VUOSI 2013 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYKSESSÄ 3. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS ja KOTIKUNNAAN TOIMINTAFILOSOFIA 4 YHDISTYKSEN HALLINTO 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSI 2013 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYKSESSÄ 3. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS ja KOTIKUNNAAN TOIMINTAFILOSOFIA 4 YHDISTYKSEN HALLINTO 4"

Transkriptio

1

2 VUOSI 2013 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYKSESSÄ 3 YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS ja KOTIKUNNAAN TOIMINTAFILOSOFIA 4 YHDISTYKSEN HALLINTO 4 VARSINAINEN TOIMINTA Ryhmäkoti Kaisla 5 Päiväpaikka Villa 7 Hoitokoti Venla 9 Asuinkoti Kotikunnas 10 Sotainvalidien Asuinkoti 11 Fysioterapia 12 Sairaanhoidon vastuualue 13 PROJEKTI- JA KANSALAISTOIMINTA Kunto-hanke 13 Avoimet Ovet -hanke 14 Muut hankkeet 15 Vapaaehtoistoiminta 15 KIINTEISTÖNHOITO JA RAVINTOHUOLTO 16 TALOUSHALLINTO 17 HENKILÖKUNTA JA TYÖYHTEISÖ 18 kannen kuva Juha Joro 2

3 VUOSI 2013 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYS RY:SSÄ Toimintakertomusvuotta leimasivat uuden ryhmäkodin suunnittelu ja rakentaminen. RAY:n päätös olla myöntämättä investointitukea ikääntyvien resurssikeskukselle oli pettymys, mutta muistisairaiden ryhmäkodin suunnittelutyö jatkui intensiivisenä. Laajennusosa sai myöhemmin nimen Sylvi-koti. ARA myönsi Sylvi-kodille erityisryhmien investointitukea helmikuussa 2013, minkä jälkeen työt käynnistyivät nopeaan tahtiin. Rakennustyöt alkoivat heinäkuussa 2013, ja peruskivi muurattiin Sylvi-koti on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä Kulunut vuosi oli koko henkilöstölle haasteellinen, sillä valmistautuminen laajentumiseen ja sen tuomiin muutoksiin on vaatinut kaikilta ammattiryhmiltä joustavuutta ja mukana oloa. Uuden yksikön suunnittelu on vienyt paljon aikaa. Toimintakertomusvuonna on sen vuoksi keskitytty yhdistyksen perustehtäviin: palvelutuotantoon, kansalaistoimintaan ja monipuolisten yhteistyöverkostojen ylläpitämiseen. Osa vuoden 2013 kehittämissuunnitelmista päätettiin siirtää seuraavaan vuoteen, jolloin myös Sylvi-koti asukkaineen ja henkilökuntineen on mukana toiminnassa. Kotikunnaan henkilöstö on jälleen kerran osoittanut vahvan ammattitaitonsa ja halunsa sitoutua työyhteisöön muutospaineista huolimatta. Palvelutuotannon muutokset olivat toimintakertomusvuonna ennakoitua pienempiä. Siirtyminen laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen vie huomattavasti pidemmän ajan kuin oletettiin: Vuoden lopussa Hoitokoti Venlassa oli edelleen yhdeksän laitospaikalla olevaa asukasta. Lyhytaikaishoidon paikkamäärää nostettiin elokuussa 2012 keskimäärin seitsemään asiakkaaseen. Turun kaupunki päätti vuoden 2013 alussa, että Kotikunnaan lyhytaikaishoito määritellään tehostetuksi palveluasumiseksi. Käyttöasteet ovat pysyneet korkeina, vaikka kaupunkien ostokiellot aiheuttivat ajoittain tyhjäkäyntiä myös meillä. Tehostetussa palveluasumisessa on ollut odotettua vähemmän palveluseteliasiakkaita, mikä selittyy lähes kokonaan sillä, että kunnat ovat myöntäneet seteleitä hyvin vähän. Kotihoidon palvelusetelituottajaksi haemme vuonna Syksyn asiakastyytyväisyyskyselyissä saimme jälleen erittäin hyvää palautetta lähes kautta linjan. Alkuvuodesta 2013 perustettu asukasneuvosto on omalta osaltaan lisännyt asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia ja osallisuutta sekä parantanut asukkaiden ja henkilöstön välistä tiedonkulkua. Vaikka ikääntyvien resurssikeskus ei toteutunut, yhdistys- ja kansalaistoiminta oli erittäin vireää ja Turun Lähimmäispalveluyhdistys tunnetaan laajalti aktiivisena kolmannen sektorin toimijana. Toimintakertomusvuonna oli käynnissä kaksi RAY:n tukemaa hanketta (Kunto ja Avoimet ovet). Sosiokulttuurisen vanhustyön malli on synnyttänyt monipuolista kumppanuutta kulttuurin, liikunnan ja taiteen alan toimijoiden kanssa. Yhteistyötä Turun kaupungin ja lähikuntien kanssa tehtiin myös kansalaistoiminnan näkökulmasta ja osallistuttiin asiantuntijan roolissa useisiin eri foorumeihin. Vuorovaikutus muiden vanhustyön järjestöjen ja toimijoiden kanssa oli tiivistä. Valtakunnallisia näköaloja toi mm. aktiivinen yhteistyö keskusjärjestöjemme Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton sekä Vanhustyön keskusliiton kanssa. 3

4 Vapaaehtoiset ovat jo pitkään olleet luonnollinen osa Kotikunnaan yhteisöä. Myös viime vuonna vapaaehtoistoiminta jatkui vilkkaana ja antoi arvokkaan lisän asukkaiden ja työntekijöiden arkeen. Vuoden aikana työyhteisöä rikastuttivat taas myös monet eri alojen harjoittelijat, mm. Turun kaupungin Vireä vanhus viikkojen aikana Kotikunnaassa harjoitelleet opintonsa juuri aloittaneet lähihoitajaopiskelijat. Vuoden 2013 lopulla päädyimme siirtämään työterveyspalvelut Terveystalosta uuden paikallisen toimijan Lääkäriasema Elonin hoidettaviksi. Sopimus allekirjoitettiin joulukuussa ja varsinainen yhteistyö alkaa tammikuussa Kuluneeseen vuoteen ajoittui myös yhdistyksen sääntöjen uudistamisprosessi. Edellinen muutos sääntöihin oli tehty vuonna 1996, joten ajanmukaistaminen oli tarpeen. Uudet säännöt hyväksyttiin Patentti- ja rekisterihallituksessa lokakuussa YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS JA KOTIKUNNAAN TOIMINTAFILOSOFIA Turun Lähimmäispalveluyhdistys on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää ikääntyvien tasa-arvoista hyvinvointia tarjoamalla yksilöllisiä kuntoutumis-, asumis-, hoiva- ja tukipalveluita sekä tukemalla kansalaistoimintaa. Arvomme ovat turvallisuus, arvonanto, yhteisöllisyys ja voimavaralähtöisyys. Yhdistyksen strategia on laadittu keväällä 2011 ja se on voimassa vuoden 2015 loppuun. Kotikunnas tarjoaa arvolähtöisen yhteisön työntekijöilleen, asukkailleen, asiakkailleen, omaisille ja yhteistyökumppaneille. Haluamme luoda kodinomaisen miljöön, jossa jokainen voi kokea olevansa ainutkertainen, tunteva, kokeva ja omia valintoja tekevä, aktiivinen ja vastuullinen ihminen. Toiminnan taustalla teoreettisena viitekehyksenä ovat toimijuutta tukeva hoitotyö ja sosiokulttuurinen vanhustyö. (kuva Juha Joro) YHDISTYKSEN HALLINTO Turun Lähimmäispalveluyhdistyksessä päätösvalta on jäsenistöllä, joka käyttää päätösvaltaansa yhdistyksen varsinaisissa syys- ja kevätkokouksissa. Yhdistyksen syyskokouksessa valitaan puheenjohtaja vuodeksi kerrallaan ja hallituksen muut jäsenet kahdeksi vuodeksi. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja seitsemän muuta jäsentä. Hallitus vastaa yhdistyksen strategisesta johtamisesta. Vuonna 2013 Turun 4

