Invalidiliiton Hyvä. kuntoutuskäytäntö. Invalidiliitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Invalidiliiton Hyvä. kuntoutuskäytäntö. Invalidiliitto"

Transkriptio

1 Invalidiliiton Hyvä kuntoutuskäytäntö Invalidiliitto

2 Invalidiliiton hyvä kuntoutuskäytäntö Invalidiliiton julkaisuja M.9., 2009 ISBN ISSN Kuvat: Timo Porthan Ulkoasu ja taitto: Ari Niskanen Paino: Kirjapaino Öhrling 2

3 Invalidiliiton kuntoutus elämänmakua ja osaamista Kädessänne on Invalidiliiton hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumuksen toinen versio. Sen ensimmäinen versio oli valmistuessaan vuonna 1998 kuntoutuksen alalla uraa uurtava lupaus toiminnan kriteereistä. Uudistetun sitoumuksen tarkoituksena on varmistaa, että Invalidiliiton kuntoutuspalveluiden erinomainen laatu jatkuu, ja kuntoutuksen toimintayksiköiden yhteiset linjaukset tiivistyvät. Sitoumus ohjaa myös toiminnan jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Invalidiliitto on yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka toiminta perustuu kokemukseen vammaisena elämisestä ja keskinäisestä vertaistuesta sekä laaja-alaiseen ammatilliseen asiantuntemukseen sekä huippuosaamiseen. Pitkä kokemuksemme ja monipuolinen osaamisemme on myös pohja liitossa tuotettavalle kuntoutukselle. Liiton arvot ovat ihmisarvo, luotettavuus, rohkeus ja oikeudenmukaisuus. Kaikki liiton toimintayksiköt korostavat toiminnassaan näitä arvoja, ja liiton arvomaailma toteutuu niiden käytännön toiminnassa. Arvot näkyvät mm. yhdenvertaisuutena, ihmisoikeuksien edistämisenä, syrjinnän vastustamisena, jäsenen ja asiakkaan itsemääräämisoikeutena, vastuullisena ammatillisuutena ja yhteisöllisyytenä. Toimintayksiköissä pannaan erityistä painoa sille, että itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Invalidiliiton koko organisaatiossa edellytetään tasa-arvoista vuoropuhelua sekä erilaisuuden hyväksymistä. Kuntoutuksen tavoite on, että ihmisten arki muuttuu paremmaksi. Tärkeitä tavoitteita ovat oikea-aikaisuus, kokonaisvaltaisuus ja asiakasperusteisuus. Näiden toteutumisen edellytyksenä ovat yksilöllisesti joustavat palvelut. Kuntoutuksen toteuttamiseen kohdistuu monia vaatimuksia tavoitteellisuuden, laadun, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden osoittamisen suhteen. Myös säästötoimet sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa sekä kuntoutuspalveluiden kilpailuttaminen ovat tuoneet uudenlaisia haasteita. Korkean laadun takaaminen kilpailuolosuhteissa edellyttää jatkuvaa uudistumista, henkilöstön korkeaa ammattitaitoa ja kehittävää työotetta. Toimintaedellytyksien turvaamiseksi tarvitaan kuntoutuksen toimintayksiköiden tiivistä yhteistoimintaa liiton vaikuttamistoiminnan kanssa. Kuntoutujan arkielämäänsä saaman hyödyn maksimoimiseksi on tärkeää, että arki ymmärretään yhdessä ja samalla tavalla. Oleellisia kysymyksiä ovat: mitä ihminen arkeensa tarvitsee ja helpottaako tietty kuntoutustoimenpide tai kuntoutuspalvelu arkiongelman ratkaisemisessa. Kuntoutujalla tulee olla mahdollisuus osallistua tasavertaisesti vuoropuheluun kuntoutuspalvelun suunnittelemisessa ja käytännön toteuttamisessa. Pekka Tuominen puheenjohtaja Raimo Lindberg toimitusjohtaja 3

4 1. Johdanto Asiakkaan näkökulma hyvässä kuntoutuskäytänössä Kuntoutuja-asiakas Kuntoutuspalvelun maksaja-asiakas Hyvän kuntoutuskäytännön edellytykset Asiantunteva ja osaava henkilöstö Kuntoutujien tarpeita vastaava toimintaympäristö Perustarpeista huolehtiminen Esteettömät tilat ja toimintaympäristö Turvalliset ja ajanmukaiset välineet ja varustus Erinomainen johtaminen Hyvän kuntoutuskäytännön periaatteet Asiakassuuntautuneisuus ja asiakkaan vaikutusmahdollisuudet Systemaattinen suunnittelu Moniammatillinen yhteistyö kuntoutuksen toteuttamisessa Vertaistuki ja yhteisöllisyys Kuntoutuksen vaikutusten osoittaminen Jatkuva arviointi, toiminnan kehittäminen ja parantaminen Hyvä kuntoutuskäytäntö kuntoutusjakson eri vaiheissa Kuntoutuspalveluiden suunnitteluvaihe Kuntoutusjaksoa edeltävä vaihe Kuntoutusjakson alkuvaihe Kuntoutusjakson toteutusvaihe Kuntoutusjakson päättyminen Kuntoutusjakson jälkeinen vaihe Kuntoutusjakson vaiheet Kuntoutuspalveluiden suunnitteluvaihe Kuntoutusjaksolle tuloa edeltävä vaihe Kuntoutusjakson alkuvaihe Kuntoutusjakson toteutusvaihe Kuntoutusjakson päättyminen Kuntoutusjakson jälkeinen vaihe

5 1. Johdanto Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköiden yhteinen sitoumus Hyvä kuntoutuskäytäntö on laatulupaus kuntoutuspalvelujen laadun jatkuvaksi parantamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Sen tarkoitus on varmistaa laadukkaiden kuntoutuspalvelujen saatavuus Invalidiliiton liittohallituksen vahvistaman laatupolitiikan mukaisesti ( ). Sitoumus on laadittu siten, että sitä voidaan soveltaa kuntoutuksen toimintayksiköissä. Invalidiliiton työntekijät voivat luottaa yhdessä sovittuihin pelisääntöihin. Sitoumuksen tehtävä on ohjata kuntoutuksen toimintayksiköitä oman laatujärjestelmän ylläpitämisessä ja jatkuvassa kehittämisessä. Toimintayksiköt noudattavat näitä sovittuja yhteisiä periaatteita kaikessa toiminnassa. Palveluja käyttävät asiakkaat, kuntoutujat, ovat tietoisia sitoumuksen periaatteista ja voivat luottaa siihen, että Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköt noudattavat niitä kuntoutuspalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Sitoumus ohjaa kuntoutuksen toimintayksiköiden kehittämistä asettamalla kehittämistyölle tavoitteet ja suunnan. Sitoumuksen noudattaminen turvaa kuntoutuspalvelujen laadun ja toiminnan jatkuvan parantamisen. Hyvä kuntoutuskäytäntö -määrittelyä voidaan soveltaa laajasti kuntoutuspalveluiden arvioinnissa. Invalidiliitto tekee työtä yhteiskunnassa niin, että toimiva arki mahdollistaa fyysisesti vammaiselle ihmiselle itsenäisen ja hyvän elämän. Invalidiliitto on laadukas palveluiden tuottaja. Se toteuttaa perustehtäväänsä vaikuttamalla yhteiskunnalliseen kehitykseen ja tuottamalla palveluja. Palveluja tuotetaan ja uudistetaan asiakasperusteisesti siten, että hyödynnetään jäsenistön ja henkilöstön asiantuntemusta ja osaamista. Tarpeita ja odotuksia vastaavia palveluita kehitetään pitkäaikaisen kokemuksen ja tutkitun tiedon perusteella. Invalidiliiton palvelutoiminta perustuu kumppanuuteen ja on läpinäkyvää, laadukasta ja kilpailukykyistä. Palveluissa toteutuu Invalidiliiton arvomaailma ja ne rakentuvat ihmisen koko elämänkaaren mukaisesti. Asiantuntemus pohjautuu tutkittuun tietoon, tietämykseen ja kokemukseen vammaisten ihmisten tarpeista ja arjesta. Asiantuntemusta tukee vahva ammatillinen osaaminen, ymmärrys yhteiskunnasta ja sen lainalaisuuksista sekä tieto tarjolla olevista palveluista. Osaamista ja tietotaitoa tarkistetaan jatkuvasti toimivilla palautejärjestelmillä ja vuorovaikutuksessa palveluja käyttävien ihmisten, eri järjestöjen, julkisen vallan edustajien ja muiden toimijoiden kanssa. Oman työn laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan laadunhallinnan järjestelmillä. Asiakassuuntautuneisuus, palvelun käyttäjän, kuntoutujan, näkökulma on Invalidiliiton sitoumuksen peruslähtökohta. 5

6 2. Asiakkaan näkökulma hyvässä kuntoutuskäytännössä 2.1 Kuntoutuja-asiakas Välittömin asiakkaamme on palveluja käyttävä ihminen, kuntoutuja. Lähtökohtana on hänen oma näkökulmansa, yksilölliset palvelutarpeensa, halunsa ja toiveensa sekä elämäntilanteensa. Kuntoutujalla tulee olla mahdollisuus osallistua omaan kuntoutusprosessiinsa sen eri vaiheissa. Kuntoutuksella pyritään kuntoutujan omien voimavarojen lisäämiseen huomioiden kuntoutujan jaksaminen. Kuntoutuksen toimintayksiköissä kuntoutujan ja moniammatillisen tiimin yhteistyön sujuvuus ja yhteistyön toimivuus eri kumppaneiden kanssa ovat ratkaisevan tärkeitä kuntoutumisprosessin onnistumisen kannalta. Kuntoutumisprosessin etenemistä yhteistoiminnassa kuntoutujan kanssa tukee sovittu vastuuhenkilö. Kuntoutujalla on oikeus kuntoutustilanteissa käyttää omaa äidinkieleltään, saada tulkkipalvelua tai apua puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien käyttämisessä. 2.2 Kuntoutuspalvelun maksaja-asiakas Kuntoutuspalveluiden maksajasta käytetään useita eri nimityksiä. Palvelun tuottajan näkökulmasta myös maksaja on aina asiakas, joka luo edellytyksiä ja asettaa vaatimuksia palvelun toteuttamiselle. Toisinaan puhutaan palveluiden rahoittajista, tilaajista, järjestäjistä, ostajista. Asiakkaita ovat myös ne lähettäjät, jotka ohjaavat palvelun tarvitsijan sen piiriin. Tässä sitoumuksessa käytetään kaikista edellä mainituista yhteistä nimitystä mahdollistaja. Mahdollistaja edellyttää kuntoutuspalveluilta yleisimmin tavoitteellisuutta, tuloksellisuutta, kannattavuutta ja vaikuttavuutta. Toiminnalta voidaan vaatia luotettavuutta, turvallisuutta ja päämäärätietoisuutta. Kuntoutuspalvelujen suunnittelun ja toteutuksen on oltava ammatillisesti korkeatasoista. Kuntoutusta tulee toteuttaa moniammatillisesti ja siitä vastaavat henkilöt, joilla on virallisesti hyväksytty ammattinimikettä vastaava koulutus. Invalidiliiton näkemyksen mukaan hyvä kuntoutuskäytäntö on mahdollista, kun palveluja tuottavalla organisaatiolla on käytössään riittävät ja tarkoituksenmukaiset voimavarat. Palvelujen mahdollistaja asettaa omia vaatimuksiaan maksaessaan palveluiden tuottamisesta ja määrittelee siten kuntoutuspalvelujen taloudellisia ja toiminnallisia edellytyksiä. Palveluiden sisältö ja toteutus riippuu taloudellisista realiteeteista, palveluista saatavasta hinnasta. Hyvää kuntoutusta toteutetaan taloudellisesti, sovittujen voimavarojen puitteissa. Palvelun mahdollistaja on oikeutettu saamaan ennakkoon tietoa kuntoutuksen sisällöstä voidakseen arvioida, millä tavalla kuntoutus on tarkoitus toteuttaa. Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksikkö tiedottaa mahdollistajille ja muille kumppaneille riittävän usein kaikista toiminnan muutoksista, jotta yhteistyö olisi mahdollisimman hyvää. Mahdollistajatkin edellyttävät, että kuntoutujalla on kaikissa kuntoutusprosessin vaiheissa mahdollisuus itse osallistua ja vaikuttaa suunnitelmiin ja päätöksiin, joita hänen kuntoutumisensa edistämiseksi tehdään. Toiminnan jatkuva arviointi, kuntoutuksen vaikutusten mittaaminen ja systemaattinen seuranta ovat edellytyksiä vaikuttavuuden arvioinnille. 6

7 7

8 3. Hyvän kuntoutuskäytännön edellytykset Invalidiliitossa hyvän kuntoutuskäytännön edellytyksiä ovat asiantunteva ja osaava henkilöstö kuntoutujien tarpeita vastaava toimintaympäristö erinomainen johtaminen. 3.1 Asiantunteva ja osaava henkilöstö Hyvän laadun edellytyksiin kuuluu henkilöstön tyytyväisyys, terveys ja hyvinvointi sekä turvallinen ja oppimista tukeva työympäristö. Henkilökunnalla on tehtävien hoitamisen edellyttämä koulutus, ammattitaito ja osaaminen. Tiedon ja taidon siirtyminen varmistetaan. Invalidiliiton kuntoutuksen työntekijöillä on yhteinen näkemys hyvistä toimintatavoista, jotka on saavutettu sekä koulutuksen että käytännön kokemuksen kautta. Liiton eettiset periaatteet ja arvot, ammatilliset periaatteet ja ammattietiikka ohjaavat päivittäin tehtävää työtä. Ammatillisen osaamisen keskeinen haaste nousee erilaisten ihmisten kohtaamisesta. Työntekijöiltä edellytetään herkkyyttä tunnistaa ihmisten ja tilanteiden erilaisuutta sekä valmiutta muuttaa toimintatapojaan. Työntekijät ovat tietoisia omasta suhtautumisestaan erilaisuuteen. Ammattitaitoa ja osaamista ylläpidetään ja täydennetään jatkuvalla henkilöstökoulutuksella. Henkilöstökoulutuksen suunnittelu perustuu henkilöstön kehittymistarpeiden jatkuvaan arviointiin suhteessa työhön kohdistuviin vaatimuksiin. Koulutusta suunnataan ammatillisten tietojen ja taitojen ylläpitämiseen ja lisäämiseen sekä valittujen painopistealueiden ja muiden erikseen määriteltyjen tarpeiden mukaisen osaamisen kehittämiseen. Kuntoutuksen toimintayksiköillä on käytettävissään usean ammattiryhmän moniammatillista osaamista vastaamaan kuntoutujan elämisen eri alueilla esiintyviin kuntoutumisen tarpeisiin ja mahdollistajien esittämiin vaatimuksiin. Tukipalveluista vastaavaa ja avustavaa henkilöstöä on oltava käytettävissä riittävästi kuntoutujien palvelutarpeen mukaisesti luomaan itsenäisen selviytymisen edellytyksiä kuntoutusprosessin eri vaiheissa. Henkilöstön määrää mitoitettaessa on otettava huomioon mahdollistajien kanssa tehtyjen sopimusten ja kuntoutuspalveluista saatavan hinnan vaikutukset toimintaedellytyksiin. Invalidiliitto työnantajana huolehtii siitä, että henkilöstön ymmärrys kuntoutujien tarpeista kasvaa ja että näihin tarpeisiin vastataan. Perehdytys, henkilöstökoulutus ja työnohjaus vahvistavat kuntoutuspalveluprosessin toteutumisessa tarvittavaa osaamista, ja työntekijöiden tietoisuus kuntoutujien osallistumisen mahdollisuuksista vahvistuu. Invalidiliiton jäsenistö välittää tietoa kuntoutuksen tarpeista myös kuntoutuksen ammattilaisille. 3.2 Kuntoutujien tarpeita vastaava toimintaympäristö Perustarpeista huolehtiminen Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköissä kuntoutujille järjestetään tarvittavat avustamispalvelut, jotka antavat mahdollisuuden kuntoutujan omatoimiseen selviytymiseen. Perushoitoon elämän välttämättömissä perustoiminnoissa liittyy ohjaavia ja kuntouttavia osia. Useat kuntoutujamme tarvitsevat 8

9 päivittäin ympäri vuorokauden toisen ihmisen/työntekijän apua selvitäkseen välttämättömistä toiminnoista ja päivittäisen elämän tehtävistä sekä voidakseen osallistua, tehdä ja harrastaa asioita. Riittävä ja laadultaan korkeatasoinen avustaminen on ihmisen perusoikeuksia ja edellytys kuntoutujien mahdollisuuksille osallistua kaikkeen yksikössä järjestettävään toimintaan. Monipuolinen ja terveellinen ruoka tukee kuntoutumista, on virkistävä kokemus ja auttaa jaksamaan. Ravitsemus on olennainen osa ihmisen hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä. Säännöllinen ruokailu edesauttaa säilyttämään vireystason hyvänä koko päivän ja saamaan levollisen unen yöllä. Invalidiliiton kuntoutuksessa tärkeä osa on, että eri-ikäiset kuntoutujat saavat mallin, neuvontaa ja ohjausta huolehtiakseen terveellisistä ruokailutottumuksista myös kuntoutusjakson jälkeen Esteettömät tilat ja toimintaympäristö Kuntoutuksen toimintayksiköiden käytössä olevat tilat ja toimintaympäristö täyttävät voimassa olevat standardit ja määräykset. Toimintaympäristön järjestelyt tekevät mahdolliseksi esteettömän, turvallisen ja itsenäisen liikkumisen ja toimimisen. Kuntoutuspalveluja toteuttaville yksiköille erityisvaatimuksia asettaa erilaisista seinä- ja lattiapinnoista, värien käytöstä, valaistuksesta tai akustiikasta saatava hyöty kuntoutujien itsenäisen selviytymisen kannalta. Sisä- ja ulkotilojen suunnittelussa ja saneerauksessa otetaan huomioon kuntoutujien tarpeet ja esteettömyys. Tilat soveltuvat eri-ikäisille ja toimintakyvyltään erilaisille kuntoutujille. Ne ovat toteutettavien palveluiden kannalta tarkoituksenmukaiset, turvalliset, riittävän tilavat, viihtyisät ja monipuoliset. Invalidiliiton kuntoutusyksiköt tarjoavat toimintakykyä kohentavia ja turvaavia elementtejä, mahdollisuuksia toimia itsenäisesti. Liikkumiseen soveltuva virikkeellinen lähiympäristö tekee mahdolliseksi harjoittelun todellisessa toiminnassa päivittäin. Henkilökunnan käyttöön varattujen tilojen tulee myös täyttää edellä mainitut vaatimukset Turvalliset ja ajanmukaiset välineet ja varustus Kuntoutuksen toimintayksiköiden toimitiloissa käytössä olevat varusteet, kuten kalusteet, koneet ja laitteet ovat standardien, määräysten, turvallisuusohjeiden ja sääntöjen mukaiset. Niiden käyttöturvallisuus ja käytönopastus on varmistettu. Varustus on kuntoutuspalveluiden toteuttamisen kannalta monipuolista, eri-ikäisille ja erilaisille kuntoutujille soveltuvaa ja luonteeltaan jokapäiväisessä elämässä tarvittavaa sekä kuntoutujien helposti hallittavissa. Näin arjen eri toiminnoissa voidaan kokeilla tarpeellisia välineitä ja harjoitella niiden käyttöä. Kuntoutuksen toimintayksiköllä on tarvittaessa valmiudet tarjota tietoa ja kokeiluja erilaisista varusteista, apuvälineistä ja toimintaympäristöön liittyvistä asioista. 3.3 Erinomainen johtaminen Erinomainen johtaminen tarkoittaa Invalidiliitossa sitä, että toiminta perustuu määriteltyihin periaatteisiin, tavoitteisiin ja Invalidiliiton arvoihin. Johtamisella varmistetaan yhteisten toimintaperiaatteiden toteuttaminen käytännössä. Invalidiliiton toimintakäsikirjassa määritellään toiminnan suunnittelun, organisoinnin, seurannan ja parantamisen periaatteet. Toimintayksiköissä on näitä periaatteita täsmentäviä ohjeita. Hyvän kuntoutuskäytännön toteutuminen edellyttää myös toiminnan ja palvelujen laadunhallintaa. Laadunhallintaa ohjaa Invalidiliiton laatupolitiikka, jonka mukaisesti noudatetaan EFQM-itsearvioinnin mallia toiminnan ja sen laadun kehittämisessä. Toiminnassa huomioidaan riskien hallinta, ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi palvelujen tuottamisessa varmistetaan taloudelliset edellytykset. Taloudellista ja toiminnallista tilannetta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti toimintayksikön tasolla ja tarvittaessa ryhdytään viipymättä korjaaviin toimenpiteisiin. Johtamisella huolehditaan ja varmistetaan henkilöstön edellytykset ja sitoutuminen toimimaan hyvän kuntoutuskäytännön mukaisesti. Erinomainen johtaminen tarkoittaa myös asiakasnäkökulman huomioimista, avoimuutta ja henkilöstön osallistamista, hyvää henkilöstöpolitiikkaa sekä henkilökunnan työhyvinvoinnista huolehtimista Invalidiliiton henkilöstöpolitiikan periaatteiden mukaisesti. 9

10 10

11 4. Hyvän kuntoutuskäytännön periaatteet Perhe ja läheiset ja muut verkostot Laadunhallinta Lait ja asetukset, sopimukset ja suositukset Yhteiskunnan asenneilmasto Kuntoutujan määrittelemät tarpeet, tavoitteet ja odotukset Hyvä kuntoutuskäytäntö Toimintatapa, jossa tehdään yhteistyötä ja on otettu huomioon asiakastarpeet, odotukset ja muut vaatimukset Henkilöstön ammattitaito, osaaminen, ammattietiikat ja kokemukset Mahdollistajat Kuntoutuksen toimintayksikön johto Kumppanit ja sidosryhmät Tutkimus ja tiede, uusin tieto kuntoutuksesta Hyvä kuntoutuskäytäntö on tavoite ja samalla keino tehdä työtä niin, että toiminta on laadukasta ja kuntoutuja saa tarvitsemansa palvelut. Hyvä kuntoutuskäytäntö ottaa huomioon erilaiset tarpeet ja odotukset (kaavio ylhäällä). Ne voivat nousta lainsäädännöstä, suosituksista, sopimuksista tai erikseen määritellyistä asiakkaan tarpeista. Invalidiliitossa hyvällä kuntoutuskäytännöllä tarkoitetaan kuntoutusta, joka on tavoitteellista, suunnitelmallista ja vaikuttavaa. Tärkein perusta hyvälle kuntoutuskäytännölle on kuntoutuspalvelun käyttäjän, kuntoutujan, tarpeisiin ja tavoitteisiin vastaaminen. Kuntoutujien tarpeet ja odotukset sekä mahdollistajaasiakkaiden eri muodoissa ilmaisemat vaatimukset ja niiden toteuttamiseen saadut resurssit ohjaavat toiminnan ja palveluiden suunnittelua, toteuttamista, arviointia ja kehittämistä. Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköiden hyvään kuntoutuskäytäntöön kuuluu systemaattinen suunnittelu ja tuotteistaminen asiakassuuntautuneisuus ja asiakkaan vaikutusmahdollisuudet moniammatillinen yhteistyö kuntoutuksen toteuttamisessa yhteisöllisyyden ja vertaistuen hyödyntäminen kuntoutuksen vaikutusten osoittaminen jatkuva arviointi, parantaminen ja toiminnan kehittäminen. 11

12 4.1 Asiakassuuntautuneisuus ja asiakkaan vaikutusmahdollisuudet Asiakassuuntautuneisuus edellyttää eri asiakasryhmien tyytyväisyyden seuraamista ja ennakointia sekä saatujen tulosten pohjalta tapahtuvaa toiminnan kehittämistä. Se tarkoittaa, että kohtelemme kuntoutujia tasavertaisena, kunnioitamme heidän itsemääräämisoikeuttaan ja yksityisyyttään otamme huomioon kuntoutujan toiveet ja erityistarpeet ja hänen antamansa palaute on osa jatkosuunnittelun ja laadun kehittämisen perustaa osallistamme kuntoutujan olemaan vastuullisesti mukana kuntoutusjakson tavoitteiden ja sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa tuemme kuntoutujan itsenäistä selviyty mistä ja täysivaltaistumista, hänen oikeuttaan tehdä omia valintoja kuntoutus prosessin aikana kunnioitamme ja pidämme yllä kuntoutujien mielipiteitä, tunteita ja kokemuksia arvostavaa ilmapiiriä kehitämme keskusteluyhteyksiä ja rohkaisemme aloitteellisuuteen ja avoimuuteen rakennamme vuorovaikutuksen, joka perustuu yhteistyölle, luottamukselle, turvallisuudelle ja kiireettömyydelle annamme kuntoutujille sellaisia tietoja ja taitoja, että hän voi osallistua täysivaltaisesti, tehdä ratkaisuja ja hoitaa asioitaan kotikunnassa kuntoutusjakson jälkeen huolehdimme asiakastietojen salassapidosta ja yksityisyyden suojasta. 4.2 Systemaattinen suunnittelu Suunnittelulla tarkoitetaan tässä päämäärien ja tavoitteiden asettamista, keinojen ja menetelmien valintaa, palvelun hintaan vaikuttavien kustannusten laskemista, toteuttamisen suunnittelua, sen seurantaa ja arviointia. Invalidiliiton kuntoutuspalvelujen suunnittelussa otetaan huomioon mahdollistajan sekä muun sitovan tahon vaatimukset. Kyse on palveluiden yleisestä suunnittelusta, osallistumisesta laajempien palveluketjujen, palvelukokonaisuuksien suunnitteluun tai asiakaskohtaisen kuntoutuksen suunnittelusta. Invalidiliiton kuntoutuspalvelutuotannossa seuraamme ympäristön ja yhteiskunnan kehitystä aktiivisesti, voidaksemme tehdä tarpeellisia muutoksia toiminnassa ja palveluissa laadimme keskeisistä kuntoutuspalveluista palvelukuvaukset kuvaamme keskeiset palveluprosessit ja määrittelemme niiden vastuut sekä valtuudet resurssoimme kuntoutusjaksot etukäteen kuntoutujien tarpeiden ja mahdollistajien vaatimusten mukaisesti huolehdimme, että kuntoutusjakso liittyy osaksi kuntoutujan palveluketjua ja tukee hänen arkielämäänsä dokumentoimme kuntoutusjakson suunnittelun ja sen toteutumisen. 4.3 Moniammatillinen yhteistyö kuntoutuksen toteuttamisessa Invalidiliiton kuntoutusyksiköissä tehdään yhteistyötä asiakkaan, hänen perheensä ja läheistensä kanssa. Kuntoutuksen toimintayksikössä tehdään sisäistä ja ulkoista sidosryhmäyhteistyötä. Yhteistyökäsitteeseen sisältyy myös tiedonvälitys kuntoutuspalvelun eri vaiheissa. 12

13 Asiakas ja ammattihenkilöt sitoutuvat kuntoutusjaksolle yhdessä asetettuihin tavoitteisiin ja toimintaperiaatteisiin. Sovimme kuntoutukseen osallistuvien tehtävä- ja vastuunjaosta, teemme yhteistyötä eri ammattiryhmien kesken organisaation sisällä ja kuntoutuksen toimintayksikön ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Kuntoutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa käytämme moniammatillista asiantuntemusta ja työotetta: työryhmä-, tiimi- ja verkostotyö ovat keskeisiä työmuotoja kuntoutusjaksolla. Yhdistämme fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kasvatuksellista ja koulutuksellista asiantuntemusta tarpeen mukaan vastaamaan asiakkaan kuntoutustarpeita. Kirjaamme kuntoutuksen kannalta olennaiset asiat ja ne ovat asianomaisten käytettävissä salassapitosäädöksiä noudattaen asiakkaan suostumuksella. Lähetämme kuntoutuksen maksaja- ja lähettäjätahoille tiedot kuntoutuksen kulusta asiakkaan suostumuksella. Vertaisryhmä kuntoutuksessa tarjoaa oivallisen harjoittelupaikan mielipiteen ilmaisulle ja päätöksien tekemiselle. Työntekijät tukevat myös sellaisten ihmisten oikeutta itsensä ilmaisuun, joille se vamman vuoksi on vaikeaa. Ilmaisemalla ajatuksiaan ja kuuntelemalla toisiaan tarjoutuu mahdollisuus myönteisen aikuisuuden ja oman identiteetin vahvistumiselle sekä sosiaalisen toimintakyvyn lisääntymiselle. Invalidiliiton kuntoutustoiminnassa omakohtaisesti vammautumisen kokeneet toimivat omalla esimerkillään vertaistukena. Tätä hyödynnetään esimerkiksi seuraavanlaisissa tilanteissa: Toteutamme ryhmämuotoisia kuntoutusohjelmia. Mahdollistamme vertaisuuden toteutumisen kuntoutuspalveluissamme niin, että kutsumme vertaistukihenkilöitä ja vertaistukiperheitä tapaamaan kuntoutujia. Järjestämme puitteet kuntoutujien vapaamuotoisille tapaamisille ja keskinäiselle vuorovaikutukselle Luotamme samoja kokeneiden tukeen. Invalidiliitossa pidämme tärkeänä palveluketjun toimivuutta, eri asianosaistahojen yhteistyötä ja kuntoutusohjauksen roolia linkkinä moniammatillisessa verkostossa. 4.4 Vertaistuki ja yhteisöllisyys Invalidiliiton kuntoutuspalveluiden keskeinen periaate on vertaisuuden hyödyntäminen ja yhteisöllisyyden tukeminen. Tämän toiminnan taustalla on kokemus Invalidiliiton yhdistystoiminnasta, jonka elinvoimaisuus perustuu samoja kokeneiden tukeen ja arkikokemusten jakamiseen. Yhteisöllisyyden kokemuksen kautta on mahdollista liittää itselleen ja elämälleen tärkeät asiat ja kokemukset osaksi omaa elämänkaarta. Toisten samankaltaiset kokemukset tekevät mahdolliseksi tunteen, että kukaan ei ole yksin. Käytännön vinkkien saaminen erilaisiin ongelmatilanteisiin on tärkeä asia. 4.5 Kuntoutuksen vaikutusten osoittaminen Kuntoutuksen vaikuttavuuden osoittamisesta on tullut aiempaa tärkeämpää. Vaikuttavuuden avulla voidaan osoittaa palveluiden korkeatasoinen laatu, ja se on myös kilpailuvaltti. Toisaalta vaikuttavuuden osoittamisessa nousee esiin monia pulmia. Yksi pulma on se, mitä vaikuttavuudella tarkoitetaan, minkä vaikuttavuutta halutaan selvittää ja mihin pyritään vaikuttamaan. Invalidiliitossa kuntoutuksen tuloksia tarkastellaan kolmella ulottuvuudella: merkitykset, vaikutukset ja vaikuttavuus. Merkitys tarkoittaa sitä, miten tärkeänä ja arvokkaana kuntoutuja pitää kuntoutusta itselleen, toimintakyvylleen tai miten keskeistä se on elämänlaadun kannalta. Tämä on olennainen asia. 13

14 Merkitystä voidaan mitata asiakaspalautteen avulla kysymällä, tekemällä havaintoja, kokeilemalla tai kuuntelemalla kuntoutujien omia kertomuksia. Vaikutukset ovat niitä muutoksia, joita tapahtuu kuntoutusjakson aikana. Ne ovat seurausta toimenpiteistä, tekemisestä tai kokemuksista ja voivat olla fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia. Tuloksia voidaan mitata havainnoin, haastatteluin ja erilaisin kansallisesti ja kansainvälisesti hyväksytyin mittarein ja testein. Vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, miten kuntoutus vaikuttaa arkeen, tavalliseen elämään kotona pidemmällä aikavälillä. Vaikuttavuuden arvioinnissa on se pulma, että elämään vaikuttavat kuntoutuksen lisäksi, muutkin asiat jotka eivät ole kuntoutuksessa syntyneitä vaikutuksia, esimerkiksi perhe, läheiset, elämäntilanne, saadut palvelut, asunnon ja ympäristön esteettömyys, asuinpaikkakunnan työtilanne, harrastusmahdollisuudet, ympäristön arvomaailma, vuorovaikutuksen sujuminen, taloudelliset resurssit jne. tietoon perustuvaa toiminnan seurantaa, mittaamista ja arviointia. Arviointi on väline laadun parantamiseen ja kohdistuu kuntoutujille järjestettyihin palveluihin yleisesti ja kuntoutumisjakson onnistumiseen yksilötasolla. Arvioinnin suorittaja on palvelun tuottaja, kuntoutuja ja tarvittaessa hänen perheensä ja läheisensä tuottavien yksiköiden kanssa. Kuntoutuspalveluiden laatua valvotaan ja niitä kehitetään kuntoutujilta saatujen asiakaspalautteiden sekä asiakastyytyväisyyskyselyjen avulla. Prosesseja arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Niiden toimivuutta seurataan ja mitataan palautteen ja prosessimittareiden avulla. Invalidiliitossa on konserniauditoinnin järjestelmä. Auditoijina toimivat eri yksiköiden työntekijät, jotka ovat saaneet koulutuksen tähän tehtävään. Heidän osaamistaan ja ammattitaitoaan pidetään yllä jatkuvalla koulutuksella. Auditointi tapahtuu suunnitellusti auditointiohjelman mukaisesti. Kriteereinä ovat EFQM tai ISO 9000, Hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumus ja tilaajien standardit. Tuotamme kuntoutuspalveluita, joilla on merkitystä, vaikutusta ja vaikuttavuutta. Sitoudumme mittaamaan prosessien tehokkuutta ja varmistamaan kuntoutuksen vaikutuksen sekä kehittämään vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista. Pidämme kuntoutujan omaa arviota saavutetuista hyödyistä yhtä arvokkaana muiden tulosten rinnalla. 4.6 Jatkuva arviointi, toiminnan kehittäminen ja parantaminen Hyvään kuntoutuskäytäntöön kuuluu arviointi, jatkuva parantaminen ja toiminnan kehittäminen saatujen tulosten perusteella. Invalidiliitto on sitoutunut kehittämään tarpeita ja odotuksia vastaavia palveluita kokemuksen ja tutkitun tiedon perusteella. Toimintamallien ja toiminnan analysointi on perusta parantamiselle. Jokainen on omalta osaltaan vastuussa työnsä kehittämisestä ja sen lopputuloksista. (Invalidiliiton laatupolitiikka, liittohallitus ) Laadunhallinta edellyttää luotettavaan Pohjaamme arvioinnin dokumentoituun tietoon tavoitteista, suunnitelmista ja seurannasta. Keräämme kuntoutusyksiköissä arviointia varten asiakaspalautetta, tietoa annetusta kuntoutuksesta, kuntoutuksen tuloksista, prosessien toimivuudesta ja laadusta. Arvioidessamme kuntoutusjakson vaikutuksia ja tuloksellisuutta otamme huomioon kuntoutujan ja hänen perheensä arvioiman hyödyn, asetetun tavoitteen saavuttamisen sekä objektiivisilla ja standardoiduilla mittauksilla tehdyn toimintakyvyn arvioinnin. Aloitamme välittömästi mahdollisten auditoinneissa esiin tulleiden poikkeamien korjaamisen ja laadimme suunnitelmat ja aikataulun kehittämistoimenpiteille. Hyödynnämme asiakasarvioinnin, toimintayksikön itsearvioinnin ja muiden arviointitapojen pohjalta saatua palautetta toimintajärjestelmässä kuvatulla tavalla. 14

15 Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköitä auditoidaan tai arvioidaan myös palveluiden tilaajien toimesta niiden kanssa tehtyjen sopimusten ja sitoumusten mukaisesti. Mahdollisen sertifikaatin ylläpitämiseksi auditointeja suoritetaan sovittujen määräaikojen puitteissa. 15

16 16

17 5. Hyvä kuntoutuskäytäntö kuntoutusjakson eri vaiheissa 5.1 Kuntoutuspalveluiden suunnitteluvaihe Invalidiliiton kuntoutuksen eri toimintayksiköiden tarjoama palveluvalikoima on määritelty. Toteutettava kuntoutus kuvataan ja dokumentoidaan prosesseiksi. Prosessi koostuu niistä toimenpiteistä ja voimavaroista, joilla saadaan aikaan haluttuja palveluja asiakkaille. Näin voidaan kertoa mitä tehdään ja miten. Prosessien on tarkoitus tuottaa hyötyä ja olla taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä. Prosessien tehokkuutta mitataan. Eri palvelujen kuvauksessa määritellään kunkin palvelukokonaisuuden perusrunko kuntoutuksen tavoitteiden, asiakkaiden tarpeiden, palvelujen mahdollistajien vaatimusten ja toiminnasta kertyneiden arviointien tulosten perusteella. Eri kuntoutujaryhmille tarkoitetuista palveluvalikoiman kuntoutusjaksoista laaditaan yksityiskohtaiset kuvaukset ja toimintamallit tai ne tuotteistetaan. Eri kuntoutusjaksoille määritellään etukäteen yleiset tavoitteet, sisältö ja ohjelma, käytettävät työmenetelmät, aikataulu, tarvittavat resurssit (henkilöstö, majoitus- ja terapiatilat), vastuuhenkilöt. Niitä täydennetään tarvittaessa jakson toteuttamisen aikana. Tarjottavista kuntoutuspalveluista laaditaan kuntoutusjaksokohtaiset palveluesitteet, jotka pidetään ajan tasalla. Toimintayksikkö markkinoi kuntoutuspalveluja monipuolisesti. Markkinoinnin saavutettavuudella ja oikea-aikaisuudella varmistetaan, että palveluja käyttävien sekä mahdollistavien tahojen on helppo valita tarpeisiinsa sopiva kuntoutusmuoto. Apuna käytetään liiton viestintäosastoa ja markkinoinnin asiantuntijoita. 5.2 Kuntoutusjaksoa edeltävä vaihe Ennen kuntoutusjaksolle tuloa selvitetään voimassa oleva kuntoutussuunnitelma, suositukset sekä kuntoutujan omat toiveet ja odotukset tarkempaa kuntoutusjakson suunnittelua varten. Kuntoutujille lähetetään myös ennakkotiedot tulevasta kuntoutuksesta ja sen yleistavoitteista. Kuntoutuksen toteuttamiseen valmistaudutaan huolella ja etukäteen saatu tieto ja esille tulleet erityistarpeet viestitetään asianomaisille työntekijöille hyvissä ajoin. Toimintayksikön oman toimintajärjestelmän avulla varmistetaan, että sovitut asiat on otettu huomioon kuntoutusjakson ohjelmaa laadittaessa. Kuntoutusjakson vastuuhenkilö huolehtii tarvittavasta yhteydenpidosta kuntoutujaan ja kuntoutujan luvalla mahdollistajiin ja kumppaneihin. 5.3 Kuntoutusjakson alkuvaihe Invalidiliiton hyvän kuntoutuskäytännön mukaisesti vastaanottotilanteesta luodaan ystävällinen, kiireetön ja positiivinen. Tulokeskustelussa varmistetaan kuntoutujan yksilölliset tarpeet sekä muut jakson kannalta tarpeelliset asiat. Tulokeskustelu tehdään kirjallisen ohjeen tai erillisen muistilistan mukaisesti. 17

18 Alkuvaiheessa selvitetään kuntoutujan kuntoutussuunnitelma ja suositukset yhdessä hänen kanssaan. Kuntoutuja perehdytetään yksikön toimintaan ja turvallisuusohjeisiin toimintayksikössä käytettävän kirjallisen ohjeen mukaisesti. Kuntoutujat saavat tiedot kuntoutusjaksolle osallistuvasta henkilökunnasta, kuntoutusjakson ohjelmasta ja toimintayksikön palveluista. Kuntoutujan valmiudet ja jaksaminen otetaan huomioon. Perhe ja läheiset voivat olla mukana tulovaiheessa aikuisen kuntoutujan kohdalla hänen suostumuksellaan ja lapsen kohdalla läheisten niin halutessa. Kuntoutujien elämänlaatuun vaikuttavat tekijät, sen hetkinen toimintakyky, edellytykset ja voimavarat selvitetään käyttäen apuna yleisesti tai kansainvälisesti hyväksyttyjä sekä mahdollistajien edellyttämiä arviointimenetelmiä ja mittareita. Yhteistyössä kuntoutujan ja moniammatillisen työryhmän tai tiimin kanssa laaditaan kuntoutusjaksolle alkuhaastattelujen tai -tutkimusten jälkeen henkilökohtaiset konkreettiset ja realistiset tavoitteet, jotka kirjataan. Samalla sovitaan yhteisistä pelisäännöistä. Kuntoutusjakson kulku ja tulokset dokumentoidaan säädösten ja ohjeiden mukaisesti. Asiat kirjataan ajantasaisesti niin, että kuntoutujan saama kuntoutus, hänen mielipiteensä prosessin eri vaiheissa sekä kuntoutuksen merkitys ja vaikutukset kuntoutujalle on jälkikäteen todennettavissa. Vastuuhenkilö huolehtii kuntoutujan luvalla tarvittavasta yhteydenpidosta mahdollistajiin ja yhteistyökumppaneihin. Kuntoutujalla on käytössään kuntoutusjakson yleinen ohjelma. Moniammatillisen työryhmän ja kuntoutujan kanssa yhdessä tehdään kuntoutusjaksoa koskeva yksilöllinen suunnitelma. Kuntoutujalle kerrotaan eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista, jotta hän voi osallistua täysipainoisesti ohjelmaan. Kuntoutujan kanssa sovitaan hänen vastuistaan ja velvollisuuksistaan kuntoutusjakson aikana. Kuntoutusjakson alkuvaiheen pituus määritellään Invalidiliiton kuntoutusyksiköiden kuntoutuspalvelujen prosessikuvauksissa. 5.4 Kuntoutusjakson toteutusvaihe Invalidiliiton kuntoutuksen perusperiaatteita ovat yhteisöllisyys, valtaistuminen ja voimavarakeskeisyys. Kuntoutuja on aktiivinen osallistuja ja päätöksentekijä, jonka on mahdollista saada aikaan toivomiaan muutoksia omassa elämässään. Tavoitteena on luoda, palauttaa ja ylläpitää kuntoutujan omaehtoista selviytymistä, tukea hyvän elämänlaadun ja elämänhallinnan edellytyksiä sekä täysivaltaista kansalaisuutta. Kuntoutuksen eri ammattilaisten toteuttama monialainen kuntoutus perustuu tutkittuun tietoon, kokemukseen ja kunkin ammatin viitekehykseen ja taustateoriaan. Kuntoutujan kuntoutusprosessista vastaa etukäteen määritelty vastuuhenkilö. Hän seuraa ja ohjaa kuntoutusprosessin sujumista ja huolehtii tavoitteiden ja sisällön toteutumisesta yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa. Kuntoutujaa kuullaan ja muutostarpeisiin reagoidaan mahdollisimman pian kuntoutusjakson aikana. Kuntoutusjakson aikana varataan tarvittaessa mahdollisuus arviointiin, jossa yhdessä kuntoutujan kanssa tarkistetaan kuntoutusjakson kulkua, tavoitteiden ja suunnitelman sekä ohjelman toteutumista, onnistumista ja hyötyä kuntoutujan kannalta. Tarvittaessa tehdään muutoksia ohjelmaan. Arvioinnin tulokset ja kuntoutujan mielipide dokumentoidaan kuntoutujan asiapapereihin. Tarvittaessa tässä vaiheessa ollaan jo yhteydessä jatkohoitotahoihin ja kuntoutusohjaajaan. Kuntoutujien ja henkilöstön tasa-arvoinen vuorovaikutus turvaa kuntoutujien osallisuuden ja täysivaltaisuuden toteutumisen. Tälle vuorovaikutukselle luodaan edellytyksiä kuntoutuksen aikana. Toimintayksikön tapahtumista, ohjelman ja aikataulun muutoksista tiedotetaan hyvissä ajoin. Eri tehtävissä toimiva henkilökunta kertoo muille kuntoutusjakson onnistumisen ja yhteistyön sujumisen kannalta oleellisista asioista. 5.5 Kuntoutusjakson päättyminen Kuntoutuksen hyötyä ja vaikutuksia arvioitaessa verrataan lopputilannetta alkutilanteeseen käyttäen sovittuja arviointimenetelmiä, mittareita ja luokituksia. Loppuarviointi kirjataan kuntoutusselosteeseen kirjallisten ohjeiden mukaisesti. Johtopäätökset ja jatkosuosituksien tarve arvioidaan yhdessä kuntoutujan kanssa ottaen tarvittaessa huomioon perheen ja läheisten tarpeet. Kuntoutujalle annetaan käytännöllisiä ohjeita. Jatkotoimenpiteistä ja ehdotuksista kuntoutus- 18

19 suunnitelmaan laaditaan selkeä suositus. Kuntoutujan kanssa sovitaan verkostoyhteistyöstä jatkokuntoutuspaikkaan, kotikuntaan tai muuhun tukiverkostoon, joihin ollaan yhteydessä tarpeen mukaan. Kuntoutujaa opastetaan ja ohjataan kuntoutus-, terapia-, vapaa-ajan- ja harrastusmahdollisuuksiin kotikunnassa. Häntä ohjataan käyttämään tarvittaessa kuntoutusohjaajapalveluja. Kuntoutujalle annetaan tietoa, jotta hän voi jatkossa pitää huolta omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Mahdollisuuksien mukaan huolehditaan siitä, että tuki- ja yhteyshenkilöt tai muu yhteys kuntoutujan kotikuntaan ovat tiedossa, jotta voidaan tarvittaessa varmistaa kuntoutuksen jälkeinen mahdollisimman hyvä selviytyminen. Kuntoutusjakson toteutumista arvioidaan yhdessä kuntoutujan kanssa palautetilaisuudessa ja kirjallisen asiakaspalautteen avulla. Kuntoutujan mielipide dokumentoidaan asiapapereihin. Perhe ja läheiset voivat halutessaan ja sovitusti osallistua palautekeskusteluun. 5.6 Kuntoutusjakson jälkeinen vaihe Invalidiliiton hyvän kuntoutuskäytännön mukaisesti kuntoutusjakson toteutumisesta, tuloksista, suosituksista ja ehdotuksista tiedotetaan asianomaisille tahoille tehtyjen sopimusten mukaisesti. Kuntoutusseloste/loppulausunto lähetetään vaaditun tai sovitun ajan puitteissa mahdollistajalle ja kuntoutujan suostumuksella hänelle itselleen ja yhteisen harkinnan mukaan muille tietoa tarvitseville tahoille. Kuntoutusjakson onnistumista ja saatua asiakaspalautetta käsitellään toimintayksikössä sen toimintajärjestelmässä sovitulla tavalla. Palaute- ja arviointitiedon perusteella tehdään tarvittavat korjaukset, parannetaan toiminnan laatua ja kehitetään palveluja.

20 6. Kuntoutusjakson vaiheet 6.1 Kuntoutuspalveluiden suunnitteluvaihe Suunnittelu ja seuranta Kuntoutusyhteistyö ja tiedottaminen Jatkuva arviointi ja laadunvarmistus Toimintayksikössä määritellään palveluvalikoima. Prosesseihin kuvataan ne toimenpiteet ja voimavarat, joilla saadaan aikaan haluttu palvelu asiakkaille. Eri palvelujen kuvauksessa määritellään kunkin palvelukokonaisuuden perusrunko kuntoutuksen tavoitteiden, asiakkaiden tarpeiden, palvelujen mahdollistajien vaatimusten ja toiminnasta kertyneiden arviointien perusteella. Eri kuntoutujaryhmille tarkoitetuista palveluvalikoiman kuntoutusjaksoista laaditaan yksityiskohtaiset kuvaukset ja toimintamallit tai ne tuotteistetaan. Eri kuntoutusjaksoille määritellään etukäteen yleiset tavoitteet, vastuut, sisältö ja ohjelma, käytettävät työmenetelmät, aikataulu, tarvittavat resurssit (henkilöstö,majoitus- ja terapiatilat), niitä täydennetään tarvittaessa jakson toteuttamisen aikana. Toiminnan suunnittelun yhteydessä varmistetaan palvelujen tuottamiseen tarvittavien resurssien riittävyys ja tehokas käyttö. Toimintayksikkö markkinoi kuntoutuspalveluja monipuolisesti. Apuna käytetään Invalidiliiton viestintäosastoa ja markkinoinnin asiantuntijoita. Palvelujen suunnittelua varten ja markkinointia silmälläpitäen tehdään yleinen palvelujen tarvekartoitus. Invalidiliiton toimintayksiköt tekevät yhteistyötä palveluvalikoiman määrittelyssä ja palveluiden kehittämisessä. Tarjottavista kuntoutuspalveluista laaditaan palveluprosessikuvaukset ja/tai yksityiskohtaisemmat palvelumääritykset, työ- ja toimintaohjeet, jotta voidaan osoittaa millainen palvelujen laatu, sisältö ja toteutus on. Kuvauksissa käytetään apuna Invalidiliiton yhteistä mallia ja tuotteistamiseen laadittuja työkaluja. Prosessien tehokkuutta mittaamaan sovitaan prosessimittarit. Asiakastyytyväisyyden tulokset otetaan huomioon palveluiden suunnittelussa. Markkinoinnin saatavuudella ja oikea-aikaisuudella varmistetaan, että palveluita käyttävien ja mahdollistavien tahojen on helppo valita tarpeisiinsa sopiva kuntoutusmuoto. Kuntoutuspalveluista ja kuntoutusjaksoista kertovat esitteet pidetään ajan tasalla. 20

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot).

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot). Asiointipalvelut ja erityisryhmien avustaminen 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee työtään asiakaskohteen toiminnan, palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija Asiakkaiden avustaminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee oman työnsä palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen ja tarpeen mukaan. toimii eri-ikäisten ja toimintakyvyltään

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) 21.1.2015 Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) Veli-Matti Vadén Suunnittelija Kela, Terveysosasto Kuntoutuksen vaikutusten seuranta Kuntoutusselonteko 2002: Kuntoutuksen järjestäjät ja rahoittajat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Vaikeavammaisten uusien asumispalvelujen tuottaminen palveluntuottajan näkökulmasta

Vaikeavammaisten uusien asumispalvelujen tuottaminen palveluntuottajan näkökulmasta Vaikeavammaisten uusien asumispalvelujen tuottaminen palveluntuottajan näkökulmasta Keski-Suomen Vammaispalvelutyöryhmä 11.5.2015 Leena Yksjärvi Business intelligence -päällikkö Validia Asuminen Validia

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jatkuvan parantamisen työkalut - Laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmät 13.10.2016 Marika Kilpivuori Jatkuva parantaminen ISO 22000:2006, kappale 8.5.1 Jatkuva parantaminen:

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot