TOIMINTASUUNNITELMA 2019

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry

2 SISÄLLYS Toiminnanjohtajan katsaus 3 Hoitokoti Venla 5 Ryhmäkoti Kaisla 6 Sylvi-koti 7 Päiväpaikka Villa 8 Asuinkoti Kotikunnas 9 Sairaanhoidon vastuualue ja lääkäripalvelut 10 Fysioterapia 11 Hanke- ja kansalaistoiminta 11 Kiinteistönhoito, ravintohuolto ja puhtaanapito 18 Taloushallinto 19 Harjoittelijat 20 Henkilökunta ja työyhteisö 20 2

3 TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen sosiaali- ja terveysalan järjestö. Toiminta-ajatuksemme mukaisesti järjestämme yksilöllisiä kuntoutumis-, asumis-, hoiva ja tukipalveluita ikääntyneille ja olemme aktiivinen kansalaistoimija. Yhdistys on perustettu vuonna 1949, joten ensi vuonna juhlitaan, kun 70 toimintavuotta täyttyy tammikuussa. Sosiaali- ja terveysalan uudistuksen aikataulut ovat muuttuneet useaan kertaan kuluneen vuoden aikana. Tämänhetkisen näkemyksen mukaan uudistusta alettaisiin toteuttaa aikaisintaan vuonna Vaikka sekä maakuntauudistukseen että sote-uudistukseen valmistaudutaan monella rintamalla, käytännön raamit ovat edelleen monelta osin hämärän peitossa. Yhä enemmän esiintyy myös sitä näkemystä, että koko uudistus kaatuu. Tässä tilanteessa ei voi kuin odottaa, mitä tuleman pitää. Tulevaisuuden suunnittelu on tällä hetkellä hyvin lyhytjänteistä, niin kuin se on ollut jo pidempään. On elettävä päivä, kuukausi ja vuosi kerrallaan. Tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa sosiaali- ja terveysalan toimijoiden tulee olla koko ajan valmiina muutokseen, mutta myös panostaa rohkeasti laatuun, osaamiseen, vetovoimaan ja ennakkoluulottomaan uudistumiseen. Aktiivista vaikuttamistyötä tulee tehdä juuri nyt, kun asiat ovat vielä suunnitteluasteella. Varsinais- Suomen järjestöt ovatkin olleet kiitettävän aktiivisia vaikuttamistyössä. 113-hanke on antanut suurelle joukolle järjestöjä mahdollisuuden tulla kuulluksi erityisesti niissä asioissa, jotka järjestökenttää huolestuttavat. Vaikka olemme pienehkö paikallinen järjestö, haluamme osallistua paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti niille vaikuttamisen foorumeille, joissa pyritään varmistamaan järjestöjen hyvät toimintaedellytykset uusissa maakunnissa ja sosiaali- ja terveysalan sektorilla yleensäkin. Vuonna 2019 haluamme nostaa arvoistamme erityisen huomion kohteeksi eettisyyden ja kunnioituksen teemat. Vanhuspalveluiden tilasta, ikäihmisten yksinäisyydestä ja hoidon laadusta käydään julkisuudessa jatkuvaa keskustelua. Konkreettisia muutoksia on kuitenkin vähän, ja resurssit erityisesti hoitopalveluissa ovat erittäin niukat. Samaan aikaan odotamme uudistusta, jolla tavoitellaan lisää säästöjä. Vanhustyössä on ollut jo pitkään näkyvissä työvoimapulaa, mikä tekee rekrytoinnista monella tapaa haastavaa. Reunaehtojen puristuksessa on erittäin tärkeää ylläpitää eettistä keskustelua niin arjen hoitotyössä kuin laajemmassa vaikuttamistyössä. Sosiaali- ja terveysalalla laadukkaan ja eettisesti kestävän työskentelyn lähtökohtana on aina lähimmäisen kunnioittaminen. Tulevana vuonna pyrimme entistä enemmän tukemaan työntekijöiden työhyvinvointia ja jaksamista sekä vahvistamaan osaamista. Henkilökunnan lisääntyvä vaihtuvuus tuo työelämään uusia haasteita. Työurat yhden työnantajan palveluksessa lyhenevät, ja työvoiman liikkuvuus lisääntyy. Nämä yleisesti tunnustetut trendit luovat uudenlaisia haasteita johtamiselle, koulutukselle ja osaamisen varmistamiselle. Jokainen rekrytointi on haastava ja aikaa vievä prosessi, jossa onnistuminen on kaiken muun edellytys. Toivomme, 3

4 että jatkossakin alalla riittää motivoituneita ja innokkaita hakijoita, mikä mahdollistaa onnistuneet rekrytoinnit. Yhdistyksen työntekijöille tarjotaan aikaisempien vuosien tapaan kattavat työterveyspalvelut, koulutusta ja työnohjausta. Henkilökuntaa kannustetaan liikkumaan mm. jakamalla liikunta- ja kulttuuriseteleitä ja järjestämällä liikuntaryhmiä. Kotikunnaan yhteisöllisyyttä ja työniloa vahvistetaan erilaisin tilaisuuksin ja tempauksin. Talon sisällä tarjotaan monipuolisia foorumeita, joissa työntekijät voivat saada ja antaa vertaistukea kollegoiden kesken sekä kehittää omaa työtään ja organisaatiota. Ilmeneviin epäkohtiin puututaan mahdollisimman nopeasti. Epäasiallisen kohtelun suhteen Kotikunnaassa on nollatoleranssi. Yksilö- ja tiimitason tarpeita pyritään ennakoimaan entistä paremmin mm. räätälöidyillä ryhmätoiminnoilla. Myös hyvään johtamiseen kiinnitetään edelleen huomiota, niin laatunäkökulmasta kuin myös henkilöstön jaksamisnäkökulmasta. Ostopalvelusopimus Turun ja lähikuntien kanssa on voimassa vuoden Tavoitteena on pitää käyttöasteet korkeina aikaisempien vuosien tapaan. Turun kaupungin kanssa solmittu kumppanuussopimus jatkuu vielä vuoden 2019 ajan, mikä takaa ensi vuoden ajaksi muistikuntoutuksen jatkumisen Päiväpaikka Villassa. Kansalaistoiminta ja monipuolinen vapaaehtoistyön kehittäminen, koulutus ja koordinointi jatkuvat aktiivisina. Uusia yhteistyökumppaneita etsitään ennakkoluulottomasti, ja vanhoja kumppanuuksia vaalitaan. Kansalaistoiminnassa pyritään löytämään nimenomaan niitä vanhustyön katvealueita, joilla on huutavin pula tuesta ja avusta. Toiminta on tavoitteellista ja vaikuttavaa - tarkoituksena on vähentää ikäihmisten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Ensi vuoden alussa yhdistyksessä käynnistetään laatutyö, jonka tavoitteena on tehdä työn laatu näkyväksi ja saada viimeistään kahden vuoden kulutta toiminnalle laatusertifikaatti. Laatujärjestelmäksi on valittu SHQS-kriteeristö, joka on räätälöity nimenomaan sosiaali- ja terveysalojen tarpeisiin. Laatutyö on pitkäjänteistä ja haastavaakin. Laatujärjestelmää juurrutetaan alusta alkaen koko työyhteisöön, mikä vaatii aikaa ja resursseja. Kiinteistön kunnon, arvon ja viihtyisyyden ylläpitämiseen panostetaan suunnitelmallisesti. Suurimmat tulevan vuoden investoinnit ovat Kotikunnaan D-siiven viemärituuletusputkien korjaus ja kiinteistön vanhan osan pesutuvan remontti. On mahdollista, että Turun kaupungin vuokrasopimus tiloissamme päättyy tulevan vuoden aikana. Mikäli Kurjenpesä siirtyy pois Kotikunnaasta, vapautuvissa tiloissa aloitetaan yhdistyksen oma palvelutuotanto. Yhdistyksen toiminta pohjaa myös hyvään taloudenhoitoon. Yleishyödyllisenä yhdistyksenä tavoitteemme ovat taloudellinen turva ja balanssi. Tärkeimmät talouden kulmakivet ovat hyvät käyttöasteet ja henkilöstökulujen kurissa pysyminen. Mikäli onnistumme edistämään henkilöstön hyvinvointia ja säilyttämään palveluittemme laadun, saavutamme myös taloudelliset tavoitteet. Ensi vuonna ei vielä siirrytä uuteen maakuntaan tai jalkauteta sote-uudistuksen tuomia muutoksia. Silti ei jäädä paikalleen odottamaan, vaan tavoitellaan jatkuvaa kehittymistä ja parantamista. Ennen kaikkea yhdistyksen toiminnan tavoitteena on tuoda iloa, turvaa, hyvää palvelua ja arvonantoa ikäihmisten elämään. 4

5 HOITOKOTI VENLA Hoitokoti Venla tarjoaa tulevanakin vuonna muistisairaille ympärivuorokautista hoitoa turvallisessa ja kodikkaassa ympäristössä. Asukaskunta kostuu pitkäaikaissairaanhoidon ja tehostetun palveluasumisen asukkaista sekä tilapäishoidon asiakkaista. Pitkäaikaishoidon asukkaiden vaihtuminen tehostetun palveluasumisen asukkaiksi on alkanut jo vuonna 2013 ja jatkuu edelleen. Pitkäaikaissairaanhoidon asukkaiden luonnollinen poistuma muuttaa Venlan palvelurakennetta: tulevaisuudessa Venlassa hoidettaneen muistisairaita ikääntyviä tehostetun palveluasumisen asukkaina ja/tai tilapäishoidossa. Yhdistyksellä on halukkuutta lisätä tilapäishoidon asiakasmääriä ja kehittää palvelurakennetta yhdessä palveluja ostavien kuntien kanssa. Venlassa keskitytään pitkäaikaisasukkaiden yksilölliseen ja laadukkaaseen hoitoon sekä toiminnalliseen arkeen asukkaiden omien voimavarojen mukaan. Jokaiselle asukkaalle halutaan tarjota onnistumisen kokemuksia ja hyvänolon tunteita, kuntoisuuden heikentyessä yhä yksilöllisemmin. Kotikunnaan yhteisiin tapahtumiin ja esityksiin asukkaat osallistuvat voimiensa mukaan. Venlassa asukkaat pyritään hoitamaan loppuun asti ja takaamaan heille kivuton ja arvokas saattohoito. Hoitokoti Venlan tilapäishoidon asiakkaista osa käy säännöllisessä vuorohoidossa, osa tulee Venlaan omaishoitajien lakisääteisten vapaiden ajaksi ja osa on hoitojaksolla vain kerran esimerkiksi hoitoisuuden arvioimiseksi. Venlasta voi saada tilapäishoitoa myös yksityisesti. Äkilliseenkin hoidon tarpeeseen pyritään vastaamaan viipymättä. Hoitojakson aikana vahvistetaan asiakkaiden jäljellä olevia voimavaroja, pyritään luomaan kodin arkeen turvallisuutta ja säännöllisyyttä sekä yritetään yhteistyössä omaisten ja/tai asiakkaan kotihoidon kanssa löytää keinoja tukea kotona pärjäämistä. Myös omaisten tukeminen ja ohjaus on tärkeää, jotta asiakkaat voivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Yhteistyö muiden asiakkaalle tukipalveluja tuottavien tahojen kanssa on tiivistä. Venlan moninainen asiakaskunta ja asiakkaiden vaihtuminen tuovat haasteensa hoitohenkilökunnan työhön; on pysyttävä jatkuvasti ajan hermolla. Hoidossa halutaan huomioida asukkaiden henkilökohtaiset 5

6 tarpeet ja kulloisetkin haasteet ja järjestää jokaiselle mieleistä toimintaa yksilötasolla ja ryhmässä. Kotikunnaassa kehitetyn omahoitajajärjestelmän jalkauttamista jatketaan, ja myös Venlan tilapäishoidossa säännöllisesti käyville asiakkaille nimetään omahoitaja. Osana omahoitajajärjestelmää on pitkäaikaisasukkaiden RAI-arvioinnit, joiden tuottamaa tietoa hyödynnetään tulevana vuonna. Myös hoitotyön kirjaamista kehitetään edelleen. RYHMÄKOTI KAISLA Ryhmäkoti Kaisla tarjoaa tehostettua palveluasumista muistisairaille vanhuksille turvallisessa ja kodinomaisessa ympäristössä. Asiakkaat tulevat Kaislaan seudullisen puitesopimuksen kautta kuntien sijoittamana, kunnan myöntämällä palvelusetelillä tai yksityisasiakkaina palveluista itse maksaen. Toimintasuunnitelmavuoden aikana on tärkeää saada pidetyksi käyttöaste korkeana. Kaislan tärkein tehtävä on tarjota ympärivuorokautista turvaa, hoivaa ja huolenpitoa asukkaille, joiden asuminen ja hoito kotona ei enää onnistu. Kaislassa muistisairaat saavat toimia omien kykyjensä ja tapojensa mukaan hoitohenkilökunnan huolehtiessa arvostavasta ja asukaslähtöisestä muistisairaiden hoidosta. Hoitohenkilökunta panostaa toimintavuonna 2019 asukkaiden yksilölliseen kohtaamiseen, monipuolisen, yksilöstä nousevan arkitoiminnan luomiseen ja kodinomaisen ympäristön ylläpitämiseen. Näin pystytään huomioimaan asukkaiden sosiokulttuuriset tarpeet osana päivittäisiä rutiineja ja luomaan muistisairaille asukkaille turvallinen arki ja asuinympäristö. Ensi vuonna jatketaan omahoitajuuden kehittämistä. Kotikunnaan ympärivuorokautista hoitoa tarjoavien yksiköiden yhteistä omahoitajajärjestelmää kehitetään yksikkökohtaisesti kunkin yksikön omat tarpeet huomioiden. Asukkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja hoidon seuranta on omahoitajajärjestelmän myötä yhä enemmän omahoitajien vastuulla. Omahoitajuuden kehittämisellä tähdätään erityisesti työntekijöiden osaamisen vahvistamiseen ja asiakkaiden tasapuoliseen kohtaamiseen. Omahoitaja tekee omista asukkaistaan RAI-arvion vähintään kaksi kertaa vuodessa. Arvion tulokset siirtyvät Kotikunnaan asiakastietojärjestelmän sisällä suoraan asukkaan yksilökohtaiseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Arviointitieto yhdistettynä omaisten ja asukkaiden toiveisiin ja tarpeisiin luo vahvan perustan asukasta arvostavalle hoitotyölle. Domacare-ohjelmaa on käytetty Ryhmäkoti Kaislassa jo neljä vuotta. Sen käyttö monipuolistui kuluvana vuonna, kun Kaislan yläkerrassa otettiin käyttöön ohjelman mobiiliversio. Ensi vuonna se tulee käyttöön myös alakerrassa. Mobiiliversion käyttö vapauttaa aikaa asukkaille: Kirjaamista voidaan tehdä yhdessä asukkaiden kanssa vaikkapa olohuoneessa, jolloin hoitaja on kirjatessaankin asukkaille läsnä. Mobiiliversion käyttö vaatii hoitajilta yhä edelleen totuttelua ja opettelemista. 6

7 Näkymä Ryhmäkoti Kaislasta Sylvi-kodin leivontatuokion satoa SYLVI-KOTI Sylvi-koti tarjoaa tehostettua palveluasumista muistisairautta sairastaville ikäihmisille viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Aidatulla patiolla on mahdollisuus myös omaehtoiseen turvalliseen ulkoiluun. Asukkaat ohjautuvat Sylvi-kotiin seutukunnallisen puitesopimuksen mukaisesti Turusta ja sen lähikunnista, ja Sylvi-kotiin voi tulla myös palvelusetelisopimusten mukaisesti ja yksityisesti. Tavoitteena on pitää Sylvi-kodin käyttöaste tulevana vuonna korkealla. Sylvi-kodin tehtävänä on tarjota muistisairautta sairastaville ikäihmisille turvallista ja asiantuntevaa hoitoa kodikkaassa ympäristössä. Kuntoutumista edistävällä työotteella pidetään asukkaiden toimintakyky hyvänä mahdollisimman pitkään. Sylvi-kodin arki koostuu ulkoilusta, jumppatuokioista, virkistys- ja hemmotteluhetkistä sekä mukavasta yhdessäolosta ja keskusteluista, vuoden juhlatapahtumia unohtamatta. Asukkaille annetaan mahdollisuus myös osallistua erilaisiin arjen toimiin heidän halujensa ja voimavarojensa mukaan. Tulevana vuonna Sylvi-kodissa keskitytään muistisairaiden hyvään ja arvostavaan kohtaamiseen. Ympärivuorokautisen hoidon asukkaaksi tullaan nykyään yhä myöhäisemmässä muistisairauden vaiheessa. Tällöin entistä tärkeämmäksi nousevat henkilökunnan taidot kohdata muistisairas ja pohtia haasteellisen käyttäytymisen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Henkilökunnalle tarjotaan ensi vuoden aikana tietoa ja koulutusta muistisairauksista sekä muistisairaan hoidosta ja kohtaamisesta. Lisäksi kaksi Sylvikodin hoitajaa on hakeutunut oppisopimusopiskelijana suorittamaan vanhustyön erikoisammattitutkintoa. Omahoitajajärjestelmässä on Sylvi-kodissa siirrytty omahoitajapareihin. Näin helpotetaan hoitopalaverien järjestymistä ja pystytään käymään dialogia asukkaan hoidon suunnittelussa. Omahoitajalle tulee entistä suurempi vastuu asukkaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin seurannasta. Omahoitajuuteen tullaan edelleen kiinnittämään huomiota ja sen kehittämistyö jatkuu Sylvi-kodissa. RAI-järjestelmä on jo tullut osaksi hoitotyön arkea. Sitä pyritään entistä enemmän hyödyntämään asukkaan hoidon tavoitteiden asettamisessa. 7

8 Kevään puuhia Villassa Mansikkakakku - kesän ehdoton suosikki PÄIVÄPAIKKA VILLA Päiväpaikka Villa tarjoaa kotona selviytymistä tukevaa muistikuntoutusta muistisairautta sairastaville ikääntyville. Tavoitteena on edistää asiakkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimijuutta osallistavassa ja turvallisessa ryhmämuotoisessa toiminnassa. Turun kaupunki myöntää Päiväpaikalle avustuksen vuosittain. Turun kaupungin kanssa vuosiksi 2017 ja 2018 solmittua kumppanuussopimusta päätettiin kuluvan vuoden keväällä jatkaa vuodella, joten Päiväpaikka Villan toiminta jatkuu ensi vuonnakin kaupungin tukemana. Villassa vastataan kulloisenkin asiakaskunnan tarpeisiin ja suunnitellaan toiminnan painopisteet niiden mukaan. Asiakkaat ohjautuvat Päiväpaikkaan muistikoordinaattoreiden, kotihoidon, geriatrisen päiväkuntoutuksen ja geriatrisen arviointiyksikön kautta. Villan asiakkailla on mahdollisuus muistikuntoutuksen arviointijaksoihin, joiden aikana arvioidaan sopeutumista ryhmämuotoiseen kuntoutukseen. Asiakasryhmät on nykyään koottu muistisairauden eri vaihetta sairastavista asiakkaista niin, että eri vaihetta sairastavilla asiakkailla on käytännössä omat muistikuntoutuspäivänsä. Toimintasuunnitelmavuonna Päiväpaikka Villan tärkein tavoite on muistikuntoutuspäivien sisällön suunnittelu ja toteutus niin, että toiminta on asiakaslähtöistä ja tavoitteellista. Asiakkaita rohkaistaan osallistumaan toimintasisältöjen suunnitteluun ja kehittämiseen. Tulevana vuonna otetaan käyttöön myös uusia mittareita muistikuntoutuksen vaikutusten todentamiseksi. Villassa jatketaan vuonna 2018 aloitettuja alkukartoituskyselyjä ja lihaskunnon mittaamista; asiakkaita halutaan innostaa huolehtimaan lihaskuntoharjoittelusta myös kotona. Toimintasuunnitelmavuoden jälkeinen aika on päiväkuntoutuksen osalta vielä pitkälti auki: sote- ja maakuntauudistuksessa linjataan aikanaan myös muistikuntoutuksen toteuttaminen. Vielä ei ole täyttä varmuutta edes siitä, siirtyvätkö muistikuntoutuksen tyyppiset palvelut maakuntaan vai jäävätkö ne kuntien vastuulle. Yhdistyksen toive on voida tulevaisuudessakin hyödyntää lähes 30 vuoden kokemusta ja osaamista muistikuntoutuksen saralla. 8

9 Syksyllä 2018 saatiin hyviä uutisia, joiden mukaan myös uudessa maakunnassa oltaisiin halukkaita säilyttämään muistikuntoutuksen konsepti. Kuntouttavien palvelujen valmisteluryhmän tehtäväksi on annettu maakunnallisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisten kuntouttavaan päivätoimintaan. Myös Turun Lähimmäispalveluyhdistys on kutsuttu kuntouttavan päivätoiminnan työryhmään. ASUINKOTI KOTIKUNNAS Asuinkoti Kotikunnaassa on 39 palveluasuntoa, joissa voi saada myös ympärivuorokautista hoitoa. Ympärivuorokautisen hoidon piirissä ovat tehostetun palveluasumisen asukkaat. Tehostettua palveluasumista tarjotaan sopimuskuntien myöntämillä maksusitoumuksilla, palveluseteleillä tai yksityisesti. Tehostetun palveluasumisen käyttöastetta pyritään tulevina vuosina aktiivisesti kasvattamaan. Asukkaiden ympärivuorokautinen hoito turvataan Asuinkodin oman hoitohenkilökunnan ja yöhoidosta vastaavien muistisairaiden yksiköiden yöhoitajien yhteistyöllä. Asuinkodissa tarjotaan yksilöllisiä, jokaisen tarpeita vastaavia palveluita. Niille, jotka eivät ole ympärivuorokautisen hoidon piirissä, laaditaan henkilökohtaisiin tarpeisiin perustuva palvelusopimus, jota muutetaan palvelutarpeiden muuttuessa. Jokaisen eletty elämä näkyy heidän kodissaan, ja kaikkien yksilölliset tavat ja tottumukset huomioidaan hoitoa suunniteltaessa. Asukkaiden toimijuutta tuetaan ja heitä kannustetaan osallistumaan Kotikunnaan yhteisölliseen arkeen ja monipuoliseen ohjelmatarjontaan voimavarojensa mukaan. Viikoittain järjestetään runsaasti ohjelmaa, ja joka ilta on voi halutessaan osallistua Turina-kahville. Asukkaiden tutustumista toisiinsa tuetaan tarpeen mukaan. Asuinkodin asukkaat voivat vaikuttaa omaan asumisviihtyvyyteensä. Tulevanakin vuonna asukkaiden keskuudesta kahdeksi vuodeksi valittava asukasneuvosto kokoontuu säännöllisesti, ja esiin tulleita kehittämisajatuksia kuunnellaan herkällä korvalla. Ensi vuonna järjestetään Kotikunnaan historian neljännet asukasneuvoston vaalit. Vuosittain kerätään kirjallinen asukaspalaute, ja siltä osin kuin se koskee Asuinkodin asioita, palaute käsitellään ensin asukasneuvostossa ja käydään myöhemmin läpi kaikkien asukkaiden yhteisessä tilaisuudessa. Asuinkoti Kotikunnaan työntekijöiden työkenttä on vaihteleva, ja asukkaiden muuttuvat tarpeet vaativat hetkeen tarttumista: niihin pyritään vastaamaan viipymättä, henkilökuntaresurssit huomioiden. Työtapoja muokataan kulloistenkin tilanteiden mukaan. Työ edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja arjen sujumista helpottavien uusien toimintatapojen löytämistä. Asukkaiden kunnon laskiessa omaisyhteistyö lisääntyy ja omaisten pitäminen ajan tasalla tulee entistä tärkeämmäksi. 9

10 Kotikunnaan omahoitajajärjestelmän jalkauttamista jatketaan edelleen. Omahoitajat tekevät myös ympärivuorokautisen hoidon asukkaiden RAI-arvioinnit, joiden tuloksia opetellaan edelleen hyödyntämään hoitotyössä. Vivago-järjestelmän tuottamaa hyvinvointitietoa käytetään lisääntyvässä määrin tukena asukkaan hoidon suunnittelussa. Hoitotyön kirjaaminen vaatii edelleen kehittämistä. SAIRAANHOIDON VASTUUALUE ja LÄÄKÄRIPALVELUT Vanhustyö on hyvää ja eettistä, kun se lähtee iäkkäiden ihmisten yksilöllisistä tarpeista, kun hoitotyö on ammatillista ja kun sitä johdetaan hyvin. Kaiken hoitotyön tavoitteena on edistää asukkaiden hyvää ja arvokasta elämää. Kotikunnaassa toiminnan tärkeitä arvoja ovat turvallisuus, arvonanto ja yhteisöllisyys. Ikääntyvä ihminen kohdataan aina aikuisena ja hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan. Eettisen ajattelun tulee olla läpikäyvänä periaatteena kaikessa hoitotyössä. Työssä vastaantulevia eettisiä kysymyksiä pohditaan tiimeissä, mutta tätä keskustelua varten on olemassa myös eettinen työryhmä. Asukkaiden fyysisen kunnon ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja heidän omien voimavarojensa tukemiseksi hankitaan tarvittavat apuvälineet. Samalla parannetaan työn ergonomiaa ja tuetaan ergonomista työtapaa. Muistisairaiden asukkaiden käytösoireita hoidetaan ensisijaisesti ei-lääkinnällisin keinoin. Perehtymällä asukkaan elämänhistoriaan, tapoihin ja mieltymyksiin yhteistyössä omaisten kanssa voidaan haasteellisiin tilanteisiin usein löytää toimivia lääkkeettömiä lähestymistapoja. Saattohoidossa oleville asukkaille halutaan mahdollistaa kivuton saattohoito ja arvokas kuolema. Laaja lääkehoidon verkkokoulutus (ProEdu) vahvistaa hoitajien lääkehuollon osaamista niin muistisairauksien kuin perussairauksienkin hoidossa. Kotikunnaassa aloittavat uudet hoitajat, joilla ei ole voimassa olevaa Love-lääkehoidon kurssia suoritettuna, suorittavat sen ja teoreettisen lääkehoidon kokeen. Koko hoitohenkilökunnan lääkehoito-osaaminen varmistetaan näyttökokein. Lääkehoitosuunnitelmat ovat hoitajien käytännön työväline yksiköiden lääkehoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Lääkepoikkeamat kirjataan lääkepoikkeamalomakkeeseen ja ne käsitellään tiimeissä viikoittain. Henkilökunnalle järjestetään toimintasuunnitelmavuonnakin lisäkoulutusta mm. muistisairauksista. Ensiapukoulutus kuuluu vuosittain koulutusohjelmaan, samoin Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen järjestämä Etiikan teemapäivä. Kotikunnaassa toimii kolme lääkäriä, joista kaksi on yksityisiä ja yksi Turun kaupungin Kotikunnaaseen osoittama hyvinvointitoimialan lääkäri. Turun kaupungin lääkäri hoitaa tehostetun palveluasumisen asiakkaita ja palveluseteliasiakkaita. Toinen yksityislääkäri vastaa eräiden vuokra-asukkaiden ja sotainvalidien lääkehuollosta ja toinen Hoitokoti Venlan pitkäaikaissairaanhoidon asukkaista. 10

11 FYSIOTERAPIA Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen fysioterapiatoiminta jatkuu Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sopimusten mukaisesti. Yhdistys tuottaa aikuisten neurologisen fysioterapian ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien fysioterapian palveluita ja tarjoaa kuntoutusta myös sotaveteraaneille, lotille ja valtiokonttorin asiakkaille. Uutena palveluna on aikuisten psykofyysinen fysioterapia. Palveluja tarjotaan Kotikunnaan tiloissa ja kotikäynteinä asiakkaan luona. Kotikunnaassa toimii ensi vuonna kaksi fysioterapeuttia, joista toinen on osa-aikainen. Heidän palvelujaan käyttävät myös Kotikunnaan asukkaat. Asukkaiden toiveita ja ideoita liikuntatoiminnan kehittämiseksi kuullaan ja toteutetaan, tärkeänä yhteistyökumppanina Kotikunnaan asukasneuvosto. Fysioterapiapalvelut ja liikuntatoiminta tukevat omalta osaltaan Ikääntymisen resurssikeskus -ajattelua ja sosiokulttuurista vanhustyötä: fysioterapian ja liikunnan keinoin lisätään ikääntyneiden elämänlaatua ja kotona asumisen turvallisuutta. Fysioterapiassa tuetaan asiakkaan omaa aktiivista osallistumista. Kotikunnaassa järjestetään päivittäin liikuntaryhmiä kuten tuolijumppaa, tanssiliikuntaa ja kuntosaliryhmiä. Piha-alueen luontoliikuntapolku on aktiivisessa käytössä, ja ulkoliikuntaa tukee myös Piiloleikki-patsasreitti Kotikunnaan pihapiirissä. Toimintasuunnitelmavuoden kehittämiskohteena on edelleenkin liikuntatilojen tehokas ja monipuolinen käyttö. Liikuntatiloja vuokrataan myös muille toimijoille. HANKE- JA KANSALAISTOIMINTA Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n hanketoiminnassa on tulevana vuonna uutta järjestötoiminnan vaikuttavuuden ja arvioinnin vahvistaminen sekä hyvien käytäntöjen levittäminen STEA: n yleisavustuksen tuella. Yleisavustus käytetään ikääntyneiden tasa-arvoisen hyvinvoinnin edistämiseen ja yhdistyksen strategian ja toiminta-ajatuksen mukaisen kansalaistoiminnan edistämiseen. Hankkeeseen palkataan kokoaikainen projektikoordinaattori, joka vastaa yhdistyksen hanke- ja vapaaehtoistoiminnan kokonaisuudesta, ja muut riittävät resurssit yhdistyksen yleishyödyllisen viestintä-, edunvalvonta-, kehittämis- ja vaikuttamistyön tekemiseen varmistetaan. Jos yleisavustusta ei myönnetä, toiminta jatkuu entiseen tapaan hankeavustusten tuella. Yhdistyksen toimintasuunnitelmavuoden teemat eettisyys ja kunnioittava vuorovaikutus näkyvät hankkeissa mm. niin, että ikääntyvien elämän merkitykselliseksi ja arvokkaaksi kokemista vahvistetaan, heidän mielipiteitä kysytään ja heidät otetaan mukaan tasavertaisina kumppaneina, jotka voivat itse tehdä ja toteuttaa. Hanketoiminnassa kiinnitetään huomiota erityisesti eriarvoisuuden, yksinäisyyden ja osattomuuden vähentämiseen. Ne kasaantuvat usein samoille ihmisille. Osattomuuden riski tulisi tunnistaa ja kehittää tarkoituksenmukaista tukea ja konkreettisia mahdollisuuksia vaikuttaa. Yksinäisyydestä kärsii jopa joka 11

12 kolmas ikäihminen. Hankkeen kautta halutaan löytää piilossa olevia kohderyhmään kuuluvia ikäihmisiä ja tehdä yhteiskunnallisia ilmiöitä näkyväksi. Vapaaehtoistoiminnan ja aktiivisen elämänotteen hyödyt on tunnustettu, ja kaikkien oikeutta toimia tulee ajaa. Väestön ikääntyessä ja ikärakenteen muuttuessa haasteena on edistää ikääntyneen väestön hyvinvointia, toimintakykyä ja kotona selviytymistä varsinkin alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä. Ei riitä, että palveluja on tarjolla - tarvitaan myös aktiivista edunvalvontaa ja viestintää fyysisesti ja sosiaalisesti saavutettavalla tavalla, jotta kohderyhmä hyötyy. STEA:n rahoittamista hankkeista toimintasuunnitelmavuonna jatkuvat Ak-avusteiset Kunto-toiminta ja Liikkuva resurssikeskus -hanke sekä Paikka auki -toiminta, jossa tehdään yhteistyötä Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Vanhustyön Trainee -hankkeen kanssa. Sippe-toiminta jatkuu valtakunnallisesti osana STEA:n Elämäote-avustusohjelmaa. STEA:n uuteen hankehakuun osallistutaan toukokuussa tarpeen mukaan, mikäli aiemmin haetut hankerahoitukset eivät toteudu. Myös muita rahoitusmahdollisuuksia selvitetään. Turun kaupungin, STEA:n ja muiden yhteistyökumppanien linjauksia seurataan aktiivisesti, ja myös EU:n, Vanhustyön keskusliiton ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton sekä SosTe ry:n ajankohtaiset teemat huomioidaan. Sote- ja maakuntauudistusten vaikutuksia hanketoimintaan ja avustusten hakuun seurataan edelleen. Yhdistyksen toimintaan vaikuttavat erityisesti STEA:n uusi strategia sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen painopisteet osana sote-uudistusta. Hankkeista tiedotetaan ikääntyneille ja yhteistyökumppaneille hyödyntämällä yhdistyksen kotisivuja ja sosiaalista mediaa. Ammattilehtiin tuotetaan artikkeleita ja osallistutaan alan tapahtumiin ja seminaareihin edellisvuosien tapaan. Yhdistys on mukana sekä valtakunnallisilla että kansainvälisillä areenoilla. Arviointiyhteistyötä tehdään oppilaitosten, erityisesti Turun AMK:n, kanssa. Yhdistys on mahdollistamassa monipuolista kansalaistoimintaa myös Iloa arkeen -pysäkkien kautta. Pysäkkitoiminnan osana jatkuvat mm. Kortteliklubi, Kävelytreffit, Äijäkerho, Luonnonläheiset-toiminta sekä Nummen ja Nättinummen kerhot ja Liikkuvan Resurssikeskuksen pysäkit, jotka kaikki ovat kotona asuville ikääntyneille avoimia matalan kynnyksen kohtaamis- ja osallistumispaikkoja. Yhdistys on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa Iloa arkeen -verkostossa, joka kokoontuu osana Vanhus- ja Lähimmäispalvelun liitto ry:n ja Kotien Puolesta Keskusliitto ry:n yhteistä hankekokonaisuutta. Koiravetoiset Kävelytreffit jatkuvat myös ensi vuonna. 12

13 Kunto toiminta Kunto toiminta jatkuu Ak-avustuksen turvin Turussa ja Laitilassa; Turussa työnimenä on Varjosta valoon ja Laitilassa Tasapainoinen Laitila. Laitilassa hankekumppanina on Laitilan Vanhaintuki ry. Yhteistyötä tehdään useiden yhdistysten kanssa, joista mainittakoon erityisesti Fingerroosin säätiön Löytävä-toiminta ja Turun Seudun Vanhustuki ry:n vapaaehtoistoiminta. Turun seudun Mielenterveyspalveluyhdistys ry Tsempin kanssa vahvistetaan ikääntyneiden mielenterveyskuntoutujien kansalaistoiminnan ja osallistumisen mahdollisuuksia sekä koulutetaan vapaaehtoisia Kunto-asiakkaiden tueksi. Uuden Kuntokumppanin, Mielenterveyden Keskusliitto ry:n, kanssa aloitetaan yhteistyö Toivon työpaja -toiminnassa ja selvitetään mahdollisuuksia jatkaa yhteistyötä Turun kaupungin VoiTas-toiminnan kanssa. Yhdistys on mukana myös VTKL:n koordinoimassa Etsivän työn tutkimushankkeessa, mikäli rahoitus toteutuu. Kaskenlinnan kotihoitoa tukevan kuntoutusosaston kanssa jatketaan aktiivista yhteistyötä: Julkisen sektorin tarjoaman ryhmätoiminnan jälkeen Kunto-hankkeen työntekijä ohjaa asiakkaan järjestöjen toimintojen pariin, tai asiakkaalle etsitään oma vapaaehtoinen. Kotiin siirtyvien asiakkaiden syrjäytymistä pyritään ehkäisemään kansalaistoiminnan tarjoamin keinoin. Kunto-hankkeen kohderyhmään kuuluvat kotona asuvat yksinäiset, masentuneet, vähävaraiset, syrjäytyneet ja/tai syrjäytymisvaarassa olevat yli 60-vuotiaat henkilöt, muistisairautta sairastavat omaishoitajineen ja ikääntyneet mielenterveyskuntoutujat. Erityisesti ikääntyneiden mielenterveyskuntoutujien osallisuuden tukeminen korostuu, ja toiminnassa keskitytään kotikäynteihin ja asiakkaiden aktivointiin. Myös ryhmiä ja korttelitoimintaa järjestetään. Laitilassa toimintasuunnitelmavuoden tärkeä painopiste on edelleenkin omaishoitajien ja mm. leskeksi jääneiden tukeminen Ystäväpiiri-toiminnan kautta. Yhteistyö Fingerroosin Säätiön Löytävä-toiminnan kanssa jatkuu aktiivisena Laitilassa ja Turussa. Psykososiaalisista ongelmista kärsivien ikääntyneiden HyMy- sekä Ainot ja Reinot -ryhmä kokoontuvat ensi vuonnakin Kotikunnaassa osana Kunto-toimintaa. Kotikunnaan kuntosaliryhmät ja Laitilan kortteliryhmät kokoontuvat edelleen, samoin Nättinummen ja Nummen ryhmä sekä Runosmäen Äijäkerho. Kerhot toimivat osittain ammattihenkilöstön ja osittain vapaaehtoisten ohjaamina. Laitilassa käynnistyy yksi uusi ryhmä, ja Turussa jatkuu Kivikartion kortteliryhmä taloyhtiön tiloissa. Kunto-hankkeessa on ensi vuonna 3,2 työntekijää, joista 2,2:n työpanos on Turussa ja yhden Laitilassa. Kunto-hanketta organisoivat Turun ja Laitilan projektikoordinaattorit. Vapaaehtoisia on mukana sekä ryhmissä että kotona asuvien Kunto-asiakkaiden tukena. Osa Kuntohankkeen sisällä kokoontuvista ryhmistä on samalla myös Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Iloa arkeen -pysäkkejä. Laitilassa Kuntovapaaehtoistyötä tehdään yhdessä Siskot ja Simot -toiminnan kanssa. Kunto-hankkeesta ilmestyy opinnäytetöitä ja lehtiartikkeleja, ja messuille, seminaareihin ja tapahtumiin osallistutaan tarpeen mukaan. Äijäkerholaisten kokoama Äitienpäiväpuu 13

14 Liikkuva Resurssikeskus Liikkuva Resurssikeskus -toiminta jatkuu vuonna 2019 STEA:n Ak-avustuksen tuella. Siinä keskitytään Varsinais-Suomen alueen ikäihmisten osallisuuden tukemiseen liikkuvan neuvonnan ja tuen avulla sekä alueellisen yhteisöllisyyden vahvistamiseen kansalaistoiminnan muotoja kehittämällä. Ensi vuoden tavoitteena on julkisen sektorin ja järjestöjen välisen työparityöskentelymallin juurruttaminen myös Turun ulkopuolelle. Yhteistyötä tehdään Turun kaupungin ja useiden muiden kuntien (mm. Uusikaupunki, Lieto, Salo, Nousiainen, Masku, Mynämäki) sekä yhdistysten kanssa. Turun asuinalueiden kehittämisessä yhteistyökumppaneina ovat Turun konsernihallinto ja Turku-seura. Turun Lähimmäispalveluyhdistyksestä Liikkuva resurssikeskus -toimintaan osallistuvat kaksi kokoaikaista työntekijää ja projektikoordinaattori. Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ikääntyvien palveluohjaajaa työskentelee hankkeessa 40 prosentin työaikapanoksella, ja muiden kuntien palveluohjaajat antavat hankkeelle työpanostaan yhteistyösopimusten mukaisesti. Mukana on paljon myös pop up - vapaaehtoisia. Liikkuva Resurssikeskus tiedottaa yhdistysten ja julkisen sektorin tarjoamista toimintamahdollisuuksista ja palveluista, ja kerää toisaalta tietoa ikääntyneiden tarpeista ja niistä asioista, jotka kannattelevat ja aktivoivat heitä. Ikääntyneet ovat mukana suunnittelussa ja toiminnassa. Uusia yhteistyökumppanuuksia solmitaan ja laajentuvia verkostoja hyödynnetään. Resurssien yhdistäminen ja aito verkottuminen parantavat toimintojen ja palvelujen oikea-aikaisuutta, mikä vahvistaa ikääntyneiden itsenäistä elämää. Turun kaupungin/kuntien ja järjestöjen yhteistyönä ikäihmisille tarjotaan liikkuvaa matalan kynnyksen palveluohjausta, josta huolehtii kaupungin työntekijä. Neuvontaa antaa yhdistyksen työntekijä. Neuvonta voi olla esim. yleistä tietoa kunnan palveluista, kulttuuri- ja liikuntapalveluista tai järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien toiminnasta sekä vapaaehtoistoiminnasta. Liikkuvan Resurssikeskuksen pysäkeillä on mukana myös vapaaehtoinen, joka antaa kuhunkin teemaan liittyvää vertaisohjausta. Liikkuva Resurssikeskus jalkautuu Turun ja muiden kuntakumppanien kaupunginosiin ja kyliin, joissa sillä on sosiokulttuurisen innostajan rooli. Yhdessä kuntien työparien ja alueellisten ikääntyneiden mentoreiden/vapaaehtoisten kanssa ikääntyneille tarjotaan konkreettisia kansalaistoiminnan mahdollisuuksia kunkin omassa lähiympäristössä ja toteutetaan ikääntyvien toiveiden mukaista pop up - tyyppistä vapaaehtoistoimintaa. Pop up -vapaaehtoistoiminnassa yhteistyökumppanina on luovan välittämisen yhteisö Siskot ja Simot ry. Siskot ja Simot -ryhmä toteuttaa eri kaupunginosissa pop up - tempauksia asukkaiden toiveiden pohjalta. Vuonna 2017 luotu malli juurrutetaan toimintasuunnitelmavuoden aikana. Liikkuva Resurssikeskus on osa Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Kotien Puolesta Keskusliitto ry:n yhteistä Iloa arkeen -pysäkkitoimintaa. Yhteistyötä tehdään erityisesti arvioinnissa ja vaihdetaan hyviä käytäntöjä osallistujien kesken. Paikka auki -ohjelma ja Vanhustyön Trainee STEA:n Paikka auki II-hankkeen tarkoituksena on tarjota vaikeasti työllistyvälle alle 30-vuotiaalle, työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevalle nuorelle työpaikka sosiaali- ja terveysalan järjestöön yhdeksi vuodeksi. Tavoitteena on vahvistaa nuoren työelämävalmiuksia ja työllistymismahdollisuuksia tulevaisuudessa ja tukea hänen elämänhallintaansa, sosiaalisten taitojen vahvistumista ja omien voimavarojen löytymistä. Nuoren työtehtäviin kuuluvat kotona asuville ikääntyneille suunnattujen 14

15 ryhmien ohjaaminen ja niissä avustaminen. Avustusohjelman tuella palkattu nuori työntekijä aloittaa yhdistyksen palveluksessa, mikäli avustus saadaan. Tehtävään valittava voi olla myös osatyökykyinen. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Vallin koordinoima ja STEA:n rahoittama Vanhustyön Trainee -ohjelma jatkuu Kotikunnaassa nuorten työkokeilujen muodossa. Vanhustyön Trainee yhdistää nuoret ja vanhukset ja kehittää sukupolviälykästä työelämää. Trainee on valtakunnallista toimintaa, jota tehdään yhdessä jäsenyhteisöjen kanssa. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry tarjoaa Vanhustyön Trainee -hankkeensa kautta mm. mentorointitukea. Sippe-hanke EU:n Central Baltic Programme -ohjelman rahoittamassa Promoting Social Inclusion of Elderly through Well-being Parties -projektissa kehitetty Sippe-toiminta jatkuu osana STEA:n Elämänote-avustusohjelmaa, joka edistää ikääntyneiden aktiivisutta, hyvinvointia ja omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Sippe-toiminnan tavoitteena on vakiinnuttaa kotona asuville ikäihmisille tarkoitettu uudenlainen vapaaehtoistoiminnan konsepti Turun alueella ja levittää toimintaa valtakunnallisesti yhdessä Kotien Puolesta Keskusliitto ry:n, Turun kaupungin sekä Kaarinan kaupungin kanssa. Sippe-toiminta tukee ikäihmisten kotona asumista, vahvistaa osallisuutta ja elämänhallintaa sekä tuo iloa elämään. Samalla lisätään ikääntyneiden konkreettisia mahdollisuuksia kansalaistoimintaan heidän omassa lähiympäristössään Turun eri kaupunginosissa ja valtakunnallisesti. Koulutetun vapaaehtoisen SIPPE-esittelijän voi kutsua omaan kotiinsa tai johonkin yleiseen tilaan pitämään ikäihmisille maksuttomat hyvinvointikutsut. Isäntänä tai emäntänä voi toimia kuka tahansa kotona asuva ikäihminen. Sippe-kutsuilla tärkeintä on innostava yhdessäolo, virkistävä keskustelu, kokemusten jakaminen ja osallistujien innostaminen aktiivisempaan arkeen. Sippe-toimintaan osallistuneiden ikääntyneiden hyvinvointi lisääntyy ja sosiaalisten suhteiden muodostuminen helpottuu, mikä vahvistaa ikääntyneiden toimijuutta, lisää aktiivista kansalaisuutta ja tukee ikäihmisen kotona asumista. Turun Lähimmäispalveluyhdistyksestä Sippe-hankkeessa työskentelee toimintasuunnitelmavuonna kaksi kokoaikaista työntekijää ja projektikoordinaattori. Vuonna 2019 käynnistetään Sippe-koulutuksia ja Sipperyhmiä sekä Turussa että Kotien Puolesta Keskusliitto ry:n paikallisyhdistysten toiminta-alueilla. Toiminnan sisältöjä kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja yhdistys- ja kuntatoimijoiden kanssa. Tavoitteena on kehittää Sippe-toiminnan vaikuttavuutta arvioiva seurantamalli. Tietoa toiminnan tuloksellisuudesta tuotetaan asiakkaille ja palvelujärjestelmälle. Mikäli Sippe-mallia ryhdytään levittämään kansainvälisesti osana Turun AMK:n hanketoimintaa, Turun Lähimmäispalveluyhdistys on mukana kokonaisuudessa. Vapaaehtoistoiminta Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen järjestöidentiteetin keskeinen elementti on vapaaehtoistoiminta, joka jatkuu toimintasuunnitelmavuonnakin aktiivisena. Yhdistyksen vapaaehtoiset ovat mukana hankkeissa ja toimivat Kotikunnaan asukkaiden ulkoilu- ja juttukavereina tai ystävinä. He saattavat asukkaita myös kulttuuritapahtumiin ja esityksiin. He myös ohjaavat monia ryhmiä Ikääntymisen 15

16 resurssikeskusmallin mukaisesti. Näistä mainittakoon tietovisailut, musiikkisalonki ja kirjallisuuspiiri. Vapaaehtoiset voivat halutessaan ja omien kiinnostustensa mukaisesti osallistua myös liikunnallisten aktiviteettien ohjaamiseen. Kotikunnaan hoitoyksiköissä vapaaehtoiset keskittyvät läsnäoloon ja ajan antamiseen asukkaille. Vapaaehtoisten osaamista muistisairaiden kohtaamisessa vahvistetaan vuosittain, vaikka he toimivatkin tehtävissään tavallisen ihmisen taidoin. Uusia vapaaehtoisia rekrytoidaan erityisesti Kunto-hankkeeseen ja Sippe-toimintaan mutta myös Kotikunnaan eri yksiköiden omiksi vapaaehtoisiksi. Muidenkin toimijoiden kuten esim. Avustajakeskuksen Muistivapaaehtoisten ja SPR:n Kulttuuriystävien palveluita hyödynnetään. Tiivis yhteistyö TST ry:n kanssa jatkuu. Siskot ja Simot ry:n kanssa yhteistyötä jatketaan osana Liikkuva resurssikeskus -toimintaa; siinä keskiössä on pop up -tyyppinen vapaaehtoisena toimiminen. Vapaaehtoisten omat vaikuttamismahdollisuudet, osallisuus ja hyvinvointi ovat nekin tärkeitä teemoja. Vapaaehtoistoiminta nähdään kansalaisoikeutena ja itseisarvona, joka tuo iloa ja sisältöä myös vapaaehtoisen omaan elämään. Kotikunnaan vapaaehtoisille on tulevanakin vuonna tarjolla hyvinvointia tukevaa virkistystoimintaa, koulutusta ja työnohjausta. Ystäväkirje ilmestyy edelleen ja on luettavissa sekä paperisena että yhdistyksen kotisivuilla. Vapaaehtoisuuden merkitystä vapaaehtoisille itselleen selvitetään ensi vuonna kyselyllä. Koulutuksissa hyödynnetään erityisesti Eläkeliitto ry:n tarjoamia vapaaehtoisille suunnattuja koulutuksia Salon Lehmirannassa. Valikko-ryhmän järjestämät Hansan messut pidetään jälleen ensi vuonna. Vapaaehtoisen vanhustyön kehittämisryhmän puheenjohtajana on yhdistyksen työntekijä, ja yhdistys on aktiivisesti mukana myös Nice-verkostossa ja Turun Seudun Valikko-ryhmässä. Valtakunnallisiin vapaaehtoistoiminnan foorumeihin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. Vapaaehtoistoiminta vanhusten parissa -kurssi pidetään kaksi kertaa vuodessa yhdessä Turun kaupungin, Turun ja Kaarinan Seurakuntayhtymän sekä useiden järjestöjen kanssa. Vapaaehtoisille tarjotaan myös täydennyskoulutusta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Täydennyskoulusta ikääntyneiden mielenterveyskuntoutujien parissa toimiville vapaaehtoisille on tarjolla yhteistyössä Tsempin kanssa. Avoimet ovet hankkeessa alkanut vapaaehtoistoimintayhteistyö Turun kaupungin hyvinvointikeskusten Ruusukorttelin ja Lehmusvalkaman sekä Parkinmäen Palvelutalon kanssa jatkuu. Vapaaehtoisten koulutus- ja virkistysmahdollisuuksista huolehditaan osittain yhdessä, jolloin käytettävissä olevat resurssit voidaan hyödyntää optimaalisesti. Muuta Kotona asuville ikääntyneille suunniteltu Menovinkit-esite laaditaan yhdessä useiden eri yhdistysten kanssa ja julkaistaan Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ja vapaa-ajan toimialan tuella. Esitettä hyödynnetään myös Liikkuva Resurssikeskus -hankkeessa ja Sippe-toiminnassa. Kotikunnaan Kortteliklubi jatkuu lähialueen ikäihmisten tärkeänä kohtaamispaikkana. Myös Luonnonläheiset Eläinavusteinen ryhmä ja Kävelytreffit jatkuvat. Mikäli OKM:lle jätetty avustushakemus hyväksytään, Kävelytreffit laajenevat keskustan lisäksi kahteen, kolmeen muuhun Turun kaupunginosaan. Hankkeissa syntyneille pysyville toiminnoille etsitään sponsorirahoitusta ja muita avustusmahdollisuuksia. Sote-uudistuksen etenemistä ja julkisen sektorin avustusperiaatteiden mahdollisia muutoksia seurataan. 16

17 Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen ja Turun kaupungin välinen kumppanuussopimus on mm. Iloa arkeen -toimintojen osalta voimassa vielä vuonna Vanhustyön keskusliiton ja Avoimet Ovet -hankkeen Ystäväpiiri yhteistyön jälkeen yhdistys osallistuu Ystäväpiiri-toiminnan kehittämiseen ja koulutusyhteistyöhön Vanhustyön keskusliiton kumppanina, ja ensi vuonnakin Lähimmäispalveluyhdistyksen työntekijä toimii VTKL:n alueellisena kouluttajana. Kotikunnas huolehtii Turun ja Laitilan Ystäväpiiri-ohjaajien verkostoitumisesta ja sitä kautta Ystäväpiiriryhmien jatkumisesta Turussa. Ystäväpiiriohjaajat tapaavat toisiaan säännöllisesti ja huolehtivat siitä, että jossain päin Turkua alkaa joka syksy tai kevät uusia Ystäväpiiri-ryhmiä. Yhteinen ryhmäläisten etsintä ja tiedotus tekevät Ystäväpiiri-toimintaa Turussa tutuksi. Yhdistys on VTKL:n kumppanina myös Omahoitovalmennuksessa. Yhdistys kehittää edelleen Kulttuuriystävät-toimintaa Turussa yhdessä SPR:n Turun osaston ja Turun kaupungin kanssa; päävastuu ja organisointi kuuluvat SPR:lle. Yhdistys on mukana Kulttuuriluotsiverkostossa, jota koordinoi Tampereen kaupungin Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE. Myös Taikusydämen Varsinais-Suomen alueverkostossa (Varavoimaa-verkosto) ja työryhmissä ollaan mukana. Yhdistyksen edustaja kuuluu Taideakatemian esittävien taiteiden neuvottelukuntaan, Kuurojen Palvelusäätiön Taiku-yhteistaidehankkeen ohjausryhmään, Digiklubi-hankkeen ohjausryhmään ja tarpeen mukaan myös muihin ohjausryhmiin sekä taiteen ja hyvinvoinnin yhteistyötä kehittäviin kokoonpanoihin. Yhteisömusiikkipedagogien säännölliset vierailut Kotikunnaan eri yksiköissä jatkuvat vuosittain saatavien avustusten mahdollistamissa rajoissa. Ikääntyneiden Taiteiden yö -perinnettä jatketaan, ja asukkaiden kuvataideryhmä kokoontuu ensi vuonnakin. Taiken avustuksella toteutetaan Muistopeli -projekti yhdessä Kirjan talon kanssa; se kohdistuu kotona asuvien ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseen. Af Ursinin rahaston tukemana toteutetaan ikääntyneille suunnattu Rock-tapahtuma, mikäli siihen saadaan rahoitus. Turun AMK:n kanssa yhteistyössä on suunnitteilla ikäihmisten viihtyisään, elämykselliseen elinympäristöön liittyvä kokeilu osana Tampereen AMK:n koordinoimaa Virtuaalinen elämyslääke - hanketta, jolla on ESR-rahoitus. Kotikunnaassa kokoontuu myös ikääntyneiden omaehtoisia keskusteluja harrasteryhmiä Ikääntymisen resurssikeskus -ideologian mukaisesti. Yhdistys on mukana International Society for Education through Arts in koordinoimassa kulttuuriperinnön siirtämiseen liittyvässä EU - hankkeessa, mikäli sille myönnetään rahoitus. 17

18 KIINTEISTÖNHOITO, RAVINTOHUOLTO JA PUHTAANAPITO Kotikunnaan kiinteistönhoidon vastuualueeseen kuuluvat kiinteistömassan lisäksi piha-alueet ja rakennukset sekä niiden talotekniikka, ATK-järjestelmät ja -laitteet, puhelimet, turvatekniikka sekä muut turvallisuuteen ja viranomaisyhteistyöhön liittyvät asiat. Kotikunnaan kiinteistö on yhdistyksen kiinteää omaisuutta. Kiinteistönhoidon tavoitteena on sen arvon säilyttäminen, parhaassa tapauksessa arvon nousu; kunnossapito, investoinnit ja puhtaanapito tähtäävät kaikki samaan päämäärään. ATK-palvelut kuuluvat osaltaan kiinteistönhoidon vastuualueeseen, mutta eivät ole sen ydintoimintaa, joten suuri osa niistä ostetaan ulkoa, ja kiinteistönhoidossa keskitytään kiinteistömassan hoitoon. Turvallisuuteen ja talotekniikkaan liittyvien järjestelmien ylläpito- ja huoltotyöt on lakisääteisesti ostettava valtuutetuilta toimijoita. Ulkoalueiden hoidossa hyödynnetään edelleen puutarha-alan ammattiosaamista sekä aurausja hiekoituspalvelua. Kiinteistönhoidon etupainotteisen toiminnan apuvälineinä ovat vuosikello ja kiinteistön kuntokartoitus (PTS), jonka pohjalle myös kiinteistön budjetointi pitkälti rakentuu. Suunnittelua ja seurantaa helpottaa kiinteistönhoidon käyttöön hankittu uusi ATK-sovellus. Toimintasuunnitelmavuonna koko kiinteistön ilmastointikanavat nuohotaan, ja vuokra-asuntojen pintaremontteja tehdään kahdessa, kolmessa asunnossa. Sen jälkeen asuinkodin asuntojen seinäpinnat on pääosin käyty läpi; osassa on vielä alkuperäinen lattiapäällyste. Vanhan osan pesutuvan laitekanta on tiensä päässä, ja nykyisten tilalle hankitaan leasingkoneet. Samalla uusitaan seinä- ja lattiapinnat niiltä osin kuin niissä ei ole vedeneristeitä. Vanhan osan käytävävalaistus palaa tällä hetkellä koko ajan täydellä teholla, eikä se ole säädettävissä. Valaistus ryhmitellään tulevan vuoden aikana uudelleen. Suunnitelmiin kuuluvat myös vanhan osan välikaton viemärituuletusputkien korjaus/eristäminen, langattoman verkon laajennus ja videovalvonnan uusiminen. Kuntokartoituksessa on mainittu myös Kotikunnaan keittiön 18

19 peruskorjaus pintoineen, laitteineen, kylmätiloineen ja talotekniikkoineen, mutta toistaiseksi tyydytään uusimaan laitekantaa tarpeen mukaan. Lähitulevaisuudessa eli noin kolmen vuoden sisällä toteutettava uusintakohde on Ryhmäkoti Kaislan lämmönjakokeskus. Tämä tiedostetaan, mutta vuodelle 2019 sen vaihtamista ei varsinaisesti budjetoida. Ryhmäkoti Kaislan takapatio, molempien kerrosten lääkekaapit ja kaapistorivit uusitaan. Asukashuoneiden pintoja uusitaan mahdollisuuksien mukaan, ja toimintasuunnitelmavuonna varaudutaan kahden asukashuoneen kunnostukseen. Myös Sylvi-kodin pation toiminnallisuuden ja viihtyvyyden parantaminen on ensi vuoden suunnitelmissa. Patiosta pyritään tekemään mm. kalusteilla ja istutuksilla koko taloa palveleva kesäoleskelutila, jossa voidaan järjestää myös yhteisiä tilaisuuksia. Sylvi-kodin sisätilojen viihtyvyyden parantamiseen panostetaan kuluvana vuonna tehtyjen suunnitelmien pohjalta. Kaikkien kiinteistössä työskentelevien energiankäyttötottumukset ja toimintatavat vaikuttavat kustannuksiin ja turvallisuuteen, joten on tärkeää, että jokainen kiinteistössä työskentelevä kiinnittää niihin huomiota. Poistumisharjoitukset ja turvallisuuskoulutus alkusammutusharjoitukset järjestetään myös vuonna Suunnitteilla on Kotikunnaan oma turvakortti, jonka jokainen työntekijä suorittaisi, ja päivittäisi turvallisuusosaamistaan säännöllisesti. Kotikunnaan vuokralaisena jatkaa tämänhetkisen tiedon mukaan Turun kaupungin muistisairaiden yksikkö Kurjenpesä. Kotikunnaan muita tiloja vuokrataan ulkopuolisille toimijoille esim. kokous- ja koulutuskäyttöön. Entisissä kampaamotiloissa on käynnistetty yhteistyö Turun ammatti-instituutin kanssa, ja tiloissa on oppilastyönä saatavilla kampaamo- ja kosmetologipalveluja niin asukkaille kuin henkilökunnallekin. Kotikunnaan siivous tuotetaan ulkopuolisen palveluntuottajan toimesta. Tehostetun palveluasumisen asiakkaiden määrä vaikuttaa suoraan siivouksen ja myös ravintohuollon tuottamien ravintopäivien määrään. Ravintohuollon henkilökunta- ja tilaresurssit ovat täydessä käytössä. Keittiö huolehtii myös Kotikunnaassa järjestettävien tilaisuuksien ja tapahtumien tarjoiluista. Ruokasali on avoinna vuoden kaikkina päivänä. Keittiön asiakaskunta koostuu Kotikunnaan ja Kurjenpesän asukkaista, henkilökunnasta ja omaisista, vapaaehtoisista, projektiasiakkaista ja psykiatrisen avohuollon asiakkaista sekä Kotikunnaan ulkopuolelta lounaalle ja tilaisuuksiin tulevista ihmisistä. Asiakaspalautetta kerätään sekä osana Kotikunnaan asiakas- ja omaiskyselyä että erikseen kohdennettuna. TALOUSHALLINTO Suuri osa Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n taloushallinnosta on ulkoistettu tilitoimistolle. Yhdistys kilpailutti tilitoimistopalvelut vuonna 2016 ja päätyi jatkamaan yhteistyötä entisen toimijan kanssa. Taloudellisen vakauden tärkeimmät mittarit ovat käyttöaste ja henkilöstökulut. Tähän saakka käyttöaste on kautta linjan pysynyt hyvänä, vaikka palveluntuottajien välinen kilpailu lisääntyy koko ajan uusien toimijoiden tullessa markkinoille. Kotikunnas on erikoistunut vaativiin muistisairaisiin asukkaisiin, mikä tuo jonkin verran turvaa: Kotikunnaan kaltaisia asumispalveluyksiköitä ei alan kasvusta huolimatta ole juurikaan syntynyt lisää. Soteuudistus tuskin vaikuttaa tulevana vuonna käyttöasteisiin tai palvelurakenteisiin. Turun ja lähikuntien kanssa solmittu ostopalveluiden puitesopimus tuo yhdistykselle turvaa muutosten vuosiin. Sopimus on voimassa vuoteen 2020 asti. 19

20 Henkilöstökulut ovat kasvaneet koko ajan, mikä selittyy ennen kaikkea sairauspoissaolojen lisääntymisellä. Haasteena on löytää uusia tapoja vaikuttaa henkilökunnan työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin, jotta sairauspoissaolot saataisiin kääntymään laskuun. Tulevanakin vuonna investoidaan suunnitelmallisesti erityisesti kiinteistöön mutta myös palveluiden laatuun. Kotikunnaaseen lähdetään rakentamaan laatujärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa palveluiden tasainen ja sertifioitu laatu sekä tehdä Kotikunnaan laatu näkyväksi. Yhdistyksen tärkein pääoma on hyvä maine ja brändi. Niitä tulee ensisijaisesti vaalia ja ylläpitää. Kiristyvä kilpailutilanne vaatinee tulevaisuudessa isompaa panostusta myös markkinointiin. HARJOITTELIJAT Kotikunnaassa tehdään monipuolista opiskelijayhteistyötä. Ensi vuonnakin työyhteisössä on mukana suuri joukko eri-ikäisiä ja monista eri oppilaitoksista tulevia opiskelijoita, harjoittelijoita, työkokeilijoita ja alanvaihtajia. Yhteyshenkilönä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden kouluihin sekä TE-toimistoon toimii Ryhmäkoti Kaislan osastovastaava. Kotikunnas on haluttu oppimisympäristö, joka tunnetaan myös harjoittelija-asioissa varsin aktiivisena yhteistyökumppanina. Opiskelijoilla on oikeus saada hyvää perehdytystä ja palautetta edistymisestään. Toimintasuunnitelmavuonna yhteistyötä tehdään Turun kaupungin 365/12 -hankkeen kanssa. Kotikunnas tarjoaa lähihoitaja- ja datanomiopiskelijoiden hyvinvointiteknologiakurssille oppimisympäristön, jossa kehitetään ja testataan uusia teknologisia ratkaisuja asukkaiden arkeen. Kotikunnaassa on vuosien ajan paneuduttu oman harjoitteluohjausmallin luomiseen, ohjaajien kouluttamiseen ja siihen, että harjoittelijoiden saama ohjaus on laadukasta ja kokemus vanhustyöstä mahdollisimman positiivinen. Toimintasuunnitelmavuoden aikana tätä mallia on tarkoitus laajentaa koskemaan myös opiskelijaprojekteja. Kotikunnaassa käy ympäri vuoden paljon opiskelijoita eri projektien ja yksittäisten toimintapäivien myötä, ja tulevana vuonna palautetta kerätään myös projektiopiskelijoilta. Yhdistyksen strategian mukaisesti Kotikunnaassa halutaan edistää myönteistä kuvaa vanhustyöstä ja lisätä alan vetovoimaisuutta. Tämän toteutumista mitataan mm. säännöllisesti kerättävän opiskelijapalautteen avulla. HENKILÖKUNTA JA TYÖYHTEISÖ Turun Lähimmäispalveluyhdistyksessä työskentelee vakituisesti yli 70 eri ammattialojen osaajaa, joista valtaosa tekee hoito- tai huolenpitotyötä. Asukkaiden kokonaisvaltaisesta huolenpidosta vastaavat omalta osaltaan myös ravintopalveluiden, siivouksen, fysioterapian, hallinnon ja kiinteistönhoidon ammattilaiset, projektityöntekijät ja kaikki sijaiset. Palveluketjua täydentävät ulkoa ostetut taloushallinnon, tietotekniikan ja puhtaanapidon palvelut. Näiden lisäksi työyhteisöön kuuluu lukuisa joukko vapaaehtoisia, työelämään tutustujia ja monista eri oppilaitoksista tulevia harjoittelijoita. Yhteisen keskustelun ja työn kehittämisen foorumeita ovat ensi vuonnakin tiimi- ja osastopalaverit, hallinnon palaverit sekä johtoryhmän, hoitotyön johdon, työsuojelutoimikunnan ja eettisen työryhmän kokoukset. Koko henkilökunnan yhteisiä iltapäivätapaamisia, Arjen asioista, järjestetään tilanteen mukaan, ja informatiivisia toiminnanjohtajan tunteja pidetään muutaman kerran vuodessa. Esimiesten 20

21 ja työntekijöiden välisiä kahdenkeskisen vuorovaikutuksen, palautteen annon ja työn kehittämisen kanavia ovat vähintään kerran vuodessa käytävät kehityskeskustelut. Henkilöstön työhyvinvointi-, työturvallisuus-, koulutus- ja virkistysasioita käsittelee eri tiimien edustajista koostuva työsuojelutoimikunta. Sen tärkein tehtävä on aktiivisen turvallisuuskulttuurin ja -keskustelun edistäminen koko organisaatiossa. Ennakoinnilla, avoimella keskustelulla ja säännöllisellä riskien arvioinnilla työhön liittyviä vaaroja ja tapaturmia voidaan vähentää tai poistaa kokonaan. Tavoite on aina nolla tapaturmaa. Kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun suhteen Kotikunnaassa on nollatoleranssi. Mahdollisiin kiusaamistapauksiin puututaan yhdessä sovitun ja kirjatun toimintamallin mukaisesti heti kun asia tulee esimiehen tietoon. Ensi vuonnakin järjestetään henkilökunnan yhteisiä illanviettoja, teatteri-ilta, kevätretki ja pikkujoulujuhla. Tiimeillä on käytössään tyky-raha, jolla tuetaan tiimien omien tyky-tapahtumien järjestämistä. Kotikunnaan kuntosali on henkilökunnan vapaassa käytössä, ja myös lajikokeiluihin ja omaehtoiseen ryhmätoimintaan kannustetaan. Liikunta- ja kulttuuriseteleitä tilataan halukkaille ensi vuonnakin. Keväällä järjestetään Kotikunnaan työturvallisuuspäivä. Kiinteistökierroksia (turvallisuuskierroksia) järjestetään kerran kuukaudessa, ja myös turvallisuus- ja suojelukoulutusta sekä ensiapukoulutusta on edelleen ohjelmassa. Kotikunnaan poistumis- ja alkusammutusharjoitukset pidetään vuosittain, ja kaikille kesäsijaisille järjestetään lomakauden kynnyksellä turvallisuusluento ja kiinteistökierros. Läheltä piti tilanteet kirjataan, käsitellään tiimin kesken ja raportoidaan ohjeiden mukaisesti työsuojelutoimikunnalle ja talon johdolle. Niistä informoidaan myös työterveyshuoltoa. Toimintasuunnitelmavuoden arvoteema eettisyys ja kunnioittava vuorovaikutus korostaa kaikkien Kotikunnaassa työskentelevien rakentavan yhteistyön merkitystä hyvän vanhuuden turvaamiseksi kaikille asiakkaille. Kunnioittava vuorovaikutus edistää myös hyvää työilmapiiriä. Myös ensi vuonna Kotikunnaassa järjestetään monipuolista koulutusta ja tarjotaan työnohjausta. Työoloja seurataan ilmapiirikartoituksin, kyselyin ja työpaikkaselvityksin. Palautetta kootaan vuosittain myös harjoittelijoilta, pitkäaikaisilta sijaisilta ja kesäsijaisilta. Yhteistyö työterveyshuollon kanssa jatkuu varhaisen tuen mallin mukaisesti Terveystalo Turku Pulssin kanssa. Tulevana vuonna yhteistyössä panostetaan erityisesti ennaltaehkäisevään toimintaan ja työkyvyn ylläpitämiseen. Kotikunnaan eettinen työryhmä edistää ja ylläpitää omalta osaltaan eettistä keskustelua työyhteisössä. Ryhmässä on vastuuedustaja joka tiimistä, mutta tapaamiset ovat kaikille työntekijöille avoimia. Toimintasuunnitelmavuonna työryhmä keskittyy eettisten perusasioiden esillä pitämiseen, koko henkilökunnan eettisen osaamisen vahvistamiseen ja sen pohtimiseen, miten eettiset teemat voidaan ottaa paremmin huomioon jo työntekijöiden rekrytointivaiheessa ja perehdytyksessä. Työryhmälle voi edelleenkin jättää kysymyksiä pohdittavaksi. Kotikunnaan henkilökuntaa osallistuu vuosittain Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen järjestämään Etiikan teemapäivään. Myös Kotikunnaan koulutussuunnitelmassa otetaan huomioon eettisyys, kunnioittava vuorovaikutus ja sosiokulttuurinen viitekehys. Henkilökunnan monipuolista osaamispääomaa jaetaan muille (Tunteva, sosiokulttuurinen osaaminen, työkierto, mentorointi), ja hiljaisen tiedon siirtämiseen kokeneilta työntekijöiltä vähemmän kokeneille paneudutaan systemaattisesti. 21

22 Tulevan vuoden koulutusten tärkeä painopistealue on muistiosaaminen vahvistaminen sisäisenä koulutuksena, työkierron ja mentoroinnin kautta sekä myös ulkopuolisia kouluttajia hyödyntäen. Kaikkiin lakisääteisiin koulutusvelvoitteisiin vastataan ensi vuonnakin (mm. turvallisuus, hygieniaosaaminen, ensiaputaidot, lääkehoidon osaaminen). Pro Edun sähköisiin lääkehoitokoulutuksiin ja tentteihin osallistutaan tarpeen mukaan. Täsmäkoulutuksia eri teemoista järjestetään tarvittaessa nopeastikin. Ensi vuoden aikana käynnistyvä laatuprojekti koskettaa tavalla tai toisella jokaista työyhteisöön kuuluvaa ja sisältää myös koulutusta, johon alkuvaiheessa osallistuu lähes puolet Kotikunnaan henkilökunnasta. Kirjaamiseen kiinnitetään edelleen huomiota ja tarvittavaa koulutusta järjestetään, jotta kirjaaminen on täsmällistä ja myös sosiokulttuuriset näkökulmat huomioivaa. TyövuoroVelho-, RAI-, DomaCare- ja Vivagokoulutusta tarjotaan tarpeen mukaan. Koulutukset pidetään pääasiassa Kotikunnaassa, mutta myös talon ulkopuolella pidettäviin koulutuksiin ja seminaareihin osallistutaan. Yhdistyksen henkilökuntaa on myös kouluttajan ja luennoitsijan roolissa niin omassa organisaatiossa kuin myös alueellisesti ja valtakunnallisesti. 22