TÖÖLÖN YHTEISKOULU. PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 ainekohtainen osa
|
|
- Ville Toivonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TÖÖLÖN YHTEISKOULU PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 ainekohtainen osa 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi
2 2
3 SISÄLLYS RUOTSI Ruotsi A-kielenä Ruotsi B-kielenä VIERAAT KIELET A1 ENGLANTI KAKSIKIELINEN ENGLANTI A2 SAKSA A2 RANSKA VALINNAINEN KIELI B2 Latina Muut B2-kielet B2 Saksa B2 Ranska MATEMATIIKKA Valinnainen matematiikka MATEMATIIKKAPAINOTTEISET LUOKAT BIOLOGIA MAANTIETO FYSIIKKA Valinnainen fysiikka KEMIA Valinnainen kemia TERVEYSTIETO USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO ORTODOKSINEN USKONTO MUUT PIENRYHMÄISET USKONNOT Katolinen uskonto Buddhalainen uskonto Islamilainen uskonto Krishna-liikkeen uskonto ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI Valinnainen musiikki KUVATAIDE Valinnainen kuvataide KÄSITYÖ TEKSTIILITYÖ Valinnainen tekstiilityö TEKNINEN TYÖ
4 Valinnainen tekninen työ LIIKUNTA LIIKUNTA POJAT Valinnainen liikunta pojat LIIKUNTA TYTÖT Valinnainen liikunta tytöt KOTITALOUS TAITO- JA TAIDEAINEIDEN VÄLYS VALINNAISAINEET OPPISMISEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA ILMAISUTAITO OPPILAANOHJAUS LIITTEET
5 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi toisena kielenä Suomi toisena kielenä -opetuksessa noudatetaan Helsingin kaupungin hyväksymää opetussuunnitelmaa. Liitteenä myös suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksesta (Liite 1). Suomi äidinkielenä TYÖTAVAT Oppiaine käyttää moninaisen luonteensa mukaisesti monia erilaisia työtapoja. Lukeminen, kirjoittaminen ja puhuminen ovat keskeisiä, ja myös draamaa käytetään työtapana. Oppisisällöt sulautuvat opetustapoihin: kun eri asioiden haltuunotossa käytetään erilaisia työtapoja, ne harjoittavat jatkuvasti erilaisia äidinkielen ja kirjallisuuden taitoja. Osa työtavoista on yksilökeskeisiä, osa aineen viestinnällisen luonteen mukaisesti ryhmäkeskeisiä. Vaihtelevien työtapojen tavoitteena on ohjata oppilasta tiedostumaan oppimistavoistaan, ottamaan asteittain yhä suurempi vastuu omasta työskentelystään ja sen suunnittelusta sekä asettamaan itselleen uusia tavoitteita. ARVIOINTI Äidinkielessä ja kirjallisuudessa arviointi on jatkuvaa sekä suullista että kirjallista palautetta, jonka tavoitteena on vahvistaa oppimisprosessia sekä tukea ja rakentaa oppilaan kielellistä identiteettiä ja varmuutta viestijänä. Arvioinnin pyrkimyksenä on myös lisätä oppilaan omaa kykyä arvioida realistisesti omaa suoritustaan ja omia taitojaan. AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Äidinkieli ja kirjallisuus tukee ihmisenä kasvua, koska se opettaa kielentämään sekä ajatuksia että tunteita; kielen avulla sekä hahmotetaan olemassa olevaa todellisuutta että rakennetaan kuvaa maailmasta ja omasta itsestä. Oppiaineen viestinnällisen luonteen vuoksi oppilas saa jatkuvasti palautetta ajatuksistaan omilta ikätovereiltaan. Näin rakennusaineet omaan kasvuun kumuloituvat opetustilanteessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Oman kielen ja kirjallisuuden tuntemus syvenee vuosiluokittain ja korostuu erityisesti 9. luokalla. Samalla oppilas kasvaa yhä selkeämpään tietoisuuteen oman kulttuurin, historian, kielen ja kirjallisuuden merkityksestä. Tuntemus edeltää vahvaa kulttuuri-identiteettiä, joka on edellytys toisten kulttuurien ennakkoluulottomalle kohtaamiselle. Viestintä ja mediataito Tiedonhakutaitoja opiskellaan heti 7. luokalla. Kriittinen lukutaito on keskeistä jokaisella vuosiluokalla, ja erityisesti 8:nnella paneudutaan erilaisiin mediateksteihin sekä niiden 5
6 tavoitteisiin. TAVOITTEET Äidinkieli ja kirjallisuus on oppiaine, jossa toisaalta rakennetaan kielen ja erilaisten tekstien avulla omaa kuvaa maailmasta, toisaalta eritellään ja tulkitaan maailmaa kielen avulla. Äidinkieli on tunteiden kieli, joka auttaa kielentämään omia tunteita ja kokemuksia. Tällöin kieli ja kirjallisuus rakentavat kuvaa omasta itsestä ja auttavat oman identiteetin rakentamisessa. Äidinkielellä ja kirjallisuudella on peruskoulussa erityisasema: sen tehtävä on taata hyvät kielelliset valmiudet, koska ne ovat kaiken oppimisen perusta. Äidinkieli ja kirjallisuus on siis tieto-, taito ja taideaine. SISÄLLÖT Äidinkielen ja kirjallisuuden keskeisenä tavoitteena on, että oppilas kiinnostuu kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä. kasvaa kansalaiseksi, joka kykenee arvioimaan kieltä, kirjallisuutta ja viestintää analyyttisesti ja tuntee myös oman vastuunsa kielenkäyttäjänä ja viestijänä. Tavoitteena ovat sellaiset viestintätaidot, joita jokainen kansalainen tarvitsee osallistuakseen aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan. Äidinkielellä ja kirjallisuudella oppiaineena on myös itseisarvo: kielestä ja kirjallisuudesta voi oppia nauttimaan niin, että ne tarjoavat myös esteettisiä elämyksiä. Jokaisen kurssin aikana luetaan vähintään yksi kokonaisteos, ja koska äidinkielen taidot vaativat jatkuvaa harjaantumista, tavoitteena on, että myös niiden jaksojen aikana, jolloin oppilaalla ei ole äidinkielen ja kirjallisuuden kurssia, hän lukee yhden vapaavalintaisen kaunokirjallisen teoksen tai johonkin hänen jakson aikana opiskelemaansa aineeseen liittyvän tietoteoksen. Luettua käsitellään seuraavan kurssin aikana suullisesti tai kirjallisesti (esim. lukukortti, arvostelu, takakansiesittely). TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN 7. vuosiluokka TAVOITTEET 7. luokan monet tavoitteet tähtäävät opiskelutaitojen varmistamiseen ja kehittämiseen, jolloin erityisesti luku- ja kirjoitustaidon vahvistaminen on keskeistä. Tavoitteena on syventää ymmärtävää lukemista ja opetella yhä suunnitelmallisempaa kirjoittamista. Taitojen yhteydessä päämääränä on oppia lähestymään tekstiä tavoitteellisesti: tekstin lukeminen vaatii paneutumista, kirjoittaminen suunnittelua ja tietoisten valintojen tekemistä. ta kannustetaan viestimään sekä toimimaan aktiivisena ryhmän jäsenenä niin, että hän tiedostaa kuuntelemisen tärkeyden ja osaa halutessaan pyytää ja tarvittaessa ottaa puheenvuoron. Puheviestinnän taidot ovat osa ennen kaikkea taitoa toimia ryhmässä sen yhteisten päämäärien hyväkasi. 6
7 osaa kertoa kirjallisesti että suullisesti omaan elämäänsä liittyvistä asioista ja kielentää oman kokemuksensa esimerkiksi lukemastaan kirjasta. Tekstilajina on esillä kertomus ja tekstityypeistä erityisesti kertova ja kuvaava teksti. Jokaisella kurssilla luetaan ainakin yksi kaunokirjallinen kokonaisteos. Kielitiedossa varmistetaan alakoulussa hankittuja taitoja: sanaluokkien, sijamuotojen ja aikamuotojen tunnistamista ja hallintaa. Alakoulun kieliopin näkökulmaa laajennetaan niin, että tarkastelun alla on erityisesti se, miten kielelliset valinnat rakentavat kertomusta. KESKEISET SISÄLLÖT Äidinkielen tunneilla tehdään ymmärtävän lukemisen harjoituksia: syvennetään sana- ja asiatarkkaa lukutapaa ja opetellaan päättelevää lukutapaa. Kirjoittamisessa tuodaan esiin kirjoittamisen tavoitteellisuus ja tarkoitus, tekstin sidoksisuus sekä erilaiset tekstityypit sekä niiden käyttö. Korostetaan tekstin suunnittelun merkitystä sekä kappalejaon tehtävää ja kappaleen rakentumista ydinajatuksen ympärille. Opiskellaan koevastauksen laatimista ja kerrataan kielenhuollon perusteita: käsitteiden lause ja virke erottaminen ja rakentuminen varmistetaan; välimerkit, isot ja pienet kirjaimet sekä yhdyssanat kerrataan. Kielenhuollon yhteydessä pohditaan, miten kielenkäyttötilanne vaikuttaa rekisterin valintaan. Kertomus on seitsemännen luokan perustekstilaji ja sitä opiskellaan sekä lukemalla että kirjoittamalla. Sen yhteydessä luetaan erilaisia kertomuksia ja opiskellaan kertomuksen perusterminologiaa: juonta, aihetta, henkilöitä, kertojatyyppiä ja näkökulmaa, miljöötä sekä aikaa kerronnan keinona. Opiskelumenetelmänä on puhumisen lisäksi lukeminen ja kirjoittaminen: näin opiskeltavat asiat integroituvat jatkuvasti harjoiteltaviin taitoihin. Kertomisessa lähdetään oppilaan omista kokemuksista: oppilas kirjoittaa oman elämänsä tärkeästä asiasta sekä kielentää lukukokemustaan sekä suullisesti että kirjallisesti. Kirjallisuudessa opitaan erottamaan eri kirjallisuuslajit (epiikka, draama, lyriikka).. Kieliopissa kerrataan sanaluokat ja tutkitan niitä funktionaalisen kieliopin näkökulmasta. Kerrataan sijamuodot ja tarkastellaan niiden käyttöä. Varmennetaan verbin persoona- ja aikamuotojen hallintaa. Aikamuotojen opiskelun yhteydessä opiskellaan uutisen rakennetta ja verrataan sitä kertomuksen rakenteeseen. 8. vuosiluokka TAVOITTEET 8. luokan tavoitteena on kriittisen lukutavan syventäminen. Lukuvuoden aikana tutustutaan eri lehtitekstilajeihin ja niiden 7
8 funktioihin sekä opitaan erittelemään niiden käyttämiä aineksia, lähteitä ja vaikuttamiskeinoja. Kaikkia tekstejä tarkastellaan kontekstissaan ja opitaan ymmärtämään kontekstin merkitys. Keskeisiä tekstityyppejä ovat erityisesti argumentoiva ja instruktiivinen tekstityyppi Vuorovaikutustaitojen opiskelussa korostuvat vuorovaikutus ja argumentointi. Puheviestinnän harjoituksissa opetellaan argumentoimaan ja kohdentamaan oma puhe tilanteen ja yleisön mukaisesti. Tavoitteena on syventää erilaisia ryhmäviestintätaitoja ja opetella hallitsemaan jännitystä yksilöllisissä viestintätilanteissa. Mediatekstit ovat erityisessä fokuksessa kahdeksannella luokalla. Tekstikäsitys on laaja siten, että median yhteydessä voidaan käsitellä myös esimerkiksi tietokonepelejä, jolloin myös sosiokonstruktivistinen lähestymistapa korostuu. Kertomuksen ohella uutena tekstilajina opiskellaan runoa ja sen tapaa vaikuttaa. Kirjallisuuden opiskelussa on keskeistä se, miten maailmankuva heijastuu eriaikaisissa teksteissä, miten kirjallisuus muokkaa ymmärrystämme maailmasta sekä se, miten monet tekstit ovat läsnä arjessamme ja ajattelussamme huomaamattammekin. Tässä yhteydessä avataan käsitteitä myytti ja eepos. Lukeminen ja kirjoittaminen lomittuvat opiskelussa jatkuvasti tiiviisti kaikkeen niin, että oppisisällöt otetaan haltuun jatkuvilla lukemis- ja kirjoittamisharjoituksilla. Jokaisen kurssin aikana luetaan vähintään yksi kaunokirjallinen kokonaisteos. Kieliopissa opiskellaan modukset ja lauseenjäsennys ja havainnoidaan, miten kieliopilliset ratkaisut rakentavat todellisuuksia. Kielenhuolto varmentaa oman tekstin tuottamista. KESKEISET SISÄLLÖT Kahdeksannella luokalla keskeistä on argumentointi sekä argumentoivan että vaikuttamaan pyrkivän tekstin keinojen erittely. Puheviestinnässä opiskellaan perusteluja väittelyharjoitusten avulla tai pitämällä vaikuttava puhe. Samalla opiskellaan retorisia keinoja ja tarkastellaan niiden toteutumista puheessa. Argumentointi, retoriikka, modaalisuus ja lauseenjäsennys antavat välineitä tekstien erittelyyn. Modaalisuus käsitetään laajasti eikä rajoituta vain moduksiin: tarkastellaan esimerkiksi, miten erilaisilla kielellisillä valinnoilla ilmaistaan varmuutta tai epävarmuutta. Lauseenjäsennys lähtee lausekeajattelusta, jolloin esiin nostetaan predikaatti, subjekti, objekti, predikatiivi ja adverbiaali. Kielenhuollossa syvennetään lause- ja virketajua, selvennetään puhe- ja kirjakielen välistä eroa ja kerrataan kielenhuollon 8
9 perusasioita tarpeen mukaan. Uutena tekstilajina opiskellaan referaatti. Mediatekstien käsittelyssä lähdetään tutusta uutisesta, opiskellaan uutiskriteereitä ja verrataan uutisen päämääriä mielipideteksteihin. Uutisen lisäksi lehtitekstilajeista esillä ovat yleisöosastonkirjoitus, arvostelu ja kolumni. Tutkitaan myös kuvan elementtejä ja taiton merkitystä sekä mainosta. Mahdollisuuksien mukaan tarkastellaan myös mediaviihdettä ja sen tarjoamaa maailmankuvaa: elokuvaa, televisiota, videopelejä. Kirjallisuudessa tekstejä tarkastellaan kahdesta näkökulmasta: vaikuttamisen ja historiallisen kontekstin. Tutustutaan eri aikakausien ja erilaisten lajien teksteihin: valistukseen, romantiikkaan, realismiin sekä vaikuttavaan viihteeseen kuten kauhu-, fantasia-, tieteis- ja jännityskirjallisuuteen. Uutena tekstilajina on runo, jonka vaikutuskeinoja opetellaan erittelemään. Tällöin käsitteet säe, säkeistö, mitta, loppusointu ja alkusointu tulevat tutuiksi. Ainakin yksi vuoden aikana luettava teos on klassikoksi luokiteltava. 9. vuosiluokka TAVOITTEET Yhdeksännellä luokalla keskeistä on kehittää ja syventää ajattelutaitoja, niin että haetaan ja löydetään monenlaisia näkökulmia sekä kieleen että kirjallisuuteen. Päämääränä on ymmärtää, miten kieli ja kirjallisuus sekä suhtautuminen niihin heijastavat yhteiskunnallista todellisuutta ja ajan pyrkimyksiä ja miten kieli ja kirjallisuus rakentavat sekä yksilön että kansan identiteettiä. Kirjallisuuden analyysi- ja tulkintataidot syvenevät. Tekstityypit ovat hallussa niin, että ne tarjoavat rakennusaineet pohtivan tekstin kirjoittamiseen. Tekstilajina opetellaan erityisesti esseetä. Kirjallisuudessa tutustutaan suulliseen kansanperinteeseen ja suomalaiseen kirjallisuuteen. Kielen ja identiteetin merkityksen ymmärtämistä syvennetään tutustumalla suomalaiseen kirjallisuuteen. Yhdeksännen luokan aikana käydään myös teatterissa. Puheviestinnässä keskitytään ryhmäviestintään: erilaiset keskustelut lisäävät kuuntelutaitoja ja kykyä ottaa vastuuta kulloisestakin viestintätilanteesta. Puheviestinnässä keskeistä ovat pohtivat keskustelut, esimerkiksi paneelikeskustelu. Myös kielentuntemus painottuu oman kielen erityispiirteisiin, kehittymiseen ja variaation tuntemukseen. KESKEISET SISÄLLÖT Oppisisällöt painottavat toisaalta oman kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ominaislaadun tuntemista ja syventämistä, 9
10 toisaalta niiden suhdetta sukukieliin, muuhun kirjallisuuteen ja laajempiin kokonaisuuksiin Yhdeksännen luokan kielikäsityksessä korostuu se, miten kieli on jatkuvassa muutoksessa. Tutustutaan suomen kirjakielen kehitykseen, minkä myötä kielenhuollon merkitys avautuu. Kielen variaation tutkiminen tuo alueellisen variaation rinnalle ennen muuta sosiaalisen ja tilanteisen variaation. Uutena kielioppiasiana opitaan erottamaan nominaalimuodot persoonamuotoisista verbeistä ja opiskellaan lauseenvastikkeet. Kielenhuoltoa kerrataan tarpeen mukaan. Yhdeksännen luokan tekstilaji on essee. Vuoden aikana kirjoitetaan esimerkiksi kirjallisuusessee ja jokin sellainen tieteellisen esseen kaltainen teksti, jossa oppilas joutuu yhdistämään käyttämiensä lähteiden tietoja omaan pohdintaansa ja ratkaisemaan, miten rakentaa ehyen tekstikokonaisuuden erilaisista aineksista (esimerkiksi Nimityö ). Kirjoittamisen yhteydessä kerrataan, miten tekstilaji, sisältö, vastaanottaja tilanne, kanava ja konteksti vaikuttavat tekstin rakentumiseen ja sen kieleen. Nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet opiskellaan ennen muuta käytön ja kielenhuollon näkökulmasta. Kielenhuoltoa kerrataan tarpeen mukaan: tarkastellaan pronominien viittaussuhteita, suoran esityksen referointia ja kiilalauseita sekä lauseiden symmetriaa ja epäsymmetriaa. Kielitiedossa pohditaan kielen olemusta ja ihmisen kehittymistä kielelliseksi olennoksi sekä tutustutaan suomen kielen sijaintiin maailman kielikartalla; perehdytään kielikuntiin ja erityisesti sukukieliin sekä niiden kansoihin ja kulttuureihin. Keskeistä on, mitkä seikat vaikuttavat kielen säilymiseen ja minkälainen on maailman kielitilanne, minkälainen Suomen muuttunut ja jatkuvasti muuttuva kielitilanne. Laajennetaan oman kielen tuntemusta ja opitaan suomen kielen keskeiset erityispiirteet. Sanaston ja nimistön tarkastelu avaa näköaloja sekä kulttuurien kehittymiseen että omaan identiteettiin. Kieltä ja identiteettiä tarkasteltaessa luetaan aiheeseen liittyvä kaunokirjallinen teos. Kaunokirjallisuus keskittyy suomalaisen kirjallisuuden tuntemukseen. Opiskellaan kansanperinteen lajeja ja niiden funktioita. Tutustutaan Kalevalaan. Kirjallisuuden historiassa nostetaan esille tärkeimmät aikakaudet ja kirjailijat ja tuodaan esille kirjallisuuden yhteys muihin taiteisiin ja syntytilanteeseensa. Kirjallisuudessa uutena tekstilajina esitellään näytelmä, jolloin käsitteet kohtaus, näytös, parenteesi ja draamallinen ristiriita tulevat tutuiksi. Jokainen oppilas tutustuu vielä tarkemmin vähintään yhteen suomalaiseen kirjailijaan, jonka esittelee kulloinkin sovitulla tavalla. Luettavien tekstien aiheet liittyvät sekä oppisisältöihin että oppilaan oman elämän kokemuksiin. Suomalaiseen kaunokirjallisuuteen rakennetaan omakohtaista suhdetta tekemällä kirjallisuudenhistorian opiskelun yhteydessä pieniä kirjallisia harjoituksia: uutisia, artikkeleita 10
11 päiväkirjatekstejä, kirjeitä. Samalla harjoitellaan ja laajennetaan eri tekstilajien tuottamista. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmaratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojen kehittämiseksi; antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioida sekä pohtia tekstien yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös erilaisia mediatekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut pystyy tiivistämän fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi 11
12 sanavalintojen, käytetyn kuvakielen. lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmauksen yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoa, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen niin, että ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssä tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeiset ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä 12
13 muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. 13
14 TOINEN KOTIMAINEN KIELI Ruotsi Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia ruotsinkielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävä on totuttaa oppilasta käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä ymmärtämään pohjoismaisia kulttuureita sekä tarjota uusi näkökulma omaan kieleen ja kulttuuriin. TYÖTAVAT Opettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista sekä tiedon jäsentämistä ja kokonaisuuksien ymmärtämistä. Oppilaat työskentelevät opettajan johdolla, yksin, pareittain tai ryhmissä. Oppilaat harjoittelevat uusia sanoja ja rakenteita kirjallisesti ja suullisesti mm. käyttämällä niitä omissa tuotoksissaan. harjoittelee päättelemään sanojen merkityksen asiayhteyksistä. ARVIOINTI Arvioinnin pohjana ovat seuraavat seikat: Jatkuva näyttö on yritteliäs ja ottaa vastuun opiskelustaan. tekee kotitehtävänsä säännöllisesti. osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn. osallistuu tavoitekieliseen keskusteluun. Tuntitestit Kirjalliset tai suulliset sana-, verbi- ja rakennetestit yms. Kokeet Kokeilla mitataan asetetun tavoitteen saavuttamista monipuolisin ja eritasoisin tehtävin. Kokeessa voidaan testata puheen ja tekstin ymmärtämistä ja tuottamista sekä sanaston ja rakenteiden hallintaa. Koe antaa oppilaalle tilaisuuden osoittaa osaamistaan ja kerrata tiettyjä asiakokonaisuuksia. Kokeet voivat olla myös suullisia. Omat tuotokset Nämä voivat olla esimerkiksi lyhyitä kirjoitelmia, elokuvan kommentoimista tai oppilaan omia sovelluksia opitusta kieliaineksesta (seinälehtiä, haastatteluja, 14
15 pienimuotoisia näytelmiä tms.). AIHEKOKONAISUUDET Toisen kielen opetuksessa erityisesti läpikäytäviä aihekokonaisuuksia ovat seuraavat: 15
16 Ihmisenä kasvaminen keskittyminen ja ponnistelu vuorovaikutustaidot (kuunteleminen, kysyminen ja keskustelu) yksin ja yhdessä tekeminen vastuuntuntoisuus tavoitteellisuus erilaisuuden hyväksyminen kulttuurinen aktiivisuus Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kehitetään taitoja toimia kansainvälisessä ja kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Tutustutaan kohdekielen kulttuuriin, maantietoon, historiaan ja tapoihin. Opetellaan suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Opetellaan oman kulttuurin tuntemista ja siitä vieraalla kielellä kertomista. Tutustutaan arkeen ja juhlaan meillä ja muualla. Opiskellaan tapakulttuuria. Tutustutaan Suomeen osana Pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa. Viestintä ja mediataito harjoittelee viestinnän perustaitoja kohdekielellä tutustuu kohdekieliseen lehdistöön, kohdekielisiin radio- ja tv-kanaviin sekä Internetissä oleviin verkkosivustoihin opettelee suhtautumaan kriittisesti tietoon harjoittelee tiedonhankintaa vieraskielisistä lähteistä kehittää omaa ilmaisuaan vieraalla kielellä suullisesti ja kirjallisesti omaksuu kohdekielen kulttuurille tyypillisimpiä ilmaisutapoja. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys omatoimisuus ja kyky yhteistoimintaan oman mielipiteen muodostaminen vastuu omasta työstä pitkäjänteinen ja innovatiivinen toiminta kielitaidon merkitys yrittäjyydelle ja eri ammateissa yhteistyö koulujen kanssa eri puolilla maailmaa Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä kestävään kehitykseen liittyvää sanastoa oman talouden hallintaa ja kulutuskäyttäytymistä toivottu tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminnat 16
17 Ihminen ja teknologia Tietotekniikkaa käytetään opetusvälineenä erilaisten kieltenohjelmien ja verkkosivuilla olevien kielellisten harjoitusten avulla. Käytetään Internetiä tiedonhaussa kohdekielellä. 17
18 Ruotsi A-kielenä TAVOITTEET Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan ruotsin kielen taito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastusten, palveluiden ja julkisen sektorin alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa hiukan. Oppilaan taito toimia ruotsinkielisen kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa, ja hän hankkii lisää kielten opiskeluun sopivia strategioita. TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN 7. vuosiluokka TAVOITTEET Kielitaito osaa viestiä suullisesti itseään ja lähipiiriään koskevissa melko yksinkertaisissa arkielämän vuorovaikutustilanteissa ymmärtää näitä tilanteita koskevan tekstin ja puheen keskeisen sisällön sekä osaa kirjoittaa lyhyin lausein näihin liittyviä tekstejä. Kulttuuritaidot oppii perustietoja suomenruotsalaisista, Ruotsista ja muista Pohjoismaista vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuuria toisiinsa arvostamaan omaa, suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muiden Pohjoismaiden kulttuuria ja tuntemaan kielialueen yhteistä historiaa viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä tehokkaita työtapoja, kuten pari- ja ryhmätyötä, sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan (välineet mukaan tunnille, säännöllinen ja sinnikäs työskentely) liittämään uuden tiedon vanhaan ymmärtämään työrauhan merkityksen arvostaman omaa ja muiden työtä hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. 18
19 KESKEISET SISÄLLÖT Viestintätilanteet tervehtiminen tutustuminen kirjeenvaihto 19
20 tekstiviestit ja sähköposti yksinkertaiset puhelinkeskustelut erilaiset ostostilanteet Aihepiirit koti koulu perheenjäsenet ystävät harrastukset ja vapaa-ajanvietto Rakenteet kertaa substantiivien, adjektiivien ja verbien perustaivutukset sekä tärkeimmät sanajärjestyssäännöt perehtyy adjektiivien vertailuun. Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu 8. vuosiluokka TAVOITTEET Kielitaito oppii ymmärtämään omaan elämäänsä liittyvää selkeästi jäsennettyä yleiskieltä, puhetta ja tekstiä selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista kirjoittamaan käsiteltyihin aiheisiin liittyviä suppeita viestejä ja lyhyitä kuvauksia tiedostamaan Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen keskeisiä eroavuuksia. Kulttuuritaidot oppii tuntemaan syvemmin suomenruotsalaista, ruotsalaista ja pohjoismaista kulttuuria viestimään kohdemaan kulttuurille hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita 20
21 sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa 21
22 hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Viestintätilanteet erilaiset asiointitilanteet, esim. puhelimessa, postissa, pankissa, sairaalassa ja tavaratalossa Aihepiirit terveys hyvinvointi toisten huomioonottaminen vapaa-ajanvietto ja harrastukset (esim. kirjallisuus, elokuvat, musiikki) lisätietoa Pohjoismaista ja juhlapäivistä Rakenteet syventää ruotsin kielen sanajärjestyssääntöjen tuntemusta oppii substantiivien ja adjektiivien yhteistaivutusta, myös omistussanojen jälkeen oppii käyttämään tavallisimpia pronomineja tutustuu konditionaalilauseisiin sekä s-passiiviin. Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten, käyttö 9. vuosiluokka TAVOITTEET Kielitaito oppii ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää yleis- ja asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään 22
23 kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelonomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista tiedostamaan Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen keskeisiä eroavuuksia. 23
24 Kulttuuritaidot oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa tuntemaan suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista kulttuuria ja ymmärtämään kulttuurierojen syitä tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita sekä käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä ymmärtämään oman vastuunsa kielen opiskelussa arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Viestintätilanteet Kerrataan ja syvennetään aiemmin opittuja viestintätilanteita. Aihepiirit kestävä kehitys erilaiset elämänkatsomukset yhteiskunnalliset asiat työharjoittelu, työnhaku ja työelämä ammatinvalinta lisää tietoa Pohjoismaista Suomesta ja Helsingistä kertominen Rakenteet tutustuu partisiippeihin ja vara- ja bli-passiiveihin. Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla oman kielenkäytön tarkkailu joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten, käyttö 24
25 PÄÄTTÖARVOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun Puhuminen ymmärtäminen A2.2 A2.1 Kehittyvä Peruskielitaid peruskielitait on alkuvaihe Tekstin Kirjoittaminen ymmärtäminen A2.2 A2.1. Kehittyvä Peruskielitaid peruskielitait on alkuvaihe Kulttuuritaidot tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria. Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. Ruotsi B-kielenä Opetuksen keskeisenä tavoitteena on oppilaan mielenkiinnon herättäminen ruotsin kielen opiskelua kohtaan ja suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Lisäksi opetukseen kuuluu keskeisiä sisältöjä ruotsinkielisestä ja pohjoismaisesta kulttuurista. TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN 7. vuosiluokka TAVOITTEET Kielitaito oppii lukemaan jokapäiväiseen elämään liittyviä tekstejä sekä puhumaan yksinkertaisissa viestintätilanteissa ymmärtämään jokapäiväiseen elämään liittyvien tekstien ja puheiden keskeisimmän sisällön kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista lyhyitä viestejä. Kulttuuritaidot oppii ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa viestimään tavallisissa arkitilanteissa. 25
26 Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin käyttämään eri välineitä tiedonhankintaan ottamaan vastuuta omasta ja ryhmän työskentelystä. KESKEISET SISÄLLÖT Viestintätilanteet tervehtiminen ja tutustuminen erilaiset ostotilanteet yksinkertaiset puhelinkeskustelut Aihepiirit koti, perheenjäsenet ja ystävät harrastukset ja vapaa-ajanvietto perustietoja suomenruotsalaisesta, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta elämänmuodosta Rakenteet oppii substantiivien, adjektiivien ja verbien perustaivutukset tavallisimmat apuverbit tekemään kysymyksiä muodostamaan yksinkertaisia päälauseita. Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi oman kielenkäytön tarkkailu Kulttuuritaidot tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen elämänmuodon ja kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen. osaa tavanomaisia arkipäivän tilanteissa tarvittavia viestintätapoja Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 8. vuosiluokka TAVOITTEET 20
27 Kielitaito oppii 20
28 kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa, arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot oppii ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa viestimään arkitilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille ominaisella tavalla. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja, kuten pari- ja ryhmätyöskentelyä korvaamaan kielitaitonsa puutteita esim. hakemalla korvaavia sanoja tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan hankkimaan tietoa eri välineillä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Viestintätilanteet tien kysyminen ja neuvominen ravintolassa ja lääkärissä asiointi Aihepiirit matkustaminen ja tutustuminen Tukholmaan ja Norjaan Rakenteet oppii käyttämään järjestyslukuja, imperatiivia ja perfektiä adverbien muodostuksen adjektiivien vertailumuodot helpoimmat sivulauseet. Viestintästrategiat kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen oman kielenkäytön tarkkailu puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla 21
29 9. vuosiluokka TAVOITTEET Kielitaito oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa, arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot oppii ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa viestimään arkitilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille ominaisella tavalla. Opiskelustrategiat oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelua ja oppimista edistäviä työtapoja ja eri tiedonhankintavälineiden käyttöä tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Viestintätilanteet opittujen viestintätilanteiden kertaus ja syventäminen mielipiteen ilmaiseminen Aihepiirit elämänkatsomukselliset asiat koulu läheisten ihmisten luonnehdinta ja kuvaaminen maalla ja kaupungissa asuminen työelämä (TET) ja harrastukset Suomesta ja Helsingistä kertominen Rakenteet oppii verbeistä pluskvamperfektin, konditionaalin ja infinitiivin käytön 22
30 lisää pronomineja adjektiivin ja substantiivin yhteistaivutuksen. Viestintästrategiat kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat 23
31 puuttuvan kielitaidon korvaaminen likimääräisellä ilmaisulla ja nonverbaalisilla keinoilla PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Arvioinnissa noudatetaan yleiseurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaisia kriteerejä. Kuullun ymmärtäminen A2.1 Peruskielitaid on alkuvaihe Puhuminen A1.3 Toimiva alkeiskielitai Tekstin ymmärtäminen A2.1 Peruskielitaid on alkuvaihe Kirjoittaminen A1.3 Toimiva alkeiskielitai Kulttuuritaidot tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 24
32 VIERAAT KIELET TAVOITTEET Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaille valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa, ja oppilas hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. TYÖTAVAT Opettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppilaan oppimaan oppimista sekä tiedon jäsentämistä ja kokonaisuuksien ymmärtämistä. Oppilaat työskentelevät opettajan johdolla, yksin, pareittain tai ryhmissä. Oppilaat harjoittelevat uusia sanoja ja rakenteita kirjallisesti ja suullisesti mm. käyttämällä niitä omissa tuotoksissaan. harjoittelee päättelemään sanojen merkityksiä asiayhteyksistä. ARVIOINTI Oppilaita arvioidaan kullekin luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Oppilaiden osaamista testataan erilaajuisilla kokeilla kuullun ja luetun ymmärtämisessä sekä suullisessa ja kirjallisessa tuottamisessa. Lisäksi oppilaiden sanaston ja rakenteiden hallintaa testataan erilaisilla pienillä kokeilla. Arvosanaan vaikuttaa oppilaan sinnikäs, pitkäjänteinen, huolellinen ja aktiivinen työ sekä kotona että oppitunneilla. Oppilaat arvioivat itse omaa edistymistään ja työskentelyään. Opettajat arvioivat oppilaan edistymistä. Arviointiin vaikuttavat myös oppilaan tekemät erilaiset kirjalliset tuotokset ja suullinen osaaminen oppitunneilla. Ääntämisen hyvä hallinta vaikuttaa myönteisesti arvosanaan. 25
33 AIHEKOKONAISUUDET 26
34 Vieraiden kielten opetuksessa erityisesti läpikäytäviä aihekokonaisuuksia ovat seuraavat: Ihmisenä kasvaminen keskittyminen ja ponnistelu vuorovaikutustaidot (kuunteleminen, kysyminen ja keskustelu) yksin ja yhdessä tekeminen vastuuntuntoisuus tavoitteellisuus erilaisuuden hyväksyminen kulttuurinen aktiivisuus Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kehitetään taitoja toimia kansainvälisessä ja kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Tutustutaan kohdekielen kulttuuriin, maantietoon, historiaan ja tapoihin. Opetellaan suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Opetellaan oman kulttuurin tuntemista ja siitä vieraalla kielellä kertomista. Tutustutaan arkeen ja juhlaan meillä ja muualla. Opiskellaan tapakulttuuria. Tutustutaan Suomeen osana Pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa. Viestintä ja mediataito harjoittelee viestinnän perustaitoja kohdekielellä tutustuu kohdekieliseen lehdistöön, kohdekielisiin radio- ja tv-kanaviin sekä Internetissä oleviin verkkosivustoihin opettelee suhtautumaan kriittisesti tietoon harjoittelee tiedonhankintaa vieraskielisistä lähteistä kehittää omaa ilmaisuaan vieraalla kielellä suullisesti ja kirjallisesti omaksuu kohdekielen kulttuurille tyypillisimpiä ilmaisutapoja. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys omatoimisuus ja kyky yhteistoimintaan oman mielipiteen muodostaminen vastuu omasta työstä pitkäjänteinen ja innovatiivinen toiminta kielitaidon merkitys yrittäjyydelle ja eri ammateissa yhteistyö koulujen kanssa eri puolilla maailmaa Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä kestävään kehitykseen liittyvää sanastoa oman talouden hallintaa ja kulutuskäyttäytymistä 27
35 toivottu tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminnat Ihminen ja teknologia Tietotekniikkaa käytetään opetusvälineenä erilaisten kieltenohjelmien ja verkkosivuilla olevien kielellisten harjoitusten avulla. Käytetään Internetiä tiedonhaussa kohdekielellä. 28
36 A-KIELET A1 Englanti 7. vuosiluokka TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen kykenee seuraamaan eri tavoin äännetyn, selkeän asiapuheen pääkohtia. ymmärtää tavallista sanastoa ja jonkin verran idiomeja. tunnistaa joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Puhuminen selviytyy jokapäiväisistä formaaleista ja informaaleista sosiaalisista tilanteista. pärjää lyhyissä vuoropuheluissa. Ääntäminen on ymmärrettävää. käyttää useimpia keskeisimpiä rakenteita. Luetun ymmärtäminen ymmärtää muutaman kappaleen pituisia asiatekstejä. osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä esim. niiden asiayhteydestä. Kirjoittaminen osaa kirjoittaa lyhyitä ja yksinkertaisia viestejä ja kuvauksia tutuista aiheista. osaa käyttää perusaikamuotoja sekä yksinkertaisia rinnasteisia lauseita. Kulttuuritaidot oppii arvostamaan ja tuntemaan englanninkielistä kulttuuria ja hyväksymään ihmisten välisen erilaisuuden. oppii viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa. Tutustutaan brittiläiseen kulttuuriin ja maantieteeseen. Opiskelustrategiat oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan (välineet mukana, pitkäjänteinen työskentely, tiedonhaku oppi- ja sanakirjoista) oivaltamaan sinnikkään ja omatoimisen viestinnällisen harjoittelun merkityksen käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja etsimään siitä tietoa tutustuu tieto- ja viestintätekniikan tarjoamiin 29
37 harjoittelu- ja tiedonhankintamahdollisuuksiin arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri osa-alueita ja tarvittaessa pyrkii muuttamaan työskentelytapojaan tiedostamaan eri oppimistyylien olemassaolon ja tunnistamaan vähitellen oman oppimistyylinsä 30
38 käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa kielitietoa soveltamaan oppimaansa tietoa käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa ymmärtämään työrauhan merkityksen arvostamaan omaa ja muiden työtä työskentelemään yhteistoiminnallisesti ja projektiluontoisesti antamaan positiivista palautetta seuraamaan omaa oppimistaan ja tulemaan tietoiseksi omasta oppimisestaan (vahvuudet ja heikkoudet) ja arvioimaan työskentelyään suhteessa tavoitteisiin eri kielenoppimisen alueilla. KESKEISET SISÄLLÖT Rakenteet Kerrataan ja syvennetään tarpeen mukaan vuosiluokilla 3 6 opittua: preesens, imperfekti kestopreesens omistus- ja itsenäiset pronominit ja pronomininen objektimuodot there is / there are- ja it is -rakenteet artikkelit prepositioita kysymysten teko substantiivien monikko genetiivit. Opetellaan uutena perfekti, pluskvamperfekti. Aihepiirit itsestä ja lähiympäristöstä kertominen, koti ja perhe lemmikit koulu ystävyys Viestintätilanteet esittäytyminen kuulumisten vaihtaminen tien neuvominen Viestintästrategiat oppii reagoimaan suullisesti ja kirjallisesti käyttämällä englannin kielelle ominaisia sanoja ja sanontoja suunnittelemaan eri asiayhteyksissä tarvitsemiaan viestejä tekemään lisäkysymyksiä ja pitämään yllä keskustelua elein, ilmein ja yksinkertaisin lausein reagoimaan kuulemaansa 31
39 käyttämään tavallisimpia kohteliaisuusfraaseja ja toivotuksia tiedostamaan likimääräisten ilmausten käytön viestintätilanteessa ja pyrkimään niiden käyttöön. 32
40 8. vuosiluokka TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen pystyy ymmärtämään tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevää keskustelua. pystyy seuraamaan eri tavoin äännetyn puheen pääkohtia. ymmärtää tuttua sanastoa ja idiomeja. tiedostaa joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Puhuminen pystyy keskustelemaan kohtalaisen sujuvasti ja ymmärrettävästi arkielämän tilanteissa ja ylläpitämään keskustelua jonkin verran. puhuu sujuvasti itselleen tutuista aiheista. Keskeisimpien rakenteiden käyttö vahvistuu. hallitsee perussanastoa. Ääntäminen on ymmärrettävää. Luetun ymmärtäminen ymmärtää erilaisia laajempiakin tekstejä tutuista aiheista. ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista teksteistä. osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä esim. niiden asiayhteydestä. pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista helpohkoista teksteistä. Kirjoittaminen selviytyy kirjoittamalla tavanomaisista arkitilanteista. osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä, kuvauksia ja vuoropuheluita tutuista aiheista. Kulttuuritaidot oppii arvostamaan ja tuntemaan englanninkielistä kulttuuria ja hyväksymään ihmisten välisen erilaisuuden. oppii viestimään ja toimimaan luontevalla tavalla arkipäivän tilanteissa. Syvennetään kohdekulttuurin tuntemusta erityisesti Irlannin ja Yhdysvaltojen osalta. Opiskelustrategiat vahventaa 7. luokalla oppimiaan opiskelustrategioita ja pystyy tarvittaessa muuttamaan niitä jatkaa omien strategioidensa arviointia ja oppii keskustelemaan niistä 33
41 hahmottaa muiden omaksumia strategioita ja rohkaistuu kokeilemaan niitä. 34
42 KESKEISET SISÄLLÖT Rakenteet futuuri 1. konditionaali ja ehtolause perussanajärjestys laskettavat ja ei-laskettavat substantiivit ja artikkelin käyttö relatiivipronominit epäsuora kysymyslause refleksiivipronominit adjektiivien vertailu adverbit ja niiden vertailu modaaliapuverbit liitekysymykset Aihepiirit harrastukset vaatteet ruokailutottumukset matkustaminen ja lomailu lisää tietoja pohjoisamerikkalaisesta ja irlantilaisesta elämästä ja kulttuurista kiusaaminen ihmissuhteet o terveys ja hyvinvointi tunne-elämä nuorisokulttuuri amerikanenglannin ja brittienglannin erot Viestintätilanteet uutisten kertominen mielipiteen ilmaisu harrastuksista keskusteleminen ehdottaminen kohteliaisuudet tarjoaminen ja pyytäminen matkatoimistossa asioiminen tien kysyminen ja neuvominen Viestintästrategiat oppii reagoimaan suullisesti ja kirjallisesti käyttämällä tavallisia kielelle ominaisia sanoja ja sanontoja tekemään lisäkysymyksiä ja pitämään yllä keskustelua tekemään päätelmiä viestintätilanteen perusteella käyttämään kohteliaisuusfraaseja ja toivotuksia tiedostamaan oman kielenkäyttönsä ulottuvuuksia ja pyrkimään likimääräisten ilmausten käyttöön kompensoidakseen puuttuvaa kielitaitoa keskustelemaan omaan elämäänsä ja lähipiiriinsä kuuluvista keskeisistä asioista. 35
43 9. vuosiluokka TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia arkipäivän tilanteita käsittelevästä puheesta ja kerronnasta. pystyy myös seuraamaan puhetta, joka käsittelee yhteiskuntaan ja lähiympäristöön liittyviä, yleistietoon perustuvia teemoja. tavoittaa pääkohdat median välittämistä viesteistä. tiedostaa joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Puhuminen pystyy keskustelemaan kohtalaisen sujuvasti ja ymmärrettävästi ja ylläpitämään keskustelua. osaa esittää pienen kuvauksen lähipiiristään. pystyy pitämään lyhyen suullisen esityksen. Oppilaan ääntäminen on kohtalaisen hyvää. käyttää monipuolisesti keskeisimpiä rakenteita. osaa kohtalaisen hyvin tavallisen jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmauksia. Luetun ymmärtäminen pystyy ymmärtämään monenlaisia muutaman sivun pituisia tekstejä tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatusta ja avainsanoja. pystyy lukemaan erilaisia, tuttuja aihepiirejä koskevia tekstejä myös valmistautumatta. osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä asiayhteydestä. Kirjoittaminen oppii selviytymään tavallisista kirjoittamista vaativista tilanteista. osaa kirjoittaa lyhyen kuvauksen tapahtumista tai kokemuksista elinympäristössään. osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. Kulttuuritaidot oppii tuntemaan ja arvostamaan erilaisia kulttuureja ja ihmisten välisiä erilaisuuksia. oppii viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa. syventää edelleen englantia puhuvan maailman perusasioiden tuntemustaan. Opiskelustrategiat 30
44 vahventaa 7. ja 8. luokalla oppimiaan opiskelustrategioita ja pystyy tarvittaessa muuttamaan niitä jatkaa omien strategioidensa arviointia ja oppii keskustelemaan niistä hahmottaa muiden omaksumia strategioita ja rohkaistuu kokeilemaan niitä. 30
45 KESKEISET SISÄLLÖT Rakenteet passiivi -ing-muoto infinitiivi konditionaalit ja ehtolauseet epäsuora kysymyslause paljoussanat artikkelin käyttö maantieteellisissä nimissä Aihepiirit oman ja vieraan kulttuurin vertailu Suomi ja suomalaisuus, Helsinki ja helsinkiläisyys sankarit ja idolit kestävä kehitys opiskelu, työ ja elinkeinot tiedotusvälineet arkielämän teknologia Viestintästrategiat oppii reagoimaan suullisesti tai kirjallisesti käyttämällä tavallisia englannin kielelle ominaisia sanoja, sanontoja ja rakenteita osaa pyytää lisätietoja tilanteeseen sopivalla tavalla pystyy käyttämään hyväkseen kielellisiä vihjeitä ja viestintätilannetta tehdessään päätelmiä viestin sisällöstä tarkkailee omaa kielenkäyttöään ja pystyy kompensoimaan puuttuvaa kielitaitoa likimääräisillä ilmauksilla pystyy hyödyntämään saamaansa palautetta kielellisessä vuorovaikutustilanteessa osaa pitää yllä keskustelua ja pystyy sovittamaan puheenvuoronsa luontevasti keskusteluun kykenee tekemään suppeita muistiinpanoja englanninkielisen esityksen pääkohdista. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Arvioinnissa noudatetaan yleiseurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaisia kriteerejä. Kuullun ymmärtäminen B1.1 Toimiva peruskielitait Puhuminen A2.2 Kehittyvä peruskielitait Tekstin ymmärtäminen B1.1 Toimiva peruskielitait Kirjoittaminen A2.2 Kehittyvä peruskielitait Kulttuuritaidot tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja 31
Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria
9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta
LisätiedotEnglanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9
Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun
Lisätiedot9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi
9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotRANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA
RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten
Lisätiedot9.2. Ruotsi B1 kielenä
9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
LisätiedotVieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6
B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen
Lisätiedot9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET
9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotOPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa
LisätiedotTÖÖLÖN YHTEISKOULU. PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 ainekohtainen osa
TÖÖLÖN YHTEISKOULU PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 ainekohtainen osa 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 2 SISÄLLYS RUOTSI... 13 Ruotsi A-kielenä... 15 Ruotsi
LisätiedotTÖÖLÖN YHTEISKOULU. PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 ainekohtainen osa
TÖÖLÖN YHTEISKOULU PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 ainekohtainen osa 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 2 SISÄLLYS RUOTSI... 13 Ruotsi A-kielenä... 15 Ruotsi
Lisätiedot7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE
7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotVuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä
Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu Englanti Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä KURSSIT 1 ja 2 TAVOITTEET ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä,
Lisätiedot7.5 Vieraat kielet A-KIELI
123 7.5 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotOppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotTÖÖLÖN YHTEISKOULU PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi
TÖÖLÖN YHTEISKOULU PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2005 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 2 SISÄLLYS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS...5 SUOMI TOISENA KIELENÄ...5
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004 A -SAKSA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2. Tavoitteet
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -SAKSA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja vastaamaan itseään ja lähiympäristöään koskeviin kysymyksiin esittämään
LisätiedotUudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/
Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön 25.9.2015: https://oph.etapahtuma.fi/ Ryhmätyö, vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Kieli englanti Oppimäärä: A1/A2/B1/B2/ÄKO(ympyröi) Laaja-alainen osaaminen Tavoitteet
LisätiedotKielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:
Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys
LisätiedotVenäjä (A2-kieli) Tavoiteet
Venäjä (A2kieli) VUOSILUOKAT 56 Venäjän kielen opiskelun alkuvaiheessa suullinen viestintä on oppitunneilla tärkeintä. Opiskelun edetessä lisätään kirllista harjoittelua uuden kirjoitusjärjestelmän sisäistämiseksi.
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotVIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ
VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ VIERAAN KIELEN/SAAMEN KIELEN A1-OPPIMÄÄRÄN OPETUKSEN TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 1-2 Oppiaineen tehtävä Vuosiluokilla 1 2 vieraan kielen ja saamen kielen opetuksen
LisätiedotKiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET
7.5.1.3 Kiina A KIINA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTIA: 2 TAVOITTEET ymmärtää yksinkertaisia tilannesidonnaisia ilmaisuja ja pystyy itse tuottamaan joitakin lyhyitä ilmaisuja ja lauseita. Hän harjaantuu
Lisätiedot15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9
1 Liite 1. Ylä-Malmin peruskoulun opetussuunnitelman täydennys 15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9 Päätösehdotus: Päätös: Hyväksytään saksa A-kielenä opetussuunnitelma vuosiluokille
LisätiedotOppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.
Englanninkielisen aineiston löytäminen Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen Kielellinen päättely Kielellisen ympäristön hahmottaminen Arvioinnin kohde Englannin kielen arviointikriteerit
LisätiedotSaksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.
Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotSaksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset
Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin
LisätiedotTavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:
5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja sekä yksinkertaisia tekstejä vastaamaan itseään ja lähiympäristöään
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotRANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa
RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston
LisätiedotFinnish ONL attainment descriptors
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2016-09-D-19-fi-3 Orig.: EN Finnish ONL attainment descriptors APPROVED BY THE JOINT TEACHING COMMITTEE AT ITS MEETING
LisätiedotTavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus
13.4.2 Vieraat kielet Vuosiluokkakokonaisuus 1-2 Oppimäärä: A1 Kieli: englanti Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 Tutustutaan, mitä kieliä ja kulttuureita koulussa, lähiympäristössä
LisätiedotEiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.
Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ
LisätiedotEnglanti 3. luokka OPPISISÄLLÖT. Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen (S1)
Englanti 3. luokka oppilaan kielitietoisuus kehittyy (T1- T4) oppilas tutustuu kielenopiskelun apuneuvoihin ja opiskelumuotoihin (T6, T11) oppilas tutustuu oman työn arviointiin ja suunnitteluun osana
LisätiedotInsights ja Opetussuunnitelman perusteet
Insights ja Opetussuunnitelman perusteet Sarjan perusperiaatteet Insights ja opetussuunnitelman perusteet Insights-sarja noudattaa valtakunnallisia lukion opetussuunnitelman perusteita (LOPS2016). Opiskelija
LisätiedotA 1 kieli englanti. Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa.
A 1 kieli englanti Englannin kielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia selviytyä kansainvälistyvässä maailmassa ja hyödyntää teknistyvän maailman mahdollisuuksia. Kielitaidon osa-alueet ovat puhuminen,
LisätiedotSaksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua
Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja
LisätiedotOPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT VIERAAT KIELET Englanti 2013 2014 Vieraat kielet ENGLANTI A1-KIELI EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Vieraan kielen taito edellyttää
LisätiedotKiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.
Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja
LisätiedotRANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2
RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.
1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa
LisätiedotOppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
Ranska A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
Lisätiedot7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)
7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan
LisätiedotKiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)
Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja
LisätiedotTyöskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen
Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi
LisätiedotKasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen TAVOITTEET SISÄLLÖT ARVIOINTI Hyvän osaamisen (8) kriteerit.
Laaja-alainen tavoitteet, sisällöt ja tavoitteisiin perustuvat arviointikriteerit vuosiluokilla 6-9. Laaja-alaisen osaamisen painotukset Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen TAVOITTEET
LisätiedotSuomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja
LisätiedotKempeleen kunta Liite 1
Kempeleen kunta Liite 1 Wilmassa KODIN KAAVAKE (1.-9. LK) LAPSEN NIMI 1. Miten lapsenne suhtautuu koulunkäyntiin? 2. Onko lapsellanne kavereita koulussa ja miten hän tulee toimeen kavereiden kanssa? 3.
LisätiedotKilterin koulussa ruotsin kielen osittainen kielikylpyopetus on tarkoitettu Uomarinteen alakoulussa ruotsin
Kilterin koulussa ruotsin kielen osittainen kielikylpyopetus on tarkoitettu Uomarinteen alakoulussa ruotsin kielikylpyluokan käyneille oppilaille. Yläkouluun siirryttäessä voidaan kielikylpyluokalle ottaa
LisätiedotTavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä
Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja
LisätiedotKIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI
KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotKOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet
KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin
Lisätiedot- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä
VALINNAINEN KIELI (B2): KIINA B2-kiina Vuosiluokka: 8 Vuosiviikkotuntia: 2 TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen - oppii ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä tervehdyksiä, kysymyksiä,
Lisätiedot5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa
5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika
Lisätiedot5.5.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti
5.5. Vieraat kielet Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden
LisätiedotRUOTSI A2-KIELENÄ. Yleinen tehtävä
RUOTSI A2-KIELENÄ Ruotsin A2-oppimäärää opiskellaan vapaaehtoisena kielenä. A2-kielen valintaa suositellaan oppilaalle, jolla on jo hyvät tiedot ja taidot äidinkielessä ja englannin kielessä. Yleinen tehtävä
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotSUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors
LisätiedotÄidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma
Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen
LisätiedotArviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla
Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
Lisätiedot7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE
7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 289 YLEINEN TEHTÄVÄ Venäjän kielen opetus tukee koulun yleistä kasvatustehtävää. Venäjän kielen opiskelussa painotetaan suullisen kielitaidon ja viestintävalmiuksien kehittämistä
LisätiedotTAIVALLAHDEN PERUSKOULU. Opetussuunnitelma. [Ainekohtainen osuus luokka-asteet 7.-9.] 1.1.2011-
TAIVALLAHDEN PERUSKOULU Opetussuunnitelma [Ainekohtainen osuus luokka-asteet 7.-9.] 1.1.2011- ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 3 SUOMI TOISENA KIELENÄ... 9 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI... 12 VIERAAT KIELET...
LisätiedotTyöskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet
Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotEspanjan kielen B2-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 8-9
ESPANJA, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKILLA 8-9 Valinnaisen B2-kielen opetus järjestetään useimmiten vuosiluokilla 8-9. B2-kieli on oppilaalle äidinkielen jälkeen kolmas tai neljäs opiskeltava kieli, joten oppilaalla
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotOPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA
VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu
LisätiedotSAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)
SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen
LisätiedotOULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv
OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta
LisätiedotOpetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet
VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös
LisätiedotSavonlinnan normaalikoulu 2010-2011
KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.
Lisätiedot5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä
5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.
LisätiedotSavonlinnan normaalikoulu 2010-2011
KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.
Lisätiedot5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi
5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotOsaamispisteet. Vapaasti valittava
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden
LisätiedotSchulcurriculum Schwedisch
Schulcurriculum Schwedisch Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014 Toinen kotimainen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotOppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia.
Tekstien tulkitseminen Tekstinymmärtämisen perus-strategioiden hallinta Toiminta vuorovaikutustilanteissa Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Ilmaisukeinojen käyttö Puheviestintäti
LisätiedotNormaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!
Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA KOPLA 17.8.2006, 57 1 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.
Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
LisätiedotKARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA
KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin
Lisätiedot