5 Lähimmäispalveluyhdistys ry:n puheenjohtajana toimi toiminnanjohtaja Petja Raaska ja varapuheenjohtajana ylihoitaja Hanna Vuorio. Hallituksen muut jäsenet olivat myyntineuvottelija Paula Keltaniemi, palvelupäällikkö Hanna-Mari Mäkelä, toimistoapulainen (el.) Marja Pirttisalo, tulosaluejohtaja Hannu Immonen, vs. aoh Nina Kallio ja VTL Heikki Suhonen. Hallituksen kokousten esittelijänä oli toiminnanjohtaja Pilvi Heiskanen ja sihteerinä kehittämispäällikkö Eeva Selinummi. Tilintarkastajana oli tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Kotikunnaan operatiivisesta johdosta vastasi johtoryhmä, johon toiminnanjohtajan lisäksi kuuluivat kiinteistöpäällikkö, projektikoordinaattori ja kehittämispäällikkö. Hallituksen nimeämään rakennustoimikuntaan kuuluivat hallituksen puheenjohtaja Petja Raaska, tulosaluejohtaja Hannu Immonen, sosiaalineuvos Virpa Puisto, toiminnanjohtaja Pilvi Heiskanen, kiinteistöpäällikkö Säde Suominen, VTM Veikko Kurki ja toimitusjohtaja Heikki Salpaoja. Yhdistykseen tuli marraskuussa suruviesti, kun yhdistyksen kunniapuheenjohtaja, sosiaalineuvos Virpa Puisto menehtyi vaikeaan sairauteen isänpäivänä Hän oli vuosikymmenien ajan tukenut ja edistänyt merkittävästi Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen toimintaa. Virpa Puisto toimi yhdistyksen sihteerinä vuosina ja puheenjohtajana vuodet Yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi hänet kutsuttiin keväällä VARSINAINEN TOIMINTA Ryhmäkoti Kaisla Kotikunnaan Ryhmäkoti Kaisla on kodinomainen tehostetun palveluasumisen yksikkö, joka edistää keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavien asukkaidensa toimijuuden ylläpysymistä. Kaisla on asukkaidensa koti, joka tarjoaa turvaa, hoivaa ja huolenpitoa ympärivuorokautisesti. Kaislan tilat ovat kahdessa kerroksessa, joissa molemmissa on 14 yhden hengen asuinhuonetta. Yläkerrassa on lisäksi yksi huone, jota voidaan käyttää joko pitkäaikaiseen tai lyhytaikaiseen asumiseen tarpeen mukaan. Molemmissa kerroksissa on yhteiset oleskelu-, ruokailu- ja saunatilat. Edelleen voimassa olleen seudullisen puitesopimuksen myötä Kaislassa oli asukkaita Turusta ja Raisiosta. Kaislassa oli asukkaita myös Kaarinasta, valtiokonttorin maksusitoumuksella ja itse maksavina. Lyhytaikaisessa hoidossa oli Turun kaupungin asiakkaita ja itse maksavia. Palveluseteliasiakkaita ei toimintakertomusvuonna ollut. Asiakasmäärä on hetkellisesti vaihdellut 27 ja 30 asukkaan välillä. Toimintakertomusvuonna Kaislassa asui yhteensä 41 asukasta ja 8 lyhytaikaishoidon asiakasta. Asukkaiden keski-ikä oli 82 vuotta, ja asukkaista oli miehiä 34 prosenttia. Tilastoitavia hoitopäiviä kertyi 9 995, ja käyttöaste 28 asukaspaikkaan suhteutettuna oli 97,8 prosenttia; käyttöaste laski hieman edellisiin vuosiin verrattuna. Turun ja muiden kuntien taloudellisen tilanteen vuoksi ajoittain oli ns. ostokieltoja. Ajoittain Kaislassa voitiin tarjota lyhytaikaishoitoa tilapäisen hoidon tarvitsijoille. Lyhytaikaishoidon hoitopäiviä kertyi

6 Turun osuus kaikista hoitopäivistä oli suurin, 54 prosenttia. Kaarinan kaupungin osuus oli 22 prosenttia, sotainvalidien 11 prosenttia, yksityisten asiakkaiden 8 prosenttia, Raision 4 prosenttia ja muiden osuus yhteensä prosentin luokkaa. Viime vuoteen verrattuna sotainvalidien määrä nousi prosentuaalisesti eniten. Asukasvaihtuvuus oli suuri, ja Kaislaan muutti vuoden kuluessa 15 uutta pitkäaikaisasukasta. Asukaspaikkojen määrän nostaminen aluehallintoviraston lupien mukaiseen 31:een ei ollut toimintakertomusvuonna tarkoituksenmukaista, koska kunnat eivät aina ole sijoittaneet poistuneidenkaan asukkaiden tilalle uusia. Kaislan perustehtävä pysyi ennallaan. Resursseja kohdennettiin hyvään perushoitoon, asukkaiden turvallisuudentunteen luomiseen ja sopivasti virikkeelliseen arkeen. Erityisesti paneuduttiin uusien asukkaiden kotiutumiseen, asukkaiden elämänkaaritietojen hyödyntämiseen ja luottamuksellisen hoitosuhteen luomiseen. Suuren asiakasvaihtuvuuden vuoksi kiinnitettiin erityistä huomiota Kaislan kodikkaan arjen ja yhteisöllisyyden ylläpysymiseen. Toimintavuoden aikana Kaislassa toteutettiin laadukasta hoitoa ja huolenpitoa asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioiden ja juurrutettiin sosiokulttuurisen hoitotyön mallia. Alkuvuodesta asukkaiden toimijuutta tuettiin pääasiassa laadukkaan ja yksilöllisen hoidon/hoivan keinoin. Syksyllä virikkeellisyys selvästi lisääntyi uusien asukkaiden myötä, ja arkea rikastuttivat asukkaiden yhteisölliset hetket. Vuoden aikana pidettiin ns. tähtihenkilöviikkoja, jolloin kiinnitettiin erityistä huomiota tähtiasukkaiden arjen sisältöön ja tunnetiloihin, mahdollistettiin asukkaalle hänen mieltymyksiään vastaavaa virikkeellisyyttä ja annettiin hänelle yksilöllistä aikaa. Viikot takasivat sen, että jokainen asukas tuli vuorollaan erityisesti huomioiduksi. - Vuoden aikana Kaislassa koettiin myös erittäin arvokas hetki, kun henkilökunta sai hyvästellä yli kuusi vuotta Kaislassa asuneen asukkaan hänen omassa kodissaan. Kaislan arjessa pidettiin edelleen yllä eettistä keskustelua ja arvokeskustelua. Uuden vanhuslain voimaan tulon jälkeen Kaislaan muutti pariskunta, joista toinen ei ollut muistisairas. Eettisen pohdinnan ja omaisten, asukkaiden ja kaupungin sosiaalityöntekijän kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen päädyttiin pitämään Kaisla selkeästi muistisairaiden yksikkönä, ja puoliso muutti asuinkotiin. Näin toimittiin uuden vanhuslain hengen mukaisesti mutta ottaen samalla huomioon muistisairaiden yksikön erityispiirteet. Toinen keskustelua herättänyt asia olivat nuoret muistisairaat, joita tulee yhä useammin asukkaiksi luvuilla syntyneet asukkaat kaipaavat yksilöllistä huomiointia ja vertaistukea toisistaan. Tähänkin on voitu tähtiviikoilla paneutua tavallista arkea enemmän. Toimintakertomusvuonna Kaislan hoitotyön selkeä kehittämiskohde oli kirjaamiskulttuuri. Asukkaiden elämänlaatuun vaikuttavien tekijöiden kirjaamista on lisätty mm. tähtiviikkojen myötä. Uuteen sähköiseen järjestelmään ei siirrytty toimintakertomusvuonna, kuten alun perin suunniteltiin. Järjestelmä otetaan käyttöön keväällä Kotikunnaassa syksyllä järjestetty kirjaamiskoulutus ja kirjaamisen kehittämisen työryhmä ovat vieneet kirjaamista jonkin verran eteenpäin, mutta kehittämistyö on vasta alkutaipaleella. Työntekijöiden perehdyttäminen ja perehdyttämistyön juurruttaminen ovat myös kuuluneet ohjelmaan, sillä vuoden kuluessa on täytetty uusia määräaikaisia työsuhteita ja yksi vakituinen toimi. Sijaisiksi on saatu sitoutuneita pitkäaikaisia työntekijöitä, mikä on tukenut arjen sujuvuutta. Lyhtyaikaisten sijaisuuksien järjestäminen on ollut ajoittain haasteellista ja edellyttänyt hoitohenkilökunnalta 6

7 joustamista. Uudet apuvälineet ovat mahdollistaneet asukkaiden turvallisen hoidon ja lisänneet työn ergonomiaa ja työturvallisuutta. Vapaaehtoiset ovat tänäkin vuonna rikastuttaneet Kaislan arkea. Heidän antamansa arvokas aika on mahdollistanut isommalle asukasjoukolle mm. säännöllistä ulkoilua ja osallistumista talon tapahtumiin. Fysioterapeutin ohjaama tuolijumppa on kuulunut asukkaiden viikko-ohjelmaan, ja osa asukkaista on käynyt talon fysioterapeutilla myös yksilökuntoutuksessa. Musicare-verkoston yhteisömuusikot ovat käyneet Kaislassa viikoittain pitämässä yksilö- ja ryhmämuotoisia musiikkihetkiä. Asukkaiden kesän kohokohtia olivat mm. juhannustanssit Uittamon tanssilavalla ja Taiteiden yö -tapahtuma Kotikunnaan pihalla. Toimintavuoden aikana omaiset ovat osallistuneet hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen. Säännöllisiä hoitopalavereja on pidetty, ja asukkaiden mieltymyksiä on otettu huomioon omaisilta saatujen elämänkaaritietojen pohjalta. Kevään omaistenillan teemana oli ympärivuorokautiseen hoitoon muuttaminen ja omaisen mukana olo hoidossa. Asiasta oli puhumassa Muistiluotsin muistineuvoja. Syksyllä omaistenillassa keskusteltiin Kaislan arjesta ja kerrottiin Kotikunnaan kuulumisia. Kaislan asukkaiden ja omaisten yhteistä puurojuhlaa vietettiin joulukuussa tunnelmallisesti ryhmäkodin omissa tiloissa. Omaisten tyytyväisyyskysely tehtiin taas syksyllä. Vastausprosentti oli lähes 80. Pääsääntöisesti palaute oli erittäin hyvää, mutta myös muutamia kehittämisideoita nousi esiin. Päiväpaikka Villa Kotikunnaan Päiväpaikka Villan palvelut on tarkoitettu kotona asuville muistisairaille. Päivätoiminta on tavoitteellista, kuntouttavaa ja toimijuutta ylläpitävää. Päiväpaikka tarjoaa aktiivista tekemistä ja tukee sekä omaisia että Turun kaupungin kotihoitoa. Villa on auki arkisin kahdeksasta kolmeen. Kotikunnaan päivätoiminnalla on yli 20-vuotinen historia. Toimintavuonna Villassa kävi 38 eri asiakasta, joista 27 oli naisia ja 11 miehiä. Asiakkaiden keski-ikä oli 84 vuotta. Hoitopäiviä kertyi 2238, mikä oli 50 enemmän kuin edellisenä vuonna. Päiväkohtainen asiakasmäärä pyrittiin pitämään yhdessätoista, mutta aivan tähän ei päästy: asiakkaita oli päivittäin keskimäärin yhdeksän. Asiakasmääriin vaikuttivat asiakkaiden kuntoisuuden muutokset ja poissaolot. Erityisesti loppuvuodesta asiakasvaihtuvuus oli suuri. 7

8 Asiakkaat ohjautuvat Villaan Turun kaupungin päivätoiminnan palveluohjaajan kautta, lähetteen tekee joko muistikoordinaattori tai kotihoitotiimi. Ennen päivätoiminnan alkua Villan henkilökunta käy kotikäynnillä asiakkaan luona. Kotikäynnillä tutustutaan asiakkaaseen, motivoidaan häntä aloittamaan päivätoiminta, nähdään kotitilanne ja tutustutaan usein samalla myös lähiomaiseen. Kun asiakas on aloittanut käynnit Villassa, hänelle tehdään yksilöllinen päivätoiminnan kuntoutussuunnitelma. Kuluneena vuonna kuntoutussuunnitelmien sisällöt kehitettiin vastamaan sellaisia tavoitteita, joihin päivätoiminnalla voidaan vaikuttaa. Kaikkien asiakkaiden yleisiä tavoitteita ovat muistin aktivointi, fyysisen toimijuuden ylläpysyminen ja sosiaalisuuden säilyminen. Jokaiselle asiakkaalle määritellään myös henkilökohtaiset tavoitteet. Vuonna 2014 arvioidaan sitä, vastaako uusi kuntoutussuunnitelma päivätoiminnan tarpeita johtopäätöksiä ei voi tehdä vielä kuluneen vuoden perusteella. Villan asiakkaille tehdään muistitestit vähintään kerran vuodessa tai tilanteen muuttuessa. Muistia ja toimijuutta arvioidaan säännöllisesti, ja muutoksista ilmoitetaan tarvittaessa omaisille ja/tai kotihoidolle. Villan toiminnan tavoitteena on luoda asiakkaille vaihtelua arkeen ja tarjota mukavaa yhdessäoloa sekä mielekästä tekemistä. Päivään sisältyy monipuolisia virike- ja liikuntatuokioita. Muistia ylläpidetään viriketuokioissa, ja fysioterapeutti ohjaa ryhmäliikuntaa päivittäin. Pienryhmiä toteutetaan säännöllisesti asiakkaiden mieltymysten tai kognitiivisten taitojen mukaan. Kokonaisvaltaista kuntouttavaa hoitoa tukevat Kotikunnaassa tarjottavat parturi- ja fysioterapiapalvelut sekä talossa käyvä jalkahoitaja. Yhteistyö Turun kaupungin rahoittamien muiden päivätoimintapaikkojen, muistikoordinaattoreiden ja ennaltaehkäisevän työn palvelupäällikön kanssa on ollut säännöllistä, ja Villan henkilökunta on tehnyt yhteistyötä myös kotihoitotiimien, muiden päiväpaikkojen ja omaisten/läheisten kanssa. Villan henkilökunta on tarvittaessa osallistunut asiakkaiden hoitopalavereihin. Loppuvuodesta päiväpaikkojen toimintatapoja uudelleenarvioitiin ja sovittiin yhdessä uudesta linjauksesta. Päivätoiminta-nimike vaihtuu muistikuntoutukseksi, ja toiminnan painopiste siirtyy yhä enemmän ennaltaehkäisevään suuntaan, muistisairaan hoitopolun alkuun. Toimintavuoden aikana pidettiin kaksi omaisteniltaa, joista syksyn teemana oli muistisairauden vaikutus arkielämään. Illassa oli mukana Varsinais-Suomen muistiyhdistyksen palvelu- ja kehittämispäällikkö. Asiakkaiden ja läheisten yhteistä glögi-iltaa vietettiin marraskuun lopussa. Omaistyytyväisyyskysely toteutettiin syksyn aikana yhdessä muiden päiväpaikkojen kanssa. Vastaukset ohjautuivat keskitetysti Turun kaupungille, eikä tuloksia saatu vielä toimintavuoden aikana. Villan asiakkaat osallistuivat aktiivisesti Kotikunnaan juhla- ja ohjelmatilaisuuksiin. Musicare-hankkeen yhteisömuusikot kävivät Villassa säännöllisesti, ja osa asiakkaista osallistui myös taideryhmään. Yhteistyötä tehtiin mm. Turun AMK:n sosionomi- ja sairaanhoidon opiskelijoiden toteuttamissa projekteissa. Keväällä asiakkaille pidettiin tarinatanssityöpaja tanssitaiteilijan johdolla. Kokemus osallistavasta tanssityöpajasta oli positiivinen - jatkoa toivotaan. Kuluneena vuonna harrastettiin myös 8

9 keilaamista ja uutuutena Bocciaa sekä käytiin retkillä Kotikunnaan ulkopuolella (mm. Liedon Vanhalinna, Ruissalon metsäkirkko, Naantalin luonnonmaa ja Aurajoki-rannassa). Piknik-risteilyllä Ahvenanmaalla käytiin kahdesti, ja juhannustansseja tanssittiin perinteisesti Uittamon lavalla. Päiväpaikkojen yhteistä joulujuhlaa vietettiin Meri-Karinassa. Hoitokoti Venla Hoitokoti Venlan toiminta jakaantuu Turun kaupungin hyvinvointitoimialan ostamaan muistisairaiden pitkäaikaissairaanhoitoon ja lyhytaikaishoitoon. Pitkäaikaissairaanhoidon paikat muuttuvat tulevaisuudessa asteittain muistisairaiden vaativan tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Toistaiseksi Venlan pitkäaikaissairaanhoidon asukkaat asuvat kahden hengen huoneissa; yhdellä asukkaalla on oma huone. Tehostetussa palveluasumisessa asukkailla tulee olla omat huoneet, joten muutos vie oman aikansa. Vuoden 2013 lopussa Venlan kymmenestä huoneesta viisi oli pitkäaikaissairaanhoidon asukkaiden käytössä ja toiset viisi lyhytaikaishoidon käytössä. Toimintakertomusvuonna Venlassa on ollut vaihtelevasti asiakaspaikkaa, joista 9-13 oli pitkäaikaissairaanhoidon ja 5-7 lyhytaikaishoidon asiakkaiden käytössä. Vuoden lopussa pitkäaikaisasukkaita oli 9 ja lyhytaikaisasiakkaita 7. Lyhtyaikaishoidon paikkoja on lisätty vuoden aikana, kun pitkäaikaissairaanhoidon asukkailta on vapautunut paikka. Pitkäaikaissairaanhoidon hoitopäiviä kertyi vuoden aikana Asukkaista 70 prosenttia oli naisia ja 30 prosenttia miehiä ja asukkaiden keski- ikä oli 80.5 vuotta. Lyhytaikaishoidon tilastoitavia hoitopäiviä oli 2313 ja ne muodostuivat 256 eri hoitojaksosta. Lyhytaikaishoidossa oli vuoden aikana 81 eri asiakasta, joista osa kävi hoitojaksoilla kuukausittain. Asiakkaista 39 oli hoitojaksolla vain kerran. Lyhytaikaishoidon hoitojaksot ovat vaihdelleet muutamasta päivästä kahteen viikkoon, ja keskimääräinen hoitojakson pituus on ollut yhdeksän vuorokautta. Lyhytaikaishoidon kaikkien asiakkaiden keski-ikä oli 79.5 vuotta. Venlan työntekijät ovat kuluneen vuoden aikana keskittyneet asukkaiden laadukkaaseen ja yksilölliseen hoitoon, jotta asukkaiden turvallinen ja hyvä arki on toteutunut. Henkilökunta on pystynyt ammatillisesti vastaamaan erilaisten asukkaiden tarpeisiin, ja työskentelytapoja on kehitetty muuttuvissa tilanteissa. Omaisten tukeminen ja ohjaus on ollut keskeinen osa hoitajien työtä myös toimintakertomusvuonna. Hoitokoti Venlan asukkaiden arkea ovat tuoneet vaihtelua monet Kotikunnaassa järjestetyt tilaisuudet ja tapahtumat. Asukkaat osallistuivat perinteiseen tapaan juhannustansseihin Uittamon lavalla, heille on pidetty säännöllisesti fysioterapeutin ohjaamaa tuolijumppaa ja yhteisömuusikot ovat vierailleet Venlassa säännöllisesti. Yhteiset musiikkituokiot musiikkialan ammattilaisten kanssa ovat olleet asukkaille antoisia ja tuoneet iloa arkeen. Kotikunnaan omat vapaaehtoistyöntekijät ovat koko vuoden ajan käyneet Venlassa useita kertoja viikossa. He ovat tukeneet asukkaiden toimijuutta mm. ulkoilemalla heidän kanssaan säännöllisesti. Yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa he ovat mahdollistaneet useampien asukkaiden osallistumisen Kotikunnaan yhteisiin tapahtumiin. Pitkäaikaisten asukkaiden omaistenilta pidettiin syksyllä, ja ennen joulua Venlan pitkäaikaiset asukkaat ja heidän omaisensa viettivät yhteistä puurojuhlaa Kotikunnaassa. Venlan asukkaiden omaisille tehtiin tyytyväisyyskysely vuoden 2013 lopussa. 9

10 Asuinkoti Kotikunnas Asuinkodissa on 39 yli 65-vuotiaille tarkoitettua palveluasuntoa, joista osassa asuu sotainvalideja ja ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen asiakkaita. Asukkaiden hoitoon ja huolenpitoon osallistuu asuinkodin hoitohenkilökunnan ohella myös Kotikunnaan muu henkilökunta: kokonaisvaltaisen, yksilöllisen hoidon toteutuminen on varmistettu moniammatillisella yhteistyöllä. Kotikunnaan oma henkilökunta vastaa asukkaiden tarvitsemista kodinhoito-, ravinto- ja terveyspalveluista. Toimintakertomusvuonna Kotikunnaan palveluasunnoissa asui 41 eri asukasta, joiden keski-ikä oli 87,5 vuotta. Vuoden 2013 lopussa Asuinkodissa asui 34 asukasta, joista naisia oli 25 ja miehiä 9. Viidessä asunnossa asui pariskunta. Vuodesta 2012 lähtien Asuinkoti Kotikunnaassa on tarjottu myös ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista sekä lähikuntien yhteisen puitesopimuksen mukaisesti että palveluseteliasiakkaille. Syksyllä 2013 Kotikunnaaseen muutti ensimmäinen tehostetun palveluasumisen asukas Turun kaupungin myöntämälle paikalle. Hänelle kertyi hoitopäiviä 92. Toimintakertomusvuonna Kotikunnaassa asui kolme eri palveluseteliasiakasta, joista kaksi Turun kaupungin ja yksi Kaarinan kaupungin myöntämän palvelusetelin myötä. Vuoden lopussa palveluseteliasiakkaita oli yksi. Tehostetun palveluasumisen palveluseteliasiakkaille kertyi viime vuonna yhteensä 369 hoitopäivää. (kuva Juha Joro) Palveluasuntoihin vuokralle muuttavat asukkaat sitoutuvat ostamaan peruspalvelupaketin, joka sisältää kaikille saman perusosan. Jokaiselle laaditaan henkilökohtainen palvelusopimus, joka suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden mukaan ja jota muutetaan palvelutarpeen muuttuessa. Asukkaat voivat halutessaan ostaa Kotikunnaassa sairaanhoidolliset palvelut, laboratorionäytteiden oton ja yksityislääkärin palvelut viikoittain. Vuoden 2013 alusta asukkaat ovat voineet ostaa myös pyykkihuollon Kotikunnaan tuottamana palveluna. Tämä mahdollisuus on otettu ilolla vastaan ja se on omalta osaltaan lisännyt asukkaiden asumisviihtyvyyttä. Kotikunnaassa noudatetaan toimijuutta tukevaa hoitotyötä asukkaiden jäljellä olevien voimavarojen vahvistamiseksi ja ylläpysymiseksi. Tukea tarjotaan jokaisen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen: Asukkaan oma tahto ratkaisee viime kädessä sen, miten häntä hoidetaan. Asukkaat osallistuvat omaa arkeaan ja hoitoaan koskevien päätösten tekoon. Kaikilla Asuinkodissa asuvilla on käytössä Vivagohyvinvointirannekkeet, joilla he voivat kutsua apua itselleen vuorokauden ympäri. Ranneke seuraa käyttäjänsä aktiivisuustasoa ja järjestelmä tekee automaattisen hälytyksen hoitajille, jos jotain normaalista poikkeavaa havaitaan. Vivago- hyvinvointirannekkeet lisäävät asumisturvallisuutta. Kotikunnaan asukkaiden arki on myös toimintakertomusvuonna ollut vaihtelevaa ja virikkeellistä. Vapaaajan tarjontaa on ollut runsaasti, ja asukkaita on kannustettu ja ohjattu osallistumaan Kotikunnaan monipuoliseen toimintaan. Viikoittain on järjestetty mm. tuoli- ja vesijumppaa, opastettua kuntosaliharjoittelua, erilaisia musiikkitilaisuuksia ja perinteinen perjantailotto. Martinseurakunta on 10

11 pitänyt hartaushetken joka kuukausi. Asukkaat ovat jo usean vuoden ajan kokoontuneet yhteiselle turinakahville vuoden jokaisena iltana. Asukkaat voivat vaikuttaa yhteiseen asumisviihtyvyyteen sekä harrastus- ja vapaa-ajantoiminnan sisältöihin tuomalla ajatuksiaan ja kehittämisehdotuksiaan tiedoksi esimerkiksi asukasneuvoston kautta tai vastaamalla säännöllisesti tehtävään tyytyväisyyskyselyyn. Kysely tehtiin syksyllä. Toimintakertomusvuonna perustettuun asukasneuvostoon kuului viisi asukkaiden valitsemaa jäsentä ja puheenjohtaja. Sihteerinä toimi kaksi talon työntekijää vuorotellen. Asukasneuvoston palavereihin kutsuttiin tilanteen mukaan myös muuta henkilökuntaa. Asukasneuvosto kokoontui keskimäärin kerran kahdessa kuukaudessa. Palavereissa käsiteltiin asukkaiden ja talon toimintaan liittyviä asioita, ja tapaamisesta laadittava muistio meni tiedoksi myös johtoryhmälle. Asukasneuvosto on asukkaiden aloitteiden ja palautteiden foorumi, edistää asukkaiden osallisuutta ja tarjoaa mahdollisuuksia asukkaiden yhdessä olemiselle ja tekemiselle. Kuluneena syksynä asukasneuvosto vieraili Salva ry:n palvelukeskuksessa Ilolansalossa saamassa uusia ideoita toimintaansa. Jäsenet järjestivät kesällä muille asukkaille ulkopelejä ja juhannusjuhlan. Talvella pelit siirtyivät kuntosalille, jossa talon fysioterapeutti on opastanut asukkaita kuntosalilaitteiden käytössä. Asukkaiden aloitteesta Kotikunnaaseen on asennettu liuskoja ulosmenokynnyksiin ja hankittu mm. uusi kuntopyörä ja lisää liikuntapelejä. Asuinkodin hoitohenkilökunnalle vuosi on ollut täynnä muutoksia, ja toimintatapoja on jouduttu muuttamaan asukkaiden hoidontarpeiden mukaisesti. Henkilökunta on vuoden aikana oppinut paljon ja kehittynyt ammatillisesti uusien tilanteiden edessä. Sotainvalidien asuinkoti Vuoden 2013 aikana asuinkodissa asui kymmenen eri sotainvalidia ja vuoden lopussa sotainvalidiasiakkaita oli kuusi. Asuinkotiin muutti vuoden aikana neljä uutta sotainvalidia ja kaksi siirtyi Kotikunnaan toiseen asumispalveluyksikköön. Sotainvalidien tilastoitavia hoitopäiviä kertyi Moniammatillinen työryhmä kokoontui sotainvalidien asioissa kolmen kuukauden välein. Työryhmään kuuluivat lääkäri, fysioterapeutti, sairaanhoitaja ja omahoitaja. Sotainvalidien yksilölliset toiveet huomioitiin niin hoidossa kuin asumisessakin. Sotainvalidien fysioterapiapalvelut tuotettiin Kotikunnaan omana toimintana. Fysioterapiassa huomioitiin asukkaiden kokonaisvaltainen toimintakyky ja vahvistettiin jäljellä olevia voimavaroja. Kuntosalilaitteet olivat myös sotainvalidien käytössä, ja laitteiden käyttöön on saanut opastusta niin halutessaan. Sotainvalidit ovat voineet käyttää Kotikunnaassa toimivan parturin palveluita veloituksetta kerran kuukaudessa ja jalkahoitajan palveluja tarvittaessa. 11

12 Fysioterapia Kotikunnaan fysioterapiatoiminta jatkui vuonna 2013 tuttuun tapaan, samoin Turun kaupungin kanssa solmittu fysioterapiapalveluiden puitesopimus veteraanien fysioterapiapalveluista. Fysioterapeutin palveluita käyttivät veteraanien lisäksi myös Kotikunnaassa asuvat sotainvalidit ja muut asukkaat sekä yksityiset asiakkaat. Asiakaskäyntejä ja kotikäyntejä Kotikunnaan fysioterapeutilla oli vuoden aikana yhteensä 995. Kotikunnaan tarjoama fysioterapia painottui yhä enemmän aikuisten neurologiseen kuntoutukseen. Turun kaupungin aikuisten fysioterapian kilpailutuksessa loppuvuodesta yhdistys hyväksyttiin veteraanien fysioterapiapalveluiden, aikuisten neurologisen fysioterapian ja Tulesfysioterapian palveluntuottajaksi. Osallistuimme myös VSSHP:n lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutukseen, mutta päätökset eivät tulleet vielä toimintakertomusvuoden aikana. (kuvat Satu Aalto) Kotikunnaassa järjestettiin useita erilaisia liikuntaryhmiä, mm. tuolijumppaa ja vesijumppaa. Vesijumppaa tarjottiin myös kotona asuville vanhuksille, ja kuntosalitoiminta käynnistyi sekä talon asukkaille että kotona asuville ikääntyneille miehille. Muistojen koti hankkeen osana järjestettiin allasjumppaa ikääntyneille maahanmuuttajanaisille, kunnes hankkeen toiminta siirtyi syksyllä toisiin tiloihin. Omaishoitokeskuksen ja muiden yhdistysten kanssa yhdessä toteutettiin Kunnossa Kaiken Ikää -hanketta Luolavuoren Ikiliikkujat, joka sisälsi mm. Kotikunnaassa pidettäviä liikuntaryhmiä, omaishoitajien ja Omaishoitokeskuksen vapaaehtoisten vesijumppaa sekä yhteisiä ulkoiluryhmiä lähialueen vanhuksille. Liikuntaryhmien järjestämiseen saatiin tukea myös Turun kaupungin liikuntalautakunnalta. Ikääntyneiden liikkumaan aktivoinnissa eläinavusteisin menetelmin viriteltiin yhteistyötä Hali Koiran kanssa. Kotikunnaassa järjestettiin vuonna eri liikuntaryhmää ja ryhmien yhteenlaskettu kävijämäärä oli Liikuntaa ja ulkoilua mahdollistettiin myös kotona asuville vanhuksille yhteistyössä Avoimet Ovet- ja Kuntohankkeiden kanssa. Osana Kunto-hanketta järjestettiin liikuntaa ikääntyneille paitsi Kotikunnaassa, myös Runosmäen ja Nättinummen kerhoissa. Kunto hankkeen jumpparyhmissä kirjattiin yhteensä 1181 asiakaskäyntiä. (kuvat Satu Aalto) Vuonna 2013 kiinnitettiin erityistä huomiota voimavaralähtöisyyteen ja ikääntyneiden oman aktiivisuuden tukemiseen kuntoutuksessa. Asukasneuvoston toiveesta hankittiin uusia liikuntavälineitä, 12

13 ja Kotikunnaassa alkoivat asukkaiden omatoimiset pelitreffit ja kuntosaliharjoittelu. Vapaaehtoiset osallistuivat liikuntaan vertaisohjaajina ja tukivat ikääntyneiden mahdollisuutta säännölliseen ulkoiluun. Kotikunnaan fysioterapia- ja liikuntatoiminta tuki hyvin ikääntymisen resurssikeskusajattelua ja sosiokulttuurista vanhustyötä. Sairaanhoidon vastuualue Sairaanhoidon vastuualuetta ohjaavat monet lait ja asetukset. Viimeisimpänä voimaan tulleen vanhuspalvelulain tarkoituksena on tukea ikääntyneen ihmisen hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista. Hyvän hoitotyön perusta on asiantunteva ja vanhustenhoidon erityiskysymyksiin perehtynyt henkilökunta. Osaamisen vahvistamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät erilaiset sairaanhoitoon liittyvät koulutukset, joita järjestettiin myös kuluneen vuoden aikana. Lääkehoitosuunnitelmat ovat hoitajien käytännön työväline yksiköiden lääkehoidon suunnittelussa ja toteutuksessa, ja palvelu- ja hoitosuunnitelmilla on tärkeä merkitys asukkaiden kokonaisvaltaisen hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Tulossa oleva uusi asukastietojärjestelmä ja rakenteellinen kirjaaminen tukevat laadukasta hoitoa. Wiklundin apteekin pitämät lääkekoulutukset jatkuivat myös toimintakertomusvuonna. Hoitajien lääkehoidon osaaminen varmistettiin viime vuonnakin näytöillä ja teoreettisilla lääkehoidon kokeilla. Lääkepoikkeamat kirjattiin lääkepoikkeamalomakkeeseen ja käsiteltiin tiimipalavereissa. Kotikunnaan lääkäripalveluissa tapahtui viime vuoden aikana muutoksia. Turun kaupungin perusterveydenhuollon lääkäri hoiti keväästä lähtien Ryhmäkoti Kaislan ja Asuinkodin tehostetun palveluasumisen sekä palveluseteliasukkaita. Sotainvalidit ja vuokra-asukkaat käyttävät niin halutessaan Kotikunnaassa käyvän yksityislääkärin palveluita. Kotikunnaan yksityislääkäri vaihtui vuoden lopussa. Henkilökunnasta kolme suoritti kuluneena vuonna SPR:n ensiapukurssin. Etiikan teemapäivään hoitotieteen laitoksella osallistuttiin perinteiseen tapaan. PROJEKTI- JA KANSALAISTOIMINTA Kunto-hanke RAY:n rahoittama Kunto hanke ( ) jatkui kumppanuushankkeena Laitilan Vanhaintuki ry:n kanssa. Turun osahankkeen nimi oli Varjosta valoon ja Laitilan Tasapainoinen Laitila. Hankkeessa kehitettiin yhdessä toimintamalli, jossa ikääntynyt saatetaan varjosta valoon, yksinäisyydestä takaisin aktiiviseen elämään. Kohderyhmänä olivat yksinäiset, masentuneet, vähävaraiset, syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat yli 60-vuotiaat sekä muistisairautta sairastavat ja heidän omaishoitajansa. Yhteistyötä tehtiin Suomen Kinestetiikkayhdistyksen kanssa. RAY:n kielteisen rahoituspäätöksen takia yhteistyö Hämeenlinnan kanssa ei toteutunut. Kunto-hankkeessa työskenteli neljä kokoaikaista työntekijää, joista kolme Turussa ja yksi Laitilassa. Osaaikaisesti hankkeessa toimivat Turun ja Laitilan projektikoordinaattorit. Mukana oli myös vapaaehtoisia ryhmien ohjaajina ja tukihenkilöinä. Hankkeeseen sisältyi fysioterapeutin tekemiä kotikäyntejä, ryhmä- ja 13

14 korttelitoimintaa, aktivointikäyntejä asiakkaiden luo ja arkielämän tukemista kotioloissa kinestetiikan keinoin. Psykososiaalisista ongelmista kärsiville ikääntyville suunnattu HyMy-ryhmä jatkui osana Kunto-hanketta. Samoin jatkui Ystäväpiiri-toiminta, ja muita ryhmiä olivat Äijäkerho Runosmäessä, Nättinummen kerho ja miesten kuntosaliryhmä Kotikunnaassa. Kunto-hankkeen kotikäyntejä tehtiin Turussa yhteensä 1329 ja aktivointikäyntejä 208, ja ryhmissä oli yhteensä 1181 osallistujaa. Laitilassa toteutui kuusi kortteliryhmää, joissa oli lähes 400 osallistujaa, ja kotikäyntejä tehtiin 499. Haasteena olivat vapaaehtoisten löytäminen ikääntyneille mielenterveyskuntoutujille, jatkorahoituksen turvaaminen ja se, että asiakkaita oli jonoksi asti. Toiminnalle haettiin RAY:ltä pysyvää Ak-avustusta yhdessä Laitilan vanhaintuki ry:n ja Kanta- Hämeen Sairaskotisäätiön kanssa, mutta rahoitusta ei saatu. Muita rahoitusvaihtoehtoja alettiin selvittää. Toimintakertomusvuoden aikana hankkeesta valmistui opinnäytetyö, esitteet ja kattava arviointi, ja toimintamalli saatiin kuvatuksi. Suunnitellun seminaarin sijasta osallistuttiin Tampereen apuvälinemessuille omalla osastolla. Toimintamalli sai messuilla paljon positiivista huomiota. Myös Helsingin yliopiston valtakunnallisille Gerontologian päiville osallistuttiin; siellä Kunto-hankkeesta laadittu posteri palkittiin parhaana toiminnallisena posterina. Avoimet Ovet hanke kuva Juha Joro Ikääntymisen resurssikeskuksen kehittämiseen tähtäävä Avoimet Ovet -hanke sai kolmeksi vuodeksi RAY-rahoituksen yhdessä Turun kaupungin hyvinvointikeskusten (Ruusukortteli ja Lehmusvalkama) ja Palvelutalo Wilenin/Turun Ukkokotiyhdistys ry:n kanssa. Hankkeessa työskenteli kaksi työntekijää ja mukana oli useita vapaaehtoisia. Ajatuksena on avata hankkeessa mukana olevien keskusten ja palvelutalojen ovet ja toiminnat kotona asuville vanhuksille, kehittää yhdessä vapaaehtois- ja kansalaistoimintaa Turussa ja luoda Kotikunnaasta ikääntymisen ja kansalaistoiminnan resurssikeskus kaupungin keskusten rinnalle. Toiminta on aktiivista löytävää seniorityötä. 14

15 Viime vuonna aloitettiin mm. vapaaehtoistoiminta Wilenissä ja Kortteliklubi-tapaamiset lähiympäristön ikäihmisille Kotikunnaassa. Uusia ystäväpiirejä perustettiin ympäri Turkua. Yhdessä Vanhustyön keskusliiton kanssa järjestettiin Ystäväpiiri-koulutus; Kotikunnaassa on oma Ystäväpiiri-kouluttaja. Myös uusia vapaaehtoistoiminnan muotoja käynnistettiin (mm. Luonnonläheiset-vapaaehtoisten koulutus). Avoimet Ovet -hankkeessa laadittiin kolme esitettä ikäihmisille suunnatuista tapahtumista Turussa, ja esitteet ovat saaneet runsaasti hyvää palautetta. Yhdessä Lava-palvelun kanssa tehtiin netin kautta avautuva joulukalenteri ikäihmisille. Avoimet Ovet -hanke järjesti lukuisia tilaisuuksia ikäihmisille ympäri Turkua ja verkostoitui aktiivisesti löytääkseen kotona asuvia mukaan toimintoihin ja vapaaehtoisiksi. Muut hankkeet ILOA! -hanke jatkui edelleen avustusten turvin (Turun kaupunki, OKM ja Taiteen edistämiskeskus). Hankkeessa kehitettiin Taideapteekkitoimintaa ja yhdessä SPR:n Turun osaston kanssa Kulttuuriystävätoimintaa. Kulttuuriystäväkeikkoja tehtiin toimintakertomusvuonna lähes 100, ja Taidepillereitä tilattiin yli 200. Yhdistys oli käynnistämässä Kulttuuriystävä-toimintaa myös Eurajoella. Kulttuuriluotsi- ja Kulttuurihyvinvointi-verkostoissa toimittiin aktiivisesti. Turun eri hoitoyksiköiden hoitajille ja virikevastaaville järjestettiin Taideapteekki-koulutus, jossa esiteltiin Taideapteekin toimintaa ja taiteen mahdollisuuksia vanhustyössä. Taiteiden yö järjestettiin tuttuun tapaan. Yhdistyksen edustaja kuului CareMusic hankkeen ohjausryhmään, ja hankkeen järjestämiin tapahtumiin ja seminaareihin osallistuttiin. Yhteisömusiikkipedagogitoiminta jatkui Kotikunnaassa säännöllisesti: Kaksi yhteisömusiikkipedagogia kävi Kotikunnaassa vuoroviikoin. Henkilökunnalle ei järjestetty suunnittelua musiikkikoulutusta, mutta muita taidelähtöisiin menetelmiin pohjautuvia koulutuksia oli kaksi. Daisy Eläkeläiset ry:n hallinnoima KOTA-projekti / Muistojen koti hanke siirtyi kuluneen vuoden syksyllä muihin tiloihin, mutta yhdistyksen toiminnanjohtaja jatkoi hankkeen ohjausryhmän jäsenenä. Kaikki hankkeet linkittyivät toisiinsa, ja niiden viitekehyksenä oli sosiokulttuurinen vanhustyö, jota esiteltiin useissa tilaisuuksissa, mm. valtakunnallisilla Gerontologian päivillä Helsingissä. Suunniteltu blogi ei toimintakertomusvuonna toteutunut, mutta hanketiedotus oli muuten monipuolista (kotisivut, lehdet, seminaarit ja tapahtumat sekä esitteet). Avoimet Ovet hankkeessa käytettiin ensimmäisenä toimintavuotena paljon resursseja tiedottamiseen. Vapaaehtoistoiminta Vireä vapaaehtoistoiminta jatkui tärkeänä osana Kotikunnaan päivittäistä elämää: Vapaaehtoisia oli mukana kolmisenkymmentä ja he tekivät vuoden 2013 aikana Kotikunnaassa yli 2200 tuntia vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi järjestettiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa teemalla Vapaaehtoistoiminta ikääntyneiden parissa. Kurssilta valmistui 33 vapaaehtoista. Jatkokoulutuskanavana hyödynnettiin Eläkeliiton järjestämiä kursseja. Uutta Kulttuuriystävä-koulutusta ei viime vuonna järjestetty. 15

16 Toimintakertomusvuonna osallistuttiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vapaaehtoistoiminnan Non Stop infojen, Hansan Vapaaehtoistoiminnan messujen ja Turussa pidetyn vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden valtakunnallisen syysseminaarin järjestämiseen. Vapaaehtoisen vanhustyön kehittämisryhmä kokoontui säännöllisesti; ryhmän puheenjohtajana toimi yhdistyksen projektikoordinaattori. Myös Turun Valikko ryhmän toiminnassa oltiin aktiivisesti mukana. Uusia vapaaehtoisia rekrytoitiin sekä Kotikunnaaseen että hankkeisiin, ja yhteistyö Turun Seudun Työttömien kanssa jatkui edelleen hyvänä. Uusia eläkeikäisiä tuli mukaan toimintaan, ja vapaaehtoisten joukko kasvoi lähes kolmeenkymmeneen aktiiviseen toimijaan. Vapaaehtoiset ohjasivat ryhmätoimintoja Ikääntymisen resurssikeskusmallin mukaisesti (Kortteliklubi, HyMy-ryhmä, Ystäväpiiri, Nättinummi, Äijäkerho, Kotikunnaan uusien asukkaiden ryhmä, Kasvu-luentosarja jne.), ja kansalaistoiminnan mahdollisuudet monipuolistuivat. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat toteuttivat keväällä vapaaehtoisten hyvinvointia ja jaksamista tukevan projektin, johon sisältyi myös palautekysely. Kyselyn tulokset olivat kauttaaltaan myönteisiä, ja vapaaehtoisten kokemuksen mukaan heille on tärkeää sekä auttaminen että kuuluminen yhteisöön. Ystäväkirje ilmestyi edelleen, nyt myös sähköisenä. Vapaehtoisille järjestettiin myös viime vuonna virkistystapahtumia kuten saunailtoja, kevätretki ja joulujuhla. Haasteena oli edelleen vapaaehtoistoiminnan jalkauttaminen myös hoitoyksiköihin. KIINTEISTÖNHOITO JA RAVINTOHUOLTO Kiinteistönhoidon, puhtaanapidon ja ravintohuollon tavoitteena oli omalta osaltaan edistää asetettujen strategisten päämäärien toteutumista ja toimia yhdistyksen arvojen mukaisesti. Kiinteistönhoidosta, ravintohuollosta ja puhtaanapidosta vastasi kiinteistöpäällikkö. Kiinteistönhoidon käytännön järjestämisestä huolehtivat toimintakertomusvuonnakin kiinteistöpäällikkö ja kiinteistönhoitaja. Piha-alueiden hoidossa ja ATK-järjestelmien ylläpidossa käytettiin edellisten vuosien tapaan osin ulkopuolisia yrittäjiä. Kiinteistönhoidossa noudatetaan vuosikellon mukaista toimintasuunnitelmaa ja kunnossapidon periaatteena on ennakointi ja tulevaan varautuminen, jotta suurilta, yllättäviltä investoinneilta vältyttäisiin tulevaisuudessa. Turvallisuusasiat ja energian järkevä käyttö ovat koko työyhteisön asia: Jokainen voi vaikuttaa niihin omalla toiminnallaan ja on niistä vastuussa. Kiinteistönhoito pyrkii omalta osaltaan luomaan ja ylläpitämään turvallisia työ ja asumisolosuhteita. Henkilökunnalle järjestettiin kuluneenakin vuonna turvallisuuskoulutusta ja käytännön evakuointiharjoitukset. Taloudelliseen energian käyttöön kiinnitettiin erityistä huomiota. Sähkön hankinnassa ja kilpailutuksessa käytettiin apuna energia-asioiden kokonaisvaltaiseen hallintaan 16

17 erikoistuneen, puolueettoman toimijan asiantuntemusta, joten sähkömarkkinoiden liikkeitä ja energiaalan kehitystä pystytään seuraamaan aktiivisesti. Yhdistys aloitti uuden laajennusosan suunnittelun joulukuussa Rakentaminen alkoi heinäkuussa ja uudisosa valmistuu toukokuussa Kuluneena vuonna laadittiin suunnitelmia kiinteistönhoidon, siivouksen ja ravintohuollon järjestämisestä kiinteistömassan kasvaessa ja toiminnan laajentuessa. Rakenteilla oleva Sylvi-koti vaati paljon kiinteistönhoidon resursseja jo ennen varsinaisen rakennustyön alkamista ja myös rakentamisen aikana. Toimintakertomusvuonna valmisteltiin myös Kotikunnaan alakerran D-siiven märkätilaremonttia, ja korjaustyö käynnistyy tammikuussa Kiinteistön kameravalvontaa lisättiin kattamaan myös lääkkeidenjakohuoneet. Vuokra-asuntojen pintaremontteja tehtiin aina asukkaan vaihtuessa, ja asunnoista kolme neljäsosaa on nyt korjattu. Uima-altaan lämmitysjärjestelmän korjaus- ja muutostyöt tehdään tammikuussa Kotikunnaan kiinteistössä olivat toimintavuonna vuokralla Turun kaupungin muistisairaiden hoitoyksikkö Kurjenpesä, parturi-kampaaja, Daisy Eläkeläiset ry/kota-hanke ja TST ry:n Monitaide-hanke. Yleisten tilojen, vuokra-asuntojen ja Hoitokoti Venlan siivous tehtiin omana työnä, Ryhmäkoti Kaislan siivous hoidettiin ostopalveluna. Asuntojen siivouksessa olennaisen tärkeää on asiakaskeskeisen työote. Ravintohuolto toimi kuluneena vuonna entiseen tapaan, ja ruokasali oli avoinna vuoden jokaisena päivänä. Keittiö palveli Kotikunnaan ja Kurjenpesän asukkaita, henkilökuntaa ja omaisia, vapaaehtoisia, projektiasiakkaita, psykiatrisen avohuollon asiakkaita ja Kotikunnaan ulkopuolelta lounaalle tulevia asiakkaita. Keittiö huolehti myös talossa järjestettävien tilaisuuksien tarjoiluista. Tilaisuuksia järjestettiin ahkerasti, ja keittiö tuotti tarjoilut tilaisuuksien 9550 asiakkaalle. TALOUSHALLINTO Kotikunnaan taloushallintopalvelut (laskutus, palkanlaskenta ja laskentatoimi) on ulkoistettu tilitoimistoon, jossa näille osa-alueille on määritelty omat vastuuhenkilönsä. Kotikunnaan toimistossa työskentelee lisäksi yksi yhdistyksen oma työntekijä, joka huolehtii pääasiassa henkilöstö- ja taloushallintoon liittyvistä asioista. Yhdistyksen tilikauden talouskehitys oli kokonaisuudessaan positiivinen, mikä osaltaan mahdollisti myös varautumisen tulevaan, loppukeväästä 2014 valmistuvaan investointiin. Uusia tuottoja on etsitty ja löydettykin samalla kun on pyritty tuottavampiin toimintatapoihin kulujen kasvun hillitsemiseksi. 17

18 Kokonaisliikevaihto on kasvanut. Vastaavasti erityisesti henkilöstöön liittyvät palkka- ja sivukulut samoin kuin ruoka- ja hoitokuluihin liittyvät kustannukset ovat kasvaneet hieman tuottoja enemmän. Toisaalta taas esimerkiksi kiinteistökulut eivät kasvaneet. Säästöjä saavutettiin myös eräissä muissa kululajeissa. Kokonaisuudessaan kulujen kasvu on ollut hieman tuottojen kasvua suurempaa, joten katetaso on edellisestä vuodesta hieman heikentynyt. Asia on huomioitu ja tilanteeseen vaikuttavat asiat on pyritty ottamaan huomioon nykyisessä toiminnassa ja varsinkin varauduttaessa laajennusinvestoinnin toiminnan käynnistämiseen. Taloushallinnolliselta kannalta toimintakertomusvuonna työllistivät erityisesti laajennusinvestoinnin rahoitukselliset asiat. Niissä päästiin positiivisiin ratkaisuihin, ja yhdistyksen rahoituksellinen asema on edelleenkin pysynyt vakaana. HENKILÖKUNTA JA TYÖYHTEISÖ Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n palveluksessa oli toimintakertomusvuoden viimeisenä päivänä 74 työntekijää, joita vakituisia oli 52 ja osa-aikaisia 22. Henkilötyövuosia kertyi 65,5, kun mukaan lasketaan myös määräaikaiset työntekijät ja sijaiset. Eri palkansaajia oli vuonna 2013 yhteensä 198, mikä on noin kolmanneksen edellistä vuotta enemmän. Valtaosalla Kotikunnaan henkilökunnasta on sosiaali- tai terveysalan tutkinto, minkä lisäksi yhteisössä työskentelee myös hallinnon, ravintopalveluiden, siivouksen, kiinteistönhoidon ja tietotekniikan ammattilaisia. Työyhteisöä täydentävät projektityöntekijät ja muut pitkäaikaiset sijaiset sekä suuri joukko harjoittelijoita, opiskelijoita ja työhön tutustujia. Harjoittelijoista valtaosa edusti viime vuonnakin sosiaali- ja terveysalaa, mutta myös muiden alojen opiskelijoita suoritti harjoittelujaksoja Kotikunnaassa. Osa tukipalveluista oli edelleen ulkoistettu taloushallinnon, tietotekniikan ja puhtaanapidon ammattilaisille. Yhteisen keskustelun ja työn kehittämisen foorumeina Kotikunnaassa toimivat edelleenkin mm. tiimi- ja osastopalaverit, työsuojelutoimikunnan ja eettisen työryhmän kokoukset sekä koko henkilökunnan yhteiset viikkopalaverit ja Arjen asiat -iltapäivät. Johtoryhmä, hoidosta vastaavat ja hallinnon tehtäviä hoitavat kokoontuivat säännöllisesti omiin palavereihinsa. Henkilökunnalle tarjottiin työhyvinvoinnin tueksi ja osaamisen vahvistamiseksi koulutusta ja työnohjausta, ja kehittämiskeskustelut käytiin tuttuun tapaan. Varsin kattavat työterveyshuollon palvelut olivat käytettävissä. Henkilökunnan vakuutusturvaa täydennettiin viime vuoden alusta vapaaajan tapaturmavakuutuksella, joka koskee kaikkia, joilla on tapaturman sattumisaikaan voimassa oleva työsopimus. Toimintakertomusvuoden keväällä käynnistyi esimiesten hyvinvointihanke yhteistyössä Petrean kanssa. Se jatkuu vuoden 2014 puolelle. Tapaamisissa keskitytään johtamisen ja esimiestyön erityiskysymyksiin. Kotikunnaan koulutustarjonnassa kiinnitettiin toimintakertomusvuonna huomiota kaikkien ammattiryhmien työssä tarvittavan ammattiosaamisen vahvistamiseen ja perusasioiden kertaamiseen. Koulutussuunnitelman rungon muodostivat suunnitellusti muistiosaaminen, lääkekoulutus, eettisyyskoulutus, turvallisuus ja työsuojelu, ensiaputaidot, työhyvinvointi, Vivago-osaaminen ja 18

19 kinestetiikka/siirtokoulutus, ja näiltä osin koulutussuunnitelma toteutui. Syksyllä pidettiin kirjaamiskoulutus, ja samalla valmistauduttiin uuden asiakastietojärjestelmän käyttöönottoon. Koulutuspäiviä kertyi yhteensä 175. Aiemmin järjestetyn Tunteva-koulutuksen tuoman osaamisen siirtäminen laajemman joukon työvälineeksi ja kinestetiikan sisäinen koulutus eivät toimintakertomusvuonna toteutuneet, ja vuodehoitokoulutus päätettiin järjestää vasta Sylvi-kodin valmistumisen jälkeen. Suuri osa koulutuksista järjestettiin Kotikunnaan tiloissa ja niihin osallistui myös yhteistyöverkoston edustajia. Koulutuksia pidettiin myös yhteistyössä muiden hoitoalan toimijoiden kanssa (mm. Käytösoireista kokonaisvaltaiseen hoitamiseen ja Taideapteekki-koulutus). Kotikunnaasta osallistuttiin aktiivisesti seminaareihin ja tapahtumiin myös kouluttajina ja luennoitsijoina. Kotikunnaan eri ammattiryhmien edustajista koostuva eettinen työryhmä pohti toimintavuoden aikana erityisesti yhdistyksen arvoja yhteisöllisyys ja arvonanto. Esiin nostettiin mm. monikulttuurisuus-teema, ja työryhmän jäsenet keräsivät tiimeiltään ajatuksia monikulttuurisuudesta. Työryhmä totesi, että asukasneuvosto tukee Kotikunnaan Asuinkodin asukkaiden yhteisöllisyyttä ja Avoimet Ovet hanke puolestaan vielä kotona asuvien eläkeläisten yhteisöllisyyttä, mutta muistisairautta sairastavien ääni ei tule niiden kautta kuuluviin. Muistisairaiden huomiointi on erityisen tärkeää, ja avainasemassa ovat työntekijät ja heidän herkkyytensä havainnoida ja tunnistaa muistisairautta sairastavien tarpeita. Viime vuonna otettiin käyttöön eettisten kysymysten laatikko, johon työntekijät voivat jättää eettisiin asioihin liittyviä kysymyksiä. Tätäkin kautta halutaan lisätä eettisten asioiden havainnointia, eettistä keskustelua ja kaikkien osallistumista toiminnan kehittämiseen. Kotikunnaan henkilökuntaa osallistui jälleen etiikan teemapäivään Turun yliopistossa. Viime vuoden aikana Kotikunnaassa harjoitteli 31 eri alan opiskelijaa, harjoittelijaa, työkokeilijaa ja alanvaihtajaa. He ohjautuivat yhteisöömme useista eri oppilaitoksista ja T&E-toimiston kautta. Yhteyshenkilönä toimi sairaanhoidon vastaava. Harjoittelujakson päätyttyä kaikilta pyydetään myös vapaaehtoinen kirjallinen palaute. Toimintakertomusvuonna osallistuttiin Turun kaupungin organisoimille Vireä vanhus- viikoille. Viikon mittaisia jaksoja oli syksyn aikana viisi. Kunkin viikon aikana kolme alkuvaiheen lähihoitajaopiskelijaa tutustui Kotikunnaan vanhustyöhön. Kertomansa mukaan nuoret saivat harjoittelun myötä erilaisen, myönteisen kuvan vanhustenhuollosta työkenttänä. Vireä vanhus -viikot jatkuvat myös vuonna Kotikunnaan työsuojelutoimikunta kokoontui toimintakertomusvuoden aikana yhdeksän kertaa. Työsuojelutoimikunta on Kotikunnaan työsuojeluorganisaation virallinen osa, mutta työsuojeluasioiden ohella toimikunnassa käsitellään myös koulutus- ja viihtyvyysasioita ja sovitaan yhteisistä juhlista ja tykytapahtumista. Työsuojelutoimikunnan keskeinen tehtävä on pitää yllä keskustelevaa turvallisuuskulttuuria ja korostaa myös jokaisen omaa vastuuta turvallisista toimintatavoista, tasa-arvon toteutumisesta ja hyvinvoivasta työyhteisöstä. Loppuvuodesta järjestettiin työsuojeluvaalit, joissa valittiin työsuojelutoimikunnan jäsenet seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Turvallisuuskierroksia järjestettiin säännöllisesti myös toimintakertomusvuonna, ja pelastussuunnitelma, päihdeohjelma ja työsuojelun toimintaohjelma päivitettiin. Varsinaisia tapaturmia kirjattiin toimintakertomusvuonna 16. Niistä neljä sattui vapaa-ajalla ja muut työaikana. Työterveyshuollon kustannukset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna, mutta sairauspoissaoloja oli jonkin verran enemmän kuin v. 2013; kasvua selittävät yksittäiset pitkät poissaolot. Loppuvuodesta neuvoteltiin työterveyspalveluiden siirtämisestä uudelle paikalliselle toimijalle, ja yhteistyö alkoi tammikuussa

20 Kulttuuri- ja liikuntaseteleitä tilattiin tuttuun tapaan niitä haluaville. Myös tiimien oma tyky-raha työhyvinvointia edistävään yhteiseen tekemiseen oli käytettävissä. Tyky-tapahtumista mainittakoon saunaillat ja teatteri-ilta Linnateatterissa sekä tutustuminen golfiin. Pikkujoulujuhlaa vietettiin marraskuussa Kotikunnaan tiloissa. Laadukasta ja eettistä vanhustyötä ei voi tehdä ilman osaavaa, sitoutunutta ja työssään viihtyvää henkilökuntaa. Panostus henkilökunnan työhyvinvointiin, osaamisen tukemiseen ja toimivaan työterveyshuoltoon maksaa pitkällä aikajuoksulla itsensä takaisin. Työyhteisön työilmapiiriin jokainen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan ja omia asenteitaan tarvittaessa uudelleen arvioiden. Kuluneen vuoden teema yhteisöllisyys tarkoittaa myös toisen arvostamista työyhteisön jäsenenä ja tuen antamista työkaverille, alaiselle ja esimiehelle. 20

Toimintakertomus 2015

Toimintakertomus 2015 Toimintakertomus 2015 Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYS RY:N TOIMINNAN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS Yhdistys on perustettu vuonna 1949 ja sen kotipaikka on Turku. Turun Lähimmäispalveluyhdistys

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS ja KOTIKUNNAAN TOIMINTAFILOSOFIA 4 YHDISTYKSEN HALLINTO 4. Ryhmäkoti Kaisla 6. Sylvi-koti 8.

YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS ja KOTIKUNNAAN TOIMINTAFILOSOFIA 4 YHDISTYKSEN HALLINTO 4. Ryhmäkoti Kaisla 6. Sylvi-koti 8. VUOSI 2014 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYKSESSÄ 3 YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS ja KOTIKUNNAAN TOIMINTAFILOSOFIA 4 YHDISTYKSEN HALLINTO 4 VARSINAINEN TOIMINTA Ryhmäkoti Kaisla 6 Sylvi-koti 8 Hoitokoti

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS. TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYS ry

VUOSIKERTOMUS. TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYS ry VUOSIKERTOMUS 2012 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYS ry SISÄLLYS VUOSI 2012 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYKSESSÄ 3 YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS JA KOTIKUNNAAN TOIMINTAFILOSOFIA 4 YHDISTYKSEN HALLINTO 4

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry SISÄLLYS YLEISTÄ 3 HOITOKOTI VENLA 4 RYHMÄKOTI KAISLA 5 SYLVI-KOTI 5 PÄIVÄPAIKKA VILLA 6 ASUINKOTI KOTIKUNNAS 8 SOTAINVALIDIEN ASUINKOTI 8 SAIRAANHOIDON

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYS RY SISÄLLYS YLEISTÄ 3 RYHMÄKOTI KAISLA 4 HOITOKOTI VENLA 5 PÄIVÄPAIKKA VILLA 6 ASUINKOTI KOTIKUNNAS 6 SOTAINVALIDIEN ASUINKOTI 7 SAIRAANHOIDON VASTUUALUE

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

TERVETULOA KOTIKAAREEN

TERVETULOA KOTIKAAREEN TERVETULOA KOTIKAAREEN TUETTU IKÄIHMISTEN ASUMINEN Tuettu ikäihmisten asuminen on kotihoitoon rinnastettavaa palvelua niille asiakkaille, jotka eivät enää selviydy kotonaan kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 TOIMINTAKERTOMUS 2011 Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 1 SISÄLLYS VUOSI 2011 TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYKSESSÄ 3 YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS JA KOTIKUNNAAN TOIMINTAFILOSOFIA 3 YHDISTYKSEN HALLINTO

Lisätiedot

Lyhytaikaisen palveluasumisen palveluseteli

Lyhytaikaisen palveluasumisen palveluseteli Lyhytaikaisen palveluasumisen palveluseteli 16.8.2018 Sanna Kanniainen ja Jaana Pekkola 20.8.2018 Lyhytaikaisen palveluasumisen palveluseteli Lyhytaikaisen palveluasumisen (LAH-palveluseteli) tavoitteena

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari Tervetuloa päivätoimintaan Päiväkeskus Päivänkaari Kohtaamisen iloa suurella sydämellä! Toiminta-ajatus ja arvot Päiväkeskus Päivänkaari tarjoaa kotihoidossa oleville ikäihmisille ja muistisairaille päivätoimintaa

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Esperi Hoivakoti Tilkka. Asumista ikääntyneille historiallisessa ympäristössä

Esperi Hoivakoti Tilkka. Asumista ikääntyneille historiallisessa ympäristössä Esperi Hoivakoti Tilkka Asumista ikääntyneille historiallisessa ympäristössä Huolenpitoa ja turvaa Esperi Hoivakoti Tilkka sijaitsee Helsingin Huopalahdessa historiallisella paikalla, entisessä keskussotilassairaala

Lisätiedot

Toimintakertomus 2016

Toimintakertomus 2016 Toimintakertomus 2016 Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry TURUN LÄHIMMÄISPALVELUYHDISTYS RY:N TOIMINNAN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS Yhdistys on perustettu vuonna 1949 ja sen kotipaikka on Turku. Turun Lähimmäispalveluyhdistys

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Omaishoidon tuki asiakasohjausyksikössä

Omaishoidon tuki asiakasohjausyksikössä Omaishoidon tuki asiakasohjausyksikössä Omaishoidon maakuntapäivä 16.4.2019 Asiakasohjausyksikön johtaja Mirva Ämmälä Ikäkeskus- ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Mikä asiakasohjausyksikkö? Nykymuotoisena

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

PÄIVÄKESKUSTOIMINTA Hoitajat:

PÄIVÄKESKUSTOIMINTA Hoitajat: PÄIVÄKESKUSTOIMINTA Hoitajat: 0400 627 709 Tervetuloa päiväkeskustoimintaan Tammenlehväkeskukseen Päiväkeskustoiminnan muotoja ovat päiväkuntoutus, päivätoiminta, omaishoidon vapaan osavuorokautinen hoito

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry SISÄLLYS YLEISTÄ 3 HOITOKOTI VENLA 5 RYHMÄKOTI KAISLA 5 SYLVI-KOTI 6 PÄIVÄPAIKKA VILLA 7 ASUINKOTI KOTIKUNNAS 7 SOTAINVALIDIEN ASUINKOTI 8 SAIRAANHOIDON

Lisätiedot

MUUTTOJA JA MUUTOKSIA

MUUTTOJA JA MUUTOKSIA MUUTTOJA JA MUUTOKSIA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MUUTTOON VALMISTAUTUMISEEN 17.9.2018 KVPS Tomas Öhman, projektityöntekijä, Lohjan vammaispalvelut RYHMÄASUMISESTA OMAAN ASUNTOON Kyseessä nuori mies,

Lisätiedot

Tähtelä ja Sointula. Tähtelä ja Sointula. Asukkaana ryhmäkodissa. Yhteistä elämää

Tähtelä ja Sointula. Tähtelä ja Sointula. Asukkaana ryhmäkodissa. Yhteistä elämää Jokikartano 1 2 Tähtelä ja Sointula Tähtelä ja Sointula Jokikartanon ryhmäkodit sijaitsevat osoitteessa Tahvosentie 26 Kuokkalassa, Äijälänrannan ja Äijälänjoen luonnonläheisessä ympäristössä. Etupihalla

Lisätiedot

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari Tervetuloa päivätoimintaan Päiväkeskus Päivänkaari Kohtaamisen iloa suurella sydämellä! Toiminta-ajatus ja arvot Päiväkeskus Päivänkaari tarjoaa hämeenlinnalaisille kotihoidossa oleville ikäihmisille ja

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Palvelukeskus Maijala

Palvelukeskus Maijala Palvelukeskus Maijala Perustietoa Maijalasta Asuntoja palvelukeskuksessa on 87 kpl, joista Mattilaksi kutsutussa E-talossa 21 kpl. Palvelukeskus Maijalassa on 79 yksiötä ja 8 kaksiota. Asunnot ovat savuttomia,

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi

KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO 13.3.2018 Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi Kuntouttava arviointijakso Tarkoituksena asiakkaan toimintakyvyn

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Alkukartoitus 2016 Kiuruvesi Asukasluku: 8600, 75 vuotta täyttäneitä: 1120 (13 %), Lähde: Sotkanet 2015

Alkukartoitus 2016 Kiuruvesi Asukasluku: 8600, 75 vuotta täyttäneitä: 1120 (13 %), Lähde: Sotkanet 2015 Alkukartoitus 2016 Kiuruvesi Asukasluku: 8600, 75 vuotta täyttäneitä: 1120 (13 %), Lähde: Sotkanet 2015 Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan valittiin vuonna 2016 yhteensä 18 kuntaa (kuvio1.) Kolmivuotisen kehittämistyön

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 4/2014 2.12.2014 Asiat VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 VANH 26 TUTUSTUMINEN MAIJALAN LAAJENNUSOSAAN MATTILAAN 26 VANH 27 TIETOA KANGASALAN

Lisätiedot

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Attendo Poutarinne palvelukoti mielenterveyskuntoutujille

Attendo Poutarinne palvelukoti mielenterveyskuntoutujille Attendo Poutarinne palvelukoti mielenterveyskuntoutujille Poutarinne on yhteisöllinen ja yksilöllinen koti Uusi, viihtyisä Poutarinteen palvelukoti avasi ovensa Raisiossa joulukuussa 2016. Se on yksi

Lisätiedot

Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm

Koti on POP Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? 13.11.2018 Satu Kangas ja Reetta Hjelm KOTIHOITO KEHITTYY MIKSI? 2 JOTAIN ON TEHTY, JOTTA UUTISKYNNYS YLITTYY? MUTTA MITÄ MUUTA? Shokeeraavat kotikuolemauutiset

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Sampoharjun ryhmäkoti

Sampoharjun ryhmäkoti Sampoharjun ryhmäkoti Sampoharjun ryhmäkoti Sampoharjun ryhmäkoti Sampoharjun ryhmäkoti sijaitsee Vaajakosken keskustassa, osoitteessa Vesmannintie 7. Kiinteistö on valmistunut joulukuussa 2018. Samassa

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Perhehoito sopii ikäihmiselle,

Perhehoito sopii ikäihmiselle, IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan ikäihmisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä perhekodissa tai ikäihmisen

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen Birgitta Bakker 19.11.2018 KANTO-hanke 2018-2021 Omakotisäätiö hallinnoi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAN:n

Lisätiedot

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvoston toimintamalli vuodesta 2010 alkaen 1 TOIMINTAMALLI ULKOILUYSTÄVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEKSI Sisällysluettelo ALKUSANAT...

Lisätiedot

HILLA- hanke Lapinjärven kotihoidon kehittämiskumppanuus

HILLA- hanke Lapinjärven kotihoidon kehittämiskumppanuus HILLA- hanke Lapinjärven kotihoidon kehittämiskumppanuus 2016-2020 "Hilla on osoitettuja säästöjä tuottava kotihoitomalli, jossa ihmislähtöisyys yhdistyy terveystiedolla johtamiseen." - Tiina Heikka, Lapinjärven

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Yleistä Järjestyksessä toinen elä ja asu seniorikeskus. Ensimmäinen avattu Kauklahdessa 2012 Sijainti Säterinkatu

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry Asiakkaiden tyytyväisyys Tammilehdon päivähoidon palveluun 2019 SISÄLLYS 1. PALVELUKESKUS TAMMILEHDON PÄIVÄHOITO 2. ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 3. ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS PALVELUKESKUS

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen -alkukartoitus 2017 Yhteenveto

Voimaa vanhuuteen -alkukartoitus 2017 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -alkukartoitus 2017 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan valittiin vuonna 2017 yhteensä 12 kuntaa (Kuvio 1), joissa 75 vuotta täyttäneitä ihmisiä on 25 901 (Sotkanet 2016). Heistä

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013. Palveluseteli valinnan välineenä

Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013. Palveluseteli valinnan välineenä Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013 Palveluseteli valinnan välineenä Stiftelsen Ålderdomshemmet i Vasa Rauhankatu 11, Vaasa Johtaja Viveca Salminen Kotipalveluohjaaja Nina Koskela Kolme kotia

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Omaishoitajan lakisääteiset vapaat

Omaishoitajan lakisääteiset vapaat Omaishoitajan lakisääteiset vapaat Taivalkosken sosiaali- ja terveyspalvelut Päivitetty 20.12.2018 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 18.12.2018 Sisällysluettelo 1 Omaishoitajan lakisääteiset vapaat... 2 2

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Vanhusten palvelutalot

Vanhusten palvelutalot Vanhusten palvelutalot Vanhusten palvelutalot Asunnot tarkoitettu päivittäin kotihoitoa tarvitseville Vantaan kaupungin palvelutalot on tarkoitettu ikäihmisille, jotka eivät pärjää kotonaan runsaankaan

Lisätiedot

OMAVALVONTASUUNNITELMA. (päivitetty ) Tmi Elämännälkä/ Marjo Vento Puh

OMAVALVONTASUUNNITELMA. (päivitetty ) Tmi Elämännälkä/ Marjo Vento Puh OMAVALVONTASUUNNITELMA (päivitetty 8.6.2017) PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palveluntuottajan nimi: Marjo Vento, sosionomi(amk), muistikoordinaattori, TunteVa-hoitaja Y-tunnus: 2331306-9 Puh: 040 5910987

Lisätiedot

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 2(5) Sisällys 1 IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITO JA SEN TOTEUTUS... 3 2 OHJAUTUMINEN IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITOON

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot