Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta"

Transkriptio

1 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

2 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

3 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

4 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

5 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

6 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

7 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

8 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

9 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

10 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

11 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

12 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

13 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

14 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

15 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

16 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

17 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

18 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita

Lisätiedot

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Mitä puukaupassa sovitaan

Mitä puukaupassa sovitaan Mitä puukaupassa sovitaan Heikki Kalvila, UPM Metsä Metsäneuvontapäällikkö Nordea, metsäpäivä 23.8.2007 Helsinki Puukauppasopimukset Metsänhakkuusopimus = pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 109/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta. Asia.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 109/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta. Asia. EDUSKUNNAN VASTAUS 109/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi metsälain

Lisätiedot

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila "Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset"- tutkimusohjelman

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Metsälait muuttuvat: mitä tuumii metsänomistaja? Heimo Karppinen. Direktiivit, lait, sertifikaatit sääntely ohjaa metsätaloutta

Metsälait muuttuvat: mitä tuumii metsänomistaja? Heimo Karppinen. Direktiivit, lait, sertifikaatit sääntely ohjaa metsätaloutta Metsälait muuttuvat: mitä tuumii metsänomistaja? Heimo Karppinen Direktiivit, lait, sertifikaatit sääntely ohjaa metsätaloutta Metsätieteen päivä 29.10.2013 Tieteidentalo, Helsinki Metsälaki Metsälain

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?

Lisätiedot

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet

Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Suomi maailman metsävaltiona Maailman mittakaavassa Suomi on kääpiö

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON Oletko kiinnostunut taloudellisesti kannattavasta metsänhoidosta, joka huomioi monipuolisesti myös ympäristöarvot ja sosiaaliset näkökulmat?

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013

Lisätiedot

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Lauri Suihkonen, Terhi Koskela, Riitta Hänninen ja Maarit Kallio Metsäntutkimuslaitos Metlan monimuotoisuustutkimuksen

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus k JULKISET PALVELUT Kemera -työryhmän kuuleminen 4.12.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Luonnonhoito ja Kemera 2015 Kuulemisen sisältö Luonnonhoidon tarpeet, keinot

Lisätiedot

Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan

Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan Ensikosketus metsälakiin - mitä lakiuudistuksella tavoitellaan Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Metsä- ja bioenergiayksikkö 22.10.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö

Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL Valtioneuvosto Helsinki Viite: MMM:n lausuntopyyntö WWF Finland Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI GSM: (0400) 422659 Maija.Kaukonen@wwf.fi www.wwf.fi www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto PL 30 00023 Valtioneuvosto Helsinki 12.1.2010 Viite:

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Metsälain sisältö ja soveltamisala Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu-

Lisätiedot

Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteet

Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteet Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteet Metsätalous ja kuntakaavoitus 15.4.2015 Jarkko Partanen Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Suomen metsäkeskus Esityksen tavoitteita

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi

Metsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi 9.-10.10.2013 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden toiminnan puitteet Metsien hoidossa ja käytössä yhteen sovitetaan metsiin liittyvät

Lisätiedot

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous Hannu Niemelä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio hannu.niemela@tapio.fi Suoseuran

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Mika Salmi, Projektipäällikkö 10.10.2017 Metsätalous ja kaavoitus hanke Suomen metsäkeskus Hankeaika on 1.3.2017 31.12.2018 Hanke tukee Kansallisessa metsästrategiassa

Lisätiedot

Metsälain uudistaminen ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Metsälain uudistaminen ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Metsälain uudistaminen 4.2.2013 ylitarkastaja Matti Mäkelä maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Lakimuutoksen taustaa Metsänkasvatuksen aineettomat arvot ovat nousseet yhä enemmän taloudellisten

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin Lauri Saaristo Tapio Oy Esityksen sisältö Kuka olen, mistä tulen? Valtion ja metsänomistajan intressi luontomatkailun kehittymiseen Yhteistyötä

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 16.4.2014 1 Uudistuksen taustaa Metsätalouden tukien uudelleenarviointi KMO 2015, Metsätalous ja energia-työryhmän

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteita

Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteita Kaavoitus ja metsätalous, lainsäädännön ja käytännön toiminnan haasteita Maaseutuelinkeinot ja kaavoitus Petäjävesi 11.11.2015 Juha Hiltunen Suomen metsäkeskus Esityksen tavoitteita Kuvata kaavoituksen

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana Säämingin Yhteismetsä - muodostamisprosessi- Esa Lappalainen Perhemetsä 3G- hanke Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi Yhteistyössä mukana Säämingin yhteismetsän perusidea: Kootaan tulevat

Lisätiedot

Omistusmuotona yhteismetsä

Omistusmuotona yhteismetsä Omistusmuotona yhteismetsä Mikä on yhteismetsä? Yksi metsäomaisuuden omistusmuoto mm. yhtymien ja yhteisömuotoisen (Ay, Ky, Oy) omistuksen rinnalla Yhteismetsät ovat verotuksellisesti itsenäisiä, metsätiloista

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Polvelta Toiselle Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut, Kajaani 30.9.2017 Antti Pajula, Suomen metsäkeskus Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Omistajaa

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen?

Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen? Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen? Tuula Packalen Kaavoituksen vaikutukset Etelä Suomen metsätalouteen seminaari Yhteenveto toimijakartoituksesta Hoidettu metsämaisema sekä kantorahatulot

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi METSÄSUUNNITTELU Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi 1 SISÄLTÖ metsäsuunnitelman sisältö metsävaratiedon keruu Muut tuotteet / palvelut Metsävaratiedon keruu tulevaisuudessa.

Lisätiedot

METSÄNKÄYTTÖILMOITUKSEN TARKASTUSMENETTELY METSÄKESKUKSISSA

METSÄNKÄYTTÖILMOITUKSEN TARKASTUSMENETTELY METSÄKESKUKSISSA METSÄNKÄYTTÖILMOITUKSEN TARKASTUSMENETTELY METSÄKESKUKSISSA Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoitusta koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta säädetään metsälaissa (1093/1996). Metsänkäyttöilmoituslomakkeita

Lisätiedot

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden

Lisätiedot

Teppo Rantanen, Biolan Group

Teppo Rantanen, Biolan Group Sammaleen keruun periaatteet Teppo Rantanen, Biolan Group Näitä periaatteita olivat laatimassa Biolan Group, Kekkilä Oy, Koneyrittäjien liitto, Metsähallitus, MTK, Turveruukki Oy ja Vapo Oy Sammaleen käyttö

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 Simo Takalammi Maakuntakaavan merkitys MRL:n kaavajärjestelmän korkein kaavataso eli suurpiirteinen Ohjaa yleis- ja asemakaavoitusta Hyvä maakuntakaava on mahdollistava

Lisätiedot

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus Uusi metsälaki ja metsien käsittely Lapin metsätalouspäivät 5.-6.2.2015, Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö metsälain keskeiset muutokset, lyhyt kertaus etukäteisodotukset

Lisätiedot

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti Ilkka Heikkinen Ympäristöministeriö 14.1.2009 1 Kysymykset 1. Mitkä (ja miksi) ovat ryhmän priorisoimat toimenpiteet, jotka

Lisätiedot

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP 6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan. Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö. Metsä Group

Käytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan. Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö. Metsä Group Käytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö 1 12.11.2015 Kaavoitustilanne ja tietojen saanti Kaavatietojen ajantasainen saatavuus puutteellista: yleis-

Lisätiedot

METSÄTALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVOITUKSESSA IMATRAN YLEISKAAVA Mikko Ikonen Työn esittely urn.fi/urn:nbn:fi:amk

METSÄTALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVOITUKSESSA IMATRAN YLEISKAAVA Mikko Ikonen Työn esittely urn.fi/urn:nbn:fi:amk METSÄTALOUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVOITUKSESSA IMATRAN YLEISKAAVA 2040 Mikko Ikonen Työn esittely 31.1.2019 urn.fi/urn:nbn:fi:amk-2018121321455 Työn tavoite Tutkia metsätalousvaikutusten arviointia kaavoituksessa

Lisätiedot

Metsänhoito. Metsänomistajat

Metsänhoito. Metsänomistajat Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon

Lisätiedot

Metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa

Metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa Metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa 10.12.2018 / Kirsi Kyllönen Kainuun metsät Kainuussa on metsätalousmaata 2,046 milj. ha 74 % puuntuotannossa 10 % rajoitetussa puuntuotannossa

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op

METSÄTALOUDEN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op 1/ 9 METSÄTALOUDEN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op Kasvupaikat, kasvi- ja puulajit 3 op Metsänhoito (uudistaminen, kasvatus) 3 op Metsänkäsittelyratkaisut ja luonnonhoito 3 op Metsän mittaus 1 op Metsätalouden

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 26.1.2018 AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen vastaamaan mahdollisimman hyvin ohjelmien

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Lieksan seurakunta metsänomistajana

Lieksan seurakunta metsänomistajana Lieksan seurakunta metsänomistajana Pinta-alat Metsätalousmaata kaikkiaan 5123 hehtaaria Kasvullinen metsämaa 4564 hehtaaria Kitu- ja joutomaita 466 hehtaaria Teitä ja sähkölinjoja 93 hehtaaria Suojelualueita

Lisätiedot

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet Mikko Kurttila & Katri Korhonen 1 Tausta Vaihe 1: Arvioidaan nykyisiä yksityismetsien metsäsuunnittelun

