Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys TÄYDENTÄVÄ OSA JA LISÄKUVAIMET. Tiivistelmä

Transkriptio

1 Kielten ppimisen, pettamisen ja arviinnin yhteinen eurppalainen viitekehys TÄYDENTÄVÄ OSA JA LISÄKUVAIMET Tiivistelmä Opetushallitus 2018

2 Alkusanat Kielten ppimisen, pettamisen ja arviinnin yhteinen eurppalainen viitekehys (EVK; The Cmmn Eurpean Framewrk f Reference fr Languages) julkaistiin Eurpan kielten teemavutena 2001 Eurpan neuvstn laajan valmistelu-, kuulemismenettely- ja piltintityön tulksena. Neljälläkymmenellä kielellä saatavissa leva EVK n yksi Eurpan neuvstn tunnetuimpia ja käytetyimpiä plitiikan välineitä, jta neuvstn ministerikmitea ja parlamentaarinen yleiskkus n myös virallisesti susitellut. Viitekehys n tettu käyttöön Eurpan kmissin timesta muun muassa EUROPASS-prjektissa sekä eurppalaisen kielitaitindikaattrin kehitysprjektissa. Eurppalainen viitekehys n yksi mnista Eurpan neuvstn kielen alalla timeenpanemista merkittävistä alitteista vunna 1964 alkaneessa ja yhä jatkuvassa työssä. Alkuaan kieliin panstaminen li kein lisätä kansainvälistä yhteisymmärrystä, edistää elinikäistä ppimista sekä lisätä kulujen kielenpetuksen laatua ja timivuutta. Kielikulutus timiikin kiistatta perustana sille, että ikeus kulutukseen, yksilön ihmisikeudet sekä vähemmistöjen ikeudet tteutuvat. Eurppalainen viitekehys, ppijiden työkaluksi tarkitettu Eurppalainen kielisalkku (EKS; Eurpean Language Prtfli) sekä alitteet yhdenvertaisten kulutuksellisten ikeuksien edistämiseksi vat lleet julkaisustaan lähtien keskeinen sa Eurpan neuvstn hallitustenvälisiä hjelmia kulutuksen alalla. Kielellisten valmiuksien kehittäminen n ensisijaisen tärkeää ssiaaliselle sallisuudelle, keskinäiselle ymmärrykselle ja ammatilliselle kehitykselle. Eurppalainen viitekehys n myötävaikuttanut Eurpan neuvstn kielikulutuksen periaatteiden jalkauttamiseen mm. edistämällä reflektivaa ja itsehjautuvaa ppimista. Vaikka mediaati (merkityksen välittäminen) n tärkeä viitekehyksen esittelemä käsite ja vielä entistäkin tärkeämpi nyky-yhteiskunnan kielellisen ja kulttuurisen mninaisuuden lisääntyessä, sille ei le llut aikaisemmin validituja ja yhteismitallisesti arviituja taittaskuvaimia. Mediaatin kuvaimien kehittäminen nkin llut prjektin pisin ja haastavin suus, jka jhti EVK:n täydentävän san laatimiseen. Prjektissa lutiin kuvaimet tekstin, käsitteiden ja vurvaikutuksen mediaatille, mnikieliselle ja mnikulttuuriselle kmpetenssille sekä mediaatistrategiille. Tämän lisäksi viittmakielille laadittiin mat kuvaimet sana Sveitsin kansallisen tieteellisen tutkimuksen edistämissäätiön prjektia. Laajennettujen taittaskuvaimien lisäksi EVK:n täydentävä sa sisältää viitekehyksen tavitteiden ja pääperiaatteiden esittelyn, jnka Eurpan neuvst tiv lisäävän tietisuutta viitekehyksen laajemmasta viestistä. Viitekehyksen päätehtävät vat a) tarjta yhteinen kieli (metakieli), jlla keskustella kielitaidn mninaisuudesta, reflektida sekä kerta ppimistavitteista ja -tulksista yhdenmukaisella ja läpinäkyvällä 1

3 tavalla sekä b) tarjta inspiraatita petussuunnitelmatyöhön ja pettajankulutukseen. Näiden tavitteiden edistämiseksi jkaisen kuvaimen yhteydessä esitetään myös selite. Eurpan neuvst tiv, että Eurppalaisen viitekehyksen täydentävä sa ja sen laajennetut taittaskuvaimet, jtka kattavat mediaatin, mnikielisen ja mnikulttuurisen kmpetenssin sekä viittmakielen, lisäävät laadukkaan sallistavan kulutuksen saavutettavuutta sekä edistävät mnikielisyyttä ja -kulttuurisuutta. On tärkeää humata, että nämä lisäykset eivät vaikuta EVK:n perustaan tai sen yhteisiin taittasihin. Täydentävä sa ja erityisesti uusien sa-alueiden kuvaimet vat alkuperäistä julkaisua rikastuttavia. Opetussuunnitelmien laatijat vivat löytää hjausta mnikielisen ja kulttuurienvälisen petuksen edistämiseen julkaisusta the Guide fr the Develpment and Implementatin f Curricula fr Plurilingual and Intercultural Educatin. Sjur Bergan Kulutussastn jhtaja Villan Qiriazi Kulutuspliittisen jastn jhtaja 2

4 Jhdant viitekehyksen täydentävään saan Kielten ppimisen, pettamisen ja arviinnin yhteinen eurppalainen viitekehys (EVK) ja sen täydentävä sa tukevat Eurpan neuvstn tavitetta varmistaa kaikkien kansalaisten ikeus laadukkaaseen ja sallistavaan kulutukseen. Täydentävä sa (Cmpanin Vlume with New Descriptrs, 2017) n laadittu täydentämään Eurppalaista viitekehystä, jka julkaistiin kirjana vunna 2001 ja n tämän julkaisun kirjitushetkellä saatavilla 40 kielellä. Täydentävä sa ei muuta alkuperäisen vuden 2001 julkaisun statusta. Jhdannn jälkeen tarkennetaan jitain viitekehyksen keskeisiä käsitteitä, jiden avulla edistetään vieraan tai tisen kielen petuksen ja ppimisen sekä mnikielisen ja kulttuurienvälisen kulutuksen laadukkuutta. EVK käsittää paljn muutakin kuin taittasasteikt. Se laajentaa näkökulmaa kielenpetukseen mnella tapaa: ennen kaikkea se käsittää ppijan ssiaalisena timijana, jka lu merkityksen yhteistyössä (eng. ccnstructin f meaning). Tisaalta näkökulmaa laajennetaan mediaatin sekä mnikielisen ja mnikulttuurisen kmpetenssin käsitteen avulla. Viitekehys n sittautunut ansikkaaksi nimenmaan siksi, että se kattaa kulutukselliset arvt, selkeän mallin kielellisistä kmpetensseista ja kielenkäytöstä, sekä käytännön työkalut eli kuvaimet, jtka helpttavat petussuunnitelmatyötä ja ppimisen ja pettamisen hjaamista. Täydentävä sa n Eurpan neuvstn kulutusplitiikan sastn kielipliittiseen hjelmaan kuuluvan prjektin lpputuls. Prjektin keskiössä li EVK:n taittasasteikkjen kuvaimien päivittäminen seuraavasti: krstettiin tiettyjä viitekehyksen innvatiivisia sa-alueita, jille ei vuden 2001 julkaisussa vielä llut kuvaimia, mutta jtka vat edellisten kahdenkymmenen vuden aikana kasvattaneet merkitystään yhä suuremmissa määrin: erityisesti mediaatita sekä mnikielistä ja mnikulttuurista kmpetenssia rakennetaan jatka viitekehyksen nnistuneelle käyttööntlle ja kehitykselle mm. määrittelemällä tarkemmin lisätast ja uusi Pre-A1-tas (alkeistasa edeltävä tas) vastattiin tivmukseen tarkemmista kuullun ymmärtämisen ja lukemisen kuvauksista j lemassa leviin asteikkihin, sekä lutiin kuvaimet muuhun viestinnälliseen timintaan kuten digitaaliseen vurvaikutukseen, televiestintään sekä erilaisiin keinihin ilmaista suhtautumista luviin teksteihin ja kirjallisuuteen rikastutettiin A1-tasn ja C-tasn, erityisesti C2-tasn kuvausta Alkuperäisen viitekehyksen tekstin mukaisesti täydentävä sa tarjaa siten myös taittasasteikkjen kuvainten laajennetut versit: 3

5 uudet kuvausasteikt esitellään j lemassa levien rinnalla taulukt, jissa esitetään, mitkä asteikkkknaisuudet kuuluvat samaan kategriaan (kmmunikatiivisen kielellisen kmpetenssin timinnt tai sa-alueet) jkaiselle taittaslle n lyhyt selite, jssa taustitetaan kategrian lumiseen jhtanut ajattelu prjektissa kehitetyt ja valididut kuvaimet, jita ei kuitenkaan sisällytetty taittasasteikkjen kuvaimiin, vat mukana liitteenä (liite 9) Lukijita susitellaan myös perehtymään julkaisuun Educatin, mbility, therness: the mediatin functins f schls (2015), jka li tukena mediaatin käsitteellistämisessa kuvainten kehittämisprjektissa. 4

6 EVK:n keskeiset näkökulmat ppimiseen ja pettamiseen Eurppalaisen viitekehyksen tavitteet Kielten ppimisen, pettamisen ja arviinnin yhteinen eurppalainen viitekehys (EVK) sisältää kattavan kielitaidn kuvainjärjestelmän sekä taittasasteikissa määritellyt yhteiset taittast A1-C2. Yksi EVK:n tärkeimmistä periaatteista n ppimistavitteiden ja -tulsten myönteisen mutilun ( Osaa tehdä - lausumat) edistäminen kaikilla taittasilla. Tämä keskeinen minaisuus tukee saltaan Eurpan neuvstn tavitetta laadukkaasta ja sallistavasta kulutuksesta kansalaisikeutena. Viitekehystä ei käytetäkään vain läpinäkyvyyden ja selkeiden arviintikriteereiden tarjamiseen vaan yhä useammin myös petussuunnitelmien ja pedaggiikan uudistamiseen. EVK:n asettamat tavitteet vat: edistää ja sujuvittaa eri kulutuslaitsten välistä yhteistyötä eri maissa tarjta yhteinen phja kielitutkintjen tunnustamiseen auttaa ppijita, pettajia, kulutuksen suunnittelijita, tutkintjen järjestäjiä sekä petushallinnn edustajia khdentamaan ja krdinimaan timintaansa Kieltenpettamisen ja -ppimisen edistämisen lisäksi EVK tu mukanaan uuden, sallistavan käsityksen ppijasta. Viitekehyksessä kielenkäyttäjä tai -ppija nähdään ssiaalisena timijana, jka timii ssiaalisessa maailmassa ja n aktiivinen timija ppimisprsessissaan. Tämä merkitsee aita paradigman muutsta sekä kulutuksen suunnittelussa että pettamisessa; tarkituksena n edistää ppijan itsehjautuvuutta ja situtuneisuutta ppimiseen. Viitekehys ei enää painta petussuunnitelmissa järjestyksessä eteneviä kielirakenteita tai ennalta määriteltyjä kielenkäytön funktiita tai käsitteellis-semanttisia kategriita. Sen sijaan tässä timinnallisessa lähestymistavassa siirrytään khti ppijan tarpeista lähteviä ja tdellisen elämän kielenkäyttötilanteisiin perustuvia petussuunnitelmia. Tämä tukee saamisen näkökulmaa, jta hjaa puutteiden määrittelemisen sijaan kuvaimet, jtka tuvat esiin ppijan saamista ( Osaa tehdä - lausumat ). Tarkituksena n suunnitella petussuunnitelmat ja kurssit vastaamaan tdellisen maailman tarpeisiin ja rakentaa ne tsielämän tehtävien ympärille, jnka tavitteita Osaa tehdä -kuvaimet viestivät ppijille. Phjimmiltaan EVK n petussuunnitelmien, kurssien ja testien laatimiseen tarkitettu työkalu, jnka lähtökhtana n se, mitä ppijan tulisi sata tehdä kielellä. Timinnallisen lähestymistavan tteuttaminen 5

7 Eurppalainen viitekehys pyrkii lemaan kattava, mikä tarkittaa sitä, että siitä vi edelleen löytää kielenpetuksen keskeiset timintamallit. Tämän lisäksi se pyrkii lemaan neutraali, mikä tarkittaa sitä, että surien vastausten antamisen sijaan EVK herättää kysymyksiä eikä siis määritä mitään tiettyä pedaggista lähestymistapaa. Tästä hulimatta EVK:n metdlginen viesti n se, että kielenppimisessa ppijaa tulisi hjata khti tdellisen elämän tilanteissa timimista ja itseilmaisua. Sekä viitekehyksen taittaskuvaimet että timinnallinen lähestymistapa pitävät merkityksen yhdessä lumista (vurvaikutuksen kautta) ppimisen ja petuksen keskiössä. Mnikielinen ja mnikulttuurinen kmpetenssi Eurppalainen viitekehys erttaa tisistaan multilingvaalisuuden eli mnikielisyyden (eri kielten läsnäl yhteisön tai yksilön taslla) sekä plurilingvaalisuuden eli useakielisyyden (yksittäisen ppijan tai kielenkäyttäjän dynaaminen ja kehittyvä kielivarant). Plurilingvaalisuus esitetään EVK:ssa epätasaisena ja muuttuvana kmpetenssina, jssa kielenkäyttäjän tai ppijan saaminen yhdessä kielessä tai sen variaatissa vi lla hyvin erilainen kuin tisessa. Perimmäinen ajatus n kuitenkin se, että plurilingvaaleilla eli mnikielisillä yksilöillä n yksi, sisäisesti verkstitunut kielivarant, jnka hän yhdistää yleisiin valmiuksiinsa sekä erilaisiin strategiihin surittaakseen tehtäviä (EVK sa ). Suurin sa EVK:n viittauksista plurilingvaalisuuteen käsittävät mnikielisen ja mnikulttuurisen kmpetenssin. Tämä jhtuu siitä, että nämä kaksi näkökulmaa useimmiten esiintyvät yhdessä. Yksi syy edistää mnikielisyyden ja mnikulttuurisuuden kehitystä n se, että niiden ymmärrys a) hyödyntää ennalta lemassa levia ssilingvistisiä ja pragmaattisia kmpetensseja, jtka pulestaan kehittävät niitä eteenpäin b) jhtaa tarkempaan käsitykseen siitä, mikä n yleistä ja mikä n erityistä erilaisissa kielijärjestelmissä (meta-, inter-, hyperlingvistinen tietisuus; kielitietisuus) ja c) lunnstaan kehittää taita ppia sekä kykyä suhtautua tisiin ihmisiin ja timia uusissa tilanteissa. Täten se vi myös jssain määrin npeuttaa myöhempää ppimista kielen ja kulttuurien alueilla. (EVK sa ) Eurppalaisen viitekehyksen kielitaidn kuvausjärjestelmä Eurppalaisen viitekehyksen ydintavite n tarjta yhteinen metakieli, jlla puhua kielitaidsta. Timinnt n jaettu neljään eri vurvaikutuksen tapaan: vastaanttaminen, tuttaminen, vurvaikutus ja mediaati. Jkaisessa vurvaikutustilanteessa yleiset valmiudet (tisin sanen tiet ympäröivästä maailmasta, ssikulttuurinen kmpetenssi, kulttuurienvälinen kmpetenssi, mahdllinen työkkemus: EVK 6

8 sa 5.1) yhdistyvät aina kielellisiin viestintätaitihin (kielelliset, ssilingvistiset ja pragmaattiset tiedt ja taidt) ja -strategiihin (sekä yleisiin että kmmunikatiivisiin kielellisiin strategiihin) tietyn tehtävän surittamiseksi (EVK kappale 7). Yleinen kielitait Yleiset valmiudet Kielelliset viestintätaidt Kmmunikatiiviset kielelliset timinnt Kmmunikatiiviset kielelliset strategiat Deklaratiivinen tiet (savir) Kielelliset tiedt Vastaanttaminen Vastaanttaminen Taidt ja taittiet (savir-faire) Ssilingvistiset tiedt Tuttaminen Tuttaminen Elämänhallintataidt (savir-être) Pragmaattiset tiedt Vurvaikutus Vurvaikutus Oppimiskyky (savir apprendre) Mediaati Mediaati 7

9 Mediaati Kieltä käytettäessä hyödynnetään usein erilaisia kielellisiä timintja; mediaatissa yhdistyvät vastaanttaminen, tuttaminen ja vurvaikutus. Usein kieltä käytetään paitsi viestin välittämiseksi myös ajatuksen kehittämiseksi kielentämisen avulla (man ajattelun auki selittäminen, engl. languaging) tai helpttamaan ymmärrystä ja vurvaikutusta. Vaikka vuden 2001 Eurppalainen viitekehys ei kehitäkään mediaatin käsitettä täyteen ptentiaaliinsa, se painttaa kahta keskeistä käsitettä: merkityksen yhdessä lumista sekä kielen ppimisessa tapahtuvaa yksilön ja yhteisön välistä jatkuvaa liikettä. Tämä tulee esiin pääasiassa viitekehyksen käsityksessä kielenkäyttäjästä tai -ppijasta ssiaalisena timijana. Lisäksi käsitys mediaattrista keskustelukumppanien vurvaikutuksen välittäjänä alleviivaa EVK:n ssiaalista näkökulmaa. Näin llen, vaikkei sitä suraan vuden 2001 julkaisussa ilmaistakaan, asettaa EVK:n kuvausjärjestelmä de fact mediaatin avainasemaan timinnallisessa lähestymistavassa, niin kuin kielenppimisen asiantuntijapiireissä nykyään tehdään. EVK:n lähestymistapa mediaatin laajentaa siis kuvaimet tarkittamaan muutakin kuin kieltenvälistä mediaatita. EVK:n yhteiset taittast Eurppalaisessa viitekehyksessä n kaksi akselia: vaaka-akseli eri timintjen ja sa-alueiden kmpetenssien kategriiden kuvaamiseen sekä pystyakseli, jka kuvaa kielitaidn kehitystä näissä kategriissa. EVK esittelee kuusiprtaisen yhteisen taittasasteikn, jnka tarkituksena n auttaa kulutuksen suunnittelussa sekä kielitaidn kehittymisen kuvaamisessa. Viitekehyksen asettelu tarjaa eräänlaisen kartan, jnka varassa kielenkäyttäjä tai -ppija vi suunnistaa relevanttien timintjen pariin ja kehittää itseään. Humanististen tieteiden kategriat vat kuitenkin aina ssiaalisesti rakennettuja, knventin perustuvia knsepteja. Tdellisuudessa kielitait n sateenkaarimainen jatkum: tietyt värit nähdään selkeämmin tisistaan erttuvana kuin tiset, vaikkei niillä tdellisuudessa le selkeää rajaa. Onnistunut viestintä vaatii silti yksinkertaistamista. EVK:n prfiilit Taittasasteikt vat tarpeellinen yksinkertaistus. Ne vat tarpeellisia, jtta ppimista vidaan suunnitella, jtta kehitystä vidaan seurata ja jtta kysymyksiin kuten Kuinka hyvin saat ranskaa? tai Kuinka hyvää kielitaita hakijilta tulisi vaatia? vitaisiin vastata. Kuitenkin yksinkertainen vastaus kuten B2 tai jpa B2 8

10 vastaanttava, B1 tuttava piilttaa taakseen mnimutkaisen tdellisuuden. Eurppalainen viitekehys sisältää paljn kuvaajia siksi, että sen käyttäjiä halutaan näin rhkaista kehittämään erikistuneempia kielitaitprfiileja. Taittaskuvaimia vidaan hyödyntää esim. tietylle ppijaryhmälle relevanttien kielellisten timintjen kartittamiseen sekä spivan tasn määrittämiseen. Kielenkäyttäjän tai -ppijan kielitaita vidaan myös kuvata erilaisilla kaaviilla. Tietyn taidn kehitystä vidaan seurata ajan mittaan tapahtuvana kielitaidn laajentumisena. Tällaisella kaavilla n kuitenkin arva vain, js vidaan lettaa, että sen tulkitsija tuntee taittast ja kategriat entuudestaan. EVK:n taittaskuvaimet vivat lisätä niiden tuntemusta. EVK:n taittaskuvaimet Jkainen taittasasteikk tarjaa esimerkkejä tietyssä kielenkäyttötilanteessa tyypillisesti käytettävästä kielestä, jta n svellettu eri tasille. Kaikki yksittäiset kuvaimet vat kehitetty ja yhteismititettu erikseen muista asteikn kuvaimista siten, että jkainen yksittäinen kuvain tarjaa itsenäisen kriteeriphjaisen väitteen, jta vidaan käyttää sellaisenaan ilman kntekstia. Kuvaimia käytetäänkin yleensä juuri näin: erillään asteiksta, jssa kuvain esitetään. Kuvaimien tarkitus n timia välineenä petussuunnitelman kehittämiseen. Taittasasteikt kstuvat itsenäisistä ja erillisistä kuvaimista, eikä niitä le pääasiallisesti tarkitettu arviintia varten. Ne eivät siis le arviintiasteikkja perinteisessä, kielenppimisen arviinnissa yleensä käytetyssä merkityksessä eikä niiden tarkitus le kattaa jkaista relevanttia sa-aluetta jkaisella taslla kuten arviintiasteikilla n tyypillisesti tapana. Ne vat deskriptiivisiä, millä ei viitata pelkästään siihen, etteivät ne le nrmatiivisia, vaan myös siihen, että ne tarjavat kuvauksia kmpetenssista tietyssä ympäristössä eri tasilla. Ne keskittyvät sa-alueisiin, jtka vat uusia ja erttuvia: ne eivät yritä kuvata kaikkea tärkeää kattavalla tavalla. Ne vat avimia ja epätäydellisiä kuvauksia, jiden tarkitus n tarjta metakieli pettajayhteisöjen verkstitumista ja kehittämistä varten. EVK:n taittaskuvaimien käyttäminen Kuvaimien tärkein tehtävä n auttaa petussuunnitelmien, pettamisen ja arviinnin kehittämisessä ja tteuttamisessa. Opettajat vivat valita ja sveltaa taittaskuvaimia man tarpeensa ja tilanteensa mukaan. Näin kuvaimet vivat timia mnipulisena työkaluna petuksessa esimerkiksi: ppimistavitteiden ja ympäröivän maailman kielenkäytön yhteen svittamisessa (timinnallisen ppimisen viitekehyksenä) maamerkkien mudstamisessa selvitettäessä erityisesti aikuisppijiden ppimistarpeita 9

11 työskentelytapjen ja tehtävien kehittämisessä (kyse usein tehtävistä, jiden sisältämät aktiviteetit esiintyvät useammassa kuvaajassa) kriteeriphjaiseen arviintiin perehtyessä (EVK timii viitekehyksenä, jnka kriteereihin vidaan viitata) Ympäröivän maailman tarpeet kiinnittyvät kielenkäytön pääsa-alueisiin: julkinen alue, yksityinen alue, ammatillinen alue ja kulutuksen alue (EVK sa 4.1.1; EVK taulukk 5). Kulutuksen alue n selvästi yhtä lailla ympäröivän maailman alue kuin klme muutakin. Mlemmat aiemmin mainitut tarveprfiilit kskevat kulutuksen aluetta (ks. alkuperäinen dkumentti kuvi 6, kuvi 7). Erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten kulutuksesta tai sisällön ja kielen integridun petuksesta (CLIL-menetelmä, Cntent and language integrated learning) vi nähdä selvästi, että pettajan ja ppijan vurvaikutus sekä yhteistyö ppijiden välillä n mediaatin liittyvää timintaa. Kska mnimutisuus n lisääntynyt sekä yhteiskunnallisella että kulutuksellisella taslla EVK:n julkaisun jälkeen, n yhä tärkeämpää tehdä tilaa tälle mninaisuudelle. Tämä vaatii laajemman käsityksen mediaatista sekä psitiivisen näkökulman ppijan mnimutiseen kielelliseen ja kulttuuriseen repertaariin. Hyödyllisiä lähteitä EVK:n käyttöönttn Eurpan neuvstn verkksivuilla n linkkejä mniin Eurppalaista viitekehystä käsitteleviin materiaaleihin ja artikkeleihin. Sivuilla n esimerkiksi materiaalipankki, jsta löytyy lisäkuvaimia, esimerkkejä erilaisista kielenkäyttötilanteista (videita ja käsikirjituksia) sekä arviintitehtäviä. Myös mnen EVK:hen liittyvän prjektin materiaalit vat saatavilla Eurpan nykykielten keskuksen (ECML) verkksivuilla. Seuraavassa listataan hyödyllisimmät EVK:tä hyödyntävät kielenpetusta ja -ppimista käsittelevät julkaisut: A Guide fr Users (Jhn Trim et al., Eurpan neuvst) saatavilla englanniksi ja ranskaksi Guide fr the Develpment and Implementatin f Curricula fr Plurilingual and Intercultural Educatin (Jean-Claude Beacc ja muut, Eurpan neuvst) saatavilla englanniksi ja ranskaksi Frm Cmmunacative t Actin-Oriented: A Research Pathway (Enrica Piccard, Curriculum Services Canada) saatavilla englanniksi ja ranskaksi Pathways thrugh assessment, learning and teaching in the CEFR. (Encira Piccard et al., Eurpean Centre fr Mdern Languages) saatavilla englanniksi ja ranskaksi Cuncil f Eurpe Tls fr Language Teaching: Cmmn Eurpean Framewrk and Prtflis. (Francis Guillier, Didier/Eurpan neuvst) saatavilla englanniksi ja ranskaksi Eaquals:in EVK-materiaalit CEFTrain 10

12 Pur enseigner les langues avec les CERCL clés et cnseils (Claire Burguignn, Delagrave) Le pint sur le Cadre Eurpéen cmmun de référence pur les langues (Evelyn Rsen, Clé Internatinal) The CEFR in practice (Brian Nrth, Cambridge University Press) Language curse planning (Brian Nrth et al., Oxfrd University Press) EVK:n taittaskuvaimet Kielellisen timinnan mudt ja strategiat Kielen vastaanttaminen Kielen ymmärtämisen mudt Kuullun ymmärtäminen Syntyperäisten kielenpuhujien välisen keskustelun ymmärtäminen Paikalla levana yleisönä kuunteleminen ja ymmärtäminen Kuulutusten ja hjeiden ymmärtäminen Radin ja äänitteiden ymmärtäminen Luetun ymmärtäminen Kirjeenvaihdn lukeminen ja ymmärtäminen Lukeminen asiaan tutustumista varten Lukeminen tiednhankintaa ja argumentintia varten Ohjeiden lukeminen ja ymmärtäminen Vapaa-ajan lukeminen Audivisuaalinen vastaanttaminen Televisin ja elkuvien katseleminen ja ymmärtäminen Kielen vastaanttamisen strategiat Kielen tuttaminen Kielen tuttamisen mudt Puhutut mudt Puhuminen: kkemuksen kuvaaminen Puhuminen: tietjen antaminen Puhuminen: asian esittäminen, esim. väittelyssä Yleinen ilmitus / kuulutus Yleisölle puhuminen Kirjitetut mudt Luva kirjittaminen Raprtit ja kirjitelmat Kielen tuttamisen strategiat Suunnitteleminen Kmpensinti Tarkkailu ja krjaaminen Kielellinen vurvaikutus Kielellisen vurvaikutuksen mudt Suullinen vurvaikutus Syntyperäisen puhekumppanin ymmärtäminen 11

13 Keskustelu Vapaamutinen keskustelu: juttelu ystävien kanssa Virallinen keskustelu: neuvttelut ja kkukset Tavitteellinen yhteistyö Tavariden ja palveluiden hankkiminen Tiednvaiht Haastatteleminen ja haastateltavana leminen Tietliikenteen käyttäminen Kirjitettu vurvaikutus Kirjeenvaiht Kirjelaput, viestit ja lmakkeet Digitaalinen vurvaikutus Internet-keskustelu vastausten laatiminen tai lukeminen, suullinen reaaliaikainen vurvaikutus, chattailu (kirjitettu puhekieli), blgitekstit tai kirjalliset kmmentit, videihin, linkkeihin ym. mediaan reagiminen Tavitteelliset timenpiteet ja yhteistyö verkssa hyödykkeiden ja palveluiden staminen tai myyminen, yhteistyöprjektit Kielellisen vurvaikutuksen strategiat Puheenvurn vaihtaminen Yhteistyö Tarkennuksen pyytäminen Mediaati (merkityksen välittäminen) Mediaatin mudt Tekstin mediaati Yksityiskhtaisten tietjen välittäminen yksityiskhtaisten tietjen etsiminen tekstistä ja tiselle välittäminen Datan selittäminen graafisen esityksen, esim. kaavin mudssa levan tiedn selittäminen Tekstin prsessiminen tekstin mukkaaminen ja tiivistäminen vastaanttajaa varten Kirjitetun tekstin suullinen kääntäminen vapaamutinen ja spntaani suullinen käännös esim. kirjeestä tai sähköpstista Kirjitetun tekstin kirjallinen kääntäminen tekstin kääntäminen pääpiirteissään tiettyä tilannetta varten Muistiinpanjen tekeminen luennt, seminaarit, kkukset jne kyky kirjittaa yhtenäisiä muistiinpanja kuullun phjalta Luviin teksteihin (mm. kirjallisuuteen) reagiminen luvien tekstien herättämien henkilökhtaisten kkemusten ja tulkintjen ilmaiseminen vapaamutisesti esim. lukupiirissä Luvien tekstien (mm. kirjallisuuden) analyysi ja kritiikki esim. luvien tekstien merkitysten analysiminen, eri tekstien välisten yhteyksien ja vertailujen esittäminen, tyylikeinjen arviiminen 12

14 Käsitteiden mediaati Vurvaikutuksen edesauttaminen vertaisryhmässä yhteistyön helpttaminen ryhmässä yleensä jnkun tietyn tavitteen saavuttamiseksi esim. kysymyksiä esittämällä, tärkeitä asiita esiin nstamalla ja keskustelun hjaamisella Vurvaikutus merkityksen lumiseksi esim. yhteistyön strukturinti päättämällä tavitteet ja timintajärjestys esim. ajatusten selventämisen pyytäminen, uusien ideiden yhdessä luminen Vurvaikutuksen hjaaminen tietyssä ryhmää hjaavassa rlissa esim. pettajana tai valmentajana timiminen Käsitteellisen keskustelun rhkaiseminen ajattelun hjaaminen esim. kysymyksiä esittämällä, muiden puheenvurjen yhdisteleminen lgisiksi kknaisuuksiksi, muiden ajatusten sanallistaminen Vurvaikutuksen mediaati Mnikulttuurisen yhteiseln edesauttaminen yhteisymmärryksen edistäminen ympäristössä, jssa n läsnä eri kulttuureita tai kieliä; tiseuden khtaaminen ja kunniittaminen Ystävien tai perheen seurassa välittäjänä timiminen ymmärryksen välittäminen eri kulttuurien tai kielten kanssa epämudllisessa tilanteessa timiessa Vurvaikutuksen helpttaminen vaikeissa tilanteissa tai erimielisyyksissä esim. ngelman sanallistaminen ja eri näkökulmien lähemmäs tisiaan tuminen, jännitteiden lieventäminen Mediaatistrategiat Kielellinen viestintätait Strategiat uuden knseptin selittämiseksi Aiempaan tietn viittaaminen esim. eri asiiden välisten yhteyksien esiin tuminen, kysymysten esittäminen aiemman tiedn aktivimiseksi, esimerkkien ja määritelmien antaminen Kielen mukauttaminen kielenkäytön mukauttaminen tilanteeseen esim. muuttamalla ilmaisutyyliä tai rekisteriä Mnimutkaisen tiedn siin jakaminen kmpleksisen tiedn jakaminen pienemmiksi siksi ja niiden välisten yhteyksien esittäminen Strategiat tekstin ymmärrettävyyden lisäämiseksi Tiiviin tekstin laventaminen esim. esimerkkien antaminen, tistn lisääminen, tyylin muuntelu Tekstin tiivistäminen esim. ylimääräisten sanjen ja tistn pistaminen, tärkeiden khtien krstaminen Kielelliset taidt Yleinen kielellinen saaminen 13

