Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta"

Transkriptio

1 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

2 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

3 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

4 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

5 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

6 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

7 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

8 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

9 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

10 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

11 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

12 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

13 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

14 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

15 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

16 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

17 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

18 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Mitä puukaupassa sovitaan

Mitä puukaupassa sovitaan Mitä puukaupassa sovitaan Heikki Kalvila, UPM Metsä Metsäneuvontapäällikkö Nordea, metsäpäivä 23.8.2007 Helsinki Puukauppasopimukset Metsänhakkuusopimus = pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lisätiedot

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila "Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset"- tutkimusohjelman

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Suomi maailman metsävaltiona Maailman mittakaavassa Suomi on kääpiö

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013

Lisätiedot

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Lauri Suihkonen, Terhi Koskela, Riitta Hänninen ja Maarit Kallio Metsäntutkimuslaitos Metlan monimuotoisuustutkimuksen

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö

Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö WWF Finland Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI GSM: (0400) 422659 Maija.Kaukonen@wwf.fi www.wwf.fi www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL 30 00023 Valtioneuvosto Helsinki 12.1.2010 Viite:

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Metsälain sisältö ja soveltamisala Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu-

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteet

Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteet Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteet Metsätalous ja kuntakaavoitus 15.4.2015 Jarkko Partanen Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Suomen metsäkeskus Esityksen tavoitteita

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi

Metsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi 9.-10.10.2013 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden toiminnan puitteet Metsien hoidossa ja käytössä yhteen sovitetaan metsiin liittyvät

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran

Lisätiedot

Metsälain uudistaminen ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Metsälain uudistaminen ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Metsälain uudistaminen 4.2.2013 ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Lakimuutoksen taustaa Metsänkasvatuksen aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin Lauri Saaristo Tapio Oy Esityksen sisältö Kuka olen, mistä tulen? Valtion ja metsänomistajan intressi luontomatkailun kehittymiseen Yhteistyötä

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen

Lisätiedot

Omistusmuotona yhteismetsä

Omistusmuotona yhteismetsä Omistusmuotona yhteismetsä Mikä on yhteismetsä? Yksi metsäomaisuuden omistusmuoto mm. yhtymien ja yhteisömuotoisen (Ay, Ky, Oy) omistuksen rinnalla Yhteismetsät ovat verotuksellisesti itsenäisiä, metsätiloista

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi METSÄSUUNNITTELU Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi 1 SISÄLTÖ metsäsuunnitelman sisältö metsävaratiedon keruu Muut tuotteet / palvelut Metsävaratiedon keruu tulevaisuudessa.

Lisätiedot

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana Säämingin Yhteismetsä - muodostamisprosessi- Esa Lappalainen Perhemetsä 3G- hanke Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi Yhteistyössä mukana Säämingin yhteismetsän perusidea: Kootaan tulevat

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen?

Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen? Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen? Tuula Packalen Kaavoituksen vaikutukset Etelä Suomen metsätalouteen seminaari Yhteenveto toimijakartoituksesta Hoidettu metsämaisema sekä kantorahatulot

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

METSÄNKÄYTTÖILMOITUKSEN TARKASTUSMENETTELY METSÄKESKUKSISSA

METSÄNKÄYTTÖILMOITUKSEN TARKASTUSMENETTELY METSÄKESKUKSISSA METSÄNKÄYTTÖILMOITUKSEN TARKASTUSMENETTELY METSÄKESKUKSISSA Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoitusta koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta säädetään metsälaissa (1093/1996). Metsänkäyttöilmoituslomakkeita

Lisätiedot

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus Uusi metsälaki ja metsien käsittely Lapin metsätalouspäivät 5.-6.2.2015, Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö metsälain keskeiset muutokset, lyhyt kertaus etukäteisodotukset

Lisätiedot

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP 6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet Mikko Kurttila & Katri Korhonen 1 Tausta Vaihe 1: Arvioidaan nykyisiä yksityismetsien metsäsuunnittelun

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer

Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer Metsäluonnon suojelu ja käyttö miten metsää riittää kaikille? Ympäristöakatemian kutsuseminaari 4-5.9.2012 Miten ja mihin suuntaan

Lisätiedot

Metsänhoitosuositukset

Metsänhoitosuositukset Metsänhoitosuositukset Silta tutkimuksen ja käytännön metsätalouden välillä Ari Keskimölö metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus Mitä metsänhoitosuositukset ovat Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen

Lisätiedot

METSÄN LIITTÄMINEN YHTEISMETSÄÄN OSUUKSIA VASTAAN ROVANIEMI Sallan yhteismetsä Vesa Tennilä

METSÄN LIITTÄMINEN YHTEISMETSÄÄN OSUUKSIA VASTAAN ROVANIEMI Sallan yhteismetsä Vesa Tennilä METSÄN LIITTÄMINEN YHTEISMETSÄÄN OSUUKSIA VASTAAN ROVANIEMI 18.3.2017 Sallan yhteismetsä Vesa Tennilä Metsänomistajan vaihtoehdot: Ei muutoksia nykytilanteeseen Tilan myynti Tilan vaihto yhteismetsäosuuksiin

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

HE 218/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsälain muuttamisesta

HE 218/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsälain muuttamisesta HE 218/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsälain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsälakia. Ehdotuksen mukaan metsänomistajalle säädettäisiin

Lisätiedot

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,

Lisätiedot

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Metsävarallisuus kansantaloudessa

Metsävarallisuus kansantaloudessa Metsävarallisuus kansantaloudessa OP-Pohjolan metsäpäivä 2.6.2014 Pasi Holm Metsätalouden uusi kukoistus? Metsäsektorin kansantaloudellinen merkitys on ollut laskussa; kääntymässä nousuun (kartonki, sellu

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa

Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Luonnonhoitohankkeet ja luonnonhoidon suuntaviivat Suomen metsäkeskuksessa Harjumetsien paahdeelinympäristöjen hoitoseminaari 19.6.2012 Taipalsaari Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä 1 Metsäalan

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke Havaintoja korvausvaatimuksista ja halukkuudesta korvata maisemanhoidon kustannuksia maanomistajille Rukan matkailualueella ja hinnan / kustannuksen laskentaa Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa

Lisätiedot

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta

FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta Monimuotoisuutta metsiin -Metsien hoidon uudet haasteet -seminaari Porissa 4.6.2014 Vanhatalo Kalle, TAPIO Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Harri Karjalainen Neuvotteleva virkamies 13.4.2011 Helsinki Harri Karjalainen, Ympäristöministeriö, Kuntametsät asukkaiden ja

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 73/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsälain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metsälakiin lisättäväksi kaksi uutta pykälää. Ehdotuksen mukaan metsäkeskus

Lisätiedot

XXX:n YHTEISMETSÄ. Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria.

XXX:n YHTEISMETSÄ. Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria. XXX:n YHTEISMETSÄ Tähän päiväys Alle mahd. koko dian kokoinen kuva Värit ja fontti vielä päättämättä, nyt fontti cambria. Laajenevat ja kehittyvät yhteismetsät hanke MetsäPremium Oy Kuvat Riikka Jauhiainen

Lisätiedot

Rannikolta rakalle. METSO-ohjelma Lapissa

Rannikolta rakalle. METSO-ohjelma Lapissa Rannikolta rakalle METSO-ohjelma Lapissa Sisällys 4 METSO kannattavaa metsätaloutta 5 Ranuan malli 6-7 Metsäalan toimijat METSOn puolesta 8 NATNET Life+ -hanke 9 Korvausesimerkki METSO-alueesta 10 Yhteismetsät

Lisätiedot

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen

Lisätiedot

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Projektineuvoja Jorma Kyllönen. Tietoinen metsänomistus -hanke

Projektineuvoja Jorma Kyllönen. Tietoinen metsänomistus -hanke Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti, oma veroilmoitus Yli 30 000 vuosituloksesta menee 34% vero Yhtymässä tulos jaetaan

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia 15.9.2010 Paula Horne tutkimusjohtaja Paradigman muutos tavoitteissa 2000-luvulla painopiste on siirtynyt perinteisestä metsien suojelusta

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Suoluonnon suojelu 17.12.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Työryhmän tehtävät Luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma Alun perin tavoitteena oli luonnonsuojelulain mukaisen suojeluohjelman

Lisätiedot

Luonnonhoito Suomen talousmetsissä

Luonnonhoito Suomen talousmetsissä Luonnonhoito Suomen talousmetsissä Ympäristövaikutusten hallinta on noussut yhä keskeisemmäksi Suomen metsätaloudessa. Se on saanut aikaan muutoksia myös metsien käsittelyssä ja hoidossa. Metsäammattilaisia

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin metsät

Jyväskylän kaupungin metsät Jyväskylän kaupungin metsät 1. Metsäohjelma Metsäsuunnitelma - Kuviotieto 2. Tietojen ajantasaisuus ja päivittäminen 3. Hoitoluokitus 4. Kasvupaikat 5. Kehitysluokat 6. Ikäjakaumat 7. Puustotietoja Metsäohjelma

Lisätiedot

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus SJ 11.6.2014 1

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus SJ 11.6.2014 1 Metsien monikäyttösuunniteman aadinta ja METSO-kartoitus SJ 11.6.2014 1 Metsäpinta-aa on n. 10000 ha ( 6,5 % metsistä kaupungia ) Kaupungin metsät ovat monikäyttömetsiä Strateginen omaisuuserä Metsätaousarvo

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot