Invalidiliiton Hyvä. kuntoutuskäytäntö. Invalidiliitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Invalidiliiton Hyvä. kuntoutuskäytäntö. Invalidiliitto"

Transkriptio

1 Invalidiliiton Hyvä kuntoutuskäytäntö Invalidiliitto

2 Invalidiliiton hyvä kuntoutuskäytäntö Invalidiliiton julkaisuja M.9., 2009 ISBN ISSN Kuvat: Timo Porthan Ulkoasu ja taitto: Ari Niskanen Paino: Kirjapaino Öhrling 2

3 Invalidiliiton kuntoutus elämänmakua ja osaamista Kädessänne on Invalidiliiton hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumuksen toinen versio. Sen ensimmäinen versio oli valmistuessaan vuonna 1998 kuntoutuksen alalla uraa uurtava lupaus toiminnan kriteereistä. Uudistetun sitoumuksen tarkoituksena on varmistaa, että Invalidiliiton kuntoutuspalveluiden erinomainen laatu jatkuu, ja kuntoutuksen toimintayksiköiden yhteiset linjaukset tiivistyvät. Sitoumus ohjaa myös toiminnan jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Invalidiliitto on yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka toiminta perustuu kokemukseen vammaisena elämisestä ja keskinäisestä vertaistuesta sekä laaja-alaiseen ammatilliseen asiantuntemukseen sekä huippuosaamiseen. Pitkä kokemuksemme ja monipuolinen osaamisemme on myös pohja liitossa tuotettavalle kuntoutukselle. Liiton arvot ovat ihmisarvo, luotettavuus, rohkeus ja oikeudenmukaisuus. Kaikki liiton toimintayksiköt korostavat toiminnassaan näitä arvoja, ja liiton arvomaailma toteutuu niiden käytännön toiminnassa. Arvot näkyvät mm. yhdenvertaisuutena, ihmisoikeuksien edistämisenä, syrjinnän vastustamisena, jäsenen ja asiakkaan itsemääräämisoikeutena, vastuullisena ammatillisuutena ja yhteisöllisyytenä. Toimintayksiköissä pannaan erityistä painoa sille, että itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Invalidiliiton koko organisaatiossa edellytetään tasa-arvoista vuoropuhelua sekä erilaisuuden hyväksymistä. Kuntoutuksen tavoite on, että ihmisten arki muuttuu paremmaksi. Tärkeitä tavoitteita ovat oikea-aikaisuus, kokonaisvaltaisuus ja asiakasperusteisuus. Näiden toteutumisen edellytyksenä ovat yksilöllisesti joustavat palvelut. Kuntoutuksen toteuttamiseen kohdistuu monia vaatimuksia tavoitteellisuuden, laadun, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden osoittamisen suhteen. Myös säästötoimet sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa sekä kuntoutuspalveluiden kilpailuttaminen ovat tuoneet uudenlaisia haasteita. Korkean laadun takaaminen kilpailuolosuhteissa edellyttää jatkuvaa uudistumista, henkilöstön korkeaa ammattitaitoa ja kehittävää työotetta. Toimintaedellytyksien turvaamiseksi tarvitaan kuntoutuksen toimintayksiköiden tiivistä yhteistoimintaa liiton vaikuttamistoiminnan kanssa. Kuntoutujan arkielämäänsä saaman hyödyn maksimoimiseksi on tärkeää, että arki ymmärretään yhdessä ja samalla tavalla. Oleellisia kysymyksiä ovat: mitä ihminen arkeensa tarvitsee ja helpottaako tietty kuntoutustoimenpide tai kuntoutuspalvelu arkiongelman ratkaisemisessa. Kuntoutujalla tulee olla mahdollisuus osallistua tasavertaisesti vuoropuheluun kuntoutuspalvelun suunnittelemisessa ja käytännön toteuttamisessa. Pekka Tuominen puheenjohtaja Raimo Lindberg toimitusjohtaja 3

4 1. Johdanto Asiakkaan näkökulma hyvässä kuntoutuskäytänössä Kuntoutuja-asiakas Kuntoutuspalvelun maksaja-asiakas Hyvän kuntoutuskäytännön edellytykset Asiantunteva ja osaava henkilöstö Kuntoutujien tarpeita vastaava toimintaympäristö Perustarpeista huolehtiminen Esteettömät tilat ja toimintaympäristö Turvalliset ja ajanmukaiset välineet ja varustus Erinomainen johtaminen Hyvän kuntoutuskäytännön periaatteet Asiakassuuntautuneisuus ja asiakkaan vaikutusmahdollisuudet Systemaattinen suunnittelu Moniammatillinen yhteistyö kuntoutuksen toteuttamisessa Vertaistuki ja yhteisöllisyys Kuntoutuksen vaikutusten osoittaminen Jatkuva arviointi, toiminnan kehittäminen ja parantaminen Hyvä kuntoutuskäytäntö kuntoutusjakson eri vaiheissa Kuntoutuspalveluiden suunnitteluvaihe Kuntoutusjaksoa edeltävä vaihe Kuntoutusjakson alkuvaihe Kuntoutusjakson toteutusvaihe Kuntoutusjakson päättyminen Kuntoutusjakson jälkeinen vaihe Kuntoutusjakson vaiheet Kuntoutuspalveluiden suunnitteluvaihe Kuntoutusjaksolle tuloa edeltävä vaihe Kuntoutusjakson alkuvaihe Kuntoutusjakson toteutusvaihe Kuntoutusjakson päättyminen Kuntoutusjakson jälkeinen vaihe

5 1. Johdanto Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköiden yhteinen sitoumus Hyvä kuntoutuskäytäntö on laatulupaus kuntoutuspalvelujen laadun jatkuvaksi parantamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Sen tarkoitus on varmistaa laadukkaiden kuntoutuspalvelujen saatavuus Invalidiliiton liittohallituksen vahvistaman laatupolitiikan mukaisesti ( ). Sitoumus on laadittu siten, että sitä voidaan soveltaa kuntoutuksen toimintayksiköissä. Invalidiliiton työntekijät voivat luottaa yhdessä sovittuihin pelisääntöihin. Sitoumuksen tehtävä on ohjata kuntoutuksen toimintayksiköitä oman laatujärjestelmän ylläpitämisessä ja jatkuvassa kehittämisessä. Toimintayksiköt noudattavat näitä sovittuja yhteisiä periaatteita kaikessa toiminnassa. Palveluja käyttävät asiakkaat, kuntoutujat, ovat tietoisia sitoumuksen periaatteista ja voivat luottaa siihen, että Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköt noudattavat niitä kuntoutuspalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Sitoumus ohjaa kuntoutuksen toimintayksiköiden kehittämistä asettamalla kehittämistyölle tavoitteet ja suunnan. Sitoumuksen noudattaminen turvaa kuntoutuspalvelujen laadun ja toiminnan jatkuvan parantamisen. Hyvä kuntoutuskäytäntö -määrittelyä voidaan soveltaa laajasti kuntoutuspalveluiden arvioinnissa. Invalidiliitto tekee työtä yhteiskunnassa niin, että toimiva arki mahdollistaa fyysisesti vammaiselle ihmiselle itsenäisen ja hyvän elämän. Invalidiliitto on laadukas palveluiden tuottaja. Se toteuttaa perustehtäväänsä vaikuttamalla yhteiskunnalliseen kehitykseen ja tuottamalla palveluja. Palveluja tuotetaan ja uudistetaan asiakasperusteisesti siten, että hyödynnetään jäsenistön ja henkilöstön asiantuntemusta ja osaamista. Tarpeita ja odotuksia vastaavia palveluita kehitetään pitkäaikaisen kokemuksen ja tutkitun tiedon perusteella. Invalidiliiton palvelutoiminta perustuu kumppanuuteen ja on läpinäkyvää, laadukasta ja kilpailukykyistä. Palveluissa toteutuu Invalidiliiton arvomaailma ja ne rakentuvat ihmisen koko elämänkaaren mukaisesti. Asiantuntemus pohjautuu tutkittuun tietoon, tietämykseen ja kokemukseen vammaisten ihmisten tarpeista ja arjesta. Asiantuntemusta tukee vahva ammatillinen osaaminen, ymmärrys yhteiskunnasta ja sen lainalaisuuksista sekä tieto tarjolla olevista palveluista. Osaamista ja tietotaitoa tarkistetaan jatkuvasti toimivilla palautejärjestelmillä ja vuorovaikutuksessa palveluja käyttävien ihmisten, eri järjestöjen, julkisen vallan edustajien ja muiden toimijoiden kanssa. Oman työn laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan laadunhallinnan järjestelmillä. Asiakassuuntautuneisuus, palvelun käyttäjän, kuntoutujan, näkökulma on Invalidiliiton sitoumuksen peruslähtökohta. 5

6 2. Asiakkaan näkökulma hyvässä kuntoutuskäytännössä 2.1 Kuntoutuja-asiakas Välittömin asiakkaamme on palveluja käyttävä ihminen, kuntoutuja. Lähtökohtana on hänen oma näkökulmansa, yksilölliset palvelutarpeensa, halunsa ja toiveensa sekä elämäntilanteensa. Kuntoutujalla tulee olla mahdollisuus osallistua omaan kuntoutusprosessiinsa sen eri vaiheissa. Kuntoutuksella pyritään kuntoutujan omien voimavarojen lisäämiseen huomioiden kuntoutujan jaksaminen. Kuntoutuksen toimintayksiköissä kuntoutujan ja moniammatillisen tiimin yhteistyön sujuvuus ja yhteistyön toimivuus eri kumppaneiden kanssa ovat ratkaisevan tärkeitä kuntoutumisprosessin onnistumisen kannalta. Kuntoutumisprosessin etenemistä yhteistoiminnassa kuntoutujan kanssa tukee sovittu vastuuhenkilö. Kuntoutujalla on oikeus kuntoutustilanteissa käyttää omaa äidinkieleltään, saada tulkkipalvelua tai apua puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien käyttämisessä. 2.2 Kuntoutuspalvelun maksaja-asiakas Kuntoutuspalveluiden maksajasta käytetään useita eri nimityksiä. Palvelun tuottajan näkökulmasta myös maksaja on aina asiakas, joka luo edellytyksiä ja asettaa vaatimuksia palvelun toteuttamiselle. Toisinaan puhutaan palveluiden rahoittajista, tilaajista, järjestäjistä, ostajista. Asiakkaita ovat myös ne lähettäjät, jotka ohjaavat palvelun tarvitsijan sen piiriin. Tässä sitoumuksessa käytetään kaikista edellä mainituista yhteistä nimitystä mahdollistaja. Mahdollistaja edellyttää kuntoutuspalveluilta yleisimmin tavoitteellisuutta, tuloksellisuutta, kannattavuutta ja vaikuttavuutta. Toiminnalta voidaan vaatia luotettavuutta, turvallisuutta ja päämäärätietoisuutta. Kuntoutuspalvelujen suunnittelun ja toteutuksen on oltava ammatillisesti korkeatasoista. Kuntoutusta tulee toteuttaa moniammatillisesti ja siitä vastaavat henkilöt, joilla on virallisesti hyväksytty ammattinimikettä vastaava koulutus. Invalidiliiton näkemyksen mukaan hyvä kuntoutuskäytäntö on mahdollista, kun palveluja tuottavalla organisaatiolla on käytössään riittävät ja tarkoituksenmukaiset voimavarat. Palvelujen mahdollistaja asettaa omia vaatimuksiaan maksaessaan palveluiden tuottamisesta ja määrittelee siten kuntoutuspalvelujen taloudellisia ja toiminnallisia edellytyksiä. Palveluiden sisältö ja toteutus riippuu taloudellisista realiteeteista, palveluista saatavasta hinnasta. Hyvää kuntoutusta toteutetaan taloudellisesti, sovittujen voimavarojen puitteissa. Palvelun mahdollistaja on oikeutettu saamaan ennakkoon tietoa kuntoutuksen sisällöstä voidakseen arvioida, millä tavalla kuntoutus on tarkoitus toteuttaa. Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksikkö tiedottaa mahdollistajille ja muille kumppaneille riittävän usein kaikista toiminnan muutoksista, jotta yhteistyö olisi mahdollisimman hyvää. Mahdollistajatkin edellyttävät, että kuntoutujalla on kaikissa kuntoutusprosessin vaiheissa mahdollisuus itse osallistua ja vaikuttaa suunnitelmiin ja päätöksiin, joita hänen kuntoutumisensa edistämiseksi tehdään. Toiminnan jatkuva arviointi, kuntoutuksen vaikutusten mittaaminen ja systemaattinen seuranta ovat edellytyksiä vaikuttavuuden arvioinnille. 6

7 7

8 3. Hyvän kuntoutuskäytännön edellytykset Invalidiliitossa hyvän kuntoutuskäytännön edellytyksiä ovat asiantunteva ja osaava henkilöstö kuntoutujien tarpeita vastaava toimintaympäristö erinomainen johtaminen. 3.1 Asiantunteva ja osaava henkilöstö Hyvän laadun edellytyksiin kuuluu henkilöstön tyytyväisyys, terveys ja hyvinvointi sekä turvallinen ja oppimista tukeva työympäristö. Henkilökunnalla on tehtävien hoitamisen edellyttämä koulutus, ammattitaito ja osaaminen. Tiedon ja taidon siirtyminen varmistetaan. Invalidiliiton kuntoutuksen työntekijöillä on yhteinen näkemys hyvistä toimintatavoista, jotka on saavutettu sekä koulutuksen että käytännön kokemuksen kautta. Liiton eettiset periaatteet ja arvot, ammatilliset periaatteet ja ammattietiikka ohjaavat päivittäin tehtävää työtä. Ammatillisen osaamisen keskeinen haaste nousee erilaisten ihmisten kohtaamisesta. Työntekijöiltä edellytetään herkkyyttä tunnistaa ihmisten ja tilanteiden erilaisuutta sekä valmiutta muuttaa toimintatapojaan. Työntekijät ovat tietoisia omasta suhtautumisestaan erilaisuuteen. Ammattitaitoa ja osaamista ylläpidetään ja täydennetään jatkuvalla henkilöstökoulutuksella. Henkilöstökoulutuksen suunnittelu perustuu henkilöstön kehittymistarpeiden jatkuvaan arviointiin suhteessa työhön kohdistuviin vaatimuksiin. Koulutusta suunnataan ammatillisten tietojen ja taitojen ylläpitämiseen ja lisäämiseen sekä valittujen painopistealueiden ja muiden erikseen määriteltyjen tarpeiden mukaisen osaamisen kehittämiseen. Kuntoutuksen toimintayksiköillä on käytettävissään usean ammattiryhmän moniammatillista osaamista vastaamaan kuntoutujan elämisen eri alueilla esiintyviin kuntoutumisen tarpeisiin ja mahdollistajien esittämiin vaatimuksiin. Tukipalveluista vastaavaa ja avustavaa henkilöstöä on oltava käytettävissä riittävästi kuntoutujien palvelutarpeen mukaisesti luomaan itsenäisen selviytymisen edellytyksiä kuntoutusprosessin eri vaiheissa. Henkilöstön määrää mitoitettaessa on otettava huomioon mahdollistajien kanssa tehtyjen sopimusten ja kuntoutuspalveluista saatavan hinnan vaikutukset toimintaedellytyksiin. Invalidiliitto työnantajana huolehtii siitä, että henkilöstön ymmärrys kuntoutujien tarpeista kasvaa ja että näihin tarpeisiin vastataan. Perehdytys, henkilöstökoulutus ja työnohjaus vahvistavat kuntoutuspalveluprosessin toteutumisessa tarvittavaa osaamista, ja työntekijöiden tietoisuus kuntoutujien osallistumisen mahdollisuuksista vahvistuu. Invalidiliiton jäsenistö välittää tietoa kuntoutuksen tarpeista myös kuntoutuksen ammattilaisille. 3.2 Kuntoutujien tarpeita vastaava toimintaympäristö Perustarpeista huolehtiminen Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköissä kuntoutujille järjestetään tarvittavat avustamispalvelut, jotka antavat mahdollisuuden kuntoutujan omatoimiseen selviytymiseen. Perushoitoon elämän välttämättömissä perustoiminnoissa liittyy ohjaavia ja kuntouttavia osia. Useat kuntoutujamme tarvitsevat 8

9 päivittäin ympäri vuorokauden toisen ihmisen/työntekijän apua selvitäkseen välttämättömistä toiminnoista ja päivittäisen elämän tehtävistä sekä voidakseen osallistua, tehdä ja harrastaa asioita. Riittävä ja laadultaan korkeatasoinen avustaminen on ihmisen perusoikeuksia ja edellytys kuntoutujien mahdollisuuksille osallistua kaikkeen yksikössä järjestettävään toimintaan. Monipuolinen ja terveellinen ruoka tukee kuntoutumista, on virkistävä kokemus ja auttaa jaksamaan. Ravitsemus on olennainen osa ihmisen hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä. Säännöllinen ruokailu edesauttaa säilyttämään vireystason hyvänä koko päivän ja saamaan levollisen unen yöllä. Invalidiliiton kuntoutuksessa tärkeä osa on, että eri-ikäiset kuntoutujat saavat mallin, neuvontaa ja ohjausta huolehtiakseen terveellisistä ruokailutottumuksista myös kuntoutusjakson jälkeen Esteettömät tilat ja toimintaympäristö Kuntoutuksen toimintayksiköiden käytössä olevat tilat ja toimintaympäristö täyttävät voimassa olevat standardit ja määräykset. Toimintaympäristön järjestelyt tekevät mahdolliseksi esteettömän, turvallisen ja itsenäisen liikkumisen ja toimimisen. Kuntoutuspalveluja toteuttaville yksiköille erityisvaatimuksia asettaa erilaisista seinä- ja lattiapinnoista, värien käytöstä, valaistuksesta tai akustiikasta saatava hyöty kuntoutujien itsenäisen selviytymisen kannalta. Sisä- ja ulkotilojen suunnittelussa ja saneerauksessa otetaan huomioon kuntoutujien tarpeet ja esteettömyys. Tilat soveltuvat eri-ikäisille ja toimintakyvyltään erilaisille kuntoutujille. Ne ovat toteutettavien palveluiden kannalta tarkoituksenmukaiset, turvalliset, riittävän tilavat, viihtyisät ja monipuoliset. Invalidiliiton kuntoutusyksiköt tarjoavat toimintakykyä kohentavia ja turvaavia elementtejä, mahdollisuuksia toimia itsenäisesti. Liikkumiseen soveltuva virikkeellinen lähiympäristö tekee mahdolliseksi harjoittelun todellisessa toiminnassa päivittäin. Henkilökunnan käyttöön varattujen tilojen tulee myös täyttää edellä mainitut vaatimukset Turvalliset ja ajanmukaiset välineet ja varustus Kuntoutuksen toimintayksiköiden toimitiloissa käytössä olevat varusteet, kuten kalusteet, koneet ja laitteet ovat standardien, määräysten, turvallisuusohjeiden ja sääntöjen mukaiset. Niiden käyttöturvallisuus ja käytönopastus on varmistettu. Varustus on kuntoutuspalveluiden toteuttamisen kannalta monipuolista, eri-ikäisille ja erilaisille kuntoutujille soveltuvaa ja luonteeltaan jokapäiväisessä elämässä tarvittavaa sekä kuntoutujien helposti hallittavissa. Näin arjen eri toiminnoissa voidaan kokeilla tarpeellisia välineitä ja harjoitella niiden käyttöä. Kuntoutuksen toimintayksiköllä on tarvittaessa valmiudet tarjota tietoa ja kokeiluja erilaisista varusteista, apuvälineistä ja toimintaympäristöön liittyvistä asioista. 3.3 Erinomainen johtaminen Erinomainen johtaminen tarkoittaa Invalidiliitossa sitä, että toiminta perustuu määriteltyihin periaatteisiin, tavoitteisiin ja Invalidiliiton arvoihin. Johtamisella varmistetaan yhteisten toimintaperiaatteiden toteuttaminen käytännössä. Invalidiliiton toimintakäsikirjassa määritellään toiminnan suunnittelun, organisoinnin, seurannan ja parantamisen periaatteet. Toimintayksiköissä on näitä periaatteita täsmentäviä ohjeita. Hyvän kuntoutuskäytännön toteutuminen edellyttää myös toiminnan ja palvelujen laadunhallintaa. Laadunhallintaa ohjaa Invalidiliiton laatupolitiikka, jonka mukaisesti noudatetaan EFQM-itsearvioinnin mallia toiminnan ja sen laadun kehittämisessä. Toiminnassa huomioidaan riskien hallinta, ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi palvelujen tuottamisessa varmistetaan taloudelliset edellytykset. Taloudellista ja toiminnallista tilannetta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti toimintayksikön tasolla ja tarvittaessa ryhdytään viipymättä korjaaviin toimenpiteisiin. Johtamisella huolehditaan ja varmistetaan henkilöstön edellytykset ja sitoutuminen toimimaan hyvän kuntoutuskäytännön mukaisesti. Erinomainen johtaminen tarkoittaa myös asiakasnäkökulman huomioimista, avoimuutta ja henkilöstön osallistamista, hyvää henkilöstöpolitiikkaa sekä henkilökunnan työhyvinvoinnista huolehtimista Invalidiliiton henkilöstöpolitiikan periaatteiden mukaisesti. 9

10 10

11 4. Hyvän kuntoutuskäytännön periaatteet Perhe ja läheiset ja muut verkostot Laadunhallinta Lait ja asetukset, sopimukset ja suositukset Yhteiskunnan asenneilmasto Kuntoutujan määrittelemät tarpeet, tavoitteet ja odotukset Hyvä kuntoutuskäytäntö Toimintatapa, jossa tehdään yhteistyötä ja on otettu huomioon asiakastarpeet, odotukset ja muut vaatimukset Henkilöstön ammattitaito, osaaminen, ammattietiikat ja kokemukset Mahdollistajat Kuntoutuksen toimintayksikön johto Kumppanit ja sidosryhmät Tutkimus ja tiede, uusin tieto kuntoutuksesta Hyvä kuntoutuskäytäntö on tavoite ja samalla keino tehdä työtä niin, että toiminta on laadukasta ja kuntoutuja saa tarvitsemansa palvelut. Hyvä kuntoutuskäytäntö ottaa huomioon erilaiset tarpeet ja odotukset (kaavio ylhäällä). Ne voivat nousta lainsäädännöstä, suosituksista, sopimuksista tai erikseen määritellyistä asiakkaan tarpeista. Invalidiliitossa hyvällä kuntoutuskäytännöllä tarkoitetaan kuntoutusta, joka on tavoitteellista, suunnitelmallista ja vaikuttavaa. Tärkein perusta hyvälle kuntoutuskäytännölle on kuntoutuspalvelun käyttäjän, kuntoutujan, tarpeisiin ja tavoitteisiin vastaaminen. Kuntoutujien tarpeet ja odotukset sekä mahdollistajaasiakkaiden eri muodoissa ilmaisemat vaatimukset ja niiden toteuttamiseen saadut resurssit ohjaavat toiminnan ja palveluiden suunnittelua, toteuttamista, arviointia ja kehittämistä. Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköiden hyvään kuntoutuskäytäntöön kuuluu systemaattinen suunnittelu ja tuotteistaminen asiakassuuntautuneisuus ja asiakkaan vaikutusmahdollisuudet moniammatillinen yhteistyö kuntoutuksen toteuttamisessa yhteisöllisyyden ja vertaistuen hyödyntäminen kuntoutuksen vaikutusten osoittaminen jatkuva arviointi, parantaminen ja toiminnan kehittäminen. 11

12 4.1 Asiakassuuntautuneisuus ja asiakkaan vaikutusmahdollisuudet Asiakassuuntautuneisuus edellyttää eri asiakasryhmien tyytyväisyyden seuraamista ja ennakointia sekä saatujen tulosten pohjalta tapahtuvaa toiminnan kehittämistä. Se tarkoittaa, että kohtelemme kuntoutujia tasavertaisena, kunnioitamme heidän itsemääräämisoikeuttaan ja yksityisyyttään otamme huomioon kuntoutujan toiveet ja erityistarpeet ja hänen antamansa palaute on osa jatkosuunnittelun ja laadun kehittämisen perustaa osallistamme kuntoutujan olemaan vastuullisesti mukana kuntoutusjakson tavoitteiden ja sisällön suunnittelussa ja toteutuksessa tuemme kuntoutujan itsenäistä selviyty mistä ja täysivaltaistumista, hänen oikeuttaan tehdä omia valintoja kuntoutus prosessin aikana kunnioitamme ja pidämme yllä kuntoutujien mielipiteitä, tunteita ja kokemuksia arvostavaa ilmapiiriä kehitämme keskusteluyhteyksiä ja rohkaisemme aloitteellisuuteen ja avoimuuteen rakennamme vuorovaikutuksen, joka perustuu yhteistyölle, luottamukselle, turvallisuudelle ja kiireettömyydelle annamme kuntoutujille sellaisia tietoja ja taitoja, että hän voi osallistua täysivaltaisesti, tehdä ratkaisuja ja hoitaa asioitaan kotikunnassa kuntoutusjakson jälkeen huolehdimme asiakastietojen salassapidosta ja yksityisyyden suojasta. 4.2 Systemaattinen suunnittelu Suunnittelulla tarkoitetaan tässä päämäärien ja tavoitteiden asettamista, keinojen ja menetelmien valintaa, palvelun hintaan vaikuttavien kustannusten laskemista, toteuttamisen suunnittelua, sen seurantaa ja arviointia. Invalidiliiton kuntoutuspalvelujen suunnittelussa otetaan huomioon mahdollistajan sekä muun sitovan tahon vaatimukset. Kyse on palveluiden yleisestä suunnittelusta, osallistumisesta laajempien palveluketjujen, palvelukokonaisuuksien suunnitteluun tai asiakaskohtaisen kuntoutuksen suunnittelusta. Invalidiliiton kuntoutuspalvelutuotannossa seuraamme ympäristön ja yhteiskunnan kehitystä aktiivisesti, voidaksemme tehdä tarpeellisia muutoksia toiminnassa ja palveluissa laadimme keskeisistä kuntoutuspalveluista palvelukuvaukset kuvaamme keskeiset palveluprosessit ja määrittelemme niiden vastuut sekä valtuudet resurssoimme kuntoutusjaksot etukäteen kuntoutujien tarpeiden ja mahdollistajien vaatimusten mukaisesti huolehdimme, että kuntoutusjakso liittyy osaksi kuntoutujan palveluketjua ja tukee hänen arkielämäänsä dokumentoimme kuntoutusjakson suunnittelun ja sen toteutumisen. 4.3 Moniammatillinen yhteistyö kuntoutuksen toteuttamisessa Invalidiliiton kuntoutusyksiköissä tehdään yhteistyötä asiakkaan, hänen perheensä ja läheistensä kanssa. Kuntoutuksen toimintayksikössä tehdään sisäistä ja ulkoista sidosryhmäyhteistyötä. Yhteistyökäsitteeseen sisältyy myös tiedonvälitys kuntoutuspalvelun eri vaiheissa. 12

13 Asiakas ja ammattihenkilöt sitoutuvat kuntoutusjaksolle yhdessä asetettuihin tavoitteisiin ja toimintaperiaatteisiin. Sovimme kuntoutukseen osallistuvien tehtävä- ja vastuunjaosta, teemme yhteistyötä eri ammattiryhmien kesken organisaation sisällä ja kuntoutuksen toimintayksikön ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Kuntoutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa käytämme moniammatillista asiantuntemusta ja työotetta: työryhmä-, tiimi- ja verkostotyö ovat keskeisiä työmuotoja kuntoutusjaksolla. Yhdistämme fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kasvatuksellista ja koulutuksellista asiantuntemusta tarpeen mukaan vastaamaan asiakkaan kuntoutustarpeita. Kirjaamme kuntoutuksen kannalta olennaiset asiat ja ne ovat asianomaisten käytettävissä salassapitosäädöksiä noudattaen asiakkaan suostumuksella. Lähetämme kuntoutuksen maksaja- ja lähettäjätahoille tiedot kuntoutuksen kulusta asiakkaan suostumuksella. Vertaisryhmä kuntoutuksessa tarjoaa oivallisen harjoittelupaikan mielipiteen ilmaisulle ja päätöksien tekemiselle. Työntekijät tukevat myös sellaisten ihmisten oikeutta itsensä ilmaisuun, joille se vamman vuoksi on vaikeaa. Ilmaisemalla ajatuksiaan ja kuuntelemalla toisiaan tarjoutuu mahdollisuus myönteisen aikuisuuden ja oman identiteetin vahvistumiselle sekä sosiaalisen toimintakyvyn lisääntymiselle. Invalidiliiton kuntoutustoiminnassa omakohtaisesti vammautumisen kokeneet toimivat omalla esimerkillään vertaistukena. Tätä hyödynnetään esimerkiksi seuraavanlaisissa tilanteissa: Toteutamme ryhmämuotoisia kuntoutusohjelmia. Mahdollistamme vertaisuuden toteutumisen kuntoutuspalveluissamme niin, että kutsumme vertaistukihenkilöitä ja vertaistukiperheitä tapaamaan kuntoutujia. Järjestämme puitteet kuntoutujien vapaamuotoisille tapaamisille ja keskinäiselle vuorovaikutukselle Luotamme samoja kokeneiden tukeen. Invalidiliitossa pidämme tärkeänä palveluketjun toimivuutta, eri asianosaistahojen yhteistyötä ja kuntoutusohjauksen roolia linkkinä moniammatillisessa verkostossa. 4.4 Vertaistuki ja yhteisöllisyys Invalidiliiton kuntoutuspalveluiden keskeinen periaate on vertaisuuden hyödyntäminen ja yhteisöllisyyden tukeminen. Tämän toiminnan taustalla on kokemus Invalidiliiton yhdistystoiminnasta, jonka elinvoimaisuus perustuu samoja kokeneiden tukeen ja arkikokemusten jakamiseen. Yhteisöllisyyden kokemuksen kautta on mahdollista liittää itselleen ja elämälleen tärkeät asiat ja kokemukset osaksi omaa elämänkaarta. Toisten samankaltaiset kokemukset tekevät mahdolliseksi tunteen, että kukaan ei ole yksin. Käytännön vinkkien saaminen erilaisiin ongelmatilanteisiin on tärkeä asia. 4.5 Kuntoutuksen vaikutusten osoittaminen Kuntoutuksen vaikuttavuuden osoittamisesta on tullut aiempaa tärkeämpää. Vaikuttavuuden avulla voidaan osoittaa palveluiden korkeatasoinen laatu, ja se on myös kilpailuvaltti. Toisaalta vaikuttavuuden osoittamisessa nousee esiin monia pulmia. Yksi pulma on se, mitä vaikuttavuudella tarkoitetaan, minkä vaikuttavuutta halutaan selvittää ja mihin pyritään vaikuttamaan. Invalidiliitossa kuntoutuksen tuloksia tarkastellaan kolmella ulottuvuudella: merkitykset, vaikutukset ja vaikuttavuus. Merkitys tarkoittaa sitä, miten tärkeänä ja arvokkaana kuntoutuja pitää kuntoutusta itselleen, toimintakyvylleen tai miten keskeistä se on elämänlaadun kannalta. Tämä on olennainen asia. 13

14 Merkitystä voidaan mitata asiakaspalautteen avulla kysymällä, tekemällä havaintoja, kokeilemalla tai kuuntelemalla kuntoutujien omia kertomuksia. Vaikutukset ovat niitä muutoksia, joita tapahtuu kuntoutusjakson aikana. Ne ovat seurausta toimenpiteistä, tekemisestä tai kokemuksista ja voivat olla fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia. Tuloksia voidaan mitata havainnoin, haastatteluin ja erilaisin kansallisesti ja kansainvälisesti hyväksytyin mittarein ja testein. Vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, miten kuntoutus vaikuttaa arkeen, tavalliseen elämään kotona pidemmällä aikavälillä. Vaikuttavuuden arvioinnissa on se pulma, että elämään vaikuttavat kuntoutuksen lisäksi, muutkin asiat jotka eivät ole kuntoutuksessa syntyneitä vaikutuksia, esimerkiksi perhe, läheiset, elämäntilanne, saadut palvelut, asunnon ja ympäristön esteettömyys, asuinpaikkakunnan työtilanne, harrastusmahdollisuudet, ympäristön arvomaailma, vuorovaikutuksen sujuminen, taloudelliset resurssit jne. tietoon perustuvaa toiminnan seurantaa, mittaamista ja arviointia. Arviointi on väline laadun parantamiseen ja kohdistuu kuntoutujille järjestettyihin palveluihin yleisesti ja kuntoutumisjakson onnistumiseen yksilötasolla. Arvioinnin suorittaja on palvelun tuottaja, kuntoutuja ja tarvittaessa hänen perheensä ja läheisensä tuottavien yksiköiden kanssa. Kuntoutuspalveluiden laatua valvotaan ja niitä kehitetään kuntoutujilta saatujen asiakaspalautteiden sekä asiakastyytyväisyyskyselyjen avulla. Prosesseja arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Niiden toimivuutta seurataan ja mitataan palautteen ja prosessimittareiden avulla. Invalidiliitossa on konserniauditoinnin järjestelmä. Auditoijina toimivat eri yksiköiden työntekijät, jotka ovat saaneet koulutuksen tähän tehtävään. Heidän osaamistaan ja ammattitaitoaan pidetään yllä jatkuvalla koulutuksella. Auditointi tapahtuu suunnitellusti auditointiohjelman mukaisesti. Kriteereinä ovat EFQM tai ISO 9000, Hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumus ja tilaajien standardit. Tuotamme kuntoutuspalveluita, joilla on merkitystä, vaikutusta ja vaikuttavuutta. Sitoudumme mittaamaan prosessien tehokkuutta ja varmistamaan kuntoutuksen vaikutuksen sekä kehittämään vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista. Pidämme kuntoutujan omaa arviota saavutetuista hyödyistä yhtä arvokkaana muiden tulosten rinnalla. 4.6 Jatkuva arviointi, toiminnan kehittäminen ja parantaminen Hyvään kuntoutuskäytäntöön kuuluu arviointi, jatkuva parantaminen ja toiminnan kehittäminen saatujen tulosten perusteella. Invalidiliitto on sitoutunut kehittämään tarpeita ja odotuksia vastaavia palveluita kokemuksen ja tutkitun tiedon perusteella. Toimintamallien ja toiminnan analysointi on perusta parantamiselle. Jokainen on omalta osaltaan vastuussa työnsä kehittämisestä ja sen lopputuloksista. (Invalidiliiton laatupolitiikka, liittohallitus ) Laadunhallinta edellyttää luotettavaan Pohjaamme arvioinnin dokumentoituun tietoon tavoitteista, suunnitelmista ja seurannasta. Keräämme kuntoutusyksiköissä arviointia varten asiakaspalautetta, tietoa annetusta kuntoutuksesta, kuntoutuksen tuloksista, prosessien toimivuudesta ja laadusta. Arvioidessamme kuntoutusjakson vaikutuksia ja tuloksellisuutta otamme huomioon kuntoutujan ja hänen perheensä arvioiman hyödyn, asetetun tavoitteen saavuttamisen sekä objektiivisilla ja standardoiduilla mittauksilla tehdyn toimintakyvyn arvioinnin. Aloitamme välittömästi mahdollisten auditoinneissa esiin tulleiden poikkeamien korjaamisen ja laadimme suunnitelmat ja aikataulun kehittämistoimenpiteille. Hyödynnämme asiakasarvioinnin, toimintayksikön itsearvioinnin ja muiden arviointitapojen pohjalta saatua palautetta toimintajärjestelmässä kuvatulla tavalla. 14

15 Invalidiliiton kuntoutuksen toimintayksiköitä auditoidaan tai arvioidaan myös palveluiden tilaajien toimesta niiden kanssa tehtyjen sopimusten ja sitoumusten mukaisesti. Mahdollisen sertifikaatin ylläpitämiseksi auditointeja suoritetaan sovittujen määräaikojen puitteissa. 15

16 16

17 5. Hyvä kuntoutuskäytäntö kuntoutusjakson eri vaiheissa 5.1 Kuntoutuspalveluiden suunnitteluvaihe Invalidiliiton kuntoutuksen eri toimintayksiköiden tarjoama palveluvalikoima on määritelty. Toteutettava kuntoutus kuvataan ja dokumentoidaan prosesseiksi. Prosessi koostuu niistä toimenpiteistä ja voimavaroista, joilla saadaan aikaan haluttuja palveluja asiakkaille. Näin voidaan kertoa mitä tehdään ja miten. Prosessien on tarkoitus tuottaa hyötyä ja olla taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä. Prosessien tehokkuutta mitataan. Eri palvelujen kuvauksessa määritellään kunkin palvelukokonaisuuden perusrunko kuntoutuksen tavoitteiden, asiakkaiden tarpeiden, palvelujen mahdollistajien vaatimusten ja toiminnasta kertyneiden arviointien tulosten perusteella. Eri kuntoutujaryhmille tarkoitetuista palveluvalikoiman kuntoutusjaksoista laaditaan yksityiskohtaiset kuvaukset ja toimintamallit tai ne tuotteistetaan. Eri kuntoutusjaksoille määritellään etukäteen yleiset tavoitteet, sisältö ja ohjelma, käytettävät työmenetelmät, aikataulu, tarvittavat resurssit (henkilöstö, majoitus- ja terapiatilat), vastuuhenkilöt. Niitä täydennetään tarvittaessa jakson toteuttamisen aikana. Tarjottavista kuntoutuspalveluista laaditaan kuntoutusjaksokohtaiset palveluesitteet, jotka pidetään ajan tasalla. Toimintayksikkö markkinoi kuntoutuspalveluja monipuolisesti. Markkinoinnin saavutettavuudella ja oikea-aikaisuudella varmistetaan, että palveluja käyttävien sekä mahdollistavien tahojen on helppo valita tarpeisiinsa sopiva kuntoutusmuoto. Apuna käytetään liiton viestintäosastoa ja markkinoinnin asiantuntijoita. 5.2 Kuntoutusjaksoa edeltävä vaihe Ennen kuntoutusjaksolle tuloa selvitetään voimassa oleva kuntoutussuunnitelma, suositukset sekä kuntoutujan omat toiveet ja odotukset tarkempaa kuntoutusjakson suunnittelua varten. Kuntoutujille lähetetään myös ennakkotiedot tulevasta kuntoutuksesta ja sen yleistavoitteista. Kuntoutuksen toteuttamiseen valmistaudutaan huolella ja etukäteen saatu tieto ja esille tulleet erityistarpeet viestitetään asianomaisille työntekijöille hyvissä ajoin. Toimintayksikön oman toimintajärjestelmän avulla varmistetaan, että sovitut asiat on otettu huomioon kuntoutusjakson ohjelmaa laadittaessa. Kuntoutusjakson vastuuhenkilö huolehtii tarvittavasta yhteydenpidosta kuntoutujaan ja kuntoutujan luvalla mahdollistajiin ja kumppaneihin. 5.3 Kuntoutusjakson alkuvaihe Invalidiliiton hyvän kuntoutuskäytännön mukaisesti vastaanottotilanteesta luodaan ystävällinen, kiireetön ja positiivinen. Tulokeskustelussa varmistetaan kuntoutujan yksilölliset tarpeet sekä muut jakson kannalta tarpeelliset asiat. Tulokeskustelu tehdään kirjallisen ohjeen tai erillisen muistilistan mukaisesti. 17

18 Alkuvaiheessa selvitetään kuntoutujan kuntoutussuunnitelma ja suositukset yhdessä hänen kanssaan. Kuntoutuja perehdytetään yksikön toimintaan ja turvallisuusohjeisiin toimintayksikössä käytettävän kirjallisen ohjeen mukaisesti. Kuntoutujat saavat tiedot kuntoutusjaksolle osallistuvasta henkilökunnasta, kuntoutusjakson ohjelmasta ja toimintayksikön palveluista. Kuntoutujan valmiudet ja jaksaminen otetaan huomioon. Perhe ja läheiset voivat olla mukana tulovaiheessa aikuisen kuntoutujan kohdalla hänen suostumuksellaan ja lapsen kohdalla läheisten niin halutessa. Kuntoutujien elämänlaatuun vaikuttavat tekijät, sen hetkinen toimintakyky, edellytykset ja voimavarat selvitetään käyttäen apuna yleisesti tai kansainvälisesti hyväksyttyjä sekä mahdollistajien edellyttämiä arviointimenetelmiä ja mittareita. Yhteistyössä kuntoutujan ja moniammatillisen työryhmän tai tiimin kanssa laaditaan kuntoutusjaksolle alkuhaastattelujen tai -tutkimusten jälkeen henkilökohtaiset konkreettiset ja realistiset tavoitteet, jotka kirjataan. Samalla sovitaan yhteisistä pelisäännöistä. Kuntoutusjakson kulku ja tulokset dokumentoidaan säädösten ja ohjeiden mukaisesti. Asiat kirjataan ajantasaisesti niin, että kuntoutujan saama kuntoutus, hänen mielipiteensä prosessin eri vaiheissa sekä kuntoutuksen merkitys ja vaikutukset kuntoutujalle on jälkikäteen todennettavissa. Vastuuhenkilö huolehtii kuntoutujan luvalla tarvittavasta yhteydenpidosta mahdollistajiin ja yhteistyökumppaneihin. Kuntoutujalla on käytössään kuntoutusjakson yleinen ohjelma. Moniammatillisen työryhmän ja kuntoutujan kanssa yhdessä tehdään kuntoutusjaksoa koskeva yksilöllinen suunnitelma. Kuntoutujalle kerrotaan eri vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista, jotta hän voi osallistua täysipainoisesti ohjelmaan. Kuntoutujan kanssa sovitaan hänen vastuistaan ja velvollisuuksistaan kuntoutusjakson aikana. Kuntoutusjakson alkuvaiheen pituus määritellään Invalidiliiton kuntoutusyksiköiden kuntoutuspalvelujen prosessikuvauksissa. 5.4 Kuntoutusjakson toteutusvaihe Invalidiliiton kuntoutuksen perusperiaatteita ovat yhteisöllisyys, valtaistuminen ja voimavarakeskeisyys. Kuntoutuja on aktiivinen osallistuja ja päätöksentekijä, jonka on mahdollista saada aikaan toivomiaan muutoksia omassa elämässään. Tavoitteena on luoda, palauttaa ja ylläpitää kuntoutujan omaehtoista selviytymistä, tukea hyvän elämänlaadun ja elämänhallinnan edellytyksiä sekä täysivaltaista kansalaisuutta. Kuntoutuksen eri ammattilaisten toteuttama monialainen kuntoutus perustuu tutkittuun tietoon, kokemukseen ja kunkin ammatin viitekehykseen ja taustateoriaan. Kuntoutujan kuntoutusprosessista vastaa etukäteen määritelty vastuuhenkilö. Hän seuraa ja ohjaa kuntoutusprosessin sujumista ja huolehtii tavoitteiden ja sisällön toteutumisesta yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa. Kuntoutujaa kuullaan ja muutostarpeisiin reagoidaan mahdollisimman pian kuntoutusjakson aikana. Kuntoutusjakson aikana varataan tarvittaessa mahdollisuus arviointiin, jossa yhdessä kuntoutujan kanssa tarkistetaan kuntoutusjakson kulkua, tavoitteiden ja suunnitelman sekä ohjelman toteutumista, onnistumista ja hyötyä kuntoutujan kannalta. Tarvittaessa tehdään muutoksia ohjelmaan. Arvioinnin tulokset ja kuntoutujan mielipide dokumentoidaan kuntoutujan asiapapereihin. Tarvittaessa tässä vaiheessa ollaan jo yhteydessä jatkohoitotahoihin ja kuntoutusohjaajaan. Kuntoutujien ja henkilöstön tasa-arvoinen vuorovaikutus turvaa kuntoutujien osallisuuden ja täysivaltaisuuden toteutumisen. Tälle vuorovaikutukselle luodaan edellytyksiä kuntoutuksen aikana. Toimintayksikön tapahtumista, ohjelman ja aikataulun muutoksista tiedotetaan hyvissä ajoin. Eri tehtävissä toimiva henkilökunta kertoo muille kuntoutusjakson onnistumisen ja yhteistyön sujumisen kannalta oleellisista asioista. 5.5 Kuntoutusjakson päättyminen Kuntoutuksen hyötyä ja vaikutuksia arvioitaessa verrataan lopputilannetta alkutilanteeseen käyttäen sovittuja arviointimenetelmiä, mittareita ja luokituksia. Loppuarviointi kirjataan kuntoutusselosteeseen kirjallisten ohjeiden mukaisesti. Johtopäätökset ja jatkosuosituksien tarve arvioidaan yhdessä kuntoutujan kanssa ottaen tarvittaessa huomioon perheen ja läheisten tarpeet. Kuntoutujalle annetaan käytännöllisiä ohjeita. Jatkotoimenpiteistä ja ehdotuksista kuntoutus- 18

19 suunnitelmaan laaditaan selkeä suositus. Kuntoutujan kanssa sovitaan verkostoyhteistyöstä jatkokuntoutuspaikkaan, kotikuntaan tai muuhun tukiverkostoon, joihin ollaan yhteydessä tarpeen mukaan. Kuntoutujaa opastetaan ja ohjataan kuntoutus-, terapia-, vapaa-ajan- ja harrastusmahdollisuuksiin kotikunnassa. Häntä ohjataan käyttämään tarvittaessa kuntoutusohjaajapalveluja. Kuntoutujalle annetaan tietoa, jotta hän voi jatkossa pitää huolta omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Mahdollisuuksien mukaan huolehditaan siitä, että tuki- ja yhteyshenkilöt tai muu yhteys kuntoutujan kotikuntaan ovat tiedossa, jotta voidaan tarvittaessa varmistaa kuntoutuksen jälkeinen mahdollisimman hyvä selviytyminen. Kuntoutusjakson toteutumista arvioidaan yhdessä kuntoutujan kanssa palautetilaisuudessa ja kirjallisen asiakaspalautteen avulla. Kuntoutujan mielipide dokumentoidaan asiapapereihin. Perhe ja läheiset voivat halutessaan ja sovitusti osallistua palautekeskusteluun. 5.6 Kuntoutusjakson jälkeinen vaihe Invalidiliiton hyvän kuntoutuskäytännön mukaisesti kuntoutusjakson toteutumisesta, tuloksista, suosituksista ja ehdotuksista tiedotetaan asianomaisille tahoille tehtyjen sopimusten mukaisesti. Kuntoutusseloste/loppulausunto lähetetään vaaditun tai sovitun ajan puitteissa mahdollistajalle ja kuntoutujan suostumuksella hänelle itselleen ja yhteisen harkinnan mukaan muille tietoa tarvitseville tahoille. Kuntoutusjakson onnistumista ja saatua asiakaspalautetta käsitellään toimintayksikössä sen toimintajärjestelmässä sovitulla tavalla. Palaute- ja arviointitiedon perusteella tehdään tarvittavat korjaukset, parannetaan toiminnan laatua ja kehitetään palveluja.

20 6. Kuntoutusjakson vaiheet 6.1 Kuntoutuspalveluiden suunnitteluvaihe Suunnittelu ja seuranta Kuntoutusyhteistyö ja tiedottaminen Jatkuva arviointi ja laadunvarmistus Toimintayksikössä määritellään palveluvalikoima. Prosesseihin kuvataan ne toimenpiteet ja voimavarat, joilla saadaan aikaan haluttu palvelu asiakkaille. Eri palvelujen kuvauksessa määritellään kunkin palvelukokonaisuuden perusrunko kuntoutuksen tavoitteiden, asiakkaiden tarpeiden, palvelujen mahdollistajien vaatimusten ja toiminnasta kertyneiden arviointien perusteella. Eri kuntoutujaryhmille tarkoitetuista palveluvalikoiman kuntoutusjaksoista laaditaan yksityiskohtaiset kuvaukset ja toimintamallit tai ne tuotteistetaan. Eri kuntoutusjaksoille määritellään etukäteen yleiset tavoitteet, vastuut, sisältö ja ohjelma, käytettävät työmenetelmät, aikataulu, tarvittavat resurssit (henkilöstö,majoitus- ja terapiatilat), niitä täydennetään tarvittaessa jakson toteuttamisen aikana. Toiminnan suunnittelun yhteydessä varmistetaan palvelujen tuottamiseen tarvittavien resurssien riittävyys ja tehokas käyttö. Toimintayksikkö markkinoi kuntoutuspalveluja monipuolisesti. Apuna käytetään Invalidiliiton viestintäosastoa ja markkinoinnin asiantuntijoita. Palvelujen suunnittelua varten ja markkinointia silmälläpitäen tehdään yleinen palvelujen tarvekartoitus. Invalidiliiton toimintayksiköt tekevät yhteistyötä palveluvalikoiman määrittelyssä ja palveluiden kehittämisessä. Tarjottavista kuntoutuspalveluista laaditaan palveluprosessikuvaukset ja/tai yksityiskohtaisemmat palvelumääritykset, työ- ja toimintaohjeet, jotta voidaan osoittaa millainen palvelujen laatu, sisältö ja toteutus on. Kuvauksissa käytetään apuna Invalidiliiton yhteistä mallia ja tuotteistamiseen laadittuja työkaluja. Prosessien tehokkuutta mittaamaan sovitaan prosessimittarit. Asiakastyytyväisyyden tulokset otetaan huomioon palveluiden suunnittelussa. Markkinoinnin saatavuudella ja oikea-aikaisuudella varmistetaan, että palveluita käyttävien ja mahdollistavien tahojen on helppo valita tarpeisiinsa sopiva kuntoutusmuoto. Kuntoutuspalveluista ja kuntoutusjaksoista kertovat esitteet pidetään ajan tasalla. 20

Hyvä kuntoutumiskäytäntö

Hyvä kuntoutumiskäytäntö Hyvä kuntoutumiskäytäntö Invalidiliiton kuntoutuspalvelut 1. Johdanto 5 2. Käsitteet 6 2.1 Toimintakyky 6 2.2 Kuntoutumistarve 6 2.3 Kuntoutusjärjestelmä 7 2.4 Kuntoutuminen 7 3. Asiakkaan näkökulma hyvässä

Lisätiedot

Hyvä kuntoutumiskäytäntö

Hyvä kuntoutumiskäytäntö Hyvä kuntoutumiskäytäntö Invalidiliiton kuntoutuspalvelut 1. Johdanto 5 2. Käsitteet 6 2.1 Toimintakyky 6 2.2 Kuntoutumistarve 6 2.3 Kuntoutusjärjestelmä 7 2.4 Kuntoutuminen 7 3. Asiakkaan näkökulma hyvässä

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä Ikääntyneiden perhehoidon laatu Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunta hyväksytty 04.06.2014 Sisältö 1. PERHEHOIDON LAATUVAATIMUKSET... 3 2. PERHEHOIDON ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 3 3.

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala VANHUSTYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta Osoite:

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto

LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto LARK 9.5.2012 Tekijä Aika Arkisto Kirjoita Master sivulle 18.3.2013 Kirjoita Master-sivulle Visio 2016 Perho on Euroopan johtavia hotelli- ja ravintola-alan oppilaitoksia Ravintolakoulu Perho on johtava

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi TUTKINNON OSA: KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TUTKINNON

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Laatua päihdetyöhön Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Yleinen määritelmä Laatu on niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä asiakkaan parhaaksi Työhönkuntoutuksen yhteydessä Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnan kuntien ylläpitämä yhdistys, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille.

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot