RAPORTTI TOHTORIKOULUTUSJÄRJESTELMÄN KÄYNNISTYMISESTÄ

Transkriptio

1 Raportti hallitukselle 1(6) RAPORTTI TOHTORIKOULUTUSJÄRJESTELMÄN KÄYNNISTYMISESTÄ Helsingin yliopiston hallitus päätti tutkijakoulurakenteeseen siirtymisestä ja tutkijakoulujen aloista, sekä siitä miten yliopiston uuden tutkijakoulurakenteen toimivuutta tullaan seuraamaan. Hallitus päätti, että tohtorikoulutuksen johtoryhmä raportoi hallitukselle vuoden 2015 kuluessa uuden tohtorikoulutusjärjestelmän käynnistymisestä. Tohtorikoulutuksen johtoryhmä on käsitellyt asiaa kokouksessaan Taustaa Yliopistossa toteutetun tohtorikoulutusuudistuksen tavoitteena on ollut tohtorikoulutuksen kansainvälisesti ymmärrettävä ja selkeä rakenne, kansallisen ja kansainvälisen näkyvyyden parantaminen ja profiloituminen yhtenäisyyden ja laadun kehittäminen sekä sisältöjen ja ohjauksen kehittämisedellytysten parantaminen. Syksyn 2013 aikana tehtiin tarvittavat päätökset sekä valmistelu tutkijakoulujen ja tohtoriohjelmien perustamiseksi. Toimeenpanovaiheessa rehtori päätti tohtoriohjelmien perustamisesta, yliopiston rahoituksen myöntämisestä tutkijakouluille ja tohtoriohjelmille, tutkijakoulujen ja tohtoriohjelmien organisoinnista ja hallinnosta, tutkijakoulujen johtoryhmistä ja johtajista sekä tohtorikoulutettavien siirtymisestä tohtoriohjelmiin. Tohtorikoulutusuudistuksen ja sen toimeenpanovaiheen asiakirjat on koottu Flammaan sivulle 2 Tohtorikoulutuksen rakenne ja johtaminen Yliopiston neljään tutkijakouluun perustettiin yhteensä 32 tohtoriohjelmaa. Lokakuun 2015 tilanteen mukaan suurimmassa tohtoriohjelmassa on 422 tohtorikoulutettavaa (Kliininen tohtoriohjelma) ja pienimmässä 27 (Suun terveystieteen tohtoriohjelma). Yliopiston 4749 tohtorikoulutettavasta 49 % kuuluu humanistis-yhteiskuntatieteelliseen, 11 % luonnontieteelliseen, 27 % terveyden tutkimuksen ja 13 % ympäristö-, elintarvike ja biotieteelliseen tutkijakouluun. Tohtorikoulutettavista 19 % on muita kuin suomen kansalaisia. Tohtoriohjelmissa kansainvälisten opiskelijoiden osuus vaihtelee 5-51 % välillä. Kuva 1. Tutkijakoulujen opiskelijamäärät 618; 13 % 1297; 27 % 528; 11 % 2306; 49 % Humanistisyhteiskuntatieteellinen Luonnontieteellinen Terveyden tutkimuksen Ympäristö, elintarvike ja biotieteellinen

2 2(6) Kuva 2: Tutkijakoulut ja tohtoriohjelmien alat Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä tarjoaa mahdollisuudet tiedekunta- ja laitosrajat ylittävään yhteistyöhön tohtorikoulutuksessa sekä luo pohjan moni- ja poikkitieteellisten tohtoriohjelmien perustamiselle ja kehittämiselle. Tohtoriohjelmat muodostettiin tutkimus- ja tutkijalähtöisesti. Tiedekuntien tohtorikoulutettavien jakautumisesta tohtoriohjelmiin voi todeta, että joissakin tohtoriohjelmissa tiedekuntarajat ylittävä yhteistyö on toteutunut erityisen hyvin (ks. liite). Tutkijakoulujen johtajat muodostavat yliopiston tohtorikoulutuksen johtoryhmän, jonka puheenjohtajana toimii vararehtori. Johtoryhmän tehtävänä on seurata tutkijakoulujen toimintaa ja tehdä tarvittaessa aloitteita tutkijakouluja ja tohtoriohjelmia koskevista yliopiston yleisistä linjauksista. Johtoryhmän tehtävänä on lisäksi huolehtia yhteistyöstä asioissa, jotka koskevat kaikkia tutkijakouluja. Yliopiston tohtorikoulutuksen johtoryhmä vastaa tohtorikoulutusjärjestelmän toimivuuden seurannasta. Myös tohtoriohjelmilla on johtaja ja johtoryhmä, johon kuuluu tohtoriohjelman aloja edustavia professoreita ja vastuullisia tutkijoita sekä tohtorikoulutettavien edustaja. Kullakin tutkijakoululla on päätoiminen ja tohtoriohjelmilla pää- tai sivutoiminen koordinaattori. 3 Tohtorikoulutuksen resurssit Kuluvalla strategiakaudella hallitus on varannut yliopiston perusrahoituksesta tohtorikoulutukseen vuosittain 15 miljoonaa euroa. Summa on samaa suuruusluokkaa kuin Helsingin yliopiston osuus kilpaillusta Suomen Akatemian kansallisesta tohtoriohjelmarahoituksesta v Tästä rahoituksesta tutkijakoulujen toimintamäärärahaan sekä tutkijakoulujen ja tohtoriohjelmien koordinaatioon on käytetty vuosittain euroa, ja tohtorikoulutettavien palkkoihin noin euroa (taulukko 1).

3 3(6) Taulukko 1. Tohtorikoulutukseen kohdennettu yliopiston lisärahoitus Tohtorikoulutuksen budjetti OKM-paikat (á 31500/v) * HY:n omat tutkijankoulutuspaikat (á 30000/v)* Tohtorikoulutettavan tehtävät 134 (á 40000/v) Tohtorikoulutettavan tehtävät 70 (á 40000/v) Tohtorikoulutettavan tehtävät 77 (á 40000/v) Tutkijakoulujen toimintamäärärahat Tutkijakoulukoordinaattorit Tohtoriohjelmien koordinaatio Yhteensä toteutuma * päättynyt rahoitusmuoto Yliopistoon on perustettu 4-vuotisia tohtorikoulutettavan tehtäviä (100 % YPJ-palkka á /vuosi) sitä mukaa kuin rahoitusta on vapautunut vanhojen Suomen Akatemian tohtoriohjelmien paikkojen päättyessä: kpl kpl kpl (sopeuttamistoimena 21 paikkaa jätettiin perustamatta) Tohtorikoulutettavan tehtävät on jaettu tutkijakouluille valmistuneiden tohtorin tutkintojen mukaisessa suhteessa (kuva 3)

4 4(6) Kuva 3: Tutkijakoulujen osuudet suoritetuista tohtorin tutkinnoista ( ) ja yliopiston rahoittamista tohtorikoulutettavan tehtävistä. Osuus tutkinnoista Osuus HY-paikoista Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tutkijakoulu Luonnontieteellinen tutkijakoulu Terveyden tutkimuksen tutkijakoulu Ympäristö-, elintarvike- ja biotieteellinen tutkijakoulu 4 Tohtorikoulutusuudistuksen hyödyt ja haasteet Tohtorikoulutuksen uusi rakenne on tuonut mukanaan paljon hyvää erityisesti tohtorikoulutettaville, mutta järjestelmän toiminnassa on vielä joitakin varsin suuria hallinnollisia haasteita. Hyvää Tohtorikoulutuksen rakenne ja tohtorikoulutettavan asema on selkeä. Tohtorikoulutettavien tasapuolinen kohtelu on parantunut kun kaikki kuuluvat tohtoriohjelmiin. Koulutustarjonta on kaikkien ulottuvilla ja kattaa yliopiston kaikki alat. On syntynyt uutta, laadukasta ja aikaisempaa laaja-alaisempaa opetustarjontaa. Koulutuksen osaamisperustaisuus ja valmistuvien työllistyvyys on tiedostettu. Tutkijakoulujen ja tohtoriohjelmien yhteiset tilaisuudet ovat lisänneet tohtorikoulutettavien verkostoitumista. Tohtorikoulutettavien rekrytointi on jäntevöitynyt. Rahoitus ja sen suunnittelu on pitkäjänteisempää. Sitoutuminen ohjaukseen, vastuunkanto ohjauksessa sekä väitöskirjan laajuuden mitoitus (4 v tavoiteaika) ovat parantuneet. Seurantaprosessit ovat vakiintumassa. Tohtorikoulutettavat tunnistetaan aikaisempaa selkeämmin omana kohderyhmänään yliopiston erilaisten palveluiden käyttäjinä. Opetus- ja opintopalvelut koordinoi tohtorikoulutettaville suunnattua palvelukokonaisuutta yhdessä muiden tarkoituksenmukaisten palveluntuottajien kanssa. Tohtorikoulutuksen ylin johtaminen on terävöitynyt. Tohtorikoulutuksesta vastaa yksi vararehtori tohtorikoulutuksen johtoryhmä apunaan.

5 5(6) Haasteita Tohtorikoulutuksen tiedontuotannossa ei vielä ole yhtenäisiä käytäntöjä. Tohtorikoulutuksen johtoryhmä on päättänyt indikaattoreista ja seurantakohteista, mutta uuden rakenteen mukaisia tietoja ja raportteja ei vielä saada järjestelmistä (mm. Oodi, Rapo, TUHAT) helposti. Tohtorikoulutusta tukevat tietojärjestelmät ovat vasta kehittymässä (mm. tutkinnonsuoritusoikeuden hakeminen, tohtorikoulutettavan tehtävien hakeminen, digitaalinen opetus- ja opiskeluympäristö jne.). Yliopiston resurssipula hidastaa tiedontuotannon/tietovaraston kehittämistä ja tietopohjan huoltamista. Vanhana painolastina on suuri tohtorikoulutettavien määrä. Tuloksekkuuden lisäämiseksi tarvitaan laki opintoajan rajauksesta. Uuden rakenteen tai yliopiston rahoittamien tohtorikoulutettavan tehtävien vaikutusta opintoaikojen lyhenemiseen ei vielä tiedetä. Tohtorikoulutuksen toteuttaminen tutkijakoulujen, tohtoriohjelmien ja tiedekuntien yhteistyönä on hallinnollisesti haasteellinen kokonaisuus. Eri toimijoiden vastuunjako on epäselvä, hallinnolliset prosessit eivät kaikkialla toimi, ja hallintoa ja päätöksentekoa on hajautunut monille eri tahoille. Toiminta ei kohtele tasa-arvoisesti tohtorikoulutettavia tai koulutukseen hakevia. Tohtorikoulutuksen volyymin säätely on haasteellista (kuva 4). Kuva 4: Tohtorin tutkintojen tavoite, toteutuma ja ennuste 2015

6 6(6) 5 Toimintaympäristön muutos Yliopistossa on parhaillaan käynnissä monia suuria uudistusprosesseja, jotka parhaimmillaan tulevat omalta osaltaan ratkaisemaan monia uuden tohtorikoulutusjärjestelmän käynnistymisessä havaittuja haasteita. Iso pyörä -uudistuksessa pyritään aitoon kolmiportaisuuteen kandi-, maisteri- ja tohtoriopinnoissa. Uudistuksen yhteydessä on mahdollisuus tarkentaa tohtoriohjelmakokonaisuutta sekä tohtorikoulutuksen tuottamaa osaamista ja työllisyyttä. Osana Iso Pyörä koulutusuudistusta yliopistossa valmistellaan tohtorin tutkinnon yleiset valintaperusteet ja yhtenäiset hakuprosessit. Valmisteilla oleva yliopiston hallintohenkilöstöstä muodostava uusi yliopiston palveluorganisaatio mahdollistaa paremman opinto-, talous-, henkilöstö- ja tutkimushallinnollisen tuen matriisimaisessa organisaatiomallissa toimiville tutkijakouluille ja tohtoriohjelmille. Yliopiston kampusten, tiedekuntien ja yksiköiden rakenteellinen kehittäminen tarjoavat mahdollisuuden virtaviivaistaa tohtorikoulutuksen organisaatiota. Hallituksen vuosille hyväksymät strategiset tutkimusalueet voidaan hyödyntää tohtorikoulutuksen kehittämisessä, profiloinnissa ja markkinoinnissa.

7 Liite Tohtoriohjelmien monitieteisyys (tiedekuntien myöntämät tutkinnonsuoritusoikeudet tohtoriohjelmissa prosentteina, opiskelijatilanne ) Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tutkijakoulu Filosofian, taiteiden ja yhteiskunnan tutkimuksen tohtoriohjelma Humanistinen tiedekunta 81,53 % Valtiotieteellinen tiedekunta 18,47 % Historian ja kulttuuriperinnön tohtoriohjelma Humanistinen tiedekunta 97,25 % Käyttäytymistieteellinen tiedekunta 0,39 % Teologinen tiedekunta 2,35 % Taloustieteen tohtoriohjelma Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta 5,00 % Valtiotieteellinen tiedekunta 95,00 % Kielentutkimuksen tohtoriohjelma Humanistinen tiedekunta 99,56 % Käyttäytymistieteellinen tiedekunta 0,44 % Koulun, kasvatuksen, yhteiskunnan ja kulttuurin tohtoriohjelma Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta 0,33 % Humanistinen tiedekunta 0,33 % Käyttäytymistieteellinen tiedekunta 93,49 % Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 5,86 % Oikeustieteen tohtoriohjelma Oikeustieteellinen tiedekunta 100,00 % Poliittisten, yhteiskuntatieteellisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelma Humanistinen tiedekunta 12,95 % Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta 6,70 % Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 0,45 % Valtiotieteellinen tiedekunta 79,91 % Psykologian, oppimisen ja kommunikaation tohtoriohjelma Käyttäytymistieteellinen tiedekunta 100,00 % Sosiaalitieteiden tohtoriohjelma Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 1,63 % Teologinen tiedekunta 0,33 % Valtiotieteellinen tiedekunta 98,05 % Sukupuolen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen tohtoriohjelma Humanistinen tiedekunta 57,69 % Käyttäytymistieteellinen tiedekunta 7,69 % Oikeustieteellinen tiedekunta 1,92 % Teologinen tiedekunta 1,92 % Valtiotieteellinen tiedekunta 30,77 % Teologian tohtoriohjelma Humanistinen tiedekunta 2,54 % Teologinen tiedekunta 97,46 % 1

8 Luonnontieteellinen tutkijakoulu Alkeishiukkasfysiikan ja maailmankaikkeuden tutkimuksen tohtoriohjelma Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 100,00 % Geotieteiden tohtoriohjelma Humanistinen tiedekunta 1,59 % Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 98,41 % Ilmakehätieteiden tohtoriohjelma Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta 1,60 % Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta 8,80 % Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 89,60 % Kemian ja molekyylitieteiden tohtoriohjelma Farmasian tiedekunta 2,60 % Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 97,40 % Matematiikan ja tilastotieteen tohtoriohjelma Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 100,00 % Materiaalitutkimuksen ja nanotieteiden tohtoriohjelma Farmasian tiedekunta 9,21 % Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 90,79 % Tietojenkäsittelytieteen tohtoriohjelma Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 100,00 % Ympäristö-, elintarvike ja biotieteellinen tutkijakoulu Kasvitieteen tohtoriohjelma Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta 52,38 % Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta 47,62 % Luonnonvaraisten eliöiden tutkimuksen tohtoriohjelma Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta 93,10 % Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta 6,90 % Mikrobiologian ja biotekniikan tohtoriohjelma Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta 23,19 % Eläinlääketieteellinen tiedekunta 10,14 % Lääketieteellinen tiedekunta 7,25 % Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta 59,42 % Ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelma Eläinlääketieteellinen tiedekunta 41,38 % Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta 58,62 % Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön tohtoriohjelma Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta 1,51 % Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta 98,49 % Ympäristöalan tieteidenvälinen tohtoriohjelma Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta 63,72 % Humanistinen tiedekunta 3,54 % Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta 10,62 % Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16,81 % Valtiotieteellinen tiedekunta 5,31 % 2

9 Terveyden tutkimuksen tutkijakoulu Aivot ja mieli tohtoriohjelma Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta 49,33 % Eläinlääketieteellinen tiedekunta 1,33 % Farmasian tiedekunta 5,33 % Käyttäytymistieteellinen tiedekunta 4,00 % Lääketieteellinen tiedekunta 40,00 % Biolääketieteellinen tohtoriohjelma Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta 4,78 % Farmasian tiedekunta 1,74 % Lääketieteellinen tiedekunta 93,48 % Integroivien biotieteiden tohtoriohjelma Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta 75,39 % Eläinlääketieteellinen tiedekunta 2,62 % Farmasian tiedekunta 3,14 % Lääketieteellinen tiedekunta 16,23 % Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta 1,57 % Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 1,05 % Kliininen tohtoriohjelma Lääketieteellinen tiedekunta 100,00 % Kliinisen eläinlääketieteen tohtoriohjelma Eläinlääketieteellinen tiedekunta 96,20 % Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta 3,80 % Lääketutkimuksen tohtoriohjelma Farmasian tiedekunta 90,08 % Lääketieteellinen tiedekunta 9,92 % Suun terveystieteen tohtoriohjelma Lääketieteellinen tiedekunta 100,00 % Väestön terveyden tohtoriohjelma Farmasian tiedekunta 3,29 % Lääketieteellinen tiedekunta 91,45 % Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta 5,26 % 3