15 Sanastn laajuus Kielipillinen tarkkuus Sanastn hallinta Ääntäminen vuden 2001 asteikn tilalle lutiin uusi asteikk niin, että puheen ymmärrettävyyttä n paintettu enemmän; asteikssa n kiinnitetty erityistä humita siihen, ettei se vahvistaisi käsitystä natiivinkaltaisesta ääntämyksestä ideaalina siirtymiä taslta tiselle, erityisesti taslta B1 taslle B2, n sulavitettu Yleinen ääntämisen hallinta keskiössä puheen ymmärrettävyys Artikulaati äänteiden selkeys ja tarkkuus Prsdiset piirteet intnaatin, rytmin ja paintusten hallinta viestin välittämiseksi Oikeinkirjitus Ssilingvistiset taidt Ssilingvistinen tarkituksenmukaisuus Pragmaattiset taidt Justavuus Puheenvurn vaihtuminen Teeman kehittely Tekstin sidsteisuus Ilmaisun tarkkuus Puheen sujuvuus Viittmataidt Kielelliset taidt Viittmakielen repertaari mm. käytössä levien viittmien määrä, kielipillisten elementtien kuten käsimutjen ja ei-manuaalisten piirteiden tuntemus ja hallinta Viittmien tarkkuus ilmaisun yksityiskhtaisuus, tarkkuus ja kmpleksisuus Pragmaattiset taidt Viittmatekstin rakenne tekstillä tarkitetaan viittmakielissä useammasta lauseesta kstuvaa ilmaisua tiettyä tarkitusta varten, jka n esim. videitu tekstin lgisuus, argumentaati ja sidnnaisuus Knteksti ja perspektiivit klmiultteisen tilan ja ympäristön asettaminen viittmien välisten suhteiden hahmttamiseksi eri rlien ja perspektiivien ilmaiseminen esim. kehn asennlla ja ilmeillä Läsnäl ja vaikuttaminen eri tunteiden, rekisterien tai suhtautumistapjen ilmaiseminen Viittmien sujuvuus tapa, jlla viittmat liittyvät tisiinsa: rytmi ja temp, taut, sujuvuus Ssilingvistiset taidt Ssilingvistinen ja kulttuurinen repertaari 14

16 Mnikieliset ja mnikulttuuriset taidt Mnikulttuurisen repertaarin rakentaminen mm. kulttuuristen ja ssiaalisten tapjen ja merkitysten tunnistaminen ja niiden phjalta timiminen, erilaisuuksien ja samankaltaisuuksien tunnistaminen ja tulkinta, neutraali ja kriittinen arviinti Mnikielinen ymmärrys mm. avimuus ja justavuus eri kielten kanssa timiessa, samankaltaisuuksien ja erilaisuuksien tunnistaminen muiden kielten phjalta Mnikielisen repertaarin rakentaminen mm. erilaisiin tilanteisiin speutuminen, valmius käyttää eri kieliä tilanteen mukaan, kielen mukauttaminen, asiiden selittäminen eri kielillä, muiden kieltenkäytön rhkaiseminen 15

17 EVK:n taittaskuvaimien päivittämis- ja laajentamisprjekti Tässä esitetyt laajennetut taittaskuvaimet pitävät sisällään ne alkuperäiset kuvaimet, jtka julkaistiin vuden 2001 viitekehyksen luvuissa 4.4 ja 5.2. EVK:n kuvausjärjestelmän, vuden 2001 taittaskuvainten ja tämän lisäsan päivitysten ja lisäysten suhde näkyy seuraavassa taulukssa: Mudt 2001 kuvausjärjeste lmässä 2001 taittaskuvaimis sa Taittaskuvaimet päivitetty täydentävään saan Taittaskuvaimet lisätty täydentävään saan Kielen vastaanttamin en (EVK 4.4.2) Kielen tuttaminen (EVK 4.4.1) Kielellinen vurvaikutus (EVK 4.4.3) Mediaati (EVK 4.4.4) Kmpetenssit Kielellinen viestintätait (EVK 5.2) Mnikielinen ja mnikulttuurin en kmpetenssi (EVK 6.1.3) Puhuttu viesti Kirjitettu viesti Strategiat Puhuttu viesti Kirjitettu viesti Strategiat Suullinen vurvaikutus Kirjallinen vurvaikutus Strategiat Internet Teksti Käsitteet Vurvaikutus Kielelliset (ääntäminen) Pragmaattiset Ssilingvistiset Mnikulttuuriset Mnikielinen ymmärrys ja repertaari 16

