Korpiahon koulu on Ullan, Arton ja Emalipuun koti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Korpiahon koulu on Ullan, Arton ja Emalipuun koti"

Transkriptio

1 MetsäPäijänne nro 3 / Korpiahon koulu on Ullan, Arton ja Emalipuun koti Korpiahon koulun väestä tuli jyväskyläisiä vuoden alussa, kuten muistakin korpilahtelaisista. Kirkkopuistoon kertyy matkaa 35 kilometriä, mutta omalle kirkonkylälle sitä on vain puolenkymmentä. Koulu on Ulla Huttusen ja Arto Salmisen lisäksi myös Emalipuun koti. Emalipuu nimellä ei ole vielä paljon ikää, yrityksen loppuosalla sitä enemmän nimittäin Ulla Huttunen & Arto Salminen Ay, heläyttää Ulla. Ja myöntää, että pieni lisä pitkään yrityksen nimeen on helpottanut asiointia. Tavallaan nimi kertookin jo kaiken; Ulla on hurahtanut emaliin ja Arto puuhun etenkin sen sorvaukseen. Yhdyssanallekin löytyy katetta, sillä tekijät myös yhdistävät materiaaleja. - Kahden eri materiaalin yhdistäminen on meille vanha haave. Emali vain teki sen mahdolliseksi, sanoo Ulla. Ristikkäistä liikettä Ulla on kotoisin Iisalmesta, mutta opiskeli metallisepäksi Petäjävedellä. Arto taas on jyväskyläläinen, mutta valmistui puusepäksi Kuopiosta. Suoraan peruskoulun jälkeen kumpainenkaan ei käsityöammattia hankkinut, vaan työhön on tultu pidemmän kaavan mukaan. - Itse menin käsi- ja taideteolliseen oikeastaan aika iäkkäänä, yli kolmikymppisenä, kertoo Arto. Ensimmäiseksi hankituista merkonomin papereista ei ole ollut mitään haittaa yrittäjänä, mutta yliopistossa opiskelu taisi tyssätä siihen, etten oikein hahmottanut mihin koko homma johtaa. Kokemuksellisesti hatarin perustein, mutta vahvoin mielikuvin, että puuta voi muokata mieleiseensä muotoon, mies lähti Kuopioon. - Puunkäsittelytaidot rajoittuivat saunapuiden tekemiseen, mutta tuttujen puuverstaalla oli syttynyt kipinä, joka käänsi suunnan käsityöläiseksi. Ullan tarina on samansuuntainen, sillä hän jätti painopinnan valmistajan työt Jyväskylässä, kun lehtienteko siirtyi tietokoneiden kuvaruuduille. - Emali löytyi vasta opiskeluaikaisessa työharjoittelussa hopeasepän pajassa, kertoo Ulla ja jatkaa, että tauti vahvistui matkalla Arton kanssa Englantiin, jossa he Lontoossa osuivat emalitöihin erikoistuneeseen galleriaan. Ullan ainoa suru onkin, työtavan mahdollisuuksien auettua, ettei elinaikanaan pysty oppimaan kaikkia emalin käyttötapoja ja työmenetelmiä. - Yritystä kuitenkin, sillä taidan olla koko maassa ainoa, joka on kahden englantilaisen emalijärjestön jäsen, sanoo Ulla. Brittien rikkaasta käsityöperinteestä on löytynyt myös koulutusmahdollisuuksia, joita molemmat ovat vuosien kuluessa käyttäneet hyväksi. Koulusta tuli koti Korpiahon koulun oven painoivat viimeiset oppilaat kiinni jo 60-luvun lopulla. Parhaimmillaan oppilaita oli vuonna 1937 rakennetussa koulussa kuutisen kymmentä. Koulu varmaan loppui sen takia noinkin varhain, koska kirkonkylälle on matkaa vain kuusi kilometriä, arvelee Ulla. Ullan ja Arton maallemuuttoon ystäväpiiri suhtautui ystävällisesti epäillen. Vuosien varrella Korpiahon väkeä eivät ole lannistaneet jäätyneet vesijohdot ja lumesta umpeen muurautunut piha. - Ensimmäiset kahdeksan vuotta asuimme vuokralla ja niistä saatujen kokemusten perustella uskalsimme ryhtyä koulun pitäjiksi, sanoo Arto ja jatkaa, että kiinteistön lisäksi tuli hankittua taloremonttia lopuksi elämäksi. Arton puusepänverstas on tehty ulkorakennukseen, Ullan työtilat ovat koulurakennuksessa, kuten pysyvä näyttelytila ja asunto. Vapaata tilaakin on pyritty säästämään, sillä on käyttöä ainakin Vanhan koulun joulutapahtuman aikaan, joka on tänä vuonna tutulla paikalla 5-6. joulukuuta. Kuvat ylhäältä alaspäin: Sudenkorento on löytänyt kodin säilimön kanteen. Ullalla ja Artolla on pysyvä töiden näyttely Korpiahon koululla. Puisella esineellä on lämmin kosketus. Käsityöläisen taito on siinä, että näkee esineen valmiina, kun ryhtyy tekemään sitä!

2 17 MetsäPäijänne nro 3 / Emalipuussa harkitaan joka vuosi, kuinka paljon osallistutaan messuihin ja muihin tapahtumiin. Suomen Kädentadot Tampereella kuuluvat jokaisen vuoden ohjelmaan. Ulla Huttusen takana komeilevat uudet julisteet yrityksen tuotteista. Uniikkitöitä ja tuoteperheitä Korpiahon käsityöläispari ei vanno suuruuden ideologian nimeen. Suurissa sarjoissa katoaa käsityön jälki, pienten sarjojen tuottaminen on jopa hauskaa. - Jokaiseen esineeseen en väkisin tyrkytä emalia. Hyvät ideat syntyvät usein kokeilemalla, kertoo Ulla. Luonteeltaan erilaisten materiaalien välisen tasapainon löytäminen teettää joskus työtä kova metalli voi jyrätä pehmeän puun. Ullan uniikkiitöitä ovat emalimaalaukset ja korut, Arton erikoisuus taas yhdestä puusta sorvatut vadit ja lautaset. - Laho ei ole vika, vaan puuhun elävyyttä tuova ominaisuus, sanoo Arto. Uniikkikappaleiden syntymisessa on sattumallakin sanansa, kaunis aihio löytyy usein puusta, joka on päätynyt verstaalle vaikka tuttavan pihasta poistettuna. Ekstrana on esineen raaka-aineellakin oma tarinansa. Lähipuun käyttäjä Sen kautta voimme luontevasti esitellä tuotteitamme ja tiloja, joissa niitä tehdään, kertoo Ulla. Tapahtuman tuotetarjonnasta eivät vastaa vain isäntäperhe, vaan mukaan on kutsuttu lähiseutujen käsityöläisiä. Kokemuksen mukaan tuotekattaus on laadukas. Materian lisäksi Korpiahossa on tarjolla aina joitain esiintyvää taidetta. Tarkemmat tiedot tapahtumasta löytyvät Emalipuun kotisivuilta emalipuu. fi. Vuosien varrella näyttää tapahtuneen sellaista kehitystä, että tänne löydetään yhä etäänpää, sanovat Ulla ja Arto ja toivottavat uudet ja vanhat ystävät tervetulleiksi Korpiahon koululle. Arto Salminen on hakenut puuartesaani- koulutuksen jälkeen lisäoppia Englannista. Useinmiten sorvissa pyörii lähipuu tai ainakin jokin kotimainen puulaji. Vika uniikkityön aihiossa on mahdollisuus - on sorvarin mottona. Arton sorvissa pyörii useinmiten lähellä kasvanut puu. Puuseppä ei ole nähnyt tarvetta korvata kaunista ja kestävää kotimaista puuta vierailla puulajeilla. - Sanovat kyllä, että Australiassa kasvaa paras sorvipuu, heittää Arto. Aivan lähikulmien puulla ei pärjätä kuivatun koivun ja lepän hän ostaa Lahdesta. - Paikallista puuta ostan, jos sitä on tarjolla, kannustaa Arto. Jos Arton materiaalit ovat läheltä, niin läheltä löytyvät useat Ullan emalitöiden aiheet; kotipihan ötäköitä ja metsän eläimiä. Joulu voisi olla käsitöiden juhla! Ullan ja Arton Vanhan koulun joulutapahtuma toimii monessa tehtävässä. Joskus emali lähestyy puuta ajatuksen tasolla, vaivihkaa kuin kuoriainen metallitaulun pinnalla. Tai avoimesti kuin koristelaatta puuvadin reunassa. Kun vahvasti itsellinen kohtaa kaltaisensa, kahdesta tulee yhtä: vastakohtaisuus täydentää ja yhteisyys lujittaa. Syntyy ehjä ja luonnollinen kokonaisuus, kuten tekijöistäkin. Verkonpaikkaajat-nettisivut

3 MetsäPäijänne nro 3 / LAKI NURKKA Kielletty perintösopimus Elinaikana tehty kauppa tai lahjoitus, jolla on ollut tarkoitus järjestää omistussuhteita luovuttajan kuoleman jälkeen, saattaa epäonnistua sen vuoksi, että se on tehty väärässä muodossa. Tämä johtuu siitä, että elossa olevan henkilön perinnöstä sopiminen on kielletty. Kiellettyjä perintösopimuksia ovat sekä perillisten keskenään tekemät sopimukset että perittävän ja perillisen keskinäiset sopimukset. Asiaa havainnollistaa esimerkki, jossa omaisuus olisi pitänyt kiinteistökaupan sijasta siirtää saajalleen testamentilla, jotta luovutus olisi ollut pätevä. Vanhemman ja lapsen välillä tehtiin kiinteistönkauppa, jossa vanhempi luovutti kiinteistön lapselleen siten, että suurin osa kauppahinnasta jäi velaksi. Tämä velka sovittiin kuitattavaksi perinnönjaossa. Perintökaaren 23 luvun 8 :n mukaan milloin pesän varoihin kuuluu saaminen osakkaalta, on se jaossa annettava hänelle, sikäli kuin hänen osuutensa siihen riittää. Tämän ns. kuittaussäännöksen varaan ei kuitenkaan kannata tehdä suunnitelmia. Myyjän kuoltua tämä vanhemman ja lapsen välillä kiinteistönkaupan muodossa tehty luovutustoimi todettiin pätemättömäksi. Ostajana ollut lapsi esitti, että kyseessä on tavallinen kiinteistönkauppa, jossa osa kauppahinnasta on maksettu heti ja osa kauppahinnasta on jäänyt velaksi. Kaupan yhteydessä on sovittu, että velaksi jäänyt osuus hyvitetään perinnönjaossa eli kuitataan perintökaaren 23:8 :n mukaisesti. Muut osakkaat esittivät, että tällöin on kyse kielletystä perintösopimuksesta. Perintökaaren 17 luvun 1 :n mukaan sopimus elossa olevan henkilön jäämistöstä on pätemätön. Mikäli tehtyä kiinteistön luovutusta pidetään kauppana, on kyse laissa kielletystä positiivisesta perintösopimuksesta ja tämän vuoksi luovutus on pätemätön. Pätemättömyys tarkoittaa, että luovutusta ei ole lainkaan tapahtunut. Kiinteistönkauppa katsottiin perintösopimukseksi sen vuoksi, että luovutus oli tapahtunut osittain velaksi ja velka oli nimenomaan sovittu kuitattavaksi perinnönjaossa. Näin ollen vanhempi ja ostajana ollut lapsi olivat sopineet vanhemman jälkeen suoritettavasta perinnönjaosta jo vanhemman elinaikana. Kuolemanvaraislahja PERUNKIRJOITUSPALVELU HYÖDYNNÄ ASIANTUNTIJAN APU METSÄOMAISUUDEN HALLINNASSA Uusi perunkirjoituspalvelumme auttaa nyt kuolinpesiä hallitsemaan veroseuraamuksia, sekä yhteisen metsä- ja muun omaisuuden käyttöä ja hallintaa. Perukirja on verottajaa varten laadittava asiakirja, missä vainajan ja mahdollisen lesken varat ja velat luetteloidaan perintöverotusta varten. Perintösopimuksesta Ostajana ollut lapsi esitti, että luovutus katsottaisiin lahjaksi ja näin ollen se olisi pätevä. Tässä tapauksessa lahjoitus katsottaisiin kuolemanvaraislahjaksi, joka on tarkoitettu täytettäväksi vasta lahjanantajan kuoltua. Kuolemanvaraislahja on lain mukaan testamentin muotoa koskevien muotomääräysten alainen. Perintökaaren 17:2 :n mukaan lahjanlupaukseen, jota ei ole täytettävä lahjanantajan eläessä sovelletaan, mitä testamentista on säädetty. Kuolemanvaraislahja ei siis ole itsenäisenä instituutiona Suomessa sallittu, mutta se voi testamenttiin rinnastuvana pätevöityä kuten testamenttikin. Tämä tarkoittaa, että jos muotomääräyksiin ei puututa, voi kuolemanvaraislahja tulla päteväksi. Tässä tapauksessa muut myyjä-vanhemman perilliset kuitenkin vetosivat siihen, ettei lahjanlupausta ole tehty testamentin muodossa, eikä sitä tämän vuoksi voitu pitää pätevänä. Näin ollen vanhemman ja lapsen väliset omaisuusjärjestelyt eivät toteutuneet tarkoitetulla tavalla. Perinnönjakoon sidottu kauppa sisältää aina riskin Edellä selostetussa tapauksessa myyjä-vanhemman olisi pitänyt testamentata kauppahinnan velaksi jäävä osuus ostajalapselle. Tällöin kauppa olisi ollut pätevä kauppakirjan perusteella niiltä osin, kun kauppahinta oli maksettu myyjän elinaikana ja velaksi jäävä osuus olisi pätevöitynyt testamentin nojalla myyjän kuoltua. Elinaikana tehtyjen luovutusten ja muiden oikeustoimien oikea toteuttamistapa kannattaa selvittää huolellisesti, jotta suunnitelmat toteutuvat tarkoitetulla tavalla kuoleman jälkeen. On hyvä muistaa, että perinnönjakoon sidottu kauppa sisältää aina riskin. Kuoleman jälkeiseen aikaan ja perinnönjakoon liittyvistä toimista on aina varminta määrätä testamentilla. Perinnöstä luopumisesta Perillisen ei ole pakko ottaa omaisuutta vastaan, vaan hän voi luopua siitä joko perittävän eläessä tai tämän kuoltua. Luopumistahdonilmaisun on tapahduttava molemmissa tapauksissa kirjallisesti. Luopumisessa on huomattava muutama tärkeä seikka. Luopuminen ei ole tehokas, jos luopuja on jo ryhtynyt pesään esim. saanut pesästä omaisuutta tai muun edun. Ryhtymistä ei ole kuitenkaan pelkkä osallistuminen perunkirjoitukseen. Luopujan on pidättäydyttävä määräämästä siitä kenelle omaisuus on hänen sijastaan menevä. Luopujan seuraajia ovat hänen sijaantuloperillisensä (esim. lapset tai lapsenlapset). Jos luopuja sen sijaan määrää seuraajasta katsotaan hänen ottaneen perinnön vastaan ja luovuttaneen sen edelleen, jolloin luopujalle määrätään perintövero ja seuraajille lahjavero. Siinä tapauksessa seurauksena on tuplavahinko eli perintö- ja lahjavero samasta omaisuudesta. Luopuja saa suojaa ulosottovelkojiaan vastaan seuraavin edellytyksin (Ulosottokaari 4:81 ): Velallisen oikeutta perintöön tai testamenttiin ei saa ulosmitata, jos velallinen osoittaa, että hän on: 1) perittävän eläessä luopunut oikeudestaan perintöön perintökaaren mukaisesti; 2) perittävän kuoleman jälkeen antanut kirjallisen luopumisilmoituksen tiedoksi kuolinpesälle niin kuin hallintolain 57 :n 2 momentissa säädetään; tai 3) perittävän kuoleman jälkeen jättänyt luopumisilmoituksen kotipaikkansa maistraattiin tallettamista varten. Velallisen tulee viipymättä ilmoittaa luopumisilmoituksen tallettamisesta pesän osakkaille ja hallinnolle. On tärkeä huomata, että sen jälkeen kun ulosmittauspäätös on jo tehty, henkilö ei voi hakijavelkojaa sitovasti luopua oikeudestaan perintöön. Erkki Urtti asianajaja, Jyväskylä Usein kuolinpesä kannattaa verotuksellisista syistä muuttaa ensi tilassa verotusyhtymäksi. Verotusyhtymäksi kuolinpesä muuttuu, kun osapuolet allekirjoittavat ositus- ja perinnönjakokirjan, jossa sovitaan osakkaiden omistusosuuksista. Kun asiakirja toimitetaan verotoimistoon, muuttaa verottaja kuolinpesän verotusyhtymäksi. Yhteisomistus ilman suunnittelua ei ole pitkän päälle toimivaa ja taloudellisesti järkevää. Siksi asiantuntijan apu on uusille metsänomistajille kuolinpesien osakkaina heti alkuunsa tarpeellista ja kannattavaa. Kotimainen jalostettu siemen on hyvän metsän perusta! Jalostettu kotimainen siemen takaa Sinulle etuja: Rekkakuormallinen puuta enemmän joka hehtaarilta Kiertoaika lyhenee vuotta Puuston tekninen laatu paranee Ota yhteyttä! Ismo Paukku, Jyväskylän toimisto p Aarne Jalkanen, Hankasalmen toimisto p Ari Saarivaara, Korpilahden/Jämsän toimisto p Antti Paananen, Korpilahden toimisto p Tommi Rauhalinna, Jämsän toimisto p Taija Huuskonen, Jämsän toimisto p Pirjo Lumioja, Jyväskylän toimisto p Kysy jalostettua siementä metsänhoitoyhdistykseltäsi. Siemen Forelia Oy Puh PL 19 (Isämatintie 2) Korpilahti

4 19 MetsäPäijänne nro 3 / Ennakkoraivaus nostaa leimikon arvoa ja sopii hyvin myös metsänomistajan työksi Valtaosa harvennushakkuista tehdään koneellisesti. Laadukas harvennusjälki vaatii hyvät korjuuolosuhteet, joihin pystytään myös helposti vaikuttamaan. Yleisin korjuuta haittaava tekijä on runsas alikasvos. Pusikkoisissa leimikoissa konetyö on vaikeaa, näkyvyyttä ei ole riittävästi ja korjuujälki kärsii. Leimikoiden ennakkoraivauksella parannetaan korjuuolosuhteita jolloin harvennusjälki paranee. Poistettavien puiden valinta helpottuu ja korjuuvauriot vähenevät. Konemiehen kannalta ajateltuna työn tuottavuus paranee ja työn mielekkyys kasvaa. Ennakkoraivaus sopii hyvin metsänomistajan tehtäväksi. Kun raivaus tehdään hyvissä ajoin ennen korjuuta ja puukaupan tekoa, on työstä mahdollisuus saada vaivanpalkkaakin. Ennakkoraivattu harvennusleimikko on helpompi myydä ja siitä saa parempaa kantohintaa. Lisäksi ensiharvennusleimikoihin saattaa olla mahdollista hakea NMH-tukea jolloin kannattavuus paranee vielä reippaasti. Ääritapauksissa korjuukelvottomasta leimikosta saadaan raivaamalla kelvollinen puukauppaan ja korjuuseen. Monesti hyvissä ajoin toteutettu ennakkoraivaus on puukaupan ehto. Vältä totaaliraivausta ja muista maakuntalintu metso Työnä ennakkoraivaus on helppoa. Lumettomana aikana raivaustyö on helpointa ja raivauskustannus on edullisimmillaan. Ainespuiden tyvet on syytä kaataa lyhyeen kantoon, tällöin hakkuukoneen kaatolaite on helpompi viedä kaadettavan puun tyvelle saakka. Poistettavien puiden tyvillä oleva alikasvos haittaa hakkuukoneen työskentelyä eniten. Se rikkoo teräketjuja, laippoja ja hydrauliletkuja. Ennakkoraivaustyön yhteydessä rajalinjat on helppo aukaista. Totaaliraivausta on syytä välttää. Katajia, raitoja ja pihlajia voi säästää raivauksessa, jos ne eivät merkittävästi haittaa puunkorjuuta. Samoin sopiviin, hakkuuta haittaamattomiin, paikkoihin voi jättää myös kuusialikasvosryhmiä. Sopivan peitteisyyden säilyttäminen on tärkeää muun muassa maakuntalinnun metson viihtyvyyden kannalta. Lisäksi X Voi vain kuvitella miltä metsä olisi näyttänyt kuljettajan silmissä jos sitä ei olisi ennakkoraivattu näin saadaan maisemaan elävyyttä ja vältetään puupeltomaista vaikutelmaa. Eri asioiden yhteensovittaminen ei ole vaikeaa kunhan tekijät mieltävät asiat mielessään. Metsäojat ja polut pidetään raivauspuista vapaana. Metsänhoitoyhdistyksien tekemät harvennusleimikot pyritään raivaamaan aina, jos raivaustarvetta on. Tällöin lopputulokseen ovat kaikki osapuolet tyytyväisiä: korjuuyrittäjät, puunmyyjät ja puunostajat. Suurimman osan leimikoista raivaavat omat metsurimme. Aiheutuneet kustannukset katetaan saavutettavilla hyödyillä. Ennakkoraivauksen voi tehdä hyvissä ajoin ennen hakkuuta Turvavarustepaketti (kypärä, saappaat, hanskat, housut) 199,-(ovh 255,-) MS230 45,4cm 3 379,-(ovh 560,-) Ammattitaitoinen huoltopalvelu: Avohakkuuleimikoissa tehtävä ennakkoraivaus on usein myös perusteltavissa. Ennakkoraivauksella korvataan hakkuun jälkeen tehtävä uudistusalan raivaus ja samalla parannetaan korjuuolosuhteita. Avohakkuuleimikoiden ennakkoraivauksessa olisi hyvä miettiä jo mihin hakkuussa tullaan aikoinaan jättämään säästöpuuryhmät. Nämä kohdat on syytä jättää raivaamatta. Luontaisia säästöpuuryhmien paikkoja ovat esimerkiksi leimikolla olevat haaparyhmät tai muut vähempiarvoista puuta sisältävät paikat. Myös metsälaissa suojellut luontokohteet on jätettävä raivaamatta. Omatoimiset metsänomistajat jotka ovat taimikkonsa hoitaneet, voivat suunnata tuleviin harvennusleimikkoihinsa. Niiden raivaus on järkevää tehdä jo etukäteen, ovatpahan sitten valmiina kun harvennus on ajankohtainen. STIHL- Sahat ja Raivurit Turvatuotteet ja Varaosat Huollamme sahat, raivurit, mopot, mönkijät, perämoottorit, puutarhakoneet, lumilingot, moottoripyörät, kelkat, veneet.. Meiltä myös varaosat! Ennakkoraivauksella: - leimikon arvo nousee kun korjuukulut laskevat - korjuuvauriot vähenevät - puuvalinta helpottuu - hyvä työjälki motivoi motokuskia ja työn tehokkuus paranee - raivattu alikasvos parantaa kannattavuutta pehmeillä mailla - kasvamaan jäävän puuston tuotto paranee FS450 Huippuraivuri kolmella terällä 699,- (ovh 900,-) On tärkeää, että hakkuussa poistettavien puiden lähelle ei jää pitkiä kantoja. Ammattitaidolla ja Reilulla asenteella Huolto puh Myynti puh Ketunkorventie 25, MUURAME

5 MetsäPäijänne nro 3 / Järjellä vai tunteella vai molemmilla? Metsäkolumni Sain ystävältäni sähköpostiini viestin, jonka hän oli saanut tuttavaltaan. Viestin liitteenä oli kaksi kuvaa uudesta metsätiestä ja teksti, jossa kauhisteltiin metsätien kuntoa ja työn jälkeä. Katselin kuvia vuorotellen ja etsin merkkejä huonosti tehdystä työstä. Tuijotin ja tuijotin, mutta näin vain kauniin, maastonmuotoja noudattelevan tien, joka oli kuin alan oppikirjasta. Luin tekstin uudelleen ja palasin kuviin en edelleenkään keksinyt, mitä viestin alkuperäinen lähettäjä oli tarkoittanut. Ystäväni antamasta viiden pisteen vihjeestä ymmärsin, ettei kyse ollutkaan tien kunnosta tai viimeistelystä, vaan arvostelu kohdistui tien luonnolle aiheuttamaan haittaan ja kärsimykseen. Toiselle meistä hyvin suunniteltu ja toteutettu metsätie on ylpeyden aihe, hyvin toteutettu projekti, joka tuo leipää ja toimeentuloa maakuntaan. Toinen pitää metsätietä avohaavana, joka horjuttaa luonnon vuosituhantista tasapainoa ja harmoniaa. Metsien käyttö ei ole yksinkertainen asia. Todellisuudessa vuosikymmenten aikana rakennetut ja perusparannetut metsätiet palvelevat monella tapaa suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa. Paitsi metsätalous, metsätietä pääsee metsään ja luontoon myös alkuperäisen sähköpostin lähettänyt ammattivalokuvaaja. Uudet metsälliset elinkeinot, mm. luonto- ja maaseutumatkailu, tarvitsevat metsäteitä, puhumattakaan sadoista tuhansista suomalaisista, jotka viikonloppuisin ja iltaisin suuntaavat marja- tai sienimetsään, tai muuten vain rentoutumaan suomalaiseen luontoon. Yhteiskunnan sodanjälkeiset panostukset metsätalouteen ja -teollisuuteen ovat olleet kiistatta onnistuneita ja tuottaneet hyvinvointia hyvin laajasti paitsi metsänomistajille myös muille metsien käyttäjille. Monet Keski-Suomen metsäteistä ovat tulossa ikään, jossa niiden perusparannus on ajankohtainen. Hyväkuntoinen tie tuo metsänomistajalle monta lisäeuroa puukaupassa ja helpottaa monin verroin koko perheen metsäretkeilyä, olipa päivän tavoitteena viimevuotisen aukon istutus tai makkaran paisto. Metsäteiden perusparannusta, ja monia muitakin metsätalouden töitä, vaikeuttaa sirpaleinen metsänomistusrakenteemme. Tilakoon pienenemisellä on negatiivinen vaikutus metsätalouden kannattavuuteen, sillä sanomattakin on selvää, että iso metsätila voi harjoittaa suunnitelmallisempaa metsätaloutta kuin pieni tila. Totuus on kuitenkin, että myös pieni tila antaa aktiiviselle metsänomistajalle sievoisen lisäansion; jo parinkymmenen hehtaarin tilalla voi keskimäärin joka neljäs vuosi suorittaa hehtaarin päätehakkuun! Ja tehtäessä päätehakkuukohteesta kauppaa on puunostajalle (melkein) samantekevää, mikä koko tilan pinta-ala on. Virallinen metsäpolitiikkamme etsii kuumeisesti keinoja tilakoon kasvattamiseksi. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että tavalliset suomalaiset metsänomistajat ovat myös maamme metsäalan vahvuus. Runsaslukuinen metsänomistajakunta, ja sen seurauksena valitettavasti tehottomampi metsätalous, on siis toisaalta paras tae metsätalouden Joulupöytään suklainen pätkiskakku Hyväkuntoinen tie tuo metsänomistajalle monta lisäeuroa puukaupassa yleiselle hyväksyttävyydelle suomalaisilla on säilynyt vahva side metsiin ja niiden käyttöön. Metsien käytöstä päättää, olipa tila iso tai pieni, viime kädessä metsänomistaja itse kuinka ilahduinkaan äskettäin saatuani puhelun tutultani, joka aikoi päätehakata pienen tilansa vanhenevan kuusikon. On turha syyllistää pienten metsätilojen omistajia, jos me metsäalan ammattilaiset emme osaa kertoa metsänomistajalle ymmärrettävästi pienenkin tilan taloudellisista mahdollisuuksista. Juuri nyt, metsien vapaaehtoisen suojeluohjelman Metson käynnistyttyä, metsänomistajalla on vaihtoehtoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yksi vaihtoehto on sekin, että myy tilansa pois, jos metsänomistus ei kerta kaikkiaan kiinnosta. Ihminen tarvitsee aina päätöksentekonsa tueksi tietoa, niin myös yksityinen metsänomistaja. Ajantasainen ja monipuolinen tieto metsänhoidosta ja omien metsien rakenteesta ja vaihtoehdoista mahdollistaa oikeiden päätösten teon myös järjellä ei pelkästään tunteella. Mukavaa joulun odotusta ja hauskaa kuusenhakumatkaa, Ari Eini Johtaja Keski-Suomen metsäkeskus U S K O J A T O I V O E I V Ä T R I I T Ä 4 dl vehnäjauhoja 3 dl sokeria 1 tl vaniljasokeria 2 tl leivinjauhetta 3-4 rkl kaakaojauhetta 150 g sulatettua voita tai margariinia 2 dl maustamatonta jogurttia tai kermaviiliä 6 patukkaa Pätkistä 3 munaa Kuorrutus: 200 g suklaata 100g voita tai margariinia Sekoita kakkutaikinan kuivat aineet keskenään. Lisää paloitellut pätkikset sulaneen rasvan joukkoon ja sekoita. Lisää rasvan sekaan jogurtti ja munat. Lisää vielä kuivat aineet. Sekoita seos huolella, taikinaa ei kuitenkaan tarvitse vatkata koneella. Laita taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan ja paista n. 45 minuuttia 175-asteessa. Kumoa kakku heti kuumana varovasti pois vuoasta ja anna jäähtyä. Sulata kuorrutuksen aineet varovasti liedellä kattilassa koko ajan sekoittaen (tai mikrossa) ja valuttele kuorrutus jäähtyneen kakun päälle. Voit ripotella pinnalle vaikka suklaahippuja ja puolukoita koristeeksi. Rakasta taimikkoasi!

6 21 MetsäPäijänne nro 3 / Riistamailta ja vesiltä Maanomistaja saattaa olla myös vedenomistaja Vesialueen osakaskunta vastaa nykyisin vesialueiden omaisuudenhallinnasta Suuri osa maanomistajista ei todennäköisesti edes tiedä olevansa osakkaana vesialueissa. Vesialueen kunnolla ja käyttöarvolla on oma merkityksensä Yhteisaluelain muutos vuonna 2001 yhdisti vesialueella toimivat kalastuskunnat ja jakokunnat. Yhden omistusyksikön kaksipäinen hallinto purettiin. Kalastuskunnat olivat pelkästään kalastuslain perusteella toimivia kalastusoikeuden haltijoita ja vesialueen omistus kuului jakokunnille. Lakimuutoksen jälkeen kaikesta vesialueeseen liittyvästä omaisuudenhallinnasta on vastannut yhteisaluelain mukainen vesialueen osakaskunta. Osakaskunnan rakenne on kutakuinkin sama, kuin vanhoissa kalastuskunnissa ja toimintakin pyörii edelleen pääosin kalastuksen ja kalavedenhoidon ympärillä. Osakaskunnalla on kuitenkin päävastuu vesialueen hoitamisesta ja edunvalvonnasta, jossa kalastus on vain yksi, joskin keskeinen osa. Vesialueen omistusjärjestelmän ongelmana on paikoin osakkaiden vähäinen kiinnostus omaisuuttaan kohtaan. Suuri osa maanomistajista ei todennäköisesti edes tiedä olevansa osakkaana myös läheisissä vesialueissa. Osakaskuntien toiminta jää yleensä varsin harvojen aktiivisten osakkaiden varaan. Vielä tällä hetkellä pääosa aktiiveista on kalastuskuntien toiminnassa aloittaneita henkilöitä. Uusia luottamushenkilöitä on kovin vaikea saada toimintaan, ainakaan kalastusharrastuksen ulkopuolelta. Vesialueen hyvä kunto nostaa rantakiinteistöjen arvoa Vesistörakentamisen lisääntymisen myötä osakaskunta on käytännössä pienissä hankkeissa, kuten lämpöputkistojen asennus, ruoppaukset ja niitot, ainoa vesialueen edunvalvoja. Ympäristölupaviranomaisella ei ole resursseja puuttua jokaiseen hankkeeseen. Korvauskysymyksissä ympäristöviranomainen ei käytännössä ole huolehtinut omistajan edusta, vaikka sillä olisi velvollisuus varmistaa, että myös omistajan menettämä etu tulee riittävästi korvattua. Usein omistajan kärsimää haittaa vähätellään ja se jätetään kokonaan huomiotta. Vesialueen kunnolla ja käyttöarvolla on kuitenkin merkitys, joka vaikuttaa mm. rantakiinteistöjen nykyiseen ja tulevaan arvoon. Kalastuslakiin muutoksia metsänomistajilla vaikutusmahdollisuus merkittävinä vesialueen omistajina Meneillään oleva kalastuslain muutos saattaa vaikuttaa osakaskuntien toimintamahdollisuuksiin melko radikaalisti. Osakaskunnista ja kalastajista koostuvaa yhteistyöelintä, kalastusaluetta, ollaan joissain lainmuutokseen liittyvissä organisaatioesityksissä lakkauttamassa ja kalastusasioiden päätäntävaltaa siirtämässä sekä kalastusalueelta, että osakaskunnalta viranomaisille. Käytännössä osakaskunnille jäisi vastuu vesiomaisuuden hoidosta ja kalastuksesta päättäisivät valtion virkamiehet. Malli johtaisi suunnittelun eriytymiseen käytännön toteutuksesta. Kalastusaluetoiminnan lopettaminen vähentäisi merkittävästi osakaskuntien mahdollisuutta vaikuttaa vesialueensa asioihin yhteisvoimin, kuten esimerkiksi jätevesi- ja säännöstelyhaittojen korvaamiskysymyksissä on Päijänteellä toimittu. Vesialueen omistajien olisi nyt oltava aktiivisia ja huolehdittava etujensa turvaamisesta myös uuden lain myötä. Kalatalouskeskukset ja Kalatalouden Keskusliitto toimivat yleisen kalatalousneuvonnan lisäksi jäsenistönsä, vedenomistajien edunvalvojina. Lakimuutostyöryhmiin olemme vieneet omistajalähtöisen näkökulman, jossa kalastusalueen toimintaa kehitettäisiin osakaskuntien yhteistoiminnan välineenä. Tarvitsemme työhömme vesialueen omistajien tukea. Erityisesti metsänomistajilla merkittävinä vesialueiden osakkaina on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa vesiemme hoidon kehitykseen ja tulevaisuuteen. Timo Meronen Toiminnanjohtaja Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Uusi ja tehokas sähköinen metsäsuunnitelma -Silvanetti Kuvat: Markku Myllylä SilvaNetti mahdollistaa oman metsäomaisuuden nykyaikaisen hallinnan, helposti omalta kotikoneelta SilvaNetissä voit: selata metsäsuunnitelmatietojasi tutkia työmaatietoja koko työmaalla tai työmaakuvioittain avata näytölle teemakarttoja ja hakea kohteita kartalle suunnitella toimenpiteitä tietotaulujen, kaavioiden ja karttojen avulla suunnitella töitä piirtotyökaluilla asioida metsänhoitoyhdistyksen kanssa sähköisesti SilvaNetti sopii kaikille metsänomistajille, myös perikunnille ja yhteisomistuksessa oleville tiloille Verkossa oleva suunnitelma helpottaa metsätalouden hoitamista. Yhteisomistuksessa oleville tiloille se tarjoaa helpon tavan jakaa tietoa kaikille osakkaille, koska suunnitelma on Internetissä kaikkien osakkaiden saatavilla. Palvelun tilaaminen edellyttää laajakaistayhteyttä ja tuoretta metsäsuunnitelmaa. Teemme sovittaessa alkupäivitykset, jonka jälkeen ohjelman käyttö on metsänomistajalle ilmaista. Voit käydä tutustumassa SilvaNetti-palveluun osoitteessa: (Käyttäjätunnus: Metsämaa, salasana: Mustikka) Kun haluat lisätietoja, ota yhteyttä asiantuntijoihimme Ismo Paukkuun (puh ) tai Ari Saarivaaraan (puh )

7 MetsäPäijänne nro 3 / TÄRKEÄ TIEDOTE SINULLE METSÄNOMISTAJA Päätökselläsi metsänuudistuksen yhteydessä vaikutat siihen, kuinka paljon metsäsi tulee tuottamaan ja milloin. Sitä niittää mitä kylvää pätee myös metsätaloudessa. Johan Grönros, gsm Jarko Leskinen, gsm VTT:n vieraita Sloveniasta, Kroatiasta, Itävallasta ja Englannista energiapuu-työmaalla. Osaamista Eurooppaan Viikolla 46 kävi Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen energiapuunkorjuutyömailla VTT:n mukana vieraita Sloveniasta, Kroatiasta, Itävallasta ja Englannista. Vieraat olivat tutustumassa energiapuun hankintaan, korjuuseen sekä varastointiin. Lisäksi heillä oli ohjelmassa lämpölaitosvierailuja Jyväskylän ympäristössä. MetsäTV.fi - uusi kanava metsänomistajalle MetsäTV on uusi nettitv-sivusto, joka tutustuttaa metsänomistajat metsän perusasioihin. Ilmaisella sivustolla on tällä hetkellä kolmisenkymmentä noin kahden minuutin ohjelmaa metsästä. Tavallisella laajakaistayhteydellä on mahdollisuus saavuttaa televisiotasoinen kuva. Ratkaise - mikä palkinto on jaossa! Alla olevaan ruudukkoon muodostuu sana, minkä arvomme tavarapalkintona oikein vastanneiden kesken Palautusosoite: Päijänteen Mhy, Yliopistonkatu 21 A 13, Jyväskylä Nimi ja osoite:

8 23 MetsäPäijänne nro 3 / Keljonlahden kuulumiset Elokuinen Keljonlahti sähköistyi nopeasti Päijänteen aalloilla kimmeltävän elokuun idyllin jälkeen tunnelma Keljonlahdella on sähköistynyt: Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen osakkuusyhtiön voimalaitoksen rakentamisessa on siirrytty asentamiseen, viimeistelyihin ja testaukseen. Venäläinen, 46 metriä pitkä kuljetusvaunu toi viimeisen voimalaitoksen suurista osista Jyväskylän rautatieasemalle 15. lokakuuta. Erikoiskuljetus oli lähtenyt Pietarista viisi päivää aiemmin. Keljonlahdella kiloa painava generaattorin staattori siirrettiin erikoisauton lavetille ja kuljetettiin asennuspaikalle. Auto ajoi lastinsa turbiinihallin betoniselle päähoitotasolle, jolla tapahtui lastin haalaus perustukselle saman viikon sunnuntaina. Generaattorin staattorin kuljetus ja haalaus olivat vaativia työsuoritteita, jotka kaikissa vaiheissa edellyttivät erikoiskaluston ja -ammattilaisten käyttöä. Generaattorin pienemmät ja kevyemmät osat saapuvat tehtaalta autokuljetuksena suoraan asennuspaikalle. Kun generaattori ja aikaisemmin tullut turbiini saadaan lopullisille paikoilleen ja kaikki putket ja kaapelit kytketään, siirrytään aikataulun mukaisesti varsinaiseen käyttöönotto- ja koekäyttövaiheeseen myös näiden laitteistojen osalta. Meluisin työvaihe ohi marraskuussa Keljonlahden voimalaitoksen työmaalla oli marraskuussa meneillään höyrykattilan käyttöönotto. Magneettisuojakalvojen ajon jälkeen olivat työn alla putkistojen puhtaaksi puhallukset, jotka jatkuivat nelisen viikkoa. Puhallustyöstä aiheutui voimakasta melua kahdesti päivässä noin puolen tunnin ajan. Magnetiittisuojakalvonajo oli kertatoimenpide, jossa kattilasta ajettiin yhtäjaksoisesti pientä höyrymäärää ulkoilmaan äänenvaimentimen kautta. Kalvoajon jälkeen suoritettiin kattilan putkiston puhtaaksi puhallukset. Putkiston puhtaaksi puhaltaminen on aina välttämätön ja normaali osa kattilan käyttöönottoa. Puhalluksen voimakkain melu kesti kerralla noin 30 minuuttia, mutta sitä edelsi aina muutaman tunnin hieman lievempää ääntä aiheuttanut kattilan paineen nosto. Putkistojen puhtaaksi puhaltamista ei tarvitse toistaa vuosihuoltojen yhteydessä. Käynnistysluvat lainvoimaisiksi Keljonlahden voimalaitoksen käynnistämistä koskevat ympäristöluvat ovat saaneet lainvoiman: Itä-Suomen ympäristölupaviraston Jyväskylän Voimalle myöntämiä ympäristö- ja vesitalouslupia koskevat Vaasan hallinto-oikeuden päätökset saivat lainvoiman syyskuussa, koska niistä ei valitettu. Myös poikkeustilanteiden varapolttoaineeksi kaavaillun kivihiilen luvitus on edennyt askeleen verran. Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi luvan kivihiilivaraston rakentamiselle sekä kivihiilen ja ruokohelven käyttämiselle polttoaineena Haketta laitokselle tuotiin ensi kerran 16. marraskuuta. Puuainesta lähetetään polttoon vasta puhallusten jälkeen. Keljonlahden voimalaitoksella. Helpi palaa aluksi Jyväskylän Energian Rauhalahden voimalaitoksella. Jyväskylän Voima piti kivihiilen luvittamista varautumisena puun rinnalla tarvittavan kotimaisen turpeen mahdollisiin saatavuusongelmiin muun muassa vanhoja, tuotannosta poistuvia turvesoita korvaavien tuotantoalueiden luvitusprosessin vastatuulen takia. Kivihiilen käsittelyyn ei laitoksella ole varauduttu investoinnein, vaan niiden tarpeellisuudesta päätetään mahdollisesti myöhemmin, mikäli polttoainehuolto näyttää sitä pitkällä tähtäimellä vaativan. Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi luvan toiminnan aloittamiseen hiili- ja helpipäätöstä mahdollisesti seuraavasta muutoksenhausta huolimatta. Kiinteän polttoaineen vastaanottolinja käytössä Ensimmäiset turpeet purettiin kiinteän polttoaineen vastaanottohalliin rekoista 2. marraskuuta ja kuljettimet veivät turpeet välivarastoon, josta niitä on käytetty puhallusten aikana polttoöljyn rinnalla. Haketta laitokselle tuotiin ensi kerran 16. marraskuuta. Puuainesta lähetetään polttoon vasta puhallusten jälkeen. Voimalaitos tullaan käynnistämään raskaalla polttoöljyllä, jota kylmäkäynnistyksissä käytetään 5-10 tuntia. Marras-joulukuussa puhtaaksi puhalluksessa käytetyt putkistot puretaan ja höyryputket yhdistetään lopullisesti. Kun kattila on pysäytetty, tehdään normaaleja säätöjä ja korjauksia jonnekin lisätään putken kannakkeet, jonnekin lämpömittari Joulukuussa kattila käynnistyy uudelleen ja esivirittelyn päätyttyä turbiini aloittaa työnsä. Teksti: Elina Laiho-Logrén Kuva: Tero Saarno Metsäenergian hankinnan ja käytön perusteita osa 1 38 ja 80 sekä 4 ja 12, merkittäviä lukuja 38 % on Suomen ilmastostrategian tavoite tuottaa energiaa uusiutuvista lähteistä vuonna 2020, tavoitteessa on toki muutakin kuin puuta. 80 % on Suomen hallituksen tavoite vähentää maamme ilmastokuormaa vuoteen Kauas on helppo ja turvallinen tähdätä, mutta tavoite osoittaa, miten vakavissaan vastuulliset ovat ilmastotalkoissa. Tavoitteesta on esitetty laskelma, professori Peter Lund Helsingin Teknillisesta korkeakoulusta, joka osoittaa vähennyksen hinnaksi 1-2 euroa päivässä per suomalainen 40 vuoden ajan ja sijoitukset on mahdollista saada takaisin parhaassa tapauksessa moninkertaisesti! 4 miljoonaa kiintokuutiota korjattiin ja käytettiin viime vuonna metsäpolttoaineita, hakkuutähteitä, kantoja, karsittua rankaa, pienkokopuuta ja heikkolaatuista runkopuuta. 12 miljoonaa kiintokuutiota on Suomen ilmastostrategian metsäpolttoaineiden käyttötavoite Puulla on ja tulee olemaan huomattava ja kasvava merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja senhän pitää olla täysin luonnollista. Mutta ovatko tavoitteet saavutettavissa, ylletäänkö niihin nykytoimin ja markkinoin. Ei varmastikaan, työtä ja mahdollisuuksia tiedossa. Muutamia arviota * energiapuun korjuu aiheuttaa ekologisia ongelmia * perinteistä teollisuuden ainespuuta ohjautuu polttoon * metsistä ei saa kilpailukykyisesti energiapuuta, ei kantorahaa eikä korjuu ole kannattavaa * energiapuun laatu vaihtelee aivan liikaa * energiapuusta tulee menestystarina Ja kommentteja kahteen ensimmäiseen arvioon, muihin seuraavissa jutuissa. Kun mitä puuta hyvänsä korjataan, tapahtuu muutoksia metsässä, esimerkiksi ravinnehävikkiä. Haittavaikutukset on minimoitava. Erityisesti nykyiset energiapuun korjuuohjeet ovat varovaisuusperiaatteeseen nojautuvia. Tutkimustyössä on mittavat resurssit. Uusin tieto ja tutkimustulokset ohjaavat korjuuohjeiden päivitystä. Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO tulee ensi keväänä mm. julkistamaan nykyisiin ohjeisiin perustuvat, mutta tarkennetut ja kattavat energiapuun korjuu- ja kasvatussuositukset. Menneenä keväänä saimme ehdotuksen tarkistetuksi PEFC- metsäsertifioinniksi, joka, ilmeisesti ainoana maailmassa, ottaa huomioon energiapuun kestävän korjuun. TAPIO ja metsäkeskukset mittaavat ja raportoivat ergiapuun korjuun laatua. Päijänteen Metsänhoitoyhdistys tulee lähitulevaisuudessa kehittämään oman omavalvontajärjestelmän energiapuun hankintaansa. Tekemällä opitaan ja on opittu. Ohjeiden mukaan toimien mahdollinen ravinnehävikki ei ole huolenaihe, huolenaiheen pitää olla huono uudistamistulos, hoitamattomat taimikot ja nuoret metsät ja jatkona metsäomaisuuden tuoton ja arvon lasku. Vuosi pari sitten metsäteollisuutemme koki kuitupuumittaisen ainespuun mahdollisen ohjautumisen energiantuotantoon merkittäväksi uhkaksi. Mikäli uhkakuva ei liittynyt puun hinnoitteluun, on tilanne täysin toinen. Erityisesti nuoret mänty/ mäntyvaltaiset metsät tulevat tuottamaan niin paljon nykymittaista kuitupuuta, ettei harvennuspuu tule sopimaan sellukattiloihin. Metsäinventoinneista, ikäluokkarakenteista ja hakkuumahdollisuuksien kasvusta potentiaali on helposti todennettavissa itse asiassa mahdollisuudet ovat silmin havaittavissa. Pienalueittain on toki vaihtelua. Kuusikoitten ensiharvennuspuun käyttöä ei vielä kannata pohtia. Metsäntutkimuslaitos on 2009 arvioinut, että metsistämme vuosittain jo nyt voisi korjata energiakäyttöön 16 miljoonaa kiintokuutiota hakkutähteitä, kantoja ja pienpuuta. Tavoitehan 2020 on 12 Mm³. Lisäksi, mikäli sellu- ja paperiteollisuutemme tuotannonleikkaukset jäävät pysyviksi, nykymittaista kuitupuuta voisi vuosittain ohjata metsien kestävyyttä vaarantamatta energiatuotantoon 5-10 miljoonaa kiintokuutiota. Varantoa siis on ja puuta kasvaa kaikkiin käyttökohteisiin! Energiapuun käytön kasvu mahdollistaa sellupuun laatuvaatimusten, minimimittojenkin, nostamisen. Siis sellupuun laatu paranee ja korjuukustannukset alenevat, energiapuun määrä nousee, laatu paranee ja korjuukustannukset laskevat. Kaikkihan siinä hyötyvät. Varmasti myös metsänomistaja ja korjuuyrittäjä. Timo Kalliola Timo on metsänhoitaja, metsänomistaja ja metsätalouden harrastaja sekä Päijänteen Mhy:n valtuuston jäsen. Hänellä on työuraltaan laaja kokemus metsäenergian hankinnasta ja käytöstä. Juttusarja jatkuu seuraavassa MetsäPäijänne-lehdessä. Timo ottaa mielellään vastaan kysymyksiä ja kommentteja metsäenergia-asioista.

9 MetsäPäijänne nro 3 / FinnMETKO näyttely 13. kerran 13. kerran järjestettävä FinnMetko näyttely järjestetään Jämsässä tutuilla alueilla. Kaupungin nimi muuttui kuntaliittymän kautta Jämsäksi ja Metsäoppilaitos muuttui osaksi JAO:a. JAO on Jyväskylän Ammatillinen koulutuskuntayhtymä ja entisestä metsäoppilaitoksesta tuli Jämsän Ammattiopisto. FinnMETKO 2010 tulee keskittymään kolmelle alueelle. Maanrakennuskoneet ovat esillä Kaakonlammin yli 7 ha:n soranottoalueella liitosalueineen. Matkaa Jämsän Ammattiopistolta on 600 m. Metsäkoneet ja puunkorjuun laitteet esitellään laajoilla metsäkohteilla aivan pääalueen läheisyydessä, pääportilta etäisyys on noin 600 m. Metsäkohteet sijoittuvat pysäköintialueiden välittömään läheisyyteen. Pääalue sijaitsee Ammattiopiston piha-alueella ja ympäristössä sekä Myllymäen jäähallialueen sora- ja hiekkakentillä. Uutena asiakasryhmänä maanja metsänomistajat Finn Taimikon hoitokohteita on noin 4 ha niin koneellisia kuin manuaalisia näytöksiä varten. Kohteet ovat Jämsän Ammattiopiston asfalttikentiltä vain 700 m päässä. Puistometsästä ja pääportilta matkaa on noin 400 m. Koneyrittäjien suurin yksittäinen asiakasryhmä on maan- ja metsänomistajat. Tälle avainryhmälle on näyttelyssä paljon koettavaa ja nähtävää niin puunkorjuun kuin maanrakennuksenkin alueella. Näyttelyn markkinoinnissa uusi asiakasryhmä otetaan vakavasti huomioon. Yhteistyössä Päijänteen Mhy:n kanssa pyritään saamaan teemapäivän merkeissä liikkeelle useampi tuhat metsänomistajaa keskeisestä Suomesta. Tervetuloa jo tässä vaiheessa messualueella pidettävään Päijänteen Mhy: n iltatapahtumaan pe ! Kerromme 2010 Metko JÄMSÄSSÄ Osastomyynti alkaa lokakuun lopulla Täyden palvelun pienkonemyymälä ja -korjaamo 729,- Powerbootslämpösaappaat Ahti-puukot Työhanskat ym. vaikkapa joululahjaksi! Tiedustelut: lisää tapahtumasta seuraavissa lehdissämme. Kuljetusala on keskeinen osa näyttelyä Koko näyttelyn ajan kuljetusala on ollut hyvin keskeinen osa tuotetarjontaa. Kuormauskalusto ja perävaunut ovat kattavasti esillä. Hyötyajoneuvokaluston maahantuojiin panostamme markkinoinnissa aikaisempaa enemmän. Koneyrittäjät Elinvoima Terveys Hyvä kasvu ovat hyötyajoneuvojen käyttäjinä avainasiakasryhmä. Näytteilleasettajaksi FinnMETKO 2010 tapahtumaan? Mikäli olette kiinnostuneet osallistumaan näyttelyyn näytteilleasettajana, voitte tilata näyttelyaineiston puh tai koneyrittajat.fi Erkki Eilavaara Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. Tmi Moottorisaha-, pienkone- ja mopedihuolto Vesa Kirri Rokkakankaantie 4, Laukaa as

10 25 MetsäPäijänne nro 3 / Matkaohjelma Ti Bussikuljetus Jyväskylästä päätietä pitkin Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Lento Helsingistä Edinburghiin. Yksi välilasku. Kuljetus ja majoittuminen Invernessin kaupungin seudulle, Loch Ness järven tuntumaan. Majoittuminen turistiluokan hotelliin. Matkan varrella illallinen tienvarsiravintolassa. Ke Aamiainen jälkeen paikallisen metsäalan ammattilaisen johdolla tutustumista mm. metsätilalle ja bioenergiatuotantoon. Lounas. To Aamiainen, risteily Lock Ness järvellä ja paikallista metsätaloutta ja 1,5tunnin vaellus puurajalle asti. Lounas. Pe Aamiainen, tutustuminen puunjalostukseen ja puukauppaan. Vierailu viskitehtaassa. Illalla paikallista perinneruokaa Haggis :ia, joka on pakko huuhdella alas viskin voimin. La Aamiainen, lento Edinburghista Helsinkiin, jonne saavumme illalla. Yksi välilasku. Bussikuljetus Jyväskylään Omaperäinen luonto on muovannut omaperäisen ja ylpeän kansan. Tästä yhdistelmästä on syntynyt ainutlaatuinen Ylämaan kulttuuri. Skotlanti on satsannut viimevuosikymmeninä runsaasti nummimaiden metsittämiseen ja metsäluonnon hoitoon luvulle paljaina olleet rinteet ovat saaneet kasvuisan puuston peitteekseen. Skotlannista löytyy myös historiallinen perinnemetsikkö. Saamme matkallamme hyvän käsityksen alueen metsätaloudesta ja ympäristönhoidosta. Alueelle ovat myös tyypillisiä tyylikkäät linnat, loistokkaat puutarhat, viskin valmistus, kansantarinat ja uskomukset, kuten hirviöhistoria Loch Nessillä; unohtamatta paikallista ilonpitoa muisteltavaa pitkäksi aikaa. Yövymme huikeissa maisemissa, Loch Ness-järven tuntumassa olevassa maaseutukaupungissa keskitason turistihotellissa. Pääsemme maistelemaan paikallisia maaseudun makunautintoja. Matkan hinta: 1275 /hlö jaetussa 2hh. Hinta sisältää ohjelman mukaisesti: bussikuljetukset, lennot, majoitukset aamiaisella, metsäoppaan, opastukset, sisäänpääsyt ja ruokailut. Hinta ei sisällä matkavakuutusta ja matkaohjelmassa mainitsemattomia palveluja. Tarkemmat ehdot matkaesitteessä. Yhden hengen huoneen lisämaksu: 200. Trio Travelsin palvelumaksu 15 /hlö. Matkanjärjestäjän arvion mukaan matkan hinnasta voi tehdä opintomatkavähenn yksen metsäverotukseen PÄIJÄNTEEN MHY:n ILOINEN METSÄMATKA Tiedustelut ja varaukset mennessä Päijänteen Mhy:n toimisto Pirjo Lumioja SKOTLANTIIN vastuullinen matkanjärjestäjä: Trio Travels Ltd oy puh. PÄIJÄNTEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN PALVELUKORTTI Tilaan maksuttoman puunmyyntisuunnitelman Toivon yhteydenottoa metsäasioissa Haluan sähköisen tiedotteen, s-postiosoitteeni on: Osoitteenmuutos, uusi puhelinnumero Päijänteen Metsänhoitoyhdistys TUNNUS INFO: JYVÄS VASTAUSLÄHETYS Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi Osoite Puhelin Juttuaihetoivomuksia ym.

11 MetsäPäijänne nro 3 / Syksyn tapahtumasatoa Auditoinnissa tarkastetaan myös ojitustyömaiden vesiensuojelutoimenpiteet. Kuvassa ojitustyömaan laskeutusallas Leivonmäeltä. Sää suosi ja kurssilaiset olivat hyvin tyytyväisiä energiapuukurssin antiin. *Päijänteen Metsänhoitoyhdistys, K-S:n Metsäkeskus sekä Metsät täyskäyttöön hanke järjestivät metsänomistajille kaksipäiväisen energiapuun korjuukurssin Korpilahden Alkio-opistolla syyskuussa. Paikalla oli 17 metsänomistajaa. Kurssilaisille kerrottiin muun muassa energiapuumarkkinoista, energiapuun hinnoista, valtion Kemera -tuista, ennakkoraivauksesta sekä työturvallisuudesta. Maasto-osuudella arvioitiin hakkuukertymää energiapuuharvennukselta ja kurssilaiset pääsivät myös itse kokeilemaan raivausta ja hakkuuta. Myös energiapuun mittaus, metsäkuljetus ja ajourien suunnittelu oli ohjelmassa mukana. Työmaalla nähtiin kokopuun ajoa maataloustraktorilla sekä vaa alla varustetulla metsätraktorilla, jotka ajoivat kurssilaisten kaatamia kokopuurankoja. Kouluttajina toimi Seppo Lohtander ja Petri Saari Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksestä, Veli-Pekka Kauppinen Metsäkeskuksesta, Markku Kaukosuo, Janne Jalkanen, ja Mikko Pulkkinen Metsät täyskäyttöön -hankkeesta, yrittäjämetsuri Jari Reini, sekä konemiehet Markku Moksi ja Mika Pitkänen. * Metsäsertifioinnin vuosittainen määräaikaistarkastus tehtiin Keski-Suomessa Päijänteen Mhy:n alueen metsien hoito ja käyttö läpäisi tarkastuksen. Yhdistyksen toimialueesta tarkastuksen piirissä oli tällä kertaa entinen Leivonmäen kunnan alue, sekä Luhangan, Muuramen ja Toivakan kunnan alueet. Tarkastuksessa arvioitiin metsätalouden toimintaa ja toimintoja 26 erilaisen vaatimuksen eli kriteerien osalta. Kaikkien kriteerien osalta mhy:n toiminta täytti hyvin tai täysin asetetut vaatimukset. Kriteereissä on asetettu vaatimuksia muun muassa metsänomistajien neuvonnan, metsien käsittelyn, työntekijöiden hyvinvoinnin, sekä metsäluonnonhoidon tason osalta. Päijänteen Mhy:n metsureita tyky-päivässä: Nyt oli muutakin hyvää päivän aikana kuin pelkästään ruoka ja oli mukavaa kun oltiin myös ulkona ettei istuttu vain sisällä. Kuva Hankasalmen metsäillasta Hotelli Revontulesta. Perinteiset Jämsän ja Hankasalmen metsäillat järjestettiin syys-lokakuussa yhteistyössä Nordean -pankin kanssa. TOIMIHENKILÖUUTISIA Päijänteen Mhy:lle saatiin lisävahvuutta energiapuutoimintoihin kun metsäpalveluvastaava Heikki Kuha aloitti lokakuun puolivälissä työnsä yhdistykelle perustetussa uudessa vakanssissa. Heikin toimenkuvaan kuuluu muun muassa energiapuutoiminnot sekä atk- ja koulutustehtäviä. Toimipaikkana Kuhalla on Jyväskylän toimisto ja hänet tavoittaa numerosta Metsätalousinsinööri Heikki Kuhalla on useamman vuoden työkokemus niin metsänhoitoyhdisyksen kuin firmojenkin palveluksessa. Iltojen aiheina oli pankin sijoitusvinkkien lisäksi puukauppa- ja energiapuumarkkinat. * Päijänteen Mhy:n metsurit irrottautuivat arjesta ja kokoontuivat lokakuun alussa työhyvinvointipäivään Laukaan Peurunkaan. Ryhmän vetäjinä toimivat Markku Tiihonen ja Heidi Valjakka. Päivän aikana pohdittiin muun muassa Opiskelijaharjoittelija Juho Tikkanen aloitti samoin lokakuun puolivälissä metsäneuvojan tehtävät. Toimipaikkana Juholla on Laukaan toimisto ja hän ryhtyy hoitamaan Lievestuoreen, Saarilammin, Savion ja Tarvaalan alueita, Kimmo Piesasen siirryttyä metsäsuunnittelijaksi. Juhon tavoittaa numerosta ja Kimmon numerosta Metsäneuvojaksi Jyväskylän Oravasaaren ja Keljon alueelle on valittu mti Teemu Jokinen. Teemun toimenkuvaan kuuluu myös tila-arvioiden teko ja LKVtoiminta Jyväskylän ympäristössä ja hänet tavoittaa numerosta Metsäneuvojaksi Hankasalmelle on puolestaan valittu opiskelijaharjoittelija Eero Riipinen Hankasalmelta. Riipisen toimialueena on Hankasalmen asema, Halttula, Mäyrämäki, Niemisjärvi ja Sauvomäki. Eeron tavoittaa numerosta Petri Leinonen on toiminut Hannu Hyyryläisen sairaslomansijaisena ja Hannun nyt jäätyä pois yhdistyksen palveluksesta, Petri jatkaa metsäneuvojan tehtäviä Havusalmen, Kovalankylän, Kysniveden, Kärkkäälän ja Venekosken alueilla. työssä jaksamista ja tehtiin kuntotesti, mistä saatu palaute koettiin hyväksi ja konkreettiseksi. Metsurien työ on pääasiassa yksin työskentelyä, niinpä muihin tutustumista ja yhdessä tekemistä pidettiin myös tärkeänä. Pitkon Juha Jämsän toimistolta jää alkaen vuoden mittaiselle vuorotteluvapaalle. Hänen sijaisuuttaan on valittu hoitamaan mti Antti Kujala Orivedeltä. Antin tavoittaa siten Juhan numerosta ja hän hoitaa neuvojan tehtäviä Alhojärven, Herakulman, Okskulman ja Partalan alueilla. Myös Ari Saarivaara jää 3 kk:n mittaiselle vuorotteluvapaalle alkaen. Hänen tehtäviään Korpilahden ja Jämsän alueilla (metsäsuunnittelu, tila-arviot, kiinteistönvälitys) hoitaa tuona aikana Ismo Paukku p

12 27 MetsäPäijänne nro 3 / METSÄNOMISTAJAN TAPAHTUMAKALENTERI Tervetuloa Päijänteen Mhy:n alkuvuoden METSÄVERO- TILAISUUKSIIN! Miten puukaupan verohuojennukset on huomioitava veroilmoituksen täytössä? Mukana myös puukauppainfoa. Metsäveroilta Jämsänkosken Metsäoppilaitoksen auditoriossa Keskiviikkona klo Kahvit klo Ennakkoilmoittautuminen mennessä p tai Metsäveroilta Hankasalmen Revontulessa Keskiviikkona klo Kahvit klo Ennakkoilmoittautuminen mennessä p tai Metsäveroilta Korpilahden Alkio-opistolla Keskiviikkona klo Kahvit klo Ennakkoilmoittauminen mennessä p tai Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Korpilahden Osuuspankin kanssa. Metsäveroilta Laukaan Peurungan auditoriossa Keskiviikkona klo Kahvit klo Ennakkoilmoittautuminen mennessä p tai Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Keski-Suomen Osuuspankin kanssa. Metsäveroilta Jyväskylän Mankolan auditoriossa, Saarijärventie 21 Keskiviikkona klo Kahvit klo Ennakkoilmoittautuminen mennessä p tai Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Keski-Suomen Osuuspankin kanssa. on syntynyt ainutlaatuinen Ylämaan kulttuuri. Saamme matkallamme hyvän käsityksen alueen metsätaloudesta ja ympäristönhoidosta. Alueelle ovat myös tyypillisiä tyylikkäät linnat, loistokkaat puutarhat, viskin valmistus, kansantarinat ja uskomukset, kuten hirviöhistoria Loch Nessillä; unohtamatta paikallista ilonpitoa muisteltavaa pitkäksi aikaa. Yövymme huikeissa maisemissa, Loch Ness-järven tuntumassa olevassa maaseutukaupungissa keskitason turistihotellissa. Pääsemme maistelemaan paikallisia maaseudun makunautintoja. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Pirjo Lumioja puh tai Katso tarkempi ohjelma ja hintatiedot toisaalta tässä lehdessä. Ohjelma: tiistai torstai -iltaisin klo , Laukaan kansalaisopistolla, koulukeskuksessa, yhteistyössä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Kurssin hinta 100, metsäverotuksessa vähennyskelpoinen. Tiedustelut Petri Kilpinen ti Kurssin avaus metsän kiertokulku kurssin ohjelma ja tavoitteet metsätalouden toimintaympäristö metsä kasvupaikkana, metsätyypit ja eri puulajien kasvuominaisuuksia ja käyttö teollisuudessa metsän kehitysvaiheet, kehitysluokat, uudistamiskypsyys to Metsän uudistaminen metsän uudistushakkuut eri menetelmin eri puulajeilla metsänuudistamistyöt, maanmuokkaus, viljelymateriaalit ti Taimikon hoito, ojitusalueiden hoito taimikon varhaishoito, taimikon harvennus ojitusalueiden hoito to Puukauppa puutavaralaadut, katkonta tarjouspyynnöt, puukaupan asiakirjat ja puukaupan hinnoittelu puukaupan ehdot ja valvonta ti Rahoituslain tuet ja metsäluonnon monimuotoisuus valtion tuet metsätalouteen ja monimuotoisuuden metsien sertifioinnin kriteerit arvokkaat elinympäristöt Metso-ohjelma ja vapaaehtoinen suojelu Metsäveroilta Luhangassa Tammijärven Osuuspankin tiloissa Keskiviikkona klo Kahvit klo Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Tammijärven Osuuspankin kanssa. Metsäveroilta Toivakan kirjaston auditoriossa Keskiviikkona klo kahvit klo Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Tammijärven Osuuspankin kanssa. Metsäenergiailta Jyväskylän Makumaassa (Maatalo, Kauppakatu 19 C) Keskiviikkona klo Kahvit klo Energiapuun hyvä kysyntä jatkuu, entä missä mennään puukaupassa? Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Jyväskylän Seudun mo-kerhon kanssa. Ennakkoilmoittaumiset ti mennessä p tai paijanne.mhy.fi Iloinen metsämatka Skotlantiin Lähde mukaan iloiselle metsämatkalle Skotlantiin Skotlannissa omaperäinen luonto on muovannut omaperäisen ja ylpeän kansan. Tästä yhdistelmästä PÄÄKAUPUNKISEUDUN TAPAHTUMIA: Jouluinen metsäretki ke klo Lähtö Helsingistä klo ja paluu n. klo 20. Tervetuloa mukaan jouluiselle metsäretkelle Hyvinkäälle! Havaintometsässä kierrämme jätkänkynttilöiden valossa polun ja juomme glögiä hämärtyvässä joulukuun illassa. Ilmoittautumiset numeroon tai tai Metsänomistajan Talvipäivä la klo Heurekassa Vantaalla. Koko perheen metsäpäivässä tarjolla tietoa ja toimintaa. Luennoissa keskitytään metsäverotukseen sekä metsäalan muutoksiin. Tarkempi ohjelma selviää tammikuun alussa. Metsään ABC peruskurssi 2010 Laukaa Tunne metsän perusasiat - monta tietä hyvään metsään! Parhaat taimet suomalaiseen metsään. Kysy lisää omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi! POHJAN TAIMI OY Kannuksen taimitarha, Kannus Puh , fax to Metsäverotus puun myyntitulojen verotuksen perusteet alv-verotus, metsäverokirjanpito ja veroilmoitus ti Harvennushakkuut harvennushakkuut ja laatupuun tuottaminen puunkorjuu kankailla ja turv la to Metsäomaisuuden hoito metsäsuunnittelu ja tilan metsäsuunnitelman käyttö, ylläpito metsätilan arvo ja taloudellinen tuotto Lisäksi opintoretket keväällä 2010: Metsäopintoretki puunkorjuutyömaalle lauantaina maaliskuussa Jyväskylän seutu, Petri Kilpinen Metsäopintoretki iltatilaisuutena toukokuussa: metsän kiertokulku illassa, Kari Vääränen, Lannevesi, Kiviharju, metsäkeskuksen tila METSÄTARVIKKEET - vaivattomasti - edullisesti NETTIKAUPASTAMME Metsä Päijänne Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti Julkaisija Päijänteen Metsänhoitoyhdistys ry Puh fax Päätoimittaja Kari Kuusniemi Toimitussihteeri Pirjo Lumioja Tuotanto graafinenviestintätsto kuu Sivunvalmistus SSS Lehtipalvelu Painopaikka Salon Lehtitehdas, 2009

13 Paras tuotto energiapuistasi, hyödynnä myös muut palvelumme PUUKAUPALLISET PALVELUT SUUNNITTELU- JA KOULUTUSPALVELUT METSÄNOMISTAJIEN KOULUTUS JA NEUVONTA * kurssimuotoinen koulutus ja tiedotus * henkilökohtainen neuvonta ARVIOINTI * metsäkiinteistöjen arviot ja lausunnot * metsätuhojen tarkastukset, lausunnot * todistukset ja lausunnot TILAKAUPAN AVUSTAMINEN, KIINTEISTÖNVÄLITYS (LKV), PERUNKIRJOITUSPALVELUT Uusi palvelumme! METSÄVEROPALVELUT * metsäveroilmoitukset * arvonlisäveroilmoitukset * puukaupan veroasiat * muut veroasiat * perunkirjoituspalvelu METSÄSUUNNITTELU * metsäsuunnitelmien ajantasalla pito * oma paikkatietojärjestelmä * tarvittavat karttapohjat * tulosten laskeminen ja suunnitelman koostaminen * metsäsuunnitelmien laadinta METSÄNHOITOPALVELUT METSÄN UUDISTAMINEN * suunnittelu, toteutus ja valvonta * raivaus, maanmuokkaus ja heinäntorjunta * materiaalin valinta ja hankinta * siementen kylvö ja taimien istutus * jälkityöt TAIMIKON- JA NUOREN METSÄN HOITO * suunnittelu, toteutus ja valvonta * tarkastus ja raportointi KUNNOSTUSOJITUS JA METSÄTIEN TEKEMINEN * suunnittelu ja toteutus * tieyksikkölaskelmat METSÄN KASVATUS- JA TERVEYSLANNOITUKSET * suunnittelu, toteutus ja valvonta TAIMIEN, SIEMENTEN, TORJUNTA- AINEIDEN YM. MATERIAALIN VÄLITYS * tarpeiden kartoitus ja tarjousten pyytäminen sekä vertailu * materiaalin toimitus KULOTUS * suunnittelu ja toteutus * työvälineet * toteutusvastuu PUUNMYYNTISUUNNITELMA * hakkuu- ja myyntikohteiden selvitys ja rajaus maastoon * markkinatilanteen selvitys * puunmyyntisuunnitelman laadinta * metsänkäyttöilmoitus * määrä- ja hinta-arvio * jälkitöiden määrittely ja kustannusarviot * monimuotoisuuden ja avainbiotooppien huomioiminen PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO * tarjouspyynnöt ja tarjousten vertailu tukinkatkonta ja erikoispuut huomioiden * ajantasainen hintaseurantajärjestelmä, leimikkokohtainen hinta- ja katkontatietous * valtakirjakauppa * puun myynti * kauppaehtojen tarkastus ja seuranta * korjuun- ja mittauksen valvonta * puutavaran luovutus, mittaustodistuksen allekirjoitus PUUNKORJUUN VALVONTA PYSTYKAUPOISSA * hakkuun valvonta, tarvittavat jälkimittaukset ja mo. edunvalvonta HANKINTA- JA KORJUUPALVELU * puunkorjuun suunnittelu, valvonta ja toteutus ENERGIAPUUN VÄLITYS *hakkuutähteet, rangat sekä kannot Nyt on aika Hyödyntää metsänhoitoyhdistyksen ilmainen leimikon teko Tutustua mhy:n sähköisiin palveluihin Silvanettiin ja sähköiseen uutiskirjeeseen Katsella joulukuusi valmiiksi Päijänteen Metsänhoitoyhdistys edunvalvojasi!

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Metsäpäivä Tapiola 03.09.2016 Clas Stenvall Kuolinpesä Kuolinpesän muodostaa kuolleen henkilön kaikki omaisuus Kuolinpesää hallinnoi osakkaiden väliaikainen henkilöyhteenliittymä

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Esityksen sisällys 2 Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä Muutosten vaikutukset - Metsänomistajille - Metsänhoitoyhdistyksille Lain

Lisätiedot

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016 PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa Syksy 2016 1 Metsäsertifiointi - seuraa mukana metsästä kuluttajalle Metsäsertifiointi on markkinalähtöinen menetelmä, jolla osoitetaan, että tuotteeseen on

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä kiinteistökaupasta Metsähallituksessa

Kokemuksia sähköisestä kiinteistökaupasta Metsähallituksessa Kokemuksia sähköisestä kiinteistökaupasta Metsähallituksessa Kiinteistöasioiden digipäivä 12.10.2016 Esko Maukonen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen hallinnassa on 1/3

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

Testamentista. Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.

Testamentista. Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Testamentista Ohjeita testamentista sinulle, jolle evankeliointi on tärkeää. Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Perintö, jonka jätämme jälkeemme voi olla tärkeä asia lähimmäisillemme.

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Centre for Economic Development, Transport and the Environment for Lapland,

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu I 29.4.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa tuli ensin toimittaa ositus P:n perillisten ja L:n kesken. Siinä oli puolisoiden

Lisätiedot

KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA

KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA Sivu 1 / 5 KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA KAUPAN OSAPUOLET MYYJÄT Pirkko Weckman sekä Risto Weckmanin kuolinpesän osakkaat: Kari Weckman Terttu Weckman Eeva-Liisa Weckman Mervi Maija-Leena Weckman

Lisätiedot

Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN URN:ISBN:

Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN URN:ISBN: Kuva: Anssi Koskinen, "Metsä, taivas ja merikin", CC BY 2.0 Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN 978-951-39-6808-3 URN:ISBN: 978-951-39-6808-3

Lisätiedot

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. KIRJAUTUMINEN JA ASIAKASTUKI ASIONTI JA SUOSTUMUKSET LUONTO Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta

avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 201/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa

Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Kitkajärvien vesienhoito tulevaisuudessa Teemu Ulvi, SYKE Kitka-MuHa loppuseminaari 17.2.2015 Miksi Kitkajärvien hoidon ja kunnostuksen toimintamallia alettiin hankkeessa kehittää? Järvien eri osa-alueilla

Lisätiedot

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusaluepäivä Jämsä 18.11.2015 Yleiskalastusoikeudet Nykyinen kalastuksenhoitomaksu (24 ) ja läänikohtainen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Tiedote 1 (6) Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Reilulla neljänneksellä vuoden 2013 tarkastuskohteista energiapuun korjuussa oli nollatoleranssi ei lainkaan puustovauriota. Toisessa ääripäässä

Lisätiedot

HE 117/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 :n muuttamisesta

HE 117/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 :n muuttamisesta HE 117/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintökaaren 7 luvun 3 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perintökaaren lakiosaa koskevia

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011. 122/2011 Laki. holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 2011 122/2011 Laki holhoustoimesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 Uudistunut Asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Valvontayrityksen näkökulmasta uusi laki selkeyttää alan pelisääntöjä, ja se luonnollisesti

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Metsähaketuen rajaus Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Esityksen sisältö Mikä rajaus? Ketä muutos koskee? Aikataulu Kuinka alkuperä voidaan

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia t.1 s.63 Omaisuuden osalta: avioliitossa omaisuuden ja velkojen erillisyys, mutta avioliitossa

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

Y-tunnus 0208852-8 Osoite: Kauppatie 109, 62200 Kauhava

Y-tunnus 0208852-8 Osoite: Kauppatie 109, 62200 Kauhava Kh 22.2.2016 liite x 1/5 Asianumero MH 833/2016, 06.04.01 KAUPPAKIRJA KAUPAN OSAPUOLET Myyjä: Ostaja: Suomen valtio, Metsähallitus Kotipaikka Vantaa, Y-tunnus 0116726-7 Osoite: PL 94, 01301 VANTAA Kauhavan

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Sivu 49 (61) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 3 varavaltuutettua

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Sivu 49 (61) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 3 varavaltuutettua KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Sivu 49 (61) Valtuusto KOKOUSAIKA Maanantai 17.11.2014 kello 18.00-18.20 KOKOUSPAIKKA Konneveden kunnantalo, Konnevesisali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET 18 valtuutettua LIITE

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

M Y Y N T I E S I T E

M Y Y N T I E S I T E Pohjois-Karjalan ulosottovirasto Torikatu 36 A, PL 40 80101 JOENSUU Puhelin, vaihde 029 562 7740 Telefax 029 562 7746 Sähköposti: pohjois-karjala.uo@oikeus.fi M Y Y N T I E S I T E Myytävä omaisuus Kiinteistö

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola Etelä-Suomi Päätös Nro 83/2010/4 Dnro ESAVI/213/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen

Lisätiedot

Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu

Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Suomen metsäkeskus 2014 Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Etelä-Pohjanmaan maakunnan metsätalousmaan ala on hieman yli miljoona hehtaaria, tästä noin

Lisätiedot

Yhteistyötä Preiviikinlahden Yyterin alueen toimintojen turvaamiseksi. Yhteistyöryhmästäkö ratkaisu? Mikko Ojanen

Yhteistyötä Preiviikinlahden Yyterin alueen toimintojen turvaamiseksi. Yhteistyöryhmästäkö ratkaisu? Mikko Ojanen Yhteistyötä Preiviikinlahden Yyterin alueen toimintojen turvaamiseksi. Yhteistyöryhmästäkö ratkaisu? Mikko Ojanen Meri Porin skenaariot hanke Aloituskokous 3.12.2004 Hankkeen esittely, Työsuunnitelman

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA. Nousiaisten kunta Asunto Oy Nummenkartano

KAUPPAKIRJA. Nousiaisten kunta Asunto Oy Nummenkartano KAUPPAKIRJA Nousiaisten kunta luonnos 12.8.2016 1. MYYJÄ Nousiaisten kunta (jäljempänä Myyjä ) y-tunnus 0135821-5 Hallintokuja 2, 21270 Nousiainen 2. OSTAJA y-tunnus 1680089-7 os. Torikuja, 21270 Nousiainen

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet Mikko Kurttila & Katri Korhonen 1 Tausta Vaihe 1: Arvioidaan nykyisiä yksityismetsien metsäsuunnittelun

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi

Lisätiedot