Hyvä kuntoutumiskäytäntö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvä kuntoutumiskäytäntö"

Transkriptio

1 Hyvä kuntoutumiskäytäntö Invalidiliiton kuntoutuspalvelut

2 1. Johdanto 5 2. Käsitteet Toimintakyky Kuntoutumistarve Kuntoutusjärjestelmä Kuntoutuminen 7 3. Asiakkaan näkökulma hyvässä kuntoutumiskäytännössä Kuntoutuja-asiakas Kuntoutuspalvelun mahdollistaja 9 4. Hyvän kuntoutumiskäytännön edellytykset Oikeaan aikaan - oikeassa paikassa Asiantunteva ja osaava henkilöstö Kuntoutujien tarpeita vastaava toimintaympäristö Perustarpeista huolehtiminen Esteettömät tilat ja toimintaympäristö Turvalliset ja ajanmukaiset välineet ja varustus Erinomainen johtaminen Hyvän kuntoutumiskäytännön periaatteet Asiakaskeskeisyys Systemaattinen suunnittelu Moniammatillinen yhteistyö kuntoutuksen toteuttamisessa Vertaistuki ja yhteisöllisyys Kuntoutuksen tuloksellisuuden ja vaikutusten osoittaminen Jatkuva arviointi ja oppiminen, toiminnan kehittäminen ja parantaminen Hyvä kuntoutumiskäytäntö kuntoutusjakson eri vaiheissa Kuntoutuspalveluiden suunnitteluvaihe Kuntoutusjaksoa edeltävä vaihe Kuntoutusjakson alkuvaihe Kuntoutusjakson toteutusvaihe Kuntoutusjakson päättyminen Kuntoutusjakson jälkivaihe Kuntoutusjakson vaiheet Kuntoutuspalveluiden suunnitteluvaihe Kuntoutusjaksoa edeltävä vaihe Kuntoutusjakson alkuvaihe Kuntoutusjakson toteutusvaihe Kuntoutusjakson päättyminen Kuntoutusjakson jälkivaihe 25 2

3 MONIPUOLISIA KUNTOUTUSPALVELUJA Kädessäsi on Invalidiliiton hyvä kuntoutumiskäytäntö -sitoumuksen kolmas versio. Sen ensimmäinen versio vuonna 1998 oli kuntoutuksen alalla uraa uurtava lupaus toiminnan kriteereistä. Uudistetun sitoumuksen tarkoituksena on varmistaa, että Invalidiliiton kuntoutuspalveluiden laatu jatkuu, ja kuntoutuksen toimintayksiköiden yhteiset linjaukset tiivistyvät. Sitoumus ohjaa myös toiminnan jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Invalidiliiton kuntoutuksessa kuntoutus määritellään Kuntoutusselonteon (2002) mukaisesti. Kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutuminen. Kuntoutumisen näkökulmasta kuntoutus voidaan määritellä ihmisen tai ihmisen ja ympäristön muutosprosessiksi, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. Kuntoutus on suunnitelmallista ja monialaista, usein pitkäjänteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa. Kansainvälisen Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen ICF-luokituksen mukaisesti toimintakyky on yläkäsite, joka kattaa kaikki ruumiin/kehon toiminnot, suoritukset sekä osallistumisen. Toimintakyvyllä tarkoitetaan yksilön, hänen lääketieteellisen terveydentilansa ja yksilöön liittyvien ympäristö- ja yksilötekijöiden välisen vuorovaikutuksen myönteisiä piirteitä. Toimintarajoitteilla tarkoitetaan edellä mainittujen kielteisiä piirteitä eli toimintakykyä häiritseviä tekijöitä. Kun katsoo kuntoutumisen ja toisaalta toimintakyvyn määritelmiä, huomaa, että ne puhuvat hyvin samaa kieltä. Kuntoutumisen tavoitteet painottuvat yksilö- ja ympäristötekijät huomioiden suoritusten ja osallistumisen alueelle. Tällä alueella ICF kuvaa toimintakyvyn ulottuvuuksia yhdeksässä pääluokassa, jotka ovat oppiminen ja tiedon soveltaminen, yleisluonteiset tehtävät ja vaateet, kommunikointi, liikkuminen, itsestä huolehtiminen, kotielämä, henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet, keskeiset elämänalueet ja yhteisöllinen, sosiaalinen ja kansalaiselämä. Invalidiliitto on yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka toiminta perustuu kokemukseen vammaisena elämisestä ja keskinäisestä vertaistuesta sekä laaja-alaiseen ammatilliseen asiantuntemukseen sekä huippuosaamiseen. Tämä edellyttää kouluttautumista. Invalidiliiton työntekijät ovat kuntoutuksen asiantuntijoina osallistuneet lukuisiin ICF-luokitusta käsitteleviin työpajoihin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Invalidiliiton kuntoutus haluaa tehdä vahvaa yhteistyötä niin Kansaneläkelaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kuin monen muunkin terveydenhuoltoalalla toimivan organisaation kanssa yhteisen viitekehyksen käyttöönotossa. Tähän ICF on oivallinen työkalu. Kuntoutuksen tavoitteena on ihmisen parempi arki, se että kotielämä sujuu omista lähtökohdista käsin ja osallistuminen yhteiskuntaan on mahdollista. Tärkeitä tavoitteita kuntoutuksessa ovat oikea-aikaisuus, kokonaisvaltaisuus ja asiakasperusteisuus. Näiden toteutumisen edellytyksenä ovat yksilöllisesti joustavat palvelut. Kaiken keskiössä on asiakas. ISO 9001 puhuu asiakaskeskeisyydestä, jotkut puhuvat asiakaslähtöisyydestä tai asiakasläheisyydestä. Kaikilla termeillä halutaan kertoa, että asiakas on se, jonka tarpeista lähdetään ja jota kuullaan. Kuntoutujalla tulee olla mahdollisuus osallistua tasavertaisesti vuoropuheluun kuntoutuspalvelun suunnittelemisessa ja käytännön toteuttamisessa. Olemme iloisia, että kädessäsi on kuntoutuksen toimintayksiköiden yhteinen sitoumus Hyvä kuntoutumiskäytäntö. Onhan se lupaus kuntoutuspalveluittemme laadusta ja kehittämisestä. Samalla sitoumus ohjaa liiton kuntoutusyksiköissä tapahtuvaa kuntoutusta. Marja Pihnala Toimitusjohtaja 3

4 4

5 1. JOHDANTO Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköiden Hyvä kuntoutumiskäytäntö varmistaa laadukkaiden kuntoutuspalveluiden saatavuuden ja yhteisten periaatteiden noudattamisen. Hyvä kuntoutumiskäytäntö perustuu asiakkaan voimavaroihin, itsensä ilmaisemiin tarpeisiin, henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja ympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hyvän kuntoutumiskäytännön lähtökohta on palveluita käyttävän asiakkaan, kuntoutujan, näkökulma. Kuntoutujat ovat tietoisia Hyvän kuntoutumiskäytännön periaatteista ja voivat luottaa siihen, että Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköt noudattavat sitä kuntoutuspalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuntoutujilla on käytössään Hyvän kuntoutumiskäytännön asiakasversio. Hyvän kuntoutumiskäytännön noudattaminen turvaa kuntoutuspalveluiden laadun ja toiminnan jatkuvan parantamisen ja ohjaa kuntoutuksen toimintayksiköiden kehittämistä asettamalla kehittämistyölle tavoitteet ja suunnan. Invalidiliitto tekee työtä yhteiskunnassa niin, että toimiva arki mahdollistaa fyysisesti vammaiselle ihmiselle itsenäisen ja hyvän elämän. Invalidiliitto on laadukas palveluiden tuottaja. Se toteuttaa perustehtäväänsä vaikuttamalla yhteiskunnalliseen kehitykseen ja tuottamalla palveluja. Palveluja tuotetaan ja uudistetaan asiakaslähtöisesti siten, että hyödynnetään jäsenistön ja henkilöstön asiantuntemusta ja osaamista. Tarpeita ja odotuksia vastaavia palveluja kehitetään pitkäaikaisen kokemuksen ja tutkitun tiedon perusteella. Invalidiliiton palvelutoiminta perustuu kumppanuuteen ja se on läpinäkyvää, laadukasta ja kilpailukykyistä. Palveluissa toteutuu Invalidiliiton arvomaailma ja ne rakentuvat ihmisen koko elämänkaaren mukaisesti. Asiantuntemus pohjautuu tutkittuun tietoon, tietämykseen ja kokemukseen vammaisten ihmisten tarpeista ja arjesta. Asiantuntemusta tukevat vahva ammatillinen osaaminen, ymmärrys yhteiskunnasta ja sen lainalaisuuksista sekä tieto tarjolla olevista palveluista. Osaamista ja tietotaitoa tarkistetaan jatkuvasti toimivilla palautejärjestelmillä ja vuorovaikutuksessa palveluja käyttävien ihmisten, eri järjestöjen, julkisen vallan edustajien ja muiden toimijoiden kanssa. Oman työn laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan Invalidiliitossa laadunhallinnan ja arvioinnin menetelmillä ISO 9001 ja EFQM Excellence. Kuntoutuksen viitekehyksenä toimii kansainvälinen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus (ICF). 5

6 2. KÄSITTEET 2.1 Toimintakyky Ihmisen toimintakyky liittyy hänen kykyihinsä ja taitoihinsa, lääketieteelliseen terveydentilaansa sekä ympäristöönsä. Toimintakyky on yksilön selviytymistä päivittäisen elämän tehtävistä häntä itseään tyydyttävällä tavalla ja niissä ympäristöissä, joissa hän arkipäiväänsä elää. Määrittelyissä viitataan usein myös ihmisen mahdollisuuteen osallistua elämässä ikäistensä lailla ja sukupuolirooliensa mukaisesti sekä tavalla, jotka hän itse kokee miellyttävänä ja tyydyttävänä ja oman arvomaailmansa mukaisesti hyödyllisinä. Toimintakyky voidaan määritellä esimerkiksi kykynä tai mahdollisuutena selviytyä kulloisessakin elämäntilanteessa ja -vaiheessa jokapäiväisen elämän haasteista: itsestä huolehtimisesta, työstä, vapaa-ajasta ja harrastuksista. Se on myös selviytymistä omalle elämälle asetetuista tavoitteista ja toiveista: lapsena leikistä, työikäisenä työstä, vanhana mahdollisimman suuresta itsenäisyydestä. Toimintakyky koostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä, joihin vaikuttavat myös ihmisen yksilölliset ominaisuudet ja tilannetekijät sekä hänen ympäristönsä. Kansainvälisen Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen ICF-luokituksen (International Classification of Functioning, Disability and Heatlh) mukaisesti toimintakyky on yläkäsite, joka kattaa kaikki ruumiin/kehon toiminnot, suoritukset sekä osallistumisen. Toimintakyvyllä tarkoitetaan yksilön, hänen lääketieteellisen terveydentilansa ja yksilöön liittyvien ympäristö- ja yksilötekijöiden välisen vuorovaikutuksen myönteisiä piirteitä (Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus, Stakes 2004). Toimintarajoitteilla tarkoitetaan edellä mainittujen kielteisiä piirteitä eli toimintakykyä häiritseviä tekijöitä. Toimintakyvyn kannalta kuntoutus merkitsee elämänpiirin laajentamista, oman elämäntilanteen kannalta jäsentyneempää näkemystä tulevaisuuden suunnitteluun. Kuntoutuksessa on toimintakyvyn edistämisen tai kohentumisen rinnalla puhuttava myös ihmisen kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ja toimintamahdollisuuksien turvaamisesta ja heikentymisen estämisestä. Kyse on kuntoutujan ja hänen ympäristönsä välisestä suhteesta. Kuntoutuksessa painopiste on suoritusten ja osallistumisen alueella. ICF-luokituksessa niitä kuvataan erilaisilla ulottuvuuksilla, joita ovat oppiminen ja tiedon soveltaminen, erilaisten tehtävien tekemiseen liittyvät vaateet, kommunikointi, liikkuminen, kotielämä, vuorovaikutus ja ihmissuhteet, keskeiset elämänalueet kuten koulutus ja työ sekä yhteiskunnallinen ja yhteisöllinen toiminta. 2.2 Kuntoutumistarve Kuntoutumistarpeessa lähtökohtana on ihmisen itsensä kokema ongelma ja halu vapautua siitä. Ongelmaa voidaan kuvata ristiriitana olemassa olevan tilanteen ja asetettujen tavoitteiden tai odotusten välillä. (Järvikoski, Härkäpää, Kuntoutus 2001). Kuntoutuksen lähtökohta on kunkin ihmisen yksilölliset tavoitteet, yksilön psykofyysiset resurssit ja ympäristön asettamat rajoitteet tai tarjoamat mahdollisuudet. Ihminen kehittyy koko ikänsä. Kuntoutumistarpeessa voidaan nähdä kolme näkökulmaa: yhteiskunnan kuntoutusjärjestelmä, joka sisältää normit, säännökset ja toimintaohjeet siitä millaisiin ongelmiin halutaan reagoida, yksilön näkökulman, joka sisältää halun muutokseen nykyisessä ristiriitaisessa ja epämukavassa tilassa sekä kuntoutustyöntekijöiden näkökulman, joka sisältää arvion ongelman laadusta ja asteesta, kuntoutuksen mahdollisuuksista sekä ennusteen toimenpiteillä saavutetuista hyödyistä. (Järvikoski, Härkäpää, Kuntoutuksen perusteet 2004) Kuntoutujat ovat selvillä omista palvelutarpeistaan ja mahdollisuuksistaan, jolloin edellytykset kuntoutujan aktiiviseen rooliin ja kuntoutujakeskeiseen työotteeseen ovat olemassa. Ihminen itse ja hänen läheisensä tuntevat oman tilanteensa parhaiten ja siksi heidän kokemuksensa on tärkeä. Kuntoutuja on aktiivisesti mukana oman tilanteensa määrittelyssä ja tavoitteiden asettelussa. Tavoitteet kuntoutukselle ja siinä tapahtuville toiminnoille asetetaan yhdessä kuntoutujan kanssa. Häntä autetaan toteuttamaan tavoitteensa hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen. Kuntoutuspalvelut kootaan suunnitellusti kuntoutujan tarpeiden mukaan. Suunnittelussa otetaan mukaan käytettävissä oleva tieto kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Tavoitteena on toimiva arki, joka mahdollistaa itsenäisen ja hyvän elämän. Monet ihmiset tarvitsevat kuntoutusta. Terveydentilan lisäksi kuntoutuksen tarpeeseen vaikuttavat ihmisen ikä, elämäntapahtumat, ihmissuhteet, asuinpaikka ja hänen taitonsa ja mahdollisuutensa osallistua ikätasonsa ja sosiaalisen asemansa mukaiseen elämään sekä yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa syntyneet ilmiöt. 6

7 2.3 Kuntoutusjärjestelmä Suomessa kuntoutuksen toteuttaminen on hajautettu ja kuntoutusta toteutetaan eri hallinnonaloilla. Kuntoutusvastuuta on jaettu eri toimijoiden kesken. Järjestelmän toiminta perustuu erilaisiin ja eritasoisiin yhteiskunnallisiin sopimuksiin. Kuntoutusta säätelevän lainsäädännön ja asetuksien perusteella eri tahot järjestävät kuntoutusta. Valtioneuvoston eduskunnalle antamissa kuntoutusselonteoissa on noudatettu jakoa ammatilliseen, kasvatukselliseen, sosiaaliseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen. Lisäksi kuntoutusjärjestelmämme sisältää suosituksia ja sopimuksia, jotka koskevat tiettyjen sairausryhmien hoitoa ja kuntoutusta. Käypä hoito -suosituksien avulla voidaan parantaa hoidon ja kuntoutuksen laatua ja vähentää käytäntöjen vaihtelua. Toimintasuositus on valtakunnallinen tai alueellinen perusteltu toimintapa, toimintakäytäntö, toiminnan kuvaus tai empiirinen esimerkki siitä, miten voidaan toimia. Konsensuskokoukset ovat avoimia ja julkisia kokouksia, joissa arvioidaan lääketieteen menetelmiä olemassa olevaan näyttöön perustuen. Kunnan tehtävänä on huolehtia kuntalaistensa kuntoutuksen järjestämisestä. Päävastuu kuntoutuksesta on kotikunnalla. Lainsäädännössä vastuu on saatettu säätää jollekin toiselle viranomaiselle. Kunnan tai kuntainliiton tehtävänä on huolehtia siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulla olevat kuntoutuksen palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen tarve kunnassa tai kuntainliiton alueella edellyttää. Uudessa terveydenhuoltolaissa ( /2010) säädetään terveydenhuollon sisällöistä ja toiminnasta. Sosiaalija tervey"denhuollon osalta palvelurakenneuudistus on vielä kesken, joten järjestämisvastuuta ja palvelurakennetta koskevat säännökset jäävät toistaiseksi ennalleen kansanterveyslakiin ( /66), erikoissairaanhoitolakiin ( /1062) ja ns. Paraspuitelakiin. Lakisääteistä, kaikille tarvitsijoille järjestettävää kuntoutusta on muun muassa Kansaneläkelaitoksen järjestämä ammatillinen kuntoutus ja vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus, tapaturma- ja liikennevakuutus- ja sotilasvammalain mukainen kuntoutus. Ammatillista kuntoutusta järjestävät myös työeläkelaitokset sekä työ- ja elinkeinotoimistot. Lakisääteistä, mutta käytettävissä olevista voimavaroista riippuvaa ovat sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutus, ammatillinen erityisopetus ja työhallinnon ammatillinen kuntoutus. Yksilöllisesti arvioitava sairaudesta tai vammasta aiheutuva oleellinen haitta ja kuntoutuksen tarve ovat kuntoutukseen pääsemisen perusteena. Kaikkiin keskeisiin kuntoutustoimintaa sääteleviin lakeihin on kirjattu säädös ohjausvelvoitteesta, jonka perusteella asiakas on ohjattava sen palvelujärjestelmän piiriin, jonka tehtävänä on toteuttaa kuntoutus. Kuntoutuksen asiakasyhteistyötä koskevan lain tarkoituksena on auttaa kuntoutujaa saamaan tarvitsemansa kuntoutuspalvelut ja edistää viranomaisten ja muiden yhteisöjen ja laitosten asiakasyhteistyötä silloin, kun tarvitaan usean kuntoutusta järjestävän tahon yhteistyötä. (Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003). 2.4 Kuntoutuminen Invalidiliiton kuntoutuksessa kuntoutus määritellään Kuntoutusselonteon (2002) mukaisesti. Kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutuminen. Kuntoutumisen näkökulmasta kuntoutus voidaan määritellä ihmisen tai ihmisen ja ympäristön muutosprosessiksi, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. Kuntoutus on suunnitelmallista ja monialalista, usein pitkäjänteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa. (Kuntoutusselonteko 2002, 3.) Kuntoutumisen lähtökohta on ihmisen voimavarat, terveys ja toimintakyky sekä yksilölliset tavoitteet. Kuntoutuminen on aina yksilön ja hänen lähiympäristönsä yhteinen prosessi. Kuntoutuminen on tasapainon palautumista vammautuneen tai sairastuneen ja hänen ympäristönsä välille. Kuntoutumisen myötä pyritään löytämään keinoja selvitä muuttuneessa tilanteessa. Kuntoutuminen on tilanteen uudelleen arvioimista, elämässä uudelleen suuntautumista ja omien vahvuuksien tunnistamista. Kuntoutuja ja moniammatillinen työryhmä laativat yhdessä kuntoutuksen aikaiset tavoitteet. Kuntoutuminen on vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista, johon vaikuttaa myös ympäristön asettamat rajoitteet tai tarjoamat mahdollisuudet. 7

8 8

9 3. ASIAKKAAN NÄKÖKULMA HYVÄSSÄ KUNTOUTUMISKÄYTÄNNÖSSÄ 3.1 Kuntoutuja-asiakas Invalidiliiton kuntoutuksessa ensisijainen asiakas on palveluja käyttävä kuntoutuja. Kuntoutumisen lähtökohtana ovat hänen yksilölliset palvelutarpeensa, halunsa, toiveensa ja jaksamisensa sekä elämäntilanteensa. Kuntoutujalla on mahdollisuus osallistua omaan kuntoutumisprosessiinsa sen eri vaiheissa. Tavoitteena on kuntoutujan voimavarojen lisääntyminen ja motivoituminen omaan kuntoutumiseensa. Kuntoutumisprosessin onnistumisen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että kuntoutujan ja eri ammattilaisten yhteistyö on sujuvaa ja toimivaa. Kuntoutumisprosessin etenemistä yhteistoiminnassa kuntoutujan kanssa tukee sovittu vastuuhenkilö/-t. Kuntoutujalla on oikeus kuntoutustilanteissa käyttää omaa äidinkieltään, saada tulkkipalvelua tai apua puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien käyttämisessä. 3.2 Kuntoutuspalvelun mahdollistaja Kuntoutuspalveluiden maksajista, lähettäjistä ja järjestäjistä käytetään yhteistä nimitystä mahdollistaja. Palvelun tuottajan näkökulmasta myös maksaja on aina asiakas, joka luo edellytyksiä ja asettaa vaatimuksia palvelun toteuttamiselle. Mahdollistaja edellyttää kuntoutuspalveluilta yleisimmin tavoitteellisuutta, tuloksellisuutta, kannattavuutta ja vaikuttavuutta. Toiminnalta vaaditaan luotettavuutta, turvallisuutta ja päämäärätietoisuutta. Kuntoutuspalveluiden suunnittelun ja toteutuksen on oltava ammatillisesti korkeatasoista. Siitä vastaavat henkilöt, joilla on kokemusta ja virallisesti hyväksytty ammattinimikettä vastaava koulutus. Mahdollistaja korostaa moniammatillista yhteistyötä, jossa kuntoutujan tarpeet otetaan huomioon monialaisesti. Eri koulutustaustan omaavat työntekijät tuovat oman osaamisensa yhteiseen käyttöön. Maksaessaan palveluiden tuottamisesta mahdollistaja asettaa omia vaatimuksiaan ja määrittelee siten kuntoutuspalveluiden taloudellisia ja toiminnallisia edellytyksiä. Palveluiden toteutus riippuu taloudellisista realiteeteista ja palveluista saatavasta hinnasta. Hyvää kuntoutusta toteutetaan taloudellisesti ja sovittujen voimavarojen puitteissa. Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköissä palvelut toteutetaan tehtyjen sopimusten mukaisina. Mahdollistaja edellyttää etukäteen tietoa kuntoutuksen sisällöstä voidakseen arvioida, millä tavalla kuntoutus on tarkoitus toteuttaa. Kuntoutujalla tulee kaikissa kuntoutusprosessin vaiheissa olla mahdollisuus itse osallistua ja vaikuttaa suunnitelmiin ja päätöksiin, joita hänen kuntoutumisensa edistämiseksi tehdään. Palveluntuottajalta edellytetään tiedottamista riittävän usein kaikista toiminnan muutoksista. Mahdollistaja arvioi palveluntuottajan toimintajärjestelmää säännöllisesti. Lisäksi vaatimuksena on kuntoutuksen vaikuttavuuden systemaattinen arviointi ja mittaaminen. 9

10 4. HYVÄN KUNTOUTUMISKÄYTÄNNÖN EDELLYTYKSET Invalidiliitossa hyvän kuntoutumiskäytännön edellytyksiä ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa asiantunteva ja osaava henkilöstö kuntoutujien tarpeita vastaava toimintaympäristö erinomainen johtaminen. Hyvän laadun edellytyksiin kuuluu henkilöstön terveys, työhyvinvointi ja -tyytyväisyys sekä turvallinen ja oppimista tukeva työympäristö. 4.1 Oikeaan aikaan - oikeassa paikassa Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköt ovat varautuneet järjestämään palvelunsa oikea-aikaisesti ja viivytyksettä kuntoutujan kuntoutumistarpeen toteamisesta. Tarpeet muuttuvat toimintakyvyn ja kulloisenkin elämäntilanteen ja -vaiheen sekä yhteisöllisen, sosiaalisen ja kansalaiselämän haasteiden muuttuessa. Keskeistä oikea-aikaisuudessa on, että kuntoutujalla on riittävästi voimavaroja omaan kuntoutumiseensa. Hoitoketjun muiden toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä arvioitaessa milloin kuntoutuminen on oikea-aikaista. Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköt tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa kuntoutusta oikeassa paikassa, jolloin kuntoutujan kotielämässään ja muilla keskeisillä elämänalueillaan kohtaamat toimintakykyä häiritsevät tekijät näkyvät osana kuntoutusta ja vaikuttavat sen sisältöön. Toiminnastamme kerrotaan siten, että kuntoutuja löytää palvelumme. Oikeassa paikassa on asiantunteva ja osaava henkilöstö sekä kuntoutujien tarpeita vastaava toimintaympäristö. 4.2 Asiantunteva ja osaava henkilöstö Ammatillisen osaamisen keskeinen haaste nousee erilaisten ihmisten kohtaamisesta. Työntekijöiltä edellytetään herkkyyttä tunnistaa ihmisten ja tilanteiden erilaisuutta sekä valmiutta muuttaa toimintatapojaan. Työntekijät ovat tietoisia omasta suhtautumisestaan erilaisuuteen. Henkilökunnalla on tehtävien hoitamisen edellyttämä koulutus, ammattitaito ja osaaminen. Tiedon ja taidon siirtyminen varmistetaan hyvällä henkilöstöpolitiikalla. Invalidiliiton kuntoutuksen työntekijöillä on yhteinen näkemys hyvistä toimintatavoista, jotka on saavutettu sekä koulutuksen että käytännön kokemuksen kautta. Liiton eettiset periaatteet ja arvot, ammatilliset periaatteet ja ammattietiikka ohjaavat päivittäin tehtävää työtä. Ammattitaitoa ja osaamista ylläpidetään ja täydennetään jatkuvalla henkilöstökoulutuksella. Henkilöstökoulutuksen suunnittelu perustuu henkilöstön kehittymistarpeiden jatkuvaan arviointiin suhteessa työhön kohdistuviin vaatimuksiin. Koulutusta suunnataan ammatillisten tietojen ja taitojen ylläpitämiseen ja lisäämiseen sekä valittujen painopistealueiden ja muiden erikseen määriteltyjen tarpeiden mukaisen osaamisen kehittämiseen. Invalidiliitto työnantajana huolehtii siitä, että henkilöstön ymmärrys kuntoutujien tarpeista kasvaa ja että näihin tarpeisiin vastataan. Perehdytys, henkilöstökoulutus, työnohjaus ja mentorointi vahvistavat kuntoutuspalveluprosessin toteutumisessa tarvittavaa osaamista, ja työntekijöiden tietoisuus kuntoutujien osallistumisen mahdollisuuksista vahvistuu. Invalidiliiton jäsenistö välittää tietoa kuntoutuksen tarpeista myös kuntoutuksen ammattilaisille. Kuntoutuspalveluita tuottavilla yksiköillä on käytettävissään usean ammattiryhmän osaamista vastaamaan kuntoutujan elämisen eri alueilla esiintyviin kuntoutumisen tarpeisiin ja mahdollistajien esittämiin vaatimuksiin. Tukipalveluita tuottavaa henkilöstöä on käytettävissä riittävästi kuntoutujien palvelutarpeen mukaisesti luomaan itsenäisen selviytymisen edellytyksiä kuntoutusprosessin eri vaiheissa. Henkilöstön määrää mitoitettaessa otetaan huomioon mahdollistajien kanssa tehtyjen sopimusten ja kuntoutuspalveluista saatavan hinnan vaikutukset toimintaedellytyksiin. 4.3 Kuntoutujien tarpeita vastaava toimintaympäristö Perustarpeista huolehtiminen Kuntoutuspalveluita tuottavissa yksiköissä kuntoutujille järjestetään tarvittavia avustamispalveluita, jotka antavat mahdollisuuden kuntoutujan omatoimiseen selviytymiseen. Kuntouttava hoito, ohjaus ja avustaminen tukevat kuntoutujan omaa osallisuutta päivittäisissä perushoitoon liittyvissä toimissa. Useat kuntoutujamme tarvitsevat ympärivuorokautista toisen ihmisen/työntekijän apua selvitäkseen välttämättömistä toiminnoista ja päivittäisen elämän tehtävistä sekä voidakseen osallistua, tehdä ja harrastaa asioita. Riittävä ja laadultaan korkeatasoinen avustaminen on ihmisen perusoikeuksia ja edellytys kuntoutujien mahdollisuuksille osallistua kaikkeen yksikössä järjestettävään toimintaan. Monipuolinen ja terveellinen ruoka tukee kuntoutumista, on virkistävä kokemus ja auttaa jaksamaan. 10

11 Ravitsemus on olennainen osa ihmisen hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä. Säännöllinen ruokailu edesauttaa säilyttämään vireystason hyvänä koko päivän ja saamaan levollisen unen yöllä. Invalidiliiton kuntoutuksessa tärkeä osa on, että eri-ikäiset kuntoutujat saavat mallin, neuvontaa ja ohjausta huolehtiakseen terveellisistä ruokailutottumuksista myös kuntoutusjakson jälkeen Esteettömät tilat ja toimintaympäristö Invalidiliiton kuntoutuspalveluita tuottavissa yksiköissä käytössä olevat tilat ja toimintaympäristö täyttävät voimassa olevat standardit ja määräykset. Toimintaympäristö tekee mahdolliseksi esteettömän, turvallisen ja itsenäisen liikkumisen ja toimimisen. Kuntoutuspalveluja toteuttaville yksiköille erityisvaatimuksia asettaa erilaisista seinä- ja lattiapinnoista, värien käytöstä, valaistuksesta tai akustiikasta saatava hyöty kuntoutujien itsenäisen selviytymisen kannalta. Sisä- ja ulkotilojen suunnittelussa ja saneerauksessa huomioidaan kuntoutujien tarpeet ja esteettömyys. Tilat soveltuvat eri-ikäisille ja toimintakyvyltään erilaisille kuntoutujille. Ne ovat toteutettavien palveluiden kannalta tarkoituksenmukaiset, turvalliset, riittävän tilavat, viihtyisät ja monipuoliset. Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköt tarjoavat turvallisen ja toimintakykyä ylläpitävän tai kohentavan ympäristön sekä mahdollisuuksia toimia itsenäisesti. Liikkumiseen soveltuva virikkeellinen lähiympäristö motivoi harjoitteluun aidossa ympäristössä Turvalliset ja ajanmukaiset välineet ja varustus Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköiden toimitiloissa käytössä olevat varusteet, kuten kalusteet, koneet ja laitteet ovat standardien, määräysten, turvallisuusohjeiden ja sääntöjen mukaiset. Niiden käyttöturvallisuus ja käytönopastus on varmistettu. Varustus on kuntoutuspalveluiden toteuttamisen kannalta monipuolista, eri-ikäisille ja erilaisille kuntoutujille soveltuvaa ja luonteeltaan jokapäiväisessä elämässä tarvittavaa sekä kuntoutujien helposti hallittavissa. Näin arjen eri toiminnoissa voidaan kokeilla tarpeellisia välineitä ja harjoitella niiden käyttöä. Kuntoutuksen toimintayksiköllä on valmiudet tarjota tietoa ja kokeiluja erilaisista varusteista, apuvälineistä ja toimintaympäristöön liittyvistä asioista. 4.4 Erinomainen johtaminen Invalidiliitossa erinomainen johtaminen perustuu määriteltyihin periaatteisiin, tavoitteisiin ja Invalidiliiton arvoihin. Invalidiliitossa on yhteinen johtamisnäkemys ja johtamisen periaatteet. Invalidiliiton tavoitteiden saavuttamisen varmistaa yhteinen johtamisjärjestelmä. Johtamisen periaatteet ja -käytännöt on koottu yhteiseksi johtamisnäkemykseksi, jonka mukaan johtaminen on strategia- ja asiakassuuntautunutta, johdonmukaista, luotettavaa, osallistavaa ja tuloksellista, ja jokaista työntekijää kohdellaan tasa-arvoisesti. Työntekijällä on oikeus odottaa johtamisnäkemyksen mukaista johtamista johdolta ja esimiehiltään. Johtamisella varmistetaan yhteisten toimintaperiaatteiden toteuttaminen käytännössä. Invalidiliiton toimintakäsikirjassa määritellään toiminnan suunnittelun, toteutuksen, seurannan ja parantamisen periaatteet. Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköiden toimintajärjestelmissä on näitä periaatteita täsmentäviä ohjeita. Hyvän kuntoutumiskäytännön toteutuminen edellyttää myös toiminnan ja palveluiden laadunhallintaa. Laadunhallintaa ohjaa Invalidiliiton laatupolitiikka. Kuntoutuksen toimintayksiköiden toiminta on kuvattu yhteisin periaattein sähköiseen toimintajärjestelmään, joka täyttää ISO standardin vaatimukset. Päivittäistä työskentelyä ohjaavat käytössä olevat sekä Invalidiliiton yhteiset että kuntoutuksen toimintayksiköiden omat prosessikuvaukset, menettely- ja työohjeet. Toiminnassa huomioidaan riskien hallinta, ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi palveluiden tuottamisessa varmistetaan taloudelliset edellytykset. Tavoitteiden toteutumista seurataan systemaattisesti arvioimalla toiminnallista ja taloudellista tilannetta sekä saavutettuja tuloksia. Korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään viipymättä. Henkilöstöpoliittisilla periaatteilla ja -linjauksilla huolehditaan ja varmistetaan henkilöstön edellytykset ja sitoutuminen toimimaan hyvän kuntoutumiskäytännön mukaisesti. 11

12 12

13 5. HYVÄN KUNTOUTUMIS KÄYTÄNNÖN PERIAATTEET Hyvä kuntoutumiskäytäntö on tavoite ja samalla keino tehdä työtä niin, että toiminta on laadukasta ja kuntoutuja saa tarvitsemansa palvelut. Hyvä kuntoutumiskäytäntö ottaa huomioon erilaiset tarpeet ja odotukset. Ne voivat nousta lainsäädännöstä, suosituksista, sopimuksista tai erikseen määritellyistä asiakkaan tarpeista. Invalidiliitossa hyvällä kuntoutumiskäytännöllä tarkoitetaan kuntoutusta, joka on tavoitteellista, suunnitelmallista ja vaikuttavaa. Tärkein perusta hyvälle kuntoutumiskäytännölle on kuntoutuspalvelun käyttäjän, kuntoutujan, tarpeisiin ja tavoitteisiin vastaaminen. Kuntoutujien tarpeet ja odotukset sekä mahdollistaja-asiakkaiden eri muodoissa ilmaisemat vaatimukset ja niiden toteuttamiseen saadut resurssit ohjaavat toiminnan ja palveluiden suunnittelua, toteuttamista, arviointia ja kehittämistä. Invalidiliiton kuntoutuksen toiminta yksiköiden hyvään kuntoutumis käytäntöön kuuluu asiakaskeskeisyys systemaattinen suunnittelu moniammatillinen yhteistyö kuntoutuksen toteuttamisessa vertaistuki ja yhteisöllisyys kuntoutuksen tuloksellisuuden ja vaikutusten osoittaminen jatkuva arviointi ja oppiminen, toiminnan kehittäminen ja parantaminen 5.1 Asiakaskeskeisyys Asiakaskeskeisyydellä tarkoitetaan sitä, että kuntoutustyötä tekevien toiminta- ja ajattelutavan perusta on tutkittu tieto ja kokemus sekä asiakkaan tarpeet, toiveet ja vaatimukset sellaisina kuin hän ne ilmaisee. Asiakaskeskeisessä kuntoutuksessa kuntoutujan rooli nähdään oman kuntou-tuksensa aktiivisena toimijana ei vain erilaisten toimenpiteiden passiivisena vastaanottajana. Tämä tarkoittaa myös, että kuntoutuja määrittelee itse mikä on hänelle parasta. Rakennamme asiakaskeskeisyyttä Annamme tietoa kuntoutujan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä roolista ja mahdollisuuksista vaikuttaa ja osallistua eri osissa palvelutapahtumaa ja -prosesseja. Lisäämme molemminpuolista ymmärrystä palvelutapahtuman vuorovaikutuksellisuudesta. Luomme tilaa asiakkaan mahdollisuudelle tehdä valintoja ja osallistua. Kehitämme yhdessä asiakkaidemme kanssa palveluidemme sisältöjä ja markkinointia. Syvennämme asiakasymmärrystä keräämällä ja hyödyntämällä tietoa asiakkaidemme tarpeista. Asiakaskeskeisyys toteutuu asenteissamme ja asiakkaiden kohtaamisessa sekä muiden palvelua tarjoavien organisaatioiden ja henkilöiden kohtaamisessa. Tunnistamme mahdolliset esteet ajattelutavoissamme ja vaikutamme asenteiden ja palvelukulttuurien muuttumiseen. Johtamisnäkemyksemme kautta tuomme asiakkuusajattelun organisaation eri tasoille ja tuemme asiakaskeskeisen toiminnan kehittämistä ja jatkuvaa parantamista. 13

14 Asiakaskeskeiseen johtamiseen voisi kiteyttää kuuluvan myös seuraavia asioita: dialogisuus, asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen, turvallisuus, monikulttuurisuuden huomiointi, palveluohjaus, laadun jatkuva kehittäminen, uudet vaikutuskanavat, kokemusasiantuntijuuden käyttö erilaisilla kehittämisfoorumeilla, kansalaistiedottaminen ja yhteistyö eri tahojen kanssa. 5.2 Systemaattinen suunnittelu Kuntoutuspalvelun ja kuntoutumisprosessin suunnittelu perustuu asiakkaan tarpeiden tunnistamiseen ja niihin tavoitteisiin, jotka ovat merkityksellisiä hänen toimintakyvylleen ja osallistumiselleen yhteiskunnassa. Suunnittelussa asetetaan mitattavat, selkeät päämäärät ja tavoitteet, jotka koskevat toimintaperiaatteita, menettelytapoja, tehtäviä ja henkilöstöresursseja. Lisäksi määritetään tulosten seurantaa helpottavia mittareita. Kuntoutusjakson toteutuksen suunnittelussa asetetaan kuntoutumiselle yksilölliset tavoitteet, keinot ja menetelmät yhdessä kuntoutujan kanssa. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan sekä tehdään tarvittavat muutokset koko kuntoutusprosessin ajan. Invalidiliiton kuntoutuspalveluissa Analysoimme toimintaympäristön vaatimukset vuosittain ja teemme tarpeellisia muutoksia toimintaamme ja palveluihimme. Toimimme kuntoutuspalveluidemme prosessikuvausten mukaisesti. Resurssoimme kuntoutusjaksot etukäteen kuntoutujien tarpeiden ja kuntoutuksen mahdollistajien vaatimusten mukaisesti. Huolehdimme, että kuntoutusjakso liittyy osaksi kuntoutujan palveluketjua ja tukee hänen elämäänsä. Dokumentoimme kuntoutumisjakson suunnittelun. 5.3 Moniammatillinen yhteistyö kuntoutuksen toteuttamisessa Moniammatillisuus on eri koulutustaustan ja kokemuksen omaavien työntekijöiden yhteistyössä tekemää kuntoutustyötä. Yhteistyötä tehdään kuntoutujan ja hänen lähiverkostonsa sekä hoidosta ja kuntoutuksesta vastaavien tahojen kanssa. Yhteistyön käsitteeseen sisältyy myös tiedonvälitys kuntoutuspalvelun eri vaiheissa. Invalidiliiton kuntoutuksessa osallistutaan kuntoutuksen moniammatillisiin asiantuntijaverkostoihin. Moniammatillisuutta käsittelevien tutkimusten mukaan tuloksellisen kuntoutuksen yleisinä piirteinä ovat moniammatillinen työote ja asiakkaan kuntoutukseen osallistuvien tahojen yhteistyö, kuntoutuksen sitominen kuntoutujan ympäristöön, lähiyhteisöön ja työpaikkaan sekä kuntoutuksen oikea kohdentaminen ja varhainen aloittaminen. Moniammatillisessa työskentelyssä keskeinen rooli on yhteistyöllä, joka ei sellaisenaan synnytä moniammatillista osaamista. Yhteistyöosaaminen, hyvät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri ryhmän jäsenten välillä ovat tärkeitä toiminnan edellytyksiä moniammatillisessa työskentelyssä. Lisäksi toiminnan tavoitteiden eli niiden perustehtävien, joita ollaan työyhteisössä toteuttamassa, tulee olla kaikkien tiedossa. Työskentelyyn osallistuvat tuovat oman osaamisensa yhteiseen käyttöön samalla luoden uudenlaista osaamista. Toimiva moniammatillinen yhteistyö edellyttää sitä, että jokainen työntekijä tuntee ja hallitsee oman perustyönsä ja sen tavoitteet. Työntekijöiden pyrkimyksiä oman erityisosaamisensa kehittämiseen arvostetaan ja erilaisen osaamisen kehittäminen sallitaan. Moniammatillisessa työskentelyssä työntekijät oppivat yhdessä ja toisiltaan. 14

15 Edellytämme, että kuntoutuja ja ammattihenkilöt sitoutuvat kuntoutusjaksolle yhdessä asetettuihin tavoitteisiin ja toimintaperiaatteisiin. Sovimme kuntoutukseen osallistuvien tehtävä- ja vastuunjaosta. Käytämme kuntoutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa moniammatillista asiantuntemusta ja työotetta: työpari-, työryhmä-, ja tiimityö ovat keskeisiä työmuotoja kuntoutusjaksolla. Yhdistämme toimintakyvyn eri ulottuvuuksien asiantuntemusta vastaamaan kuntoutujan tarpeita. Viestimme tarvittaville tahoille kuntoutuksen etenemisestä kuntoutujan suostumuksella. Kirjaamme kuntoutuksen kannalta olennaiset asiat ja ne ovat asianomaisten käytettävissä salassapitosäädöksiä noudattaen kuntoutujan suostumuksella. 5.4 Vertaistuki ja yhteisöllisyys Invalidiliiton kuntoutuspalveluiden keskeinen periaate on vertaisuuden hyödyntäminen ja yhteisöllisyyden tukeminen, mikä on syntynyt Invalidiliiton yhdistystoiminnassa. Vertaistuki perustuu samankaltaisten elämänkokemuksien ja elämänvaiheiden läpi eläneiden ihmisten keskinäiseen tasa-arvoisuuteen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä keskinäiseen tukeen. kokemuksista, jolloin ihminen huomaa olevansa arvokas, taitava ja muille ihmisille tärkeä. Työntekijät tukevat myös niiden ihmisten oikeuksia ja mahdollisuuksia itsensä ilmaisuun ja osallistumiseen, joille se vamman vuoksi on vaikeaa. Vertaisuus merkitsee sitä, että ihmiselle tarjoutuu tilaisuuksia kertoa itsestään, omasta terveydestään ja toimintakyvystään ja elämästään. Yhdessä ollen kuntoutujat puhuvat niistä asioista, jotka ovat heille tärkeitä. Ilmaisemalla ajatuksiaan ja kuuntelemalla toisiaan tarjoutuu mahdollisuus myönteisen aikuisuuden ja oman identiteetin vahvistumiselle sekä sosiaalisen toimintakyvyn lisääntymiselle. Vertaistukena Invalidiliiton kuntoutustoiminnassa toimivat omakohtaisesti vammaisuuden kokeneet henkilöt. Vertaistuki toteutuu kuntoutuksessamme Toteutamme ryhmämuotoisia kuntoutusohjelmia, joissa jaetut kokemukset auttavat jäsentämään omaa tilannetta paremmin. Mahdollistamme vertaisuuden toteutumisen kuntoutuspalveluissamme niin, että kutsumme vertaistukihenkilöitä ja vertaistukiperheitä tapaamaan kuntoutujia. Järjestämme puitteet kuntoutujien vapaamuotoisille tapaamisille ja keskinäiselle vuorovaikutukselle. Luotamme samoja kokeneiden tukeen. Ihminen tarvitsee runsaasti kokemuksia siitä, että on mukavaa ja hyödyllistä olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa tullakseen aktiiviseksi ja aloitteelliseksi. Yhteisöllisyyden kokemuksen kautta on mahdollisuus liittää itselleen tärkeät asiat ja kokemukset osaksi omaa elämänkaarta. Toisten samankaltaiset kokemukset tekevät mahdolliseksi tunteen siitä, että on osa ryhmästä, ei yksin, ja omilla tekemisillä on merkitystä. Käytännön vinkkien saaminen erilaisiin tilanteisiin on tärkeä asia. Vertaisryhmä kuntoutuksessa tarjoaa oivallisen tilaisuuden mielipiteen ilmaisun ja päätöksien tekemisen harjoitteluun. Pätevyyden tunne syntyy onnistumisen 15

16 5.5 Kuntoutuksen vaikutusten osoittaminen Invalidiliitossa kuntoutuksen tuloksia tarkastellaan kolmella ulottuvuudella: merkitykset, vaikutukset ja vaikuttavuus. Merkitys tarkoittaa sitä, miten tärkeänä ja arvokkaana kuntoutuja pitää kuntoutusta itselleen, toimintakyvylleen tai miten keskeistä se on elämänlaadun kannalta. Vaikutukset ovat niitä muutoksia, joita tapahtuu kuntoutusjakson aikana. Vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, miten kuntoutus vaikuttaa kotielämään ja osallistumiseen. Kuntoutuksen merkitystä voidaan mitata asiakaspalautteen avulla kysymällä, tekemällä havaintoja, kokeilemalla tai kuuntelemalla kuntoutujien ja heidän läheistensä omia kertomuksia. Kuntoutuksen vaikutukset ovat seurausta toimenpiteistä, tekemisestä tai kokemuksista ja voivat olla toimintakyvyn eri osa-alueilla. Tuloksia voidaan mitata havainnoin, haastatteluin ja erilaisin standardoiduin arviointimenetelmin. Kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa on se pulma, että elämään vaikuttavat kuntoutuksen lisäksi muutkin asiat, jotka eivät ole kuntoutuksessa syntyneitä vaikutuksia, esimerkiksi perhe, läheiset, elämäntilanne, saadut palvelut, asunnon ja ympäristön esteettömyys, asuinpaikkakunnan työtilanne, harrastusmahdollisuudet, ympäristön arvomaailma, vuorovaikutuksen sujuminen ja taloudelliset resurssit. Tuotamme kuntoutuspalveluita, joilla on merkitystä, vaikutusta ja vaikuttavuutta. Sitoudumme mittaamaan prosessien tehokkuutta ja varmistamaan kuntoutuksen vaikutukset sekä kehittämään vaikuttavuuden arviointia. Pidämme kuntoutujan omaa arviota saavutetuista hyödyistä yhtä arvokkaana muiden tulosten rinnalla. 5.6 Jatkuva arviointi ja oppiminen, toiminnan kehittäminen ja parantaminen Hyvään kuntoutumiskäytäntöön kuuluu arviointi, jatkuva oppiminen ja toiminnan kehittäminen sekä parantaminen saatujen tulosten perusteella. Invalidiliitto on sitoutunut kehittämään tarpeita ja odotuksia vastaavia palveluita kokemuksen ja tutkitun tiedon perusteella. Invalidiliitto seuraa, analysoi ja arvioi toiminnan tuloksia tuloskortin avulla. Toimintaa parannetaan jatkuvasti. Kuntoutusprosessissa jokainen toimija on omalta osaltaan vastuussa työnsä kehittämisestä ja sen lopputuloksista. Arviointi on väline laadun parantamiseen ja kohdistuu kuntoutujille järjestettyihin palveluihin yleisesti ja kuntoutumisjakson onnistumiseen yksilötasolla. Arviointiin osallistuvat palvelun tuottajat, kuntoutuja ja tarvittaessa hänen perheensä ja läheisensä tuottavien yksiköiden kanssa. Kuntoutuspalveluiden laatua valvotaan ja niitä kehitetään kuntoutujilta saatujen palautteiden ja tyytyväisyyskyselyjen avulla. Invalidiliitossa on sisäisen auditoinnin järjestelmä. Auditoijina toimivat tähän tehtävään koulutuksen saaneet henkilöt. Heidän osaamistaan ja ammattitaitoaan ylläpidetään jatkuvalla koulutuksella. Auditointi tapahtuu suunnitellusti auditointiohjelman mukaisesti. Kriteereinä ovat EFQM tai SFS-EN ISO 9001, Hyvä kuntoutumiskäytäntö ja tilaajien standardit. Toiminnan parantamisessa käytetään myös muita arviointimenetelmiä. Invalidiliiton kuntoutusyksiköitä auditoidaan tai arvioidaan myös palveluiden tilaajien toimesta niiden kanssa tehtyjen sopimusten ja sitoumusten mukaisesti. Laatusertifikaatin ylläpitämiseksi auditointeja suoritetaan sovituin määräajoin Pohjaamme arvioinnin dokumentoituun tietoon tavoitteista, suunnitelmista ja seurannasta. Keräämme kuntoutusyksiköissä arviointia varten asiakaspalautetta, tietoa annetusta kuntoutuksesta, kuntoutuksen tuloksista, prosessien toimivuudesta ja laadusta. Arvioidessamme kuntoutusjakson vaikutuksia ja tuloksellisuutta otamme huomioon kuntoutujan ja hänen perheensä arvioiman hyödyn. Asetetun tavoitteen saavuttamisen arvioinnissa hyödynnämme kuntoutustarpeen arvioinnille suunniteltua Maailman terveysjärjestön WHO:n ICF-luokitusta. Hyödynnämme asiakasarvioinnin, toimintayksikön itsearvioinnin ja muissa arvioinneissa saatua palautetta toimintamme parantamisessa. Korjaamme auditoinneissa saadut poikkeamat ja laadimme suunnitelmat ja aikataulun kehittämistoimenpiteille. 16

17 17

18 18

19 6. HYVÄ KUNTOUTUMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTUSJAKSON ERI VAIHEISSA 6.1 Kuntoutuspalveluiden suunnitteluvaihe Invalidiliiton kuntoutuksen eri toimintayksiköiden tarjoama palveluvalikoima on määritelty. Toteutettava kuntoutus on kuvattu prosesseiksi. Prosessien on tarkoitus tuottaa hyötyä ja olla taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä. Prosessi koostuu niistä toimenpiteistä ja voimavaroista, joilla saadaan aikaan haluttuja palveluja asiakkaille. Prosessien tehokkuutta mitataan. Kuntoutuspalveluista on laadittu palvelutuotekuvaukset. Kuvauksissa määritellään kunkin palvelun toteuttaminen kuntoutuksen tavoitteiden, asiakkaiden tarpeiden, palveluiden mahdollistajien vaatimusten ja toiminnasta kertyneiden arviointien tulosten perusteella. Kuntoutusjaksoille määritellään etukäteen yleiset tavoitteet, sisältö ja ohjelma, käytettävät työmenetelmät, aikataulu, tarvittavat resurssit (henkilöstö, majoitus- ja terapiatilat) ja vastuuhenkilöt. Niitä täydennetään tarvittaessa jakson toteuttamisen aikana. Kuntoutuksen toimintayksikkö markkinoi kuntoutuspalveluja monipuolisesti yhteistyössä Invalidiliiton viestintäosaston kanssa. Tarjottavista kuntoutuspalveluista on laadittu palveluesitteet. Markkinoinnin saavutettavuudella ja oikea-aikaisuudella varmistetaan, että palveluja käyttävien sekä mahdollistavien tahojen on helppo valita tarpeisiinsa sopiva kuntoutusmuoto. 6.2 Kuntoutusjaksoa edeltävä vaihe Kuntoutusjakson suunnittelun pohjana on kuntoutussuunnitelma ja/tai suositus kuntoutustarpeista. Ennen kuntoutusjaksolle tuloa selvitetään kuntoutujan omat toiveet ja odotukset. Kuntoutujille lähetetään myös ennakkotiedot tulevasta kuntoutuksesta ja sen yleistavoitteista. Kuntoutuksen toteuttamiseen valmistaudutaan huolella ja etukäteen saatu tieto ja esille tulleet erityistarpeet viestitetään asianomaisille työntekijöille hyvissä ajoin. Kuntoutuksen toimintayksikön oman toimintajärjestelmän avulla varmistetaan, että sovitut asiat on otettu huomioon kuntoutusjakson ohjelmaa laadittaessa. Kuntoutusjakson vastuuhenkilö huolehtii tarvittavasta yhteydenpidosta kuntoutujaan ja kuntoutujan luvalla mahdollistajiin ja kumppaneihin. 6.3 Kuntoutusjakson alkuvaihe Invalidiliiton hyvän kuntoutumiskäytännön mukaisesti vastaanottotilanteesta luodaan ystävällinen, kiireetön ja myönteinen. Alkuvaiheen keskusteluissa varmistetaan kuntoutujan yksilölliset tarpeet sekä muut jakson kannalta tarpeelliset asiat. Haastattelu tehdään kirjallisen ohjeen mukaisesti. Alkuvaiheessa selvitetään kuntoutujan kuntoutussuunnitelma ja suositukset sekä valmiudet ja jaksaminen yhdessä hänen kanssaan. Kuntoutuja perehdytetään kuntoutusyksikön toimintaan ja turvallisuuteen. Hänelle esitellään kuntoutusjaksolle osallistuva henkilökunta, ohjelma ja kuntoutuksen toimintayksikön palvelut. Perhe ja läheiset voivat olla mukana tulovaiheessa aikuisen kuntoutujan suostumuksella ja lasta koskien läheisten niin halutessa. Kuntoutujien elämänlaatuun vaikuttavat tekijät, sen hetkinen toimintakyky, edellytykset ja voimavarat selvitetään käyttäen apuna standardoituja sekä mahdollistajien edellyttämiä arviointimenetelmiä. Yhteistyössä kuntoutujan ja moniammatillisen työryhmän tai tiimin kanssa laaditaan kuntoutusjaksolle alkuhaastattelujen tai -tutkimusten jälkeen henkilökohtaiset konkreettiset ja realistiset tavoitteet, jotka kirjataan. Samalla sovitaan yhteisistä pelisäännöistä. Kuntoutusjakson kulku ja tulokset dokumentoidaan säädösten ja ohjeiden mukaisesti. Asiat kirjataan ajantasaisesti niin, että kuntoutujan saama kuntoutus, hänen mielipiteensä prosessin eri vaiheissa sekä kuntoutuksen merkitys ja vaikutukset kuntoutujalle ovat jälkikäteen todennettavissa. Vastuuhenkilö huo-lehtii kuntoutujan luvalla tarvittavasta yhteydenpidosta mahdollistajiin ja yhteistyökumppaneihin. Kuntoutujalla on käytössään kuntoutusjakson yleinen ohjelma. Moniammatillisen työryhmän ja kuntoutujan kanssa yhdessä tehdään kuntoutusjaksoa koskeva yksilöllinen suunnitelma. Kuntoutujalle kerrotaan eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista, jotta hän voi osallistua täysipainoisesti ohjelmaan. Kuntoutujan kanssa sovitaan hänen vastuistaan ja velvollisuuksistaan kuntoutusjakson aikana. Kuntoutusjakson alkuvaiheen pituus määritellään Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköiden prosessikuvauksissa. 19

20 6.4 Kuntoutusjakson toteutusvaihe Kuntoutusjakso toteutetaan moniammatillisesti. Kuntoutuja on aktiivinen osallistuja ja päätöksentekijä, jonka on mahdollista saada aikaan toivomiaan muutoksia omassa elämässään. Tavoitteena on luoda, palauttaa ja ylläpitää kuntoutujan omaehtoista selviytymistä, tukea hyvän elämänlaadun ja elämänhallinnan edellytyksiä sekä täysivaltaista kansalaisuutta. Kuntoutuksen eri ammattilaisten toteuttama monialainen kuntoutus perustuu tutkittuun tietoon, kokemukseen ja ICF-luokituksen viitekehykseen. Kuntoutujan kuntoutumisprosessin toteutumista ohjaa etukäteen määritelty vastuuhenkilö yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa. Kuntoutujaa kuullaan ja muutostarpeisiin reagoidaan mahdollisimman pian kuntoutusjakson aikana. Kuntoutus sisältää toimintakyvyn eri aihealueiden harjoittelua ja uusien oivallusten kautta oppimista ja taitojen ylläpitämistä. Kuntoutus toteutetaan vaihdellen yksilö- ja ryhmämuotoisena ja monipuolisissa toimintaympäristöissä. Kuntoutuksen menetelminä käytetään tutkimuksissa vaikuttavaksi todettuja kuntoutusmuotoja ja -menetelmiä, teorialähtöistä lähestymistapaa ja kokemusperäistä tietoa. Kuntoutujien ja henkilöstön tasa-arvoinen vuorovaikutus turvaa kuntoutujien osallisuuden ja täysivaltaisuuden toteutumisen. Tälle vuorovaikutukselle luodaan edellytyksiä kuntoutuksen aikana. Kuntoutuksen toimintayksikön tapahtumista, ohjelman ja aikataulun muutoksista tiedotetaan hyvissä ajoin. Kuntoutusjakson aikana arvioidaan yhdessä kuntoutujan kanssa kuntoutusjakson kulkua, tavoitteiden ja suunnitelman sekä ohjelman toteutumista, onnistumista ja hyötyä kuntoutujan kannalta. Arvioinnin tulokset ja kuntoutujan mielipide dokumentoidaan kuntoutujan asiapapereihin. Eri vaiheessa tehdään verkostoyhteistyötä. 6.5 Kuntoutusjakson päättyminen Kuntoutuksen hyötyä ja vaikutuksia arvioitaessa verrataan lopputilannetta alkutilanteeseen käyttäen sovittuja arviointimenetelmiä. Loppuarviointi kirjataan kuntoutusselosteeseen kirjallisten ohjeiden mukaisesti. Johtopäätökset ja jatkosuosituksien tarve arvioidaan yhdessä kuntoutujan kanssa kuullen tarvittaessa perhettä ja läheisiä. Kuntoutujalle annetaan käytännöllisiä ohjeita. Jatkotoimenpiteistä ja ehdotuksista laaditaan kuntoutussuunnitelmaa varten selkeä suositus. Kuntoutujan kanssa sovitaan yhteistyöstä jatkokuntoutuspaikkaan, kotikuntaan tai muuhun tukiverkostoon. Kuntoutujaa opastetaan ja ohjataan kuntoutus-, terapia-, vapaa-ajan- ja harrastusmahdollisuuksiin kotikunnassa. Kuntoutujalle annetaan tietoa, jotta hän voi jatkossa pitää huolta omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Kuntoutusjakson toteutumista arvioidaan yhdessä kuntoutujan kanssa palautetilaisuudessa ja kirjallisen asiakaspalautteen avulla. Kuntoutujan mielipide dokumentoidaan asiakirjoihin. Perhe ja läheiset voivat halutessaan ja sovitusti osallistua palautekeskusteluun. 6.6 Kuntoutusjakson jälkivaihe Invalidiliiton hyvän kuntoutumiskäytännön mukaisesti kuntoutusjakson toteutumisesta, tuloksista, suosituksista ja ehdotuksista tiedotetaan asianomaisille tahoille tehtyjen sopimusten mukaisesti. Kuntoutusseloste lähetetään vaaditun tai sovitun ajan puitteissa mahdollistajalle ja kuntoutujan suostumuksella hänelle itselleen ja yhteisen harkinnan mukaan muille tietoa tarvitseville tahoille. Kuntoutusjakson onnistumista ja saatua asiakaspalautetta käsitellään kuntoutuksen toimintayksikössä sen toimintajärjestelmässä sovitulla tavalla. Palaute- ja arviointitiedon perusteella tehdään tarvittavat korjaukset, parannetaan toiminnan laatua ja kehitetään palveluja. 20

21 21

22 7. KUNTOUTUSJAKSON VAIHEET 7.1 KUNTOUTUSPALVELUIDEN SUUNNITTELUVAIHE Suunnittelu ja seuranta Kuntoutuksen toimintayksikössä määritellään palveluvalikoima. Toteutettava kuntoutus on kuvattu prosesseiksi sähköiseen toimintajärjestelmään. Palvelukuvauksissa määritellään kunkin palvelukokonaisuuden perusrunko kuntoutuksen tavoitteiden, asiakkaiden tarpeiden, palveluiden mahdollistajien vaatimusten ja toiminnasta kertyneiden arviointien perusteella. Eri kuntoutusjaksoille määritellään etukäteen yleiset tavoitteet, vastuut, sisältö ja ohjelma, käytettävät työmenetelmät, aikataulu, tarvittavat resurssit (henkilöstö, majoitus- ja terapiatilat), niitä täydennetään tarvittaessa jakson toteuttamisen aikana. Toiminnan suunnittelun yhteydessä varmistetaan palveluiden tuottamiseen tarvittavien resurssien riittävyys ja tehokas käyttö. Kuntoutusyhteistyö ja tiedottaminen Toimintayksikkö markkinoi kuntoutuspalveluja monipuolisesti. Apuna käytetään Invalidiliiton viestintäosaston asiantuntijoita. Palveluiden suunnittelua ja markkinointia varten selvitetään palveluiden tarve. Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköt tekevät yhteistyötä palveluvalikoiman määrittelyssä ja palveluiden kehittämisessä. Jatkuva arviointi ja laadunvarmistus Tarjottavista kuntoutuspalveluista laaditaan palveluprosessikuvaukset ja/tai yksityiskohtaisemmat palvelumääritykset, työ- ja toimintaohjeet, jotta voidaan osoittaa palveluiden laatu, sisältö ja toteutus. Kuvauksissa käytetään apuna Invalidiliiton yhteistä mallia ja tuotteistamiseen laadittuja työkaluja. Prosessien tehokkuutta mitataan sovituilla prosessimittareilla. Asiakastyytyväisyyden tulokset otetaan huomioon palveluiden suunnittelussa. Markkinointiviestinnällä varmistetaan, että palveluita käyttävien ja mahdollistavien tahojen on helppo valita tarpeisiinsa sopiva kuntoutusmuoto. Kuntoutuksen markkinointiviestintä pidetään ajan tasalla. 22

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija Asiakkaiden avustaminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee oman työnsä palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen ja tarpeen mukaan. toimii eri-ikäisten ja toimintakyvyltään

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot).

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot). Asiointipalvelut ja erityisryhmien avustaminen 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee työtään asiakaskohteen toiminnan, palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) 21.1.2015 Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) Veli-Matti Vadén Suunnittelija Kela, Terveysosasto Kuntoutuksen vaikutusten seuranta Kuntoutusselonteko 2002: Kuntoutuksen järjestäjät ja rahoittajat

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke Kelan VAKE hanke 2006-2013 VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke 23.8.2012 NKL pilotin päätösseminaari Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto Parasta

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh.

Opiskelija Opiskeluryhmä. Työssäoppimisen ajankohta. Työssäoppimispaikka. Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja Puh. LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Kasvun tukeminen ja ohjaus TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja Puh. Opettaja

Lisätiedot