18 17

19 Tiivistelmä muutksista Alla leva taulukk listaa prjektin tutksena syntyneet muutkset sekä EVK:n taittaskuvainten selitteet. Tässä julkaisussa käsiteltävät Kmmentit asiat Pre-A1 Taittas käsittää pulet A1-tassta, jka mainitaan EVK.n sassa 3.5. Kuvaimet laadittiin mm. digitaaliseen viestintään. Muutkset vuden 2001 Liitteessä 7 n lista muutksista, jtka tehtiin j lemassa leviin kuvaimiin kielellisen timinnan mutjen ja strategiden kuvaimiin vuden 2001 EVK:n kappaleessa 4 sekä kielellisen viestinnän kuvaimiin EVK:n kappaleessa 5. Muutkset C2-kuvaimiin Suurin sa liitteen 7 muutksista liittyy C2-tasn kuvaajiin, jtka livat mukana vuden 2001 julkaisussa. Tietyt melk ehdttmasti mutillut ilmaisut vat uudelleenmutillut vastaamaan paremmin C2-tasn kielenkäyttäjän/-saajan taittasa. Muutkset A1-C2-kuvaimiin Muihin kuvaimiin tehtiin hyvin vähän muutksia. Prjektissa päätettiin, ettei muutksia ryhdytä tekemään pelkästään teknlgian kehityksen vuksi (esim. viittaukset pstikrtteihin tai yleisöpuhelimiin). Ääntämisen asteikk n krvattu (ks. alhaalla). Muutksia esitettiin myös tiettyihin kuvaajiin, jtka viittaavat kielelliseen mukauttamiseen (tai sen tekemättä jättämiseen) syntyperäisten puhujien timesta, kska tästä käsitteestä n tullut kiistanalainen EVK:n julkaisun jälkeen. Plustast Plustasjen (B1+; B1.2) kuvausta n laajennettu. Liitteessä 1 ja EVK:n sissa 3.5 ja 3.6 n keskustelua plus-tasista. Ääntäminen Ääntämisen asteikka n uudistettu niin, että artikulaati ja prsdia vat enemmän keskiössä. Mediaati Näkökulma mediaatin n laajempi kuin alkuperäisessä EVKjulkaisussa. Yhteensä 19 asteikssa erityisessä keskiössä n tekstin mediaati, minkä lisäksi käsitteiden ja vurvaikutuksen mediaatille n tehty mat asteikt. Viisi meditaatistrategiille laadittua asteikka käsittelevät nimenmaan mediaatiprsessin aikana käytettäviä strategiita eikä siis mediaatiprsessiin valmistautumista. 18

20 Mnikulttuurisuus Mnikulttuurisen repertaarin rakentaminen -asteikk kuvaa mnikulttuuristen taitjen käyttöä viestintätilanteessa. Näin llen asteikssa krstetaan taitja eikä niinkään tietja tai asenteita. Asteikk n hyvin pitkälti yhdenmukainen aiemman Ssilingvistinen tarkituksenmukaisuus -asteikn kanssa, vaikka se nkin kehitetty itsenäisesti. Plurilingvaalinen Mnikielisen repertaarin rakentaminen -asteikn jkaisen kuvaimen tas vastaa kieliyhdistelmän heikmman kielen timinnallista tasa. Kielen tarkka määrittely vi lla tarpeen. Kielten määrittäminen Kun kuvaimia svelletaan käytäntöön tietyssä kntekstissa, n susiteltavaa, että kielet määritellään seuraavissa khdissa: Kielten välinen mediaati (erityisesti tekstin mediaati - asteikssa) Plurilingvistinen ymmärrys Plurilingvistisen repertaarin rakentaminen Kirjallisuus Taittaskuvaimissa n klme uutta asteikka luville teksteille ja kirjallisuudelle: Vapaa-ajan lukeminen (vain vastaanttava prsessi; kuvaimet n tettu muista EVK-phjaisista kuvaimista) Henkilökhtaisen reaktin ilmaiseminen luviin tekstiin (pinnallisempi phdinta, alemmat tast) Luvan tekstin analyysi ja kritiikki (syvällisempi phdinta, ylemmät tast) Internet Kaksi uutta asteikka seuraaviin kategriihin: Internet-keskustelu Tavitteelliset timenpiteet ja yhteistyö verkssa Mlemmat asteikt kskevat tyypillistä mnikanavaista internetinkäyttöä: mm. vastausten laatiminen tai lukeminen, suullinen reaaliaikainen vurvaikutus, chattailu (kirjitettu puhekieli), blgitekstit tai kirjalliset kmmentit keskusteluun sekä videihin, linkkeihin ym. mediaan reagiminen. Muut uudet taittaskuvaimet Seuraaviin kategriihin lutiin uudet asteikt ja kuvaimet n tettu muista EVK-phjaisista kuvaajista: Televiestintä 19

21 Tiednant Uudet kuvaimet yhteismititettu EVK-tasille Viittmakieli Rinnakkaisprjekti: Nuret ppijat Uudet taittasasteikt vat virallisesti valididut sekä yhteismititetut samalle matemaattiselle skaalalle, jta käytettiin alkuperäisen EVK:n tutkimustyössä. PrSign-prjektissa viittmakieliin svelletut EVK-taittasasteikt n merkitty ikeassa yläkulmassa -lglla. Tämän lisäksi täydentävään saan sisältyvät seitsemän erityisesti viittmakielen kmpetenssia kskevaa asteikka, jtka laadittiin sveitsiläisen kansallisen tutkimusprjektin phjalta. Kaksi Eurppalaisen kielisalkun phjalta tehtyä kuvainlajitelmaa nurille ppijille eli 7-10-vutiaiden sekä vutiaiden ikäryhmille. Tällä hetkellä nurten ppijiden kuvaimia ei le yhdistetty uusien asteikkjen kuvauksiin, mutta nurten ppijiden relevanssi n tettu humin. 20