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien

Lisätiedot

Digitaalisten palveluiden mahdollisuudet metsätaloudessa Case Metsään.fi-palvelu, Päättäjien metsäakatemia, Peurunka,

Digitaalisten palveluiden mahdollisuudet metsätaloudessa Case Metsään.fi-palvelu, Päättäjien metsäakatemia, Peurunka, Digitaalisten palveluiden mahdollisuudet metsätaloudessa Case Metsään.fi-palvelu, Päättäjien metsäakatemia, Peurunka, 21.9.2018 Veikko Iittainen, Metsänomistajien palvelupäällikkö Suomen metsäkeskus Metsään.fi-palvelun

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka Metso tutkijaseminaari 9.11.2010 Lauri Suihkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa

Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa Ajankohtaista kaavoituksessa Suomen metsäkeskuksen kaavoituskoulutus metsäalan toimijoille Niina Riissanen 7.4.2017 10.4.2017

Lisätiedot

Metsänhoitosuositukset

Metsänhoitosuositukset Metsänhoitosuositukset Silta tutkimuksen ja käytännön metsätalouden välillä Ari Keskimölö metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus Mitä metsänhoitosuositukset ovat Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Metsän suojelua metsätalouden ympäristötuella ja Metso-ohjelman kautta

Metsän suojelua metsätalouden ympäristötuella ja Metso-ohjelman kautta Metsän suojelua metsätalouden ympäristötuella ja Metso-ohjelman kautta Virpi ja Veikko Vesisenaho Keski-Suomen Saarijärveltä jakoivat omia kokemuksiaan Metsosta ja metsätalouden ympäristötuella toteutetusta

Lisätiedot

Puumarkkinoiden toimivuus ja kehittämiskohteet. Puumarkkinatyöryhmän kokous (2/2012) Eero Mikkola, Metla

Puumarkkinoiden toimivuus ja kehittämiskohteet. Puumarkkinatyöryhmän kokous (2/2012) Eero Mikkola, Metla Puumarkkinoiden toimivuus ja kehittämiskohteet Puumarkkinatyöryhmän kokous (2/2012) 3.10.2012 Eero Mikkola, Metla Puukaupan toimivuuden ja kehittämiskohteiden selvitys 2012 Mikä tässä puukaupassa on noin

Lisätiedot

METSÄN LIITTÄMINEN YHTEISMETSÄÄN OSUUKSIA VASTAAN ROVANIEMI Sallan yhteismetsä Vesa Tennilä

METSÄN LIITTÄMINEN YHTEISMETSÄÄN OSUUKSIA VASTAAN ROVANIEMI Sallan yhteismetsä Vesa Tennilä METSÄN LIITTÄMINEN YHTEISMETSÄÄN OSUUKSIA VASTAAN ROVANIEMI 18.3.2017 Sallan yhteismetsä Vesa Tennilä Metsänomistajan vaihtoehdot: Ei muutoksia nykytilanteeseen Tilan myynti Tilan vaihto yhteismetsäosuuksiin

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen

Lisätiedot

Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013

Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Esityksen sisällys Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä ja metsässä Eri-ikäiskasvatuksen menetelmät Mitä muuttui metsänomistajalla?

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,

Lisätiedot

HE 218/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsälain muuttamisesta

HE 218/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsälain muuttamisesta HE 218/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsälain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsälakia. Ehdotuksen mukaan metsänomistajalle säädettäisiin

Lisätiedot

METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET.

METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET. METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET. Suomalainen metsänomistaja 2020: metsätalouden kannattavuus ja metsänomistajakunnan muutos 2018-2021 YHTEISTYÖSSÄ MIKSI YKSITYISMETSÄNOMISTAJIA ON

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

KUOLINPESÄN METSÄASIAT KÄYTÄNNÖT SUJUVIKSI

KUOLINPESÄN METSÄASIAT KÄYTÄNNÖT SUJUVIKSI Metsänomistajat KUOLINPESÄN METSÄASIAT KÄYTÄNNÖT SUJUVIKSI MUISTILISTA UUDELLE KUOLINPESÄLLE 1 Perunkirjoitus on tehtävä 3 kk:n kuluessa kuolemasta. Me neuvomme ja tarvittaessa laadimme perukirjan. 2 Metsäomaisuuden

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa Kari T. Korhonen VMI/Luke Metsävarat: Korhonen, K.T. & Ihalainen, A. Hakkuumahdollisuudet: Packalen, T., Salminen O., Hirvelä, H. & Härkönen,

Lisätiedot

Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer

Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer Metsäluonnon suojelu ja käyttö miten metsää riittää kaikille? Ympäristöakatemian kutsuseminaari 4-5.9.2012 Miten ja mihin suuntaan

Lisätiedot