RAPORTTI YLIOPISTON TOIMINNASTA JA TULOKSISTA

Transkriptio

1 Puolivuosiraportti 1-6 / RAPORTTI YLIOPISTON TOIMINNASTA JA TULOKSISTA SISÄLLYS Johdanto... 1 Rankingit... 2 Julkaisut... 3 Yliopisto... 3 Tiedekunnat... 3 Arvio kansallisesta julkaisutuloksesta - vuodelle 217 jaettava perusrahoitus... 4 Tutkinnot... 5 Alemmat korkeakoulututkinnot... 5 Ylemmät korkeakoulututkinnot... 7 Tohtorin tutkinnot... 9 Alumniksi rekisteröityneiden määrä JOHDANTO Raportissa esitellään Helsingin yliopiston toiminnan tuloksia puolivuosijaksolta Raportti sisältää keskeiset tunnusluvut rankingeista, julkaisuista, tutkinnoista ja alumneista. Puolivuositoteumia verrataan edellisvuoden toteutumiin ja asetettuihin tavoitteisiin sekä ennakoidaan toteutumien osuutta koko vuoden tuloksesta. Tavoitearvot ovat yliopiston strategiakauden tavoitteita. Talouskatsaus 7/216 esitellään erikseen. 1/11

2 RANKINGIT Kahdessa merkittävässä ja kansainvälisesti tunnetussa kokonaisrankingissa on tullut vuoden 216 tulokset. Shanghai-rankingissa Helsingin yliopisto paransi sijoitustaan 11 sijalla ja on nyt sijalla 56. Tärkein tuloksen parantumiseen vaikuttanut osatekijä on eniten siteerattujen tutkijoiden HiCi-indeksi. Missään osatekijöissä Helsingin yliopiston pisteet eivät heikentyneet. QS-rankingissa sijoitus oli 96, parannusta 5 sijaa. Vuonna 215 Helsingin yliopiston sijoitus putosi, koska QS otti käyttöön uuden laskentatavan. Tämän vuoksi vuosien 215 ja 216 sijoitukset eivät ole vertailukelpoisia vuoden 214 ja sitä edeltävien vuosien tulosten kanssa. Koska laskentatapa ei muuttunut tänä vuonna, kuvaa viiden sijan nousu nyt todellista Helsingin yliopiston aseman parannusta vuoteen 215 verrattuna. Helsingin yliopiston sijoitus parani erityisesti alueilla, joilla mitattiin kansainvälistä mainetta työnantajien keskuudessa, sitaatioiden määrää ja kansainvälisyyttä. Pientä laskua oli opettajien määrässä suhteessa opiskelijoihin ja ulkomaisten opiskelijoiden määrässä. Kuvio 1. Helsingin yliopiston sijoitukset rankingeissa /11

3 JULKAISUT Yliopisto Helsingin yliopiston tutkijat ja opettajat julkaisevat keskimäärin 11 5 julkaisua vuosittain. Kesä-tammikuussa 216 yliopistolle raportointiin 369 julkaisua, mikä on 32 prosenttia koko vuoden tuloksesta. Julkaisuja raportoitiin 12 prosenttia enemmän kuin edellisellä puolivuosijaksolla. Puolivuosituloksen osuus koko vuoden tuloksesta kasvoi kolme prosenttiyksikköä (taulukko 1). Tieteellisiä artikkeleita ja monografioita julkaistaan keskimäärin 7 1 vuosittain. Niitä raportointiin ssa 2645, mikä on 37 prosenttia vuosituloksesta. Muita julkaisuja (tieteelliset kirjoitukset, ammatilliset ja yleistajuiset julkaisut) raportoitiin 24 % vuosituloksesta, mikä on prosenttiyksikön enemmän kuin vuonna 215. Vuonna 216 tieteellisten julkaisujen osalta strategiakauden vuositavoite (67 julkaisua) ylittynee niin kuin aikaisempina vuosina. Samoin ylittynee kansainvälisten vertaisarvioitujen artikkelien ja monografioiden ja kansainvälisten yhteisjulkaisujen tavoitearvot (52; 26). Taulukko 1. Julkaisuraportoinnin puolivuositilanne tammi-kesäkuu , yliopisto yhteensä Julkaisut Tammi-kesäkuu % vuosituloksesta Julkaisutyypit Vuositulos, keskiarvo Tieteelliset julkaisut (A ja C) % 33 % Muut julkaisut (B, D, E) % 23 % Kaikki julkaisut yhteensä (A-E) % 29 % Tiedekunnat Lähes kaikki tiedekunnat raportoivat tieteellisiä julkaisuja 216 tammi-kesäkuussa edellisvuotta enemmän (taulukko 2). Eniten julkaisuraportointia paransivat edellisvuoteen verrattuna eläinlääketieteellinen, oikeustieteellinen, teologinen ja valtiotieteellinen tiedekunta. Taulukko 2. Tiedekuntien tieteellisten julkaisujen puolivuositilanne tammi-kesäkuu Tammi-kesäkuu Tiedekunta Vuositulos keskiarvo Tammi-kesäkuu % vuosituloksesta Bio- ja ympäristötieteellinen % 33 % Eläinlääketieteellinen % 25 % Farmasian % 43 % Humanistinen % 22 % Käyttäytymistieteellinen % 3 % Lääketieteellinen % 43 % Maatalous-metsätieteellinen % 36 % Matemaattis-luonnontieteellinen % 32 % Oikeustieteellinen % 21 % Svenska social- och kommunalhögskolan % 44 % Teologinen % 26 % Valtiotieteellinen % 25 % Tiedekuntiin kuulumattomat laitokset ja muut yksiköt % 28 % 1 Raportit on otettu Lukumäärät sisältävät julkaisut, jotka on tallennettu Tuhat-tutkimustietojärjestelmään mennessä. 2 Fysiikan tutkimuslaitoksen julkaisut ovat osa matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan julkaisutulosta. Se liitettiin tiedekuntaan erillisenä laitoksena alkaen. 3/11

4 Koko vuoden julkaisutuloksen suunnasta ei voida tehdä luotettavaa arviota, koska kaksi kolmasosaa julkaisusta ilmoitetaan tutkimustietojärjestelmään vasta vuoden vaihteessa. Julkaisujen puolivuosiraportointi otettiin käyttöön vuonna 214, minkä jälkeen puolivuosiraportoitujen julkaisujen määrä on kasvanut tasaisesti. Käytännön vakiintuminen edistää julkaisujen tarkistustyötä vuoden vaihteen tallennushuipussa ja vaikuttaa positiivisesti siihen, että OKM:n vuosiraporttiin saadaan kaikki raportoinnin piiriin kuuluvat julkaisut. Arvio kansallisesta julkaisutuloksesta - vuodelle 217 jaettava perusrahoitus Seuraava arvio kansallisesta julkaisutuloksesta 3 vuodelle 217 jaettavassa perusrahoituksessa perustuu OKM:n julkaisemaan kaikkien yliopistojen viitetietotason aineistoon OKM vahvistaa yliopistojen tulokset myöhemmin syksyllä. Alustavan arvion mukaan Helsingin yliopiston julkaisutulos on 31,64 % kansallisesta julkaisutuloksesta vuodelle 217 jaettavassa valtion perusrahoituksessa (taulukko 3). Tämä merkitsee 1,5 prosenttiyksikön nousua edellisvuoteen verrattuna ja tekee Helsingin yliopistosta parhaiten julkaisutulostaan parantaneen yliopiston. Muista yliopistoista tulostaan ovat parantaneet Tampereen yliopisto (,42 prosenttiyksikköä.), Turun yliopisto (,15) ja Oulun yliopisto (,4). Vuodelle 216 julkaisujen perusteella jaettiin rahaa yliopistoille yhteensä n. 27 M. Syy HY:n julkaisutuloksen parantumiseen on ensisijaisesti muuttuneet laskentakriteerit. Vuodesta 217 alkaen julkaisufoorumijärjestelmän korkeimpiin tasoluokkiin sijoittuvat julkaisukanavat saavat aikaisempaa suuremman painokertoimen ja vastaavasti alempiin tasoluokkiin aikaisempaa pienempää painokertoimen. Helsingin yliopistolla on aineistossa suhteellisesti enemmän julkaisufoorumin korkeimpiin tasoluokkiin kuuluvia julkaisuja kuin muilla yliopistoilla, minkä vuoksi HY:n tulos parantunut. On kuitenkin huomattava, että julkaisufoorumijärjestelmää muutettiin vuonna 215 nk. nimekepohjaisesta volyymipohjaiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että julkaisut vuodesta 215 alkaen luokitellaan eri tasoluokituksella kuin sitä vanhemmat. Muutos vaikuttaa negatiivisesti erityisesti luonnon- ja lääketieteissä, jotka muodostavat valtaosan Helsingin yliopiston julkaisutuloksesta. Täysin volyymipohjaiseksi laskenta siirtyy vuodelle 219 rahoitusta laskettaessa, jolloin volyymimuutoksesta johtuvat erot yliopistojen välillä tasoittuvat ja HY:n tulos heikkenee. Taulukko 3. Yliopistojen julkaisutuloksen osuus rahoitusmallissa, rahoitus vuosille 217, 216 ja 215 Yliopisto Rahoitus Muutos edelliseen Rahoitus Rahoitus vuodelle %-yksikköä vuodelle 216 vuodelle 215 Aalto yliopisto 11,28 % -,4 11,32 % 11,43 % Helsingin yliopisto 31,64 % 1,5 3,59 % 3,63 % Itä-Suomen yliopisto 8,95 % -,21 9,16 % 9,15 % Jyväskylän yliopisto 7,67 % -,7 7,74 % 7,73 % Taideyliopisto,24 % -,3,27 %,26 % Lapin yliopisto 1,9 % -,15 1,24 % 1,23 % Lappeenrannan teknillinen 2,4 % -,22 2,62 % 2,54 % yliopisto Oulun yliopisto 7,9 %,4 7,86 % 8,1 % Svenska handelshögskolan,7 % -,6,76 %,78 % Tampereen teknillinen 4,34 % -,51 4,85 % 4,84 % yliopisto Tampereen yliopisto 6,92 %,42 6,5 % 6,48 % Turun yliopisto 12,58 %,15 12,43 % 11,93 % Vaasan yliopisto,88 % -,2 1,8 % 1,12 % Åbo Akademi 3,4 % -,19 3,59 % 3,79 % Yhteensä 1 %, 1 % 1 % 3 Julkaisutuloksella tarkoitetaan tässä julkaisufoorumipisteiden osuutta yliopistojen rahoitusmallissa, jossa julkaisuille lasketaan kolmen vuoden keskiarvo. 4 Vuoden 217 rahoituksen julkaisuaineiston vuodet ovat ja vastaavasti 216: ja 215: /11

5 TUTKINNOT Vuoden 216 kahtena ensimmäisenä vuosineljänneksenä alempia ja ylempiä korkeakoulutukintoja on suoritettu enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan ja tohtorin tutkintoja hieman viime vuotta vähemmän. Vaikka alempia korkeakoulututkintoja on suoritettu edellisvuotta enemmän, näyttää siltä, että tutkintotavoitteesta jäädään hieman jälkeen, ellei vuoden kahtena viimeisenä vuosineljänneksenä suoriteta tavallista enemmän tutkintoja. Maisterintutkintojen osalta tavoite saavutettaneen tai päästään lähelle sitä. Vaikka tohtorintutkintoja on suoritettu viimevuotista vähemmän, tutkintotavoite ylittynee reilusti. Tutkintojen osalta raportissa on lähteenä käytetty Helsingin yliopiston raportointipalvelu Rapoa. Raportit on otettu , joten luvuissa on mukana kaikki seurantajaksolla suoritetut tutkinnot, jotka on kirjattu Oodiin viimeistään Kuvio 2. Suoritetut tutkinnot neljännesvuosittain Alemmat tutkinnot Ylemmät tutkinnot Tohtorin tutkinnot tammi-maaliskuu huhti-kesäkuu tammi-maaliskuu huhti-kesäkuu tammi-maaliskuu huhti-kesäkuu heinä-syyskuu loka-joulukuu heinä-syyskuu loka-joulukuu heinä-syyskuu loka-joulukuu Alemmat korkeakoulututkinnot Vuonna 216 alempia korkeakoulututkintoja on suoritettu kahtena ensimmäisenä vuosineljänneksenä vähän enemmän kuin samaan aikaan neljänä edellisenä vuotena (kuvio 3). Helsingin yliopiston ja OKM:n välisessä sopimuksessa alempien korkeakoulututkintojen tavoitteeksi kaudelle on sovittu 3 tutkintoa vuodessa. 5 Alempien korkeakoulututkintojen tavoitteesta on kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana saavutettu 61 prosenttia. Tavoitteen saavuttamisessa on tiedekuntakohtaisia eroja (kuvio 4, taulukko 4). Suoritettujen alempien korkeakoulututkintojen määrä on kasvanut edellisvuodesta lukumäärällisesti eniten maatalous-metsätieteellisessä ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Suhteessa tiedekunnalle asetettuun tavoitteeseen kasvua on tapahtunut eniten Svenska social- och kommunalhögskolanissa (SSKH) ja teologisessa tiedekunnassa. Ne ovat jo toisen vuosineljänneksen jälkeen lähellä tiedekuntakohtaista vuositavoitetta (kuvio 4, taulukko 4). Vuonna 215 alempia korkeakoulututkintoja suoritettiin 2825, joka on 94 prosenttia tavoitteesta, ja toisen vuosineljänneksen jälkeen alempia korkeakoulututkintoja oli suoritettu 58 % tavoitteesta. Jos alempia korkeakoulututkintoja suoritetaan loppuvuodesta saman verran kuin vuonna 215, yliopistotasolla tutkintotavoitteesta saavutetaan 97 %. Kolmen edellisen vuoden loppuvuoden (3 ja 4 vuosineljännes) valmistumismäärien keskiarvojen perusteella on todennäköistä, että SSKH ja teologinen tiedekunta, jotka ovat jo toisen vuosineljänneksen jälkeen lähellä tiedekuntakohtaista vuositavoitetta, sekä eläinlääketieteellinen ja maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ylittävät tavoitteensa reilusti. Valtiotieteellinen tiedekunta päässee hyvin lähelle tavoitettaan. Yliopistotasolla tutkintotavoitteesta saavutetaan 94 %. 5 Alempien korkeakoulututkintojen tavoitteet on sovittu OKM:n kanssa ilman koulutusaloittaisia lukuja, mutta Helsingin yliopisto on sopinut tiedekuntakohtaiset tutkintotavoitteet myös alemmille korkeakoulututkinnoille. 5/11

6 Kuvio 3. Alemmat korkeakoulututkinnot neljännesvuosittain tammi-maaliskuu huhti-kesäkuu heinä-syyskuu loka-joulukuu Kuvio 4. Vuonna 216 tammi-kesäkuussa suoritettujen alempien korkeakoulututkintojen osuus tutkintotavoitteesta tiedekunnittain SSKH Teologinen Eläinlääketieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Valtiotieteellinen Farmasian Koko yliopisto Humanistinen Matemaattis-luonnontieteellinen Käyttäytymistieteellinen Oikeustieteellinen Bio- ja ympäristötieteellinen 69% 68% 68% 66% 61% 58% 58% 53% 53% 43% 83% 97% % 2% 4% 6% 8% 1% Taulukko 4. Vuonna 216 tammi-kesäkuussa suoritettujen alempien korkeakoulututkintojen osuus kauden tutkintotavoitteesta tiedekunnittain Tiedekunta (%) tavoitteesta (%) tavoitteesta Tavoite kaudelle Teologinen tiedekunta 18 6 % % 18 Oikeustieteellinen tiedekunta % % 27 Humanistinen tiedekunta % % 57 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta % % 4 Farmasian tiedekunta % % 15 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta % % 155 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta % % 522 Valtiotieteellinen tiedekunta % % 36 SSKH % % 65 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta % % 264 Eläinlääketieteellinen tiedekunta % % 64 Koko yliopisto % % 3 6/11

7 Ylemmät korkeakoulututkinnot Vuonna 216 ylempiä korkeakoulututkintoja on kahtena ensimmäisenä vuosineljänneksenä suoritettu enemmän kuin samaan aikaan neljänä edellisenä vuotena (kuvio 5). OKM:n kanssa on sovittu ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteista koulutusalakohtaisesti. Ylempien korkeakoulututkintojen koulutusaloittaisten tavoitteiden yhteenlaskettu summa on 2762 tutkintoa vuodessa. Toisen vuosineljänneksen jälkeen tavoitteesta on saavutettu 65 prosenttia. Tiedekuntien ja koulutusalojen välillä on eroja siinä kuinka paljon tavoitteesta on saavutettu (kuvio 6, taulukko 5). Suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen määrä on kasvanut edellisvuodesta lukumäärällisesti eniten humanistisessa ja maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Suhteessa tiedekunnalle asetettuun tavoitteeseen kasvua on tapahtunut eniten eläinlääketieteellisessä ja humanistisessa tiedekunnassa. Eläinlääketieteellinen tiedekunta on jo ylittänyt koko vuodelle asetetun tutkintotavoitteen (kuvio 6, taulukko 5). Vuonna 215 ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin 2692, joka on 97 prosenttia tavoitteesta, toisen vuosineljänneksen jälkeen ylempiä korkeakoulututkintoja oli suoritettu 61 % tavoitteesta. Jos ylempiä korkeakoulututkintoja suoritetaan loppuvuodesta saman verran kuin vuonna 215, yliopistotasolla tutkintotavoite saavutetaan, jopa hieman ylitetään (12 %). Kolmen edellisen vuoden loppuvuoden (3 ja 4 vuosineljännes) valmistumismäärien keskiarvojen perusteella on todennäköistä, että eläinlääketieteellisen tiedekunnan lisäksi valtiotieteellinen tiedekunta ylittää reilusti tutkintotavoitteensa. Myös humanistinen, maatalous-metsätieteellinen, oikeustieteellinen ja teologinen tiedekunta saavuttanevat tutkintotavoitteensa. Lääketieteellisessä tiedekunnassa on kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana saavutettu tutkintotavoitteesta 81 %. Kolmen edellisen vuoden perusteella lääketieteellisessä tiedekunnassa valmistuminen on voimakkaasti keskittynyt kahteen ensimmäiseen vuosineljännekseen ja alkuvuoden suuresta valmistumismäärästä huolimatta tavoitteesta jäätäneen hieman jälkeen. Yliopistotasolla tutkintotavoite saavutetaan. Kuvio 5. Ylemmät korkeakoulututkinnot neljännesvuosittain tammi-maaliskuu huhti-kesäkuu heinä-syyskuu loka-joulukuu /11

8 Kuvio 6. Vuonna 216 tammi-kesäkuussa suoritettujen ylempien korkeakoulutukintojen osuus tutkintotavoitteesta tiedekunnittain Eläinlääketieteellinen Lääketieteellinen Valtiotieteellinen Humanistinen Koko yliopisto Teologinen Maatalous-metsätieteellinen Oikeustieteellinen Matemaattis-luonnontieteellinen Farmasian Käyttäytymistieteellinen Bio- ja ympäristötieteellinen 81% 8% 72% 65% 65% 61% 61% 55% 54% 51% 48% 129% % 2% 4% 6% 8% 1% 12% 14% Taulukko 5. Vuonna 216 tammi-kesäkuussa suoritettujen ylempien korkeakoulututkintojen osuus kauden tutkintotavoitteesta tiedekunnittain ja koulutusaloittain Tiedekunta/ koulutusala (%) tavoitteesta (%) tavoitteesta Tavoite kaudelle Teologinen tiedekunta % % 16 Oikeustieteellinen tiedekunta % % 265 Lääketieteellinen tiedekunta % % 193 Lääketieteellinen % % 14 Hammaslääketieteellinen % % 45 Luonnontieteellinen 4 5 % % 8 Humanistinen tiedekunta % % 497 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta % % 35 Farmasian tiedekunta % % 5 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta % % 147 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta % % 433 Kasvatustieteellinen % % 34 Humanistinen 2 53 % % 38 Psykologia 4 73 % 4 73 % 55 Valtiotieteellinen tiedekunta 28 8 % % 35 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta % % 255 Eläinlääketieteellinen tiedekunta % % 62 Koko yliopisto % % /11

9 Tohtorin tutkinnot Vuonna 216 tohtorin tutkintoja on suoritettu kahtena ensimmäisenä vuosineljänneksenä hieman vähemmän kuin vuonna 215 samaan aikaan (kuvio 7). OKM:n kanssa on sovittu tohtorin tutkintojen tavoitteeksi 445 tutkintoa vuodessa. 6 Yliopisto on sopinut tiedekuntien kesken tiedekunta- ja koulutusalakohtaisista tavoitteista. Toisen vuosineljänneksen jälkeen kokonaistavoitteesta on saavutettu 63 prosenttia. Tiedekuntien ja koulutusalojen välillä on eroja siinä kuinka paljon tavoitteesta on saavutettu (kuvio 8, taulukko 6). Suoritettujen tohtorin tutkintojen määrä on kasvanut edellisvuodesta sekä lukumäärällisesti että suhteessa tiedekunnalle asetettuun tavoitteeseen nähden eniten käyttäytymistieteellisessä ja maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ja farmasian tiedekunta ovat jo toisen vuosineljänneksen jälkeen lähellä tiedekuntakohtaista vuositavoitetta (kuvio 8, taulukko 6). Viime vuonna tohtorin tutkintoja suoritettiin 529, joka on 119 prosenttia tavoitteesta, toisen vuosineljänneksen jälkeen tohtorin tutkintoja oli suoritettu 65 % tavoitteesta. Jos tohtorin tutkintoja suoritetaan loppuvuodesta saman verran kuin vuonna 215, yliopistotasolla tutkintotavoite saavutetaan, jopa ylitetään (117 %). Kolmen edellisen vuoden loppuvuoden (3 ja 4 vuosineljännes) valmistumismäärien keskiarvojen perusteella on todennäköistä, että suurin osa tiedekunnista saavuttaa tutkintotavoitteensa. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta ja farmasian tiedekunta ovat jo toisen vuosineljänneksen jälkeen lähellä tiedekuntakohtaista vuositavoitetta ja todennäköisesti ylittävät tavoitteensa reilusti. Myös bio- ja ympäristötieteellinen, humanistinen, maatalous-metsätieteellinen ja matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ylittävät tavoitteensa reilusti. Eläinlääketieteellinen tiedekunta ja lääketieteellinen tiedekunta saavuttanevat tavoitteensa. Yliopistotasolla tavoite ylittyy 16 %. Kuvio 7. Tohtorin tutkinnot neljännesvuosittain tammi-maaliskuu huhti-kesäkuu heinä-syyskuu loka-joulukuu Tohtorin tutkintojen tavoitteet on sovittu OKM:n kanssa ilman koulutusaloittaisia lukuja, mutta Helsingin yliopisto on sopinut tiedekuntakohtaiset tutkintotavoitteet myös tohtorin tutkinnoille. 9/11

10 Kuvio 8. Vuonna 216 tammi-kesäkuussa suoritettujen tohtorintukintojen osuus tutkintotavoitteesta tiedekunnittain Käyttäytymistieteellinen 92% Farmasian Maatalous-metsätieteellinen Matemaattis-luonnontieteellinen Bio- ja ympäristötieteellinen Humanistinen Koko yliopisto Valtiotieteellinen Lääketieteellinen Eläinlääketieteellinen 8% 74% 7% 69% 67% 63% 58% 5% 5% Oikeustieteellinen Teologinen 38% 33% % 2% 4% 6% 8% 1% Taulukko 6. Vuonna 216 tammi-kesäkuussa suoritettujen tohtorin tutkintojen osuus kauden tutkintotavoitteesta tiedekunnittain ja koulutusaloittain Tiedekunta ja koulutusala (%) tavoitteesta (%) tavoitteesta Tavoite kaudelle Teologinen tiedekunta 4 27 % 5 33 % 15 Oikeustieteellinen tiedekunta % 6 38 % 16 Lääketieteellinen tiedekunta % 52 5 % 13 Lääketieteellinen % % 95 Hammaslääketieteellinen 2 25 % 4 5 % 8 Humanistinen tiedekunta % % 52 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta % 45 7 % 64 Farmasian tiedekunta 1 1 % 8 8 % 1 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta % % 55 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta % % 36 Kasvatustieteellinen 12 5 % % 24 Humanistinen % % 1 Psykologia 7 64 % 4 36 % 11 Valtiotieteellinen tiedekunta % % 43 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta % % 35 Eläinlääketieteellinen tiedekunta % 8 5 % 16 Koko yliopisto % % 445 1/11

11 ALUMNIKSI REKISTERÖITYNEIDEN MÄÄRÄ Luvut sisältävät Alumnikampukselle rekisteröityneiden ja Helsingin yliopiston Alumniyhdistykseen liittyneiden alumnien määrät. Vuoden 216 ensimmäinen puolivuositarkastelu tilastoihin liittyen on tehty Taulukko 7. Tavoitetut alumnit tiedekunnittain Tavoite Tavoitteesta Tiedekunta saavutettu % Bio- ja ympäristötieteellinen % Eläinlääketieteellinen % Farmasia % Humanistinen % Käyttäytymistieteellinen % Lääketieteellinen % Maatalous-metsätieteellinen % Matemaattis-luonnontieteellinen % Oikeustieteellinen % Social- och kommunalhögskolan Teologinen % Valtiotieteellinen % Yhteensä % Alumnien määrällinen tavoite strategiakaudelle eli 4 alumnin tavoittaminen jatkui haastavana. Alkuvuonna 215 tavoitettujen alumnien määrä kasvoi noin kolmella tuhannella edellisvuoteen verrattuna. Alumniyhdistyksen jäsenmaksun maksaneita oli yhteensä 678. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla toteutettiin alumnitoiminnan yksi päätapahtumista, Alumnipäivä Alumnipäivän ohjelma sisälsi Venäjä-aamukahvit, avoimia tiedeluentoja, Science Slamin, Kuka kelpaa suomalaiseksi? -seminaarin, Yliopistomuseon kierroksia ja alennettuja alumnikierroksia Observatoriossa. Lisäksi Vuoden Alumni Tuomari Nurmio luennoi Kalevalasta ja konsertoi Dumari ja Spuget -kokoonpanossaan Le Bonkissa. Alumnikampuslaisten uutiskirje Alumniliekki uudistui ulkoasultaan ja sai nimekseen ThinkLetter Alumni. Uutiskirjeen julkaisumäärää lisättiin vuositasolla 1 suomen-/ruotsinkieliseen uutiskirjeeseen. Uutiskirjetuotanto käynnistettiin myös englanninkielisenä versiona, kuuden kappaleen verran vuosittain. Alumnikampuksen tueksi valittua alumniverkkoympäristöä Helsinki Alumni Connect- pilotointia jatkettiin alumnikäytössä edelleen. Verkkoympäristön kautta on mahdollista tuottaa vahva, sosiaalista mediaa hyödyntävä toiminta-alustan alumnitoiminnan tueksi. Samalla sen kautta on mahdollista lisätä alumnin omaa aktiivisuutta ja sisällöntuotantoa. Alumnitoiminnan ja varanhankinnan yhteistyön kehittämistä jatkettiin mm. Lahjoita tänään- ja Rahastojen juhla- tapahtumien yhteydessä sekä tiedekuntakohtaisten alumnitilaisuuksien kautta. Lisäksi vuorovaikutusta alumnien ja opiskelijoiden kanssa edistettiin toteuttamalla Coach Cafe-mentorointitapahtumia ja osallistumalla mm. alakohtaisiin tilaisuuksiin, kuten Lääkäripäiville. Niin ikään käynnistettiin syksyn kirjamessujen yhteydessä olevan Tiedetori- tapahtuman suunnittelu ja osallistuttiin CASE Nordic- tapahtumaan Helsingissä. Helsingin yliopiston alumniyhdistyksen alkuvuoden toimintaan osallistui 2172 alumnia. Ikäjakaumaltaan suuri osa oli 45 vuotiaita tai vanhempia. Tapahtumatarjontaan kuului niin tieteellisiä luentoja, matkoja, liikuntaa, after work-tilaisuuksia, kirjallisuuspiirejä kuin kulttuuritreffejäkin. Yhdistyksen jäsenet tekivät yhteensä 426 tuntia akateemista vapaaehtoistyötä. Uusien toimintamuotojen osalta keskeisimpiä olivat uusi paikallisklubin Pekingissä, jäsenhankkijan ja tiedottajan palkkaaminen sekä Alumni Engagement Scoren soveltaminen aktiivisten alumninen tunnistamiseksi. 7 Sisältää myös ne, joilla ei ole koulutustietoa merkittynä. 11/11