Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta"

Transkriptio

1 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

2 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

3 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

4 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

5 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

6 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

7 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

8 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

9 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

10 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

11 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

12 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

13 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

14 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

15 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

16 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

17 Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän osakkaana, joista yksi oma yhteismetsä. Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. Metsäsijoittaja huomioi edellä mainitut seikat: talous :metsäsijoittamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa ekologisuus :metsän hoidossa ja käytössä huomioidaan luonnon monimuotoisuus sosiaalisuus :metsäsijoittajalle sosiaalisuus tärkeää ( yhteistyö, valvonta, harrastus ) 1. Nykyinen metsälaki toimii kohtalaisen hyvin, mutta se edellyttää: a. metsäasioiden hallintaa oman onnensa seppä b. ajan tasalla pysymistä metsäasioissa jatkuvat muutokset c. kiinnostusta metsäasioihin metsäsijoittaminen oma valinta ( vrt. osakesijoittaminen, asuntosijoittaminen ym. ) d. ammattimaista otetta: itse ( kouluttautuminen ) / metsäammattilainen ( vaihtoehdot lisääntyneet ) 2. Metsäsijoittaja ei: a. hävitä metsää (taloudellinen tappio / huono maine) b. riko tietoisesti lakia ( rangaistus / huono maine) 3. Metsäsijoittaja toimii: a. hyvän metsänhoitosuositusten mukaan b. metsätaloutensa kannattavuudesta huolehtien c. metsän monimuotoisuuden huomioiden d. metsätalouden tuet hyödyntäen e. metsä ym. ammattilaisten asiantuntemukseen luottaen f. säilyttää yhteyden myyjään 4. Metsälain muutostarpeet a. metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ( 10 ); erityisen tärkeät elinympäristöt kohteen selkeä määrittely, säilytettävät ominaisuudet ja erityispiirteet ei suojavyöhykettä ympärille, harmaa alue haittaa toimintaa tieto kohteista saatava viranomaisilta / muilta ( kartoitus ) korvaus jos taloudellisia menetyksiä, metsänomistajana hakkuumahdollisuudet eivät saa vaikuttaa korvauksen suuruuteen vapaaehtoiset suojelualueet ( Metso ym. ) ok, perusteltu korvaus HUOM. metsänsuojelu on osa kannattavaa metsätaloutta

18 b. metsän käsittely metsänomistaja voi päättää hakkuutavan metsänomistaja voi päättää hakkuuajan: ei ikä eikä läpimitta rajoitteita metsänomistaja voi päättää uudistamistavan: uudistamisvelvoite voi säilyä metsänomistaja voi päättää harvennustiheyden: lievä, normaali, voimakas yläharvennuksen käyttömahdollisuus tärkeä ( omatoimisuus, maisema ) c. metsälain valvonta turha valvonta pois, metsäsijoittaja harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, ei hävittävää metsänkäyttöilmoituskäytäntö sujuvaksi; nopeampi ratkaisu, maksu? taimikon perustamisilmoitus tarvitaanko? ; vakiintumisaika 3 5 vuoteen, kuka tekee? d. metsäsijoittaja mukaan päätöksentekoon myös muissa laeissa huomioitava metsäsijoittajan tarpeet (metsänhoitoyhdistyslaki, kemera-lainsäädäntö ym.) 5. Muuta huomioitavaa a. kaava-alueiden metsänkäsittely nykyisellään ( 2 ) b. metsätalousmaan käyttöönotto muuhun tarkoitukseen säilytettävä ( 3 ) c. metsänhakkuuoikeuden omistajan vastuu säilytettävä ( 7 ) d. metsäsuunnitelma ( 4a ); kustannus / hyödyt e. vastuu uuden puuston aikaan saamisesta ( 9 ); ostanut vai myynyt metsänomistaja? f. suojametsäalueen hakkuu ( 12 ); hakkuu- ja uudistamissuunnitelma vai metsänkäyttöilmoitus?; laatija metsäkeskus, veloituksetta g. neuvotteluvelvoite ( 15 ); hyvä säilyttää, metsärikos ja metsärikkomus sakko - tarve? / RN

Mitä puukaupassa sovitaan

Mitä puukaupassa sovitaan Mitä puukaupassa sovitaan Heikki Kalvila, UPM Metsä Metsäneuvontapäällikkö Nordea, metsäpäivä 23.8.2007 Helsinki Puukauppasopimukset Metsänhakkuusopimus = pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013

Lisätiedot

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet

Metsälain sisältö ja soveltamisala. Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Metsälain sisältö ja soveltamisala Keskeisiä muutoksia Soveltamisala Käsitteet Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu-

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi METSÄSUUNNITTELU Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi 1 SISÄLTÖ metsäsuunnitelman sisältö metsävaratiedon keruu Muut tuotteet / palvelut Metsävaratiedon keruu tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana Säämingin Yhteismetsä - muodostamisprosessi- Esa Lappalainen Perhemetsä 3G- hanke Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi Yhteistyössä mukana Säämingin yhteismetsän perusidea: Kootaan tulevat

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

METSÄNKÄYTTÖILMOITUKSEN TARKASTUSMENETTELY METSÄKESKUKSISSA

METSÄNKÄYTTÖILMOITUKSEN TARKASTUSMENETTELY METSÄKESKUKSISSA METSÄNKÄYTTÖILMOITUKSEN TARKASTUSMENETTELY METSÄKESKUKSISSA Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoitusta koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta säädetään metsälaissa (1093/1996). Metsänkäyttöilmoituslomakkeita

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo

Lisätiedot

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien

Lisätiedot

Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen?

Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen? Miten metsätalous ja kaavoitus voidaan sovittaa yhteen? Tuula Packalen Kaavoituksen vaikutukset Etelä Suomen metsätalouteen seminaari Yhteenveto toimijakartoituksesta Hoidettu metsämaisema sekä kantorahatulot

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer

Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer Metsäluonnon suojelu ja käyttö miten metsää riittää kaikille? Ympäristöakatemian kutsuseminaari 4-5.9.2012 Miten ja mihin suuntaan

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta

FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta Monimuotoisuutta metsiin -Metsien hoidon uudet haasteet -seminaari Porissa 4.6.2014 Vanhatalo Kalle, TAPIO Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke Havaintoja korvausvaatimuksista ja halukkuudesta korvata maisemanhoidon kustannuksia maanomistajille Rukan matkailualueella ja hinnan / kustannuksen laskentaa Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa

Lisätiedot

Rannikolta rakalle. METSO-ohjelma Lapissa

Rannikolta rakalle. METSO-ohjelma Lapissa Rannikolta rakalle METSO-ohjelma Lapissa Sisällys 4 METSO kannattavaa metsätaloutta 5 Ranuan malli 6-7 Metsäalan toimijat METSOn puolesta 8 NATNET Life+ -hanke 9 Korvausesimerkki METSO-alueesta 10 Yhteismetsät

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus

Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus MATTI SEPPÄLÄ MITÄ METSÄLUONNON MONIMUO- TOISUUS ON? Monimuotoisuudella tarkoitetaan kaikkea elävässä luonnossa esiintyvää vaihtelua. Bioottisten tekijöiden lisäksi

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen

Lisätiedot

Metsävarallisuus kansantaloudessa

Metsävarallisuus kansantaloudessa Metsävarallisuus kansantaloudessa OP-Pohjolan metsäpäivä 2.6.2014 Pasi Holm Metsätalouden uusi kukoistus? Metsäsektorin kansantaloudellinen merkitys on ollut laskussa; kääntymässä nousuun (kartonki, sellu

Lisätiedot

Metsälain muutokset 2014

Metsälain muutokset 2014 Metsälain muutokset 2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Esityksen sisältö Metsälain keskeiset muutokset ja käsitteet Kasvatushakkuut; muutokset Uudistushakkuut

Lisätiedot

Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022

Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022 Tekninen lautakunta 119 03.04.2013 Metsäsuunnitelma ns. vanhan Lappeenrannan haja-asutusalueen metsille vuosille 2013-2022 440/10.03.01.10.00/2013 TEKLA 119 Valmistelija/lisätiedot: Kaupungingeodeetti

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus Keski-Suomi on metsämaakunta! Hyvät metsävarat Aktiivinen toimintaympäristö Merkittävää taloudellista hyvinvointia Moni-ilmeinen luonto 31.8.2012 Sisä-Suomen metsäpäivä Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus SJ 11.6.2014 1

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus SJ 11.6.2014 1 Metsien monikäyttösuunniteman aadinta ja METSO-kartoitus SJ 11.6.2014 1 Metsäpinta-aa on n. 10000 ha ( 6,5 % metsistä kaupungia ) Kaupungin metsät ovat monikäyttömetsiä Strateginen omaisuuserä Metsätaousarvo

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1996 N:o 1093 1095. Metsälaki. N:o 1093. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1996 N:o 1093 1095. Metsälaki. N:o 1093. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1996 N:o 1093 1095 SISÄLLYS N:o Sivu 1093 Metsälaki... 3217 1094 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta... 3226 1095 Laki rikoslain

Lisätiedot

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014 Tila-arvio kertoo metsän arvon Pasi Kiiskinen 29.3.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Suomen metsäkeskus jakaantuu kahtia 2012. Jaossa metsäkeskukselle jäi kestävän metsätalouden kehittäminen ja viranomaisasiat.

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013

Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC ja FSC Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa PEFC-standardityöryhmän kokous 6.9.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015 Ajankohtaista metsäpolitiikassa Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 25.11.2015 1 Taustaa Jo tehdyt uudistukset Hallitusohjelma ja KMS 2025 Muuta 2 Puuston kasvun

Lisätiedot

Metsään peruskurssi. Sisältö

Metsään peruskurssi. Sisältö Laserkuva Metla Metsään peruskurssi Metsäomaisuuden hoito 19.3.2013 Metsävaratieto ja sen hyödyntäminen Marko Mustonen Metsäneuvoja Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut / Keski-Suomi Sisältö 1. Yleistä

Lisätiedot

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely (mo. 1-6 ja ryhmä 1-8) PEFC-standardityöryhmän kokous 18.10.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä

Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä UPM ja kulttuuriperintö UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö perustettiin keväällä 2006. Säätiön omistuksessa ja

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen Juha Siitonen Metla, Vantaa Alustuksen sisältö Monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot lyhyt yleiskatsaus Metsälaki Metsäsertifiointi

Lisätiedot

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet

Lisätiedot

Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa. Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014

Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa. Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014 Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Alueelliset Metsäkeskuksen yhdistetään ja jaetaan kahtia 2012. Jaossa julkisten palveluiden

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Maisema myytävänä löytyykö ostaja? Ville Ovaskainen, Liisa Tyrväinen ja Erkki Mäntymaa Metsäntutkimuslaitos, Vantaa ja Rovaniemi Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia 25.3.2014

Lisätiedot

PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen

PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen Harri Vasander Metsätieteiden laitos Esityksen sisältö Pari asiaa taustaksi Pari asiaa keskusteluun Metsälain säädännän ja sertifioinnin kahtalainen tarkoitus: a)

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n oikaisuvaatimus koskien teknisen lautakunnan päätöstä 18.4.2012 157

Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n oikaisuvaatimus koskien teknisen lautakunnan päätöstä 18.4.2012 157 Tekninen lautakunta 212 12.06.2013 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n oikaisuvaatimus koskien teknisen lautakunnan päätöstä 18.4.2012 157 750/10.03.01.10.00/2013 TEKLA 212 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

HANKKEEN LOPPURAPORTTI

HANKKEEN LOPPURAPORTTI Pohjois-Pohjanmaan Työvoima- ja elinkeinokeskus HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite kehittämishankkeen maksamislomakkeeseen 316_01 EUROOPAN YHTEISÖ Euroopan maatalouden ohjausja tukirahasto 1 Hankkeen nimi PERKKU

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1222. Laki. siviilipalveluslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1998

SISÄLLYS. N:o 1222. Laki. siviilipalveluslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1998 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1222 1229 SISÄLLYS N:o Sivu 1222 Laki siviilipalveluslain muuttamisesta... 3451 1223 Laki puolustusvoimista annetun lain

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus vuonna 2012

Suomen metsäkeskus vuonna 2012 Suomen metsäkeskus vuonna 2012 Keski-Suomen metsänhoitajien kevätkokous 19.3.2012 Raito Paananen Aluepäällikkö, metsätietopalvelut Keski-Suomen alueyksikkö Metsäkeskus elää ajassa. Nyt kyseessä painopisteen

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä Sisältö Metsähallitus ja metsätalous Suunnittelujärjestelmät Metsänkäsittelyn ohjeet ja käytännön toiminnan

Lisätiedot

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Kullaa 28.10.2014 Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Metsään.fi-palvelu Sähköinen asiointipalvelu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille Metsäkeskuksen keräämät metsätiedot Hakkuu- ja hoitotyöehdotukset

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN

YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN YHTEISMETSÄ METSÄNOMISTUKSEN VAIHTOEHTONA Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa 1 Yksityismetsänomistuksen vaihtoehtoja 2 Yksin tai puolison kanssa Yksityismetsänomistuksen perusta Päätöksenteko helppoa Yhtymä

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä

Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä Luonnonhoito on osa vastuullista metsätaloutta Julkaisija: maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö Kustantaja: Metsäkustannus Oy Taitto: Susanna Appel Kuvat:

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa

Lisätiedot