TAIVALLAHDEN PERUSKOULU. Opetussuunnitelma. [Ainekohtainen osuus luokka-asteet 7.-9.]

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAIVALLAHDEN PERUSKOULU. Opetussuunnitelma. [Ainekohtainen osuus luokka-asteet 7.-9.] 1.1.2011-"

Transkriptio

1 TAIVALLAHDEN PERUSKOULU Opetussuunnitelma [Ainekohtainen osuus luokka-asteet 7.-9.]

2 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 3 SUOMI TOISENA KIELENÄ... 9 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI VIERAAT KIELET ENGLANTI A-KIELENÄ SAKSA A-KIELENÄ ESPANJA A-KIELENÄ ENGLANTI B-KIELENÄ MATEMATIIKKA BIOLOGIA MAANTIETO FYSIIKKA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ TEKSTIILITYÖ TEKNINEN TYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS OPPILAANOHJAUS VALINNAISAINEET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SAKSA B2-KIELENÄ RANSKA B2-KIELENÄ ESPANJA B2-KIELENÄ MUSIIKKI KUVATAIDE TEKSTIILITYÖ TEKNINEN TYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS TIETOTEKNIIKKA

3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen ja eettisesti vastuullinen viestijä sekä lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista sekä osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua. saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Äidinkielen oppiminen kattaa laajasti kielen osa-alueet ja tehtävät. Monipuolisen kielen ja kirjallisuuden keskeisten ilmiöiden tuntemuksen kautta pyritään toisaalta sekä kielellisten viestien vastaanottamisen (kuuntelemisen ja lukemisen) ja tuottamisen (puhumisen ja kirjoittamisen) taitojen omaksumiseen että toisaalta kansalliseen kulttuuriin tutustumisen avulla mahdollisimman laajan, inhimillistä kulttuuria ymmärtävän yleissivistyksen omaksumiseen. AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen oppii toimimaan yhteisön jäsenenä: vuorovaikutustaidot, keskusteleminen, kuunteleminen, ilmaisuharjoitukset kehittämään itseään oppijana olemaan avoin uusille kokemuksille ja kulttuurimuodoille oppii ymmärtämään omaa psyykkistä kasvuaan ja ainutkertaisuuttaan tunnistaa oikean ja väärän pystyy kirjallisuuden ja kirjoittamisen kautta pohtimaan ja tulkitsemaan erilaisia ongelmia oman maailmankuvansa kautta. 3

4 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys tutustuu oman maan ja muiden maiden kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin oppii näkemään suomalaisuuden osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuri-identiteettiä tarkastelee Helsinkiä kaksikielisenä ja monikulttuurisena kulttuurikaupunkina. Viestintä ja mediataito oppii viestinnän perustaidot ja kehittyy monipuoliseksi ja vastuulliseksi viestijäksi ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa viestinnän ja mediavälineiden käyttöä. KESKEISIÄ TYÖTAPOJA Äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineistoa, jota voidaan työstää monin eri tavoin: lukemalla, kuuntelemalla, tuottamalla, analysoimalla ja toimimalla yksin tai ryhmässä muiden kanssa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelussa hyödynnetään seuraavia työtapoja: erilaisten tekstien tuottaminen omien ja toisten tekstien lukeminen ja analysointi yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen keskustelu ilmaisuharjoitukset erityyppiset pari- ja ryhmätyöt työkirjatehtävät ja muut harjoitteet tunti- ja kotitehtävinä muistiinpanojen tekeminen suulliset ja kirjalliset esitelmät videointi mahdollisuuksien mukaan opintokäynnit mahdollisuuksien mukaan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen tarpeen mukaan. Opettaja valitsee työtavat, jotka edistävät oppimista, tiedon jäsentämistä ja kokonaisuuksien ymmärtämistä. 4

5 KESKEISET TAVOITTEET 7. luokan keskeiset tavoitteet ymmärtää, mitä äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu on ja miksi sitä opiskellaan saa kokonaiskuvan oppiaineen yläasteen opinnoista ja ohjautuu yläasteen työskentelytapoihin kehittää viestintävalmiuttaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä -rohkeuttaan tutustuu kirjallisuuteen ja erilaisiin teksteihin monipuolisesti oppii tulkitsemaan ja hyödyntämään erilaisia tekstejä ja harjaantuu aktiivisena ja kriittisenä lukijana ja kuuntelijana tuottaa erilaisia tekstejä hyödyntäen oppimaansa kieli- ja kirjallisuustietoa kehittää tekstinsuunnittelutaitojaan ja osaa asettaa tavoitteita ja hyödyntää saamaansa palautetta harjaantuu erilaisten luku- ja tiedonhankintatapojen käyttäjänä hallitsee eri puhetilanteiden rekistereitä ja erottaa myös kirjoitettuna hyvän yleiskielen ja puhekielen. 8. luokan keskeiset tavoitteet oppii aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi kehittyy tekstilajien tuntijana ja tulkitsijana monipuolistaa lukuharrastustaan tutustumalla kirjallisuuden eri lajeihin ja kirjallisuuden käsitteisiin tuottaa monipuolisesti vaikuttavia tekstejä oppimaansa kielitaitoa hyödyntäen ymmärtää tekstin laatimisen prosessina kehittää itseään kielenkäyttäjänä ja itsensä ilmaisijana tiedostaa median mahdin muokata maailmankuvaa ja ohjata valintoja sekä kykenee erottamaan faktan fiktiosta. 9. luokan keskeiset tavoitteet oppii perustietoa äidinkielestään, sen synnystä, rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta oppii kirjoittamaan ja keskustelemaan kirjallisuudesta tutustuu suomalaiseen kirjallisuuteen ja sen vaiheisiin ja syventää kirjallisuuden tuntemusta tekemällä laajahkon kirjallisuustutkielman pyrkii soveltamaan opittuja oikeakielisyyden ja kielenhuollon seikkoja oman tekstin tuottamisessa ja sen arvioimisessa kehittää edelleen valmiutta kirjoittaa kertovia, tietoja välittäviä, persoonallisia ja pohdiskelevia tekstejä pyrkii arvioimaan oppiaineen eri osa-alueiden hallintaansa sekä hiomaan omaa suullista ja kirjallista ilmaisuaan eri tavoin. 5

6 KESKEISET SISÄLLÖT 7. luokan keskeiset sisällöt tutustuu äidinkielen eri osa-alueisiin ja niiden välisiin yhteyksiin tutustuu niihin yhteistyö- ja viestintätaitoihin, joita tarvitaan kaikessa opiskelussa, erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja jokapäiväisessä elämässä oppii erittelemään luettua ja tuottamaan itse erilaisia tekstejä tutustuu erilaisiin tekstityyppeihin ja kirjallisuuden lajeihin lukien ja analysoiden mm. runoja, novelleja, kertomuksia, uutisia ja näytelmätekstejä ja harjoittelee itse dialogin ja runojen kirjoittamista kertaa lukemisen ja kirjoittamisen perusasioita, mm. oikeinkirjoitusta ja oikeakielisyyttä kertaa sanaluokat ja sanojen taipumisen sekä perehtyy erityisesti verbin aikamuotoihin tutustuu puhutun ja kirjoitetun kielen eroihin perehtyy elokuvan kerrontatapoihin ja historiaan, sarjafilmien ominaispiirteisiin ja sarjakuvaan. 8. luokan keskeiset sisällöt jatkaa eri kirjallisuudenlajien opiskelua ja syventää eri tekstilajien tuntemusta tutustuu kirjallisuuden käsitteisiin ja kaunokirjallisuuden alalajeihin perehtyy kieleen ja kirjallisuuteen vaikuttamisen näkökulmasta harjoittelee oman mielipiteen ilmaisemista sekä suullisesti että kirjallisesti tutustuu suomen kielen moduksiin ja lauseenjäsennykseen kertaa kielenhuoltoasioita ja oikeakielisyyttä perehtyy uutisten rajaamaan maailmaan, kuvan totuuteen ja mainosten keinoihin tutustuu sanattoman ja sanallisen viestinnän yhtäläisyyksiin ja eroihin. 9. luokan keskeiset sisällöt opiskelee suomen kielen historiaa, kielikuntia ja kielisukulaisuutta sekä oman kielemme erikoispiirteitä tarkastelee lähemmin suomen kehittymistä puhutusta kielestä kirjakieleksi ja tutkii esimerkiksi nykysuomen vaihtelua, puhe- ja kirjakielen eroja, murteita ja slangia perehtyy kansanperinteeseen, suomalaisen kirjallisuuden kehitykseen ja sen vaiheisiin kansanrunoudesta lähtien pohtii kirjallisuuden ja identiteetin suhdetta sekä tutkii kirjallisuutta suomalaisuuden kuvaajana tutustuu aineistopohjaiseen kirjoittamiseen kertaa edellisten vuosien kielioppiasioita ja kielenhuoltoseikkoja ja perehtyy mm. lauseenvastikkeisiin, vierassanoihin ja lyhenteisiin tuottaa jäsennellyn ja tavoitteellisen suullisen esityksen. 6

7 ARVIOINTI Äidinkielen ja kirjallisuuden arviointikriteerit kuvastavat oppiaineen ja sen hallinnan monipuolisuutta: oppilaan suullisia ja kirjallisia taitoja, erilaisten tekstien lukemisen ja ymmärtämisen taitoa, kirjallisuuden tuntemusta ja harrastamista sekä peruskoulun kielitiedon hallintaa ja soveltamista. Äidinkielen tietoja ja taitoja arvioidaan kaikilla osa-alueilla. Arvioinnissa otetaan huomion tiedollinen ja taidollinen menestyminen, mutta myös omien edellytysten mukainen paneutuminen. Jokaisesta työstä annetaan arviointi mahdollisuuksien mukaan joko kirjallisesti tai suullisesti. Tekstit ja itsenäisesti opettajan ohjauksessa toteutetut omat työt arvioidaan kirjallisesti tai numeroin, viestintätaidot suullisesti tai kirjallisesti. Arvosanan perusteena ovat myös kokeet, kotitehtävät, tuntiaktiivisuus ja käyttäytyminen sekä asenne ja kiinnostus äidinkieltä ja kirjallisuutta kohtaan. ta harjaannutetaan myös itsearviointiin sekä antamaan palautetta oppilastovereille. ta ohjataan tavoitteelliseen työskentelyyn, ja hänessä herätetään kiinnostusta ja halua elinikäiseen oppimiseen. saa tietoa omasta edistymisestään sekä opettajan suullisen että kirjallisen palautteen avulla. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 (Opetushallituksen antamat päättöarviointikriteerit) Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut 7

8 pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. 8

9 SUOMI TOISENA KIELENÄ Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan. Opetuksen laajuudesta päätetään opetussuunnitelmassa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu suomi toisena kielenä -opetukseen, joka vuosiviikkotunneiltaan vastaa suomi äidinkielenä -opetusta. Suomi toisena kielenä -oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: oppilas oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielensä rinnalle. Suomi toisena kielenä -oppimäärä eroaa tavoitteiltaan ja sisällöiltään suomi äidinkielenä -oppimäärästä. Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla, pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen. Opetuksessa pyritään ohjaamaan oppilasta elinikäiseen oppimiseen niin, että hän voi vähitellen saavuttaa äidinkielisten veroisen suomen kielen taidon ja saa siten tasavertaiset mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Suomea toisena kielenä oppivalle suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline koko kouluajan. Suomea opitaan kaikissa oppiaineissa, ja suomen opetus toisena kielenä edellyttää yhteissuunnittelua ja yhteistyötä opettajien kesken. Suomi toisena kielenä - oppimäärän tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen taitoa suunnitelmallisesti, ja opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, peruskäsitteitä ja sanastoa. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että uuden kielen syvällinen oppiminen vie useita vuosia. On kiinnitettävä huomiota siihen, että tavoitteiden saavuttamiseen kuluvaan aikaan voi vaikuttaa oppilaan oman äidinkielen hallinta sekä äidinkielen ja suomen kielen rakenteiden erilaisuus ja kulttuurinen etäisyys. Tavoitteita asetettaessa ja sisältöjä valittaessa otetaan huomioon oppilaan kokonaistilanne, kuten ikä, kielitaito sekä koulu- ja kokemustausta. Opetuksen lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee. Opetuksessa painotetaan viestinnällisyyttä: sanaston kasvattaminen ja kielen rakenteiden harjoitteleminen kietoutuvat kielitaidon eri osa-alueiden kehittämiseen ja oppijan kulttuuritietouden lisäämiseen. Opetusmenetelmät ja työtavat tulee valita niin, että oppilas saa mahdollisuuden omaksua oppimisstrategioita, joiden avulla hän pystyy aktiivisesti hyödyntämään koulussa ja koulun ulkopuolella kohtaamaansa kielellistä ja kulttuurista ainesta. Opetuksessa käytetään hyväksi kieliyhteisön keskellä elämistä, ympäristön tarjoamia viestintätilanteita sekä oppilaiden kokemuksia ja havaintoja niistä. 9

10 TAVOITTEET oppii perusopetuksen kuluessa ymmärtämään normaalitempoista kasvokkaista puhetta, keskustelemaan yleisistä aihepiireistä ja saamaan hyvin selvää opettajan puheesta eri aineiden tunneilla sekä radio- ja televisio-ohjelmista, jos aihepiiri on tuttu selviämään käytännön puhetilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella ja tekemään puheessaan eron keskeisten puheen rekisterien välillä ymmärtämään eri oppiaineita sekä yleisiä aihepiirejä käsittelevää tekstiä, lukemaan itsenäisesti ja valitsemaan tarkoitukseensa sopivaa kirjallisuutta sekä kehittämään sen avulla sanastoaan ja ymmärtämystään ja löytämään kirjallisuudesta elämyksiä kirjoittamaan yksityisiä ja opetukseen liittyviä tekstejä ja esittämään ajatuksiaan kirjallisesti yhtenäisinä kokonaisuuksina sekä käyttämään kirjoittaessaan kirjoitetun kielen rekisteriä kehittämään kielellistä tietoisuuttaan ja kielentuntemustaan käyttämään erilaisia kielenopiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja, tunnistamaan omia oppimisstrategioitaan sekä tarvittaessa muuttamaan niitä tarkoituksenmukaisemmiksi arvioimaan kielitaitonsa kehittymistä kehittämään kielitaitoaan myös muiden oppiaineiden tunneilla ja luokkahuoneen ulkopuolella vertailemaan omaa ja suomalaista kulttuuria sekä viestimään ja toimimaan suomalaisessa kulttuurissa, ymmärtämään oman ja suomalaisen kulttuurin juuria ja arvostamaan molempia kulttuureita. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit, joista oppilaan tulee pystyä kommunikoimaan: henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät; vuoden- ja vuorokaudenajat sekä sää; koti ja asuminen; koulu fyysisenä ympäristönä, oppitunnit, koulutoverit, opettajat ja muu henkilökunta; ruokailu ja puhtaus; ihmisen keho ja vaatetus; julkiset tilat ja palvelut, kuten kauppa, liikenne ja terveydenhoito; maaseutu- ja kaupunki; luonto; vapaa-aika, kulttuuri ja urheilu, matkailu; tiedotusvälineet eri oppiaineiden sanasto: sanavaraston laajentaminen ja morfologia, ylä- ja alakäsitteet juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri; leikit; suomalaiset merkkihenkilöt ja - tapahtumat; arjen perinne ja elämänmuoto. Rakenteet ja kielitieto äänteiden, rytmin, painotuksen ja intonaation tunnistaminen ja tuottaminen; kirjoitus- ja äännejärjestelmä ja niiden erityispiirteet kielen rakenteista keskeisimmät; sanaluokat ja niiden taivuttaminen; verbityypit ja tärkeimmät nominityypit; sija-, persoona- ja aikamuodot sekä modukset pääpiirteissään; lauseenjäsenten tunnistaminen; nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tunnistaminen; lausetyypit; sanojen johtamisen pääperiaatteet; välimerkit ja oikeinkirjoitus sana, lause, virke; sidoksisuus; erilaisten tekstilajien päätyypit puhutun ja kirjoitetun kielen ero; puhutun kielen vaihtelu suomi maailman kielten joukossa 10

11 Lukeminen ja kirjoittaminen suomen kielen kirjoitusjärjestelmä, kirjain-äänne-vastaavuus, tavutus, pien- ja suuraakkoset, tyyppikirjaimet mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito; lukutaidon strategioita, kuten ennakointi, päättely sekä pääasioiden ja tukisanojen etsiminen tekstistä tekstilajit ja kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin Kertomusperinne, kirjallisuus, viestintäkasvatus ikäkauden ja kielitaidon mukaisesti sadut, lorut, kertomukset, runot, arvoitukset, sanalaskut kaunokirjalliset otteet ja kokonaisteokset keskeiset kirjailijat ja heidän teoksensa sekä Kalevala ja Suomen kirjallisuuden päävaiheet mediatekstit, kuvalukutaidon alkeet, elokuva ja teatteri kirjaston käyttö, tieto- ja viestintätekniikka, televisio, radio, lehdistö, mainonta tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot puheviestinnän strategiat, kuten keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen, mielipiteen ilmaiseminen, kuulijan huomioon ottaminen; kuuntelijan palautekäyttäytyminen kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet, kuten tervehtiminen, puhutteleminen, esittäytyminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen ja puhelinkäyttäytyminen omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen puuttuvan kielitaidon kompensoiminen esimerkiksi lähikäsitettä käyttämällä tai selittämällä neuvottelutaitojen kehittäminen ja rakentava keskusteleminen Kielenopiskelutaidot oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa, pari- ja pienryhmäkeskustelu puheviestinnän säännöllisenä harjoittelutapana merkityksen päättely asiayhteydestä, suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen, oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen, oman kielitaidon arviointi PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki osa-alueet. Päättöarvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen. Kielitaito Kielen osaamisen taso luokalla 9 kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: B1.1 B1.2 Kulttuuritaidot tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitä ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa. Kielenopiskelutaidot on tottunut säännöllisesti käyttämään kielten opiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja. 11

12 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taito- ja kulttuuriaine. RUOTSI A-KIELENÄ YLEISET TAVOITTEET Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan ruotsin kielen taito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastusten, palveluiden ja julkisen sektorin alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa hiukan. Oppilaan taito toimia ruotsinkielisen kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa, ja hän hankkii lisää kielten opiskeluun sopivia strategioita. TAVOITTEET 7. luokka Kielitaito Kuullun ymmärtäminen ymmärtää selkeää ja yksinkertaista, yleiskielistä puhetta sekä pystyy toimimaan ohjeiden mukaisesti oppii ymmärtämään suomen- ja riikinruotsiksi puhuttua yksinkertaista, hidastempoista kieltä. Puhuminen osaa kertoa lyhyesti itsestään sekä selviytyy yksinkertaisista palvelutilanteista oppii tuottamaan suomen- tai riikinruotsille tyypillisiä äänteitä hallitsee perustason lauserakenteita. Luetun ymmärtäminen ymmärtää tavanomaista sanastoa sisältäviä lyhyitä tekstejä ja viestejä ymmärtää tekstin pääajatuksen. Kirjoittaminen osaa kirjoittaa yksinkertaisia, arkielämän tilanteisiin ja omaan elämäänsä liittyviä tekstejä. 12

13 Kulttuuritaidot oppii perustietoja suomenruotsalaisista, Ruotsista ja muista Pohjoismaista oppii arvostamaan omaa, suomenruotsalaista ja ruotsalaista kulttuuria oppii viestimään ja toimimaan hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa. 8. luokka Kuullun ymmärtäminen ymmärtää yksinkertaista puhetta ja seuraamaan keskustelua hänelle tärkeistä aiheista pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset esim. tv-uutisissa ymmärtää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskieltä. Puhuminen osaa kertoa lähipiiristään ja itselle tärkeistä asioista selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista ja palvelutilanteista oppilaan puhe on melko sujuvaa ja ääntäminen melko ymmärrettävää. Luetun ymmärtäminen ymmärtää yksinkertaista ja tavanomaista tekstiä (esim. kirjeitä, pikku-uutisia, arkisia käyttöohjeita) ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia lyhyehköstä tekstistä pystyy yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. Kirjoittaminen osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (esim. postikortteja, henkilötietoja) osaa kirjoittaa lyhyitä tekstejä tutuista, arkipäivän aiheista, jotka liittyvät esim. omaan elämään. Kulttuuritaidot saa lisätietoa suomenruotsalaisten, Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kulttuurista oppii vertailemaan omaa ja kohdekielen kulttuureja toisiinsa oppii arvostamaan omaa, suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muiden Pohjoismaiden kulttuuria sekä tuntemaan jonkin verran myös kielialueen yhteistä historiaa. 13

14 9. luokka Kielitaito Kuullun ymmärtäminen pystyy selviytymään konkreettisista arkipäivän tilanteista pystyy seuraamaan asiapuhetta pääpiirteittäin ymmärtää tavallista sanastoa ja kielen yleisimpiä fraaseja tutuissa tilanteissa erottaa Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen toisistaan. Puhuminen selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja palvelutilanteista ääntää sujuvasti ja ymmärrettävästi käyttää perussanastoa ja rakenteita melko monipuolisesti. Luetun ymmärtäminen ymmärtää lyhyiden arkitekstien pääasiat (mainokset, aikataulut, käyttöohjeet) osaa päätellä sanojen merkityksiä kieliasun ja sisällön perusteella. Kirjoittaminen osaa kirjoittaa arkipäivään liittyviä viestejä, tekstejä ja luettelomaisia kuvauksia käyttää perussanastoa ja rakenteita monipuolisesti. Kulttuuritaidot oppii tuntemaan syvällisemmin suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista kulttuuria ja ymmärtämään kulttuurierojen syitä oppii toimimaan tavallisissa arkipäivän tilanteissa ottaen huomioon kohdekulttuurin oppii tiedostamaan, että arvot ovat sidoksissa kulttuuriin. SISÄLLÖT Viestintätilanteet 7. luokka itsestä kertominen ja toisiin tutustuminen yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa asioiminen ja toimiminen mielipiteen ilmaiseminen 14

15 8. luokka lisää arkipäivän tilanteissa asioimista, esim. kaupassa ja lääkärissä käynti oma mielipide esim. kirjasta tai elokuvasta 9. luokka Suomesta kertominen työhaastattelu työharjoittelusta kertominen Aihepiirit 7. luokka minä, perheeni, kotini, ystäväni, harrastukseni perustietoja Ruotsista kuukaudet sekä tärkeitä juhlapäiviä 8. luokka nuoren elämänpiirin kuuluvaa sanastoa, esim. tietokone, musiikki, vaatteet lisätietoa Pohjoismaista ja niiden kulttuurista 9. luokka media ammatinvalinta, työnhaku ja työelämä syvennetään tietoa Pohjoismaista Suomesta ja Helsingistä kertominen Rakenteet 7. luokka aikamuodot (preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti) vahvojen ja epäsäännöllisten verbien taivutus substantiivien taivutus adjektiiveja (taivutus ja vertailu) pronomineja prepositioita sanajärjestys 8. luokka Kerrataan ja syvennetään tarvittaessa verbin ja substantiivin taivutus aikamuodot 15

16 Opetellaan uutena adjektiivi + substantiivi epämääräisessä ja määräisessä muodossa omistusmuoto + adjektiivi + substantiivi 1. konditionaali sivulauseen sanajärjestys lisää pronomineja man-rakenne ja s-passiivi 9. luokka Kerrataan ja syvennetään tarvittaessa verbin ja substantiivin taivutus aikamuodot pää- ja sivulauseen sanajärjestys Opetellaan uutena att + infinitiivi partisiipin preesens ja perfekti superlatiivi attribuuttina 2. konditionaali deponenttiverbit vara- ja bli-passiivit Viestintästrategiat 7. luokka oppii reagoimaan kuulemaansa käyttäen ruotsin kielelle ominaisia sanoja ja sanontoja oppii tekemään lisäkysymyksiä ja ylläpitämään keskustelua elein, ilmein ja yksinkertaisin lausein reagoimaan kuulemaansa oppii käyttämään kohteliaisuusfraaseja ja toivotuksia. 8. luokka kehittää edelleen aiemmin opittuja viestintästrategioita. oppii lisäksi etsimään halutun tiedon tekstistä tai puheesta. 9. luokka kehittää edelleen aiemmin opittuja viestintästrategioita. oppii lisäksi käyttämään joitakin tyypilliselle suulliselle vuorovaikutukselle ominaisia ilmauksia, kuten puheenvuoron aloituksia ja lopetuksia tarkkailemaan omaa kielenkäyttöään ja kompensoida puuttuvaa kielitaitoa likimääräisellä ilmaisulla. 16

17 ARVIOINTI Oppilaita arvioidaan kullekin luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki osa-alueet: kielitaito, kulttuuritaidot ja opiskelustrategiat. Arvosanaan vaikuttaa saavutettujen tietojen ja taitojen lisäksi säännöllinen ja vastuuntuntoinen työ oppitunneilla sekä huolellinen läksyjen tekeminen kotona. Itsearvioinnin ja opettajan antaman palautteen avulla oppilasta ohjataan oppimistaidoissa ja tavoitteiden asettelussa PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: Kuullun ymmärtäminen A2.2 Puhuminen A2.1 Tekstin ymmärtäminen A2.2 Kirjoittaminen A2.1 Kulttuuritaidot tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria. Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 17

18 RUOTSI B-KIELENÄ (B1) Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitojen ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä. TAVOITTEET Kielitaito 7. luokka Kuullun ymmärtäminen ymmärtää lyhyitä lauseita, kysymyksiä, kehotuksia ja keskusteluja, jotka liittyvät läheisesti henkilökohtaisiin asioihin ja välittömiin tilanteisiin. oppii ymmärtämään suomen- ja riikinruotsiksi puhuttua yksinkertaista, hidastempoista kieltä. erottaa Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen toisistaan. Puhuminen osaa vastata yksinkertaisiin kysymyksiin ja käydä yksinkertaista vuoropuhelua. osaa kertoa lyhyesti itsestään. osaa tuottaa yksinkertaisia ilmaisuja. Luetun ymmärtäminen ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä. Kirjoittaminen osaa kirjoittaa lyhyitä ilmaisuja ja viestejä kuten henkilötietonsa ja tuttuja fraaseja. tuottaa jonkin verran omaa tekstiä. 8.luokka Kuullun ymmärtäminen pystyy seuraamaan keskusteluja, jotka sisältävät selkeästi puhuttuja pidempiä lauseita ymmärtää selkeitä ja lyhyitä, itselle tärkeisiin asioimistilanteisiin liittyviä kysymyksiä ja ohjeita oppii ymmärtämään yksinkertaista ja hidastempoista Suomessa ja Ruotsissa puhuttua ruotsin kieltä erottaa Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen toisistaan. 18

19 Luetun ymmärtäminen pystyy etsimään haluamansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä ymmärtää lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita ymmärtää pääajatukset lukemastaan tekstistä. Puhuminen selviytyy yksinkertaisimmista asioimistilanteista ja osaa kysyä neuvoa osaa kertoa lyhyesti henkilötietonsa sekä kokemuksistaan ja tuntemuksistaan. Kirjoittaminen osaa kirjoittaa erilaisia lyhyitä viestejä omasta elämästään. 9.luokka Kuullun ymmärtäminen pystyy ymmärtämään puhetta, joka on yksinkertaista, normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskieltä seuraamaan keskustelua ja viestejä, jotka käsittelevät arkisia tapahtumia tai hänelle tärkeitä aiheita tilanneyhteyden tukemana. Luetun ymmärtäminen ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (esim. yksityiskirjeitä, pikku-uutisia) ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisista teksteistä osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn asiayhteyden avulla. Puhuminen osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista osaa muutamia lyhyitä ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. 19

20 Kirjoittaminen selviytyy tutuissa, arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa osaa kirjoittaa yksinkertaisia, lyhyitä viestejä (esim. postikortti, henkilötiedot, sanelu) osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreettisiin tarpeisiin osaa kirjoittaa virkkeitä, joissa käyttää keskeisimpiä rakenteita. Kulttuuritaidot 7. luokka tutustuu suomenruotsalaiseen ja ruotsalaiseen kulttuuriin sekä oppii kertomaan itsestään lyhyesti ruotsiksi. 8. luokka syventää suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin tuntemusta. 9. luokka tutustuu muihin pohjoismaihin, kieliin ja kulttuureihin. oppii myös ymmärtämään skandinaavisten kielten merkityksen pohjoismaisena kommunikaatiokielenä. oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa. SISÄLLÖT Viestintätilanteet 7. luokka tervehtiminen ja esittäytyminen toisiin tutustuminen ja itsestä kertominen (esim. henkilötiedot, ulkonäkö ja koti) koulusta ja harrastuksista kertominen (esim. urheilu ja lemmikit) asioiminen yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa (esim. kioskilla) 8. luokka tien kysyminen ruoasta keskusteleminen onnitteleminen voinnin kysyminen matkalipun ostaminen eriävän mielipiteen ilmaiseminen vieraan vastaanottaminen 20

21 9. luokka haastatteleminen ja vastaaminen (esim. tulevaisuuden suunnitelmat ja unelmat) mielipiteiden ilmaiseminen ja perusteleminen käskeminen, kehottaminen ja pyytäminen Suomesta kertominen asioiminen arkipäivän tilanteissa Aihepiirit 7. luokka minä perhe asuminen kaverit harrastukset ja vapaa-aika perustietoja Pohjoismaista 8. luokka matkailu ja kaupunki sää pukeutuminen asuminen ateriat ja ruoka luonto sairaana ja ruumiinosat tunteet Ruotsi ja Tukholma 9.luokka monikulttuurisuus ympäristö ammatit Pohjoismaat Rakenteet 7. luokka Opetellaan uutena verbin preesens substantiivin epämääräinen ja määräinen muoto persoona- ja omistuspronominit pronominit den ja det olla-verbit ha ja vara prepositioita kieltosanat nej ja inte kysymyssanoja ja verbillä alkavat kysymykset adjektiiveja genetiivi 21

22 numerot kellonajat apuverbit ja verbien perusmuodot sanajärjestys. 8. luokka Kerrataan ja syvennetään tarvittaessa verbin preesens ja perusmuoto substantiivien taivutus päälauseen sanajärjestys prepositioita. Opetellaan uutena imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti persoonapronominien objektimuodot järjestysluvut ajanmääreet adverbit adjektiivien vertailu verbi + prepositio rinnastuskonjunktiot. 9. luokka Kerrataan ja syvennetään tarvittaessa verbin perusmuoto ja aikamuodot substantiivien taivutus adjektiivit adverbit prepositioita. Opetellaan uutena sivulause konditionaali imperatiivi prepositioilmauksia refleksiiviverbit. 22

23 ARVIOINTI Oppilaita arvioidaan kullekin luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki osa-alueet: kielitaito, kulttuuritaidot ja opiskelustrategiat. Arvosanaan vaikuttaa saavutettujen tietojen ja taitojen lisäksi säännöllinen ja vastuuntuntoinen työ oppitunneilla sekä huolellinen läksyjen tekeminen kotona. Itsearvioinnin ja opettajan antaman palautteen avulla oppilasta ohjataan oppimistaidoissa ja tavoitteiden asettelussa PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kuullun ymmärtäminen A 2.1 Puhuminen A 1.3 Tekstin ymmärtäminen A 2.1 Kirjoittaminen A 1.3 Kulttuuritaidot tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. tuntee maamme suomenja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen. Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 23

24 VIERAAT KIELET JOHDANTO Vieraiden kielten opetuksen tavoitteena on oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentuminen sekä suvaitsevaisuuden ja kulttuurien välisen ymmärryksen lisääminen. Opetuksessa pyritään ottamaan huomioon erilaiset oppijat. Opetuksen tavoitteena on myös oppilaan terveen itsetunnon kehittyminen, jotta tarvittava kielitaito jatko-opintoihin pystytään hankkimaan. Lisäksi herätetään halua elinikäiseen oppimiseen. AIHEKOKONAISUUDET Kielten opetuksessa aihekokonaisuuksista tärkeimmät ovat kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys viestintä ja mediataito ihmisenä kasvaminen osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. 1. Ihmisenä kasvaminen keskittyminen ja ponnistelu vuorovaikutustaidot (kuunteleminen, kysyminen ja keskustelu) yksin ja yhdessä tekeminen tekemällä oppiminen oma oppimistyyli ja sen kehittäminen vastuuntuntoisuus tavoitteellisuus erilaisuuden hyväksyminen kulttuurinen aktiivisuus 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys kulttuurien välinen avoin vuorovaikutus oman kulttuurin tunteminen ja siitä vieraalla kielellä kertominen kansainvälisen vuorovaikutuksen taidot arki ja juhlat meillä ja muualla tapakulttuuri Suomi osana Pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa Helsinki universaalit, ihmisiä yhdistävät asiat 24

25 3. Viestintä ja mediataito oma ilmaisu vieraalla kielellä suullisesti ja kirjallisesti oman ilmaisun monipuolistaminen erilaiset kulttuuriset ilmaisutavat medialukutaito tiedonhankinta vieraskielisistä lähteistä sähköinen viestintä 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys omatoimisuus ja kyky yhteistoimintaa oman mielipiteen muodostaminen vastuu omasta työstä pitkäjänteinen ja innovatiivinen toiminta kielitaidon merkitys yrittäjyydelle ja eri ammateissa yhteistyö koulujen kanssa eri puolilla maailmaa Seuraavat aihekokonaisuudet tulevat esiin oppiaineen aihepiireissä ja sisällöissä. Niitä käsitellään sanastollisesti ja sisällöllisesti ja työstetään harjoituksissa ja projekteissa. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknologia TYÖTAVAT Opettaja valitsee pedagogisen asiantuntemuksensa mukaan työtavat, jotka edistävät kielen oppimista, tiedon hankkimista ja jäsentämistä sekä oppimaan oppimista. Käytetään kielille ominaisia menetelmiä monipuolisesti ottaen huomioon erilaiset oppijat ja oppimistyylit. Kehitetään erilaisten työtapojen avulla ongelmanratkaisu-, työskentely- ja sosiaalisia taitoja. Erilaisin työtavoin pyritään rohkaisemaan oppilasta sekä suulliseen että kirjalliseen tuottamiseen. Harjoitellaan sekä opettajan johdolla että yksin, pareittain ja ryhmissä. Kehitetään oppilaan valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Käytetään erityisopettajan apua tarvittaessa. Mahdollisuuksien mukaan käytetään myös tieto- ja viestintätekniikkaa apuna. 25

26 YLEISET TAVOITTEET Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. A-KIELI A-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky. B-KIELI VUOSILUOKAT 7 9 Opetuksen tavoitteena on vieraan kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitoja ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä. OPISKELUSTRATEGIAT 7. luokka oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan (ohjeiden kuuntelu, välineet mukaan tunnille, läksyjen tekeminen, säännöllinen ja sinnikäs työskentely) käyttämään itsenäisesti oppikirjaa ja etsimään siitä tietoa käyttämään sanakirjaa hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia harjoittelu- ja tiedonhankintamahdollisuuksia käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa kielitietoa käyttämään erilaisia muististrategioita (toiminta, ryhmittely yms.) liittämään uuden tiedon vanhaan soveltamaan oppimaansa tietoa ymmärtämään työrauhan merkityksen arvostamaan omaa ja muiden työtä. 26

27 8. luokka hyödyntää edelleen 7. luokalla oppimiaan opiskelustrategioita oppii lisäksi arvioimaan omaa työskentelyään (vahvuudet ja heikkoudet) ja tarvittaessa pyrkii muuttamaan työskentelytapojaan päättelemään merkityksiä asiayhteyden perusteella. 9. luokka vahventaa 7. ja 8. luokalla oppimiaan opiskelustrategioita ja pystyy tarvittaessa muuttamaan niitä. 27

28 ENGLANTI A-KIELENÄ JOHDANTO Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. TAVOITTEET Kielitaito 7. luokka Kuullun ymmärtäminen pystyy seuraamaan yleiskielistä arkista keskustelua ja toimimaan ohjeiden mukaan. Puhuminen selviytyy jokapäiväisistä sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. osaa ilmaista itseään ymmärrettävästi. Luetun ymmärtäminen ymmärtää lyhyehköjä asiatekstejä sekä arkisiin tilanteisiin liittyviä viestejä. osaa päätellä vaikeampienkin tekstien pääsisällön. Kirjoittaminen osaa kirjoittaa lyhyitä arkielämään liittyviä viestejä ja kuvauksia tutuista aiheista. 8. luokka Kuullun ymmärtäminen pystyy ymmärtämään arkista keskustelua ja päättelemään pääkohdat myös uusista aiheista. ymmärtää joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Puhuminen pystyy keskustelemaan kohtalaisen sujuvasti ja ymmärrettävästi arkielämän tilanteissa sekä reagoimaan tilanteen mukaan. puhuu melko sujuvasti joistakin itselleen tutuista aiheista. 28

29 Luetun ymmärtäminen ymmärtää erilaisia laajempiakin tekstejä. ymmärtää tekstin pääajatukset sekä yksityiskohtia viesteistä ja asiateksteistä. osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja asiayhteydestä. Kirjoittaminen osaa tuottaa tekstiä ohjeiden mukaan. osaa kirjoittaa lyhyitä viestejä ja kuvailla itselleen tärkeitä asioita. 9. luokka Kuullun ymmärtäminen ymmärtää pääajatukset ja yksityiskohtia arkipäivän tilanteita käsittelevästä puheesta, lyhyestä kerronnasta ja asiatekstistä. tavoittaa pääkohdat median välittämistä viesteistä. Puhuminen pystyy keskustelemaan kohtalaisen sujuvasti monista aiheista sekä reagoimaan tilanteen mukaan. pystyy pitämään lyhyen suullisen esityksen. käyttää rakenteita ja sanastoa monipuolisesti. Osaa ääntä kohtalaisen sujuvasti. Luetun ymmärtäminen pystyy ymmärtämään monenlaisia muutaman sivun pituisia tekstejä ja seuraamaan tekstin pääajatusta. osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja asiayhteydestä. Kirjoittaminen osaa kirjoittaa kuvauksen tapahtumista tai kokemuksista ja kertoa elinympäristöstään. osaa laatia lyhyitä kirjeitä ja viestejä. Kulttuuritaidot 7. luokka oppii tuntemaan ja arvostamaan englanninkielisten maiden kulttuuria sekä viestimään arkipäivän tilanteissa luontevalla tavalla. 29

30 8. luokka syventää englantia puhuvien maiden kulttuurin tuntemusta ja oppii ymmärtämään sitä omaan kulttuuritaustaansa verraten. 9. luokka laajentaa edelleen englantia puhuvien maiden kulttuurien tuntemusta ja erilaisuuden ymmärtämistä. oppii myös ymmärtämään englannin merkityksen kansainvälisenä kommunikaation kielenä. SISÄLLÖT Viestintätilanteet 7.luokka itsestä kertominen, esittäytyminen, toisiin tutustuminen yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa asioiminen (esim. tien neuvominen ja kysyminen) 8. luokka omasta koulunkäynnistä kertominen, mielipiteiden vaihtoa harrastuksista ja mieltymyksistä asioiminen matkailuun ja terveyteen liittyvissä tilanteissa sähköposti ja puhelinviestintä 9. luokka Suomesta ja Helsingistä kertominen, työhaastattelu ja omasta työharjoittelusta kertominen puutteellisen viestintätaidon korvaaminen, kannanotot ja mediaviestintä Aihepiirit 7.luokka minä, perheeni ja ystäväni; asuminen, harrastukset ja lemmikkieläimet 8. luokka koulu, ihmissuhteet, urheiluharrastukset, terveys, nuoruus, musiikki, matkailu englantia puhuvat maat ja englannin eri variantit 30

31 9. luokka Suomi, suomalaisuus ja Helsinki opiskelu ja työ, kulttuurien väliset erot, ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys, taide ja media, mediaviestintä (esim. uutisten ja elokuvien pääsisältöjen ymmärtäminen, perusteltujen mielipiteiden esittäminen ja mainonnan keinoihin tutustuminen) Rakenteet 7. luokka Kerrataan ja syvennetään tarvittaessa preesensin ja imperfektin käyttöä artikkelien ja pronominien käyttöä. Opetellaan uutena perfekti ja pluskvamperfekti verbin teema-muodot. 8. luokka Kerrataan ja syvennetään tarvittaessa erityisesti kaikkien aikamuotojen käyttöä sanajärjestystä. Opetellaan uutena futuuri konditionaali relatiivipronominit adverbien muodostus. 9. luokka Kerrataan ja syvennetään tarvittaessa aikamuotojen, erityisesti aktiivin muotojen käyttöä artikkelien ja pronominien käyttöä. Opetellaan uutena infinitiivin ja -ing-muodon käyttö passiivi. 31

32 VIESTINTÄSTRATEGIAT 7. luokka harjoittelee reagoimaan suullisesti ja kirjallisesti käyttäen kielelle ominaisia sanoja ja sanontoja suunnittelemaan eri asiayhteyksissä tarvitsemiaan viestejä tekemään lisäkysymyksiä ja pitämään yllä keskustelua elein, ilmein ja yksinkertaisin lausein reagoimaan kuulemaansa käyttämään tavallisimpia kohteliaisuusfraaseja ja toivotuksia korvaamaan puuttuvaa kielitaitoa toisella vastaavanlaisella ilmauksella. 8. luokka kehittää edelleen aiemmin opittuja viestintästrategioita. oppii lisäksi etsimään halutun tiedon kirjoitetusta tekstistä ja puheesta, tarvittaessa apuvälineitä käyttäen erottamaan suullisen ja kirjoitetun kielen eroja tuottamaan tilanteeseen sopivaa kieltä. 9. luokka kehittää edelleen aiemmin opittuja viestintästrategioita. Lisäksi oppilas tarkkailee omaa kielenkäyttöään ja pystyy kompensoimaan puuttuvaa kielitaitoa kiertoilmaisuilla pystyy hyödyntämään saamaansa palautetta kielellisessä vuorovaikutustilanteessa osaa pitää yllä keskustelua ja pystyy sovittamaan puheenvuoronsa luontevasti keskusteluun. OPISKELUSTRATEGIAT 7., 8., ja 9. luokka Ks. kielet; yhteinen osa 32

33 ARVIOINTI Oppilaita arvioidaan kullekin luokalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki osa-alueet: kielitaito, kulttuuritaidot ja opiskelustrategiat. Arvosanaan vaikuttaa saavutettujen tietojen ja taitojen lisäksi säännöllinen ja vastuuntuntoinen työ oppitunneilla sekä huolellinen läksyjen tekeminen kotona. Itsearvioinnin ja opettajan antaman palautteen avulla oppilasta ohjataan oppimistaidoissa ja tavoitteiden asettelussa. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kahdeksikon (8) arvosanan saavuttaminen päättöarvioinnissa tarkoittaa seuraavien tasojen saavuttamista taitotasoasteikolla yhdeksännen luokan loppuun mennessä: Kuullun ymmärtäminen B 1.1. Puhuminen A 2.2. Luetun ymmärtäminen B 1.1. Kirjoittaminen A 2.2. Kulttuuritaidot tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja kulttuuria. Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. 33

34 SAKSA A-KIELENÄ YLEISTAVOITTEET Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan saksan kielen taito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia saksankielisen kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. TAVOITTEET Kielitaito 7. luokka Kuullun ymmärtäminen ymmärtää pääkohdat selkeästä, yleiskielisestä puheesta, joka käsittelee tuttuja aiheita. Puhuminen osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. selviytyy yksinkertaisista vuoropuheluista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Tekstin ymmärtäminen ymmärtää yksinkertaisia, perussanastoa sisältäviä tekstejä. Kirjoittaminen pystyy kirjoittamaan yksinkertaisia arkielämän viestejä. pystyy kirjoittamaan lyhyen tekstin tutusta, omaa elämään liittyvästä aiheesta. 8. luokka Kuullun ymmärtäminen pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta ja seuraamaan keskusteluja itseään kiinnostavista ja tärkeistä aiheista edellyttäen, että puhe on selkeää, yleiskielistä ja normaalitempoista Puhuminen selviytyy tavallisista arkipäivän tilanteista. osaa lyhyitä ilmauksia, hän käyttää keskeisintä sanastoa ja yksinkertaisia lauserakenteita. 34

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Maahanmuuttajaoppilaiden opetus

Maahanmuuttajat. Maahanmuuttajaoppilaiden opetus Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaoppilaiden opetus Maahanmuuttajaoppilaalla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia oppilaita sekä tietyin edellytyksin paluumuuttaja-

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma päivitetty 31.5.2013 hyväksytty Kurikan kaupungin sivistyslautakunnassa 12.6.2013 1. Taustaa Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

SUOMI TOISENA KIELENÄ, S2 VUOSILUOKAT 1 9

SUOMI TOISENA KIELENÄ, S2 VUOSILUOKAT 1 9 SUOMI TOISENA KIELENÄ, S2 VUOSILUOKAT 1 9 Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

RUOVEDEN KUNNAN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

RUOVEDEN KUNNAN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KLTK 19.1.2010 6 Liite nro 4 Päivitetty: KLTK 9.2.2011 14 Liite nro 1 Sivistyslautakunta 27.1.2016 87 RUOVEDEN KUNNAN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja sekä yksinkertaisia tekstejä vastaamaan itseään ja lähiympäristöään

Lisätiedot

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset

Saksa B2. 1. Vapaa-aika ja harrastukset Saksa B2 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

Maahanmuuttajien opetussuunnitelman perusteet

Maahanmuuttajien opetussuunnitelman perusteet Maahanmuuttajien opetussuunnitelman perusteet 2 Valtakunnallinen maahanmuuttajien opetussuunnitelma... 3 Maahanmuuttajien opetus Hämeenkyrössä yleisesti... 4 Maahanmuuttajaoppilas ja opiskelun tuki...

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinnon osa 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus Ennen uuden tutkinnon

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

SAKSAN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9

SAKSAN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9 SAKSAN KIELI, B2-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9 Valinnaisen B2-kielen opetus järjestetään useimmiten vuosiluokilla 8-9. B2-kieli on oppilaalle äidinkielen jälkeen kolmas tai neljäs opiskeltava kieli, joten

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja

Lisätiedot

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

7.5 Vieraat kielet A-KIELI

7.5 Vieraat kielet A-KIELI 123 7.5 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisen oppilaan opetusjärjestelyt Raahessa

Maahanmuuttajataustaisen oppilaan opetusjärjestelyt Raahessa Maahanmuuttajataustaisen oppilaan opetusjärjestelyt Raahessa OPLA 15.10.2014 161 Sisällysluettelo 1. Maahanmuuttajaoppilas 1.1. Maahanmuuttajaoppilaan koulupolku 2. Valmistava opetus 3. Oman äidinkielen

Lisätiedot

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuisto, Kilonpuisto, Tähtiniitty (Kuitinmäki) 24.11.04 1. Kielijako ja politiikka

Lisätiedot

RUOTSIN KIELI, B1-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9

RUOTSIN KIELI, B1-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9 RUOTSIN KIELI, B1-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9 Kielten opiskelu Kieli on oppimisen ja ajattelun perusta. Kielikasvatus kuuluu kaikille opettajille ja tukee oppilaan kasvua. Kielen oppimisessa pyritään innostamaan

Lisätiedot

Opiskelussa korostuvat aihekokonaisuudet Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä Viestintä- ja mediataito.

Opiskelussa korostuvat aihekokonaisuudet Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys sekä Viestintä- ja mediataito. Vieraat kielet Vieraan kielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetus totuttaa oppilaan käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Kirjoittaminen ymmärtäminen VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu Englanti Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä KURSSIT 1 ja 2 TAVOITTEET ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä,

Lisätiedot

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta 1. luokka Tavoitteet Sisällöt Vuorovaikutustaid Oppilas osaa kertoa omista asioistaan ja kokemuksistaan toisille ja vastavuoroisesti kuunnella toisia. harjoitellaan suullista ilmaisua luontevissa puhetilanteissa

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT VIERAAT KIELET Englanti 2013 2014 Vieraat kielet ENGLANTI A1-KIELI EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Vieraan kielen taito edellyttää

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPS/RUOTSI 7 9

AINEKOHTAINEN OPS/RUOTSI 7 9 AINEKOHTAINEN OPS/RUOTSI 7 9 Kielten opiskelu Kieli on oppimisen ja ajattelun perusta. Kielikasvatus kuuluu kaikille opettajille ja tukee oppilaan kasvua. Kielen oppimisessa pyritään innostamaan kielten

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIETNAMIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

A 1 kieli englanti. Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa.

A 1 kieli englanti. Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa. A 1 kieli englanti Englannin kielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia selviytyä kansainvälistyvässä maailmassa ja hyödyntää teknistyvän maailman mahdollisuuksia. Kielitaidon osa-alueet ovat puhuminen,

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet

Venäjä (A2-kieli) Tavoiteet Venäjä (A2kieli) VUOSILUOKAT 56 Venäjän kielen opiskelun alkuvaiheessa suullinen viestintä on oppitunneilla tärkeintä. Opiskelun edetessä lisätään kirllista harjoittelua uuden kirjoitusjärjestelmän sisäistämiseksi.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2)

7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 7.3.2. SAKSA VALINNAISAINE (A2) 272 LUOKKA 5 Aihepiirit ja sanasto perhe ja sukulaiset koti, asuminen koulu, koulutavaroita kehon osat värit, adjektiiveja numerot 0-100 harrastuksia ruoka aikasanoja kysymyssanoja

Lisätiedot

Englanti 3. luokka OPPISISÄLLÖT. Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen (S1)

Englanti 3. luokka OPPISISÄLLÖT. Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen (S1) Englanti 3. luokka oppilaan kielitietoisuus kehittyy (T1- T4) oppilas tutustuu kielenopiskelun apuneuvoihin ja opiskelumuotoihin (T6, T11) oppilas tutustuu oman työn arviointiin ja suunnitteluun osana

Lisätiedot

15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9

15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9 1 Liite 1. Ylä-Malmin peruskoulun opetussuunnitelman täydennys 15 SAKSA A-KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLA 7 9 Päätösehdotus: Päätös: Hyväksytään saksa A-kielenä opetussuunnitelma vuosiluokille

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 7.2. PÄÄOPPIAINEET 7.2.1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 41 Luokkien 1-2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Ranska A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA

A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA A1 Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa

Lisätiedot

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä VALINNAINEN KIELI (B2): KIINA B2-kiina Vuosiluokka: 8 Vuosiviikkotuntia: 2 TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen - oppii ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä tervehdyksiä, kysymyksiä,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan. Englanninkielisen aineiston löytäminen Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen Kielellinen päättely Kielellisen ympäristön hahmottaminen Arvioinnin kohde Englannin kielen arviointikriteerit

Lisätiedot

Toinen kotimainen kieli

Toinen kotimainen kieli Toinen kotimainen kieli RUOTSI B-KIELENÄ (B1) VUOSILUOKAT 7 9 Ruotsin kielen opetus ohjaa tuntemaan suomenruotsalaisuutta ja pohjoismaista kulttuuria. Koska kieli ja kulttuuri liittyvät läheisesti toisiinsa,

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -SAKSA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2. Tavoitteet

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -SAKSA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2. Tavoitteet Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -SAKSA VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja vastaamaan itseään ja lähiympäristöään koskeviin kysymyksiin esittämään

Lisätiedot

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE

7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 7.3.4. VENÄJÄ VALINNAISAINE 289 YLEINEN TEHTÄVÄ Venäjän kielen opetus tukee koulun yleistä kasvatustehtävää. Venäjän kielen opiskelussa painotetaan suullisen kielitaidon ja viestintävalmiuksien kehittämistä

Lisätiedot

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia.

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia. Tekstien tulkitseminen Tekstinymmärtämisen perus-strategioiden hallinta Toiminta vuorovaikutustilanteissa Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Ilmaisukeinojen käyttö Puheviestintäti

Lisätiedot