Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta"

Transkriptio

1 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

2 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

3 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

4 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

5 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

6 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

7 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

8 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

9 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

10 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

11 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

12 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

13 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

14 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

15 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

16 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

17 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

18 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila "Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset"- tutkimusohjelman

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö

Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö WWF Finland Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI GSM: (0400) 422659 Maija.Kaukonen@wwf.fi www.wwf.fi www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL 30 00023 Valtioneuvosto Helsinki 12.1.2010 Viite:

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran

Lisätiedot

Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteet

Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteet Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteet Metsätalous ja kuntakaavoitus 15.4.2015 Jarkko Partanen Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Suomen metsäkeskus Esityksen tavoitteita

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Metsälain uudistaminen ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Metsälain uudistaminen ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Metsälain uudistaminen 4.2.2013 ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Lakimuutoksen taustaa Metsänkasvatuksen aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP 6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,

Lisätiedot

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden

Lisätiedot

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet Mikko Kurttila & Katri Korhonen 1 Tausta Vaihe 1: Arvioidaan nykyisiä yksityismetsien metsäsuunnittelun

Lisätiedot

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,

Lisätiedot

Metsänhoitosuositukset

Metsänhoitosuositukset Metsänhoitosuositukset Silta tutkimuksen ja käytännön metsätalouden välillä Ari Keskimölö metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus Mitä metsänhoitosuositukset ovat Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Harri Karjalainen Neuvotteleva virkamies 13.4.2011 Helsinki Harri Karjalainen, Ympäristöministeriö, Kuntametsät asukkaiden ja

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Harjumetsien paahdeelinympäristöjen hoitoseminaari 19.6.2012 Taipalsaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä 1 Metsäalan

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä

Lisätiedot

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia 15.9.2010 Paula Horne tutkimusjohtaja Paradigman muutos tavoitteissa 2000-luvulla painopiste on siirtynyt perinteisestä metsien suojelusta

Lisätiedot

XXX:n YHTEISMETSÄ. Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria.

XXX:n YHTEISMETSÄ. Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria. XXX:n YHTEISMETSÄ Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria. Laajenevat ja kehittyvät yhteismetsät hanke MetsäPremium Oy Kuvat Riikka Jauhiainen

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Askel riistametsään -luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä

Askel riistametsään -luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä Askel riistametsään -luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä 1 Askel riistametsään: mikä, missä, milloin, kuka ja miksi? Mikä: Hanke, joka vie talousmetsien hoitoa riistaystävällisempään

Lisätiedot

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi

Lisätiedot

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut

Lisätiedot

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Ville Ovaskainen, Liisa Tyrväinen ja Erkki Mäntymaa Metsäntutkimuslaitos, Vantaa ja Rovaniemi Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia 25.3.2014

Lisätiedot

SFS - ISO Standardisarja omaisuuden hallinnalle Risto Pulkkanen

SFS - ISO Standardisarja omaisuuden hallinnalle Risto Pulkkanen SFS - ISO 55000 Standardisarja omaisuuden hallinnalle 6.11.2014 Risto Pulkkanen SFS-ISO 55000-sarja Standardisarjan tarkoitus on auttaa sekä yritysmaailman, että julkisyhteisöjen organisaatioita hallinnoimaan

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg MEKA-hanke Alustavia huomioita hankkeesta 4.1.2016 Harry Berg Hankkeen lähtökohdat Metsämaa kaavoituksessa (MEKA) hankkeen tarkoituksena on kehittää kaavoitusta ja sen ohjausta metsämaahan kohdistuvan

Lisätiedot

Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa. Metsän siimeksessä Mikko Härö, 30.01.2013

Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa. Metsän siimeksessä Mikko Härö, 30.01.2013 Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa Metsän siimeksessä Mikko Härö, 30.01.2013 Sisältö Kansalliset metsäohjelmat Mitä metsien kulttuuriperintö on? Suojelun ja inventointien

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Metsälakirikokset eli ei korppi korpin silmää

Metsälakirikokset eli ei korppi korpin silmää Metsälakirikokset eli ei korppi korpin silmää noki Uudenmaan piirin kevätkokous 23.3.2013 Keijo Savola Talousmetsien käyttöön liittyvistä tavanomaisemmista ympäristörikoksista 1) Metsälain 10 kriteerit

Lisätiedot

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Yhteenvetoa skenaarioista Toimenpide-ehdotuksia Taneli Kolström Viisi teemaa Luonnonläheinen metsänhoito vai viljelymetsätalous Metsänhoito ja metsäpolitiikka Metsänhoidon

Lisätiedot

KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET

KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET Kuva: Ari Aalto KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET METSO-tutkimusseminaari 13. 11. 212 Esitys perustuu osin tutkimukseen Maintaining Siberian jay habitat quality through

Lisätiedot

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Riittävätkö tiedot metsien kestävän käytön määrittämiseen? Metsätieteen päivä 2015, Taksaattoriklubi Tuula Packalen, Luonnonvarakeskus 1

Lisätiedot

Luonnonhoito Suomen talousmetsissä

Luonnonhoito Suomen talousmetsissä Luonnonhoito Suomen talousmetsissä Ympäristövaikutusten hallinta on noussut yhä keskeisemmäksi Suomen metsätaloudessa. Se on saanut aikaan muutoksia myös metsien käsittelyssä ja hoidossa. Metsäammattilaisia

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,

Lisätiedot

Asukkaiden kokemustieto & vuorovaikutteinen suunnittelu pehmogis suunnitteluprosessin pyörteissä

Asukkaiden kokemustieto & vuorovaikutteinen suunnittelu pehmogis suunnitteluprosessin pyörteissä Asukkaiden kokemustieto & vuorovaikutteinen suunnittelu pehmogis suunnitteluprosessin pyörteissä Anna Broberg Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä (YTK) Maankäyttötieteiden laitos, Aalto yliopisto

Lisätiedot

Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana - METSO-yhteistoimintaverkosto, vetäjä Risto Sulkava, FT

Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana - METSO-yhteistoimintaverkosto, vetäjä Risto Sulkava, FT Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana - METSO-yhteistoimintaverkosto, vetäjä Risto Sulkava, FT 1.12.2011 Metsänkäsittely kuukkelialueella ohje (ohje löytyy: www.sll.fi/kuukkeli) Keinot kuukkelireviirin

Lisätiedot

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 Jyväskylässä Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-tukijärjestelmä Voimassaoleva kemeralaki (1094/1996) Kunnostusojituksen

Lisätiedot

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Strategian eväät soiden ennallistamiseen Strategian eväät soiden ennallistamiseen Kaisu Aapala SYKE, LBD Suo- ja turvemaiden strategia - Suoseuran seminaari 23.3.2011, Säätytalo, Helsinki Kaisu Aapala ENNALLISTAMINEN - MITÄ JA MIKSI? Lähtökohtana

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 73/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsälain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metsälakiin lisättäväksi kaksi uutta pykälää. Ehdotuksen mukaan metsäkeskus

Lisätiedot

Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN URN:ISBN:

Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN URN:ISBN: Kuva: Anssi Koskinen, "Metsä, taivas ja merikin", CC BY 2.0 Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN 978-951-39-6808-3 URN:ISBN: 978-951-39-6808-3

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

Suometsän hoito. Kemera-koulutus Suometsän hoito Kemera-koulutus Suometsän hoito Tarkastelua kokonaisvaltaisesti aikanaan ojitetun alueen kunnostusojitustarvetta, ravinnetilannetta, kulkuyhteyksien järjestämistä ja metsien hoitoa sekä

Lisätiedot

Laserkeilaus (Lapin) metsävarojen hyödyntämisessä. Anssi Juujärvi Lapin metsätalouspäivät

Laserkeilaus (Lapin) metsävarojen hyödyntämisessä. Anssi Juujärvi Lapin metsätalouspäivät metsävarojen hyödyntämisessä Anssi Juujärvi Lapin metsätalouspäivät 28.1.2016 -Metsävaratietojen tuottaminen -Metsävaratietojen hyödyntäminen -Mikä muuttuu 1.1.2016 alkaen 28.1.2016 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen. Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4.

Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen. Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4. Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4.2015 16.4.2015 Esityksen rakenne Kaavajärjestelmä Suomessa Valtakunnalliset

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 1 METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,

Lisätiedot

Kuortaneen ajantasaistushanke

Kuortaneen ajantasaistushanke Kuortaneen ajantasaistushanke 2006-2008 Eri-ikäisen metsävaratiedon ajantasaistaminen yksityismetsissä eri toimijoiden tuottaman toteutustiedon hyödyntäminen suuralueella Kuortaneen seminaari 10.9.2007

Lisätiedot

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet Samuli Joensuu 17.12.2015 Sisältö Vanhojen suojelualueiden rajausten ja tilan parantaminen Rajausten tarkistaminen Suunnitelmallinen vedenohjaus suojelusuolle

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle

Maa- ja metsätalousvaliokunnalle YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta Maa- ja metsätalousvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

Yhteismetsistä. Tero Laitinen ,

Yhteismetsistä. Tero Laitinen , Yhteismetsistä Tero Laitinen 040-8017886, tero.laitinen@maanmittauslaitos.fi Metsäkiinteistöt perinnönjaossa ja kiinteistötoimituksissa (vaihtoehdot) Omistus ja metsätilat halutaan pitää ennallaan (ei

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.-11.9.2007 Markkinointikonsultti Kirsi Greis, Tapio

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus Metsätalous ja vesistöt seminaari 26.-27.9.2006 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäpolitiikan perusta

Lisätiedot

Ratkaisun KHO 2006:37 herättämiä ajatuksia. OTK, MMM, MH Tero Laakso Tutkija Joensuun yliopisto Ympäristöoikeus

Ratkaisun KHO 2006:37 herättämiä ajatuksia. OTK, MMM, MH Tero Laakso Tutkija Joensuun yliopisto Ympäristöoikeus Ratkaisun KHO 2006:37 herättämiä ajatuksia OTK, MMM, MH Tero Laakso Tutkija Joensuun yliopisto Ympäristöoikeus Käsiteltäviä asioita Metsälain alkuperäinen sääntelyjärjestelmä Uutuus v. 2004: Metsälain

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Tervetuloa Zonation-koulutukseen. Moduuli

Tervetuloa Zonation-koulutukseen. Moduuli Tervetuloa Zonation-koulutukseen Moduuli 1 29.1.2014 1 Moduuli 1 Tavoite Osallistuja ymmärtää, mistä suojelusuunnittelun ja suojeluresurssien kohdentamisessa on kyse ja miten Zonation toteuttaa joukon

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Kuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku

Kuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku Toimiva metsä hanke Metsätilat tuottokuntoon, tiedotuspäivä Avauspuheenvuoro Kuolinpesästä yhtymäksi Yhtymästä yhteismetsäksi - tapausten kulku Ylivieska 20.1.2011 Niilo Piisilä 1 Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Tutkijat vetoavat luonnontilaisten metsien säilyttämisen puolesta

Tutkijat vetoavat luonnontilaisten metsien säilyttämisen puolesta Akatemiaprofessori Ilkka Hanskin puheenvuoro 9 maaliskuuta 2007 Tutkijat vetoavat luonnontilaisten metsien säilyttämisen puolesta Seitsemänkymmentäseitsemän tutkijaa luovutti 7 helmikuuta 2007 ministeri

Lisätiedot

Metsätalouden toimijan käytännön näkökulmat metsätaloudesta kaava-alueilla. UKK-instituutti MB

Metsätalouden toimijan käytännön näkökulmat metsätaloudesta kaava-alueilla. UKK-instituutti MB Metsätalouden toimijan käytännön näkökulmat metsätaloudesta kaava-alueilla UKK-instituutti 18.3.2013 MB Oma tausta Mhy Pohjois-Pirkka, kiinteistöasiantuntija Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV, kiinteistönvälittäjä

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Pääjohtaja Pentti Hyttinen 11.10.2016 Valtion maat ja vedet 9 121 000 hehtaaria maa-alueita. 3 417 000 hehtaaria vesialueita. Valtion

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille

Lisätiedot

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn 37. Päättäjien Metsäakatemia Vieremällä 24.9.2014 Markku Remes, edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pohjois-Savo Metsälaki

Lisätiedot

vahingonkorvaukset, avustamistyyppiset korvaukset, pakkotoimikorvaukset, vakuutuskorvaukset, rangaistusluonteiset korvaukset

vahingonkorvaukset, avustamistyyppiset korvaukset, pakkotoimikorvaukset, vakuutuskorvaukset, rangaistusluonteiset korvaukset HENKILÖVAHINGOISTA 1. Vahingonkorvausoikeuden perusteet ja henkilövahinko 1.1 Vahingonkorvausoikeuden tehtävät Vahingonkorvausoikeudessa jaetaan vahinkoseurauksia Ennaltaehkäisevä vaikutus Korjaava vaikutus

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne. Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne Hankkeen taustaa Tavoitteena arvioida luontoarvopankkimekanismin (habitat banking) ja yleisemmin

Lisätiedot

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden

Lisätiedot

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen Artti Juutinen Metsätieteen päivä 12.11.2014 Tieteiden talo Metsien monet hyödyt Ekosysteemipalvelut (Millennium Ecosystem Assessment 2005) Tuotantopalvelut:

Lisätiedot

NATNET LIFE+ Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland. Kuva: E.

NATNET LIFE+ Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland. Kuva: E. NATNET LIFE+ Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland 1 Tavoitteet Luonnonsuojelualueiden yhtenäistäminen Lapin kolmion alueella Ekologiset yhteydet

Lisätiedot