Valtakunnallinen toimintasuunnitelma yhteispalvelupisteiden määrän lisäämiseksi

Transkriptio

1 Toimintasuunnitelma VM170/00/2010 Hallinnon kehittämisosasto Valtakunnallinen toimintasuunnitelma yhteispalvelupisteiden määrän lisäämiseksi 1 Johdanto ja tavoitteet Yhteispalvelupisteverkon kattavuutta on laajennettu viime vuosina samalla kun yhteispalvelukonseptia on kehitetty ja yhteispalvelun palveluvalikoimaa on yhtenäistetty ja laajennettu. Yhteispalvelupisteverkon laajeneminen on kytkeytynyt hallinnonalojen omien palvelupisteiden määrän vähentämiseen. Yhteispalvelulain (223/2007) voimaan tulevan muutoksen myötä valtiovarainministeriön tehtävänä on johtaa yhteispalvelun valtakunnallista kehittämistä ja sovittaa yhteen viranomaisten yhteispalvelua koskevia toimenpiteitä. Nyt tehtävä valtakunnallinen toimintasuunnitelma on valtiovarainministeriö johtamisen ja yhteensovittamisen väline. Toimintasuunnitelma on käsitelty ja yhteistyöstä on sovittu valtion paikallishallinnon ja palveluiden yhteistyöryhmässä, jossa kaikki keskeiset toimijat ovat edustettuna. PARAS hankkeen etenemistä koskevassa selonteossa (VNS 9/2009) on linjattu yhteispalvelua seuraavasti: 55. Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden tulee laatia suunnitelma lähipalvelujen turvaamiseksi hyödyntäen erityisesti yhteispalvelun ja tietoteknologian mahdollisuuksia. Maakunnan liittojen tulee koordinoida tätä työtä alueellaan. 56. Yhteispalvelua kehitetään voimakkaasti muun muassa yhteispalvelun laajentamishankkeella tavoitteena se, että vuoden 2011 loppuun mennessä jokaisessa kunnassa on yhteispalvelupiste, ellei palveluja ole muuten saatavilla. Tavoitteet tarkoittavat, että keskeisten julkisen hallinnon palvelutuottajien palvelujen tulee olla saatavilla jokaisessa kunnassa. Palvelujen saatavuus tarkoittaa, että tarjolla on oltava kaikentasoiset palvelut mukaan lukien asiantuntijapalvelut ja henkilökohtaista käyntiä edellyttävät palvelut. Toimintasuunnitelmassa on hyvä ottaa samalla huomioon myös muiden kuin viranomaisten tarjoamat palvelut, esimerkiksi kolmannen sektorin toimijat ja paikalliset yritykset. Edellä mainittuihin tavoitteisiin liittyy olennaisesti SADe ohjelman Etäpalveluhanke, jossa on tavoitteena saada julkisen hallinnon yhteinen etäpalvelu tuotantokäyttöön Valtiovarainministeriö Puh tai (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus SUOMEN VALTIO Valtiovarainministeriö Puh tai

2 2 (7) vuoden 2014 alkupuoleen mennessä. Tavoitteet on syytä ajallisesti koordinoida etäpalvelun toteuttamisen kanssa, koska se tarjoaa merkittävän uuden asiointikanavan asiantuntijapalveluihin ja muihin henkilökohtaista käyntiä vaativaan asiointiin. 2 Kartoitus nykytilanteesta 1.1 Toimijoiden omat palvelupisteet ja niiden aukiolo Valtiovarainministeriö kartoitti syksyllä 2010 tilannetta valtion paikallishallinnon viranomaisten tehtävien, organisaatioiden, henkilöstön, asiakasryhmien, palveluiden sekä viranomaisten taustalla vaikuttavan lainsäädännön suhteen. Selvitys tehtiin virkatyönä. Paikallishallinnon ja palveluiden yhteistyöryhmä käsitteli selvitystä kokouksessaan ja päätti, että selvityksen yhteydessä kerätyt viranomaisten toimipaikkapistetiedot päivitetään vuoden 2011 alussa ja samalla tarkastelua syvennetään koskemaan myös aukioloaikoja, palvelupisteiden todellisen palvelukyvyn selvittämiseksi. Lisäksi samaan yhteyteen päätettiin yhdistää yhteispalvelupisteverkon sekä Kelan toimipisteverkon tarkastelu. Tällä hetkellä käytettävissä ovat vuoden 2011 alun tilanteen tiedot koskien seuraavia toimipisteitä: poliisin lupapalveluita tarjoavat palvelupisteet, TE-toimistot, verotoimistot, maistraatit, Kelan palvelupisteet, sekä yhteispalvelupisteet. Taulukko 1 1 kuvaa näiden toimipisteiden määrää sekä aukioloa vuoden 2011 alussa. Asiakkaille palveluja tarjoavien pisteiden määrä Poliisin lupapalveluja tarjoavat palvelupisteet joka arkipäivä Palvelupisteistä palvelee vähintään kolmena päivänä viikossa harvemmin kuin kolmena päivänä viikossa harvemmin kuin kerran viikossa % 3 % 10 % 8 % TE-toimistot % 3 % 4 % 2 % Verotoimistot % 21 % 37 % 1 % Maistraatit % 0 % 2 % 2 % Kelan palvelupisteet % 6 % 13 % 0 % Yhteispalvelupisteet 176 Yhteensä 879 Taulukko 1. Toimipisteet ja niiden aukiolo 1 Lähteet: valtiovarainministeriön kysely hallinnonaloille ja ESAVIn päivittämä yhteispalvelun tietokannan tieto ( )

3 3 (7) Taulukosta 1 käy ilmi, että tässä tarkasteltujen valtion paikallishallinnon toimijoiden palveluita tarjotaan vuoden 2011 alussa hieman vajaan 500 palvelupisteen voimin. Kelan palveluita tarjotaan 219 palvelupisteestä. Toimipisteiden aukioloajat vaihtelevat jonkin verran. TE-toimistoista ja maistraattien palvelupisteistä yli 90 prosenttia palvelee joka arkipäivä. Poliisin lupapalveluja tarjoavia pisteitä ja Kelan palvelupisteitä koskien vastaava osuus on 80 prosentin tuntumassa. Selvästi rajoitetumpaa on sen sijaan henkilöverotuksen palveluita tarjoavien verotoimistojen aukiolo; 41 prosenttia toimipisteistä palvelee asiakkaita joka arkipäivä ja 37 prosenttia harvemmin kuin kolmena päivänä viikossa. Harvemmin kuin joka arkipäivä palvelevien palvelupisteiden tapauksessa palvelua tuetaan useissa tapauksissa yhteispalvelulla. Tällä tavoin palvelut ovat tosiasiallisesti saatavilla näillä paikkakunnilla viikon jokaisena päivänä, vaikka viranomaisen oma palvelupiste ei joka päivä auki olisikaan. Yhteispalvelua on tällä tavoin hyödyntänyt toiminnassaan ja palvelujen tarjonnassaan erityisesti Kela, mutta samalla periaatteella toteutettuja järjestelyjä on myös muilla tässä tarkastelluilla toimijoilla. Tämän toimintasuunnitelman liitteenä 1 on maakunnittain ja kuntien asukasluvun mukaan järjestetty luettelo palvelupisteistä ja yhteispalvelupisteistä. 1.2 Yhteispalvelupisteet Omien toimipisteiden lisäksi edellä mainittujen toimijoiden palveluita tarjotaan 176 yhteispalvelupisteessä. Yhteispalvelupisteiden palveluvalikoima vaihtelee. Taulukossa 2 2 on esitetty yhteenveto yhteispalvelupisteiden palvelutarjonnasta koko maan tasolla. Toimija Kuinka monessa yhteispalvelupisteessä palveluita tarjotaan Poliisin lupapalvelut 85 TE-toimisto 21 Verotoimisto 53 Maistraatti 34 Kela 139 Taulukko 2. Valtion paikallishallinnon viranomaisten palvelut yhteispalvelupisteissä Aktiivisimmin palveluitaan yhteispalvelun kautta tarjoavat Kela ja poliisin lupapalvelut. Tarkastelluista toimijoista yhteispalveluun sen sijaan selvästi harvimmin osallistuu TEtoimisto. Yhteispalvelupisteiden kuntakohtainen sijoittuminen ja niiden palveluvalikoimat käyvät ilmi liitteestä 1. 2 Lähde: ESAVIn päivittämä yhteispalvelun tietokannan tieto ( )

4 4 (7) 1.3 Kunnat, joissa ei ole lainkaan valtion paikallishallinnon palveluntuottajien palvelupisteitä eikä myöskään yhteispalvelupistettä 1.4 Kehitysnäkymiä Manner-Suomessa on yhteensä 50 kuntaa, joissa ei ole poliisin lupapalveluja, TEtoimiston, Verohallinnon, maistraatin tai Kelan palveluita tarjoavaa toimijan omaa palvelupistettä eikä myöskään yhteispalvelupistettä 3. Näissä kunnissa asuu kaiken kaikkiaan asukasta, joka on noin 4,3 prosenttia koko Manner-Suomen väkiluvusta. Maakunnittain ja kuntien asukasluvun mukaan järjestetty luettelo näistä kunnista on liitteenä 2. Mikäli Suomessa ei olisi yhtäkään yhteispalvelupistettä, olisi vastaava kuntalukumäärä 113 kuntaa. Asukkaita näissä kunnissa olisi , mikä vastaisi noin 8,5 prosenttia koko Manner-Suomen väkiluvusta. Tämä tarkastelu tuo esiin sen, että yhteispalvelu toimii useissa tapauksissa toimijoiden omien palvelupisteiden korvaajana. Tässä tarkastellut valtion paikallishallinnon viranomaiset ja Kela ovat viime vuosina kehittäneet voimakkaasti verkko- sekä puhelinpalvelujaan. Näihin palvelukanaviin ohjautuukin jatkuvasti suurempi osa asioinnista, palvelupisteisiin kohdistuvan käyntiasioinnin samalla vähetessä. Paikkariippumattoman asioinnin kehittymisen ja laajentumisen rinnalla palveluntarjoajat hyödyntävät enenevissä määrin yhteispalvelua palvelujensa tarjoamisen kanavana. Hallinnonalojen tavoitteena on, että mikäli palvelupiste lakkautetaan, pyritään palvelut säilyttämään ja tarjoamaan paikkakunnalla jatkossa yhteispalveluna. Viimeisen kahden vuoden aikana on perustettu noin 50 uutta yhteispalvelupistettä. Yhteispalvelua myös kehitetään jatkuvasti keskeisten toimijoiden yhteistyönä palvelemaan paremmin niin yhteispalvelua palvelukanavana hyödyntävien organisaatioiden kuin palveluiden loppukäyttäjienkin eli kansalaisten tarpeita. Osana Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe-ohjelmaa) on käynnistynyt Etäpalvelut hanke, jonka tavoitteena on tuoda asiantuntijapalvelut yhteispalvelupisteisiin tietoliikenneteknisiä apuvälineitä, kuten video- ja verkkoneuvottelua hyödyntäen. Etäpalvelu otetaan pilottina käyttöön Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla tänä vuonna ja koko maan osalta tavoitteena on, että käyttöönotto alkaa vuonna Lisäksi valtiovarainministeriö sai yhteispalvelulain muutoksen myötä toimivallan yhteispalvelun koordinointiin ja johtamiseen helmikuun alusta lukien. 3 Kriteerit ja perusteet yhteispalvelupisteiden perustamiselle Nykytilanteen ja tavoitetilan vertailu osoittaa, että palveluiden saavutettavuuden parantamiseksi yhteispalvelupisteiden määrää tulee lisätä ja olemassa olevien yhteispalvelupisteiden palveluvalikoimaa laajentaa. Koska ei ole todennäköistä, että kaikkiin palvelupisteitä vailla oleviin kuntiin saataisiin muutamassa kuukaudessa syntymään uusia yhteispalvelupisteitä, on toimenpiteitä syytä kohdentaa ensin kiireellisimpiin kohteisiin. Kehittämisen aikajana tulisi ulottaa ainakin vuoteen Lähde: valtiovarainministeriön kysely hallinnonaloille ja ESAVIn päivittämä yhteispalvelun tietokannan tieto ( ) 4 Lähde: Tilastokeskus, Suomen väkiluku

5 5 (7) Kunnissa, joissa ollaan lakkauttamassa jotakin olemassa olevaa palvelupistettä, on aina käytävä palvelutuottajien kesken neuvottelut, joiden tavoitteena on korvata lakkaavat palvelut yhteispalvelulla. Palvelujen saavutettavuus kunnissa ei voi nykyisten tavoitteiden voimassa ollessa heikentyä. Kunnista, joissa ei nykyisin ole lainkaan valtion palveluja, ovat yhteispalvelupisteen perustamisen suhteen kiireellisimpiä vaikeimpien asiointiyhteyksien takana olevat kunnat. Mitä suurempi väestömäärä kärsii heikosta palvelujen saavutettavuudesta, sitä tärkeämpää on yhteispalvelupisteen perustaminen. Palveluja käyttävien tosiasialliset asiointimahdollisuudet otetaan huomioon tärkeysjärjestystä tehtäessä. Kunnista, joista puuttuu joitakin julkisen hallinnon palveluja, ovat yhteispalvelupisteen perustamisen/palveluvalikoiman laajentamisen suhteen kiireellisimpiä vaikeimpien asiointiyhteyksien takana olevat kunnat. Väestön määrä ja asiointimahdollisuudet vaikuttavat harkintaan. 4 Suunnitelma yhteispalvelupisteiden perustamiseksi Yhteispalvelupisteiden perustamisen toimivalta on paikallisilla viranomaisilla. Maakunnan liittojen tehtävänä on tällä tasolla edistää yhteispalvelua, yhteispalvelupisteiden syntymistä ja palveluvalikoiman laajentumista. Maakunnan liitot ottavat huomioon määritellyt kriteerit ja käynnistävät alueellaan neuvotteluja yhteispalvelupisteiden perustamiseksi ja olemassa olevien pisteiden palveluvalikoiman laajentamiseksi. Koska voimavarat riittävät vain rajalliseen määrään yhtäaikaisia prosesseja, käynnistetään ensin tärkeimmiksi arvioidut neuvottelut. Neuvotteluihin kutsutaan kaikki paikalliset julkisten palvelujen tuottajat/järjestäjät. On suositeltavaa, että yhteispalvelun isäntänä toimii kunta. Isäntänä voi toimia kuitenkin myös valtion viranomainen. Aluehallintovirastot tukevat maakunnan liiton johdolla käytäviä yhteispalveluneuvotteluja edistämällä valtion toimijoiden osallistumista yhteispalveluun. Etelä-Suomen aluehallintovirasto tarjoaa käyttöön apudiaarin ja tietoja yhteispalvelurekisteristä. Maakunnan liittojen aluevastaavat ja aluehallintovirastojen yhdyshenkilöt sopivat tarkemmin toimintasuunnitelman alueellisista toimenpiteistä. Jokainen maakunnan liitto tekee maakuntakohtaisen toimenpidesuunnitelman. Maakunnan liitot ilmoittavat valtiovarainministeriölle kesäkuun 2011 loppuun mennessä, millä paikkakunnilla neuvottelut yhteispalvelupisteen perustamisesta tai sen palveluvalikoiman laajentamisesta on aloitettu. Yhteispalvelun laajentaminen olisi hyvä sisällyttää myös maakuntaohjelmiin. Valtion paikallishallinnon ja palveluiden yhteistyöryhmässä käsitellään maakunnan liittojen ilmoitukset ja koordinoidaan ministeriöiden, Kansaneläkelaitoksen ja Suomen kuntaliiton toimenpiteitä toimintasuunnitelman toteuttamiseksi. Kukin hallinnonala ohjaa omaa alaista hallintoaan toimintasuunnitelman toteuttamisessa. Etäpalvelu otetaan käyttöön pilottina Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakunnissa ja hankkeen edetessä muissa maakunnissa vuosina Etäpalvelun tullessa käyttöön, arvioidaan alueilla palveluverkon tilannetta ja palveluvalikoimaa uudelleen.

6 6 (7) Koulutus Yhteispalvelun koulutuksen kehittämis- ja yhteistyöryhmässä seurataan toimenpidesuunnitelman toteuttamista ja kartoitetaan siitä aiheutuvat koulutustarpeet, joiden pohjalta laaditaan palveluneuvojien perehdyttämis- ja koulutussuunnitelma. Viestintä Valtiovarainministeriö vastaa yhteispalvelun kehittämisen valtakunnallisesta viestinnästä. Maakunnan liitot vastaavat alueellisesta ja paikallisesta viestinnästä ja kukin hallinnonala viestii toimintasuunnitelmasta ja sen toteuttamisesta omalla hallinnonalallaan. Yhteispalvelun verkkosivustolle, viedään kaikki ko. suunnitelmaa ja sen toteuttamista koskeva aineisto. Viestintäsuunnitelma laaditaan osaksi toteuttamissuunnitelmaa. Aikataulu 2011 kevät - kartoitetaan / todetaan kuntien palvelupistetilanne ja palveluaukot - hyväksytään toimintasuunnitelma - maakunnan liittojen ja AVIen yhteistapaaminen (ml. palveluntuottajat); sovitaan etenemisestä ja mahdollisista tukitoimista - maakunnan liitot käynnistävät kiireellisimmiksi katsomillaan paikkakunnilla neuvottelut yhteispalvelusta - valtion paikallishallinnon ja palveluiden yhteistyöryhmä käsittelee toimintasuunnitelman toimeenpanotilannetta - keskushallinnot ohjaavat alaista hallintoaan yhteispalvelun laajentamisessa ja sopivat toimenpiteistä 2011 syksy - paikallistasolla käydään neuvottelut ja valmistellaan uudet yhteispalvelusopimukset ja olemassa olevien sopimusten laajentamiset - Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen etäpalvelupilotit käynnistetään - valtion paikallishallinnon ja palveluiden yhteistyöryhmä käsittelee toimintasuunnitelman toimeenpanotilannetta - keskushallinnot ohjaavat alaista hallintoaan yhteispalvelun laajentamisessa kevät - valtion paikallishallinnon ja palveluiden yhteistyöryhmä käy läpi tavoitteiden saavuttamisen tason ja tarvittaessa tarkistaa toimintasuunnitelmaa, - maakunnan liittojen näkemyksien pohjalta käynnistetään uusi yhteispalvelun laajentamiskierros syksy - paikallistasolla käydään neuvottelut ja valmistellaan uudet yhteispalvelusopimukset ja olemassa olevien sopimusten laajentamiset, - valmistellaan SADe- ohjelman Etäpalvelut hankkeessa suunnitelma etäpalvelun käyttöönotosta yhteispalvelupisteissä laajasti, - valtiovarainministeriö valmistelee tavoitesuunnitelman yhteispalvelupisteverkon etäpalveluiden laajuudesta, - etäpalvelujen suunnitelma käsitellään valtion paikallishallinnon ja palveluiden yhteistyöryhmässä kevät - Etäpalvelun käyttöönotto alkaa

7 7 (7) 5 Toimeenpanon seuranta Toimintasuunnitelman toteutumista seurataan maakuntakohtaisesti Paikallishallinnon ja palvelujen yhteistyöryhmässä sekä maakunnan liitojen ja aluehallintovirastojen ao. henkilöiden yhteistapaamisissa. Edistymisestä raportoidaan ao. hallinnonalojen johdolle sekä HALKElle. Mediaviestinnän seuraaminen ja siitä saatavien tietojen välittäminen ao. toimijoille on osa viestintäsuunnitelmaa.