Kuntaliiton näkemys yhteispalveluihin sekä muut tavoitteet kuntasektorin kannalta uuteen hallitusohjelmaan

Transkriptio

1 Kuntaliiton näkemys yhteispalveluihin sekä muut tavoitteet kuntasektorin kannalta uuteen hallitusohjelmaan Hallinto uudistuu löytyykö toimintamalleja? Saariselkä Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto

2 Yhteispalvelut Kansalaisen kontaktipinta koko julkiseen hallintoon Yhden luukun periaate

3 Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta (223/2007) astui voimaan Sisältää säännökset, joiden mukaan viranomainen voi sopia toisen viranomaisen kanssa avustavien asiakaspalvelutehtäviensä hoitamisesta. Yhteispalvelussa voi laajasti saada vireille julkisen hallinnon asioita. Yhteispalveluun voivat lain nojalla osallistua valtion viranomaiset, kunnalliset viranomaiset ja Kansaneläkelaitos. Laki ei estä kuntaa tekemästä yhteistyötä kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa, eli esim. samoissa tiloissa toiminen suositeltavaa, kun asiakkaat samoja.

4 Maakuntaliitot edistävät yhteispalvelua Laki alueiden kehittämisestä 1651/ Maakunnan liiton tehtävät 9) edistää julkisen hallinnon yhteispalvelussa annetussa laissa (223/2007) tarkoitettua yhteispalvelua alueellaan Valtiovarainministeriö vastaa kehittämisen koordinoinnista Laki julkisen hallinnon yhteispalvelulain muuttamisesta tuli voimaan a Viranomaisten tehtävät Valtiovarainministeriön tehtävänä on johtaa yhteispalvelun valtakunnallista kehittämistä ja sovittaa yhteen viranomaisten yhteispalvelua koskevia toimenpiteitä. Valtakunnan tason yhteistyöelimenä toimii Paikallishallinnon ja palvelujen yhteistyöryhmä, jossa edustettuina kaikki oleelliset tahot.

5 YHTEISPALVELU Avustavat asiakaspalvelutehtävät - Yhteispalvelussa voi laajasti saada vireille julkisen hallinnon asioita. Viranomaisten oma henkilöstö - Kokoaikaisesti, tiettyinä aikoina tai ajanvarauksella Tuetut verkkopalvelut - Asiakaspääte käytettävissä itsenäisesti ja tarvittaessa palvelusihteerin opastuksella Etäpalvelut TULOSSA 2011 Esim. Tulkkaus ja asiantuntijapalvelut

6 Valtion asiakaspalvelut vuoden 2011 alussa Yhteispalvelupisteet Omien toimipisteiden lisäksi alla mainittujen toimijoiden palveluita tarjotaan 176 yhteispalvelupisteessä. Toimija Yhteispalveluja tarjoavien toimipisteiden lukumäärä Poliisin lupapalvelut 85 TE-toimisto 21 Verotoimisto 53 Maistraatti 34 Kela 139

7 Valtion asiakaspalvelut tällä hetkellä Kunnat, joissa ei ole lainkaan valtion paikallishallinnon palveluntuottajien palvelupisteitä eikä yhteispalvelupistettä: Manner-Suomessa on yhteensä 50 kuntaa, joissa ei ole poliisin lupapalveluja, TE-toimiston, verohallinnon, maistraatin tai Kelan palveluita tarjoavaa toimijan omaa palvelupistettä eikä yhteispalvelupistettä. Näissä kunnissa asuu kaiken kaikkiaan asukasta, joka on noin 4,3 prosenttia koko Manner-Suomen väkiluvusta. Mikäli Suomessa ei olisi yhtäkään yhteispalvelupistettä, olisi vastaava kuntalukumäärä 113. Asukkaita näissä kunnissa olisi , mikä vastaisi noin 8,5 prosenttia koko Manner-Suomen väkiluvusta. Tämä tarkastelu tuo esiin sen, että yhteispalvelu toimii useissa tapauksissa nimenomaan toimijoiden omien palvelupisteiden korvaajana.

8 Julkisen asiakaspalvelun haasteisiin vastaaminen Julkisten palvelujen kasvava kysyntä ylittää selvästi niiden tuottamiseen käytettävissä olevien panosten määrän => tuottavuutta ja tuloksellisuutta on lisättävä merkittävästi Kaikki sähköistettävissä olevat palvelut tulee sähköistää, jotta hoivapalvelujen lisääntyvään kysyntään voidaan vastata Palveluja ei kuitenkaan voi tarjota vain netissä => tarvitaan myös fyysisten asiointipalvelujen ja puhelinpalvelujen kehittämistä => uudistunut yhteispalvelu, yhteinen kansalaisten puhelinpalvelunumero ja portaali ovat keskeisiä ratkaisuja Etäpalvelut ja järjestelmät mahdollistavat kuntien uudenlaisen yhteistyön ja erikoistumisen, esim. Utsjoesta saamenkielisen kulttuurin ja kääntämisen keskus koko maan kattavasti Kotipalveluja sotessa lisättävä tarvitaan toimivat laajakaistayhteydet kohtuuhintaan, jotta erilaiset palvelut toimivat ja tukevat avopalveluyhteiskunnan kehitystä

