VUOSI 2013 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYKSESSÄ 3. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS ja KOTIKUNNAAN TOIMINTAFILOSOFIA 4 YHDISTYKSEN HALLINTO 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSI 2013 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYKSESSÄ 3. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS ja KOTIKUNNAAN TOIMINTAFILOSOFIA 4 YHDISTYKSEN HALLINTO 4"

Transkriptio

1

2 VUOSI 2013 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYKSESSÄ 3 YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS ja KOTIKUNNAAN TOIMINTAFILOSOFIA 4 YHDISTYKSEN HALLINTO 4 VARSINAINEN TOIMINTA Ryhmäkoti Kaisla 5 Päiväpaikka Villa 7 Hoitokoti Venla 9 Asuinkoti Kotikunnas 10 Sotainvalidien Asuinkoti 11 Fysioterapia 12 Sairaanhoidon vastuualue 13 PROJEKTI- JA KANSALAISTOIMINTA Kunto-hanke 13 Avoimet Ovet -hanke 14 Muut hankkeet 15 Vapaaehtoistoiminta 15 KIINTEISTÖNHOITO JA RAVINTOHUOLTO 16 TALOUSHALLINTO 17 HENKILÖKUNTA JA TYÖYHTEISÖ 18 kannen kuva Juha Joro 2

3 VUOSI 2013 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYS RY:SSÄ Toimintakertomusvuotta leimasivat uuden ryhmäkodin suunnittelu ja rakentaminen. RAY:n päätös olla myöntämättä investointitukea ikääntyvien resurssikeskukselle oli pettymys, mutta muistisairaiden ryhmäkodin suunnittelutyö jatkui intensiivisenä. Laajennusosa sai myöhemmin nimen Sylvi-koti. ARA myönsi Sylvi-kodille erityisryhmien investointitukea helmikuussa 2013, minkä jälkeen työt käynnistyivät nopeaan tahtiin. Rakennustyöt alkoivat heinäkuussa 2013, ja peruskivi muurattiin Sylvi-koti on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä Kulunut vuosi oli koko henkilöstölle haasteellinen, sillä valmistautuminen laajentumiseen ja sen tuomiin muutoksiin on vaatinut kaikilta ammattiryhmiltä joustavuutta ja mukana oloa. Uuden yksikön suunnittelu on vienyt paljon aikaa. Toimintakertomusvuonna on sen vuoksi keskitytty yhdistyksen perustehtäviin: palvelutuotantoon, kansalaistoimintaan ja monipuolisten yhteistyöverkostojen ylläpitämiseen. Osa vuoden 2013 kehittämissuunnitelmista päätettiin siirtää seuraavaan vuoteen, jolloin myös Sylvi-koti asukkaineen ja henkilökuntineen on mukana toiminnassa. Kotikunnaan henkilöstö on jälleen kerran osoittanut vahvan ammattitaitonsa ja halunsa sitoutua työyhteisöön muutospaineista huolimatta. Palvelutuotannon muutokset olivat toimintakertomusvuonna ennakoitua pienempiä. Siirtyminen laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen vie huomattavasti pidemmän ajan kuin oletettiin: Vuoden lopussa Hoitokoti Venlassa oli edelleen yhdeksän laitospaikalla olevaa asukasta. Lyhytaikaishoidon paikkamäärää nostettiin elokuussa 2012 keskimäärin seitsemään asiakkaaseen. Turun kaupunki päätti vuoden 2013 alussa, että Kotikunnaan lyhytaikaishoito määritellään tehostetuksi palveluasumiseksi. Käyttöasteet ovat pysyneet korkeina, vaikka kaupunkien ostokiellot aiheuttivat ajoittain tyhjäkäyntiä myös meillä. Tehostetussa palveluasumisessa on ollut odotettua vähemmän palveluseteliasiakkaita, mikä selittyy lähes kokonaan sillä, että kunnat ovat myöntäneet seteleitä hyvin vähän. Kotihoidon palvelusetelituottajaksi haemme vuonna Syksyn asiakastyytyväisyyskyselyissä saimme jälleen erittäin hyvää palautetta lähes kautta linjan. Alkuvuodesta 2013 perustettu asukasneuvosto on omalta osaltaan lisännyt asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia ja osallisuutta sekä parantanut asukkaiden ja henkilöstön välistä tiedonkulkua. Vaikka ikääntyvien resurssikeskus ei toteutunut, yhdistys- ja kansalaistoiminta oli erittäin vireää ja Turun Lähimmäispalveluyhdistys tunnetaan laajalti aktiivisena kolmannen sektorin toimijana. Toimintakertomusvuonna oli käynnissä kaksi RAY:n tukemaa hanketta (Kunto ja Avoimet ovet). Sosiokulttuurisen vanhustyön malli on synnyttänyt monipuolista kumppanuutta kulttuurin, liikunnan ja taiteen alan toimijoiden kanssa. Yhteistyötä Turun kaupungin ja lähikuntien kanssa tehtiin myös kansalaistoiminnan näkökulmasta ja osallistuttiin asiantuntijan roolissa useisiin eri foorumeihin. Vuorovaikutus muiden vanhustyön järjestöjen ja toimijoiden kanssa oli tiivistä. Valtakunnallisia näköaloja toi mm. aktiivinen yhteistyö keskusjärjestöjemme Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton sekä Vanhustyön keskusliiton kanssa. 3

4 Vapaaehtoiset ovat jo pitkään olleet luonnollinen osa Kotikunnaan yhteisöä. Myös viime vuonna vapaaehtoistoiminta jatkui vilkkaana ja antoi arvokkaan lisän asukkaiden ja työntekijöiden arkeen. Vuoden aikana työyhteisöä rikastuttivat taas myös monet eri alojen harjoittelijat, mm. Turun kaupungin Vireä vanhus viikkojen aikana Kotikunnaassa harjoitelleet opintonsa juuri aloittaneet lähihoitajaopiskelijat. Vuoden 2013 lopulla päädyimme siirtämään työterveyspalvelut Terveystalosta uuden paikallisen toimijan Lääkäriasema Elonin hoidettaviksi. Sopimus allekirjoitettiin joulukuussa ja varsinainen yhteistyö alkaa tammikuussa Kuluneeseen vuoteen ajoittui myös yhdistyksen sääntöjen uudistamisprosessi. Edellinen muutos sääntöihin oli tehty vuonna 1996, joten ajanmukaistaminen oli tarpeen. Uudet säännöt hyväksyttiin Patentti- ja rekisterihallituksessa lokakuussa YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS JA KOTIKUNNAAN TOIMINTAFILOSOFIA Turun Lähimmäispalveluyhdistys on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää ikääntyvien tasa-arvoista hyvinvointia tarjoamalla yksilöllisiä kuntoutumis-, asumis-, hoiva- ja tukipalveluita sekä tukemalla kansalaistoimintaa. Arvomme ovat turvallisuus, arvonanto, yhteisöllisyys ja voimavaralähtöisyys. Yhdistyksen strategia on laadittu keväällä 2011 ja se on voimassa vuoden 2015 loppuun. Kotikunnas tarjoaa arvolähtöisen yhteisön työntekijöilleen, asukkailleen, asiakkailleen, omaisille ja yhteistyökumppaneille. Haluamme luoda kodinomaisen miljöön, jossa jokainen voi kokea olevansa ainutkertainen, tunteva, kokeva ja omia valintoja tekevä, aktiivinen ja vastuullinen ihminen. Toiminnan taustalla teoreettisena viitekehyksenä ovat toimijuutta tukeva hoitotyö ja sosiokulttuurinen vanhustyö. (kuva Juha Joro) YHDISTYKSEN HALLINTO Turun Lähimmäispalveluyhdistyksessä päätösvalta on jäsenistöllä, joka käyttää päätösvaltaansa yhdistyksen varsinaisissa syys- ja kevätkokouksissa. Yhdistyksen syyskokouksessa valitaan puheenjohtaja vuodeksi kerrallaan ja hallituksen muut jäsenet kahdeksi vuodeksi. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja seitsemän muuta jäsentä. Hallitus vastaa yhdistyksen strategisesta johtamisesta. Vuonna 2013 Turun 4

5 Lähimmäispalveluyhdistys ry:n puheenjohtajana toimi toiminnanjohtaja Petja Raaska ja varapuheenjohtajana ylihoitaja Hanna Vuorio. Hallituksen muut jäsenet olivat myyntineuvottelija Paula Keltaniemi, palvelupäällikkö Hanna-Mari Mäkelä, toimistoapulainen (el.) Marja Pirttisalo, tulosaluejohtaja Hannu Immonen, vs. aoh Nina Kallio ja VTL Heikki Suhonen. Hallituksen kokousten esittelijänä oli toiminnanjohtaja Pilvi Heiskanen ja sihteerinä kehittämispäällikkö Eeva Selinummi. Tilintarkastajana oli tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Kotikunnaan operatiivisesta johdosta vastasi johtoryhmä, johon toiminnanjohtajan lisäksi kuuluivat kiinteistöpäällikkö, projektikoordinaattori ja kehittämispäällikkö. Hallituksen nimeämään rakennustoimikuntaan kuuluivat hallituksen puheenjohtaja Petja Raaska, tulosaluejohtaja Hannu Immonen, sosiaalineuvos Virpa Puisto, toiminnanjohtaja Pilvi Heiskanen, kiinteistöpäällikkö Säde Suominen, VTM Veikko Kurki ja toimitusjohtaja Heikki Salpaoja. Yhdistykseen tuli marraskuussa suruviesti, kun yhdistyksen kunniapuheenjohtaja, sosiaalineuvos Virpa Puisto menehtyi vaikeaan sairauteen isänpäivänä Hän oli vuosikymmenien ajan tukenut ja edistänyt merkittävästi Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen toimintaa. Virpa Puisto toimi yhdistyksen sihteerinä vuosina ja puheenjohtajana vuodet Yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi hänet kutsuttiin keväällä VARSINAINEN TOIMINTA Ryhmäkoti Kaisla Kotikunnaan Ryhmäkoti Kaisla on kodinomainen tehostetun palveluasumisen yksikkö, joka edistää keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavien asukkaidensa toimijuuden ylläpysymistä. Kaisla on asukkaidensa koti, joka tarjoaa turvaa, hoivaa ja huolenpitoa ympärivuorokautisesti. Kaislan tilat ovat kahdessa kerroksessa, joissa molemmissa on 14 yhden hengen asuinhuonetta. Yläkerrassa on lisäksi yksi huone, jota voidaan käyttää joko pitkäaikaiseen tai lyhytaikaiseen asumiseen tarpeen mukaan. Molemmissa kerroksissa on yhteiset oleskelu-, ruokailu- ja saunatilat. Edelleen voimassa olleen seudullisen puitesopimuksen myötä Kaislassa oli asukkaita Turusta ja Raisiosta. Kaislassa oli asukkaita myös Kaarinasta, valtiokonttorin maksusitoumuksella ja itse maksavina. Lyhytaikaisessa hoidossa oli Turun kaupungin asiakkaita ja itse maksavia. Palveluseteliasiakkaita ei toimintakertomusvuonna ollut. Asiakasmäärä on hetkellisesti vaihdellut 27 ja 30 asukkaan välillä. Toimintakertomusvuonna Kaislassa asui yhteensä 41 asukasta ja 8 lyhytaikaishoidon asiakasta. Asukkaiden keski-ikä oli 82 vuotta, ja asukkaista oli miehiä 34 prosenttia. Tilastoitavia hoitopäiviä kertyi 9 995, ja käyttöaste 28 asukaspaikkaan suhteutettuna oli 97,8 prosenttia; käyttöaste laski hieman edellisiin vuosiin verrattuna. Turun ja muiden kuntien taloudellisen tilanteen vuoksi ajoittain oli ns. ostokieltoja. Ajoittain Kaislassa voitiin tarjota lyhytaikaishoitoa tilapäisen hoidon tarvitsijoille. Lyhytaikaishoidon hoitopäiviä kertyi

6 Turun osuus kaikista hoitopäivistä oli suurin, 54 prosenttia. Kaarinan kaupungin osuus oli 22 prosenttia, sotainvalidien 11 prosenttia, yksityisten asiakkaiden 8 prosenttia, Raision 4 prosenttia ja muiden osuus yhteensä prosentin luokkaa. Viime vuoteen verrattuna sotainvalidien määrä nousi prosentuaalisesti eniten. Asukasvaihtuvuus oli suuri, ja Kaislaan muutti vuoden kuluessa 15 uutta pitkäaikaisasukasta. Asukaspaikkojen määrän nostaminen aluehallintoviraston lupien mukaiseen 31:een ei ollut toimintakertomusvuonna tarkoituksenmukaista, koska kunnat eivät aina ole sijoittaneet poistuneidenkaan asukkaiden tilalle uusia. Kaislan perustehtävä pysyi ennallaan. Resursseja kohdennettiin hyvään perushoitoon, asukkaiden turvallisuudentunteen luomiseen ja sopivasti virikkeelliseen arkeen. Erityisesti paneuduttiin uusien asukkaiden kotiutumiseen, asukkaiden elämänkaaritietojen hyödyntämiseen ja luottamuksellisen hoitosuhteen luomiseen. Suuren asiakasvaihtuvuuden vuoksi kiinnitettiin erityistä huomiota Kaislan kodikkaan arjen ja yhteisöllisyyden ylläpysymiseen. Toimintavuoden aikana Kaislassa toteutettiin laadukasta hoitoa ja huolenpitoa asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioiden ja juurrutettiin sosiokulttuurisen hoitotyön mallia. Alkuvuodesta asukkaiden toimijuutta tuettiin pääasiassa laadukkaan ja yksilöllisen hoidon/hoivan keinoin. Syksyllä virikkeellisyys selvästi lisääntyi uusien asukkaiden myötä, ja arkea rikastuttivat asukkaiden yhteisölliset hetket. Vuoden aikana pidettiin ns. tähtihenkilöviikkoja, jolloin kiinnitettiin erityistä huomiota tähtiasukkaiden arjen sisältöön ja tunnetiloihin, mahdollistettiin asukkaalle hänen mieltymyksiään vastaavaa virikkeellisyyttä ja annettiin hänelle yksilöllistä aikaa. Viikot takasivat sen, että jokainen asukas tuli vuorollaan erityisesti huomioiduksi. - Vuoden aikana Kaislassa koettiin myös erittäin arvokas hetki, kun henkilökunta sai hyvästellä yli kuusi vuotta Kaislassa asuneen asukkaan hänen omassa kodissaan. Kaislan arjessa pidettiin edelleen yllä eettistä keskustelua ja arvokeskustelua. Uuden vanhuslain voimaan tulon jälkeen Kaislaan muutti pariskunta, joista toinen ei ollut muistisairas. Eettisen pohdinnan ja omaisten, asukkaiden ja kaupungin sosiaalityöntekijän kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen päädyttiin pitämään Kaisla selkeästi muistisairaiden yksikkönä, ja puoliso muutti asuinkotiin. Näin toimittiin uuden vanhuslain hengen mukaisesti mutta ottaen samalla huomioon muistisairaiden yksikön erityispiirteet. Toinen keskustelua herättänyt asia olivat nuoret muistisairaat, joita tulee yhä useammin asukkaiksi luvuilla syntyneet asukkaat kaipaavat yksilöllistä huomiointia ja vertaistukea toisistaan. Tähänkin on voitu tähtiviikoilla paneutua tavallista arkea enemmän. Toimintakertomusvuonna Kaislan hoitotyön selkeä kehittämiskohde oli kirjaamiskulttuuri. Asukkaiden elämänlaatuun vaikuttavien tekijöiden kirjaamista on lisätty mm. tähtiviikkojen myötä. Uuteen sähköiseen järjestelmään ei siirrytty toimintakertomusvuonna, kuten alun perin suunniteltiin. Järjestelmä otetaan käyttöön keväällä Kotikunnaassa syksyllä järjestetty kirjaamiskoulutus ja kirjaamisen kehittämisen työryhmä ovat vieneet kirjaamista jonkin verran eteenpäin, mutta kehittämistyö on vasta alkutaipaleella. Työntekijöiden perehdyttäminen ja perehdyttämistyön juurruttaminen ovat myös kuuluneet ohjelmaan, sillä vuoden kuluessa on täytetty uusia määräaikaisia työsuhteita ja yksi vakituinen toimi. Sijaisiksi on saatu sitoutuneita pitkäaikaisia työntekijöitä, mikä on tukenut arjen sujuvuutta. Lyhtyaikaisten sijaisuuksien järjestäminen on ollut ajoittain haasteellista ja edellyttänyt hoitohenkilökunnalta 6

7 joustamista. Uudet apuvälineet ovat mahdollistaneet asukkaiden turvallisen hoidon ja lisänneet työn ergonomiaa ja työturvallisuutta. Vapaaehtoiset ovat tänäkin vuonna rikastuttaneet Kaislan arkea. Heidän antamansa arvokas aika on mahdollistanut isommalle asukasjoukolle mm. säännöllistä ulkoilua ja osallistumista talon tapahtumiin. Fysioterapeutin ohjaama tuolijumppa on kuulunut asukkaiden viikko-ohjelmaan, ja osa asukkaista on käynyt talon fysioterapeutilla myös yksilökuntoutuksessa. Musicare-verkoston yhteisömuusikot ovat käyneet Kaislassa viikoittain pitämässä yksilö- ja ryhmämuotoisia musiikkihetkiä. Asukkaiden kesän kohokohtia olivat mm. juhannustanssit Uittamon tanssilavalla ja Taiteiden yö -tapahtuma Kotikunnaan pihalla. Toimintavuoden aikana omaiset ovat osallistuneet hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen. Säännöllisiä hoitopalavereja on pidetty, ja asukkaiden mieltymyksiä on otettu huomioon omaisilta saatujen elämänkaaritietojen pohjalta. Kevään omaistenillan teemana oli ympärivuorokautiseen hoitoon muuttaminen ja omaisen mukana olo hoidossa. Asiasta oli puhumassa Muistiluotsin muistineuvoja. Syksyllä omaistenillassa keskusteltiin Kaislan arjesta ja kerrottiin Kotikunnaan kuulumisia. Kaislan asukkaiden ja omaisten yhteistä puurojuhlaa vietettiin joulukuussa tunnelmallisesti ryhmäkodin omissa tiloissa. Omaisten tyytyväisyyskysely tehtiin taas syksyllä. Vastausprosentti oli lähes 80. Pääsääntöisesti palaute oli erittäin hyvää, mutta myös muutamia kehittämisideoita nousi esiin. Päiväpaikka Villa Kotikunnaan Päiväpaikka Villan palvelut on tarkoitettu kotona asuville muistisairaille. Päivätoiminta on tavoitteellista, kuntouttavaa ja toimijuutta ylläpitävää. Päiväpaikka tarjoaa aktiivista tekemistä ja tukee sekä omaisia että Turun kaupungin kotihoitoa. Villa on auki arkisin kahdeksasta kolmeen. Kotikunnaan päivätoiminnalla on yli 20-vuotinen historia. Toimintavuonna Villassa kävi 38 eri asiakasta, joista 27 oli naisia ja 11 miehiä. Asiakkaiden keski-ikä oli 84 vuotta. Hoitopäiviä kertyi 2238, mikä oli 50 enemmän kuin edellisenä vuonna. Päiväkohtainen asiakasmäärä pyrittiin pitämään yhdessätoista, mutta aivan tähän ei päästy: asiakkaita oli päivittäin keskimäärin yhdeksän. Asiakasmääriin vaikuttivat asiakkaiden kuntoisuuden muutokset ja poissaolot. Erityisesti loppuvuodesta asiakasvaihtuvuus oli suuri. 7

8 Asiakkaat ohjautuvat Villaan Turun kaupungin päivätoiminnan palveluohjaajan kautta, lähetteen tekee joko muistikoordinaattori tai kotihoitotiimi. Ennen päivätoiminnan alkua Villan henkilökunta käy kotikäynnillä asiakkaan luona. Kotikäynnillä tutustutaan asiakkaaseen, motivoidaan häntä aloittamaan päivätoiminta, nähdään kotitilanne ja tutustutaan usein samalla myös lähiomaiseen. Kun asiakas on aloittanut käynnit Villassa, hänelle tehdään yksilöllinen päivätoiminnan kuntoutussuunnitelma. Kuluneena vuonna kuntoutussuunnitelmien sisällöt kehitettiin vastamaan sellaisia tavoitteita, joihin päivätoiminnalla voidaan vaikuttaa. Kaikkien asiakkaiden yleisiä tavoitteita ovat muistin aktivointi, fyysisen toimijuuden ylläpysyminen ja sosiaalisuuden säilyminen. Jokaiselle asiakkaalle määritellään myös henkilökohtaiset tavoitteet. Vuonna 2014 arvioidaan sitä, vastaako uusi kuntoutussuunnitelma päivätoiminnan tarpeita johtopäätöksiä ei voi tehdä vielä kuluneen vuoden perusteella. Villan asiakkaille tehdään muistitestit vähintään kerran vuodessa tai tilanteen muuttuessa. Muistia ja toimijuutta arvioidaan säännöllisesti, ja muutoksista ilmoitetaan tarvittaessa omaisille ja/tai kotihoidolle. Villan toiminnan tavoitteena on luoda asiakkaille vaihtelua arkeen ja tarjota mukavaa yhdessäoloa sekä mielekästä tekemistä. Päivään sisältyy monipuolisia virike- ja liikuntatuokioita. Muistia ylläpidetään viriketuokioissa, ja fysioterapeutti ohjaa ryhmäliikuntaa päivittäin. Pienryhmiä toteutetaan säännöllisesti asiakkaiden mieltymysten tai kognitiivisten taitojen mukaan. Kokonaisvaltaista kuntouttavaa hoitoa tukevat Kotikunnaassa tarjottavat parturi- ja fysioterapiapalvelut sekä talossa käyvä jalkahoitaja. Yhteistyö Turun kaupungin rahoittamien muiden päivätoimintapaikkojen, muistikoordinaattoreiden ja ennaltaehkäisevän työn palvelupäällikön kanssa on ollut säännöllistä, ja Villan henkilökunta on tehnyt yhteistyötä myös kotihoitotiimien, muiden päiväpaikkojen ja omaisten/läheisten kanssa. Villan henkilökunta on tarvittaessa osallistunut asiakkaiden hoitopalavereihin. Loppuvuodesta päiväpaikkojen toimintatapoja uudelleenarvioitiin ja sovittiin yhdessä uudesta linjauksesta. Päivätoiminta-nimike vaihtuu muistikuntoutukseksi, ja toiminnan painopiste siirtyy yhä enemmän ennaltaehkäisevään suuntaan, muistisairaan hoitopolun alkuun. Toimintavuoden aikana pidettiin kaksi omaisteniltaa, joista syksyn teemana oli muistisairauden vaikutus arkielämään. Illassa oli mukana Varsinais-Suomen muistiyhdistyksen palvelu- ja kehittämispäällikkö. Asiakkaiden ja läheisten yhteistä glögi-iltaa vietettiin marraskuun lopussa. Omaistyytyväisyyskysely toteutettiin syksyn aikana yhdessä muiden päiväpaikkojen kanssa. Vastaukset ohjautuivat keskitetysti Turun kaupungille, eikä tuloksia saatu vielä toimintavuoden aikana. Villan asiakkaat osallistuivat aktiivisesti Kotikunnaan juhla- ja ohjelmatilaisuuksiin. Musicare-hankkeen yhteisömuusikot kävivät Villassa säännöllisesti, ja osa asiakkaista osallistui myös taideryhmään. Yhteistyötä tehtiin mm. Turun AMK:n sosionomi- ja sairaanhoidon opiskelijoiden toteuttamissa projekteissa. Keväällä asiakkaille pidettiin tarinatanssityöpaja tanssitaiteilijan johdolla. Kokemus osallistavasta tanssityöpajasta oli positiivinen - jatkoa toivotaan. Kuluneena vuonna harrastettiin myös 8

9 keilaamista ja uutuutena Bocciaa sekä käytiin retkillä Kotikunnaan ulkopuolella (mm. Liedon Vanhalinna, Ruissalon metsäkirkko, Naantalin luonnonmaa ja Aurajoki-rannassa). Piknik-risteilyllä Ahvenanmaalla käytiin kahdesti, ja juhannustansseja tanssittiin perinteisesti Uittamon lavalla. Päiväpaikkojen yhteistä joulujuhlaa vietettiin Meri-Karinassa. Hoitokoti Venla Hoitokoti Venlan toiminta jakaantuu Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ostamaan muistisairaiden pitkäaikaissairaanhoitoon ja lyhytaikaishoitoon. Pitkäaikaissairaanhoidon paikat muuttuvat tulevaisuudessa asteittain muistisairaiden vaativan tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Toistaiseksi Venlan pitkäaikaissairaanhoidon asukkaat asuvat kahden hengen huoneissa; yhdellä asukkaalla on oma huone. Tehostetussa palveluasumisessa asukkailla tulee olla omat huoneet, joten muutos vie oman aikansa. Vuoden 2013 lopussa Venlan kymmenestä huoneesta viisi oli pitkäaikaissairaanhoidon asukkaiden käytössä ja toiset viisi lyhytaikaishoidon käytössä. Toimintakertomusvuonna Venlassa on ollut vaihtelevasti asiakaspaikkaa, joista 9-13 oli pitkäaikaissairaanhoidon ja 5-7 lyhytaikaishoidon asiakkaiden käytössä. Vuoden lopussa pitkäaikaisasukkaita oli 9 ja lyhytaikaisasiakkaita 7. Lyhtyaikaishoidon paikkoja on lisätty vuoden aikana, kun pitkäaikaissairaanhoidon asukkailta on vapautunut paikka. Pitkäaikaissairaanhoidon hoitopäiviä kertyi vuoden aikana Asukkaista 70 prosenttia oli naisia ja 30 prosenttia miehiä ja asukkaiden keski- ikä oli 80.5 vuotta. Lyhytaikaishoidon tilastoitavia hoitopäiviä oli 2313 ja ne muodostuivat 256 eri hoitojaksosta. Lyhytaikaishoidossa oli vuoden aikana 81 eri asiakasta, joista osa kävi hoitojaksoilla kuukausittain. Asiakkaista 39 oli hoitojaksolla vain kerran. Lyhytaikaishoidon hoitojaksot ovat vaihdelleet muutamasta päivästä kahteen viikkoon, ja keskimääräinen hoitojakson pituus on ollut yhdeksän vuorokautta. Lyhytaikaishoidon kaikkien asiakkaiden keski-ikä oli 79.5 vuotta. Venlan työntekijät ovat kuluneen vuoden aikana keskittyneet asukkaiden laadukkaaseen ja yksilölliseen hoitoon, jotta asukkaiden turvallinen ja hyvä arki on toteutunut. Henkilökunta on pystynyt ammatillisesti vastaamaan erilaisten asukkaiden tarpeisiin, ja työskentelytapoja on kehitetty muuttuvissa tilanteissa. Omaisten tukeminen ja ohjaus on ollut keskeinen osa hoitajien työtä myös toimintakertomusvuonna. Hoitokoti Venlan asukkaiden arkea ovat tuoneet vaihtelua monet Kotikunnaassa järjestetyt tilaisuudet ja tapahtumat. Asukkaat osallistuivat perinteiseen tapaan juhannustansseihin Uittamon lavalla, heille on pidetty säännöllisesti fysioterapeutin ohjaamaa tuolijumppaa ja yhteisömuusikot ovat vierailleet Venlassa säännöllisesti. Yhteiset musiikkituokiot musiikkialan ammattilaisten kanssa ovat olleet asukkaille antoisia ja tuoneet iloa arkeen. Kotikunnaan omat vapaaehtoistyöntekijät ovat koko vuoden ajan käyneet Venlassa useita kertoja viikossa. He ovat tukeneet asukkaiden toimijuutta mm. ulkoilemalla heidän kanssaan säännöllisesti. Yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa he ovat mahdollistaneet useampien asukkaiden osallistumisen Kotikunnaan yhteisiin tapahtumiin. Pitkäaikaisten asukkaiden omaistenilta pidettiin syksyllä, ja ennen joulua Venlan pitkäaikaiset asukkaat ja heidän omaisensa viettivät yhteistä puurojuhlaa Kotikunnaassa. Venlan asukkaiden omaisille tehtiin tyytyväisyyskysely vuoden 2013 lopussa. 9

10 Asuinkoti Kotikunnas Asuinkodissa on 39 yli 65-vuotiaille tarkoitettua palveluasuntoa, joista osassa asuu sotainvalideja ja ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen asiakkaita. Asukkaiden hoitoon ja huolenpitoon osallistuu asuinkodin hoitohenkilökunnan ohella myös Kotikunnaan muu henkilökunta: kokonaisvaltaisen, yksilöllisen hoidon toteutuminen on varmistettu moniammatillisella yhteistyöllä. Kotikunnaan oma henkilökunta vastaa asukkaiden tarvitsemista kodinhoito-, ravinto- ja terveyspalveluista. Toimintakertomusvuonna Kotikunnaan palveluasunnoissa asui 41 eri asukasta, joiden keski-ikä oli 87,5 vuotta. Vuoden 2013 lopussa Asuinkodissa asui 34 asukasta, joista naisia oli 25 ja miehiä 9. Viidessä asunnossa asui pariskunta. Vuodesta 2012 lähtien Asuinkoti Kotikunnaassa on tarjottu myös ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista sekä lähikuntien yhteisen puitesopimuksen mukaisesti että palveluseteliasiakkaille. Syksyllä 2013 Kotikunnaaseen muutti ensimmäinen tehostetun palveluasumisen asukas Turun kaupungin myöntämälle paikalle. Hänelle kertyi hoitopäiviä 92. Toimintakertomusvuonna Kotikunnaassa asui kolme eri palveluseteliasiakasta, joista kaksi Turun kaupungin ja yksi Kaarinan kaupungin myöntämän palvelusetelin myötä. Vuoden lopussa palveluseteliasiakkaita oli yksi. Tehostetun palveluasumisen palveluseteliasiakkaille kertyi viime vuonna yhteensä 369 hoitopäivää. (kuva Juha Joro) Palveluasuntoihin vuokralle muuttavat asukkaat sitoutuvat ostamaan peruspalvelupaketin, joka sisältää kaikille saman perusosan. Jokaiselle laaditaan henkilökohtainen palvelusopimus, joka suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden mukaan ja jota muutetaan palvelutarpeen muuttuessa. Asukkaat voivat halutessaan ostaa Kotikunnaassa sairaanhoidolliset palvelut, laboratorionäytteiden oton ja yksityislääkärin palvelut viikoittain. Vuoden 2013 alusta asukkaat ovat voineet ostaa myös pyykkihuollon Kotikunnaan tuottamana palveluna. Tämä mahdollisuus on otettu ilolla vastaan ja se on omalta osaltaan lisännyt asukkaiden asumisviihtyvyyttä. Kotikunnaassa noudatetaan toimijuutta tukevaa hoitotyötä asukkaiden jäljellä olevien voimavarojen vahvistamiseksi ja ylläpysymiseksi. Tukea tarjotaan jokaisen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen: Asukkaan oma tahto ratkaisee viime kädessä sen, miten häntä hoidetaan. Asukkaat osallistuvat omaa arkeaan ja hoitoaan koskevien päätösten tekoon. Kaikilla Asuinkodissa asuvilla on käytössä Vivagohyvinvointirannekkeet, joilla he voivat kutsua apua itselleen vuorokauden ympäri. Ranneke seuraa käyttäjänsä aktiivisuustasoa ja järjestelmä tekee automaattisen hälytyksen hoitajille, jos jotain normaalista poikkeavaa havaitaan. Vivago- hyvinvointirannekkeet lisäävät asumisturvallisuutta. Kotikunnaan asukkaiden arki on myös toimintakertomusvuonna ollut vaihtelevaa ja virikkeellistä. Vapaaajan tarjontaa on ollut runsaasti, ja asukkaita on kannustettu ja ohjattu osallistumaan Kotikunnaan monipuoliseen toimintaan. Viikoittain on järjestetty mm. tuoli- ja vesijumppaa, opastettua kuntosaliharjoittelua, erilaisia musiikkitilaisuuksia ja perinteinen perjantailotto. Martinseurakunta on 10

11 pitänyt hartaushetken joka kuukausi. Asukkaat ovat jo usean vuoden ajan kokoontuneet yhteiselle turinakahville vuoden jokaisena iltana. Asukkaat voivat vaikuttaa yhteiseen asumisviihtyvyyteen sekä harrastus- ja vapaa-ajantoiminnan sisältöihin tuomalla ajatuksiaan ja kehittämisehdotuksiaan tiedoksi esimerkiksi asukasneuvoston kautta tai vastaamalla säännöllisesti tehtävään tyytyväisyyskyselyyn. Kysely tehtiin syksyllä. Toimintakertomusvuonna perustettuun asukasneuvostoon kuului viisi asukkaiden valitsemaa jäsentä ja puheenjohtaja. Sihteerinä toimi kaksi talon työntekijää vuorotellen. Asukasneuvoston palavereihin kutsuttiin tilanteen mukaan myös muuta henkilökuntaa. Asukasneuvosto kokoontui keskimäärin kerran kahdessa kuukaudessa. Palavereissa käsiteltiin asukkaiden ja talon toimintaan liittyviä asioita, ja tapaamisesta laadittava muistio meni tiedoksi myös johtoryhmälle. Asukasneuvosto on asukkaiden aloitteiden ja palautteiden foorumi, edistää asukkaiden osallisuutta ja tarjoaa mahdollisuuksia asukkaiden yhdessä olemiselle ja tekemiselle. Kuluneena syksynä asukasneuvosto vieraili Salva ry:n palvelukeskuksessa Ilolansalossa saamassa uusia ideoita toimintaansa. Jäsenet järjestivät kesällä muille asukkaille ulkopelejä ja juhannusjuhlan. Talvella pelit siirtyivät kuntosalille, jossa talon fysioterapeutti on opastanut asukkaita kuntosalilaitteiden käytössä. Asukkaiden aloitteesta Kotikunnaaseen on asennettu liuskoja ulosmenokynnyksiin ja hankittu mm. uusi kuntopyörä ja lisää liikuntapelejä. Asuinkodin hoitohenkilökunnalle vuosi on ollut täynnä muutoksia, ja toimintatapoja on jouduttu muuttamaan asukkaiden hoidontarpeiden mukaisesti. Henkilökunta on vuoden aikana oppinut paljon ja kehittynyt ammatillisesti uusien tilanteiden edessä. Sotainvalidien asuinkoti Vuoden 2013 aikana asuinkodissa asui kymmenen eri sotainvalidia ja vuoden lopussa sotainvalidiasiakkaita oli kuusi. Asuinkotiin muutti vuoden aikana neljä uutta sotainvalidia ja kaksi siirtyi Kotikunnaan toiseen asumispalveluyksikköön. Sotainvalidien tilastoitavia hoitopäiviä kertyi Moniammatillinen työryhmä kokoontui sotainvalidien asioissa kolmen kuukauden välein. Työryhmään kuuluivat lääkäri, fysioterapeutti, sairaanhoitaja ja omahoitaja. Sotainvalidien yksilölliset toiveet huomioitiin niin hoidossa kuin asumisessakin. Sotainvalidien fysioterapiapalvelut tuotettiin Kotikunnaan omana toimintana. Fysioterapiassa huomioitiin asukkaiden kokonaisvaltainen toimintakyky ja vahvistettiin jäljellä olevia voimavaroja. Kuntosalilaitteet olivat myös sotainvalidien käytössä, ja laitteiden käyttöön on saanut opastusta niin halutessaan. Sotainvalidit ovat voineet käyttää Kotikunnaassa toimivan parturin palveluita veloituksetta kerran kuukaudessa ja jalkahoitajan palveluja tarvittaessa. 11

12 Fysioterapia Kotikunnaan fysioterapiatoiminta jatkui vuonna 2013 tuttuun tapaan, samoin Turun kaupungin kanssa solmittu fysioterapiapalveluiden puitesopimus veteraanien fysioterapiapalveluista. Fysioterapeutin palveluita käyttivät veteraanien lisäksi myös Kotikunnaassa asuvat sotainvalidit ja muut asukkaat sekä yksityiset asiakkaat. Asiakaskäyntejä ja kotikäyntejä Kotikunnaan fysioterapeutilla oli vuoden aikana yhteensä 995. Kotikunnaan tarjoama fysioterapia painottui yhä enemmän aikuisten neurologiseen kuntoutukseen. Turun kaupungin aikuisten fysioterapian kilpailutuksessa loppuvuodesta yhdistys hyväksyttiin veteraanien fysioterapiapalveluiden, aikuisten neurologisen fysioterapian ja Tulesfysioterapian palveluntuottajaksi. Osallistuimme myös VSSHP:n lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutukseen, mutta päätökset eivät tulleet vielä toimintakertomusvuoden aikana. (kuvat Satu Aalto) Kotikunnaassa järjestettiin useita erilaisia liikuntaryhmiä, mm. tuolijumppaa ja vesijumppaa. Vesijumppaa tarjottiin myös kotona asuville vanhuksille, ja kuntosalitoiminta käynnistyi sekä talon asukkaille että kotona asuville ikääntyneille miehille. Muistojen koti hankkeen osana järjestettiin allasjumppaa ikääntyneille maahanmuuttajanaisille, kunnes hankkeen toiminta siirtyi syksyllä toisiin tiloihin. Omaishoitokeskuksen ja muiden yhdistysten kanssa yhdessä toteutettiin Kunnossa Kaiken Ikää -hanketta Luolavuoren Ikiliikkujat, joka sisälsi mm. Kotikunnaassa pidettäviä liikuntaryhmiä, omaishoitajien ja Omaishoitokeskuksen vapaaehtoisten vesijumppaa sekä yhteisiä ulkoiluryhmiä lähialueen vanhuksille. Liikuntaryhmien järjestämiseen saatiin tukea myös Turun kaupungin liikuntalautakunnalta. Ikääntyneiden liikkumaan aktivoinnissa eläinavusteisin menetelmin viriteltiin yhteistyötä Hali Koiran kanssa. Kotikunnaassa järjestettiin vuonna eri liikuntaryhmää ja ryhmien yhteenlaskettu kävijämäärä oli Liikuntaa ja ulkoilua mahdollistettiin myös kotona asuville vanhuksille yhteistyössä Avoimet Ovet- ja Kuntohankkeiden kanssa. Osana Kunto-hanketta järjestettiin liikuntaa ikääntyneille paitsi Kotikunnaassa, myös Runosmäen ja Nättinummen kerhoissa. Kunto hankkeen jumpparyhmissä kirjattiin yhteensä 1181 asiakaskäyntiä. (kuvat Satu Aalto) Vuonna 2013 kiinnitettiin erityistä huomiota voimavaralähtöisyyteen ja ikääntyneiden oman aktiivisuuden tukemiseen kuntoutuksessa. Asukasneuvoston toiveesta hankittiin uusia liikuntavälineitä, 12

13 ja Kotikunnaassa alkoivat asukkaiden omatoimiset pelitreffit ja kuntosaliharjoittelu. Vapaaehtoiset osallistuivat liikuntaan vertaisohjaajina ja tukivat ikääntyneiden mahdollisuutta säännölliseen ulkoiluun. Kotikunnaan fysioterapia- ja liikuntatoiminta tuki hyvin ikääntymisen resurssikeskusajattelua ja sosiokulttuurista vanhustyötä. Sairaanhoidon vastuualue Sairaanhoidon vastuualuetta ohjaavat monet lait ja asetukset. Viimeisimpänä voimaan tulleen vanhuspalvelulain tarkoituksena on tukea ikääntyneen ihmisen hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Hyvän hoitotyön perusta on asiantunteva ja vanhustenhoidon erityiskysymyksiin perehtynyt henkilökunta. Osaamisen vahvistamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät erilaiset sairaanhoitoon liittyvät koulutukset, joita järjestettiin myös kuluneen vuoden aikana. Lääkehoitosuunnitelmat ovat hoitajien käytännön työväline yksiköiden lääkehoidon suunnittelussa ja toteutuksessa, ja palvelu- ja hoitosuunnitelmilla on tärkeä merkitys asukkaiden kokonaisvaltaisen hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Tulossa oleva uusi asukastietojärjestelmä ja rakenteellinen kirjaaminen tukevat laadukasta hoitoa. Wiklundin apteekin pitämät lääkekoulutukset jatkuivat myös toimintakertomusvuonna. Hoitajien lääkehoidon osaaminen varmistettiin viime vuonnakin näytöillä ja teoreettisilla lääkehoidon kokeilla. Lääkepoikkeamat kirjattiin lääkepoikkeamalomakkeeseen ja käsiteltiin tiimipalavereissa. Kotikunnaan lääkäripalveluissa tapahtui viime vuoden aikana muutoksia. Turun kaupungin perusterveydenhuollon lääkäri hoiti keväästä lähtien Ryhmäkoti Kaislan ja Asuinkodin tehostetun palveluasumisen sekä palveluseteliasukkaita. Sotainvalidit ja vuokra-asukkaat käyttävät niin halutessaan Kotikunnaassa käyvän yksityislääkärin palveluita. Kotikunnaan yksityislääkäri vaihtui vuoden lopussa. Henkilökunnasta kolme suoritti kuluneena vuonna SPR:n ensiapukurssin. Etiikan teemapäivään hoitotieteen laitoksella osallistuttiin perinteiseen tapaan. PROJEKTI- JA KANSALAISTOIMINTA Kunto-hanke RAY:n rahoittama Kunto hanke ( ) jatkui kumppanuushankkeena Laitilan Vanhaintuki ry:n kanssa. Turun osahankkeen nimi oli Varjosta valoon ja Laitilan Tasapainoinen Laitila. Hankkeessa kehitettiin yhdessä toimintamalli, jossa ikääntynyt saatetaan varjosta valoon, yksinäisyydestä takaisin aktiiviseen elämään. Kohderyhmänä olivat yksinäiset, masentuneet, vähävaraiset, syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat yli 60-vuotiaat sekä muistisairautta sairastavat ja heidän omaishoitajansa. Yhteistyötä tehtiin Suomen Kinestetiikkayhdistyksen kanssa. RAY:n kielteisen rahoituspäätöksen takia yhteistyö Hämeenlinnan kanssa ei toteutunut. Kunto-hankkeessa työskenteli neljä kokoaikaista työntekijää, joista kolme Turussa ja yksi Laitilassa. Osaaikaisesti hankkeessa toimivat Turun ja Laitilan projektikoordinaattorit. Mukana oli myös vapaaehtoisia ryhmien ohjaajina ja tukihenkilöinä. Hankkeeseen sisältyi fysioterapeutin tekemiä kotikäyntejä, ryhmä- ja 13

14 korttelitoimintaa, aktivointikäyntejä asiakkaiden luo ja arkielämän tukemista kotioloissa kinestetiikan keinoin. Psykososiaalisista ongelmista kärsiville ikääntyville suunnattu HyMy-ryhmä jatkui osana Kunto-hanketta. Samoin jatkui Ystäväpiiri-toiminta, ja muita ryhmiä olivat Äijäkerho Runosmäessä, Nättinummen kerho ja miesten kuntosaliryhmä Kotikunnaassa. Kunto-hankkeen kotikäyntejä tehtiin Turussa yhteensä 1329 ja aktivointikäyntejä 208, ja ryhmissä oli yhteensä 1181 osallistujaa. Laitilassa toteutui kuusi kortteliryhmää, joissa oli lähes 400 osallistujaa, ja kotikäyntejä tehtiin 499. Haasteena olivat vapaaehtoisten löytäminen ikääntyneille mielenterveyskuntoutujille, jatkorahoituksen turvaaminen ja se, että asiakkaita oli jonoksi asti. Toiminnalle haettiin RAY:ltä pysyvää Ak-avustusta yhdessä Laitilan vanhaintuki ry:n ja Kanta- Hämeen Sairaskotisäätiön kanssa, mutta rahoitusta ei saatu. Muita rahoitusvaihtoehtoja alettiin selvittää. Toimintakertomusvuoden aikana hankkeesta valmistui opinnäytetyö, esitteet ja kattava arviointi, ja toimintamalli saatiin kuvatuksi. Suunnitellun seminaarin sijasta osallistuttiin Tampereen apuvälinemessuille omalla osastolla. Toimintamalli sai messuilla paljon positiivista huomiota. Myös Helsingin yliopiston valtakunnallisille Gerontologian päiville osallistuttiin; siellä Kunto-hankkeesta laadittu posteri palkittiin parhaana toiminnallisena posterina. Avoimet Ovet hanke kuva Juha Joro Ikääntymisen resurssikeskuksen kehittämiseen tähtäävä Avoimet Ovet -hanke sai kolmeksi vuodeksi RAY-rahoituksen yhdessä Turun kaupungin hyvinvointikeskusten (Ruusukortteli ja Lehmusvalkama) ja Palvelutalo Wilenin/Turun Ukkokotiyhdistys ry:n kanssa. Hankkeessa työskenteli kaksi työntekijää ja mukana oli useita vapaaehtoisia. Ajatuksena on avata hankkeessa mukana olevien keskusten ja palvelutalojen ovet ja toiminnat kotona asuville vanhuksille, kehittää yhdessä vapaaehtois- ja kansalaistoimintaa Turussa ja luoda Kotikunnaasta ikääntymisen ja kansalaistoiminnan resurssikeskus kaupungin keskusten rinnalle. Toiminta on aktiivista löytävää seniorityötä. 14

15 Viime vuonna aloitettiin mm. vapaaehtoistoiminta Wilenissä ja Kortteliklubi-tapaamiset lähiympäristön ikäihmisille Kotikunnaassa. Uusia ystäväpiirejä perustettiin ympäri Turkua. Yhdessä Vanhustyön keskusliiton kanssa järjestettiin Ystäväpiiri-koulutus; Kotikunnaassa on oma Ystäväpiiri-kouluttaja. Myös uusia vapaaehtoistoiminnan muotoja käynnistettiin (mm. Luonnonläheiset-vapaaehtoisten koulutus). Avoimet Ovet -hankkeessa laadittiin kolme esitettä ikäihmisille suunnatuista tapahtumista Turussa, ja esitteet ovat saaneet runsaasti hyvää palautetta. Yhdessä Lava-palvelun kanssa tehtiin netin kautta avautuva joulukalenteri ikäihmisille. Avoimet Ovet -hanke järjesti lukuisia tilaisuuksia ikäihmisille ympäri Turkua ja verkostoitui aktiivisesti löytääkseen kotona asuvia mukaan toimintoihin ja vapaaehtoisiksi. Muut hankkeet ILOA! -hanke jatkui edelleen avustusten turvin (Turun kaupunki, OKM ja Taiteen edistämiskeskus). Hankkeessa kehitettiin Taideapteekkitoimintaa ja yhdessä SPR:n Turun osaston kanssa Kulttuuriystävätoimintaa. Kulttuuriystäväkeikkoja tehtiin toimintakertomusvuonna lähes 100, ja Taidepillereitä tilattiin yli 200. Yhdistys oli käynnistämässä Kulttuuriystävä-toimintaa myös Eurajoella. Kulttuuriluotsi- ja Kulttuurihyvinvointi-verkostoissa toimittiin aktiivisesti. Turun eri hoitoyksiköiden hoitajille ja virikevastaaville järjestettiin Taideapteekki-koulutus, jossa esiteltiin Taideapteekin toimintaa ja taiteen mahdollisuuksia vanhustyössä. Taiteiden yö järjestettiin tuttuun tapaan. Yhdistyksen edustaja kuului CareMusic hankkeen ohjausryhmään, ja hankkeen järjestämiin tapahtumiin ja seminaareihin osallistuttiin. Yhteisömusiikkipedagogitoiminta jatkui Kotikunnaassa säännöllisesti: Kaksi yhteisömusiikkipedagogia kävi Kotikunnaassa vuoroviikoin. Henkilökunnalle ei järjestetty suunnittelua musiikkikoulutusta, mutta muita taidelähtöisiin menetelmiin pohjautuvia koulutuksia oli kaksi. Daisy Eläkeläiset ry:n hallinnoima KOTA-projekti / Muistojen koti hanke siirtyi kuluneen vuoden syksyllä muihin tiloihin, mutta yhdistyksen toiminnanjohtaja jatkoi hankkeen ohjausryhmän jäsenenä. Kaikki hankkeet linkittyivät toisiinsa, ja niiden viitekehyksenä oli sosiokulttuurinen vanhustyö, jota esiteltiin useissa tilaisuuksissa, mm. valtakunnallisilla Gerontologian päivillä Helsingissä. Suunniteltu blogi ei toimintakertomusvuonna toteutunut, mutta hanketiedotus oli muuten monipuolista (kotisivut, lehdet, seminaarit ja tapahtumat sekä esitteet). Avoimet Ovet hankkeessa käytettiin ensimmäisenä toimintavuotena paljon resursseja tiedottamiseen. Vapaaehtoistoiminta Vireä vapaaehtoistoiminta jatkui tärkeänä osana Kotikunnaan päivittäistä elämää: Vapaaehtoisia oli mukana kolmisenkymmentä ja he tekivät vuoden 2013 aikana Kotikunnaassa yli 2200 tuntia vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi järjestettiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa teemalla Vapaaehtoistoiminta ikääntyneiden parissa. Kurssilta valmistui 33 vapaaehtoista. Jatkokoulutuskanavana hyödynnettiin Eläkeliiton järjestämiä kursseja. Uutta Kulttuuriystävä-koulutusta ei viime vuonna järjestetty. 15

16 Toimintakertomusvuonna osallistuttiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vapaaehtoistoiminnan Non Stop infojen, Hansan Vapaaehtoistoiminnan messujen ja Turussa pidetyn vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valtakunnallisen syysseminaarin järjestämiseen. Vapaaehtoisen vanhustyön kehittämisryhmä kokoontui säännöllisesti; ryhmän puheenjohtajana toimi yhdistyksen projektikoordinaattori. Myös Turun Valikko ryhmän toiminnassa oltiin aktiivisesti mukana. Uusia vapaaehtoisia rekrytoitiin sekä Kotikunnaaseen että hankkeisiin, ja yhteistyö Turun Seudun Työttömien kanssa jatkui edelleen hyvänä. Uusia eläkeikäisiä tuli mukaan toimintaan, ja vapaaehtoisten joukko kasvoi lähes kolmeenkymmeneen aktiiviseen toimijaan. Vapaaehtoiset ohjasivat ryhmätoimintoja Ikääntymisen resurssikeskusmallin mukaisesti (Kortteliklubi, HyMy-ryhmä, Ystäväpiiri, Nättinummi, Äijäkerho, Kotikunnaan uusien asukkaiden ryhmä, Kasvu-luentosarja jne.), ja kansalaistoiminnan mahdollisuudet monipuolistuivat. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat toteuttivat keväällä vapaaehtoisten hyvinvointia ja jaksamista tukevan projektin, johon sisältyi myös palautekysely. Kyselyn tulokset olivat kauttaaltaan myönteisiä, ja vapaaehtoisten kokemuksen mukaan heille on tärkeää sekä auttaminen että kuuluminen yhteisöön. Ystäväkirje ilmestyi edelleen, nyt myös sähköisenä. Vapaehtoisille järjestettiin myös viime vuonna virkistystapahtumia kuten saunailtoja, kevätretki ja joulujuhla. Haasteena oli edelleen vapaaehtoistoiminnan jalkauttaminen myös hoitoyksiköihin. KIINTEISTÖNHOITO JA RAVINTOHUOLTO Kiinteistönhoidon, puhtaanapidon ja ravintohuollon tavoitteena oli omalta osaltaan edistää asetettujen strategisten päämäärien toteutumista ja toimia yhdistyksen arvojen mukaisesti. Kiinteistönhoidosta, ravintohuollosta ja puhtaanapidosta vastasi kiinteistöpäällikkö. Kiinteistönhoidon käytännön järjestämisestä huolehtivat toimintakertomusvuonnakin kiinteistöpäällikkö ja kiinteistönhoitaja. Piha-alueiden hoidossa ja ATK-järjestelmien ylläpidossa käytettiin edellisten vuosien tapaan osin ulkopuolisia yrittäjiä. Kiinteistönhoidossa noudatetaan vuosikellon mukaista toimintasuunnitelmaa ja kunnossapidon periaatteena on ennakointi ja tulevaan varautuminen, jotta suurilta, yllättäviltä investoinneilta vältyttäisiin tulevaisuudessa. Turvallisuusasiat ja energian järkevä käyttö ovat koko työyhteisön asia: Jokainen voi vaikuttaa niihin omalla toiminnallaan ja on niistä vastuussa. Kiinteistönhoito pyrkii omalta osaltaan luomaan ja ylläpitämään turvallisia työ ja asumisolosuhteita. Henkilökunnalle järjestettiin kuluneenakin vuonna turvallisuuskoulutusta ja käytännön evakuointiharjoitukset. Taloudelliseen energian käyttöön kiinnitettiin erityistä huomiota. Sähkön hankinnassa ja kilpailutuksessa käytettiin apuna energia-asioiden kokonaisvaltaiseen hallintaan 16

17 erikoistuneen, puolueettoman toimijan asiantuntemusta, joten sähkömarkkinoiden liikkeitä ja energiaalan kehitystä pystytään seuraamaan aktiivisesti. Yhdistys aloitti uuden laajennusosan suunnittelun joulukuussa Rakentaminen alkoi heinäkuussa ja uudisosa valmistuu toukokuussa Kuluneena vuonna laadittiin suunnitelmia kiinteistönhoidon, siivouksen ja ravintohuollon järjestämisestä kiinteistömassan kasvaessa ja toiminnan laajentuessa. Rakenteilla oleva Sylvi-koti vaati paljon kiinteistönhoidon resursseja jo ennen varsinaisen rakennustyön alkamista ja myös rakentamisen aikana. Toimintakertomusvuonna valmisteltiin myös Kotikunnaan alakerran D-siiven märkätilaremonttia, ja korjaustyö käynnistyy tammikuussa Kiinteistön kameravalvontaa lisättiin kattamaan myös lääkkeidenjakohuoneet. Vuokra-asuntojen pintaremontteja tehtiin aina asukkaan vaihtuessa, ja asunnoista kolme neljäsosaa on nyt korjattu. Uima-altaan lämmitysjärjestelmän korjaus- ja muutostyöt tehdään tammikuussa Kotikunnaan kiinteistössä olivat toimintavuonna vuokralla Turun kaupungin muistisairaiden hoitoyksikkö Kurjenpesä, parturi-kampaaja, Daisy Eläkeläiset ry/kota-hanke ja TST ry:n Monitaide-hanke. Yleisten tilojen, vuokra-asuntojen ja Hoitokoti Venlan siivous tehtiin omana työnä, Ryhmäkoti Kaislan siivous hoidettiin ostopalveluna. Asuntojen siivouksessa olennaisen tärkeää on asiakaskeskeisen työote. Ravintohuolto toimi kuluneena vuonna entiseen tapaan, ja ruokasali oli avoinna vuoden jokaisena päivänä. Keittiö palveli Kotikunnaan ja Kurjenpesän asukkaita, henkilökuntaa ja omaisia, vapaaehtoisia, projektiasiakkaita, psykiatrisen avohuollon asiakkaita ja Kotikunnaan ulkopuolelta lounaalle tulevia asiakkaita. Keittiö huolehti myös talossa järjestettävien tilaisuuksien tarjoiluista. Tilaisuuksia järjestettiin ahkerasti, ja keittiö tuotti tarjoilut tilaisuuksien 9550 asiakkaalle. TALOUSHALLINTO Kotikunnaan taloushallintopalvelut (laskutus, palkanlaskenta ja laskentatoimi) on ulkoistettu tilitoimistoon, jossa näille osa-alueille on määritelty omat vastuuhenkilönsä. Kotikunnaan toimistossa työskentelee lisäksi yksi yhdistyksen oma työntekijä, joka huolehtii pääasiassa henkilöstö- ja taloushallintoon liittyvistä asioista. Yhdistyksen tilikauden talouskehitys oli kokonaisuudessaan positiivinen, mikä osaltaan mahdollisti myös varautumisen tulevaan, loppukeväästä 2014 valmistuvaan investointiin. Uusia tuottoja on etsitty ja löydettykin samalla kun on pyritty tuottavampiin toimintatapoihin kulujen kasvun hillitsemiseksi. 17

18 Kokonaisliikevaihto on kasvanut. Vastaavasti erityisesti henkilöstöön liittyvät palkka- ja sivukulut samoin kuin ruoka- ja hoitokuluihin liittyvät kustannukset ovat kasvaneet hieman tuottoja enemmän. Toisaalta taas esimerkiksi kiinteistökulut eivät kasvaneet. Säästöjä saavutettiin myös eräissä muissa kululajeissa. Kokonaisuudessaan kulujen kasvu on ollut hieman tuottojen kasvua suurempaa, joten katetaso on edellisestä vuodesta hieman heikentynyt. Asia on huomioitu ja tilanteeseen vaikuttavat asiat on pyritty ottamaan huomioon nykyisessä toiminnassa ja varsinkin varauduttaessa laajennusinvestoinnin toiminnan käynnistämiseen. Taloushallinnolliselta kannalta toimintakertomusvuonna työllistivät erityisesti laajennusinvestoinnin rahoitukselliset asiat. Niissä päästiin positiivisiin ratkaisuihin, ja yhdistyksen rahoituksellinen asema on edelleenkin pysynyt vakaana. HENKILÖKUNTA JA TYÖYHTEISÖ Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n palveluksessa oli toimintakertomusvuoden viimeisenä päivänä 74 työntekijää, joita vakituisia oli 52 ja osa-aikaisia 22. Henkilötyövuosia kertyi 65,5, kun mukaan lasketaan myös määräaikaiset työntekijät ja sijaiset. Eri palkansaajia oli vuonna 2013 yhteensä 198, mikä on noin kolmanneksen edellistä vuotta enemmän. Valtaosalla Kotikunnaan henkilökunnasta on sosiaali- tai terveysalan tutkinto, minkä lisäksi yhteisössä työskentelee myös hallinnon, ravintopalveluiden, siivouksen, kiinteistönhoidon ja tietotekniikan ammattilaisia. Työyhteisöä täydentävät projektityöntekijät ja muut pitkäaikaiset sijaiset sekä suuri joukko harjoittelijoita, opiskelijoita ja työhön tutustujia. Harjoittelijoista valtaosa edusti viime vuonnakin sosiaali- ja terveysalaa, mutta myös muiden alojen opiskelijoita suoritti harjoittelujaksoja Kotikunnaassa. Osa tukipalveluista oli edelleen ulkoistettu taloushallinnon, tietotekniikan ja puhtaanapidon ammattilaisille. Yhteisen keskustelun ja työn kehittämisen foorumeina Kotikunnaassa toimivat edelleenkin mm. tiimi- ja osastopalaverit, työsuojelutoimikunnan ja eettisen työryhmän kokoukset sekä koko henkilökunnan yhteiset viikkopalaverit ja Arjen asiat -iltapäivät. Johtoryhmä, hoidosta vastaavat ja hallinnon tehtäviä hoitavat kokoontuivat säännöllisesti omiin palavereihinsa. Henkilökunnalle tarjottiin työhyvinvoinnin tueksi ja osaamisen vahvistamiseksi koulutusta ja työnohjausta, ja kehittämiskeskustelut käytiin tuttuun tapaan. Varsin kattavat työterveyshuollon palvelut olivat käytettävissä. Henkilökunnan vakuutusturvaa täydennettiin viime vuoden alusta vapaaajan tapaturmavakuutuksella, joka koskee kaikkia, joilla on tapaturman sattumisaikaan voimassa oleva työsopimus. Toimintakertomusvuoden keväällä käynnistyi esimiesten hyvinvointihanke yhteistyössä Petrean kanssa. Se jatkuu vuoden 2014 puolelle. Tapaamisissa keskitytään johtamisen ja esimiestyön erityiskysymyksiin. Kotikunnaan koulutustarjonnassa kiinnitettiin toimintakertomusvuonna huomiota kaikkien ammattiryhmien työssä tarvittavan ammattiosaamisen vahvistamiseen ja perusasioiden kertaamiseen. Koulutussuunnitelman rungon muodostivat suunnitellusti muistiosaaminen, lääkekoulutus, eettisyyskoulutus, turvallisuus ja työsuojelu, ensiaputaidot, työhyvinvointi, Vivago-osaaminen ja 18

19 kinestetiikka/siirtokoulutus, ja näiltä osin koulutussuunnitelma toteutui. Syksyllä pidettiin kirjaamiskoulutus, ja samalla valmistauduttiin uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönottoon. Koulutuspäiviä kertyi yhteensä 175. Aiemmin järjestetyn Tunteva-koulutuksen tuoman osaamisen siirtäminen laajemman joukon työvälineeksi ja kinestetiikan sisäinen koulutus eivät toimintakertomusvuonna toteutuneet, ja vuodehoitokoulutus päätettiin järjestää vasta Sylvi-kodin valmistumisen jälkeen. Suuri osa koulutuksista järjestettiin Kotikunnaan tiloissa ja niihin osallistui myös yhteistyöverkoston edustajia. Koulutuksia pidettiin myös yhteistyössä muiden hoitoalan toimijoiden kanssa (mm. Käytösoireista kokonaisvaltaiseen hoitamiseen ja Taideapteekki-koulutus). Kotikunnaasta osallistuttiin aktiivisesti seminaareihin ja tapahtumiin myös kouluttajina ja luennoitsijoina. Kotikunnaan eri ammattiryhmien edustajista koostuva eettinen työryhmä pohti toimintavuoden aikana erityisesti yhdistyksen arvoja yhteisöllisyys ja arvonanto. Esiin nostettiin mm. monikulttuurisuus-teema, ja työryhmän jäsenet keräsivät tiimeiltään ajatuksia monikulttuurisuudesta. Työryhmä totesi, että asukasneuvosto tukee Kotikunnaan Asuinkodin asukkaiden yhteisöllisyyttä ja Avoimet Ovet hanke puolestaan vielä kotona asuvien eläkeläisten yhteisöllisyyttä, mutta muistisairautta sairastavien ääni ei tule niiden kautta kuuluviin. Muistisairaiden huomiointi on erityisen tärkeää, ja avainasemassa ovat työntekijät ja heidän herkkyytensä havainnoida ja tunnistaa muistisairautta sairastavien tarpeita. Viime vuonna otettiin käyttöön eettisten kysymysten laatikko, johon työntekijät voivat jättää eettisiin asioihin liittyviä kysymyksiä. Tätäkin kautta halutaan lisätä eettisten asioiden havainnointia, eettistä keskustelua ja kaikkien osallistumista toiminnan kehittämiseen. Kotikunnaan henkilökuntaa osallistui jälleen etiikan teemapäivään Turun yliopistossa. Viime vuoden aikana Kotikunnaassa harjoitteli 31 eri alan opiskelijaa, harjoittelijaa, työkokeilijaa ja alanvaihtajaa. He ohjautuivat yhteisöömme useista eri oppilaitoksista ja T&E-toimiston kautta. Yhteyshenkilönä toimi sairaanhoidon vastaava. Harjoittelujakson päätyttyä kaikilta pyydetään myös vapaaehtoinen kirjallinen palaute. Toimintakertomusvuonna osallistuttiin Turun kaupungin organisoimille Vireä vanhus- viikoille. Viikon mittaisia jaksoja oli syksyn aikana viisi. Kunkin viikon aikana kolme alkuvaiheen lähihoitajaopiskelijaa tutustui Kotikunnaan vanhustyöhön. Kertomansa mukaan nuoret saivat harjoittelun myötä erilaisen, myönteisen kuvan vanhustenhuollosta työkenttänä. Vireä vanhus -viikot jatkuvat myös vuonna Kotikunnaan työsuojelutoimikunta kokoontui toimintakertomusvuoden aikana yhdeksän kertaa. Työsuojelutoimikunta on Kotikunnaan työsuojeluorganisaation virallinen osa, mutta työsuojeluasioiden ohella toimikunnassa käsitellään myös koulutus- ja viihtyvyysasioita ja sovitaan yhteisistä juhlista ja tykytapahtumista. Työsuojelutoimikunnan keskeinen tehtävä on pitää yllä keskustelevaa turvallisuuskulttuuria ja korostaa myös jokaisen omaa vastuuta turvallisista toimintatavoista, tasa-arvon toteutumisesta ja hyvinvoivasta työyhteisöstä. Loppuvuodesta järjestettiin työsuojeluvaalit, joissa valittiin työsuojelutoimikunnan jäsenet seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Turvallisuuskierroksia järjestettiin säännöllisesti myös toimintakertomusvuonna, ja pelastussuunnitelma, päihdeohjelma ja työsuojelun toimintaohjelma päivitettiin. Varsinaisia tapaturmia kirjattiin toimintakertomusvuonna 16. Niistä neljä sattui vapaa-ajalla ja muut työaikana. Työterveyshuollon kustannukset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna, mutta sairauspoissaoloja oli jonkin verran enemmän kuin v. 2013; kasvua selittävät yksittäiset pitkät poissaolot. Loppuvuodesta neuvoteltiin työterveyspalveluiden siirtämisestä uudelle paikalliselle toimijalle, ja yhteistyö alkoi tammikuussa

20 Kulttuuri- ja liikuntaseteleitä tilattiin tuttuun tapaan niitä haluaville. Myös tiimien oma tyky-raha työhyvinvointia edistävään yhteiseen tekemiseen oli käytettävissä. Tyky-tapahtumista mainittakoon saunaillat ja teatteri-ilta Linnateatterissa sekä tutustuminen golfiin. Pikkujoulujuhlaa vietettiin marraskuussa Kotikunnaan tiloissa. Laadukasta ja eettistä vanhustyötä ei voi tehdä ilman osaavaa, sitoutunutta ja työssään viihtyvää henkilökuntaa. Panostus henkilökunnan työhyvinvointiin, osaamisen tukemiseen ja toimivaan työterveyshuoltoon maksaa pitkällä aikajuoksulla itsensä takaisin. Työyhteisön työilmapiiriin jokainen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan ja omia asenteitaan tarvittaessa uudelleen arvioiden. Kuluneen vuoden teema yhteisöllisyys tarkoittaa myös toisen arvostamista työyhteisön jäsenenä ja tuen antamista työkaverille, alaiselle ja esimiehelle. 20

Toimintakertomus 2015

Toimintakertomus 2015 Toimintakertomus 2015 Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYS RY:N TOIMINNAN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS Yhdistys on perustettu vuonna 1949 ja sen kotipaikka on Turku. Turun Lähimmäispalveluyhdistys

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari Tervetuloa päivätoimintaan Päiväkeskus Päivänkaari Kohtaamisen iloa suurella sydämellä! Toiminta-ajatus ja arvot Päiväkeskus Päivänkaari tarjoaa hämeenlinnalaisille kotihoidossa oleville ikäihmisille ja

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 4/2014 2.12.2014 Asiat VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 VANH 26 TUTUSTUMINEN MAIJALAN LAAJENNUSOSAAN MATTILAAN 26 VANH 27 TIETOA KANGASALAN

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Yleistä Järjestyksessä toinen elä ja asu seniorikeskus. Ensimmäinen avattu Kauklahdessa 2012 Sijainti Säterinkatu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Valmistelija: kehitysjohtaja Anu Vuorinen, puh: Palvelukoti Kiikanpalon ja Simon palvelukotiyhdistys ry:n toiminta

Valmistelija: kehitysjohtaja Anu Vuorinen, puh: Palvelukoti Kiikanpalon ja Simon palvelukotiyhdistys ry:n toiminta Yhtymähallitus 58 11.05.2011 Yhtymähallitus 148 12.10.2011 Yhtymähallitus 203 14.12.2011 Kiikanpalon kunnallistaminen Simossa YhtHall 58 11.5.2011 Johtotiimi 27.4.2011 Valmistelija: kehitysjohtaja Anu

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS. Maanantaina Klo Äänekoskella

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS. Maanantaina Klo Äänekoskella OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS Maanantaina 10.2.2014 Klo 12-16 Äänekoskella Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen muistio 3.

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2015. Lievestuoreen palvelukeskusyhdistys ry

TOIMINTAKERTOMUS 2015. Lievestuoreen palvelukeskusyhdistys ry TOIMINTAKERTOMUS 2015 Lievestuoreen palvelukeskusyhdistys ry YLEISKATSAUS VUOTEEN 2015 vuosi 2015 oli yhdistyksen 51. toimintavuosi Palvelutalossa tehtiin muutostöitä, joiden avulla Männikössä voidaan

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

HOITO- JA VANHUSPALVELUIDEN ASIAKASKYSELY 2015

HOITO- JA VANHUSPALVELUIDEN ASIAKASKYSELY 2015 HOITO- JA VANHUSPALVELUIDEN ASIAKASKYSELY 2015 Asiakaskysely toteutettu marraskuussa 2015 Asiakaskyselyn vastausvaihtoehdot 5 = erinomainen 4 = erittäin hyvä 3 = hyvä 2 = kohtalainen 1 = huono Tulosten

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Senioritalo Vaskikodit

Senioritalo Vaskikodit Senioritalo Vaskikodit Valmentaudu tulevaisuuteen viisaasti. Mieti ikääntymisen tuomia elämänmuutoksia ajoissa. - Virkeyttä, virikkeitä, vertaistukea - Vaskikodit sijaitsee Hatanpäällä, sairaalan vieressä,

Lisätiedot

Kuntakyselyn tulokset 2014 PALAUTEKYSELY PALVELUASUMISEN ASIAKKAIDEN KOTIKUNNILLE 2014

Kuntakyselyn tulokset 2014 PALAUTEKYSELY PALVELUASUMISEN ASIAKKAIDEN KOTIKUNNILLE 2014 PALAUTEKYSELY PALVELUASUMISEN ASIAKKAIDEN KOTIKUNNILLE 2014 Kyselyn toteutuksesta Kysely lähetetty kaikkiin kuntiin, joilla on asiakkaita säätiön palveluasumisessa Samalla vastaajalla voi olla useita asiakkaita

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin n IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVAN PÄIVÄTOIMINNAN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta Ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan Päivitetty: 14.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Ikäihmisten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Asumisen uudet muodot

Asumisen uudet muodot Asumisen uudet muodot Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Riitta Hakoma 8.6. 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote-Imatra: työyksiköt kartalla 2015 = avopalvelut = toiminnalliset palvelut

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Viihtyisät yksiköt on tarkoitettu päivittäisissä toiminnoissaan

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY Yhdistys syntyi vuonna1994 Ikääntyvien yliopistossa toteutetun asumispalveluista

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

KESKI-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYS LAUTAKUNTA JA HELLI LIIKELAITOS

KESKI-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYS LAUTAKUNTA JA HELLI LIIKELAITOS KESKI-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYS LAUTAKUNTA JA HELLI LIIKELAITOS Johtokunta Johtaja Airi Turunen Hallintopäällikkö vs. Marja Havukainen Johtava lääkäri Vastaava hammaslääkäri

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko Hallitus 64 11.03.2015 Omaishoidon tuen kriteerit 2015 251/05.12.00.01/2015 EKSTPHAL 64 Eksoten yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämisperusteet ovat olleet käytössä vuoden 2010 alusta. Myöntämisperusteita

Lisätiedot

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA VOIMAA VANHUUTEEN -KEHITTÄMISSUUNNITELMA KUNTA: Leppävirta PVM: 12.1.2017 LUONNOS YHTEISTYÖRYHMÄN JÄSENET Satu Portimo, personal trainer Terho Happonen, Leppävirran Viri Riitta Räisänen, Varkauden seudun

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito. Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry

Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito. Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry 1 Asiakasmaksu perhehoito on avohoitoa vuokrasopimussuhde, vuokra 510, 30 /kk mahdollisuus saada

Lisätiedot

KUMMIOPISKELIJATOIMINTA OMAISHOITAJIEN TUKENA

KUMMIOPISKELIJATOIMINTA OMAISHOITAJIEN TUKENA KUMMIOPISKELIJATOIMINTA OMAISHOITAJIEN TUKENA Marja Heikkinen Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry Elina Penger OAKK, Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy KETÄ OLEMME? Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS

ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS ENNALTAEHKÄISEVIEN JA KUNTOUTUMISTA TUKEVIEN TOIMINTATAPOJEN SEKÄ KEHITTÄMISTARPEIDEN KARTOITUS Vastaa seuraaviin kysymyksiin valitsemalla itsellesi sopivin vaihtoehto. Avoimiin kysymyksiin voit vastata

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot