloitettiin. Myös järjestöjen näkyvyys tulevassa kaupungin palvelupisteessä nostettiin keskusteluun. Valtakunnallisista vapaaehtoistoiminnan foorumeista osallistuttiin mm. Kansalaisareenan järjestämiin tapahtumiin. Vapaaehtoistoiminta vanhusten parissa -kurssi pidettiin suunnitelman mukaisesti kaksi kertaa yhdessä Turun kaupungin, Turun ja Kaarinan Seurakuntayhtymän sekä useiden järjestöjen kanssa. Kursseilta valmistui 60 uutta vapaaehtoista. Venäjänkielisille vapaaehtoisille järjestettiin vapaaehtoistoiminnan kurssi yhteistyössä Silta-hankkeen, Nivelyhdistyksen, Kansalaistoiminnan keskus Puntarin ja Omaishoitokeskuksen kanssa. Uutta yhteistyötä käynnistettiin Omakirjaston ja Kuulon lähipalvelun kanssa. Avoimet ovet hankkeen myötä alkanut vapaaehtoistoimintayhteistyö Turun kaupungin hyvinvointikeskusten Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman sekä Parkinmäen Palvelutalon kanssa jatkui, ja vapaaehtoisten koulutus- ja virkistysmahdollisuuksista huolehdittiin osittain yhdessä (esim. yhteinen koulutus- ja virkistyspäivä Forum Marinumin tiloissa). Yhdistyksen omia vapaaehtoisia osallistui myös Taitaja semifinaaliin opiskelijoiden asiakkaina. Vapaaehtoisista koostuva joukkue osallistui valtakunnalliseen Seniorivisaan Helsingissä ja sijoittui hopealle. MUUTA HANKETOIMINNASTA Kävelytreffitoiminta oli näkyvästi esillä myös kuluneen vuoden aikana. Erityisen hieno oli Turun Sanomien aiheesta tekemä juttu. Ryhmien koko kasvoi niin suureksi, että päätettiin aloittaa vuonna 2019 toinen ryhmä. Treffejä oli yhteensä 45 kertaa. Niihin osallistui noin 90 eri henkilöä ja käyntikertoja oli Toimintaa tukivat Turun kaupungin sote-lautakunta, Turun Työväen säätiö ja LähiTapiola Varsinais-Suomi, joka lahjoitti kävelijöille myös hienot heijastinliivit. Kävelijöiltä kerätyn palautteen perusteella toimintakonsepti on hyvä: eläinavusteisuus, yhteisöllisyys, liikunta, kulttuurikohteet ja ohjaaja saivat kaikki kiitettävää palautetta. Kotikunnaan kotona asuville suunnattu Kortteliklubi jatkui lähialueen ikäihmisten tärkeänä kohtaamispaikkana; kuluneen vuonna juhlittiin toiminnan 5-vuotispäivää. Klubilla oli 25 eri kävijää, kokoontumisia 34 ja käyntikertoja yhteensä 630. Toimintaa tuki avustuksellaan Turun kaupungin sotelautakunta. Ystäväpiiriryhmiä ei vuoden 2018 aikana kokoontunut Kotikunnassa, mutta yhdistys osallistui aktiivisesti toiminnan kehittämiseen ja koulutusyhteistyöhön Vanhustyön keskusliiton kumppanina. Lähimmäispalveluyhdistyksen työntekijä toimi VTKL:n alueellisena kouluttajana ja myös saman tahon koordinoiman Omahoitovalmennuksen työntekijänä. Yhdistys oli edelleen jäsenenä Kulttuuriluotsi- 24

25 verkostossa, mutta ei osallistunut tapaamisiin. Yhteistyö Kulttuuriystävien kanssa jatkui paikallisella tasolla edelleen. Toimimme aktiivisesti Taikusydämen Varavoimaa -verkostossa. Verkoston tavoitteena on, että Varsinais-Suomessa jokaisella on oikeus olla osallisena taiteesta ja kulttuurista ja saada hyvinvointia ja terveyttä tukevia taide-ja kulttuuripalveluja. Yhdistyksen edustaja kuului Taideakatemian esittävien taiteiden neuvottelukuntaan, Kuurojen Palvelusäätiön koordinoiman Taiku-hankkeen ohjausryhmään sekä Vallin ja Tradekan yhteisen Digiklubi -hankkeen ohjausryhmään puheenjohtajana. Taiteen edistämiskeskuksen avustuksella toteutettiin yhdessä Kirjan talon kanssa Kotikunnaan omat Muistipeli-kortit. Kotikunnaan asukkaita suunnittelemassa Muistopeliä, joka tehtiin yhteistyössä Kirjan talon ja Taiken kanssa. Asukkaita tapasivat Maiju Tainio ja Venla Luoma. KIINTEISTÖNHOITO, RAVINTOHUOLTO ja PUHTAANAPITO Kotikunnaan kiinteistönhoidon vastuualueen muodostavat kiinteistömassan lisäksi piha-alueet, talotekniikka, ATK-järjestelmät ja -laitteet, puhelimet, turvatekniikka sekä muut turvallisuuteen ja viranomaisyhteistyöhön liittyvät asiat. Kiinteistönhoidon päämääränä on yhdistyksen kiinteästä omaisuudesta huolehtiminen - vähintään kiinteistön arvon säilyttäminen, mutta mahdollisuuksien 25

26 mukaan arvon nousu. Samaan tavoitteeseen tähtäävät sekä kunnossapito, investoinnit että puhtaanapito. ATK-palvelut eivät ole kiinteistönhoidon ydintoimintaa, joten suuri osa niistä ostetaan ulkoa, ja kiinteistönhoidossa keskitytään kiinteistömassan hoitoon. Hissien sekä turvallisuuteen ja talotekniikkaan liittyvien järjestelmien ylläpito- ja huoltotyöt on ostettava valtuutetuilta toimijoita, joiden kanssa on solmittu lakisääteiset ylläpitosopimukset. Toimintakertomusvuonna kiinteistönhoito otti käyttöönsä uuden työtilauksiin ja seurantaan tarkoitetun ohjelman. Kiinteistönhoito pyrkii toiminnassaan suunnitelmalliseen ennakointiin, joka pohjautuu vuosikellon mukaisiin toimenpiteisiin ja kuntokartoitukseen (PTS, 2017) jonka pohjalle myös kiinteistön budjetointi pitkälti rakentuu. Toimintakertomusvuonna toteutettiin pitkään suunnitteilla ollut keittiön bitumikaton uusinta, suuri osa rakennuksen vanhan osan julkisivusta pestiin ja parvekkeiden päätyseinäkkeet uusittiin. Vuokra-asuntoja ei tänä vuonna remontoitu, mutta Ryhmäkoti Kaislan kahdessa asukashuoneessa tehtiin pintaremontti. Kaislan alkuperäiset pesukoneet ja kuivausrummut uusittiin ja korvattiin leasing-laitteilla. Keittiön vanhaa laitekantaa jouduttiin myös uusimaan: vuodelta 1991 oleva höyrykeittopata korvattiin uudella, samoin kaksi pakastinta. Ulkoalueiden hoidossa hyödynnettiin osin auraus- ja hiekoituspalvelua sekä puutarha-alan ammattiosaamista, josta saadaankin jatkuvaa hyvää palautetta. Ruohonleikkaus hoidetaan omana työnä, samoin talvella miestyönä tehtävät hiekoitukset ja auraukset. Toimintakertomusvuonna hankittu leasing-kone korvasi vanhan pihanhoitokoneen. Vuosittain koottavassa asiakaspalautteessa kiinteistönhoito sai arvosanan 3,3 (asteikolla 1-5). Jo vakiintuneeseen tapaan Kotikunnaassa järjestettiin vuosittaiset evakuointiharjoitukset ja turvallisuuskoulutukset. Kotikunnaan vuokralaisena jatkoi Turun kaupungin muistisairaiden yksikkö Kurjenpesä. Muita tiloja vuokrataan ulkopuolisille toimijoille esim. kokous- ja koulutuskäyttöön. Kampaamotiloissa käynnistettiin hyvin alkanut yhteistyö Turun ammatti-instituutin kanssa. Tilassa tehdään oppilastyönä sekä kampaamo- että kosmetologitöitä. Kotikunnaan siivous on viime vuosina tuotettu ulkopuolisen palveluntuottajan toimesta. Tehostetun palveluasumisen asiakkaiden ja sotainvalidiasiakkaiden määrän vaihtelu vaikuttaa suoraan siivouksen määrään. Siivouspalveluista saadun asiakaspalautteen keskiarvo asteikolla 1-5 oli 4. Ravintohuollon henkilöstöresurssit ovat täydessä käytössä. Kotikunnaan ruokasali oli avoinna vuoden kaikkina päivänä. Keittiön asiakaskunta koostui toimintakertomusvuonnakin Kotikunnaan ja Kurjenpesän asukkaista, henkilökunnasta ja omaisista, vapaaehtoisista, projektiasiakkaista, psykiatrisen avohuollon asiakkaista ja Kotikunnaan ulkopuolelta lounaalle tulevista ihmisistä. Tehostetun palveluasumisen lisääntyminen näkyy huomattavasti keittiön työmäärässä. Keittiö huolehtii Kotikunnaassa järjestettävien tilaisuuksien ja tapahtumien tarjoiluista; suurissa tilaisuuksissa käytetään myös ulkopuolista apua. Suoritteita kertyi toimintavuonna eli lähes saman verran kuin vuonna Asiakaspalautetta kerättiin osana Kotikunnaan asiakas- ja omaiskyselyä, ja ravintohuollon palautteen keskiarvo oli 4,3 (asteikolla 1-5). 26

27 Jokavuotiset alkusammutus- ja evakuointiharjoitukset järjestettiin syksyllä. TALOUSHALLINTO Kotikunnaan taloushallintopalvelut (palkanlaskenta sekä ulkoinen ja sisäinen laskentatoimi) on ulkoistettu Tilitoimisto Taina Niemelä Oy:lle, jossa näiden osa-alueiden vastuuhenkilönä toimii Taina Niemelä. Kotikunnaan toimistossa työskentelee osa-aikaisesti yksi yhdistyksen oma työntekijä. Pakanlaskennan osalta on vuoden 2018 aikana kehitetty edelleen sähköistä tiedonsiirtoa TyövuoroVelhoohjelman avulla. Lisääntynyt työvoiman liikkuvuus ja vaihtuvuus ovat tuoneet oman haasteensa muun ohella myös palkanlaskentaan. Myös kirjanpidossa on kehitetty sähköisiä järjestelmiä ja valmisteltu toimintojen siirtymistä pilvipalveluun. Toukokuussa 2018 voimaan tullut tietosuoja-asetus GDPR on tuottanut ylimääräistä työtä monessa prosessissa, näin myös taloushallinnon puolella. Yhdistyksen taloustilanne pysyi suhteellisen vakaana ja budjetoidun mukaisena. Henkilöstökulujen hallinnassa ei kyetty toimintakertomusvuonnakaan saavuttamaan tavoitteita: Useista ennaltaehkäisevistä toimista huolimatta sairaspoissaolot olivat edelleen tavoitettaan suuremmat. Kohtuullisen tuloksen turvasivat suhteellisen sujuvat asiakasvirrat ja sen myötä yksiköiden hyvä käyttöaste. HENKILÖKUNTA JA TYÖYHTEISÖ Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n palveluksessa oli työntekijää, joista vakituisia oli 69, pitkäaikaisia sijaisia tai muita määräaikaisia 13 ja lyhytaikaisia sijaisia 4. Kuluneen vuoden aikana 16 työntekijää irtisanoutui, yksi jäi eläkkeelle, yksi työsuhde purettiin koeaikana ja yksi irtisanottiin. Uusia vakituisia työntekijöitä rekrytoitiin 16. Valtaosalla Kotikunnaan henkilökunnasta on sosiaali- tai terveysalan koulutus. Työyhteisössä työskentelee myös hallinnon, ravintopalveluiden, siivouksen, kiinteistönhoidon ja tietotekniikan 27

28 ammattilaisia. Joukkoa täydensivät viime vuonnakin hanketyöntekijät ja muut pitkäaikaiset sijaiset sekä suuri joukko harjoittelijoita, opiskelijoita, työhön tutustujia ja vapaaehtoisia. Turun ammatti-instituutin kauneudenhoitoalan opiskelijat opettajineen tarjosivat kuluneena vuonna asukkaille ja henkilökunnalle kosmetologi- ja kampaamopalveluja, ja eri oppilaitosten opiskelijoita vieraili Kotikunnaassa myös ryhminä (tutustumiskäynnit ja kertaluontoiset tapahtumat ja tempaukset eri yksiköissä). Henkilökunnan yhteisen keskustelun, työn kehittämisen ja tiedottamisen foorumeita olivat tiimi- ja osastopalaverit, työsuojelutoimikunnan ja eettisen työryhmän kokoukset sekä koko henkilökunnan yhteiset viikkoinfot. Johtoryhmä, hoidosta vastaavat ja hallinnon tehtäviä hoitavat kokoontuivat säännöllisesti omiin palavereihinsa, ja toiminnanjohtaja piti infoja ajankohtaisista aiheista. Yhteistyö Terveystalo Pulssin ja vakuutusyhtiö LähiTapiolan kanssa jatkui. Työterveyshuollon palvelut olivat edelleen varsin kattavat, samoin vakuutusturva. Henkilöstön lisäturvana oli edelleen myös työnantajan kustantama vapaa-ajan ryhmävakuutus. Työnohjausta järjestettiin aina tarpeen mukaan. Toimintakertomusvuonnakin Kotikunnaassa järjestettiin koulutussuunnitelman mukaisesti monipuolista koulutusta, ja myös muualla pidettyihin koulutuksiin ja seminaareihin osallistuttiin. Koulutuspäiviä kertyi noin 200. Koulutukset kirjattiin yksilötasolla Työvuorovelho-ohjelmaan, ja kaikki toteutuneet koulutus- ja seminaaripäivät koottiin myös erilliseen koontataulukkoon. Tiimien sisäisiä kehittämispäiviä järjestettiin säännöllisesti. Lakisääteisiin koulutusvelvoitteisiin vastattiin ja osaamisen ylläpysymiseen ja vahvistamiseen paneuduttiin. Ajankohtaisiin erityisaiheita käsitteleviin koulutuksiin osallistuttiin ja niitä järjestettiin tarpeen mukaan myös Kotikunnaassa. Yhdistyksen henkilökuntaa osallistui kuluneena vuonna mm. ravitsemuskoulutukseen, hygienia- ja infektioidentorjuntakoulutukseen ja kivunhoitokoulutukseen. Pro Edun sähköiset lääkehoitokoulutukset ja tentit olivat edelleen ohjelmassa, samoin yhteistyöapteekin farmaseutin pitämä lääkekoulutus. Myös mielenterveysosaamista ja muistiosaamista vahvistettiin. Syksyllä järjestettiin logoterapiakoulutus, johon osallistui hoitajia kaikista yksiköistä. Turun yliopiston etiikan teemapäivässä oltiin jälleen mukana ja osallistuttiin gerontologian päiville. Loppukeväästä järjestettiin kaksi tietosuojakoulutusiltapäivää, jotka tavoittivat lähes koko henkilökunnan. Hätäensiapukoulutus kuului tuttuun tapaan toimintakertomusvuoden koulutusohjelmaan, ja henkilökunnan alkusammutusharjoitukset ja evakuointiharjoitus toteutuivat suunnitelman mukaan. Myös järjestelmä- ja ohjelmistokoulutuksia (Työvuorovelho, Domacare, RAI, Vivago) oli ohjelmassa. Kotikunnaassa eettistä keskustelua käytiin omissa tiimeissä, minkä lisäksi joka tiimistä oli edustaja talon yhteisessä eettisessä työryhmässä. Ryhmä kokoontui toimintakertomusvuoden aikana viisi kertaa. Ryhmä organisoi vapaamuotoisen tempauksen, jonka tavoitteena oli tukea toimintasuunnitelmavuoden arvojen konkretisoitumista arjen työssä. Sen yhteydessä kerättiin ajatuksia järjestötaustan merkityksestä ja arvonannosta asukkaita/asiakkaita kohtaan. Ajatuksiaan sai tuoda esiin kuka tahansa, ja vastauksia tulikin niin työntekijöiltä, asuinkodin asukkailta kuin vapaaehtoisiltakin - ja ilmeisesti myös eräiltä omaisilta. Vastauksia hyödynnettiin työryhmän järjestämässä henkilökunnan eettisessä iltapäivässä. Kotikunnaassapidetyistä koulutuksista erityisesti logoterapiaa käsittelevä aihe tuki myös ammatillista eettistä kasvua. Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen järjestämään etiikan teemapäivään osallistuttiin kuluneenakin vuonna. Eettiselle työryhmälle sai edelleenkin jättää kysymyksiä pohdittavaksi. Syksylle suunniteltu eettinen saunailta siirtyi seuraavaan vuoteen. Silloin eettiset asiat nostetaan esiin myös leikkimielisesti, muistuttaen samalla kaikille työryhmän olemassaolosta. 28

29 Kotikunnaassa tehtiin kuluneenakin vuonna vireää opiskelijayhteistyötä, ja työyhteisössä oli suuri joukko opiskelijoita, harjoittelijoita, työkokeilijoita ja alanvaihtajia. He ohjautuivat Kotikunnaaseen useista eri oppilaitoksista ja TE-toimiston kautta. Kotikunnaassa ohjausvastuu otetaan tosissaan: harjoittelijoille halutaan antaa mahdollisimman positiivinen kokemus vanhustyöstä, ottaen aina huomioon myös eettiset kysymykset. Harjoittelu- ja tutustumisjaksoja oli kuluneena vuonna 34. Harjoittelujakson päätyttyä tyytyväisyyskyselylomakkeen palautti 17 harjoittelijaa, ja palaute oli jälleen erittäin myönteistä ja rohkaisevaa. Kaikkien vastausten keskiarvo oli 4.5 tai yli (asteikko 1-5, jossa 1 = erittäin huono ja 5 = erittäin hyvä). Kaikki vastaajat antoivat täydet pisteet ohjaajan asenteesta opiskelijaohjaukseen, ja myös henkilökunnan vastaanotto ja ohjaajan sitoutuminen arvioitiin lähes yhtä hyviksi (keskiarvo molemmissa 4,9). Työsuojelutoimikunta kokoontui toimintakertomusvuoden aikana yhdeksän kertaa. Kotikunnaan viralliseen työsuojeluorganisaatioon kuuluvan toimikunnan muodostivat eri tiimien keskuudestaan valitsemat edustajat, mutta kokoukset olivat avoimia kaikille kiinnostuneille. Työsuojelutoimikunnan tärkein tehtävä on edistää työyhteisön keskustelevaa turvallisuuskulttuuria ja korostaa kaikkien vastuuta turvallisista toimintatavoista ja niihin perehdyttämisestä, tasa-arvon toteutumisesta sekä hyvinvoivasta työyhteisöstä. Toimikunnan kokouksissa käsiteltiin toimintakertomusvuonnakin myös koulutus- ja viihtyvyysasioita ja sovittiin yhteistä juhlista, retkistä, liikuntakokeiluista ja tyky-tapahtumista. Työsuojelutoimikunnan huhtikuussa järjestämä työturvallisuuspäivä keräsi paljon osallistujia. Päivä sisälsi infopisteitä, leikkimielisen työturvallisuuskyselyn arvontoineen, maksutonta kehonkoostumusmittausta, neuvontaa oikeanlaisten jalkineiden valinnassa ym. Työsuojelutoimikunnassa käytiin säännöllisesti läpi tiimien läheltä piti -tilanteet ja seurattiin tapaturmien ja sairauspoissaolojen kehitystä. Vakuutusyhtiön tilastoihin päätyneitä tapaturmia sattui kuluneena vuonna 11, mikä on jonkin verran edellisvuotta enemmän (8 vuonna 2017); luvussa on mukana kolme vapaa-ajalla sattunutta tapaturmaa. Sairauspoissaolojen määrä ja työterveyshuollon kustannukset nousivat jonkin verran edellisvuoteen verrattuna. Kustannukset jakautuivat lähes tasan ennaltaehkäisevän ja sairaanhoidollisen toiminnan kesken (KL 1 ja KL 2). Toimintakertomusvuonna järjestettiin myös yhteisiä saunailtoja, käytiin teatterissa ja kevätretkellä sekä juhlittiin yhdessä henkilökunnan merkkipäiviä ja läksiäisiä. Kulttuuri- ja liikuntaseteleitä tilattiin tuttuun tapaan, ja omat fysioterapeutit ohjasivat halukkaita Kotikunnaan kuntosalilaitteiden käytössä. Kunnossa kaiken ikää -ohjelmasta henkilökunnan liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseen saadulla avustuksella järjestettiin lokakuussa Karita Palomäen TRE-koulutusiltapäivä. Kuntosali oli henkilökunnan vapaasti käytettävissä myös omaehtoiseen liikuntaan. Kotikunnas liikkuu -haastekisa siirtyi vuodelle Pikkujoulua juhlittiin ravintolalaiva Borella yhdessä hallituksen jäsenten kanssa. 29

30 Pitkäaikaiset työntekijät Ritva ja Seija viettivät yhteisiä läksiäisiä tammikuussa (kuva yllä) ja Taijan lähtöjuhla oli syyskuussa. Oikealla: Kesällä osa henkilökunnasta osallistui Eläkeyhtiö Varman järjestämään Runfest-tapahtumaan Turun Kupittaalla. TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Toimintakertomusta kirjoitettaessa eletään todella jännittäviä aikoja sen suhteen, ehtivätkö soteuudistuksen lait valmiiksi tällä hallituskaudella, ja jolleivat ehdi, miten koko uudistuspaketin käy. Kävi niin tai näin, yhdistyksen perustehtävä pysyy tulevanakin vuonna samansisältöisenä, ja hanke- ja kansalaistoiminta jatkuu vireänä. Kumppanuus ja yhteistyö Turun kaupungin kanssa jatkuu. Seudullinen ostopalvelusopimus jatkuu vuoteen 2020, ja kumppanuussopimus kattaa vuodet Yhdistys haluaa olla aktiivisesti mukana myös uudenlaisten yhteistyömallien kehittämisessä, yhteistyössä sekä kaupungin että yritysten kanssa. Pyrimme olemaan aktiivisesti mukana muutoksessa ja reagoimaan nopeasti tarvittavalla tavalla. Vaikka uudistusta on väsätty neljä vuotta, edelleen on varsin epäselvää, mitä konkreettiset muutokset niin järjestö- kuin palvelutuotannonkin puolella olisivat. Voimme siis vain jäädä odottamaan tulevaa. Palvelutuotannossa tärkeintä on huolehtia hyvästä ja tasaisesta laadusta läpi koko organisaation. Vuonna 2019 lähdimme rakentamaan SHQS-laatujärjestelmää yhteistyössä Labquality Oy:n kanssa; tähtäimenä on laatusertifikaatti noin kahden vuoden päästä. Laatujärjestelmä ei takaa eikä korvaa kaikkea, mutta se 30

31 tukee ja varmistaa laadun prosesseja. Tärkein laatutyö tehdään arkipäivän johtamisessa, henkilöstön osaamisen varmistamisessa sekä oikeanlaisen arvo- ja asennekulttuurin luomisessa ja ylläpidossa työyhteisössä. Vuoden 2019 alusta vanhustenhuollon ongelmat ovat nousseet erittäin rajusti valtakunnan mediaan. Avi ja Valvira ovat joutuneet puuttumaan useiden hoivayksiköiden toimintaan ja peräti sulkemaan joitakin yksiköitä, joiden toimintamallit ja resurssit eivät vastaa suosituksia ja sopimussisältöjä. Tällainen vanhustenhuollon toimintamalli ei vastaa yhdistyksemme arvoja. Haluamme omalta osaltamme vaikuttaa siihen, että vanhustenhuolto ei ajaudu kestämättömälle tasolle. Vaaran merkit ovat olleet näkyvissä jo pitkään, eikä tämänhetkinen mediakohu tullut alan ammattilaisille yllätyksenä. Kyse on lopulta erityisesti siitä, minkä tasoisia vanhuspalveluita yhteiskunnassa halutaan tuottaa. Raamit ja rahoitus määräytyvät pitkälti ylhäältä päin. Ratkaiseeko pelkästään halvin hinta, vai annetaanko myös laadulle painoarvoa? Mahdollisimman halvalla ei voi saada erityisen hyvää. Sosiaali- ja terveysalan koulutusleikkausten seuraukset ovat niin ikään alkaneet näkyä alalla. Erityisen paljon kritiikkiä on aiheuttanut se, että sote-alan opiskelijoilta poistettiin viime hallituskaudella soveltuvuustestit. Nyt on havahduttu huomaamaan, että alalle hakeutuu entistä enemmän henkilöitä, jotka eivät sinne sovellu ja joiden työllistyminen valmistumisen jälkeen on hankalaa. Tämä yhtälö vaikeuttaa entisestään alan työvoimapulaa ja lisää laatuongelmia. Turun Lähimmäispalveluyhdistys kantaa suurta huolta siitä, mistä löytyvät tulevaisuuden vanhustyön osaajat ja tekijät. Vanhustenhuollon ongelmat ovat siis tällä hetkellä isoja. Toivomme todella, että niihin vihdoin aletaan hakea ratkaisuja pitkäjänteisesti ja että kiinnostus asioiden kuntoon saattamiseksi jatkuu myös vaalien jälkeen. Sote-uudistuksen etenemistä seurataan yhdistyksessämme rauhassa ja reagoidaan muutoksiin mahdollisimman nopeasti. Tulevakaan vuosi ei tuo vastauksia kaikkiin avoimiin kysymyksiin. Epävarmuus on väistämätön osa muutosta ja sen kanssa pitää osata elää. Tärkeintä on hoitaa perustehtävä hyvin, huolehtia asiakkaista parhaalla mahdollisella tavalla ja tukea henkilöstöä jaksamaan jatkuvassa muutoksessa. (kuva Säde Suominen) 31