9 Julkisen asiakaspalvelun haasteisiin vastaaminen Harvaan asutuilla alueilla ja kaupunkiseutujen reuna-alueilla tarvitaan monipalveluautoja (mm. kunnan, elintarvikekaupan, postin ei-kiireelliset kuljetukset) esim. yrittäjyyspohjalta Julkisten asiakaspalvelujen kehittäminen ja laadun varmistaminen on vastuutettava valtionhallinnossa selkeästi VM:n hallinnon kehittämisosasto luontevin nyt julkisten asiakaspalvelujen kokonaiskehittämisestä ei vastaa kukaan Uusien palvelu- ja toimintakonseptien kehittämiseen panostettava riittävästi ja kehitettävä malli, jossa perinteisestä toiminnasta kyetään irrottamaan voimavaroja uudistuksiin KuntaIT/SADe pieniä askelia oikeaan suuntaan Videoneuvotteluyhteyksien käyttöön niin asiakaspalvelussa kuin viranomaisten keskinäisissä yhteyksissä panostettava voimakkaasti - turhaa matkustamista leikattava tehokkaasti

10 Kuvapuhelin arjen työkaluksi ja kommunikointivälineeksi yhteispalveluun Kuvapuhelin, skanneri ja dokumenttikamera sekä sähköinen allekirjoitus mahdollistavat palveluprosessin toteutuksen lähes mistä tahansa minne tahansa. 10

11 Yhteispalvelun tavoitetila Yhteispalvelupiste/-toimisto jokaiselle kohtuullisen etäisyyden päähän Yhteispalvelumalli uudistettava täyden palvelun toiminnaksi on kasvettava irti avustavasta palvelusta ellei kasveta, toimintamalli marginalisoituu ennen kuin ehtii kunnolla vauhtiin Videoneuvotteluyhteydet ja laitteet sekä sähköinen ajanvaraus kansallisesti yhteisiksi toimiviksi järjestelmiksi => etäpalvelut tulevat jatkossa kotiin, työpaikoille jne. Videoneuvottelujärjestelmillä myös etätulkkaus tuotetaan tehokkaasti koko maassa dokumentit voidaan myös tulkata Yhteispalvelujen kehittämiseen riittävästi varoja, ettei jämähdetä paikoilleen muitakin kuin kuntien valtionosuuksia!

12 Yhteispalvelun tavoitetila Ajatuksesta yhdenmukaisesta toimintamallista muutamine erilaisiin olosuhteisiin mallinnettuine sovellutuksineen pidettävä kiinni, muuten byrokratiaa ei saada karsittua Yhteispalvelupisteet/-toimistot sijoitettava logistisesti oikein, eli sinne missä kansalaiset luontevasti muutenkin liikkuvat Yhteispalvelu nähtävä mahdollisuutena nostaa merkittävästi julkisten asiakaspalvelujen tuottavuutta parantaa palvelujen laatua lisätä yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta erityisesti parantaa palvelujen saavutettavuutta kustannustehokkaasti Yhteispalvelu mahdollistaa myös palvelujen tuotannon joustavan järjestämisen, myös hajautetun tuotannon Yhteispalvelulla tehostetaan tuotantoa ja parannetaan palvelujen saavutettavuutta

13 Etäpalveluiden tavoitetila (tukipalvelu SADe -ohjelmassa) Tavoitteena on mahdollistaa kansalaisille ja yrityksille paikkariippumaton, asiakaslähtöinen ja kustannustehokas asiointikanava julkiseen hallintoon. Pilottialueiksi on valittu hakemusten perusteella Keski-Suomi ja Etelä- Pohjanmaa. Nyt on käynnissä esiselvitysvaihe, jonka jälkeen JUHTA käsittelee varsinaisen hankkeen käynnistämistä. Hanke vastaa etäpalvelukokonaisuuden toteutuksen vaatimista määrittelyistä, vaadittavan valtakunnallisen ratkaisukokonaisuuden toteutuksesta, pilottien toteutuksesta. Etäpalvelupisteiden alustava määrätavoite on 285 etäpalvelupistettä vuoden 2014 loppuun mennessä. Etäpalvelupisteet tulevat olemaan ensi vaiheessa yhteispalvelupisteet ja tavoitteena on vuoteen 2016 mennessä avata etäpalvelu kotiin asti vietäväksi palveluksi.

14 Kuntaliiton tavoitteet hallitusohjelmaan Päätavoite: Kaikki julkisen hallinnon palvelut ovat kaikkien kansalaisten saavutettavissa Tavoitteet Itsepalvelukanavan kehittäminen Kattavan palveluverkoston toteuttaminen Julkisen hallinnon palveluiden hallinnointi Selvitetään mahdollisuudet tehdä kunnallisista yhteispalvelupisteistä kanava kaikkiin julkisen hallinnon palveluihin

15 Kunnan asiakaspalvelu Monikanavaisuus Asiakkaalle tarjolla olevat palvelut Palveluita tarjotaan kaikilla kanavilla ja näihin tarjotaan käyttötukea ja opastusta. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään tehokkaasti. Etäpalvelut Asiantuntijapalveluita sekä erilaisia tukipalveluita kuten tulkkaus. Tulevaisuudessa tällä kanavalla palvelut kotiin asti. Kunnan palvelut laajasti kaikilta toimialoilta Kunta yhdellä luukulla Yhteispalvelu Neuvontaa ja laajasti vireille julkisen hallinnon asioita. Mm. Kela, poliisi, maistraatti, verohallinto, TE-toimisto. Paikallisten yritysten ja järjestöjen palveluita Pankeista Marttoihin

16 Käsitteitä JUHTA julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta toimii tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseksi ministeriöiden ja Suomen Kuntaliiton pysyvänä yhteistyöelimenä valtiovarainministeriön yhteydessä SADe sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma, tavoitteena että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi kattaa vuoteen 2013 mennessä kaikki keskeiset palvelut KuntaIT valtiovarainministeriön KuntaIT-yksikön tarkoituksena on tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä saada aikaan kansallisesti yhteen toimivia, asiakaslähtöisiä ja tuloksellisuutta lisääviä palveluja ja palvelu-kokonaisuuksia koko kuntasektorin käyttöön.

17 Suomen Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet eduskunnan vaalikaudelle

18 Toimintaympäristö asettaa vaateita Julkisen talouden kestävyysvaje 2015 on 5,5 % bkt:stä, lähes puolet kohdistuu kuntiin Kuntien työvoimasta yli 60 % jää eläkkeelle 2030 mennessä Väestön ikääntyminen kasvattaa palvelujen tarvetta Palvelujen valinnan vapaus lisääntyy, kuntien vaikea ennakoida Kunnat ja alueet erilaistuvat Yhteisöllisyys ja osallisuus muuttuvat, demokratia ja itsehallinto murroksessa.

19 Kuntahallinnolla kokonaisvastuu hyvinvoinnista, vahva peruskunta lähtökohdaksi Varmistetaan kunnan kokonaisvastuu kuntalaisten hyvinvoinnista ja kunnan elinvoiman kehittämisestä Keskeistä on varmistaa se, että kaikkialla maassa on yhtenäiskunnan periaatteille rakentuva kuntahallinto, jossa päätösvaltaa käyttää kunnan asukkaiden valitsema valtuusto ja jossa kunnalla on kokonaisvastuu kuntalaisten hyvinvoinnista ja kunnan elinvoiman kehittämisestä. Verotusoikeus voi kunnallishallinnossa olla vain yhdellä tasolla Vahvan peruskunnan rakentaminen voi vaihdella paikallisten olosuhteiden mukaisesti perustuen yhtenäisiin asiointi- ja työssäkäyntialueisiin Varmistetaan kuntapalvelujen rahoitus Määritellään kuntatalouden kehys 19

20 Kuntalain kokonaisuudistus Tavoitteena, että hallitus antaa esityksen uudeksi kuntalaiksi siten, että uutta lakia sovelletaan viimeistään vuoden 2017 valtuustokauden alussa. Komitean työ tulee vaiheistaa siten, että osa uudistuksista on sovellettavissa nykyisen lainsäädännön muutoksina jo vuoden 2013 alkavan valtuustokauden alkaessa Kuntalain keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kuntien itsehallintoa ja luoda edellytyksiä kuntien johtamiselle yhtenä kokonaisuutena. Tämä ei onnistu, jollei lainsäädännössä ja muussa valtion ohjauksessa luovuta siilomaisesta ajattelutavasta. Kuntalain sääntelyalaa tulee laajentaa siten, että kuntalaissa säädetään kunnan hallinnon lisäksi myös eri toimintojen järjestämisen keskeisistä perusteista (esim. kunnan järjestämisvastuusta) Demokratia ja johtaminen keskiöön. Kuntalain tulee vahvistaa kunnan johtamista konsernina ja kunnan omistajaohjaukselle kuntien yhtiöissä ja yhteistoimintaorganisaatioissa. Kuntalain uudistamisen yhteydessä on selvitettävä myös valtuustoissa edustettuina olevien puolueiden ja muiden ryhmittymien toiminnan rahoitusmuodot. Tavoitteena on, että julkinen rahoitus perustuu lakiin ja on läpinäkyvää.

21 Kuntatalous terveelle pohjalle Asetetaan kuntatalouden kehys uusien tehtävien menolisäyksille. Valtio vastaa kehyksen ylittävistä kustannuksista. Menokehykset otetaan osaksi peruspalveluohjelmaa. Ne sitovat myös valtion sektorisuunnitelmia Selvitetään mahdollisuudet laajentaa kuntien veropohjaa. Maksutuloilla saatava taloudelle liikkumavaraa Valtionosuusjärjestelmää kehitettävä kuntien olosuhde- ja palvelutarvetekijät ja kuntien erilaisen veropohjan paremmin huomioivaksi sekä lisäämällä järjestelmän laskennallisuutta tuottavuuden parantamiseksi. Järjestelmän tulee osaltaan turvata kunnallisten palvelujen tehokas järjestäminen ja saatavuus koko maassa kohtuullisella vero- ja maksurasituksella Julkisen talouden vakaus. On huolehdittava siitä, että kuntien rahoitus on turvattu kaikissa suhdannevaiheissa mm. Kuntarahoituksen toimintaedellytysten osalta Alueiden kilpailukykyä tuetaan 21

22 Palveluja uudistetaan Tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan, palvelukysyntää hillitään Sote-järjestämislaki ohjaamaan kohti toiminnallista integraatiota, jossa kunnan järjestämisvastuu korostuu Varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden määrittäminen lapsen edun mukaiseksi Kokonaisvastuu nuorten koulutuksesta annetaan kunnille. Kunnat vastaavat lasten ja nuorten esi- ja perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta peruskoulutuksesta. Usean samantasoisen tutkinnon voi suorittaa vain poikkeustapauksessa, priorisoidaan oppilasvalinnassa perusopintonsa juuri päättäneitä Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen nykymuotoisesta ylläpitäjämallista luovutaan ja sen tilalle luodaan järjestelmä, joka lisää kuntien ohjausvaltaa ja kannustaa tuloksellisuuteen ja kustannustehokkuuteen. Selvitetään ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirtäminen valtion vastuulle Koulutuksen taloustiede yliopistollisen tutkimuksen kohteeksi 22

23 Elinvoimaiset alueet kuntien ja alueiden kilpailukyky Maassamme tarvitaan kansainvälisesti merkittävä metropolialue, vahvoja suurkaupunkialueita, erikoistuneita kaupunkikeskuksia sekä erityisiin vahvuuksiinsa tukeutuvia maaseutukeskuksia ja alueita. Tulevalla vaalikaudella tavoitteena on vahvistaa erilaisten kuntien ja alueiden mahdollisuuksia ja osaamista vastata elinvoimaisen toimintaympäristön rakentamisen ja kilpailukyvyn ylläpidon haasteeseen.

24 Politiikkaohjelmia kehitettävä - ehdotuksia Väestön ikääntymisen aiheuttaman palvelutarpeen tunnistaminen ja vaihtoehtoisten palvelumallien kehittäminen. Ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa laaja-alaisesti huomioon myös muut ikääntymisen haasteet kunnille; asuminen, liikkuminen ja yhdyskuntarakenteen toimivuus sekä yhteisöllisyyteen liittyvät asiat. Julkisten asiakaspalvelujen kehittäminen Maahanmuuton hallintaa auttava ohjelma Vaikeasti työllistyvien ja toimeentulovaikeuksissa olevien ohjelma.

25 Uusi Kunta 2017 Suomen Kuntaliiton kehityshanke ja puheenvuoro keskusteluun kunta- ja palvelurakenteista luvulla

26 Uusi Kunta työn perustehtävä on rakentaa yhdessä kuntien kanssa visio ja toimintamallit siitä, millainen on erilaisissa ympäristöissä elinvoimainen kunta, elävä itsehallinto ja suomalainen kunnallishallinnon järjestelmä.

27 Kuntaliiton hallitus Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Lähtökohtana alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli: Pääkaupunkiseudulle oma malli Kaupunkiseuduille työssäkäyntialueeseen perustuva kunta Muille alueille maakuntiin tai muihin laajoihin alueisiin perustuvia vahvoja kuntia

28 Asukastiheys ja yli asukkaan asukastihentymät Asukastiheys asumaton alue Yli asukkaan tihentymä Kartalla on esitetty sinisellä ympyrällä ne asukastihentymät, joissa halkaisijaltaan 20 km:n kehän sisään jäävän väestön määrä on vähintään KL/JAH Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta 2009

29 Kiitokset huomiostanne Hyvää Pääsiäisen aikaa!