Esitys Mikkelin pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista

Transkriptio

1 Liite 1. Esitys 1 (35) Liitteet 28 kpl ESAELY/71/2018 Esitys Mikkelin pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Etelä-Savon ELY-keskus on tarkistanut Mikkelin kaupungissa sijaitsevien pohjavesialueiden (25 kpl) luokituksen ja rajauksen sekä yhden pistemäisen pohjavesialueen luokituksen (taulukko 1). Mikkelissä on myös yhdeksän luokituksesta aiemmin poistettua pohjavesialuetta (ns. IV-luokka): Hevossillankangas ( ), Itkonlahti ( ), Kirkkoharju ( ), Kurkisalmi ( ), Lintulahti ( ), Olkisalo ( ), Petäjäkangas ( ), Valkeajärvenkangas ( ) ja Vetotaipaleenkangas ( ). Näistä alueista Kirkkoharju ( ) luokitellaan E-luokkaan, koska alueella on metsälain 10 :n mukainen, merkittävä, pohjavedestä suoraan riippuvainen ja luonnontilainen Kärmessuon lähteinen korpi. Tämän lisäksi Hartikkalan ja Suomenniemen pohjavesialueet saavat E-merkinnän. Mikkelissä on yksi III-luokan pohjavesialue, Hieppee. Alue poistetaan luokituksesta. Yksi II-luokan pohjavesialue, Pennankangas poistetaan, koska alueelta ei ole saatavissa riittävästi vettä yhdyskunnan vedenhankintaa ajatellen. I-luokan pohjavesialueet Kauriansalmi, Parkatinkangas ja Paunijärvi siirretään 2-luokkaan, koska alueilla ei ole enää 1-luokan kriteerejä täyttävää vedenhankintaa. Pistemäinen I-luokan pohjavesialue Vitsiälä poistetaan luokituksesta, koska vedenhankinta alueelle on lopetettu. Rantaviivoilla pohjavesialueiden muodostumisalueiden rajat on päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2016 julkaisemaa valtakunnallista rantaviiva-aineistoa (Ranta 10 -aineisto). Muutos on todellisuudessa pieni ja sen pääasiallinen tarkoitus on erilaisten paikkatietoaineistojen yhtenäistäminen. Luokitustarkistuksen jälkeen Mikkelissä on 24 pohjavesialuetta. ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 164, Mikkeli Y-tunnus kirjaamo.etela-savo@ely-keskus.fi

2 2/35 Taulukko 1. Mikkelin kaupungin pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Sijaintikunta Pohjavesialueen nimi Tunnus Vanha luokka Uusi luokka Lisätietoja 1 Mikkeli Hanhikangas I 1 2 Mikkeli Hartikkala I 1E Rajaus tarkistettu vesialueilla ohjeistuksen mukaiseksi (ulkoraja m rannasta) rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) E-MERKINTÄ; pohjavedestä riippuvainen ekosysteemi (suo-lähde tihkupinnat) rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 3 Mikkeli Hautalamminharju II 2 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 4 Mikkeli Hieppee III - POISTUU LUOKITUKSESTA 5 Mikkeli Huosiuskangas I 1 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 6 Mikkeli Kaivannonharju II 2 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 7 Mikkeli Kauriansalmi I 2 8 Mikkeli Kirkkoharju IV E SIIRTYY 2-LUOKKAAN; talousvedenotto alueella on lopetettu E-LUOKKA: merkittävä pohjavedestä riippuvainen ekosysteemi (lähteikkö - korpi) rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 9 Mikkeli Koiralahti I 1 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 10 Mikkeli Korsijärvi II 2 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 11 Mikkeli Kurkisuonkangas II 2 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 12 Mikkeli Kääkönlampi II 2 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 13 Mikkeli Linnalahti II 2 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 14 Mikkeli Niemenmaa II 2 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 15 Mikkeli Palokangas II 2 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 16 Mikkeli Paloniemenharju II 2 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 17 Mikkeli Parkatinkangas I 2 18 Mikkeli Paunijärvi I 2 SIIRTYY 2-LUOKKAAN; vedenotto alueella on lopetettu rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) SIIRTYY 2-LUOKKAAN; alueelta otettavan veden määrä ei täytä 1-luokan kriteerejä 19 Mikkeli Pennankangas II - POISTUU LUOKITUKSESTA 20 Mikkeli Porrassalmi I 1 Rajaus tarkistettu vesialueilla ohjeistuksen mukaiseksi (ulkoraja m rannasta) rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 21 Mikkeli Pulmionniemi II 2 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 22 Mikkeli Pursiala I 1 23 Mikkeli Suomenniemi I 1E Rajaus tarkistettu vesialueilla ohjeistuksen mukaiseksi (ulkoraja m rannasta) rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) E-MERKINTÄ; pohjavedestä riippuvainen ekosysteemi (lähde - tihkupinnat) rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 24 Mikkeli Syrjäharju II 2 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 25 Mikkeli Tervaniemi II 2 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 26 Mikkeli Vuohiniemi-Haukilampi Sijaintikunta Pistemäisen pohjavesialueen nimi Tunnus II 2 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) Vanha luokka Uusi luokka Lisätietoja 27 Mikkeli Vitsiälä I - POISTUU LUOKITUKSESTA

3 3/35 Luokitustyön tausta Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Lainmuutos tuli voimaan Laki edellyttää, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella: 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin; 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön. Lisäksi ELY-keskus luokittelee E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1040/2006) muutos tuli voimaan Pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokituksesta on säädetty asetuksen luvussa 2a. E-luokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaiseen muun lainsäädännön nojalla suojeltuun pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi- ja maaekosysteemiin. 1- ja 2-luokan pohjavesialueet voivat saada E-merkinnän tai pohjavesialue voi olla pelkästään luokkaa E. Pohjavesialue voi siis jatkossa olla luokkaa 1, 1E, 2, 2E tai E. Aiemmin pohjavesialueet on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeiksi (luokka I), vedenhankintaan soveltuviksi (luokka II) ja muiksi pohjavesialueiksi (luokka III). Luokitus on voimassa toistaiseksi rinnakkain uuden luokittelun kanssa, kunnes pohjavesialueiden luokitustarkistukset valmistuvat. Pohjavesialueiden uudelleenluokittelun yhteydessä myös pohjavesialueiden rajaukset tarkistetaan. Pohjavesialueen ja muodostumisalueen rajan tulee perustua parhaaseen saatavilla olevaan hydrogeologiseen tietoon. Siltä osin kuin pohjavesialue rajautuu vesialueeseen, muodostumisalueen raja määritetään rantaviivaan. Etelä- Savon ELY-keskus on tämän uudelleenluokittelutyön yhteydessä päivittänyt pohjavesialueiden muodostumisalueiden rajat Suomen ympäristökeskuksen Ranta 10 -aineiston rantaviivan mukaisiksi. Luokitus- ja rajaustyön keskeinen lähdeaineisto: 1. Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/ Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/ Britschgi, R. ja Rintala, J. Pohjavesialueet - määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat. Suomen ympäristökeskus. Luonnos Britschgi, R., Antikainen, M., Ekholm-Peltonen, M., Hyvärinen, V., Nylander, E., Siiro, P. ja Suomela, T. Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus. Suomen ympäristökeskus

4 4/35 Pohjavesialuekohtaiset luokitus- ja rajausmuutokset 1. Hanhikangas I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kokonaispinta-ala 3,54 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 3,21 km 2 Tila määrällinen tila (EU) huono, riskialue (kemiallinen riski) 1-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Hanhikankaan pohjavesialue sijaitsee Mikkelin kaupungin läpi kulkevalla, paikoin kaakko-luode, paikoin pohjois-etelä -suuntaisella harjujaksolla. Pohjavesialue rajautuu pohjoisessa Hietajärveen ja Särkijärveen, kallio- ja moreenirinteisiin ja etelässä Pursialan pohjavesialueeseen, jonka erottaa Hanhikankaasta kalliokynnys. Alueen länsi- ja itäpuolella on pohjoisosaa alavampia hiekka- ja hietamaita. Pohjavesialueesta noin 30 % on rakennettua aluetta ja osa Mikkelin kaupungin keskustasta sijoittuu pohjavesialueen eteläosaan. Alueen maa-aines on pääsoin hiekkaa ja soraa. Muodostuman paksuus on suurimmillaan metriä. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 1700 m 3 /d. Pohjavesi virtaa pohjoisesta, lännestä ja etelästä kohti muodostuman keskikohtaa, josta se purkautuu Kovalanlammen suuntaan. Alueen kaakkoisreunalla pohjavettä virtaa myös kaakon suuntaan. Alueen keskiosassa sijaitsee Mikkelin vesilaitoksen vedenottamo, Hanhikangas. Vedenottolupa on päivitetty vuonna 2010 ja vesilaitokselle on myönnetty lupa 4500 m 3 /d vedenottoon. Nykyisellään vettä otetaan vuosittain noin 1500 m 3 /d. Otettava pohjavesi on osin rantaimeytyvää Hanhilammen ja Hanhijoen vettä. Ottamolla ei ole lainvoimaisia suojavyöhykkeitä. Alueelle on laadittu suojelusuunnitelma vuonna 2001 ja Pohjavesialueen määrällinen tila on huono. Otettavan veden määrä on suuri suhteessa luontaisesti muodostuvan pohjaveden määrään. Alue on nimetty riskialueeksi useiden asutukseen ja maankäyttöön liittyvien toimintojen, liikenteen ja tienpidon sekä pilaantuneiden maa-alueiden tähden. Pohjavesialueen raja (ulompi raja) on vesistöalueilla korjattu vastaamaan luokitus- ja rajausohjetta, jonka mukaan vesialueeseen rajoittuvan pohjavesialueen ulkoraja ulotetaan riittävän kauas vesistöön, etäisyyden ollessa yleensä m. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta 10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialueen vettä käytetään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin.

5 5/35 GTK, Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus. Geologian tutkimuskeskus, Etelä- Savon ELY-keskus, Mikkelin kaupunki ja Mikkelin vesilaitos. GTK, Hapen ja vedyn isotooppikoostumuksen määritys Hanhikankaan vesinäytteistä. FCG, Pohjavesiselvitykset Etelä-Savossa Etelä-Savon ELY-keskus. Etelä-Savon ELY-keskus, Mikkelin Pursialan, Hanhikankaan ja Porrassalmen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivitys. Osittain EAKR-rahoitteinen (EU) Pohjavesien suojeluohjelma, Itä-Suomi hanke Pöyry, Hanhikankaan pohjavedenoton kehittäminen, pohjavesitutkimukset Mikkelin vesilaitos. Jani Bergström, Mikkelin Pursialan ja Hanhikankaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivitys. Mikkelin muiden pohjavesialueiden luokitusten tarkistusehdotukset. Etelä-Savon ympäristökeskus ja Mikkelin vesilaitos. Jukka Kuoppala, Öljysäiliöiden riskikartoitus. Mikkelin seudun ympäristökeskus, Mikkelin vesilaitos ja Pelastuslaitos. Suomen Pohjavesitekniikka Oy, Hanhikankaan pohjavesitutkimus. Mikkelin vesilaitos. Oy Vesi-Hydro AB, Hanhikankaan pohjavedenottamo. Koepumppaus. Mikkelin kaupunki. Suunnittelukeskus Oy, Hanhikankaan pohjavedenottamoon liittyvä alustava tekopohjavesiselvitys. Mikkelin kaupunki. + Geotek Oy, Seisiminen luotaus. Suunnittelukeskus Oy. Oy Vesi-Hydro AB, Pursialan ja Hanhikankaan pohjavesialueiden suojaaminen. Vesilaitos ja Mikkelin kaupunki. Mikkelin vesipiirin vesitoimisto, Mikkelin seudun pohjavesitutkimus. Mikkelin vesipiirin vesitoimisto, Pohjavesitutkimukset Mikkelin pohjoispuolisella alueella.

6 6/35 2. Hartikkala I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kokonaispinta-ala 2,09 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 1,06 km 2 1E-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen Hartikkalan pohjavesialue sijaitsee Mikkelin kaupungin läpi kulkevalla, paikoin kaakko-luode, paikoin pohjoisetelä -suuntaisella harjujaksolla. Pohjavesialue rajautuu pohjoisessa Saimaan Louhiveteen (suuri vähähumuksinen järvi, VHS-luokitus), etelässä Saimaan Yöveden Vesterinlahteen (pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet, VHS-luokitus), osin moreeni- ja hiekkapeitteisiin kalliorinteisiin, suo-ja peltoalueisiin sekä Kuonojärveen (pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet, VHS-luokitus) ja Parjalampeen. Muodostuman maa-aines on harjun ydinosissa soraa, lievealueilla hiekkavaltaista ainesta. Alueella on ollut pienimuotoista maa-ainesten ottamistoimintaa. Harjua ympäröivät kalliot ohjaavat ja rajoittavat pohjaveden virtausta sivusuunnassa. Parjalammen pohjoispään tuntumassa kallio nousee korkealle ja muodostaa harjun pohjois- ja eteläosan välille kalliokynnyksen. Pohjavesi virtaa alueelta luoteeseen ja kaakkoon. Eteläisellä osalla pohjavesi purkautuu laajoina tihkupintoina Haukilammen pohjoispuoliselle suoalueelle sekä Vesterinlahteen. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 900 m 3 /d. Mikkelin vesilaitoksen vedenottamo, Hartikkala, sijaitsee vedenjakajan pohjoispuolella. Ottamolle on myönnetty lupa (v. 1984) 600 m 3 /d vedenottoon. Alueelta otetaan vettä vuosittain noin 400 m 3 /d. Ottamolle voi rantaimeytyä Kuonojärven vettä. Alueelle ei ole laadittu suojelusuunnitelmaa eikä ottamolla ole lainvoimaisia suojavyöhykkeitä. Pohjavesialueen eteläosan vedenhankintaominaisuuksia tutkittaessa kalliokynnyksen etelän puoleisen osan antoisuudeksi on arvioitu 400 m 3 /d. Rantaimeyttämällä Yöveden vettä ottomäärän on arvioitu voivan olla jopa 1000 m 3 /d (Ramboll 2014). Haukilammen pohjoispuolisen suon pohjoisreunalla on useita pohjavesivaikutteisia paikkoja. Harjumuodostuman reunalla on avolähde, johon liittyy myös tihkupintoja. Lähteen ympärillä kasvillisuus on lähinnä mesotrofista, mutta lähdesammalia esiintyy yleisesti. Lähde ja tihkupinnat ovat luonnontilaisia viereisestä hakkuusta huolimatta. Lisäksi suolla on mm. tihkupintaista ruohokorpea ja lähdesammalia kasvavia kosteita juotteja. Suon keskellä virtaa luonnontilainen lähdenoro Haukilampeen. Noron varrella esiintyy lettomaista kasvillisuutta. Haukilammen pohjoispuolinen lähdevaikutteinen suo on pohjavedestä riippuvainen merkittävä ekosysteemi. Avolähde ja lähdenoro ovat vesilain (587/2011) suojeltuja vesiluontotyyppejä, ja edustavin lähteinen korpi on myös metsälain (1093/1996) erityisen tärkeä elinympäristö. Pohjavesialue saa E-merkinnän. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta 10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialueen vettä käytetään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin ja pohjavesialueella sijaitsee sen pohjavedestä suoraan riippuvainen pintavesi- tai maaekosysteemi.

7 7/35 Ramboll, Hartikkalan pohjavesialue, Ristiina. Pohjavesitutkimus Mikkelin vesilaitos. GTK, Pohjavesitutkimukset Ristiinan Hartikkalan, Pulmionniemen ja Kaivannonharjun pohjavesialueilla. Mikkelin vesilaitos. Suomen pohjavesitekniikka Oy, Pulmionniemen pohjavesitutkimuksia ja kaivonpaikkatutkimukset Hartikkalan vedenottamolla. Etelä-Savon ympäristökeskus. GTK, Ristiinan kunnan Hartikkalan alueen pohjavesiselvitys. Ristiinan kunta. Insinööritoimisto Maa ja Vesi Oy, Ristiinan pohjavesitutkimukset. Mikkelin vesipiirin vesitoimisto.

8 8/35 3. Hautalamminharju II-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 1,38 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,71 km 2 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Hautalammin pohjavesialue sijaitsee Mikkelin kaupungin läpi kulkevalla paikoin kaakko-luode, paikoin pohjoisetelä -suuntaisella harjujaksolla. Pohjavesialue rajautuu osin moreenipeitteisiin kallioihin, Suomijärveen (pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet, VHS-luokittelu) ja etelässä Rahkasuohon. Muodostumaan todennäköisesti valuu ja suotautuu pintavesiä pohjoispuolen hiekka - moreenirinteeltä. Muodostuman maa-aines on pinnasta soraa ja kiveä, syvemmällä esiintyy myös hiekkaa ja hienompia lajitteita. Alueella on ollut pienimuotoista maa-ainesten ottamistoimintaa. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 500 m 3 /d. Alueen länsilaidalla, Suomijärven rannalla (POVET Pt 1) on suoritettu kaksi viikkoa kestävät koepumppaukset vuosina 1986 ja -87. Tulosten perusteella aluetta voitaisiin hyödyntää pienimuotoiseen yhdyskunnan vedenhankintaan. Alueella tulisi kuitenkin suorittaa pitkäkestoinen koepumppaus hyödynnettävissä olevan vesimäärän selvittämiseksi. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta 10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Kymen vesi- ja ympäristöpiiri, Luotolahden kylän pohjavesitutkimus. Suomenniemen kunta.

9 9/35 4. Hieppee III-luokka, muu pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,43 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,24 km 2 poistetaan luokituksesta Hieppeen pohjavesialue sijaitsee Mikkelin kaupungin läpi kulkevalla paikoin kaakko-luode, paikoin pohjoisetelä -suuntaisella harjujaksolla. Pohjavesialue on matala ja pienialainen niemessä sijaitseva muodostuma Kyyveden vesistön kaakkoiskulmassa, Koiraselällä (runsashumuksiset järvet, VHS-luokitus). Harjuaines on havaittavilta osin hiekkaa, hienoa hiekkaa ja hietaa. Alueella on ollut laaja-alaista maa-ainesten ottamistoimintaa. Muodostuman morfologia ei ole enää havaittavissa kuin pienissä harjanteissa etelä- ja pohjoispään niemekkeissä. Alueen lammet ovat todennäköisesti vanhoja maa-ainesten ottokuoppia. koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on noin 100 m 3 /d. Yhteiskunnan vedenhankinnan kannalta muodostuman vesivarat ovat vähäiset. Alueen vedenoton on ajateltu perustuvan pitkälti rantaimeytykseen. Koiraselän vesi on kuitenkin laadultaan rantaimeytykseen huonosti soveltuvaa (mm. humus -> hapenkulutus -> liuennut rauta ja mangaani). Pohjavesialueella ei katsota olevan merkitystä yhteiskunnan vedenhankinnan kannalta eikä alueella ole tiedossa olevia pohjavedestä suoraan riippuvaisia, merkittäviä, lailla suojeltuja ja luonnontilaisia maa- tai pintavesiekosysteemejä. Pohjavesialue poistetaan luokituksesta. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue ei sovellu pohjaveden antoisuuden ja eikä muiden ominaisuuksiensa perusteella yhdyskunnan vedenhankintakäyttöön eikä alueella ole merkittäviä pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Jani Bergström Mikkelin Pursialan ja Hanhikankaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivitys ja Mikkelin muiden pohjavesialueiden luokitusten tarkistusehdotukset. Etelä-Savon ympäristökeskus ja Mikkelin Vesilaitos.

10 10/35 5. Huosiuskangas I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,81 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,37 km 2 1-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Huosiuskankaan pohjavesialue sijaitsee Mikkelin kaupungin läpi kulkevalla paikoin kaakko-luode, paikoin pohjois-etelä -suuntaisella harjujaksolla. Pohjavesialue rajautuu lännessä Soidinsuohon ja Maislampeen, pohjois- ja itäpuolella Mannisen suohon ja etelässä moreenikankaaseen. Muodostuman maa-aines on ydinosissa soraa ja hiekkaa, alueen pintaosissa hiekkaa ja silttiä. Alueen keskiosa on vanhaa maa-ainesten ottoaluetta. Pohjavedenpinnan yläpuoliset kalliot ohjaavat pohjavesien virtausta. Alueen keskivaiheilla on vyöhyke, jossa pohjaveden pinta on ympäröivää pohjavettä huomattavasti korkeammalla. Pohjavesi virtaa muodostuman keskialueelta kohti etelää ja kaakkoa sekä suoalueita luoteessa, pohjoisessa ja koillisessa. Runsas vedenotto kääntää virtausta alueen keskiosassa sijaitsevan ottamon suuntaan. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 200 m 3 /d. Alueella sijaitsee Mikkelin vesilaitoksen vedenottamo, Huosiuskangas. Alueelta otetaan vettä vuosittain noin 100 m 3 /d. Vedenottamolle ei ole haettu vedenottolupaa. Pohjavesialueella on lainvoimaiset suojavyöhykkeet sekä vuonna 2012 laadittu suojelusuunnitelma. Pohjavesialue on aiemmin ollut nimettynä riskialueeksi alueella sijaitsevan ampumaradan ja siitä maaperään kerääntyneen lyijyn tähden. Huosiuskankaan ampumaradan kunnostus on suoritettu vuonna Kunnostuksen vaikutuksia alueen pohjaveteen tarkkailtiin suunnitelman mukaisesti vuosina 2016 ja Kunnostustoimenpiteistä ei todettu aiheutuneen merkittäviä muutoksia alueen pohjaveteen, eikä tarkkailua enää jatketa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialueen vettä käytetään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Ramboll Huosiuskankaan ampumarata, pohjavesitarkkailu. Etelä-Savon ELY-keskus, Mikkelin kaupunki, Mikkelin vesilaitos ja Metsähallitus. Etelä-Savon ELY-keskus, Mikkelin Huosiuskankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma. EAKRosarahoitteinen Pohjavesien Suojeluohjelma Itä-Suomi -hanke Suomen pohjavesitekniikka Oy, Haukivuoren Huosiuskankaan pohjavedenottamon koepumppaus. Mikkelin vesilaitos. Etelä-Savon ympäristökeskus. Haukivuoren pohjavesitutkimukset Haave -projekti. Suunnittelukeskus-MKR Oy, Pohjavesitutkimus, Haukivuori. Haukivuoren kunta.

11 11/35 6. Kaivannonharju II-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 2,87 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 1,50 km 2 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Kaivannonharjun pohjavesialue sijaitsee Mikkelin kaupungin läpi kulkevalla paikoin kaakko-luode, paikoin pohjois-etelä -suuntaisella harjujaksolla. Pohjavesialue rajautuu Saimaan Yöveden (suuri vähähumuksinen järvi, VHS-luokitus) Haavinginlahteen ja Pöllänveteen, osin hiekka- ja moreenipeitteisiin kalliorinteisiin sekä Hotakanlampeen, Aholampeen ja Kuitunlampeen. Harjuaines on pääosin hiekkaa ja soraa. Alueella on edelleen toiminnassa olevaa maa-ainesten ottamistoimintaa. Muodostumisalueen pinta-alaan ja maaperän läpäisevyyteen sekä sadantaan perustuva laskennallinen arvio koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 900 m 3 /d. Pohjavesialueen eteläisen puolikkaan pohjoispäässä ja keskiosassa on tehty koepumppaus (POVET HP2/23 ja HP 22) välisenä aikana. Tutkimuksen perusteella pisteiltä olisi saatavissa yhteensä noin 2000 m 3 /d hyvälaatuista vettä. Vesi olisi osin rantaimeytyvää Yöveden vettä. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta 10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Tutkimusten perusteella pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Ramboll, Kaivannonharjun pohjavesialue, Ristiina: Koepumppaus. Mikkelin vesilaitos. Ramboll, Kaivannonharjun pohjavesialue, Ristiina: pohjavesitutkimus Mikkelin vesilaitos. GTK, Pohjavesitutkimukset Ristiinan Hartikkalan, Pulmionniemen ja Kaivannonharjun pohjavesialueilla. Mikkelin vesilaitos. Etelä-Savon ympäristökeskus, Ristiinan Kaivannonharjun pohjavesitutkimukset.

12 12/35 7. Kauriansalmi I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,28 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,20 km 2 Tila kemiallinen tila (EU) huono, riskialue (kemiallinen riski) 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Kauriansalmen pohjavesialue sijaitsee Suomenniemellä, Mikkelin kaupungin eteläisessä osassa. Pohjavesialue rajautuu kalliorinteisiin ja pienialaisiin soistumiin, alueen eteläreuna sijaitsee Kuolimon (syvät vähähumuksiset järvet, VHS-luokitus) rannalla. Harjuaines on pääosin hiekkaa ja soraa. Alueen pohjoisosassa on ollut maaainesten ottamistoimintaa. Pohjavesi virtaa muodostuman suunnassa lounaaseen. Veden purkautumista Kuolimoon rajoittaa (ei estä) osittainen kalliokynnys. muodostuvan pohjaveden määrästä on 100 m 3 /d. Pohjavesialueella on aiemmin ollut Mikkelin vesilaitoksen vedenottamo, mutta alue ei ole enää vedenhankintakäytössä korkeiden kloridipitoisuuksien vuoksi. Pohjavesialue on luokiteltu kemiallisesti huonoon tilaan pohjaveden korkeiden kloridipitoisuuksien vuoksi. Pohjavesialue on nimetty riskialueeksi, koska Valtatie 13 kulkee alueen läpi. Pohjavesialue on mukana valtakunnallisessa kloridiseurannassa (POVET P15). Kauriansalmen pohjavesialueen valtatieosuudella on vuodesta 2002 alkaen käytetty liukkauden torjuntaan kaliumformiaattia (KFo) tavallisen tiesuolan (NaCl) sijaan. Pohjavesialue lasketaan 2-luokkaan. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Tutkimusten perusteella pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Heidi Rautanen, Pro-Gradu tutkielma Akviferin 3D hydrogeologiseen mallintamiseen tarvittava tieto ja sen tuottaminen, esimerkkinä Kauriansalmen akviferi Kaakkois-Suomessa. Turun yliopisto.

13 13/35 8. Kirkkoharju IV-luokka, luokituksesta poistettu pohjavesialue Kokonaispinta-ala 1,32 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,69 km 2 E-luokka, pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen Kirkkoharjun pohjavesialue sijaitsee Mikkelin kaupungin läpi kulkevalla paikoin kaakko-luode, paikoin pohjoisetelä -suuntaisella harjujaksolla. Alue rajautuu moreenirinteisiin sekä laajoihin suoalueisiin. Harjuaines on hiekkaa ja soraa. Alueella on ollut ja on edelleen erittäin laaja-alaista maa-ainesten ottamistoimintaa. koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 400 m 3 /d. Kirkkoharjun pohjavesialue on vuonna 2004 nostettu luokasta III luokkaan II. Vuonna 2006 alue on poistettu luokituksesta. Kärmesuon eteläpäässä on laaja, ainakin noin 0,5 hehtaarin laajuinen lähteinen ruohokorpi. Korvessa ei ole varsinaisia avolähteitä tai muita pistemäisiä purkauspaikkoja, mutta tihkupintaista alaa ja lähdelajistoa esiintyy yleisesti; mm. kiiltolehväsammal ja purosuikerosammal ovat alueella runsaita. Paikalla esiintyy myös uhanalaisen lähdelajin elinvoimainen esiintymä. Suon kautta purkautuvia vesiä kerääntyy tien puolella olevaan ojaan, mutta suon keskellä on myös noromainen kosteikko. Kärmesuon lähteinen korpi on merkittävä pohjavedestä riippuvainen ekosysteemi, ja metsälain (1093/1996) erityisen tärkeä elinympäristö. Pohjavesialue luokitellaan E-luokkaan. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta 10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialueella sijaitsee sen pohjavedestä suoraan riippuvainen, luonnontilainen, merkittävä ja muulla lain säädännöllä suojeltu pintavesi- tai maaekosysteemi. Jani Bergström, Mikkelin Pursialan ja Hanhikankaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivitys. Mikkelin muiden pohjavesialueiden luokitusten tarkistusehdotukset. Etelä-Savon ympäristökeskus ja Mikkelin vesilaitos. Tapio Väänänen, GTK, Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen -projekti, tutkimusraportti. Osin EAKR (EU) -rahoitteinen, alueellinen POSKI-hanke. OSA 2. Mikkelin seutu, 2.2 Mikkeli, Kohde nro 77

14 14/35 9. Koiralahti I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,32 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,22 km 2 1-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Koiralahden pohjavesialue sijaitsee Suomenniemellä, Mikkelin kaupungin eteläisessä osassa olevalla katkonaisella harjujaksolla. Pohjavesialue rajautuu Kuolimon (syvät vähähumuksiset järvet, VHS-luokitus) Pyöriäselkään ja Kaurianlahteen ja osin moreeni- ja hiekkapeitteisiin kalliomäkiin. Harjuaines on pääosin hiekkaa ja soraa, muodostuma on paksuimmillaan 30 metriä. Alueella on ollut maa-ainesten ottamistoimintaa. muodostuvan pohjaveden määrästä on 140 m 3 /d. Vuonna 1997 tehdyn koepumppauksen perusteelta alueelta voisi rantaimeytyksen avulla ottaa vettä jopa 700 m 3 /d. Pohjaveden päävirtaussuunta on muodostuman suunnassa luoteeseen. Alueen pohjoisosassa sijaitsee Mikkelin vesilaitoksen vedenottamo, Koiralahti. Pohjavettä otetaan noin 45 m 3 /d. Vedenottamolle ei ole haettu vedenottolupaa. Alueelle on laadittu suojelusuunnitelma vuonna Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta 10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialueen vettä käytetään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Ramboll, Koiralahden pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Mikkelin vesilaitos. Geo-Hydro Oy, Kauriansalmen pohjavesitutkimus. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja Suomenniemen kunta.

15 15/ Korsijärvi II-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,57 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,29 km 2 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Korsijärven pohjavesialue sijaitsee Mikkelin kaupungin itälaidalla kulkevalla katkonaisella harjujaksolla. Pohjavesialue rajautuu pohjois- ja itälaidalla Korsijärveen (vähähumuksinen järvi, VHS-luokitus), länsi- ja etelälaidalla Täyskänlampeen ja moreenipeitteisiin kalliomäkiin. Harjuaines on hiekkaa. Alueella ei ole maaainesten ottamistoimintaa. koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 100 m 3 /d. Pohjavesialue on vuonna 2012 laskettu luokasta I luokkaan II, koska alueelle ei ole perustettu sinne aiemmin suunniteltua vedenottamoa. Pohjavesialueen keskiosassa on suoritettu koepumppaus (POVET 17). Tämän perusteella maaaineskerrosten vedenjohtavuus on hyvä ja vesi laadultaan vedenhankintakäyttöön soveltuvaa. Koepumppauksen perusteella arvioitiin, että tutkimuspisteeltä voisi ottaa vettä noin 300 m 3 /d. Tällä ottomäärällä vesi olisi osittain Korsijärvestä rantaimeytyvää pintavettä. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta 10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Tutkimusten perusteella pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, Anttolan haja-asutusalueen pohjavesitutkimus Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, Anttolan haja-asutusalueen pohjavesitutkimus 1989: raporttiin on lisätty Kokkosenlahden koepumppauksiin liittyvä osio.

16 16/ Kurkisuonkangas II-luokka Kokonaispinta-ala 0,87 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,41 km 2 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Kurkisuon pohjavesialue sijaitsee Mikkelin kaupungin itälaidalla kulkevalla katkonaisella harjujaksolla. Pohjavesialue rajautuu Syysjärveen (vähähumuksinen järvi, VHS-luokitus), Valkjärveen ja Parkkoon sekä moreenipeitteisiin kalliomäkiin ja suoalueisiin. Muodostuman maa-aines on hiekkavaltaista. Alueella on ollut vähäistä maa-ainesten ottamistoimintaa. koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 250 m 3 /d. Pohjavesialueelta otettavissa olevan veden määrä ja laatu tulisi tutkia tarkemmin. Alueen pohjoisosassa otettava vesi voisi mahdollisesti olla osin rantaimeytyvää Syysjärven vettä. Pohjavesialue on vuonna 2006 nostettu luokasta III luokkaan II. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta 10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Jani Bergström Mikkelin Pursialan ja Hanhikankaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivitys ja Mikkelin muiden pohjavesialueiden luokitusten tarkistusehdotukset. Etelä-Savon ympäristökeskus ja Mikkelin Vesilaitos.

17 17/ Kääkönlampi II-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,49 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,27 km 2 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Kääkönlammen pohjavesialue sijaitsee Mikkelin kaupungin läpi kulkevalla paikoin kaakko-luode, paikoin pohjois-etelä -suuntaisella harjujaksolla. Pohjavesialue rajautuu moreenirinteeseen, suoalueisiin ja Kääkönlampeen (matala humusjärvi, VHS-luokittelu). Harjuaines on kivistä hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Alueella ei ole maa-ainesten ottamistoimintaa. Pohjavesialue on vuonna 2005 nostettu luokasta III luokkaan II. koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 100 m 3 /d. Pohjavesialueen keskiosassa on tehty kerrosantoisuuspumppaus ja otettu vesinäytteet. Tämän perusteella maa-aineskerrosten vedenjohtavuus on hyvä ja vesi laadultaan vedenhankintakäyttöön soveltuvaa. Käyttöön saatavan veden määrä tulisi selvittää koepumppauksella. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on Kääkönlammen rantaosuudella päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta 10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Tutkimusten perusteella pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, Haukivuoren haja-asutusalueiden pohjavesitutkimus Haukivuori.

18 18/ Linnalahti II-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,49 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,27 km 2 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Linnalahden pohjavesialue sijaitsee Mikkelin kaupungin länsilaidalla kulkevalla katkonaisella harjujaksolla, Puulan Heposelän Linnalahden (pienet humusjärvet/vähähumuksiset järvet, VHS-luokitus) länsirannalla. Pohjavesialueen länsipuoli rajautuu kalliorinteisiin ja alavampaan moreenimaastoon. Harjuaines on kivistä hiekkaa. Alueella on ollut maa-ainesten ottamistoimintaa. koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 200 m 3 /d. Pohjavesialue on vuonna 2012 laskettu luokasta I luokkaan II, koska alueelle ei aiemmista suunnitelmista huolimatta perustettu vedenottamoa. Alueen keskiosassa suoritetun koepumppauksen perusteella alueelta on saatavissa laadultaan talousveden hankintaan hyvin soveltuvaa pohjavettä noin 100 m 3 /d. Hydraulinen yhteys Puulaveteen on hyvä ja alue soveltuu mahdollisesti myös rantaimeytykseen. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuudella päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta 10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Tutkimusten perusteella pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Insinööritoimisto Paavo Ristola, Mikkelin maalaiskunta, Linnalahden pohjavesitutkimus. Insinööritoimisto Paavo Ristola, Mikkelin maalaiskunta, Pohjaveden saantimahdollisuuden alustava tutkiminen Linnalahden alueella. Mikkelin vesipiirin vesitoimisto, Otavan pohjavesitutkimus.

19 19/ Niemenmaa II-luokka, muu pohjavesialue Kokonaispinta-ala 1,62 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,64 km 2 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Niemenmaan pohjavesialue sijaitsee Suomenniemellä, Mikkelin kaupungin eteläisessä osassa olevalla katkonaisella harjujaksolla Kuolimon (syvät vähähumuksiset järvet, VHS-luokitus) rannalla. Muodostuma rajautuu lounaisrannalla moreeni- ja kalliorinteisiin. Muodostuman maa-aines on hiekkaa ja soraa, harjanteiden pintaosissa on kiviä ja lohkareita. koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 450 m 3 /d. Alue soveltuu tiedossa olevien ominaisuuksiensa perusteella hyvin vedenhankintaan, mutta alueella ei ole tehty varsinaisia pohjavesitutkimuksia. Alue tulisi tutkia tarkemmin. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta 10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Pohjavesialueen rajausta (ulkoraja) on korjattu hieman äärimmäisten niemien kärjissä. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - Etelä-Karjalan loppuraportti. POSKI-projekti.

20 20/ Palokangas II-luokka, muu pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,81 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,48 km 2 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Palokankaan pohjavesialue sijaitsee Mikkelin kaupungin länsilaidalla, Kangasniemen kunnan itäosassa kulkevalla katkonaisella lähes eteläsuuntaisella lyhyellä harjujaksolla. Pohjavesialue rajautuu moreenirinteisiin, suoalueisiin sekä lampiin Kurjenlampi, Tiilikanlampi ja Likolampi. Muodostuman maa-aines on soraa, soraista hiekkaa, hienoa hiekkaa ja hietaa. Alueella on laajamittaista, edelleen toiminnassa olevaa maa-ainesten ottamistoimintaa. Jyväskyläntie (13) kulkee koko pohjavesialueen poikki. koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 450 m 3 /d. Pohjavesialue on vuonna 2006 nostettu luokasta III luokkaan II. Alueen pohjois- ja keskiosassa (POVET 17 ja 18) tehtyjen antoisuuspumppausten perusteella vedenjohtavuus on hyvä. Tutkimuksissa vedenlaatu oli parhain alueen keskiosassa. Alueelta käyttöön saatavan pohjaveden määrä tulisi selvittää koepumppauksilla. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta 10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Tapio Väänänen, GTK, Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen -projekti, tutkimusraportti. Osin EAKR (EU) -rahoitteinen, alueellinen POSKI-hanke. OSA 2. Mikkelin seutu, 2.2 Mikkeli, Kohde nro 80 Jani Bergström Mikkelin Pursialan ja Hanhikankaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivitys ja Mikkelin muiden pohjavesialueiden luokitusten tarkistusehdotukset. Etelä-Savon ympäristökeskus ja Mikkelin Vesilaitos. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, Mikkelin maalaiskunnan haja-asutusalueiden pohjavesiselvitykset 1989.

21 21/ Paloniemenharju II-luokka, muu pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,48 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,22 km 2 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Niemenmaan pohjavesialue sijaitsee Suomenniemellä, Mikkelin kaupungin eteläisessä osassa olevalla katkonaisella harjujaksolla, Kuolimon (syvät vähähumuksiset järvet, VHS-luokitus) rannalla. Muodostuma rajautuu länsipuolella Kotalampeen sekä moreenirinteisiin, joilta valuu ja suotautuu vettä harjuun. Muodostuman maa-aines on hiekkaa ja soraa, paikoin aines on kivistä. Alueella on ollut jonkin verran maaainesten ottamistoimintaa. koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 200 m 3 /d. Pohjavesialueella tehtyjen tutkimusten perusteella alue soveltuu vedenhankintaan. Otettavan vesimäärän ja rantaimeytyksen mahdollisuuden selvittämiseksi alueella tulisi suorittaa koepumppaus (alustavasti tutkittu alueen eteläinen osa). Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta 10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Suomenniemen kunta, Pohjavesiselvitykset kk:n vedenottamolla ja Kotalammenharjulla. Insinööritoimisto Maa ja Vesi Oy, Pohjavesitutkimus. Suomenniemen kunta.

