Seuranta- ja arviointijärjestelmien rakentaminen poikkisektoraalisessa hallinnossa

Transkriptio

1 2013 Seuranta- ja arviointijärjestelmien rakentaminen poikkisektoraalisessa hallinnossa

2 Kolme esimerkkiä Liikunta: Liikuntalaissa (LiikuntaL1054/1998) mainitaan valtion liikuntaneuvoston tehtäväksi muun muassa arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella. Kotouttaminen ja etniset suhteet: sisäasianministeriön johtaman työryhmän johdolla ja kotouttamisrahaston rahoituksella laadittu kotouttamisen ja etnisten suhteiden indikaattorit hanke Innovaatiopolitiikka : Kolmas esimerkki on valtion tiede- ja innovaationeuvoston aloitteesta syntynyt, Tekesin ja Suomen Akatemian harjoitus, jossa on pyritty hahmottamaan tieteen, teknologian ja innovaatioiden indikaattoreita (Tekes 2011). Työn tarkoituksena on ollut määritellä ylhäältä alaspäin indikaattoreita, joissa voidaan analysoida tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhteiskunnallisia vaikutuksia, tuotoksia sekä toimenpiteitä ja panostuksia.

3 Konteksti 2 relevanttia trediä: Syntetisointi ja jatkuva tiedontuotanto Maailmanpankin ja vastaavien kehitysyhteistyörahoittajien lanseeraamiin maa- tai politiikkakohtaisiin seuranta- ja arviointijärjestelmiin ja niiden laadintaoppaisiin. Näissä lähestymistavoissa pyritään hahmottamaan teoriaperustaisesti laajoja toimenpiteiden, tuotosten, tulosten ja vaikutusten ketjuja ja jäsentämään jatkuvaan tiedontuotantoon pohjautuva seuranta sekä tätä tukevat arviointiprosessit (ks. Chen & Rossi 1992). Näiden lisäksi perinteinen tulosjohtaminen John Mayne (2007, 89-92) käy varsin kattavasti läpi tulosten mittaamiseen ja tulosjohtamiseen liittyviä haasteita. Hänen mielestään nykyinen arviointikulttuuri ei ole pysynyt hallinnon odotusten mukana. Arvioinnissa ja tulosjohtamisessa tapa mitata ja analysoida on kuitenkin jäänyt usein tuotosten tasolle. Tuloksellisuustiedon hyödyntäminen vaatii Maynen näkökulmasta radikaalia kulttuurin muutosta ja johtajuutta.

4 POIKKISEKTORAALISTEN ARVIOINTIJÄRJESTELMIEN SPESIFIT HAASTEET Tapausesimerkkejä yhdistää se, ettei tiedon ensisijaista käyttäjää ja hyödyntäjä ole aina määritelty tai se vaihtuu (vaikkapa poliittisten syklien mukana) Toinen probleemi on niin sanotun politiikkatason sekä ruohonjuuritason tieto- ja käyttäjätarpeiden kohtaamattomuus. Käytännössä valtaosa tapausesimerkeissä esitetyistä tietolähteistä ei ole analysoitavissa toimijakohtaisesti, vaan on luonteeltaan aggregoitua tietoa. Kolmas: On tunnistettavissa lukemattomia ja osin toistensa kanssa ristiriitaisia määrittelyjä sille, mitä pitäisi käytännössä mitata ja mitkä ovat odotetut tulokset ja vaikutukset. Lisäksi politiikkatoimilta odotetut tulokset ja vaikutukset voivat muuttua hallituskausittain. Kaikki analysoidut tapausesimerkit kattavat useiden hallinnonalojen tai toimijatasojen välisiä toimia.

5 ENTÄ HYÖDYT? Kahdessa kuvatussa tapausesimerkissä hyötynä on se, että tietyn politiikka-alueen tavoitteenasettelu on joko saatu läpinäkyväksi tai on ensimmäisiä kertoja pystytty luomaan yhteinen ja holistinen viitekehys tavoitteiden tarkastelemiseksi. Toiseksi kaikissa tapausesimerkeissä seuranta- ja arviointijärjestelmät ovat luoneet mahdollisuuden nykyisen tietopohjan kartoittamiseen ja entistä parempaan hyödyntämiseen. Tämä on myös hyvin tyypillinen seuranta- ja arviointijärjestelmien kehittämisvaiheesta saatava lisäarvo (ks. Rist & Kusek 2004). Kolmantena hyötynä voidaan mainita tutkimustiedon parempi suuntaaminen. Raporteissa mainittujen esimerkkien välityksellä on havaittavissa tutkimustiedon kohdentamista seuranta- ja arviointijärjestelmän tietotarpeisiin.

6 MITÄ HUOMIOIDA? Poikkisektoraalisissa seuranta- ja arviointijärjestelmissä ja niiden kehittämisessä on selkeästi havaittavissa joitakin erityispiirteitä: 1. Laaja sidosryhmäyhteistyö sitouttamisen varmistamiseksi 2. Seurannassa ja arvioinnissa käytettyjen määrittelyjen, mittareiden sekä tietolähteiden hienosäätö suhteessa seuranta- ja arviointijärjestelmän kohteen (siis seurannan ja arvioinnin kohteen) ympärillä käytäviin poliittisiin keskusteluihin 3. Tietolähteiden suunniteltu käyttö ja tietopohjan laadun läpinäkyväksi tekeminen

7 KIITOS!