TULOKSET JA VAIKUTUKSET NÄKYVIKSI -ITSEARVIOINTIKOULUTUS
|
|
- Jussi Mattila
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TULOKSET JA VAIKUTUKSET NÄKYVIKSI -ITSEARVIOINTIKOULUTUS
2 RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING tarjoaa johdon konsultointi- ja koulutuspalveluja sekä arviointi- ja tutkimuspalveluja julkisen sektorin, kolmannen sektorin ja yritysten tarpeisiin. Palvelualueemme kattavat johtamisjärjestelmien, organisaatioiden, henkilöstön ja prosessien sekä niitä tukevien tietojärjestelmien kehittämisen. RMC toimii Suomessa osana Ramboll Finland -konsernia, jonka palveluksessa on kaiken kaikkiaan noin 2300 asiantuntijaa 26 paikkakunnalla. RMC kuuluu kansainväliseen Ramboll Groupiin. RMC:n palveluksessa työskentelee maailmanlaajuisesti kaikkiaan noin 450 vakituista työntekijää. Suomessa meitä on 14, Espoossa, Tampereella ja Kuopiossa. Lisätietoja meistä löytyy osoitteesta: ja
3 MISTÄ ARVIOINNISSA ON KYSE? 3
4 ARVIOINNIN HISTORIAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Arviointitutkimus syntyi 1960-luvulla Yhdysvalloissa Sota köyhyyttä vastaan (arviointitutkimus niveltyi sosiaalisten ongelmien tutkimiseen) Myös Ruotsissa käyttöön 1960-luvulla, kun otettiin käyttöön ohjelmabudjetointi valtion hallinnossa Suomessa arvioinnin käsitteitä alettiin hyödyntää luvuilla, itse käsite mainittiin ensi kerran valtion budjettiohjeissa 1980-luvun puolivälissä. Arviointitoiminta laajentui ja vakiinnutti asemansa julkisessa hallinnossa luvulla. Arvioinnin perustermi evaluaatio juontuu pääosin latinankielisestä termistä valere. Se voidaan kuvata ilmauksella olla jonkin arvoinen. (Rajavaara 2007) Arvioinnissa katsotaankin olevan kyse arvottamisesta tai arvostamisesta. (Ahonen 1996) 4
5 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA ARVIOINTI.. Arvioinnista tullut muotisana kuluneiden vuoden aikana käsitteen inflaatio? Arviointia on kaikkialla: Politiikan tekijät, julkinen hallinto, järjestöt, yksittäiset työntekijät arvioivat Alettu puhua arvioinnin yhteiskunnasta luvuilla Suomessa arvioinnista alettiin puhua julkisen toiminnan ja politiikan osatekijöinä Arvioinnista tuli yksi informaatio-ohjauksen ja tilintekovastuun osoittamisen keino julkisen sektorin politiikoille, ohjelmille ja instituutioille Muutos koski Suomessa alusta alkaen myös kolmatta sektoria 2000-luvulla voidaan puhua näyttöön perustuvasta (julkisesta) toiminnasta Lähde: Virtanen
6 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA ARVIOINTI.. -- Kun kaikkea mahdollista ja osin mahdotontakin arvioidaan, ei aina muisteta miettiä, mihin arviointia hyödynnetään. Pahimmillaan arvioinnit ovat (julkisen hallinnon) rituaaleja, joille ei ole todellista kysyntää ja joita ei hyödynnetä millään tavalla. Joskus arvioinnit ovat pyhiä lehmiä ja niitä arvostetaan ja ylistetään puutteista huolimatta. Arviointien tekeminen ei ole itsearvoista arviointien hyöty syntyy niiden hyödyllisyyden myötä. ++ Arvioinnin määrällisellä kasvulla on kuitenkin todettu olevan kiistattomia positiivisia vaikutuksia: Arvioinnista tullut mm. keino kontrolloida hajautuvaa ja tulosohjattua julkista toimintaa ja julkisista toimijoista muodostuvaa kokonaisuutta. Lähde: Virtanen
7 NÄYTTÖVAATIMUSTEN ALKUPERÄ JA ILMENEMINEN.. Näyttövaatimus liittyy sekä yksilö- että organisaatiotason toimintaan: Hyvinvointipalveluita tuottavalta organisaatiolta edellytetään näyttöjä toimintansa tehokkuudesta, taloudellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Hyvinvointipalveluiden tuottamiseen kuuluu julkisen varojen käyttämiseen liittyvä tilintekovastuu. Tilintekovastuu koskee julkisen hallinnon lisäksi myös kolmannen sektorin järjestöjä sekä hyvinvointipalveluita tuottavia yrityksiä. Suoritusten näyttäminen toteen! Näytön antamiseen voidaan hyödyntää esimerkiksi erilaisia olemassa olevia laatujohtamisen ja laatujärjestelmäajattelun työkaluja sekä erityistarpeisiin räätälöityjä mittaristoja ja yksittäisiä mittareita. Tästä kyse seurannassa!! 7 Lähde: Virtanen 2007
8 ENTÄ MITÄ HYÖTYÄ ARVIOINNISTA ON? Hyödynnettävyysmalli (Utilized-Focused Evaluation) (Patton): Hyödyntämiskeskeisen arviointimallin lähtökohta perustuu henkilökohtaisuuteen ja paikallisuuteen (arvioinnin tekijän arvot ja intressiryhmien paikantaminen) Hyödyntämiskeskeinen arviointimalli ei perustu mihinkään spesifiin arvioinnin lähestymistapaan, malliin tai tutkimusmetodiin, eikä se puhu minkään erityisen hyödyntämistyypin puolesta. Hyödyntämiskeskeinen arviointi on prosessi, joka tähtää päätöksentekoon valintatilanteissa koskien arvioinnin kohdistamista, sovellettavia menetelmiä ja käytettäviä arviointikäsitteitä yhteistyössä arvioinnin ensisijaisten hyödyntäjien kanssa pitäen koko ajan mielessä heidän tarpeensa arvioinnin hyödyntämiseen. 8
9 Keskeiset arviointikäsitteet ja niiden väliset suhteet.. Tarve Vaikutukset = Arvioinnin kohteeseen liittyviä käsitteitä Toimeenpanon tarkoituksenmukaisuus Tulokset Tavoitteet Panokset Tuotokset Tehokkuus Relevanssi Kustannusvaikuttavuus Kokonaisvaikuttavuus Pysyvyys Hyödyllisyys = Arviointikriteereihin liittyviä käsitteitä Lähde: European Commission 1999; Virtanen
10 ARVIOINNIN PERUSKÄSITTEET JA ONGELMAT Termi Mitä tarkoitetaan Todentamisen tapa Ongelmat Tarve Minkä takia toimintaa tarvitaan? Mikä on ongelma, johon haluatte toiminnallanne puuttua? Kuka on toiminnan tarpeessa ja minkä takia? Eikö muut toimijat tee samaa toimintaa kyseisille kohderyhmille? Tarvekartoitus Taustaselvitys lähtötilanteesta Tarvekartoitusta ei ole tehty. Tarve on liian subjektiivisista näkökulmista muotoiltu. Tavoite Mikä on tavoiteltu muutos / tila, johon toiminnallanne pyritte? Toimintasuunnitelma, vuosikello. Tavoitteen mitattavuus. Tavoitteet ovat liian laajoja. Tavoitteissa ei ole määritelty muutosta. Tavoitteet ovat vain laadullisia, eikä määrällisiä. Toiminta, keinot Toiminnan sisältö ja varsinainen tekeminen. Mitä tehdään ja kuka tekee. Toimintasuunnitelma, vuosikello. Vastuut toiminnan toteuttamisesta. Toiminta ei ole selkeästi kuvattu. Toiminta on lakisääteistä. Tuotos Konkreettisia asioita: kurssit, internetsivut, julkaisut, seminaarit, yksilökeskustelut, terapiaistunnot yms. Määrälliset seurantatiedot: mitä tuotoksia ja kuinka paljon. Tuotosindikaattorit Tuotoksia ei ole kuvattu selkeästi. Tuotokset eivät selkeästi täytä asetettuja tavoitteita. 10
11 ARVIOINNIN PERUSKÄSITTEET JA ONGELMAT Termi Mitä tarkoitetaan Todentamisen tapa Tulos Toiminnalla aikaansaatu muutos kohderyhmässä. Saavutetut tulokset suhteutetaan aina asetettuihin tavoitteisiin! Määrälliset ja laadulliset seurantatiedot Tulosindikaattorit Ongelmat Hakemuksessa ei mainita ollenkaan tavoiteltua muutosta. Muutoksen mittaamisen ei ole hakemuksessa laadittu itsearvioinnin välineitä/tapoja. Vaikutus Toiminnalla aikaansaatujen tulosten heijastuminen muuallekin kuin kohderyhmään. Esim. kustannusvaikutukset tms. Toiminnan tulosten toistettua mittaamista esim. kuntoutusryhmien, omaisryhmien tai yksilöistuntojen kohdalla. Tässä tärkeää pidemmän aikavälin muutos. Pitkän tai keskipitkän aikavälin seuranta- ja tilastotiedot Hakemuksessa ei ole suunnitelmaa pitkän aikavälin mittaamisesta. Hakemuksessa ei mietitä, miten toiminnan vaikuttavuutta syvennetään jatkossa, jos kyse on projektitoiminnasta. Eli ei pohdita, miten ja mihin toiminta projektin jälkeen jalkautetaan. 11
12 ARVIOINNIN PERUSKÄSITTEET Termi Mitä tarkoitetaan Esimerkki Mittari / Indikaattori Indikaattoreita on erilaisia. Erota tulosindikaattorit ja tekemiseen liittyvät indikaattorit toisistaan: Tavoitetaso Seurantatapa Tulosindikaattori: Kuvaavat aina aikaansaatua muutosta suhteessa tavoitteisiin Tuotos- ja toimintaindikaattori Kuvaavat tekemisellä aikaansaatujen tuotosten (koulutukset, ryhmät, julkaisut jne.) määrää Kuvaavat tekemisen määrää Onnistumisen kriteeri Eli onko 50% prosentin kasvu riittävää? Onko 11 paljon vai vähän? Nämä määritellään aina suhteessa toiminnan tarpeeseen ja tavoiteltuihin tuloksiin Miten tietoa kerätään Määritellään samanaikaisesti mittareiden kanssa Huomio tässä tiedon keräämisen aikataulutus 12
13 PÄÄTAVOITE: TUKEA JA VAHVISTAA IKÄIHMISTEN HYVÄÄ ARKEA ALATAVOITTEET: 1) VÄHENTÄÄ IKÄIHMISTEN YKSINÄISYYTTÄ 1. Toimenpiteet, joilla tavoitteisiin pyritään 2. Aikataulu 3. Toimenpiteen oletetut vaikutukset 4. Mittari 5. Tavoitetaso 6. Arviointi 7. Vastuuhenkilö(t) Viikoittain kokoontuvat taideryhmät Toukokuumarraskuu Osallistujat saavat mielekästä ja luovaa tekemistä muiden seurassa. Ulkoilukaveritoiminta Touko-elokuu Osallistujat aktivoituvat liikkumaan muiden kanssa. Leffajengi kerran viikossa Touko-joulukuu Osallistujat saavat mielekästä ja kanssakäymiseen aktivoivaa tekemistä. Osallistujien koettu yksinäisyys vähenee. Osallistujat saavat uusia ystäviä. Osallistujat yhteydenpito sukulaisiin tai ystäviin aktivoituu. Ryhmien lkm Osallistujien lkm Kertojen lkm Osallistujien lkm Kertojen lkm Osallistujien lkm Yksinäiseksi itsensä (vähintään melko usein) kokevien osuus Uusia ystäviä saaneiden osuus Yhteydenpidon aktiivisuus sukulaisiin tai ystäviin, jotka eivät asu samassa taloudessa 1 ryhmä/viikko neljällä eri paikkakunnalla 60 aktiivista osallistujaa (15/ryhmä) 240 krt 40 osallistujaa 20 krt neljällä eri paikkakunnalla 60 osallistujaa 1/3 vähemmän (vuoden) lopussa kuin lähtötilanteessa 2/3 osallistujista saa uuden ystävän toiminnan aikana Ei koskaan / harvemmin kuin kerran kuukaudessa osuus 1/3 vähemmän (vuoden) lopussa kuin lähtötilanteessa Menetelmä: tilastointi Lähtötaso: 0 Menetelmä: kysely/haastattelu alku- ja loppuvaiheessa Lähtötaso: xx Ryhmät: Liisa ja Pekka Tilastointi: Pekka Lomakkeen suunnittelu: Pekka ja Liisa Kyselyiden toteutus: ryhmien vetäjät Tulosten analyysi ja yhteenveto: Liisa Toiminnassa mukana olleet yksittäiset henkilöt 100 eri henkilöä Menetelmä: tilastointi Lähtötaso: 0 Pekka 13
14 TOIMENPITEIDEN JA VAIKUTUSTEN VÄLISTEN SUHTEIDEN MONINAISUUS Nykytila kun toimenpiteitä tuotokset, tulokset vaikutukset voivat tällöin: vähennetään lisääntyä/ parantua Toimenpiteet ja niiden vaikutukset lisätään vähentyä/ heikentyä muutetaan pysyä ennallaan
15 VAIKUTUSTEN ULOTTUVUUDET Vaikutus voi olla: Luonteeltaan: Oletettavissa oleva, tuleva vaikutus Hankkeen tai toiminnon päätteeksi tehdyssä arviossa koostettu vaikutus Laajuus: Ennakkoon määritelty ja rajattu Ei-rajattu, odottamaton Tasoltaan: Paikallinen, alueellinen, kansallinen, globaali Vaikutusten yksikkönä voi olla Yksittäinen henkilö, perhekunta, yhteisö tai ryhmä, verkosto, instituutio, populaatio, sektori, politiikka (policy), ympäristö
16 VAIKUTUSTEN ULOTTUVUUDET Vaikutuksen erotteleminen: Vaikutus voi olla suoraa ja melko varmaa (esim. sairauksien ehkäisy seulonnalla), suoraa mutta epävarmaa (lainsäätäjiin vaikuttaminen), välillistä (parempi pääsy markkinoille voi lisätä myyntiä, joka puolestaan voi lisätä tuloja), etäistä ja epävarmaa (haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät osallistuvat yhteisölliseen toimintaan, joka edesauttaa heidän osallisuuttaan päätöksentekoon, joka voi parantaa heidän elinolojaan) Ajallisesti: Välittömät ja lyhyen aikavälin vaikutukset Kausittaiset vaikutukset Pidemmän aikavälin vaikutukset (esim. paremmat palkat) Pitkän aikavälin vaikutukset (esim. sukupuoliin liittyvät normit) Pysyvyys: Peruuttamattomat (esim. koulutus) vs. peruttavissa olevat Etujen homogeenisuus Kaikille samat edut/vaikutukset (esim. rokote), vaihtelevat edut/vaikutukset (suhteista riippuvat vaikutukset, vain joillain ryhmillä pääsy vaikutusten piiriin), kilpailevat edut/vaikutukset (esim. tuotteiden lisääntyminen markkinoilla saattaa laskea kaikkien eri toimittajien samantyyppisten tuotteiden hintoja)
17 MIKÄ ERO ON TULOKSILLA JA VAIKUTUKSILLA? Tulos on rajallinen, ennakkoon määriteltävissä oleva, ja usein mitattava muutos. Esimerkiksi erilaisten toimenpiteiden tuloksena toteutetaan useita koulutuksia. Koulutusten vaikutuksena tieto jostain asiasta lisääntyy. Toiminta on ollut vaikuttavaa jos tiedonlisäyksellä on pystytty vaikuttamaan siten, että alkuperäinen tilanne, jota ongelma koski, on muuttunut. Tuotos, tulos (output) Vaikutus (outcome) Vaikuttavuus (impact) Mitä mitataan? vaivannäkö, yritys, työskentely Tulosten aikaansaamia vaikutuksia Muutos Indikaattorit Toimenpiteiden toimeenpano, usein määrä Tuotosten ja tulosten käyttö ja kokemukset/höydyt Erotus alkuperäiseen tilanteeseen, jota ongelma koski LSE Impact Blog:
18 VAIKUTUSTEN TYYPPEJÄ Asiakasvaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Toimenpiteiden vaikutukset kohdentuvat eri alueille ja säteilevät eri laajuisesti. Siten voidaan erottaa välittömästi asiakkaaseen, kansalaiseen tai kuntalaiseen kohdistuvat vaikutukset sekä laajemmin yhteiskuntaan liittyvät vaikutukset. Määrälliset ja laadulliset vaikutukset Tämä ero on nähty tärkeäksi palveluissa: palvelu voi olla määrällisesti riittävä, mutta laadullisesti heikko. Subjektiiviset ja objektiiviset vaikutukset Asiakas kuvaa subjektiivisen, omaan kokemukseensa perustuvan näkemyksen, mutta samaa palvelua voidaan katsoa myös puolueettomammasta, objektiivisesta näkökulmasta.* *Meklin
19 Lyhyt- ja pitkäkestoiset vaikutukset Osa vaikutuksista on lyhytaikaisia ja välittömiä, osa pitkäaikaisia. Palvelut ja etuudet voidaan nähdä investointeina, joiden elinkaari voi olla pitkä. Päätöksenteon ja budjetoinnin ongelma on se, että kustannukset syntyvät ensin ja hyödyt ilmenevät ehkä vasta tulevina vuosina. Ulkoisvaikutukset Kyse on vaikutuksista, jotka lähinnä pitkällä aikavälillä näkyvät muualla kuin siellä, mihin voimavarat on kohdennettu. Ne voivat ilmetä esimerkiksi toisen hallintosektorin toimialueella. Myönteiset ja kielteiset vaikutukset Tärkeää olisi sekä myönteisten että kielteisten vaikutusten tunnistaminen ja näiden huomioon ottaminen. Odotetut ja odottamattomat vaikutukset Usein odotetaan myönteisiä vaikutuksia, mutta osa vaikutuksista saattaa olla odottamattomia ja kielteisiä. 19
20 MIKSI JÄRJESTÖJEN KANNATTAA TEHDÄ ARVIOINTIA?
21 1 TOIMINNANOHJAUS JA KOORDINOINTI Tarpeiden, tavoitteiden, toimenpiteiden sekä tulosten ja vaikutusten suhteen hahmottaminen Resurssinäkökulma Relevanssinäkökulma Toiminnan tarpeenmukaisuus Toiminnan rajaus Resurssi & relevanssinäkökulma
22 2 OMAN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Toimintaa ohjaavia uskomuksia on hyvä tarkastella kriittisesti aika ajoin Toimintaympäristön muutoksiin tulee reagoida Oma toiminta osana yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävää yhteistyötä: kehittämistarpeita? Liittyen esimerkiksi muutosten a) hallintaan b) tuottamiseen? Henkilöstö & johtaminen Resurssinäkökulma Kehittämistyö vaatii ajan, paikan ja resurssointia!
23 3 TULOKSELLISUUSTIETO Tiedollinen mielenkiinto: tieto on itsessään arvokasta: ollaanko onnistuttu? Minkälaisia tuloksia ja vaikutuksia olemme saaneet aikaan? Tärkeää kertoa toimijoille ja työntekijöille itselleen myös onnistumisista ja epäonnistumisista! Vapaaehtoiset! Velvoite osoittaa, mitä seurauksia asiakkaille / kohderyhmälle on tehdystä työstä. Tehdä vapaaehtoisille näkyväksi työnsä tulokset. Rahoittajat haluavat tietää, saavutettiinko rahoitetulla toiminnalla ne tavoitteet joihin rahaa oli myönnetty.
24 ARVIOINNIN KOHDISTAMINEN Panokset Prosessi (politiikka, ohjelma, hanke) Tuotokset Toimintaedellytykset Tarvelähtöisyys Tarkoituksenmukaisuus Koherenssi Toiminnan sisältö ja toteutus Strategialähtöisyys Henkiset voimavarat Kumppanuudet Toimintaprosessit Toiminnan tulokset ja vaikutukset Aiotut vs. ei-aiotut Välittömät vs. välilliset Positiiviset vs. negatiiviset Mukaillen: Virtanen, Petri (2007) Arviointi. Arviointitiedon luonne, tuottaminen ja hyödyntäminen. Helsinki: Edita Prima Oy
25 IHMINEN JA IHMISEN TOIMINTA ARVIOINNIN KOHTEENA
26
27 IHMINEN JA IHMISEN TOIMINTA ARVIOINNIN KOHTEENA Sosiaali- ja terveysministeriön on julkaissut listauksen ihmiseen koskevien vaikutusten arvioimisen laadun varmistamiseen liittyen. Arvioinnin tiedonkeruun ja toteutuksen kannalta keskeistä huomioida mm. että: toiminnan vaikutukset eri väestöryhmiin on tunnistettu vuorovaikutus ja osallistuminen on ollut riittävää ja tasapuolista mitattavat ja mittaamattomat asiat käsitellään erikseen eikä niitä yhteismitallisteta ts. muuteta esimerkiksi laadullisia vaikutuksia kustannusvaikutuksiksi silloin kun ne eivät luontevasti ole muutettavissa arvioinnin vaiheet kytkeytyvät toisiinsa loogisesti eli arviointi pohjautuu edellisiin vaiheisiin todennäköiset vaikutusketjut tai vaikutusverkot on kuvattu lähtötietojen, -arvojen ja -oletusten aiheuttamaa epävarmuutta on pohdittu tarkistuskierrokset ja osallistuminen sekä eri tahojen mielipiteet ja mielipide-erot on kirjattu riittävän selvästi mallinnuksissa käytettyjen kerrointen ja priorisointien käyttö on läpinäkyvää Sosiaali- ja terveysministeriö
28 STEAN VAATIMUKSET JA CASE- ESIMERKKEJÄ
29
30 Kohderyhmä, asiakkaat Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Vapaaehtoiset Arvioinnin kohde Työntekijät Taustatiedot, määrät Prosessi Tulokset ja vaikutukset Kehittämisehdotukset ja ideat Sidosryhmät
31 ITSEARVIOINTI ON TOIMIJAN ITSENSÄ TEKEMÄÄ ARKISTA OMAN TOIMINNAN, TOIMINTATAPOJEN JA KOKEMUSTEN JÄRJESTELMÄLLISTÄ TIEDON KERÄÄMISTÄ --- TEHTÄVÄ: MITEN KERÄÄTTE TIETOA STEAN SEURANTAA VARTEN?
32 ITSEARVIOINNIN SUUNNITTELU JA SEURANTA CASE YLEISAVUSTUS Miksi itsearviointi tehdään? todellisten vahvuuksien ja kehittämisalueiden tunnistamiseksi (itsearviointi edellyttää kykyä asettaa oma toiminta kriittisen tarkastelun kohteeksi: voi kohdistua kokemuksiin, tunteisiin, havaintoihin, palautteisiin) oman toiminnan kehittämiseksi (tarkoituksena on tukea oppimista, kehittämistä ja kokeiluja) asiakas- ja sidosryhmätulosten hyödyntämiseksi omassa toiminnassa Ketkä arviointiin osallistuvat? johto, henkilöstön edustajat, kehittämisvastaavat, taloushallinta, viestinnän henkilöt varsinkin yleisavustuksen seuranta vaatii näitä ryhmiä mukaan!! 32
33 TAVOITTEISTA TOIMENPITEISIIN JA TULOKSIIN
34 ARVIOINNIN SUUNNITTELU
35 Täydellisen arviointimallin etsimisen sijaan, yritä vastata relevantteihin kysymyksiin!
36 36 ARVIOINNIN SUUNNITTELU Kolme askelta arvioinnin suunnittelun käynnistämiseksi 1. Tunnista arviointikysymykset, avainkysymykset 2. Muodosta myös ns. alakysymyksiä, jotka tarkentavat usein hyvin yleisellä tasolla olevia pää-arviointikysymyksiä. 3. Valitse relevantti arviointikriteeri arviointikysymyksiin vastaamiseksi
37 ARVIOINTIKYSYMYKSET Minkälaisiin arviointikysymyksiin haetaan vastausta? Arviointikysymykset liittyen: tavoitteisiin resursseihin prosesseihin ja toimintatapoihin tuloksellisuuteen toiminnan kehittämiseen Better evaluation: Frame the boundaries for an evaluation
38 ARVIOINNIN SUUNNITTELU (EVALUATION MATRIX) Arviointikysymys Apukysymys Arviointikriteeri Indikaattori Normi (tavoitetaso) Tiedonkeruun tapa Aikataulu 38
39 ARVIOINTIKYSYMYKSET Kuvailevat kysymykset mitä on tapahtunut? mikä on tilanne? Esim: missä toiminta on toteutettu? Minkälaisia muutoksia osallistujissa on tapahtunut? Syy-seuraussuhteisiin liittyvät kysymykset mikä sai aikaan tavoitellut muutokset? Esim: Mitä tuloksia ja vaikutuksia saatiin aikaiseksi? Mitkä tekijät vaikuttivat näiden tulosten ja vaikutusten aikaansaamiseen? Yhteenvetoon liittyvät kysymykset Oliko toiminta kokonaisuudessaan onnistunut? Miten voitaisiin toimia paremmin? Toimitaanko parhaalla mahdollisella tavalla? Esim: Toimittiinko olemassa olevian standardien mukaisesti? Oliko toiminta kustannustehokasta? Mitkä olivat sen vahvuuksia ja heikkouksia? Voidaanko jotain jättää pois? Jatkotoimenpiteisiin liittyvät kysymykset mitä toimenpiteitä tulisi tehdä arviointitulosten seurauksena? Esim: Tuleeko toimintaa jatkaa? Mitä muutoksia toimintaan tulee tehdä? Tuleeko toimintaa skaalata? Better evaluation: Frame the boundaries for an evaluation
40 ARVIOINTIKRITEERIT Millä perusteilla toimintaa arvioidaan, mitkä ovat arviointikriteerit? Kenen tai minkä tahon kriteerit merkitsevät? Minkälaisilla prosesseilla arviointikriteereistä voidaan päästä yhteisymmärrykseen? Usein: Standardit, arviointikriteerit ja benchmarkit : kehitetään standardeja, arviointikriteerejä tai benchmarkkeja tai käytetään olemassa olevia, relevantteja standardeja, Määritellyt tavoitteet ja päämäärät (sisältäen lakimääräiset ja poliittisesti määritellyt tavoitteet vrt. STEA): muotoillaan siten, että pystytään niiden perusteella arvioimaan onnistumista Voi olla: Kuvalliset mallit, diagrammit: tutkitaan, ymmärretään ja kuvaillaan tilanne kuvallisesti jotta pystytään luomaan alustava mentaalinen malli Muutostarinat: kuvaillaan arvioinnin kohde, tiettyjen tapahtumakuvausten- ja/tai kertomusten avulla Haastattelut: haastatellaan avainhenkilöitä ja oletettuja hyödynsaajia siitä, mitä he kokevat arvokkaaksi Kyselyt: pyritään saamaan tietoa laajemmin ihmisiltä heidän prioriteeteistaan Osallistaminen! Better evaluation: Frame the boundaries for an evaluation
41 TIEDONKERUUN MENETELMIÄ: Kyselylomakkeet, sähköinen, paperinen Pulssi-mittarit Haastattelut Jutusteluhetket kokouksen yhteydessä Työpajat Määrälliset indikaattorit Tarinat Havainnointi Suullinen palaute Dokumenttianalyysi
42 ASIAKASKOKEMUKSEN KERÄÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN MIELEKKÄÄLLÄ TAVALLA Erityisesti sote- ja maakuntauudistuksen kynnyksellä on tärkeää seurata ja kehittää asiakaskokemusta. Tämä voidaan toteuttaa kevyellä ja toistuvasti toteutettavalla palautteenkeruulla. Tällöin seurattavia teemoja voivat olla: Asiakkaan yleinen kokemus, fiilis, motivaatio Toiminnan tuloksellisuus Työntekijän kohtaaminen, arvio työntekijästä Kyvykkyydet (toimia kuten toiminnassa on oletettu asiakkaiden toimivan) Mahdollisuudet (toimia kuiten toiminnassa on oletettu asiakkaiden toimivan)
43 INDIKAATTORIT Indikaattoreiden valinnassa kannattaa olla tarkkana, että ne todella mittaavat sitä asiaa, jota halutaan seurata. Indikaattoreiden Cream-testi: Indikaattoreiden tulee olla Clear selviä, hyvin määriteltyjä ja yksiselitteisiä Relevant relevantteja, todella mittaavat sitä mitä halutaan mitata Economic saatavilla ilman kohtuutonta korvausta Adequate riittäviä toiminnan arvioinnin Monitorable soveltuvat riippumattoman arvioijan arvioitavaksi
44 ARVIOINTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN
45 HARJOITUS 60 minutes Go back to your groups Use the case (national tests) Discuss possible norms, measurement instruments and data collection tools for your indicators Fill in the matrix 45
46 ARVIOINNIN SUUNNITTELU (EVALUATION MATRIX) CASE YLEISAVUSTUS Arviointikysymys Apukysymys Arviointikri teeri Indikaattori Normi Mittausinst rumentti Tiedonkeru un työkalu Analyysi 46
47 TAKE HOME MESSAGES Arviointikysymykset! CREAM testatut indikaattorit! Arvioinnin hyödyntäminen
Täsmennä ja tarkenna. Haku päällä 2018
Täsmennä ja tarkenna Haku päällä 2018 TERVETULOA preppaus - työpajaan! Tarkoitettu hakijoille, jotka kokevat tarvitsevansa lisätietoa hakemisesta. Odotuksesi tältä työpajalta? STEAn tavoite tälle työpajalle
LisätiedotSTEA-AVUSTEISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTTEEN KERUU
STEA-AVUSTEISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTTEEN KERUU 29.1.2019 Miten ja mitä mitataan? Mittaa tehokkaalla tavalla tavoitteen mukaista muutosta! Miten ja mitä mitataan? MITTAA tehokkaalla tavalla tavoitteen
LisätiedotArvioinnin ja seurannan tiekartta
Arvioinnin ja seurannan tiekartta Henna Harju 1 Toiminnan kehittäminen 2 RAY:n seurantajärjestelmä 3 Seurannan ja arvioinnin eroavaisuuksia SEURANTA Seurannassa on päähuomio siinä, miten tavoitteiden mukaisissa
LisätiedotLiikkuja polku verkostotapaaminen
Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on
LisätiedotJärjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija
Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,
LisätiedotAjatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,
LisätiedotSOTE-järjestöjen alueverkosto
SOTE-järjestöjen alueverkosto 19.2.2019 STEAn strategia ARVOT TEHTÄVÄMME STEA vastaa osaltaan siitä, että Veikkauksen tuottoja käytetään tulokselliseen kansalaisjärjestöjen toimintaan. OIKEUDENMUKAISUUS
LisätiedotMIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10
MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen
LisätiedotMonikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?
Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden
LisätiedotTOIMINNAN TULOSTEN JA VAIKUTUSTEN SEURANNAN MERKITYS JA MAHDOLLISUUDET JÄRJESTÖILLE
TOIMINNAN TULOSTEN JA VAIKUTUSTEN SEURANNAN MERKITYS JA MAHDOLLISUUDET JÄRJESTÖILLE 2016 SEURANTA SAMULI KOISO-KANTTILA 2 SEURANTA SAMULI KOISO-KANTTILA 3 SÄÄDÖKSET LUOVAT PERUSTAN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISELLE
LisätiedotMiksi vaikuttavuuden osoittaminen on niin tärkeää?
Miksi vaikuttavuuden osoittaminen on niin tärkeää? Vaikuttavuus ja arviointi etsivässä työsää Valli ry:n seminaarissa 24.8.2018 Petri Uusikylä, Suomen arviointiyhdistys Mitä on arviointi? Arviointi (evaluaatio)
LisätiedotTulokset ja vaikuttavuus järjestötyössä
Antti Pelto-Huikko 050 553 0736 antti.pelto-huikko@ajatustalo.fi Tulokset ja vaikuttavuus järjestötyössä Sote-järjestöjen alueverkoston tapaaminen 19.2.2019 Arvioinnin kehityskaaria Suomessa 90-luvulla
LisätiedotARTSI-toiminta Järjestöille tukea oman toiminnan systemaattiseen arviointiin ja kehittämiseen , Pori Kimmo Terävä
ARTSI-toiminta Järjestöille tukea oman toiminnan systemaattiseen arviointiin ja kehittämiseen 13.4., Pori Kimmo Terävä Tänään.. Taustaa: Järjestöjen toimintaympäristö muutoksessa Mikä Artsi on? Vaikuttavuusketju
LisätiedotYleisavustuksen tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys. Selvitysten pisteytys
Yleisavustuksen tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Selvitysten pisteytys Yleisavustuksen tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen pisteytyskriteerit Saatteeksi Arviointi perustuu tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksellä
LisätiedotKuntoutuksen vaikutusten arviointi
Kuntoutuksen vaikutusten arviointi Mila Gustavsson-Lilius, PsT Terveyspsykologian erikoispsykologi Käytäntölähtöinen tutkimus, Kuntoutussäätiö Yleistä arvioinnista 1 Arviointi = toiminnan vaikutuksia koskevan
LisätiedotValtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi
Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen
LisätiedotPysähdy! Nyt on syytä miettiä tämä asia uudelleen. Kiinnitä huomiosi tähän. Hienoa, jatka samaan malliin. Innokylän arviointimittari
Innokylän arviointimittari Innokylän arviointimittari on kehittämistoiminnan itse- ja vertaisarvioinnin työkalu, jonka avulla arvioidaan kehittämisprosessia ja kehittämisen tavoitteiden saavuttamista.
LisätiedotHANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI
HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset
LisätiedotONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat:
ONNISTUNUT HANKE Koulutuksen teemat: Kehittämishanke osana ohjelmallista aluekehittämistä ja suunnittelua Hankkeen arviointi osana hankkeen laadunvarmistusta SUUNNITTELU Kuva 1. Aluekehityshankkeen suunnittelun
LisätiedotKatso tästä mitä sinun tulee tietää raportoinnista. Väliraporttipaja
Katso tästä mitä sinun tulee tietää raportoinnista Väliraporttipaja 23.10.2018 Päivän ohjelma Hankkeet Sekalaista sälää raportointiin löyhästi liittyen Ryhmätyöskentelyä (ilman fläppejä) Ryhmätyön purku
LisätiedotMitä on RAY:n seuranta?
Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön
LisätiedotPisteytystaulukko / toimintatavat (CAF)
STEA CAF-kriteerit Pisteytystaulukko / toimintatavat (CAF) Toiminta-arviointialueiden pisteytystaulukko Emme ole toimineet aktiivisesti ja järjestelmällisesti tässä asiassa. Ei tietoja /ei näyttöä arviointialueelta
LisätiedotMikä on projekti? J Ä R J E S T Ö H A U T O M O. Matti Forsberg järjestökonsultti Järjestöhautomo Matti Forsberg
Mikä on projekti? järjestökonsultti Järjestöhautomo Hanke eli projekti aikataulutettu tietyillä panoksilla kestäviin tuloksiin pyrkivä tehtäväkokonaisuus sillä on oma projektiorganisaatio omat, juuri kyseistä
LisätiedotVAIKUTTAVUUS- KETJU 1
VAIKUTTAVUUS- KETJU 1 Sisältö Vaikuttavuusketju....... 3 Tarve 4 Visio. 4 Tavoite..... 4 Resurssit...5 Toimenpiteet....5 Tulokset.....5 Vaikuttavuus.....5 Hyvän mitat Tietojen keräämisen suunnitelma 6
LisätiedotKehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko
Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen
LisätiedotVaikuttavat toimet teemapaja. HYTE-vertaisfoorumi Jyväskylä Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen
Vaikuttavat toimet teemapaja HYTE-vertaisfoorumi Jyväskylä 9.5.2019 Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen MITÄ VAIKUTTAVUUS ON Vaikuttavuus on palvelun tai toiminnan ansiosta tapahtunut muutos tavoitteeksi
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotLeader-arvioinnin sparrauspäivä. Sari Rannanpää Helsinki
Leader-arvioinnin sparrauspäivä Sari Rannanpää 11.9.2018 Helsinki Missämennään Leader-arvioinnissa? Kysely Leader-ryhmille(24 vastausta) Missä vaiheessa Leader-arvioinnissa mennään? Suunnittelu (tarkoitus,
LisätiedotPienjarjestöt-verkosto: syyskuun 2018 tapaamisen ryhmätyöt
Pienjarjestöt-verkosto: syyskuun 2018 tapaamisen ryhmätyöt Pienjarjestot_syyskuunRyhmaTyot.pdf Vaikuttavuuden arviointi Ryhmä 1 Arvioinnin keinot STEA-prosessit" Osallistaminen Opitaan muilta Arviointilomakkeet
LisätiedotVAIKUTTAAKO ARVIOINTI?
VAIKUTTAAKO ARVIOINTI? Arvioinnin vaikutukset/vaikuttavuus Arviointi ja sen arviointi: Mistä on kyse? Kansallinen arviointi ja sen tulosten hyödyntäminen Johtamiskulttuuri ja päätöksenteko Organisaation
LisätiedotItsearviointi suunnannäyttäjänä
Arvioinnin moninaisuus mm. Hankkeen johtaminen, talous ja hallinto Hankkeen tulokset vs. kirjatut tavoitteet Hankkeen vaikutukset (työntekijät: mm. osaaminen, jaksaminen, työhyvinvointi, asiakkaat, organisaatio,
LisätiedotVaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi. Arviointiverkoston tapaaminen 2.9. Folkhälsan Mervi Aalto-Kallio ja Niina Haake, erityisasiantuntijat
Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi Arviointiverkoston tapaaminen 2.9. Folkhälsan Mervi Aalto-Kallio ja Niina Haake, erityisasiantuntijat Päivän ohjelma Lämmittely- ja tutustumisosuus 12.00 Tutustumista
LisätiedotNäkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko
Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta
LisätiedotHankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)
Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotAlueellisilla tiekartoilla vauhditetaan Valtsun toimeenpanoa
Alueellisilla tiekartoilla vauhditetaan Valtsun toimeenpanoa Hanna Salmenperä, Kiertotalouden palvelukeskus 13.12.2018 CIRCWASTE Tiekarttojen lähtökohtana ovat alueelliset näkökulmat ja erityispiirteet.
LisätiedotVoiko vaikuttamista arvioida?
Voiko vaikuttamista arvioida? Miia Toikka JÄRVI-hankkeen arviointifoorumi, Helsinki 23.11.2005 Impact assessment of advocacy is like standing in a court of law: one makes a plausible case with the aim
LisätiedotTerveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet
Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija
LisätiedotPalvelutori TV Espoon Nopeat kokeilut käytettävyyden ja vaikutusten arviointi
Palvelutori TV Espoon Nopeat kokeilut käytettävyyden ja vaikutusten arviointi PalvelutoriTV - Kokeilu pähkinänkuoressa Mitä teimme? Tausta: Neljä Palvelutorin 10 julkisen palveluntuottajan yhteistä 40min
LisätiedotKuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio
Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet Versio 6.7.2012 Johdantoa kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteisiin Käsitemäärittelyssä tavoitteena selkeys, johdonmukaisuus ja käytettävyys, ei
LisätiedotOnko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena?
Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena? Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT Vammaispalvelujen neuvottelupäivät, 18.-19.2.2016, Scandic Park Helsinki Mikä on
LisätiedotMAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS
1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein
LisätiedotJärjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet
Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30
LisätiedotHakukierros 2018 Erasmus+ KA1 liikkuvuus Ammatillinen koulutus webinaari Ideasta projektiksi
Hakukierros 2018 Erasmus+ KA1 liikkuvuus Ammatillinen koulutus webinaari 1.11.2017 Ideasta projektiksi Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET,
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotVaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi - purkua
Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi - purkua Arviointiverkoston tapaaminen.9.01 Folkhälsan Mervi Aalto-Kallio ja Niina Haake, erityisasiantuntijat Verkostotapaaminen aloitettiin täydennettävillä lauseilla.
LisätiedotSOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015
SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden
LisätiedotArvioinnilla selviää, mitä vahvistaa, mitä parantaa 2005 Heikki Niemi Erinomaisuus Toiminnan laatu Palvelun ja tuotteen laatu Lainsäätäjät, omistajat, rahoittajat ja viranomaiset Konsernijohto, hallinto
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotYhteinen keittiö -hanke
Yhteinen keittiö -hanke 2017-2018 Yhteinen keittiö -hanke toteuttaa osaltaan hallituksen kärkihankkeen tavoitteita Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Hyvät käytännöt pysyvään
LisätiedotTARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni
TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)
LisätiedotArviointia pienillä resursseilla
Arviointia pienillä resursseilla Eli miten pienillä henkilö- ja taloudellisilla resursseilla on mahdollista tehdä laadukasta ja tuloksellista arviointia? Verkostotapaaminen 5.11.2015 Mervi Aalto-Kallion
Lisätiedotvoimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
LisätiedotKouluSUMP koulujen kestävän liikkumisen edistämisen työkalu
KouluSUMP koulujen kestävän liikkumisen edistämisen työkalu Hankkeen tausta ja tavoitteet Tampereen kaupunkiseudulla on tavoitteena lisätä kestäviä liikkumistapoja arjen liikkumisessa Viime vuosikymmenten
LisätiedotSeuranta ja itsearvioinnin merkitys
Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä
LisätiedotLeader-periaatteiden arviointi. Leader ajankohtaispäivät , Oulu
Leader-periaatteiden arviointi Leader ajankohtaispäivät 4.-5.4.2017, Oulu Maaseutuohjelman seuranta ja arviointi Vuosikertomukset Määrälliset tavoitteet: koulutukseen osallistuneet henkilöt, maataloustuotteiden
LisätiedotToiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu
LisätiedotLähtökohtana projektin ja projektistrategian määrittely
Päivi Korhonen Lähtökohtana projektin ja projektistrategian määrittely Projekti: Kertaluontoinen, strateginen, suunniteltu,rajattu, tavoitteinen, resursoitu, johdettu ja arvioitu muutoksen teon instrumentti.
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotTuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen. Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä
Tuoreita näkökulmia kirjastojen vaikuttavuuteen Sami Serola esittelee Tampereen yliopiston opiskelijoiden opinnäytetöitä Eero Niittymaa: Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi Informaatiotutkimuksen
LisätiedotPCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus
PCM-projektiajattelu PCM = Project Cycle Management / Projektisyklin johtaminen Projekti ja projektoituminen on tullut mukaan osana organisaatioiden toimintastrategiaa enenevässä määrin osoittaen toiminnallisena
LisätiedotIndikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen
Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla
LisätiedotOHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN. Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä
OHJEET RAHOITUSHAKEMUS JA PROJEKTIRAPORTTI -LOMAKKEIDEN TÄYTTÄMISEEN Rahoitushakemus Kuntarahoituksen hakeminen JOSEK Oy:ltä Projektin tarve: Mihin tarpeeseen, haasteeseen tai ongelmaan projektilla haetaan
LisätiedotTietojohtamisen arviointimalli
Tietojohtamisen arviointimalli Kesäkuu 2019 Tietojohtamisen arviointimalli Aki Jääskeläinen (Tampereen Yliopisto), Nina Helander (Tampereen Yliopisto), Virpi Sillanpää (Tampereen Yliopisto), Riikka-Leena
LisätiedotVarhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen
Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 Arvioinnin kokonaisuus Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 2 Velvoite arviointiin
LisätiedotKehittävä arviointi. Peurunka Arviointineuvokset Päivi Kamppi ja Jani Goman.
Kehittävä arviointi Peurunka 14.9.2017 Arviointineuvokset Päivi Kamppi ja Jani Goman paivi.kamppi@karvi.fi, jani.goman@karvi.fi Karvi Perustettu 2014 Toimii OKM:n hallinnonalalla Siirretään vuoden 2018
LisätiedotSosiaalinen markkinointi
HYVINVOINNIN EDISTÄMISESSÄ SANOISTA TEKOIHIN SOSIAALINEN MARKKINOINTI TYÖVÄLINEENÄ HYVINVOINTIMARKKINOINTISEMINAARI, KUOPIO 10.5.2017 Jonna Heliskoski Markkinointi- ja viestintäjohtaja, Museovirasto ja
LisätiedotSeuranta- ja arviointijärjestelmien rakentaminen poikkisektoraalisessa hallinnossa
2013 Seuranta- ja arviointijärjestelmien rakentaminen poikkisektoraalisessa hallinnossa Kolme esimerkkiä Liikunta: Liikuntalaissa (LiikuntaL1054/1998) mainitaan valtion liikuntaneuvoston tehtäväksi muun
LisätiedotHanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics,
Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics, www.hanken.fi Hyvät käytännöt sosiaalisen markkinoinnin ja ekosysteemiajattelun näkökulmasta Jonna Heliskoski Sosiaalisen markkinoinnin väitöskirjatutkija
LisätiedotHankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)
Hankkeistaminen Webinaari 1.11.2016 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014
Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN
LisätiedotTyökaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke
Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotLAADUNARVIOINTI JOHTAMISEN JA KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ
LAADUNARVIOINTI JOHTAMISEN JA KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ Janniina Vlasov varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntija, Karvi 17.5.2018 Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Tiedolla johtaminen vs. tunteella ja luulolla
LisätiedotTyöohjelman hanke-esittely Kestävän liikkumisen koulutus-, valistus- ja tiedotustyön
Hanke-esittely 1/5 Työohjelman hanke-esittely Kestävän liikkumisen koulutus-, valistus- ja tiedotustyön kehittäminen Lapissa Hanke-esittely 2/5 Sisältö 1 HANKKEEN SISÄLTÖ... 3 2 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN...
LisätiedotMiten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas
Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA
LisätiedotSOSTE Suomen sosiaalija terveys ry
SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus Kiril Häyrinen, 6.11.2015 @kirilhayrinen SOSTEn rooli vapaaehtoistoiminnassa SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö,
LisätiedotSTEA-avustus. - toiminnan tulosten seuranta ja arviointi
STEA-avustus - toiminnan tulosten seuranta ja arviointi Järjestöjen toimintaympäristö STEA seuraa aktiivisesti toimintaympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia. STEA hyödyntää seuranta- ja toimintaympäristötietoja
LisätiedotAvustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA
Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4
LisätiedotIndikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa
Indikaattoreiden aika: koulutusindikaattorit valtiollisena hankkeena Suomessa Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22. 23.11.2007 Janne Varjo Jaakko Kauko Kasvatustieteen laitos Tutkimustehtävä ja näkökulma
LisätiedotProjektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö
Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän
LisätiedotSTEAn strategian uudistamistyöstä
STEAn strategian uudistamistyöstä 21.11.2018 STEAn uusi strategia STEA uudistaa strategiansa vuoden 2018 aikana Aikaisempi strategia tehty RAY:n aikana Erilaisia selvitystöitä taustalla: tulevaisuustutkijan
LisätiedotArvokas-hankkeiden vaikuttavuuden kehittäminen ja arviointi
Arvokas-hankkeiden vaikuttavuuden kehittäminen ja arviointi Helsinki 29.1.2019 Vaikuttava Yritys Oy Kuka? Asiantuntija ja omistaja Vaikuttava Yritys Oy Oppaita, työkaluja, videoita ja verkkokursseja vaikuttavuuden
LisätiedotTyöllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos
Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotJohtaminen ja tiedon toissijainen käyttö
Johtaminen ja tiedon toissijainen käyttö Erityisasiantuntija STM Sosiaali- ja terveydenhuollon ATKpäivät 2018 Jyväskylä 1 21.5.2018 Henkilötietojen ensisijainen ja toissijainen käyttö Toissijainen käyttö
LisätiedotHyvinvointitoimialan ja kolmannen sektorin yhteistyö Turussa. Suunnittelupäällikkö Jaana Halin ja suunnittelija Jenni Tähkävuori 6.2.
Hyvinvointitoimialan ja kolmannen sektorin yhteistyö Turussa Suunnittelupäällikkö Jaana Halin ja suunnittelija Jenni Tähkävuori 6.2.2018 Yhdistyskentän laajuus ja merkitys Rekisteröidyt yhdistykset: Suomessa
LisätiedotSovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen
Sovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen Riitta Kinnunen Valtakunnalliset työpajapäivät 18.-19.4.2018, Jyväskylä Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari Työpajatoiminnan ja etsivän
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotMittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin
LisätiedotSosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää
Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto 9.11.2016 Ville Kujanpää Tavoite Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkoston tavoitteena on tukea sosiaalisen arvioinnin menetelmän käyttöönottoa setlementtien
LisätiedotVerkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen
Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi
LisätiedotTiedolla johtamisen kehittäminen. Mikko Huovila STM OHO DITI
Tiedolla johtamisen kehittäminen STM OHO DITI Tiedolla johtamisen SMART S Strategia ja strategiset tavoitteet M R A Mittaaminen ja data Analyysi ja analytiikka Raportointi ja visualisointi T Toiminnan
LisätiedotVESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
LisätiedotKuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA Tommi Oikarinen
Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA 14.4.2015 Tommi Oikarinen Suunnittelun lähtökohdat Sote-uudistuksessa tapahtuneet muutokset vaatineet muutoksia uudelleen suunnitteluun Uudelleen suunnitellut toimenpiteet
LisätiedotHanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen
Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotVaikuttavuuden johtaminen, case: henkilökohtainen budjetti & vaikuttavuuskehittämö. Jonna Heliskoski, johtava asiantuntija
Vaikuttavuuden johtaminen, case: henkilökohtainen budjetti & vaikuttavuuskehittämö Jonna Heliskoski, johtava asiantuntija Vaikutusketju (The iooi method by Bertelsmann Stiftung) Ratkaisu (transformative
Lisätiedot