Korpiahon koulu on Ullan, Arton ja Emalipuun koti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Korpiahon koulu on Ullan, Arton ja Emalipuun koti"

Transkriptio

1 MetsäPäijänne nro 3 / Korpiahon koulu on Ullan, Arton ja Emalipuun koti Korpiahon koulun väestä tuli jyväskyläisiä vuoden alussa, kuten muistakin korpilahtelaisista. Kirkkopuistoon kertyy matkaa 35 kilometriä, mutta omalle kirkonkylälle sitä on vain puolenkymmentä. Koulu on Ulla Huttusen ja Arto Salmisen lisäksi myös Emalipuun koti. Emalipuu nimellä ei ole vielä paljon ikää, yrityksen loppuosalla sitä enemmän nimittäin Ulla Huttunen & Arto Salminen Ay, heläyttää Ulla. Ja myöntää, että pieni lisä pitkään yrityksen nimeen on helpottanut asiointia. Tavallaan nimi kertookin jo kaiken; Ulla on hurahtanut emaliin ja Arto puuhun etenkin sen sorvaukseen. Yhdyssanallekin löytyy katetta, sillä tekijät myös yhdistävät materiaaleja. - Kahden eri materiaalin yhdistäminen on meille vanha haave. Emali vain teki sen mahdolliseksi, sanoo Ulla. Ristikkäistä liikettä Ulla on kotoisin Iisalmesta, mutta opiskeli metallisepäksi Petäjävedellä. Arto taas on jyväskyläläinen, mutta valmistui puusepäksi Kuopiosta. Suoraan peruskoulun jälkeen kumpainenkaan ei käsityöammattia hankkinut, vaan työhön on tultu pidemmän kaavan mukaan. - Itse menin käsi- ja taideteolliseen oikeastaan aika iäkkäänä, yli kolmikymppisenä, kertoo Arto. Ensimmäiseksi hankituista merkonomin papereista ei ole ollut mitään haittaa yrittäjänä, mutta yliopistossa opiskelu taisi tyssätä siihen, etten oikein hahmottanut mihin koko homma johtaa. Kokemuksellisesti hatarin perustein, mutta vahvoin mielikuvin, että puuta voi muokata mieleiseensä muotoon, mies lähti Kuopioon. - Puunkäsittelytaidot rajoittuivat saunapuiden tekemiseen, mutta tuttujen puuverstaalla oli syttynyt kipinä, joka käänsi suunnan käsityöläiseksi. Ullan tarina on samansuuntainen, sillä hän jätti painopinnan valmistajan työt Jyväskylässä, kun lehtienteko siirtyi tietokoneiden kuvaruuduille. - Emali löytyi vasta opiskeluaikaisessa työharjoittelussa hopeasepän pajassa, kertoo Ulla ja jatkaa, että tauti vahvistui matkalla Arton kanssa Englantiin, jossa he Lontoossa osuivat emalitöihin erikoistuneeseen galleriaan. Ullan ainoa suru onkin, työtavan mahdollisuuksien auettua, ettei elinaikanaan pysty oppimaan kaikkia emalin käyttötapoja ja työmenetelmiä. - Yritystä kuitenkin, sillä taidan olla koko maassa ainoa, joka on kahden englantilaisen emalijärjestön jäsen, sanoo Ulla. Brittien rikkaasta käsityöperinteestä on löytynyt myös koulutusmahdollisuuksia, joita molemmat ovat vuosien kuluessa käyttäneet hyväksi. Koulusta tuli koti Korpiahon koulun oven painoivat viimeiset oppilaat kiinni jo 60-luvun lopulla. Parhaimmillaan oppilaita oli vuonna 1937 rakennetussa koulussa kuutisen kymmentä. Koulu varmaan loppui sen takia noinkin varhain, koska kirkonkylälle on matkaa vain kuusi kilometriä, arvelee Ulla. Ullan ja Arton maallemuuttoon ystäväpiiri suhtautui ystävällisesti epäillen. Vuosien varrella Korpiahon väkeä eivät ole lannistaneet jäätyneet vesijohdot ja lumesta umpeen muurautunut piha. - Ensimmäiset kahdeksan vuotta asuimme vuokralla ja niistä saatujen kokemusten perustella uskalsimme ryhtyä koulun pitäjiksi, sanoo Arto ja jatkaa, että kiinteistön lisäksi tuli hankittua taloremonttia lopuksi elämäksi. Arton puusepänverstas on tehty ulkorakennukseen, Ullan työtilat ovat koulurakennuksessa, kuten pysyvä näyttelytila ja asunto. Vapaata tilaakin on pyritty säästämään, sillä on käyttöä ainakin Vanhan koulun joulutapahtuman aikaan, joka on tänä vuonna tutulla paikalla 5-6. joulukuuta. Kuvat ylhäältä alaspäin: Sudenkorento on löytänyt kodin säilimön kanteen. Ullalla ja Artolla on pysyvä töiden näyttely Korpiahon koululla. Puisella esineellä on lämmin kosketus. Käsityöläisen taito on siinä, että näkee esineen valmiina, kun ryhtyy tekemään sitä!

2 17 MetsäPäijänne nro 3 / Emalipuussa harkitaan joka vuosi, kuinka paljon osallistutaan messuihin ja muihin tapahtumiin. Suomen Kädentadot Tampereella kuuluvat jokaisen vuoden ohjelmaan. Ulla Huttusen takana komeilevat uudet julisteet yrityksen tuotteista. Uniikkitöitä ja tuoteperheitä Korpiahon käsityöläispari ei vanno suuruuden ideologian nimeen. Suurissa sarjoissa katoaa käsityön jälki, pienten sarjojen tuottaminen on jopa hauskaa. - Jokaiseen esineeseen en väkisin tyrkytä emalia. Hyvät ideat syntyvät usein kokeilemalla, kertoo Ulla. Luonteeltaan erilaisten materiaalien välisen tasapainon löytäminen teettää joskus työtä kova metalli voi jyrätä pehmeän puun. Ullan uniikkiitöitä ovat emalimaalaukset ja korut, Arton erikoisuus taas yhdestä puusta sorvatut vadit ja lautaset. - Laho ei ole vika, vaan puuhun elävyyttä tuova ominaisuus, sanoo Arto. Uniikkikappaleiden syntymisessa on sattumallakin sanansa, kaunis aihio löytyy usein puusta, joka on päätynyt verstaalle vaikka tuttavan pihasta poistettuna. Ekstrana on esineen raaka-aineellakin oma tarinansa. Lähipuun käyttäjä Sen kautta voimme luontevasti esitellä tuotteitamme ja tiloja, joissa niitä tehdään, kertoo Ulla. Tapahtuman tuotetarjonnasta eivät vastaa vain isäntäperhe, vaan mukaan on kutsuttu lähiseutujen käsityöläisiä. Kokemuksen mukaan tuotekattaus on laadukas. Materian lisäksi Korpiahossa on tarjolla aina joitain esiintyvää taidetta. Tarkemmat tiedot tapahtumasta löytyvät Emalipuun kotisivuilta emalipuu. fi. Vuosien varrella näyttää tapahtuneen sellaista kehitystä, että tänne löydetään yhä etäänpää, sanovat Ulla ja Arto ja toivottavat uudet ja vanhat ystävät tervetulleiksi Korpiahon koululle. Arto Salminen on hakenut puuartesaani- koulutuksen jälkeen lisäoppia Englannista. Useinmiten sorvissa pyörii lähipuu tai ainakin jokin kotimainen puulaji. Vika uniikkityön aihiossa on mahdollisuus - on sorvarin mottona. Arton sorvissa pyörii useinmiten lähellä kasvanut puu. Puuseppä ei ole nähnyt tarvetta korvata kaunista ja kestävää kotimaista puuta vierailla puulajeilla. - Sanovat kyllä, että Australiassa kasvaa paras sorvipuu, heittää Arto. Aivan lähikulmien puulla ei pärjätä kuivatun koivun ja lepän hän ostaa Lahdesta. - Paikallista puuta ostan, jos sitä on tarjolla, kannustaa Arto. Jos Arton materiaalit ovat läheltä, niin läheltä löytyvät useat Ullan emalitöiden aiheet; kotipihan ötäköitä ja metsän eläimiä. Joulu voisi olla käsitöiden juhla! Ullan ja Arton Vanhan koulun joulutapahtuma toimii monessa tehtävässä. Joskus emali lähestyy puuta ajatuksen tasolla, vaivihkaa kuin kuoriainen metallitaulun pinnalla. Tai avoimesti kuin koristelaatta puuvadin reunassa. Kun vahvasti itsellinen kohtaa kaltaisensa, kahdesta tulee yhtä: vastakohtaisuus täydentää ja yhteisyys lujittaa. Syntyy ehjä ja luonnollinen kokonaisuus, kuten tekijöistäkin. Verkonpaikkaajat-nettisivut

3 MetsäPäijänne nro 3 / LAKI NURKKA Kielletty perintösopimus Elinaikana tehty kauppa tai lahjoitus, jolla on ollut tarkoitus järjestää omistussuhteita luovuttajan kuoleman jälkeen, saattaa epäonnistua sen vuoksi, että se on tehty väärässä muodossa. Tämä johtuu siitä, että elossa olevan henkilön perinnöstä sopiminen on kielletty. Kiellettyjä perintösopimuksia ovat sekä perillisten keskenään tekemät sopimukset että perittävän ja perillisen keskinäiset sopimukset. Asiaa havainnollistaa esimerkki, jossa omaisuus olisi pitänyt kiinteistökaupan sijasta siirtää saajalleen testamentilla, jotta luovutus olisi ollut pätevä. Vanhemman ja lapsen välillä tehtiin kiinteistönkauppa, jossa vanhempi luovutti kiinteistön lapselleen siten, että suurin osa kauppahinnasta jäi velaksi. Tämä velka sovittiin kuitattavaksi perinnönjaossa. Perintökaaren 23 luvun 8 :n mukaan milloin pesän varoihin kuuluu saaminen osakkaalta, on se jaossa annettava hänelle, sikäli kuin hänen osuutensa siihen riittää. Tämän ns. kuittaussäännöksen varaan ei kuitenkaan kannata tehdä suunnitelmia. Myyjän kuoltua tämä vanhemman ja lapsen välillä kiinteistönkaupan muodossa tehty luovutustoimi todettiin pätemättömäksi. Ostajana ollut lapsi esitti, että kyseessä on tavallinen kiinteistönkauppa, jossa osa kauppahinnasta on maksettu heti ja osa kauppahinnasta on jäänyt velaksi. Kaupan yhteydessä on sovittu, että velaksi jäänyt osuus hyvitetään perinnönjaossa eli kuitataan perintökaaren 23:8 :n mukaisesti. Muut osakkaat esittivät, että tällöin on kyse kielletystä perintösopimuksesta. Perintökaaren 17 luvun 1 :n mukaan sopimus elossa olevan henkilön jäämistöstä on pätemätön. Mikäli tehtyä kiinteistön luovutusta pidetään kauppana, on kyse laissa kielletystä positiivisesta perintösopimuksesta ja tämän vuoksi luovutus on pätemätön. Pätemättömyys tarkoittaa, että luovutusta ei ole lainkaan tapahtunut. Kiinteistönkauppa katsottiin perintösopimukseksi sen vuoksi, että luovutus oli tapahtunut osittain velaksi ja velka oli nimenomaan sovittu kuitattavaksi perinnönjaossa. Näin ollen vanhempi ja ostajana ollut lapsi olivat sopineet vanhemman jälkeen suoritettavasta perinnönjaosta jo vanhemman elinaikana. Kuolemanvaraislahja PERUNKIRJOITUSPALVELU HYÖDYNNÄ ASIANTUNTIJAN APU METSÄOMAISUUDEN HALLINNASSA Uusi perunkirjoituspalvelumme auttaa nyt kuolinpesiä hallitsemaan veroseuraamuksia, sekä yhteisen metsä- ja muun omaisuuden käyttöä ja hallintaa. Perukirja on verottajaa varten laadittava asiakirja, missä vainajan ja mahdollisen lesken varat ja velat luetteloidaan perintöverotusta varten. Perintösopimuksesta Ostajana ollut lapsi esitti, että luovutus katsottaisiin lahjaksi ja näin ollen se olisi pätevä. Tässä tapauksessa lahjoitus katsottaisiin kuolemanvaraislahjaksi, joka on tarkoitettu täytettäväksi vasta lahjanantajan kuoltua. Kuolemanvaraislahja on lain mukaan testamentin muotoa koskevien muotomääräysten alainen. Perintökaaren 17:2 :n mukaan lahjanlupaukseen, jota ei ole täytettävä lahjanantajan eläessä sovelletaan, mitä testamentista on säädetty. Kuolemanvaraislahja ei siis ole itsenäisenä instituutiona Suomessa sallittu, mutta se voi testamenttiin rinnastuvana pätevöityä kuten testamenttikin. Tämä tarkoittaa, että jos muotomääräyksiin ei puututa, voi kuolemanvaraislahja tulla päteväksi. Tässä tapauksessa muut myyjä-vanhemman perilliset kuitenkin vetosivat siihen, ettei lahjanlupausta ole tehty testamentin muodossa, eikä sitä tämän vuoksi voitu pitää pätevänä. Näin ollen vanhemman ja lapsen väliset omaisuusjärjestelyt eivät toteutuneet tarkoitetulla tavalla. Perinnönjakoon sidottu kauppa sisältää aina riskin Edellä selostetussa tapauksessa myyjä-vanhemman olisi pitänyt testamentata kauppahinnan velaksi jäävä osuus ostajalapselle. Tällöin kauppa olisi ollut pätevä kauppakirjan perusteella niiltä osin, kun kauppahinta oli maksettu myyjän elinaikana ja velaksi jäävä osuus olisi pätevöitynyt testamentin nojalla myyjän kuoltua. Elinaikana tehtyjen luovutusten ja muiden oikeustoimien oikea toteuttamistapa kannattaa selvittää huolellisesti, jotta suunnitelmat toteutuvat tarkoitetulla tavalla kuoleman jälkeen. On hyvä muistaa, että perinnönjakoon sidottu kauppa sisältää aina riskin. Kuoleman jälkeiseen aikaan ja perinnönjakoon liittyvistä toimista on aina varminta määrätä testamentilla. Perinnöstä luopumisesta Perillisen ei ole pakko ottaa omaisuutta vastaan, vaan hän voi luopua siitä joko perittävän eläessä tai tämän kuoltua. Luopumistahdonilmaisun on tapahduttava molemmissa tapauksissa kirjallisesti. Luopumisessa on huomattava muutama tärkeä seikka. Luopuminen ei ole tehokas, jos luopuja on jo ryhtynyt pesään esim. saanut pesästä omaisuutta tai muun edun. Ryhtymistä ei ole kuitenkaan pelkkä osallistuminen perunkirjoitukseen. Luopujan on pidättäydyttävä määräämästä siitä kenelle omaisuus on hänen sijastaan menevä. Luopujan seuraajia ovat hänen sijaantuloperillisensä (esim. lapset tai lapsenlapset). Jos luopuja sen sijaan määrää seuraajasta katsotaan hänen ottaneen perinnön vastaan ja luovuttaneen sen edelleen, jolloin luopujalle määrätään perintövero ja seuraajille lahjavero. Siinä tapauksessa seurauksena on tuplavahinko eli perintö- ja lahjavero samasta omaisuudesta. Luopuja saa suojaa ulosottovelkojiaan vastaan seuraavin edellytyksin (Ulosottokaari 4:81 ): Velallisen oikeutta perintöön tai testamenttiin ei saa ulosmitata, jos velallinen osoittaa, että hän on: 1) perittävän eläessä luopunut oikeudestaan perintöön perintökaaren mukaisesti; 2) perittävän kuoleman jälkeen antanut kirjallisen luopumisilmoituksen tiedoksi kuolinpesälle niin kuin hallintolain 57 :n 2 momentissa säädetään; tai 3) perittävän kuoleman jälkeen jättänyt luopumisilmoituksen kotipaikkansa maistraattiin tallettamista varten. Velallisen tulee viipymättä ilmoittaa luopumisilmoituksen tallettamisesta pesän osakkaille ja hallinnolle. On tärkeä huomata, että sen jälkeen kun ulosmittauspäätös on jo tehty, henkilö ei voi hakijavelkojaa sitovasti luopua oikeudestaan perintöön. Erkki Urtti asianajaja, Jyväskylä Usein kuolinpesä kannattaa verotuksellisista syistä muuttaa ensi tilassa verotusyhtymäksi. Verotusyhtymäksi kuolinpesä muuttuu, kun osapuolet allekirjoittavat ositus- ja perinnönjakokirjan, jossa sovitaan osakkaiden omistusosuuksista. Kun asiakirja toimitetaan verotoimistoon, muuttaa verottaja kuolinpesän verotusyhtymäksi. Yhteisomistus ilman suunnittelua ei ole pitkän päälle toimivaa ja taloudellisesti järkevää. Siksi asiantuntijan apu on uusille metsänomistajille kuolinpesien osakkaina heti alkuunsa tarpeellista ja kannattavaa. Kotimainen jalostettu siemen on hyvän metsän perusta! Jalostettu kotimainen siemen takaa Sinulle etuja: Rekkakuormallinen puuta enemmän joka hehtaarilta Kiertoaika lyhenee vuotta Puuston tekninen laatu paranee Ota yhteyttä! Ismo Paukku, Jyväskylän toimisto p Aarne Jalkanen, Hankasalmen toimisto p Ari Saarivaara, Korpilahden/Jämsän toimisto p Antti Paananen, Korpilahden toimisto p Tommi Rauhalinna, Jämsän toimisto p Taija Huuskonen, Jämsän toimisto p Pirjo Lumioja, Jyväskylän toimisto p Kysy jalostettua siementä metsänhoitoyhdistykseltäsi. Siemen Forelia Oy Puh PL 19 (Isämatintie 2) Korpilahti

4 19 MetsäPäijänne nro 3 / Ennakkoraivaus nostaa leimikon arvoa ja sopii hyvin myös metsänomistajan työksi Valtaosa harvennushakkuista tehdään koneellisesti. Laadukas harvennusjälki vaatii hyvät korjuuolosuhteet, joihin pystytään myös helposti vaikuttamaan. Yleisin korjuuta haittaava tekijä on runsas alikasvos. Pusikkoisissa leimikoissa konetyö on vaikeaa, näkyvyyttä ei ole riittävästi ja korjuujälki kärsii. Leimikoiden ennakkoraivauksella parannetaan korjuuolosuhteita jolloin harvennusjälki paranee. Poistettavien puiden valinta helpottuu ja korjuuvauriot vähenevät. Konemiehen kannalta ajateltuna työn tuottavuus paranee ja työn mielekkyys kasvaa. Ennakkoraivaus sopii hyvin metsänomistajan tehtäväksi. Kun raivaus tehdään hyvissä ajoin ennen korjuuta ja puukaupan tekoa, on työstä mahdollisuus saada vaivanpalkkaakin. Ennakkoraivattu harvennusleimikko on helpompi myydä ja siitä saa parempaa kantohintaa. Lisäksi ensiharvennusleimikoihin saattaa olla mahdollista hakea NMH-tukea jolloin kannattavuus paranee vielä reippaasti. Ääritapauksissa korjuukelvottomasta leimikosta saadaan raivaamalla kelvollinen puukauppaan ja korjuuseen. Monesti hyvissä ajoin toteutettu ennakkoraivaus on puukaupan ehto. Vältä totaaliraivausta ja muista maakuntalintu metso Työnä ennakkoraivaus on helppoa. Lumettomana aikana raivaustyö on helpointa ja raivauskustannus on edullisimmillaan. Ainespuiden tyvet on syytä kaataa lyhyeen kantoon, tällöin hakkuukoneen kaatolaite on helpompi viedä kaadettavan puun tyvelle saakka. Poistettavien puiden tyvillä oleva alikasvos haittaa hakkuukoneen työskentelyä eniten. Se rikkoo teräketjuja, laippoja ja hydrauliletkuja. Ennakkoraivaustyön yhteydessä rajalinjat on helppo aukaista. Totaaliraivausta on syytä välttää. Katajia, raitoja ja pihlajia voi säästää raivauksessa, jos ne eivät merkittävästi haittaa puunkorjuuta. Samoin sopiviin, hakkuuta haittaamattomiin, paikkoihin voi jättää myös kuusialikasvosryhmiä. Sopivan peitteisyyden säilyttäminen on tärkeää muun muassa maakuntalinnun metson viihtyvyyden kannalta. Lisäksi X Voi vain kuvitella miltä metsä olisi näyttänyt kuljettajan silmissä jos sitä ei olisi ennakkoraivattu näin saadaan maisemaan elävyyttä ja vältetään puupeltomaista vaikutelmaa. Eri asioiden yhteensovittaminen ei ole vaikeaa kunhan tekijät mieltävät asiat mielessään. Metsäojat ja polut pidetään raivauspuista vapaana. Metsänhoitoyhdistyksien tekemät harvennusleimikot pyritään raivaamaan aina, jos raivaustarvetta on. Tällöin lopputulokseen ovat kaikki osapuolet tyytyväisiä: korjuuyrittäjät, puunmyyjät ja puunostajat. Suurimman osan leimikoista raivaavat omat metsurimme. Aiheutuneet kustannukset katetaan saavutettavilla hyödyillä. Ennakkoraivauksen voi tehdä hyvissä ajoin ennen hakkuuta Turvavarustepaketti (kypärä, saappaat, hanskat, housut) 199,-(ovh 255,-) MS230 45,4cm 3 379,-(ovh 560,-) Ammattitaitoinen huoltopalvelu: Avohakkuuleimikoissa tehtävä ennakkoraivaus on usein myös perusteltavissa. Ennakkoraivauksella korvataan hakkuun jälkeen tehtävä uudistusalan raivaus ja samalla parannetaan korjuuolosuhteita. Avohakkuuleimikoiden ennakkoraivauksessa olisi hyvä miettiä jo mihin hakkuussa tullaan aikoinaan jättämään säästöpuuryhmät. Nämä kohdat on syytä jättää raivaamatta. Luontaisia säästöpuuryhmien paikkoja ovat esimerkiksi leimikolla olevat haaparyhmät tai muut vähempiarvoista puuta sisältävät paikat. Myös metsälaissa suojellut luontokohteet on jätettävä raivaamatta. Omatoimiset metsänomistajat jotka ovat taimikkonsa hoitaneet, voivat suunnata tuleviin harvennusleimikkoihinsa. Niiden raivaus on järkevää tehdä jo etukäteen, ovatpahan sitten valmiina kun harvennus on ajankohtainen. STIHL- Sahat ja Raivurit Turvatuotteet ja Varaosat Huollamme sahat, raivurit, mopot, mönkijät, perämoottorit, puutarhakoneet, lumilingot, moottoripyörät, kelkat, veneet.. Meiltä myös varaosat! Ennakkoraivauksella: - leimikon arvo nousee kun korjuukulut laskevat - korjuuvauriot vähenevät - puuvalinta helpottuu - hyvä työjälki motivoi motokuskia ja työn tehokkuus paranee - raivattu alikasvos parantaa kannattavuutta pehmeillä mailla - kasvamaan jäävän puuston tuotto paranee FS450 Huippuraivuri kolmella terällä 699,- (ovh 900,-) On tärkeää, että hakkuussa poistettavien puiden lähelle ei jää pitkiä kantoja. Ammattitaidolla ja Reilulla asenteella Huolto puh Myynti puh Ketunkorventie 25, MUURAME

5 MetsäPäijänne nro 3 / Järjellä vai tunteella vai molemmilla? Metsäkolumni Sain ystävältäni sähköpostiini viestin, jonka hän oli saanut tuttavaltaan. Viestin liitteenä oli kaksi kuvaa uudesta metsätiestä ja teksti, jossa kauhisteltiin metsätien kuntoa ja työn jälkeä. Katselin kuvia vuorotellen ja etsin merkkejä huonosti tehdystä työstä. Tuijotin ja tuijotin, mutta näin vain kauniin, maastonmuotoja noudattelevan tien, joka oli kuin alan oppikirjasta. Luin tekstin uudelleen ja palasin kuviin en edelleenkään keksinyt, mitä viestin alkuperäinen lähettäjä oli tarkoittanut. Ystäväni antamasta viiden pisteen vihjeestä ymmärsin, ettei kyse ollutkaan tien kunnosta tai viimeistelystä, vaan arvostelu kohdistui tien luonnolle aiheuttamaan haittaan ja kärsimykseen. Toiselle meistä hyvin suunniteltu ja toteutettu metsätie on ylpeyden aihe, hyvin toteutettu projekti, joka tuo leipää ja toimeentuloa maakuntaan. Toinen pitää metsätietä avohaavana, joka horjuttaa luonnon vuosituhantista tasapainoa ja harmoniaa. Metsien käyttö ei ole yksinkertainen asia. Todellisuudessa vuosikymmenten aikana rakennetut ja perusparannetut metsätiet palvelevat monella tapaa suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa. Paitsi metsätalous, metsätietä pääsee metsään ja luontoon myös alkuperäisen sähköpostin lähettänyt ammattivalokuvaaja. Uudet metsälliset elinkeinot, mm. luonto- ja maaseutumatkailu, tarvitsevat metsäteitä, puhumattakaan sadoista tuhansista suomalaisista, jotka viikonloppuisin ja iltaisin suuntaavat marja- tai sienimetsään, tai muuten vain rentoutumaan suomalaiseen luontoon. Yhteiskunnan sodanjälkeiset panostukset metsätalouteen ja -teollisuuteen ovat olleet kiistatta onnistuneita ja tuottaneet hyvinvointia hyvin laajasti paitsi metsänomistajille myös muille metsien käyttäjille. Monet Keski-Suomen metsäteistä ovat tulossa ikään, jossa niiden perusparannus on ajankohtainen. Hyväkuntoinen tie tuo metsänomistajalle monta lisäeuroa puukaupassa ja helpottaa monin verroin koko perheen metsäretkeilyä, olipa päivän tavoitteena viimevuotisen aukon istutus tai makkaran paisto. Metsäteiden perusparannusta, ja monia muitakin metsätalouden töitä, vaikeuttaa sirpaleinen metsänomistusrakenteemme. Tilakoon pienenemisellä on negatiivinen vaikutus metsätalouden kannattavuuteen, sillä sanomattakin on selvää, että iso metsätila voi harjoittaa suunnitelmallisempaa metsätaloutta kuin pieni tila. Totuus on kuitenkin, että myös pieni tila antaa aktiiviselle metsänomistajalle sievoisen lisäansion; jo parinkymmenen hehtaarin tilalla voi keskimäärin joka neljäs vuosi suorittaa hehtaarin päätehakkuun! Ja tehtäessä päätehakkuukohteesta kauppaa on puunostajalle (melkein) samantekevää, mikä koko tilan pinta-ala on. Virallinen metsäpolitiikkamme etsii kuumeisesti keinoja tilakoon kasvattamiseksi. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että tavalliset suomalaiset metsänomistajat ovat myös maamme metsäalan vahvuus. Runsaslukuinen metsänomistajakunta, ja sen seurauksena valitettavasti tehottomampi metsätalous, on siis toisaalta paras tae metsätalouden Joulupöytään suklainen pätkiskakku Hyväkuntoinen tie tuo metsänomistajalle monta lisäeuroa puukaupassa yleiselle hyväksyttävyydelle suomalaisilla on säilynyt vahva side metsiin ja niiden käyttöön. Metsien käytöstä päättää, olipa tila iso tai pieni, viime kädessä metsänomistaja itse kuinka ilahduinkaan äskettäin saatuani puhelun tutultani, joka aikoi päätehakata pienen tilansa vanhenevan kuusikon. On turha syyllistää pienten metsätilojen omistajia, jos me metsäalan ammattilaiset emme osaa kertoa metsänomistajalle ymmärrettävästi pienenkin tilan taloudellisista mahdollisuuksista. Juuri nyt, metsien vapaaehtoisen suojeluohjelman Metson käynnistyttyä, metsänomistajalla on vaihtoehtoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yksi vaihtoehto on sekin, että myy tilansa pois, jos metsänomistus ei kerta kaikkiaan kiinnosta. Ihminen tarvitsee aina päätöksentekonsa tueksi tietoa, niin myös yksityinen metsänomistaja. Ajantasainen ja monipuolinen tieto metsänhoidosta ja omien metsien rakenteesta ja vaihtoehdoista mahdollistaa oikeiden päätösten teon myös järjellä ei pelkästään tunteella. Mukavaa joulun odotusta ja hauskaa kuusenhakumatkaa, Ari Eini Johtaja Keski-Suomen metsäkeskus U S K O J A T O I V O E I V Ä T R I I T Ä 4 dl vehnäjauhoja 3 dl sokeria 1 tl vaniljasokeria 2 tl leivinjauhetta 3-4 rkl kaakaojauhetta 150 g sulatettua voita tai margariinia 2 dl maustamatonta jogurttia tai kermaviiliä 6 patukkaa Pätkistä 3 munaa Kuorrutus: 200 g suklaata 100g voita tai margariinia Sekoita kakkutaikinan kuivat aineet keskenään. Lisää paloitellut pätkikset sulaneen rasvan joukkoon ja sekoita. Lisää rasvan sekaan jogurtti ja munat. Lisää vielä kuivat aineet. Sekoita seos huolella, taikinaa ei kuitenkaan tarvitse vatkata koneella. Laita taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan ja paista n. 45 minuuttia 175-asteessa. Kumoa kakku heti kuumana varovasti pois vuoasta ja anna jäähtyä. Sulata kuorrutuksen aineet varovasti liedellä kattilassa koko ajan sekoittaen (tai mikrossa) ja valuttele kuorrutus jäähtyneen kakun päälle. Voit ripotella pinnalle vaikka suklaahippuja ja puolukoita koristeeksi. Rakasta taimikkoasi!

6 21 MetsäPäijänne nro 3 / Riistamailta ja vesiltä Maanomistaja saattaa olla myös vedenomistaja Vesialueen osakaskunta vastaa nykyisin vesialueiden omaisuudenhallinnasta Suuri osa maanomistajista ei todennäköisesti edes tiedä olevansa osakkaana vesialueissa. Vesialueen kunnolla ja käyttöarvolla on oma merkityksensä Yhteisaluelain muutos vuonna 2001 yhdisti vesialueella toimivat kalastuskunnat ja jakokunnat. Yhden omistusyksikön kaksipäinen hallinto purettiin. Kalastuskunnat olivat pelkästään kalastuslain perusteella toimivia kalastusoikeuden haltijoita ja vesialueen omistus kuului jakokunnille. Lakimuutoksen jälkeen kaikesta vesialueeseen liittyvästä omaisuudenhallinnasta on vastannut yhteisaluelain mukainen vesialueen osakaskunta. Osakaskunnan rakenne on kutakuinkin sama, kuin vanhoissa kalastuskunnissa ja toimintakin pyörii edelleen pääosin kalastuksen ja kalavedenhoidon ympärillä. Osakaskunnalla on kuitenkin päävastuu vesialueen hoitamisesta ja edunvalvonnasta, jossa kalastus on vain yksi, joskin keskeinen osa. Vesialueen omistusjärjestelmän ongelmana on paikoin osakkaiden vähäinen kiinnostus omaisuuttaan kohtaan. Suuri osa maanomistajista ei todennäköisesti edes tiedä olevansa osakkaana myös läheisissä vesialueissa. Osakaskuntien toiminta jää yleensä varsin harvojen aktiivisten osakkaiden varaan. Vielä tällä hetkellä pääosa aktiiveista on kalastuskuntien toiminnassa aloittaneita henkilöitä. Uusia luottamushenkilöitä on kovin vaikea saada toimintaan, ainakaan kalastusharrastuksen ulkopuolelta. Vesialueen hyvä kunto nostaa rantakiinteistöjen arvoa Vesistörakentamisen lisääntymisen myötä osakaskunta on käytännössä pienissä hankkeissa, kuten lämpöputkistojen asennus, ruoppaukset ja niitot, ainoa vesialueen edunvalvoja. Ympäristölupaviranomaisella ei ole resursseja puuttua jokaiseen hankkeeseen. Korvauskysymyksissä ympäristöviranomainen ei käytännössä ole huolehtinut omistajan edusta, vaikka sillä olisi velvollisuus varmistaa, että myös omistajan menettämä etu tulee riittävästi korvattua. Usein omistajan kärsimää haittaa vähätellään ja se jätetään kokonaan huomiotta. Vesialueen kunnolla ja käyttöarvolla on kuitenkin merkitys, joka vaikuttaa mm. rantakiinteistöjen nykyiseen ja tulevaan arvoon. Kalastuslakiin muutoksia metsänomistajilla vaikutusmahdollisuus merkittävinä vesialueen omistajina Meneillään oleva kalastuslain muutos saattaa vaikuttaa osakaskuntien toimintamahdollisuuksiin melko radikaalisti. Osakaskunnista ja kalastajista koostuvaa yhteistyöelintä, kalastusaluetta, ollaan joissain lainmuutokseen liittyvissä organisaatioesityksissä lakkauttamassa ja kalastusasioiden päätäntävaltaa siirtämässä sekä kalastusalueelta, että osakaskunnalta viranomaisille. Käytännössä osakaskunnille jäisi vastuu vesiomaisuuden hoidosta ja kalastuksesta päättäisivät valtion virkamiehet. Malli johtaisi suunnittelun eriytymiseen käytännön toteutuksesta. Kalastusaluetoiminnan lopettaminen vähentäisi merkittävästi osakaskuntien mahdollisuutta vaikuttaa vesialueensa asioihin yhteisvoimin, kuten esimerkiksi jätevesi- ja säännöstelyhaittojen korvaamiskysymyksissä on Päijänteellä toimittu. Vesialueen omistajien olisi nyt oltava aktiivisia ja huolehdittava etujensa turvaamisesta myös uuden lain myötä. Kalatalouskeskukset ja Kalatalouden Keskusliitto toimivat yleisen kalatalousneuvonnan lisäksi jäsenistönsä, vedenomistajien edunvalvojina. Lakimuutostyöryhmiin olemme vieneet omistajalähtöisen näkökulman, jossa kalastusalueen toimintaa kehitettäisiin osakaskuntien yhteistoiminnan välineenä. Tarvitsemme työhömme vesialueen omistajien tukea. Erityisesti metsänomistajilla merkittävinä vesialueiden osakkaina on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa vesiemme hoidon kehitykseen ja tulevaisuuteen. Timo Meronen Toiminnanjohtaja Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Uusi ja tehokas sähköinen metsäsuunnitelma -Silvanetti Kuvat: Markku Myllylä SilvaNetti mahdollistaa oman metsäomaisuuden nykyaikaisen hallinnan, helposti omalta kotikoneelta SilvaNetissä voit: selata metsäsuunnitelmatietojasi tutkia työmaatietoja koko työmaalla tai työmaakuvioittain avata näytölle teemakarttoja ja hakea kohteita kartalle suunnitella toimenpiteitä tietotaulujen, kaavioiden ja karttojen avulla suunnitella töitä piirtotyökaluilla asioida metsänhoitoyhdistyksen kanssa sähköisesti SilvaNetti sopii kaikille metsänomistajille, myös perikunnille ja yhteisomistuksessa oleville tiloille Verkossa oleva suunnitelma helpottaa metsätalouden hoitamista. Yhteisomistuksessa oleville tiloille se tarjoaa helpon tavan jakaa tietoa kaikille osakkaille, koska suunnitelma on Internetissä kaikkien osakkaiden saatavilla. Palvelun tilaaminen edellyttää laajakaistayhteyttä ja tuoretta metsäsuunnitelmaa. Teemme sovittaessa alkupäivitykset, jonka jälkeen ohjelman käyttö on metsänomistajalle ilmaista. Voit käydä tutustumassa SilvaNetti-palveluun osoitteessa: (Käyttäjätunnus: Metsämaa, salasana: Mustikka) Kun haluat lisätietoja, ota yhteyttä asiantuntijoihimme Ismo Paukkuun (puh ) tai Ari Saarivaaraan (puh )

7 MetsäPäijänne nro 3 / TÄRKEÄ TIEDOTE SINULLE METSÄNOMISTAJA Päätökselläsi metsänuudistuksen yhteydessä vaikutat siihen, kuinka paljon metsäsi tulee tuottamaan ja milloin. Sitä niittää mitä kylvää pätee myös metsätaloudessa. Johan Grönros, gsm Jarko Leskinen, gsm VTT:n vieraita Sloveniasta, Kroatiasta, Itävallasta ja Englannista energiapuu-työmaalla. Osaamista Eurooppaan Viikolla 46 kävi Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen energiapuunkorjuutyömailla VTT:n mukana vieraita Sloveniasta, Kroatiasta, Itävallasta ja Englannista. Vieraat olivat tutustumassa energiapuun hankintaan, korjuuseen sekä varastointiin. Lisäksi heillä oli ohjelmassa lämpölaitosvierailuja Jyväskylän ympäristössä. MetsäTV.fi - uusi kanava metsänomistajalle MetsäTV on uusi nettitv-sivusto, joka tutustuttaa metsänomistajat metsän perusasioihin. Ilmaisella sivustolla on tällä hetkellä kolmisenkymmentä noin kahden minuutin ohjelmaa metsästä. Tavallisella laajakaistayhteydellä on mahdollisuus saavuttaa televisiotasoinen kuva. Ratkaise - mikä palkinto on jaossa! Alla olevaan ruudukkoon muodostuu sana, minkä arvomme tavarapalkintona oikein vastanneiden kesken Palautusosoite: Päijänteen Mhy, Yliopistonkatu 21 A 13, Jyväskylä Nimi ja osoite:

8 23 MetsäPäijänne nro 3 / Keljonlahden kuulumiset Elokuinen Keljonlahti sähköistyi nopeasti Päijänteen aalloilla kimmeltävän elokuun idyllin jälkeen tunnelma Keljonlahdella on sähköistynyt: Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen osakkuusyhtiön voimalaitoksen rakentamisessa on siirrytty asentamiseen, viimeistelyihin ja testaukseen. Venäläinen, 46 metriä pitkä kuljetusvaunu toi viimeisen voimalaitoksen suurista osista Jyväskylän rautatieasemalle 15. lokakuuta. Erikoiskuljetus oli lähtenyt Pietarista viisi päivää aiemmin. Keljonlahdella kiloa painava generaattorin staattori siirrettiin erikoisauton lavetille ja kuljetettiin asennuspaikalle. Auto ajoi lastinsa turbiinihallin betoniselle päähoitotasolle, jolla tapahtui lastin haalaus perustukselle saman viikon sunnuntaina. Generaattorin staattorin kuljetus ja haalaus olivat vaativia työsuoritteita, jotka kaikissa vaiheissa edellyttivät erikoiskaluston ja -ammattilaisten käyttöä. Generaattorin pienemmät ja kevyemmät osat saapuvat tehtaalta autokuljetuksena suoraan asennuspaikalle. Kun generaattori ja aikaisemmin tullut turbiini saadaan lopullisille paikoilleen ja kaikki putket ja kaapelit kytketään, siirrytään aikataulun mukaisesti varsinaiseen käyttöönotto- ja koekäyttövaiheeseen myös näiden laitteistojen osalta. Meluisin työvaihe ohi marraskuussa Keljonlahden voimalaitoksen työmaalla oli marraskuussa meneillään höyrykattilan käyttöönotto. Magneettisuojakalvojen ajon jälkeen olivat työn alla putkistojen puhtaaksi puhallukset, jotka jatkuivat nelisen viikkoa. Puhallustyöstä aiheutui voimakasta melua kahdesti päivässä noin puolen tunnin ajan. Magnetiittisuojakalvonajo oli kertatoimenpide, jossa kattilasta ajettiin yhtäjaksoisesti pientä höyrymäärää ulkoilmaan äänenvaimentimen kautta. Kalvoajon jälkeen suoritettiin kattilan putkiston puhtaaksi puhallukset. Putkiston puhtaaksi puhaltaminen on aina välttämätön ja normaali osa kattilan käyttöönottoa. Puhalluksen voimakkain melu kesti kerralla noin 30 minuuttia, mutta sitä edelsi aina muutaman tunnin hieman lievempää ääntä aiheuttanut kattilan paineen nosto. Putkistojen puhtaaksi puhaltamista ei tarvitse toistaa vuosihuoltojen yhteydessä. Käynnistysluvat lainvoimaisiksi Keljonlahden voimalaitoksen käynnistämistä koskevat ympäristöluvat ovat saaneet lainvoiman: Itä-Suomen ympäristölupaviraston Jyväskylän Voimalle myöntämiä ympäristö- ja vesitalouslupia koskevat Vaasan hallinto-oikeuden päätökset saivat lainvoiman syyskuussa, koska niistä ei valitettu. Myös poikkeustilanteiden varapolttoaineeksi kaavaillun kivihiilen luvitus on edennyt askeleen verran. Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi luvan kivihiilivaraston rakentamiselle sekä kivihiilen ja ruokohelven käyttämiselle polttoaineena Haketta laitokselle tuotiin ensi kerran 16. marraskuuta. Puuainesta lähetetään polttoon vasta puhallusten jälkeen. Keljonlahden voimalaitoksella. Helpi palaa aluksi Jyväskylän Energian Rauhalahden voimalaitoksella. Jyväskylän Voima piti kivihiilen luvittamista varautumisena puun rinnalla tarvittavan kotimaisen turpeen mahdollisiin saatavuusongelmiin muun muassa vanhoja, tuotannosta poistuvia turvesoita korvaavien tuotantoalueiden luvitusprosessin vastatuulen takia. Kivihiilen käsittelyyn ei laitoksella ole varauduttu investoinnein, vaan niiden tarpeellisuudesta päätetään mahdollisesti myöhemmin, mikäli polttoainehuolto näyttää sitä pitkällä tähtäimellä vaativan. Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi luvan toiminnan aloittamiseen hiili- ja helpipäätöstä mahdollisesti seuraavasta muutoksenhausta huolimatta. Kiinteän polttoaineen vastaanottolinja käytössä Ensimmäiset turpeet purettiin kiinteän polttoaineen vastaanottohalliin rekoista 2. marraskuuta ja kuljettimet veivät turpeet välivarastoon, josta niitä on käytetty puhallusten aikana polttoöljyn rinnalla. Haketta laitokselle tuotiin ensi kerran 16. marraskuuta. Puuainesta lähetetään polttoon vasta puhallusten jälkeen. Voimalaitos tullaan käynnistämään raskaalla polttoöljyllä, jota kylmäkäynnistyksissä käytetään 5-10 tuntia. Marras-joulukuussa puhtaaksi puhalluksessa käytetyt putkistot puretaan ja höyryputket yhdistetään lopullisesti. Kun kattila on pysäytetty, tehdään normaaleja säätöjä ja korjauksia jonnekin lisätään putken kannakkeet, jonnekin lämpömittari Joulukuussa kattila käynnistyy uudelleen ja esivirittelyn päätyttyä turbiini aloittaa työnsä. Teksti: Elina Laiho-Logrén Kuva: Tero Saarno Metsäenergian hankinnan ja käytön perusteita osa 1 38 ja 80 sekä 4 ja 12, merkittäviä lukuja 38 % on Suomen ilmastostrategian tavoite tuottaa energiaa uusiutuvista lähteistä vuonna 2020, tavoitteessa on toki muutakin kuin puuta. 80 % on Suomen hallituksen tavoite vähentää maamme ilmastokuormaa vuoteen Kauas on helppo ja turvallinen tähdätä, mutta tavoite osoittaa, miten vakavissaan vastuulliset ovat ilmastotalkoissa. Tavoitteesta on esitetty laskelma, professori Peter Lund Helsingin Teknillisesta korkeakoulusta, joka osoittaa vähennyksen hinnaksi 1-2 euroa päivässä per suomalainen 40 vuoden ajan ja sijoitukset on mahdollista saada takaisin parhaassa tapauksessa moninkertaisesti! 4 miljoonaa kiintokuutiota korjattiin ja käytettiin viime vuonna metsäpolttoaineita, hakkuutähteitä, kantoja, karsittua rankaa, pienkokopuuta ja heikkolaatuista runkopuuta. 12 miljoonaa kiintokuutiota on Suomen ilmastostrategian metsäpolttoaineiden käyttötavoite Puulla on ja tulee olemaan huomattava ja kasvava merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja senhän pitää olla täysin luonnollista. Mutta ovatko tavoitteet saavutettavissa, ylletäänkö niihin nykytoimin ja markkinoin. Ei varmastikaan, työtä ja mahdollisuuksia tiedossa. Muutamia arviota * energiapuun korjuu aiheuttaa ekologisia ongelmia * perinteistä teollisuuden ainespuuta ohjautuu polttoon * metsistä ei saa kilpailukykyisesti energiapuuta, ei kantorahaa eikä korjuu ole kannattavaa * energiapuun laatu vaihtelee aivan liikaa * energiapuusta tulee menestystarina Ja kommentteja kahteen ensimmäiseen arvioon, muihin seuraavissa jutuissa. Kun mitä puuta hyvänsä korjataan, tapahtuu muutoksia metsässä, esimerkiksi ravinnehävikkiä. Haittavaikutukset on minimoitava. Erityisesti nykyiset energiapuun korjuuohjeet ovat varovaisuusperiaatteeseen nojautuvia. Tutkimustyössä on mittavat resurssit. Uusin tieto ja tutkimustulokset ohjaavat korjuuohjeiden päivitystä. Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO tulee ensi keväänä mm. julkistamaan nykyisiin ohjeisiin perustuvat, mutta tarkennetut ja kattavat energiapuun korjuu- ja kasvatussuositukset. Menneenä keväänä saimme ehdotuksen tarkistetuksi PEFC- metsäsertifioinniksi, joka, ilmeisesti ainoana maailmassa, ottaa huomioon energiapuun kestävän korjuun. TAPIO ja metsäkeskukset mittaavat ja raportoivat ergiapuun korjuun laatua. Päijänteen Metsänhoitoyhdistys tulee lähitulevaisuudessa kehittämään oman omavalvontajärjestelmän energiapuun hankintaansa. Tekemällä opitaan ja on opittu. Ohjeiden mukaan toimien mahdollinen ravinnehävikki ei ole huolenaihe, huolenaiheen pitää olla huono uudistamistulos, hoitamattomat taimikot ja nuoret metsät ja jatkona metsäomaisuuden tuoton ja arvon lasku. Vuosi pari sitten metsäteollisuutemme koki kuitupuumittaisen ainespuun mahdollisen ohjautumisen energiantuotantoon merkittäväksi uhkaksi. Mikäli uhkakuva ei liittynyt puun hinnoitteluun, on tilanne täysin toinen. Erityisesti nuoret mänty/ mäntyvaltaiset metsät tulevat tuottamaan niin paljon nykymittaista kuitupuuta, ettei harvennuspuu tule sopimaan sellukattiloihin. Metsäinventoinneista, ikäluokkarakenteista ja hakkuumahdollisuuksien kasvusta potentiaali on helposti todennettavissa itse asiassa mahdollisuudet ovat silmin havaittavissa. Pienalueittain on toki vaihtelua. Kuusikoitten ensiharvennuspuun käyttöä ei vielä kannata pohtia. Metsäntutkimuslaitos on 2009 arvioinut, että metsistämme vuosittain jo nyt voisi korjata energiakäyttöön 16 miljoonaa kiintokuutiota hakkutähteitä, kantoja ja pienpuuta. Tavoitehan 2020 on 12 Mm³. Lisäksi, mikäli sellu- ja paperiteollisuutemme tuotannonleikkaukset jäävät pysyviksi, nykymittaista kuitupuuta voisi vuosittain ohjata metsien kestävyyttä vaarantamatta energiatuotantoon 5-10 miljoonaa kiintokuutiota. Varantoa siis on ja puuta kasvaa kaikkiin käyttökohteisiin! Energiapuun käytön kasvu mahdollistaa sellupuun laatuvaatimusten, minimimittojenkin, nostamisen. Siis sellupuun laatu paranee ja korjuukustannukset alenevat, energiapuun määrä nousee, laatu paranee ja korjuukustannukset laskevat. Kaikkihan siinä hyötyvät. Varmasti myös metsänomistaja ja korjuuyrittäjä. Timo Kalliola Timo on metsänhoitaja, metsänomistaja ja metsätalouden harrastaja sekä Päijänteen Mhy:n valtuuston jäsen. Hänellä on työuraltaan laaja kokemus metsäenergian hankinnasta ja käytöstä. Juttusarja jatkuu seuraavassa MetsäPäijänne-lehdessä. Timo ottaa mielellään vastaan kysymyksiä ja kommentteja metsäenergia-asioista.

9 MetsäPäijänne nro 3 / FinnMETKO näyttely 13. kerran 13. kerran järjestettävä FinnMetko näyttely järjestetään Jämsässä tutuilla alueilla. Kaupungin nimi muuttui kuntaliittymän kautta Jämsäksi ja Metsäoppilaitos muuttui osaksi JAO:a. JAO on Jyväskylän Ammatillinen koulutuskuntayhtymä ja entisestä metsäoppilaitoksesta tuli Jämsän Ammattiopisto. FinnMETKO 2010 tulee keskittymään kolmelle alueelle. Maanrakennuskoneet ovat esillä Kaakonlammin yli 7 ha:n soranottoalueella liitosalueineen. Matkaa Jämsän Ammattiopistolta on 600 m. Metsäkoneet ja puunkorjuun laitteet esitellään laajoilla metsäkohteilla aivan pääalueen läheisyydessä, pääportilta etäisyys on noin 600 m. Metsäkohteet sijoittuvat pysäköintialueiden välittömään läheisyyteen. Pääalue sijaitsee Ammattiopiston piha-alueella ja ympäristössä sekä Myllymäen jäähallialueen sora- ja hiekkakentillä. Uutena asiakasryhmänä maanja metsänomistajat Finn Taimikon hoitokohteita on noin 4 ha niin koneellisia kuin manuaalisia näytöksiä varten. Kohteet ovat Jämsän Ammattiopiston asfalttikentiltä vain 700 m päässä. Puistometsästä ja pääportilta matkaa on noin 400 m. Koneyrittäjien suurin yksittäinen asiakasryhmä on maan- ja metsänomistajat. Tälle avainryhmälle on näyttelyssä paljon koettavaa ja nähtävää niin puunkorjuun kuin maanrakennuksenkin alueella. Näyttelyn markkinoinnissa uusi asiakasryhmä otetaan vakavasti huomioon. Yhteistyössä Päijänteen Mhy:n kanssa pyritään saamaan teemapäivän merkeissä liikkeelle useampi tuhat metsänomistajaa keskeisestä Suomesta. Tervetuloa jo tässä vaiheessa messualueella pidettävään Päijänteen Mhy: n iltatapahtumaan pe ! Kerromme 2010 Metko JÄMSÄSSÄ Osastomyynti alkaa lokakuun lopulla Täyden palvelun pienkonemyymälä ja -korjaamo 729,- Powerbootslämpösaappaat Ahti-puukot Työhanskat ym. vaikkapa joululahjaksi! Tiedustelut: lisää tapahtumasta seuraavissa lehdissämme. Kuljetusala on keskeinen osa näyttelyä Koko näyttelyn ajan kuljetusala on ollut hyvin keskeinen osa tuotetarjontaa. Kuormauskalusto ja perävaunut ovat kattavasti esillä. Hyötyajoneuvokaluston maahantuojiin panostamme markkinoinnissa aikaisempaa enemmän. Koneyrittäjät Elinvoima Terveys Hyvä kasvu ovat hyötyajoneuvojen käyttäjinä avainasiakasryhmä. Näytteilleasettajaksi FinnMETKO 2010 tapahtumaan? Mikäli olette kiinnostuneet osallistumaan näyttelyyn näytteilleasettajana, voitte tilata näyttelyaineiston puh tai koneyrittajat.fi Erkki Eilavaara Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. Tmi Moottorisaha-, pienkone- ja mopedihuolto Vesa Kirri Rokkakankaantie 4, Laukaa as

10 25 MetsäPäijänne nro 3 / Matkaohjelma Ti Bussikuljetus Jyväskylästä päätietä pitkin Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Lento Helsingistä Edinburghiin. Yksi välilasku. Kuljetus ja majoittuminen Invernessin kaupungin seudulle, Loch Ness järven tuntumaan. Majoittuminen turistiluokan hotelliin. Matkan varrella illallinen tienvarsiravintolassa. Ke Aamiainen jälkeen paikallisen metsäalan ammattilaisen johdolla tutustumista mm. metsätilalle ja bioenergiatuotantoon. Lounas. To Aamiainen, risteily Lock Ness järvellä ja paikallista metsätaloutta ja 1,5tunnin vaellus puurajalle asti. Lounas. Pe Aamiainen, tutustuminen puunjalostukseen ja puukauppaan. Vierailu viskitehtaassa. Illalla paikallista perinneruokaa Haggis :ia, joka on pakko huuhdella alas viskin voimin. La Aamiainen, lento Edinburghista Helsinkiin, jonne saavumme illalla. Yksi välilasku. Bussikuljetus Jyväskylään Omaperäinen luonto on muovannut omaperäisen ja ylpeän kansan. Tästä yhdistelmästä on syntynyt ainutlaatuinen Ylämaan kulttuuri. Skotlanti on satsannut viimevuosikymmeninä runsaasti nummimaiden metsittämiseen ja metsäluonnon hoitoon luvulle paljaina olleet rinteet ovat saaneet kasvuisan puuston peitteekseen. Skotlannista löytyy myös historiallinen perinnemetsikkö. Saamme matkallamme hyvän käsityksen alueen metsätaloudesta ja ympäristönhoidosta. Alueelle ovat myös tyypillisiä tyylikkäät linnat, loistokkaat puutarhat, viskin valmistus, kansantarinat ja uskomukset, kuten hirviöhistoria Loch Nessillä; unohtamatta paikallista ilonpitoa muisteltavaa pitkäksi aikaa. Yövymme huikeissa maisemissa, Loch Ness-järven tuntumassa olevassa maaseutukaupungissa keskitason turistihotellissa. Pääsemme maistelemaan paikallisia maaseudun makunautintoja. Matkan hinta: 1275 /hlö jaetussa 2hh. Hinta sisältää ohjelman mukaisesti: bussikuljetukset, lennot, majoitukset aamiaisella, metsäoppaan, opastukset, sisäänpääsyt ja ruokailut. Hinta ei sisällä matkavakuutusta ja matkaohjelmassa mainitsemattomia palveluja. Tarkemmat ehdot matkaesitteessä. Yhden hengen huoneen lisämaksu: 200. Trio Travelsin palvelumaksu 15 /hlö. Matkanjärjestäjän arvion mukaan matkan hinnasta voi tehdä opintomatkavähenn yksen metsäverotukseen PÄIJÄNTEEN MHY:n ILOINEN METSÄMATKA Tiedustelut ja varaukset mennessä Päijänteen Mhy:n toimisto Pirjo Lumioja SKOTLANTIIN vastuullinen matkanjärjestäjä: Trio Travels Ltd oy puh. PÄIJÄNTEEN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN PALVELUKORTTI Tilaan maksuttoman puunmyyntisuunnitelman Toivon yhteydenottoa metsäasioissa Haluan sähköisen tiedotteen, s-postiosoitteeni on: Osoitteenmuutos, uusi puhelinnumero Päijänteen Metsänhoitoyhdistys TUNNUS INFO: JYVÄS VASTAUSLÄHETYS Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi Osoite Puhelin Juttuaihetoivomuksia ym.

11 MetsäPäijänne nro 3 / Syksyn tapahtumasatoa Auditoinnissa tarkastetaan myös ojitustyömaiden vesiensuojelutoimenpiteet. Kuvassa ojitustyömaan laskeutusallas Leivonmäeltä. Sää suosi ja kurssilaiset olivat hyvin tyytyväisiä energiapuukurssin antiin. *Päijänteen Metsänhoitoyhdistys, K-S:n Metsäkeskus sekä Metsät täyskäyttöön hanke järjestivät metsänomistajille kaksipäiväisen energiapuun korjuukurssin Korpilahden Alkio-opistolla syyskuussa. Paikalla oli 17 metsänomistajaa. Kurssilaisille kerrottiin muun muassa energiapuumarkkinoista, energiapuun hinnoista, valtion Kemera -tuista, ennakkoraivauksesta sekä työturvallisuudesta. Maasto-osuudella arvioitiin hakkuukertymää energiapuuharvennukselta ja kurssilaiset pääsivät myös itse kokeilemaan raivausta ja hakkuuta. Myös energiapuun mittaus, metsäkuljetus ja ajourien suunnittelu oli ohjelmassa mukana. Työmaalla nähtiin kokopuun ajoa maataloustraktorilla sekä vaa alla varustetulla metsätraktorilla, jotka ajoivat kurssilaisten kaatamia kokopuurankoja. Kouluttajina toimi Seppo Lohtander ja Petri Saari Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksestä, Veli-Pekka Kauppinen Metsäkeskuksesta, Markku Kaukosuo, Janne Jalkanen, ja Mikko Pulkkinen Metsät täyskäyttöön -hankkeesta, yrittäjämetsuri Jari Reini, sekä konemiehet Markku Moksi ja Mika Pitkänen. * Metsäsertifioinnin vuosittainen määräaikaistarkastus tehtiin Keski-Suomessa Päijänteen Mhy:n alueen metsien hoito ja käyttö läpäisi tarkastuksen. Yhdistyksen toimialueesta tarkastuksen piirissä oli tällä kertaa entinen Leivonmäen kunnan alue, sekä Luhangan, Muuramen ja Toivakan kunnan alueet. Tarkastuksessa arvioitiin metsätalouden toimintaa ja toimintoja 26 erilaisen vaatimuksen eli kriteerien osalta. Kaikkien kriteerien osalta mhy:n toiminta täytti hyvin tai täysin asetetut vaatimukset. Kriteereissä on asetettu vaatimuksia muun muassa metsänomistajien neuvonnan, metsien käsittelyn, työntekijöiden hyvinvoinnin, sekä metsäluonnonhoidon tason osalta. Päijänteen Mhy:n metsureita tyky-päivässä: Nyt oli muutakin hyvää päivän aikana kuin pelkästään ruoka ja oli mukavaa kun oltiin myös ulkona ettei istuttu vain sisällä. Kuva Hankasalmen metsäillasta Hotelli Revontulesta. Perinteiset Jämsän ja Hankasalmen metsäillat järjestettiin syys-lokakuussa yhteistyössä Nordean -pankin kanssa. TOIMIHENKILÖUUTISIA Päijänteen Mhy:lle saatiin lisävahvuutta energiapuutoimintoihin kun metsäpalveluvastaava Heikki Kuha aloitti lokakuun puolivälissä työnsä yhdistykelle perustetussa uudessa vakanssissa. Heikin toimenkuvaan kuuluu muun muassa energiapuutoiminnot sekä atk- ja koulutustehtäviä. Toimipaikkana Kuhalla on Jyväskylän toimisto ja hänet tavoittaa numerosta Metsätalousinsinööri Heikki Kuhalla on useamman vuoden työkokemus niin metsänhoitoyhdisyksen kuin firmojenkin palveluksessa. Iltojen aiheina oli pankin sijoitusvinkkien lisäksi puukauppa- ja energiapuumarkkinat. * Päijänteen Mhy:n metsurit irrottautuivat arjesta ja kokoontuivat lokakuun alussa työhyvinvointipäivään Laukaan Peurunkaan. Ryhmän vetäjinä toimivat Markku Tiihonen ja Heidi Valjakka. Päivän aikana pohdittiin muun muassa Opiskelijaharjoittelija Juho Tikkanen aloitti samoin lokakuun puolivälissä metsäneuvojan tehtävät. Toimipaikkana Juholla on Laukaan toimisto ja hän ryhtyy hoitamaan Lievestuoreen, Saarilammin, Savion ja Tarvaalan alueita, Kimmo Piesasen siirryttyä metsäsuunnittelijaksi. Juhon tavoittaa numerosta ja Kimmon numerosta Metsäneuvojaksi Jyväskylän Oravasaaren ja Keljon alueelle on valittu mti Teemu Jokinen. Teemun toimenkuvaan kuuluu myös tila-arvioiden teko ja LKVtoiminta Jyväskylän ympäristössä ja hänet tavoittaa numerosta Metsäneuvojaksi Hankasalmelle on puolestaan valittu opiskelijaharjoittelija Eero Riipinen Hankasalmelta. Riipisen toimialueena on Hankasalmen asema, Halttula, Mäyrämäki, Niemisjärvi ja Sauvomäki. Eeron tavoittaa numerosta Petri Leinonen on toiminut Hannu Hyyryläisen sairaslomansijaisena ja Hannun nyt jäätyä pois yhdistyksen palveluksesta, Petri jatkaa metsäneuvojan tehtäviä Havusalmen, Kovalankylän, Kysniveden, Kärkkäälän ja Venekosken alueilla. työssä jaksamista ja tehtiin kuntotesti, mistä saatu palaute koettiin hyväksi ja konkreettiseksi. Metsurien työ on pääasiassa yksin työskentelyä, niinpä muihin tutustumista ja yhdessä tekemistä pidettiin myös tärkeänä. Pitkon Juha Jämsän toimistolta jää alkaen vuoden mittaiselle vuorotteluvapaalle. Hänen sijaisuuttaan on valittu hoitamaan mti Antti Kujala Orivedeltä. Antin tavoittaa siten Juhan numerosta ja hän hoitaa neuvojan tehtäviä Alhojärven, Herakulman, Okskulman ja Partalan alueilla. Myös Ari Saarivaara jää 3 kk:n mittaiselle vuorotteluvapaalle alkaen. Hänen tehtäviään Korpilahden ja Jämsän alueilla (metsäsuunnittelu, tila-arviot, kiinteistönvälitys) hoitaa tuona aikana Ismo Paukku p

12 27 MetsäPäijänne nro 3 / METSÄNOMISTAJAN TAPAHTUMAKALENTERI Tervetuloa Päijänteen Mhy:n alkuvuoden METSÄVERO- TILAISUUKSIIN! Miten puukaupan verohuojennukset on huomioitava veroilmoituksen täytössä? Mukana myös puukauppainfoa. Metsäveroilta Jämsänkosken Metsäoppilaitoksen auditoriossa Keskiviikkona klo Kahvit klo Ennakkoilmoittautuminen mennessä p tai Metsäveroilta Hankasalmen Revontulessa Keskiviikkona klo Kahvit klo Ennakkoilmoittautuminen mennessä p tai Metsäveroilta Korpilahden Alkio-opistolla Keskiviikkona klo Kahvit klo Ennakkoilmoittauminen mennessä p tai Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Korpilahden Osuuspankin kanssa. Metsäveroilta Laukaan Peurungan auditoriossa Keskiviikkona klo Kahvit klo Ennakkoilmoittautuminen mennessä p tai Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Keski-Suomen Osuuspankin kanssa. Metsäveroilta Jyväskylän Mankolan auditoriossa, Saarijärventie 21 Keskiviikkona klo Kahvit klo Ennakkoilmoittautuminen mennessä p tai Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Keski-Suomen Osuuspankin kanssa. on syntynyt ainutlaatuinen Ylämaan kulttuuri. Saamme matkallamme hyvän käsityksen alueen metsätaloudesta ja ympäristönhoidosta. Alueelle ovat myös tyypillisiä tyylikkäät linnat, loistokkaat puutarhat, viskin valmistus, kansantarinat ja uskomukset, kuten hirviöhistoria Loch Nessillä; unohtamatta paikallista ilonpitoa muisteltavaa pitkäksi aikaa. Yövymme huikeissa maisemissa, Loch Ness-järven tuntumassa olevassa maaseutukaupungissa keskitason turistihotellissa. Pääsemme maistelemaan paikallisia maaseudun makunautintoja. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Pirjo Lumioja puh tai Katso tarkempi ohjelma ja hintatiedot toisaalta tässä lehdessä. Ohjelma: tiistai torstai -iltaisin klo , Laukaan kansalaisopistolla, koulukeskuksessa, yhteistyössä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Kurssin hinta 100, metsäverotuksessa vähennyskelpoinen. Tiedustelut Petri Kilpinen ti Kurssin avaus metsän kiertokulku kurssin ohjelma ja tavoitteet metsätalouden toimintaympäristö metsä kasvupaikkana, metsätyypit ja eri puulajien kasvuominaisuuksia ja käyttö teollisuudessa metsän kehitysvaiheet, kehitysluokat, uudistamiskypsyys to Metsän uudistaminen metsän uudistushakkuut eri menetelmin eri puulajeilla metsänuudistamistyöt, maanmuokkaus, viljelymateriaalit ti Taimikon hoito, ojitusalueiden hoito taimikon varhaishoito, taimikon harvennus ojitusalueiden hoito to Puukauppa puutavaralaadut, katkonta tarjouspyynnöt, puukaupan asiakirjat ja puukaupan hinnoittelu puukaupan ehdot ja valvonta ti Rahoituslain tuet ja metsäluonnon monimuotoisuus valtion tuet metsätalouteen ja monimuotoisuuden metsien sertifioinnin kriteerit arvokkaat elinympäristöt Metso-ohjelma ja vapaaehtoinen suojelu Metsäveroilta Luhangassa Tammijärven Osuuspankin tiloissa Keskiviikkona klo Kahvit klo Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Tammijärven Osuuspankin kanssa. Metsäveroilta Toivakan kirjaston auditoriossa Keskiviikkona klo kahvit klo Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Tammijärven Osuuspankin kanssa. Metsäenergiailta Jyväskylän Makumaassa (Maatalo, Kauppakatu 19 C) Keskiviikkona klo Kahvit klo Energiapuun hyvä kysyntä jatkuu, entä missä mennään puukaupassa? Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Jyväskylän Seudun mo-kerhon kanssa. Ennakkoilmoittaumiset ti mennessä p tai paijanne.mhy.fi Iloinen metsämatka Skotlantiin Lähde mukaan iloiselle metsämatkalle Skotlantiin Skotlannissa omaperäinen luonto on muovannut omaperäisen ja ylpeän kansan. Tästä yhdistelmästä PÄÄKAUPUNKISEUDUN TAPAHTUMIA: Jouluinen metsäretki ke klo Lähtö Helsingistä klo ja paluu n. klo 20. Tervetuloa mukaan jouluiselle metsäretkelle Hyvinkäälle! Havaintometsässä kierrämme jätkänkynttilöiden valossa polun ja juomme glögiä hämärtyvässä joulukuun illassa. Ilmoittautumiset numeroon tai tai Metsänomistajan Talvipäivä la klo Heurekassa Vantaalla. Koko perheen metsäpäivässä tarjolla tietoa ja toimintaa. Luennoissa keskitytään metsäverotukseen sekä metsäalan muutoksiin. Tarkempi ohjelma selviää tammikuun alussa. Metsään ABC peruskurssi 2010 Laukaa Tunne metsän perusasiat - monta tietä hyvään metsään! Parhaat taimet suomalaiseen metsään. Kysy lisää omasta metsänhoitoyhdistyksestäsi! POHJAN TAIMI OY Kannuksen taimitarha, Kannus Puh , fax to Metsäverotus puun myyntitulojen verotuksen perusteet alv-verotus, metsäverokirjanpito ja veroilmoitus ti Harvennushakkuut harvennushakkuut ja laatupuun tuottaminen puunkorjuu kankailla ja turv la to Metsäomaisuuden hoito metsäsuunnittelu ja tilan metsäsuunnitelman käyttö, ylläpito metsätilan arvo ja taloudellinen tuotto Lisäksi opintoretket keväällä 2010: Metsäopintoretki puunkorjuutyömaalle lauantaina maaliskuussa Jyväskylän seutu, Petri Kilpinen Metsäopintoretki iltatilaisuutena toukokuussa: metsän kiertokulku illassa, Kari Vääränen, Lannevesi, Kiviharju, metsäkeskuksen tila METSÄTARVIKKEET - vaivattomasti - edullisesti NETTIKAUPASTAMME Metsä Päijänne Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti Julkaisija Päijänteen Metsänhoitoyhdistys ry Puh fax Päätoimittaja Kari Kuusniemi Toimitussihteeri Pirjo Lumioja Tuotanto graafinenviestintätsto kuu Sivunvalmistus SSS Lehtipalvelu Painopaikka Salon Lehtitehdas, 2009

13 Paras tuotto energiapuistasi, hyödynnä myös muut palvelumme PUUKAUPALLISET PALVELUT SUUNNITTELU- JA KOULUTUSPALVELUT METSÄNOMISTAJIEN KOULUTUS JA NEUVONTA * kurssimuotoinen koulutus ja tiedotus * henkilökohtainen neuvonta ARVIOINTI * metsäkiinteistöjen arviot ja lausunnot * metsätuhojen tarkastukset, lausunnot * todistukset ja lausunnot TILAKAUPAN AVUSTAMINEN, KIINTEISTÖNVÄLITYS (LKV), PERUNKIRJOITUSPALVELUT Uusi palvelumme! METSÄVEROPALVELUT * metsäveroilmoitukset * arvonlisäveroilmoitukset * puukaupan veroasiat * muut veroasiat * perunkirjoituspalvelu METSÄSUUNNITTELU * metsäsuunnitelmien ajantasalla pito * oma paikkatietojärjestelmä * tarvittavat karttapohjat * tulosten laskeminen ja suunnitelman koostaminen * metsäsuunnitelmien laadinta METSÄNHOITOPALVELUT METSÄN UUDISTAMINEN * suunnittelu, toteutus ja valvonta * raivaus, maanmuokkaus ja heinäntorjunta * materiaalin valinta ja hankinta * siementen kylvö ja taimien istutus * jälkityöt TAIMIKON- JA NUOREN METSÄN HOITO * suunnittelu, toteutus ja valvonta * tarkastus ja raportointi KUNNOSTUSOJITUS JA METSÄTIEN TEKEMINEN * suunnittelu ja toteutus * tieyksikkölaskelmat METSÄN KASVATUS- JA TERVEYSLANNOITUKSET * suunnittelu, toteutus ja valvonta TAIMIEN, SIEMENTEN, TORJUNTA- AINEIDEN YM. MATERIAALIN VÄLITYS * tarpeiden kartoitus ja tarjousten pyytäminen sekä vertailu * materiaalin toimitus KULOTUS * suunnittelu ja toteutus * työvälineet * toteutusvastuu PUUNMYYNTISUUNNITELMA * hakkuu- ja myyntikohteiden selvitys ja rajaus maastoon * markkinatilanteen selvitys * puunmyyntisuunnitelman laadinta * metsänkäyttöilmoitus * määrä- ja hinta-arvio * jälkitöiden määrittely ja kustannusarviot * monimuotoisuuden ja avainbiotooppien huomioiminen PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO * tarjouspyynnöt ja tarjousten vertailu tukinkatkonta ja erikoispuut huomioiden * ajantasainen hintaseurantajärjestelmä, leimikkokohtainen hinta- ja katkontatietous * valtakirjakauppa * puun myynti * kauppaehtojen tarkastus ja seuranta * korjuun- ja mittauksen valvonta * puutavaran luovutus, mittaustodistuksen allekirjoitus PUUNKORJUUN VALVONTA PYSTYKAUPOISSA * hakkuun valvonta, tarvittavat jälkimittaukset ja mo. edunvalvonta HANKINTA- JA KORJUUPALVELU * puunkorjuun suunnittelu, valvonta ja toteutus ENERGIAPUUN VÄLITYS *hakkuutähteet, rangat sekä kannot Nyt on aika Hyödyntää metsänhoitoyhdistyksen ilmainen leimikon teko Tutustua mhy:n sähköisiin palveluihin Silvanettiin ja sähköiseen uutiskirjeeseen Katsella joulukuusi valmiiksi Päijänteen Metsänhoitoyhdistys edunvalvojasi!

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle -messut Mikkeli 14.4.2014 Seppo Niskanen Tarkkana jo perunkirjoitusvaiheessa Perukirjassa luetellaan vainajan (ja lesken) omaisuus Arvoina kannattaa

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA Alustavia kokeita 1 Risutec L3A hakkuulaite Risutec L3A:n tekniset tiedot Paino 560 kg Öljyvirtaus 120 l/min Maksimipaine 240 bar Katkaisukapasiteetti

Lisätiedot

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Sijoittajan perintöverosuunnittelu

Sijoittajan perintöverosuunnittelu Sijoittajan perintöverosuunnittelu Katariina Sorvanto Lakimies Veronmaksajat Mistä perintö- ja lahjaveroa maksetaan? Yleensä kun joko perinnönjättäjä tai -saaja tai lahjanantaja tai -saaja asui kuolinhetkellä/lahjoitushetkellä

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Taustaa Puumarkkinat.fi uudistaa puukaupankäynnin Projektin tarkoituksena on luoda uusi markkinointikanava metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011

Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011 Energiapuun laadukas korjuu 20.05.2011 Metsäliitto Osuuskunta Petri Toivanen 1 Joensuun piiri 2011 Piirin esikunta: Piiripäällikkö Apulaiskorjuupäällikkö Toimistonhoitaja Jäsenpalveluesimies 50-100% metsänhoitoesimies

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo Tekijänoikeus sekä ns. lähioikeudet ovat kestoltaan määräaikaisia. Eri oikeudet ovat voimassa seuraavasti:

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta

Lisätiedot

Kuinka puu saadaan liikkeelle?

Kuinka puu saadaan liikkeelle? Kuinka puu saadaan liikkeelle? Matti Kärkkäinen emeritusprofessori ja puuntuottaja Lähipuun käytön huippuseminaari 18.10.2012 Fellmannia, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti Yksityismetsänomistajan muotokuva Metsänomistajat

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Metsäalalla on työvoimapula. Metsäalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on hyvä työllisyystilanne lähitulevaisuudessa.

Metsäalalla on työvoimapula. Metsäalan ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla on hyvä työllisyystilanne lähitulevaisuudessa. METSURI Metsurin työhön kuuluu puiden kaato moottorisahalla ja niiden pinoaminen vesakon raivaus ja taimikon hoito raivaussahalla puiden istutus hakkuualoille ja uudistuskohteille muut metsätyöt kuten

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014 Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Puolet metsätilan omistajanvaihdoksista on kauppoja Metsätilojen omistajanvaihdoksista: Vastikkeettomia 50 %

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti. Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö

Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti. Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö Kuolinpesään kuuluneen tai kuolinpesän nimiin hankittavan ajoneuvon rekisteröinti Koulutuskierros KTP, syksy 2010 Iris Kantolinna / Reijo Jälkö Pesän osakkaat Määräävät yhdessä kuolinpesän omaisuudesta

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo

MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE. 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo MENETTELYOHJEITA KUOLLEEN OIKEUDENOMISTAJAN PERILLISILLE 1. Tekijänoikeudellisen suojan voimassaolo Tekijänoikeus sekä ns. lähioikeudet ovat kestoltaan määräaikaisia. Eri oikeudet ovat voimassa seuraavasti:

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana Säämingin Yhteismetsä - muodostamisprosessi- Esa Lappalainen Perhemetsä 3G- hanke Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi Yhteistyössä mukana Säämingin yhteismetsän perusidea: Kootaan tulevat

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä?

Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä? Metsänomistuksen muodot yksin vai yhdessä? Metsänomistajan talvipäivä 9.2.2008 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 13.2.2008 1 Yksityismetsänomistus Suomessa Metsänomistusmuoto Yksin tai puolison

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma Ville Manner, asiantuntija Metsäkoneala (jäseniä KL:ssä n. 1200) Hakkuiden määrä keskim. 54 milj. m 3 /v 2000-luvulla Liikevaihto

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Nordea Tampere, 8.5.2014 Riku Salomaa Yrityskaupan kulku Strategian ja kohteen valinta Kaupan toteuttamisvaihtoehdot Arvonmääritys Esisopimus Kaupan

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen kehittäminen

Metsänomistusrakenteen kehittäminen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011 "Metsänomistus, puun tarjonta ja metsätietolähteet" Metsänomistusrakenteen kehittäminen Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun

Lisätiedot