Rehtorin palaute tiedekunnille vuoden 2009 toiminnasta

Transkriptio

1 Muistio Rehtorin palaute tiedekunnille vuoden 29 toiminnasta Periaatteet Helsingin yliopisto laatii sisäiseen käyttöönsä palautteen tiedekunnille. Palautteen laatimiseen käytetty aineisto on lueteltu alla. Tiedekuntien seurantaraportit (tietovarasto) o Numeerinen osuus (tunnusluvut ja indikaattorit) o Sanallinen osuus (dekaanien ja erillisten laitosten johtajien analyysit tavoitteiden toteutumisesta) KOTA tilastot, HY:n tilastot, Henkilöstöosasto ja Taloussuunnittelu Tilinpäätös ja toimintakertomus 29. Palaute jakautuu kahteen osaan, kaikille yhteiseen ja tiedekuntakohtaiseen osuuteen. Seurantaraportin numeeriseen osuuteen sisältyvät aineistot, joille on asetettu määrällisiä tavoitteita. Palautteessa korostuu tämän vuoksi koulutuksen tunnuslukuihin perustuva analyysi, kun taas tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen osuudet jäävät niukoiksi. Palautteessa arvioidaan tutkimuksen osalta tiedekunnittain julkaisujen määrää, täydentävän rahoituksen määrää sekä tohtorintutkintojen määrää. Yleisiä havaintoja Vuotta 29 leimasi valmistautuminen uuden yliopistolain voimaantuloon vuoden 21 alusta. Valmistautumiseen käytettiin merkittävästi resursseja ja uudistuksesta käytiin ajoittain vilkasta keskustelua. Yliopiston johtamisjärjestelmää, johon kuuluvat toiminnanohjaus ja laadunhallinta, on kehitetty yliopistouudistuksen yhteydessä muun muassa yhdenmukaistamalla prosessia ja toimintatapoja sekä kehittämällä työnjakoa. Johtajan vastuiden selkiyttämisellä ja mahdollisuudella sitoutua tulosyksikön johtamiseen entistä paremmin, pyrittiin toiminnan ja talouden suunnittelun ja hallinnan jäntevöitymiseen sekä työnjaon ja laadunhallinnan vahvistumiseen. Tavoitteen mukaisia toimia kehitettiin kaikissa tiedekunnissa suunnitelman mukaisesti. Toiminnanohjausprosessissa toiminta kytkettiin entistä selkeämmin yksiköiden oman tavoitteenasettelun kautta talouteen, minkä toteutumista seurataan jatkuvasti vuoden varrella muun muassa tunnuslukujen avulla. Laadunhallintaa on kehitetty laatimalla arviointisuunnitelma, kehittämällä indikaattoreita ja palautejärjestelmää sekä kytkemällä laadunhallinta entistä kiinteämmin osaksi uudistunutta toiminnanohjausta. Strategisten indikaattoreiden avulla yliopisto seuraa yksiköiden tuloksellisuutta. Tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen kansainvälinen arviointi toteutetaan vuosina Vuoden 29 aikana valmistuivat sekä yliopiston strategia että sitä täydentävät viisi toimenpideohjelmaa: Tutkimuspoliittinen toimenpideohjelma Opetuksen ja opintojen toimenpideohjelma Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimenpideohjelma Henkilöstöpoliittinen ohjelma sekä Johtamisen ja tukitoimien toimenpideohjelma. Toimenpideohjelmiin perustuen tiedekunnat, erilliset laitokset ja keskushallinto valmistelivat ohjelmansa sekä laitokset ja keskushallinnon toimialat toimintasuunnitelmansa. Vuonna 28 hyväksytyssä laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnissa esitetyt kehittämissuositukset on otettu huomioon strategiaasiakirjoissa, ja niiden toteutumista seurataan. Samoin seurataan vuonna 28 valmistuneen opetuksen johtamisen arvioinnin suositusten toteutumista. Alempien korkeakoulututkintojen osalta asetetut tutkintotavoitteet saavutettiin. Ylempien korkeakoulututkintojen määrä laski useimmilla koulutusaloilla huomattavasti aiempiin vuosiin verrattuna. Laskua osattiin odottaa erityisesti niillä aloilla, joilla edellisenä vuonna tutkinnonuudistuksen siirtymäajan päättymisen seurauksena valmistuneiden määrä oli poikkeuksellisen suuri. Tiedekuntien on 1

2 huolehdittava siitä, että notkahdus rajoittuu vuoteen 29, eikä jää pitkäaikaisemmaksi. Koko kolmivuotisjakson tarkastelu osoittaa, että tutkintoja suoritettiin keskimäärin tutkintotavoitteiden mukaisesti lähes kaikilla aloilla. Tohtorintutkintojen kokonaismäärä on vuosina vakiintunut noin 45 tutkintoon vuodessa. Huolimatta siitä, että tohtorintutkintoa opiskelevien määrä suhteessa suoritettujen tutkintojen määrään on pienentynyt koko yliopiston tasolla vuosina 27-29, on suoritettujen tutkintojen määrä pysynyt vuosittain suunnilleen samalla tasolla. Tohtoriopiskelijoiden määrän kehitykseen on vaikuttanut muun muassa se, että jatko-opiskelijoiden valintaan ja ohjaukseen on konsistorin jatkotutkintolinjausten mukaisesti kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Kahdessa Suomen Akatemian kansallisessa tutkimuksen huippuyksikköohjelmassa on kaikkiaan 39 huippuyksikköä. Näistä 26 toimii joko suoraan Helsingin yliopiston alaisuudessa tai koostuu osittain Helsingin yliopiston tutkijoista. Ulkopuolinen rahoitus on kasvanut edelleen ja oli vuonna 29 yli 2 milj. euroa. Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on pysynyt ennallaan ja oli 37 % kokonaisrahoituksesta. Tutkimuksen painoalojen määrittely ja kehittäminen on käynnistetty. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen osalta on edetty määrittelemällä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimenpiteet vuosiksi sekä panostettu alumnitoimintaan ja varainhankintaan. Lisäksi yvv - johtamisjärjestelmän kehittäminen on aloitettu. Työilmapiirikartoitus tehtiin ensimmäistä kertaa koko yliopiston henkilöstön kattavana. Määräaikaisten palvelussuhteiden karsiminen eteni myönteisesti. Yliopiston sisäinen palvelukeskusverkosto on saatu valmiiksi. Palvelukuvauksilla on pyritty selkeyttämään palvelukokonaisuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Työnjakoa yksiköiden ja keskushallinnon välillä on selkeytetty. Tutkimus ja tohtorikoulutus Tieteelliset julkaisut / opetus- ja tutkimushenkilöstön tekemät henkilötyövuodet (pl. sivutoiminen tuntiopetus ja tohtorikoulutettavat) vuosina Tiedekunta Teologinen 2,7 2,9 2,6 2,7 2,6 Oikeustieteellinen 2,2 1,8 2,6 1,4 2,6 Lääketieteellinen 4,3 4,9 4,8 6,1 4,8 Humanistinen 2,3 1,9 2,5 3,4 2,1 Matemaattis-luonnontieteellinen 1,6 2,1 2,3 2,9 2,4 Farmasia,8 1,2 1,2 1,4 1,6 Biotieteellinen 1,3 1,3 1,3 1,3 1,6 Käyttäytymistieteellinen 1,4 1,4 1,5 1,6 2, Valtiotieteellinen 1,8 2, 2,8 2,6 2,5 Maatalous-metsätieteellinen 1,4 1,9 1,7 2,8 1,8 Eläinlääketieteellinen 1,2 1,3 1,3 1,7 1,6 Yhteensä 2,1 2,3 2,5 3, 2,6 Tieteelliset julkaisut, Suomessa ja ulkomailla julkaistut (KOTA luokat A1, B1, B2): Monografiat (erillisteokset)=kustannetut tieteelliset erillisteokset Artikkelit, referoiduissa aikakauslehdissä Artikkelit, kokoomateoksissa tai kongressijulkaisuissa. Yllämainittua julkaisujoukkoa on käytetty myös tiedekuntien julkaisut/htv:t -kuvaajissa. Tieteellisten julkaisujen määrä suhteessa opetus- ja tutkimushenkilökuntaan on kasvanut useimmilla aloilla vuodesta 25 vuoteen 28. Näinä vuosina julkaisuaktiivisuus on kohonnut kahdeksassa tiedekunnassa ja sama lisäys on tapahtunut vuodesta 27 vuoteen 28. Vuosi 29 on puolestaan merkinnyt laskevaa trendiä, jolloin julkaisuaktiivisuus on laskenut seitsemässä ja noussut neljässä tiedekunnassa. On merkillepantavaa, että heikoimman julkaisuaktiivisuuden tiedekunnissa (oikeustieteellinen, farmasia, biotieteellinen, eläinlääketieteellinen) tulos on parantunut eniten suhteessa edelliseen vuoteen. Julkaisuaktiivisuus on puolestaan laskenut eniten lääketieteellisessä, humanistisessa ja maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa. On syytä epäillä, että kuvatut tulokset eivät vastaa todellisuutta KOTAan rekisteröimättä jääneiden tietojen vuoksi. Uuden TUHAT järjestelmän käyttöönoton myötä tilanteen tulisi korjaantua. Koko yliopiston tasolla julkaisuaktiivisuus on laskenut vuodesta 28 vuoteen 29 noin,4 yksikköä. 2

3 Kolmen viimeisen vuoden aikana tohtorintutkintojen määrä suhteessa professorien määrään on pysynyt jokseenkin ennallaan koko yliopiston tasolla. Määrä vaihtelee vuosittain useilla aloilla ja tunnusluvuissa on huomattavia alakohtaisia eroja. Tohtorintutkinnot / professorit (kokonaisrahoitteiset htv:t) vuosina Tohtorintutkinnot Tavoite Tohtorintutkinnot / professori Tiedekunta Teologinen ,6,9,7,8 Oikeustieteellinen ,4,4,4,4 Lääketieteellinen ,3 1,2 1,5 1,5 Humanistinen ,4,7,7,7 Matemaattis-luonnontieteellinen ,9 1,9,9 Farmasian ,8,6 1,2,7 Biotieteellinen ,9 2,8 2,3 2,2 Käyttäytymistieteellinen ,9,9,6 1 Valtiotieteellinen ,7 1,1 1,9 Maatalous-metsätieteellinen ,6,6,8,6 Eläinlääketieteellinen ,6,3,8,3 Yhteensä ,8,9,9,9 Tohtorikoulutettavien määrä suhteessa suoritettujen tutkintojen määrään on vähentynyt yliopistossa. Tämän perusteella tohtorikoulutuksen läpäisy näyttää parantuneen kolmen viime vuoden kuluessa. Tähän ovat vaikuttaneet osaltaan vuonna 27 käynnistynyt jatko-opiskelijoiden rekisteriseuranta ja muun muassa konsistorin jatkotutkintolinjausten (26) suuntainen jatko-opiskelijavalintojen kehittäminen. Koulutus Tutkinnonuudistuksen siirtymäajan päättyminen tuotti odotetusti Helsingin yliopistossa merkittävän tutkintopiikin ja sitä seuraavan vajeen tutkintojen määrissä. Vuonna 28 yliopistossa suoritettiin yhteensä ylempää korkeakoulututkintoa ja vuonna 29 yhteensä 61. Kaudelle ylempien tutkintojen tavoitteeksi oli sovittu opetusministeriön kanssa tutkintoa vuodessa. Lääketieteellisessä ja eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tutkinnonuudistuksen siirtymäkausi päättyy vasta kesällä 21, joten näissä tiedekunnissa ei ole näkynyt tällaista vaihtelua tutkintomäärissä. Tohtorintutkintojen ja ylempien korkeakoulututkintojen t ja tavoitteet on esitetty tiedekuntakohtaisessa palautteessa. Vuonna 29 tiedekunnissa suoritettiin jo huomattava määrä alempia korkeakoulututkintoja. Vuosi 28 oli näiden tutkintojen osalta poikkeuksellinen tutkinnonuudistuksen takia. Tätä aiempina vuosina alempia tutkintoja suoritettiin kokoajan jonkin verran nouseva määrä. Helsingin yliopistossa vuosina suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot Tiedekunta Teologinen Oikeustieteellinen Lääketieteellinen Humanistinen Matemaattis-luonnontieteellinen Farmasian Biotieteellinen Käyttäytymistieteellinen Valtiotieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Eläinlääketieteellinen Koko yliopisto Vuodesta 29 alkaen alempien korkeakoulututkintojen valmistumista voidaan alkaa seurata myös osana ylempien korkeakoulututkintojen valmistumisen ennustamista. Alemmille korkeakoulututkinnoille on asetettu alakohtaiset tavoitteet vasta kaudelle Ne ovat useimpien tiedekuntien kohdalla hieman korkeammat kuin ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteet. Lääketieteellisen tiedekunnan koulutusaloilla ei ole käytössä alempaa korkeakoulututkintoa. Farmasiassa ja lastentarhanopettajien koulutuksessa tutkinnonsuoritusoikeus annetaan vain alempaan korkeakoulututkintoon, jolloin näistä opiskelijoista vain osa 3

4 jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon. Biotieteellisessä ja maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa kandidaatin tutkinnon toteutumat vuonna 29 ovat erityisen alhaiset verrattuna maisterin tutkinnon tavoitteisiin. Suoraan maisteriohjelmiin otettavien opiskelijoiden vaikutus tuleviin tutkintomääriin pitää ottaa huomioon. Silti näissä tiedekunnissa kannattaa tarkistaa, mistä alhainen kandituotanto johtuu. Yksi syy voi olla käytäntö, että alemman tutkinnon ottaminen venyy lähelle maisterin tutkinnon valmistumista. Kansainvälisen oppimisympäristön osalta yliopisto on asettanut seuraavat määrälliset tavoitteet strategiakaudelle ja saavuttanut seuraavat t: Tavoite Toteuma Toteuma Toteuma Saapuvat (alempi ja ylempi korkeakoulututkinto) Lähtevät (alempi ja ylempi korkeakoulututkinto) % ulkomaalaisia (alempi ja ylempi korkeakoulututkinto) % ulkomaalaisia (tohtorintutkinto) Englanninkieliset maisterikoulutuskokonaisuudet Vuonna 29 tiedekunnat jatkoivat määrätietoista työtä kansainvälisen oppimisympäristön rakentamiseksi. Opiskelijavaihdossa kasvoivat sekä saapuvien että lähtevien opiskelijoiden määrät. Myös kansainvälisten tohtorikoulutettavien määrä kasvoi. Englanninkielisten maisterikoulutuskokonaisuuksien on saavutettu. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrässä on edetty liian hitaasti kohti tta. Ruotsinkielisten opiskelijoiden määrän kehitys on ollut yliopistossa suotuisaa. Hakeneiden, hyväksyttyjen, opiskelupaikan vastaanottaneiden ja kirjoittautuiden määrät ovat lisääntyneet vuosittain: Kokeisiin Opiskelupaikan Hakeneet Hyväksytyt Kirjoittautuneet osallistuneet vastaanottaneet Vuosi hakemuksia hakijoita joista joista joista joista joista yht. yht. yht. läsnä poissa yht. yht. yht. naisia naisia naisia naisia naisia Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimintamallien kehittäminen Kaikki tiedekunnat ovat tuottaneet ohjelmiensa kautta yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen liittyvät linjaukset ja suunnitelmat yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämiseksi. Linjaukset ja suunnitelmat ovat Helsingin yliopiston yhteisten yvv-kehittämislinjausten mukaisia. Yliopistotasolla kolme keskeistä linjausta liittyvät kansallisen ja globaalin yhteiskuntavastuun vahvistamiseen, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen johtamiseen sekä kumppanuuksien vahvistamiseen. YVV-toimintamallien kehittämiseen liittyvänä toimenpiteenä vuonna 29 on kehitetty erityisesti yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen johtamista. Kaikissa tiedekunnissa on selkeytetty yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vastuita koskevaa työnjakoa. Lähes jokaisessa tiedekunnassa on nimetty varadekaani, jonka vastuulla on yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Tämän lisäksi alumnitoiminnan ja varainhankinnan vahvistaminen osana yvv-johtamisjärjestelmää sekä kumppanuuksia on useimmissa tiedekunnissa työn alla. Yhteiskuntavastuun vahvistamisesta, yhteiskunnallisen näkyvyyden lisäämisestä sekä strategisista kumppanuutta edistävistä toimista raportoivat lähes kaikki tiedekunnat. Nämä asiat vaativat kuitenkin jatkossa yvv-painoalojen entistä selkeämpää tunnistamista ja priorisointia sekä yvv-toiminnan realistista suhteuttamista olemassa oleviin resursseihin. 4

5 Henkilöstö Koko vuosi 29 oli henkilöstön kannalta haasteellinen. Valmistautuminen uuteen yliopistoon aiheutti monessa yksikössä ylimääräistä työtä. Tämä koski erityisesti niitä tiedekuntia, joissa tehtiin suuria rakenteellisia muutoksia. Työ toteutui ennalta arvioitua joustavammin ja nopealla aikataululla. Syksyllä laadituista tiedekuntien ja yksiköiden ohjelmista voi havaita, että uusi henkilöstöpoliittinen ohjelma on varsin hyvin tunnettu ja sen tavoitteisiin ollaan sitoutuneita. Eräitä keskeisiä henkilöstöpoliittisen ohjelman sisältämiä asioita ovat henkilöstösuunnitelma ja siihen perustuva laadukas rekrytointi. Näihin tiedekuntien ja muiden yksiköiden on syytä paneutua erityisellä huolella. Henkilöstösuunnitelmat kaipaavat konkreettisuutta ja ne tulee tehdä tulevaisuutta ennakoiden ja painoalat huomioiden, tavoitteena resurssien tarkoituksenmukainen käyttö ja yksikön toiminnan kannalta paras mahdollinen henkilöstörakenne. Yliopistossa on toteutettu työhyvinvointikyselyjä vuodesta 26. Vuoden 29 lopussa kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa koko yliopiston henkilöstön kattavana. Kyselyn tulokset on analysoitu koko yliopiston keskiarvolukujen lisäksi myös tiedekunnittain ja erillislaitoksittain. Tarkasteltaessa yliopistotason keskiarvolukuja merkittävätkin erot voivat tasoittua. Sen sijaan tarkasteltaessa tuloksia tiedekunnittain ja erillislaitoksittain saadaan arvokasta tietoa siitä, mitkä asiat koetaan ko. yksikössä positiivisina tai negatiivisina verrattuna koko yliopiston tuloksiin. Työilmapiiri koettiin yleisesti kaikkialla melko hyväksi. Palkkakehitys on ollut yliopistossa viime vuosina varsin nopeaa, mutta kyselyssä palkkaukseen oltiin vielä jossain määrin tyytymättömiä. Tältä osin ei ollut havaittavissa merkittäviä yksikkökohtaisia eroja. Sen sijaan tarkasteltaessa johtamista ja esimiestyötä voidaan havaita selkeitä eroja eri yksiköiden välillä. Joissakin yksiköissä tämä työhyvinvoinnin osa-alue on koettu hyvinkin positiivisena, toisissa taas enemmän negatiivisena. Johtaminen ja esimiestyö ovatkin niitä osa-alueita, joihin kaikkialla on jatkuvasti syytä kiinnittää huomiota. Yliopisto tarjoaa keskitetysti näihin alueisiin liittyvää koulutusta, jota kannattaa hyödyntää. Yliopistossa on painotettu kehityskeskustelujen käymistä osana hyvää henkilöstöjohtamista. Henkilöstön antamista vastauksista ilmenee, että kehityskeskusteluja ei kuitenkaan käydä kattavasti koko yliopiston tasolla. Tältä osin on vielä parantamisen varaa. Varsinkin nyt, kun uuden työehtosopimuksen mukaisesti siirrytään käytäntöön, jossa palkkausjärjestelmään liittyvät arviointikeskustelut käydään koko henkilöstön osalta joka toinen vuosi, on erityisen tärkeää, että kehityskeskustelu käydään jokaisen kanssa vuosittain. Talous Määrärahojen käyttö Helsingin yliopiston kokonaismenot olivat 624 milj. euroa vuonna 29. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,6 %, kun vastaava kasvu oli 3,9 % vuonna 28. On huomattavaa, että kasvu oli yhtä suuri budjettirahoituksessa ja täydentävässä rahoituksessa. Näin ollen täydentävän rahoituksen osuus kokonaismenoista, 37 %, oli sama kuin vuonna 28. Yli 2 milj. euroa kasvusta on henkilöstömenoja. On myös todettava, että erityyppisiä hankintoja tehtiin vuoden lopussa tavallista enemmän yliopistouudistuksen johdosta. Lähinnä muuttunut arvonlisäverokäsittely ja siirtyvien määrärahojen kohtalo johtivat tähän. Turhien hankintojen tekeminen vuoden lopussa ei osoita vastuullista, koko yliopiston etua huomioivaa johtajuutta. Kyseinen toiminta tulee ottaa huomioon tulevia kohdennuksia tehtäessä. Menot kululajeittain 29 (ilman kansalliskirjastoa ja harjoittelukouluja) milj Henkilöstömenot 322,6 345,1 Koneet, laitteet, kalusteet, atk-ohjelmistot 16,4 28,7 Tilakustannukset 91,3 99,1 Muut menot 12,7 121,8 Yhteensä 533, 594,7 Henkilöstömenojen osuus yliopiston kokonaismenoista oli 6 % ja budjettirahoitteisista menoista 65 %, kun otetaan mukaan KOTA -luokituksen mukaisesti tilakustannuksiin sisällytetyt henkilöstökulut n. 11,5 milj. euroa. Henkilöstömenot ovat kasvaneet 6,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tilakustannukset nousivat noin 8 milj. euroa vuonna 29. Kasvu johtui lähinnä vuokrankorotuksista. Tilakulut kohdennetaan tiedekunnille ja laitoksille perusrahoituksen yhteydessä. Laitehankintoihin on käytetty noin 11 milj. euroa enemmän kuin vuonna 28. Tiedekunnat ovat käyttäneet omia siirtyviä määrärahojaan laitteisiin. 5

6 Muut menot ovat kasvaneet lähes 2 milj. euroa. Suurin kasvu näkyy palvelujen ostoissa. Erityisesti tutkimus- ja laboratoriopalvelujen hankinnat ovat lisääntyneet. Siirtyneet määrärahat Vuodelle 29 siirtyi määrärahoja yhteensä 34, milj. euroa, kun siirtyviä vuoden 28 lopussa oli 81,2 milj. euroa. Kaikki siirtyneet määrärahat olivat yliopiston toimintamenomäärärahoja, koska yliopiston hallinnollisen aseman muutoksen myötä muut määrärahat peruttiin vuoden lopussa. Summasta 2,1 milj. euroa oli kansalliskirjaston osuutta ja,8 milj. euroa harjoittelukoulujen rahoitusta. Reilun 33 milj. euron pudotus yleisten toimintamäärärahojen siirtyvissä johtui yliopistouudistuksesta. Laitekantaa uusittiin vuoden aikana merkittävästi, minkä lisäksi tieto siirtyvien käsittelytavasta yliopistouudistuksen yhteydessä johti loppuvuodesta monenlaisiin lisähankintoihin. Siirtyvien määrärahojen käsittely uuden yliopiston omana pääomana tarkoittaa sitä, että niiden käyttö on mahdollista vain tappiollisen tilinpäätöksen kautta. Kokonaismenot koulutusaloittain Yliopiston kokonaismenot koulutusaloittain vuosina (ilman kansalliskirjastoa ja harjoittelukouluja) Koulutusala milj Täydentävä rahoitus Yhteensä Täydentävä rahoitus Yhteensä Budjettirahoitus Budjettirahoitus Budjettirahoitus Täydentävä rahoitus Yhteensä Teologinen 5,8 1,8 7,6 5,9 2,2 8,1 6,1 2,4 8,5 Humanistinen 3,1 8,5 38,6 32,5 7,7 4,2 33,5 8,6 42,1 Kasvatustieteellinen 18,4 2,4 2,8 18,6 3,2 21,8 2,3 3,4 23,7 Yhteiskuntatieteellinen 17,7 8,5 26,2 18,6 9,3 27,9 19,7 9,9 29,6 Psykologia 2,9 3,9 6,8 3,6 3, 6,6 3,7 3,3 7, Oikeustieteellinen 8,2 2,5 1,7 8,5 2,6 11,1 8,5 3,1 11,6 Luonnontieteellinen 52,1 35, 87,1 54,6 35,1 89,7 62,1 39,1 11,2 Maatalous-metsätieteellinen 24,2 11,5 35,7 26,1 11,4 37,5 26,3 11,9 38,2 Lääketieteellinen 34,5 29,2 63,7 36,9 3,5 67,4 4,3 32,5 72,8 Hammaslääketieteellinen 3,4,4 3,8 3,8,3 4,1 4,,5 4,5 Eläinlääketieteellinen 12,8 6,6 19,4 13,7 9,2 22,9 14,9 1, 24,9 Farmasia 6,1 3,9 1, 7, 3,8 1,8 7,7 3,8 11,5 Erittelemätön 95,2 9,3 185,5,1 79,8 184,9 127,1 92, 219,1 Yhteensä 311,4 24,5 5,9 334,9 198,1 533, 374,2 22,5 594,7 Erittelemätön= hallintovirasto, tekniset palvelut, kirjasto, tutkimuslaitos, aikuiskoulutus, kielikeskus, jakamattomat (yhteiset) museo ja erillishankkeet. Budjettirahoitteiset menot ovat kehittyneet eri koulutusaloilla eri tavalla. Erityisesti lääke- ja luonnontieteellisillä aloilla on edelleen investoitu normaalia enemmän laitteisiin. Tiedekunnat ovat käyttäneet omia säästöjään investointeihin. Yliopisto on myös myöntänyt keskitettyä laitehankintarahaa. Täydentävän rahoituksen menot ovat selvästi kasvaneet viime vuoteen verrattuna. Luonnontieteellisellä alalla kasvu on yli 1 %, muilla aloilla maltillisempi. Suomen Akatemian lisääntynyt rahoitus näkyy kaikilla koulutusaloilla. Erittelemättömien menojen osuus on noussut ohi vuoden 27 tason viime vuoden pudotuksen jälkeen. EU-rahoituksessa ei vielä näy seitsemännen puiteohjelman vaikutusta, vaikka kokonaissumma on hieman noussut. Koulutusalojen osuus kokonaiskustannuksista oli 375,6 milj. euroa eli 63,2 %. Loppuosa oli erillisten laitosten ja tukiyksiköiden kustannuksia. Täydentävä rahoitus rahoituslähteittäin ja koulutusaloittain vuonna 29 (ilman kansalliskirjastoa ja harjoittelukouluja) Koulutusala milj. SA Tekes Muu julkinen Muu kotimainen Yo:n omat varat EU rahoitus Muu ulkomainen Yhteensä Teologinen 1,4,,2,2,3,,2 2,4 Humanistinen 5,,1 1,1,9,9,3,4 8,6 Kasvatustieteellinen,7,3 1,3,5,3,2, 3,4 Yhteiskuntatieteellinen 4,6,1 1,9 1,6,8,4,6 9,9 Psykologia 1,2,2,4,5,3,6, 3,3 Oikeustieteellinen 1,4,,5,7,4,, 3,1 Luonnontieteellinen 17,3 4,7 3,1 5,4 2,5 5, 1,1 39,1 Maatalous-metsätieteellinen 4,4,9 2,1 2,6,8,8,4 11,9 Lääketieteellinen 8,2 1,5 6,3 7,8,9 4,8 3, 32,5 Hammaslääketieteellinen,2,,,1,1,,1,5 Eläinlääketieteellinen 1,6,5,8 6,3,3,4,1 1, Farmasia 1,2,6,3,9,2,6,2 3,8 Erittelemätön 8,4 1,1 18,3 29,4 27,5 6, 1,3 92, Yhteensä 55,6 9,9 36,4 56,8 35,2 19,1 7,5 22,5 6

7 Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta koulutusaloittain vuonna 29 (ilman kansalliskirjastoa ja harjoittelukouluja) Koulutusala % Teologinen 27,9 Humanistinen 2,5 Kasvatustieteellinen 14,4 Yhteiskuntatieteellinen 33,5 Psykologia 47, Oikeustieteellinen 26,8 Luonnontieteellinen 38,6 Maatalous-metsätieteellinen 31,2 Lääketieteellinen 44,6 Hammaslääketieteellinen 1,2 Eläinlääketieteellinen 4,1 Farmasia 33, Erittelemätön 42, Yhteensä 37,1 Kaikilla koulutusaloilla Suomen Akatemia on Helsingin yliopiston merkittävin täydentävän rahoituksen lähde. Vuonna 29 yliopiston tutkimusryhmät käyttivät Akatemian rahoitusta kaikkiaan 55,6 milj. euroa. Kasvu edellisestä vuodesta oli 14 %. Teologisella ja humanistisella alalla Suomen Akatemian rahoitus muodostaa yli puolet täydentävästä rahoituksesta. Eläinlääketieteellisellä alalla osuus on pienin, 16 %. Tekesin rahoitus on laskenut viime vuoteen verrattuna suhteellisesti, mutta euromäärä on pysynyt vuoden 28 tasolla. Noin puolet Tekesin rahoituksesta on osoitettu luonnontieteelliselle alalle. Muu julkinen rahoitus on ministeriöiden ja kuntien rahoitusta. Siitä merkittävä osa kohdistuu erillisille laitoksille, mm. Palmenialle, Verifinille ja kirjastoille. Muu kotimainen rahoitus on pääosin säätiöiden ja yritysten rahoitusta. Säätiöt ovat merkittäviä lääketieteen ja eläinlääketieteen rahoittajia. Yritysrahoituksesta 14 milj. euroa kohdistuu teknisen osaston peruskorjaustoimintaan. Muu kotimainen rahoitus nousi 4 milj. eurolla. Yliopiston rahastojen panos perustoimintojen rahoittajana on selvästi kasvanut viime vuosina. Osa rahoituksesta tuloutetaan valtion toimintamenoihin ja puuttuu näin ollen yliopiston omat varat sarakkeesta, mikä aiheuttaa tilastollisia ongelmia. Yliopiston rahastojen varoilla ylläpidetään mm. erillisiä laitoksia, kirjastoja ja tutkimusasemia. Lisäksi rahoitetaan eri alojen tutkimusta. Yliopiston rahastojen rahoitus oli 35 milj. euroa. EU-rahoituksen osuus täydentävästä rahoituksesta on merkittävä lääketieteellisellä ja luonnontieteellisellä alalla sekä Palmenian toiminnassa. Tutkimusrahoitus kasvoi seitsemännen puiteohjelman ansiosta ja oli yhteensä,2 milj. euroa, mikä vastaa melkein 8 % koko EU-rahoituksesta. Muu ulkomainen rahoitus on lähinnä ulkomaisten säätiöiden ja julkisten organisaatioiden rahoitusta, jolla on merkitystä etenkin lääketieteellisellä alalla, mutta myös luonnontieteissä ja erillisissä laitoksissa. Ulkomaisen rahoituksen osuus täydentävästä rahoituksesta on edelleen vaatimaton, 3,5 %. 7

8 Tiedekuntakohtainen palaute Teologinen tiedekunta Tohtorintutkintojen määrä on vaihdellut vuosittain 11 ja 19 välillä, tavoitteen ollessa 14. Viiden vuoden keskiarvo ylittää hieman tavoitteen. Tiedekunnan tohtorintutkintojen tuotanto on vakaalla pohjalla Tohtorintutkinnot Teologinen Tohtorintutkintoja professoria kohden on tiedekunnassa suoritettu,6 1,1 vuodessa. Tämä edustaa suunnilleen koko yliopiston keskitasoa. 3 Tohtorin tutkinnot / professorit Teologinen tdk 2 1 1,1,6,9,7, Tiedekunta on todennut jatko-opiskelijoiden määrän liian suureksi suhteessa ohjaajien määrään ja on käytännön toimenpitein pyrkinyt parantamaan tilannetta. Tiedekunta on tiukentanut jatko-opiskelijavalintaa ja hyödyntänyt tehokkaasti jatko-opiskelijoiden rekisteriseurannan tuottamaa tietoa. Ylempien korkeakoulututkintojen määrä on vuosina ylittänyt tavoitteen, ja vuonna 28 ylitys oli tutkinnonuudistuksesta johtuen 63 %. Tiedekunta on onnistunut keskimäärin hyvin maisterintutkintojen tuottamisessa, vaikka vuonna 29 tutkintojen määrä alittui selvästi. Tiedekunnan on ryhdyttävä toimiin kaudelle asetetun tutkintotavoitteen saavuttamiseksi. 3 Ylemmät korkeakoulututkinnot Teologinen Tiedekuntaan hyväksyttyjen opiskelijoiden määrä suhteessa hakijoiden määrään on vuosina vaihdellut 31 ja 35 % välillä. Luvut ovat korkeampia kuin tiedekunnissa keskimäärin. Vain kahdessa tiedekunnassa ne ovat korkeammat. 8

9 Hyväksytyt / hakeneet Teologinen tdk Tiedekunnan asettama opintoaikojen lyhentämisestä ja opettajamäärän lisäämisestä on selkeä viesti tiedekunnan tahdosta kehittää opetusresursseja. Alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien henkilötyövuosiin vaihtelee vuosina välillä Luvut ovat koko yliopiston korkeimmat. Tilannetta ei voida pitää tyydyttävänä tehokkaan opetuksen ja ohjauksen näkökulmasta Alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat / opettaja (htv),teologinen tdk Maisterien työllistyminen koulutusta vastaavaan työhön viisi vuotta valmistumisen jälkeen (tehdyn selvityksen mukaan) vaihtelee vuosina ja 88 % välillä. Luvut ovat koko yliopiston keskitasoa. Kansainvälisen opiskelijavaihdon tavoitteesta (lähteviä 49/vuosi) tiedekunta on jäänyt vuosittain vähintään 5 %, vuonna 27 jopa 71 %. Saapuvien osalta tavoitteesta on jääty vieläkin enemmän. Tilanne ei ole muuttunut vuonna 29. Tiedekunnan tulisi kehittää määrätietoisesti opiskelijaliikkuvuutta edistäviä toimia Alempaa tai ylempää tutkintoa suorittavien kv-liikkuvuus Teologinen saapuvat lähtevät Ulkomaalaisten ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevien osuus kaikista ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevista (1,6 2,2 %) edustaa koko yliopiston keskitasoa. Asetetusta tavoitteesta (alempaa tai ylempää kk-tutkintoa suorittavat) on saavutettu ainoastaan neljännes (vuonna 29 16/68). Vastaavat luvut tohtorintutkintoa opiskelevista (2,5 2,9 %) ovat alempia kuin missään muussa tiedekunnassa. Ulkomaalaisten tohtorintutkintoa opiskelevien määrällisestä tavoitteesta on jääty peräti 82 % vuonna 29. Ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus koko opetus- ja tutkimushenkilöstöstä on vuosina vaihdellut, ja 2,6 prosentin välillä. Luvut ovat tiedekuntien pienimpiä, mikä osaltaan indikoi tiedekunnan kansainvälisyyden tasoa. 9

10 2 1 5 Ulkomaalaisen opetus-ja tutkimushenkilöstön osuus koko opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, Teologinen tdk 1,2 1,3 2,6 1, Kokonaisuudessaan julkaisuiden määrä on laskeva. Kaikkiaan tieteellisiä julkaisuja opetus- ja tutkimushenkilöstön tekemiin henkilötyövuosiin suhteutettuna on syntynyt vuosittain 2,6 2,9, mikä kuitenkin ylittää useimpina vuosina koko yliopiston keskiarvon. Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilöstön tekemät htv:t (pl. sivutoim. tuntiop. ja tutkijakoul.) Teologinen 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, 2,7 2,9 2,6 2,7 2, Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on vaihdellut 23-3 % välillä. Luku asettuu tiedekuntien keskitason alapuolelle, mutta se on tieteenala huomioon ottaen varsin korkea. Tiedekunnan täydentävän rahoituksen määrä ei ole kasvanut vuodesta 25 vuoteen Täydentävän rahoituksen %-osuus koko rahoituksesta Teologinen tdk

11 Oikeustieteellinen tiedekunta Tohtorintutkintojen määrä vuosina on vaihdellut 6 ja 13 välillä, tavoitteen ollessa 12 ja. Tiedekunta on jäänyt tavoitteista useimpina vuosina. 2 Tohtorintutkinnot Oikeustieteellinen Tohtorintutkintoja professoria kohden on tiedekunnassa suoritettu,2,4 vuodessa. Luku on tiedekuntien alimpia. Tiedekunnan tulisi edelleen kiinnittää huomiota jatkokoulutuksen kehittämiseen. Tiedekunta on todennut jatko-opiskelijoiden määrän liian suureksi suhteessa ohjaajien määrään. Tilanteeseen on pyritty vaikuttamaan tiedekuntatason linjauksilla ja myöntämällä käytännössä entistä vähemmän jatkoopinto-oikeuksia. 3 Tohtorin tutkinnot / professorit Oikeustieteellinen tdk 2 1,2,4,4,4, Tiedekunnassa on valmistunut maisterintutkintoja vuosina keskimäärin 23, mikä alittaa vuotuisen tutkintotavoitteen yhdellätoista. Tutkinnonuudistuksen aiheuttama vaihtelu tutkintomäärissä vuosina 28 ja 29 on pienempi kuin useissa muissa tiedekunnissa. Siitä huolimatta on tarpeen, että tiedekunta ryhtyy toimiin kaudelle asetettujen tutkintotavoitteiden saavuttamiseksi. 4 Ylemmät korkeakoulututkinnot Oikeustieteellinen Tiedekuntaan hyväksyttyjen opiskelijoiden määrä suhteessa hakijoiden määrään sijoittuu koko yliopiston tasolla keskivaiheille vaihdellen 14 ja 17 prosentin välillä. Kun tutkinnon suoritusaika (mediaani) on kohtuullinen (6,5 8 v.), ja kun yli 9 % maistereista sijoittuu koulutusta vastaavaan työhön, voidaan opiskelijavalinnan katsoa onnistuneen ja opiskelijoiden olevan hyvin motivoituneita Hyväksytyt / hakeneet Oikeustieteellinen tdk

12 Alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien henkilötyövuosiin on vuosina keskimäärin 3, mikä on kolmanneksi korkein luku kaikista tiedekunnista. Tilannetta ei voida pitää tyydyttävänä tehokkaan opetuksen ja ohjauksen näkökulmasta Alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat / opettaja (htv), Oikeustieteellinen tdk Etapin ensimmäiseen vaiheeseen keväällä 29 jääneiden opiskelijoiden osuus, 19 % aloittaneista, on varsin pieni. Luku on pysynyt jokseenkin vakiona vuosina Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opiskeluaktiivisuus on hyvällä tasolla. Kansainvälisen opiskelijavaihdon tavoitteet, 134 lähtevää ja 134 saapuvaa, ovat alittuneet hieman. Lähtevien vaihto-opiskelijoiden määrä on noussut tasaisesti vuosittain, mutta saapuvien määrässä on tapahtunut notkahdus vuonna Alempaa tai ylempää tutkintoa suorittavien kv-liikkuvuus Oikeustieteellinen saapuvat lähtevät Ulkomaalaisten ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevien osuus kaikista opiskelijoista on tiedekunnista pienin,,-,2 %. Asetettu (alempaa tai ylempää kk-tutkintoa suorittavat) toteutuu vain 9 %:sti (vuonna 29 5/53). Sen sijaan tohtorintutkinnoissa vastaava osuus vaihtelee % välillä, mikä merkitsee hyvää tasoa koko yliopistossa. Ulkomaalaisten tohtorintutkintoa opiskelevien määrällinen on saavutettu keskimäärin 78 %:sti. Ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilökunnan osuus koko opetus- ja tutkimushenkilöstöstä on vuosina vaihdellut 1, ja 6,9 prosentin välillä. Trendi on selvästi nouseva Ulkomaalaisen opetus-ja tutkimushenkilöstön osuus koko opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, Oikeustieteellinen tdk 1 2,8 3,1 4,3 6,

13 Tieteellisiä julkaisuja opetus- ja tutkimushenkilöstön tekemiin henkilötyövuosiin suhteutettuna on syntynyt vuosittain 1,4 2,6, mikä vastaa tiedekuntien keskimääräistä tasoa vuosina 25, 27 ja 29, mutta alittaa sen selvästi vuosina 26 ja 28. Tiedekunnan tulee kiinnittää huomiota tutkimustulosten julkaisemiseen. 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilöstön tekemät htv:t (pl. sivutoim. tuntiop. ja tutkijakoul.)oikeustieteellinen 2,6 2,6 2,2 1,8 1, Tiedekunnan kokonaisrahoituksesta täydentävän rahoituksen osuus on vajaa neljännes vuoteen 28 asti, mikä on alempi kuin useimmissa muissa tiedekunnissa. Osuus on kasvusuunnassa, ja vuonna 29 tarkastelujakson korkein Täydentävän rahoituksen %-osuus koko rahoituksesta Oikeustieteellinen tdk

14 Lääketieteellinen tiedekunta Tiedekunnan tohtorintutkintojen vuosittainen määrä on ylittänyt tavoitteen vuosina Tavoite on ylitetty reilusti vuosina 28 ja 29, jolloin ylitys oli noin 3 %. OPM:n kanssa sovitun tavoitteen näin selvä ylittäminen herättää kysymyksen, onko tiedekunnan tohtorikoulutuksen mitoitus oikein asetettu. Tohtorintutkinnot Lääketieteellinen tdk Professuuria kohden tohtorintutkintoja on valmistunut vuosina keskimäärin 1,4, mikä on korkea luku koko yliopiston tasoon verrattuna. Tohtorit sijoittuvat hyvin koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Tiedekunta on erinomainen lääketieteen alan jatkokouluttaja. 3 Tohtorin tutkinnot / professorit Lääketieteellinen tdk 2 1 1,3 1,3 1,2 1,5 1, Tiedekunnasta valmistuneiden ylempien korkeakoulututkintojen määrä alittaa vuosittain asetetun tavoitteen keskimäärin kahdellatoista. Vuonna 29 tutkintojen määrä on ylittynyt kymmenellä parantaen kokonaistulosta. Tiedekunnan tulee huolehtia siitä, ettei tutkintomäärissä tapahdu lähivuosina tutkinnonuudistuksen vuoksi samanlaista notkahdusta kuin useissa tiedekunnissa vuonna Ylemmät korkeakoulututkinnot Lääketieteellinen tdk Tiedekuntaan hyväksyttyjen opiskelijoiden osuus hakeneista vaihtelee 12 ja 14 prosentin välillä. Ainoastaan eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa hyväksyttyjen osuus on pienempi Hyväksytyt / hakeneet Lääketieteellinen tdk

15 Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien henkilötyövuosiin on vuosina ollut keskimäärin 5. Muihin tiedekuntiin verrattuna se on hyvällä tasolla ja kaikkein pienin, mutta koulutusala huomioon ottaen hyvin kohtuullinen Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat / opettaja (htv), Lääketieteellinen tdk Etapin ensimmäiseen vaiheeseen jääneiden opiskelijoiden osuus, 9 % vuonna 29, on eläinlääketieteellisen tiedekunnan jälkeen toiseksi pienin tiedekunnista. Opintojen eteneminen ensimmäisenä opiskeluvuonna on hyvällä tasolla. Yli 95 % ylemmän tutkinnon suorittaneista työllistyy koulutustaan vastaavasti, mikä on eläinlääketieteellisen ja oikeustieteellisen alan ohella tiedekunnista korkein prosenttiluku. Kansainvälisen opiskelijavaihdon on vuosina ollut 37 lähtevää ja 37 saapuvaa vaihtoopiskelijaa. Kauden kokonais on toteutunut 46 %:sti lähtevien osalta, mutta saapuvien osalta 86 %:sti. Trendi on laskeva, mikä ei ole strategian mukaista Alempaa tai ylempää tutkintoa suorittavien kv-liikkuvuus Lääketieteellinen tdk saapuvat lähtevät Ulkomaalaisten ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevien osuus kaikista opiskelijoista on alle yhden prosentin luokkaa, mikä on keskimääräistä vähemmän. Tavoitteesta 32 alempaa tai ylempää kk-tutkintoa suorittavaa opiskelijaa, toteutui vuonna 29 vajaa viidennes (6 opiskelijaa). Vastaavasti tohtorintutkintoa suorittavista vuosina keskimäärin vajaat % ja vuonna 29 jopa 19 % oli ulkomaalaisia. Luku on koko yliopiston korkeimpia. Ulkomaalaisten tohtoriopiskelijoiden määrällinen (76 opiskelijaa) on saavutettu, jopa ylitetty (94 opiskelijaa vuonna 29). Ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus koko opetus- ja tutkimushenkilöstöstä on vuosina vaihdellut 6,4 ja 14,4 prosentin välillä. Luku on keskimääräistä korkeampi ja trendi on selvästi nouseva, prosenttiosuus on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa Ulkomaalaisen opetus-ja tutkimushenkilöstön osuus koko opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, Lääketieteellinen tdk 6,4 7,8 11, ,

16 Lääketieteellinen tiedekunta on julkaisuaktiivisuudessa ylivoimaisesti yliopiston kärkisijalla. Erityisesti tieteellisten artikkeleiden lukumäärä on korkea, mutta myös monografioita ja väitöskirjoja tuotetaan runsaasti. Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilötyövuosiin suhteutettuna tieteellisiä julkaisuja tuotettiin vuonna 29 tiedekunnan edustamilla aloilla 4,8. 6, 4, 2,, Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilöstön tekemät htv:t (pl. sivutoim. tuntiop. ja tutkijakoul.) Lääketiet. tdk 6,1 4,9 4,3 4,8 4, Tiedekunnan täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on varsin korkea, yli 4 % ja se on pysynyt vakaana vuosina Täydentävän rahoituksen volyymi tarjoaa tiedekunnalle erinomaiset edellytykset tutkimusaktiivisuuden ylläpitämiseen nykyisellä tasolla ja turvaa samalla myös perusrahoituksen hyvää tasoa. 4 Täydentävän rahoituksen %-osuus koko rahoituksesta Lääketieteellinen tdk

17 Humanistinen tiedekunta Tiedekunnan tohtorintutkintojen määrällinen on alittunut vuosina 25 27, mutta se on ylittynyt selvästi. Koska jo vuonna 27 lähes saavutettiin, voidaan tiedekunnan tohtorintutkintojen määrän arvioida asettuneen vähintään tasolle Tohtorintutkinnot Humanistinen tdk Professoria kohden tohtorintutkintoja valmistuu vuosittain,4,7, mikä vastaa suunnilleen yliopiston keskitasoa. Vuosina luku on pysynyt vakaana,,7:ssä. 3 Tohtorin tutkinnot / professorit Humanistinen tdk 2 1,6,4,7,7, Tiedekunta on todennut jatko-opiskelijoiden määrän liian suureksi suhteessa ohjaajien määrään. Tiedekunnassa on tehty aktiivisesti työtä ohjauksen laadun parantamiseksi ja ohjattavien määrän vähentämiseksi lähtien jatko-opiskelijavalintavaiheesta. Lisäksi on kiinnitetty huomiota ohjausvastuun jakautumiseen tiedekunnan sisällä. Tiedekunnan maisterin tutkintojen määrällinen on alittunut selvästi vuosina Vuonna 27 tiedekunta käytännössä saavutti tavoitteen, ja vuonna 28 se ylittyi tutkinnonuudistuksen vuoksi peräti 74 %:lla. Kun vuonna 29 vastaavasti alittui 37 %, muodostuu koko jakson keskiarvoksi 51 tutkintoa / vuosi, joten on jopa ylitetty. Tiedekunnan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että kaudelle asetettu tutkinto saavutetaan Ylemmät korkeakoulututkinnot Humanistinen tdk Tiedekuntaan hyväksyttyjen opiskelijoiden osuus hakeneista vaihtelee vuosittain ja 2 % välillä. Vuonna 29 hyväksyttyjen osuus oli selvästi edellisvuosia pienempi Hyväksytyt / hakeneet Humanistinen tdk

18 Alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien henkilötyövuosiin on vuosina ollut keskimäärin 26. Luku on korkea, mutta alempi kuin useimmissa muissa keskustakampuksen tiedekunnissa Alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat / opettaja (htv),humanistinen tdk On tärkeää, että opiskelijoiden kokonaismäärää suhteessa opetusresursseihin suunnitellaan tiedekunnassa kokonaisuutena. Tiedekunta aikoo vähentää päävalintojen sisäänottoa samalla kun maisterivaiheessa valittavien opiskelijoiden määrä kasvaa. Opetuksen painotuksen hallittu siirtäminen maisterivaiheeseen on yliopiston linjausten mukainen toimenpide opiskelija-opettajasuhdeluvun parantamiseksi. Tiedekunta on kiinnittänyt huomiota käyttämättömien opinto-oikeuksien suureen määrän. Aihe on merkittävä koko yliopistonkin kannalta ja sen selvittämistä kannattaa jatkossa pohtia. Etapin ensimmäiseen vaiheeseen keväällä 29 jääneiden opiskelijoiden määrä (24 %) edustaa suunnilleen tiedekuntien keskitasoa. Luku on laskenut selvästi edellisistä vuosista, joten kehityssuunta on positiivinen. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sijoittuminen koulutusta vastaavaan työhön on vuosina 27 ja 28 tiedekunnista alin, 75 ja 71 %. Trendi on laskeva. Tiedekunta jää jonkin verran kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden tavoitteistaan. Määrät ovat useina vuosina nousseet, mutta jäävät lähtevien tavoitteesta ja saapuvien tavoitteesta Alempaa tai ylempää tutkintoa suorittavien kv-liikkuvuus Humanistinen tdk saapuvat lähtevät Ulkomaalaisten ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien osuus kaikista ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevista on kasvanut vuoden 25 5,5 %:sta vuoden 29 7,1 %:iin. Tavoite (alempaa tai ylempää kk-tutkintoa suorittavat) on saavutettu vuonna %:sti. Tohtorintutkintoa suorittavien on 16 opiskelijaa, ja se on toteutunut 76 %:sti. Ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus koko opetus- ja tutkimushenkilöstöstä on vuosina vaihdellut 9 ja 9,9 prosentin välillä. Osuus edustaa tiedekuntien keskitasoa Ulkomaalaisen opetus-ja tutkimushenkilöstön osuus koko opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, Humanistinen tdk 9,4 9 9,8 9,9 9,

19 Tiedekunnan julkaisuaktiivisuus ylittää tiedekuntien keskitason vuosina 25 ja 28, kun suhteutetaan tieteellisten julkaisujen määrä opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilötyövuosiin. Vuonna 28 luku oli tiedekunnista toiseksi korkein (3,4), mutta vuonna 29 se oli selvästi alle keskitason. Tiedekunnan julkaisuaktiivisuus on vaihdellut vuosittain huomattavasti. 4, 3, 2, 1,, Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilöstön tekemät htv:t (pl. sivutoim. tuntiop. ja tutkijakoul.)humanistinen tdk 2,3 1,9 2,5 3,4 2, Täydentävän rahoituksen osuus tiedekunnan kokonaisrahoituksesta on noin viidennes. Siitä huolimatta, että vuodesta 28 osuus on noussut kahdella prosenttiyksiköllä, tiedekunta sijoittuu täydentävän rahoituksen osuudellaan pienimpien joukkoon. Tiedekunnan tulisi edelleen tehostaa toimia täydentävän rahoituksen lisäämiseksi, varmistaen samalla tutkimusaktiivisuuden pysymisen korkealla tasolla Täydentävän rahoituksen %-osuus koko rahoituksesta Humanistinen tdk

20 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Tiedekunnan tohtorintutkintojen määrä on alittanut tavoitteen lukuun ottamatta vuotta 27. Keskimäärin tutkintoja valmistui viisi alle tavoitteen Tohtorintutkinnot Matemaattis-luonnontieteellinen tdk Tohtorintutkintoja professoria kohden on valmistunut vuosina keskimäärin,9, mikä on enemmän kuin useimmissa tiedekunnissa. Luku on pysynyt koko kauden vakaana Tohtorin tutkinnot / professorit Matemaattis-luonnontieteellinen tdk,9,9 1,9, Tiedekunnan tutkinto (ylemmät korkeakoulututkinnot) on alittunut selvästi vuosina 25 ja 26. Tavoite saavutettiin vuonna 27, ja vuonna 28 se ylitettiin tutkinnonuudistuksen vuoksi peräti 1 %:lla. Vuonna 29 maisterintutkintoja suoritettiin ainoastaan runsas puolet tavoitteesta. Siitä huolimatta tutkintoja valmistui vuosittain keskimäärin 7 % yli tavoitteen. Tiedekunnan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että kaudelle asetettu tutkinto saavutetaan Ylemmät korkeakoulututkinnot Matemaattis-luonnontieteellinen tdk Tiedekuntaan hyväksyttyjen opiskelijoiden määrä suhteessa hakijoiden määrään on suurin kaikista tiedekunnista. Lähes joka vuosi (25 29) yli puolet hakeneista on hyväksytty tiedekuntaan Hyväksytyt / hakeneet Matemaattis-luonnontieteellinen tdk

21 Alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien henkilötyövuosiin on vuosina ollut keskimäärin 25. Luku on korkea, ja se indikoi huomattavan suurta passiiviopiskelijoiden määrää. Aktiivisesti opiskelevien määrät ovat huomattavasti pienemmät. Tätä ilmentää Etapin ensimmäiseen vaiheeseen jääneiden opiskelijoiden suuri osuus, keväällä 29 se oli 52 %. Määrä ei näyttäisi olevan ainakaan selvässä laskussa ja se kertoo löyhästä sitoutumisesta opintoihin tiedekunnassa. Tiedekunta on nostanut esille tärkeitä opettaja-opiskelijasuhdelukuun liittyviä näkökulmia, mikä on hyödyllistä suhdelukua edelleen kehitettäessä. Tiedekunnan asiantuntemusta voidaan käyttää hyväksi kehittämistyössä Alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat / opettaja (htv), Matemaattis-luonnontiet. tdk Maisterien työllistyminen koulutusta vastaavaan työhön viisi vuotta valmistumisen jälkeen (tehdyn selvityksen mukaan) vaihtelee vuosina ja 82 %:n välillä. Muihin tiedekuntiin verrattuna luvut eivät ole korkeat, mutta edustavat suunnilleen keskitasoa. Kansainvälisen opiskelijavaihdon tta laskettiin reippaasti vuonna 27, mutta tavoitteesta jäätiin seuraavinakin vuosina. Vuonna 29 alittui saapuvien osalta 31 % ja lähtevien 46 %. Tiedekunnan tulisi edelleen kehittää opiskelijaliikkuvuutta edistäviä toimia. On huolestuttavaa, ettei tarkastelukauden aikana ole havaittavissa muutosta Alempaa tai ylempää tutkintoa suorittavien kv-liikkuvuus Matemaattis-luonnontieteellinen tdk saapuvat lähtevät Ulkomaalaisia alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavia opiskelijoita oli vuonna 29 tiedekunnassa yhteensä 18, mikä on 79 % tavoitteesta (228). Ulkomaalaisia jatkotutkintoa opiskelevia oli vastaavasti 72, 73 % tavoitteesta (98). Ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus koko opetus- ja tutkimushenkilöstöstä on vuosina vaihdellut 11 ja %:n välillä. Vuonna 29 luku oli tiedekunnista kolmanneksi korkein. Trendi on nouseva Ulkomaalaisen opetus-ja tutkimushenkilöstön osuus koko opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, Mat.-luonn. tdk 12,3 11,3 12,1 12,9, Tiedekunnan kansainvälistymisaste on opiskelijoiden osalta heikko, mutta opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta vahva. 21

22 Tiedekunnan julkaisuaktiivisuus on yliopiston keskitasoa, kun tarkastellaan tieteellisten julkaisujen määrän suhdetta opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilötyövuosien määrään. Suhdeluku oli vuonna 28 2,9 ja vuonna 29 2,4. Julkaisuaktiivisuuden suunta on ollut nouseva vuosina , 2,5 2, 1,5 1,,5, Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilöstön tekemät htv:t (pl. sivutoim. tuntiop. ja tutkijakoul.) M-l tdk 2,9 2,3 2,1 2,4 1, Tiedekunnan täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on korkea, vuosina lähes 4 %. Tiedekunta on onnistunut erinomaisesti täydentävän rahoituksen hankkimisessa Täydentävän rahoituksen %-osuus koko rahoituksesta Matemaattis-luonnontieteellinen tdk

23 Farmasian tiedekunta Tiedekunta tuottaa tohtorintutkintoja vähintään tavoitteen mukaisesti. Vuonna 28 tiedekunnasta valmistui kuitenkin poikkeuksellisen suuri määrä tohtoreita Tohtorintutkinnot Farmasia Professoria kohden tohtoreita on vuosina valmistunut keskimäärin,8 / vuosi. Tulos on tiedekuntien keskitasoa. Tohtorintutkintojen määrän valossa tiedekunnan jatkokoulutus on onnistunut hyvin. 3 Tohtorin tutkinnot / professorit Farmasian tdk 2 1,6,8,6 1,2, Ylempien korkeakoulututkintojen on saavutettu vuonna 27 ja ylitetty 28. Vuonna 29 alitus oli 29 %. Keskimäärin koko kaudella tutkintoja suoritettiin lähes tavoitteen mukaisesti Ylemmät korkeakoulututkinnot Farmasia Tiedekuntaan hyväksyttyjen opiskelijoiden määrä suhteessa hakeneisiin on vuosina vaihdellut 25 ja 32 % välillä. Hyväksyttyjen osuus laski selvästi vuonna 29 edellisiin vuosiin verrattuna Hyväksytyt / hakeneet Farmasian tdk

24 Alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien henkilötyövuosiin vaihtelee 17 ja 19 välillä. Luku on tiedekuntien keskitasoa pienempi. Tiedekunta on todennut opiskelijoiden määrän liian suureksi suhteessa opettajien ja professorien määrään. On myönteistä, että tiedekunta on analysoinut tilannetta ja lähtenyt etsimään keinoja tilanteen muuttamiseksi Alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat / opettaja (htv), Farmasian tdk Etapin ensimmäiseen vaiheeseen jääneiden opiskelijoiden osuus (18 % vuonna 29) on enemmän kuin puolittunut vuodesta 26 (48 %). Kehityssuunta on huomattavan positiivinen, myös verrattuna muiden tiedekuntien tilanteeseen. Maisterien työllistyminen koulutusta vastaavaan työhön viisi vuotta valmistumisen jälkeen (tehdyn selvityksen mukaan) vuosina 27 ja 28 on ollut 82 ja 91 %. Luku edustaa tiedekuntien keskitasoa. Tiedekunta on saavuttanut kansainvälisen opiskelijavaihdon tavoitteen saapuvien alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden osalta. Myös lähtevien määrä on ollut vuosina 27 ja 29 lähellä tta Alempaa tai ylempää tutkintoa suorittavien kv-liikkuvuus Farmasia saapuvat lähtevät Ulkomaalaisten ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden osuus kaikista ylempää tutkintoa opiskelevista on vuosina noin 2 %. Osuus on suhteellisen pieni ja se edustaa niukkaa keskitasoa tiedekunnista. Tavoitteestaan (28 alempaa tai ylempää kk-tutkintoa suorittavaa) tiedekunta jäi vuonna 29 alle puoleen (13). Sen sijaan jatko-opiskelijoiden määrä ylsi tavoitteeseen (12/12). Ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus koko opetus- ja tutkimushenkilöstöstä on vuosina vaihdellut 8 17 % välillä. Vuonna 27 on tapahtunut huomattava lisäys, jolloin osuus kasvoi 14 prosenttiin. Osuus on tiedekunnista korkeimpia Ulkomaalaisen opetus-ja tutkimushenkilöstön osuus koko opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, Farmasian tdk 8,2 8,6 13,6 12,8 16,