22 22/ Parkatinkangas I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kokonaispinta-ala 1,28 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,78 km 2 Alueen tila riskialue (kemiallinen riski) 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Parkatinkankaan pohjavesialue sijaitsee Mikkelin kaupungin läpi kulkevalla paikoin kaakko-luode, paikoin pohjois-etelä -suuntaisella harjujaksolla. Pohjavesialue rajautuu osin moreeni- ja hiekka peitteisiin kallioihin, peltoihin, etelässä Saimaan Louhiveden (suuri vähähumuksinen järvi, VHS-luokitus) Kökönlahteen ja pohjoisessa Saimaan Ukonveden (keskikokoinen humusjärvi, VHS-luokitus) Päähkeenselkään. Harju-aines on valtaosin hiekkaa. Muodostuman keskiosassa pohjavedenpinnan yläpuoliset maakerrokset ovat paksuimmillaan 30 metriä. Alueella on edelleen toiminnassa olevaa maa-ainesten ottamistoimintaa. koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 400 m 3 /d. Pohjavesialueen keskiosassa on sijainnut Löytö - Vitsiälän vesiosuuskunnan vedenottamo, Juurisalmi. Ottamon vedenottokapasiteetti on ollut 40 m 3 /d ja vettä on käytetty noin 70 talouden tarpeisiin. Tutkimusten mukaan alueelta voisi ottaa vettä ainakin 100 m 3 /d ja otettavan veden määrää voisi mahdollisesti lisätä rantaimeytyksellä. Alueelle on laadittu suojelusuunnitelma vuonna Löytö - Vitsiälän vesiosuuskunta on lopettanut vedenoton alueella vuonna Ottamo ei toimi varavedenottamona. Pohjavesialue siirretään 2-luokkaan. Pohjavesialue on nimetty riskialueeksi vedenottamon vieressä sijaitsevan ampumaradan ja runsaan maaainesten oton vuoksi. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta 10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Etelä-Savon ELY-keskus, Ristiinan Parkatinkankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Pohjavesien Suojeluohjelma Itä-Suomi -hanke. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, Ristiinan haja-asutusalueiden pohjavesitutkimus Tutkimuksia on täydennetty vuosina 1991 ja 1992

23 23/ Paunijärvi I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,43 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,25 km 2 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Paunijärven pohjavesialue sijaitsee harjulla, Mikkelin kaupungin eteläosassa. Pohjavesialueen ympärillä on moreenimaita ja peltoja. Maa-aines on muodostuman ydinosissa soraa, reuna-alueilla mahdollisesti osin moreenia. koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 100 m 3 /d. Vuoden 1988 tehtyjen tutkimusten perusteella pohjavesialueelta on saatavissa kohtalainen määrä talousvesikäyttöön soveltuvaa pohjavettä. Jatkotutkimuksia ei alueella kuitenkaan ole tehty. Pohjavesialueelta on otettu vettä paikallisen vanhainkodin tarpeisiin. Nykyisin paikalla toimii palvelukoti, joka ottaa talousvettä pohjavesialueella sijaitsevasta kaivosta. Vettä otetaan kuitenkin niin vähäisissä määrin, etteivät 1-luokan pohjavesialueen kriteerit täyty. (Tieto varmistettu ) Pohjavesialue lasketaan 2-luokkaan. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Kymen vesi- ja ympäristöpiiri, Luotolahden kylän pohjavesitutkimus, Vanhainkodin alue. Suomenniemen kunta.

24 24/ Pennankangas II-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,80 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,44 km 2 poistetaan luokituksesta Pennankankaan pohjavesialue sijaitsee Mikkelin kaupungin läpi kulkevalla paikoin kaakko-luode, paikoin pohjois-etelä -suuntaisella harjujaksolla. Pohjavesialue rajautuu moreenimaihin, joilla on soita ja peltoja sekä lampiin Kolmisoppi ja Pahalampi ja Kyyveden lahtiin; Savilahti, Pyttylahti ja Laihalahti. Harjuaines on muodostuman ydinosassa kivistä hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Alueen keskiosassa on kaksi vanhaa, jälkihoitamatonta, lähelle pohjaveden pinnantasoa kaivettua maa-ainesten ottamisaluetta. koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 250 m 3 /d. Pohjavesialue on vuonna 2005 nostettu luokasta III luokkaan II. Pohjavesialueen keskiosassa on tehty kerrosantoisuuspumppaus ja otettu vesinäytteet. Tämän perusteella maa-aineskerrosten vedenjohtavuus on huono. Vuoden 1999 tutkimuksissa ei katsottu mielekkääksi suorittaa koepumppausta alueella. ESAKIHU-projektin tutkimuksissa Pennankankaan on todettu olevan pohjoispuolisen harjumuodostuman (Hiidensilmäkangas) jatke, jossa soraa esiintyy kapeassa selänteessä länsireunalla, muun osan ollessa hiekkaa ja hietaa. Kerrospaksuuden ollessa keskimäärin vain 2-3 m. Vuoden tutkimuksissa Hiidensilmänkankaalta, Kolmisopen lammen pohjoispuolelta, noin 300 m pohjoiseen Pennankankaan pohjoisrajalta, on löydetty vedenjohtavuudeltaan ja laadultaan kohtalainen paikka (POVET 15). Hiidensilmänkangasta ei ole kuitenkaan luokiteltu pohjavesialueeksi. Alueella on erittäin laajamittaista maa-ainesten ottamistoimintaa, joka ulottuu lähelle pohjaveden pintaa. Pennankankaan pohjavesialueella ei tehtyjen tutkimusten perusteella katsota olevan edellytyksiä yhteiskunnan vedenhankintaan eikä alueella ole tiedossa olevia pohjavedestä suoraan riippuvaisia, merkittäviä, lailla suojeltuja ja luonnontilaisia maa- tai pintavesiekosysteemejä. Pohjavesialue poistetaan luokituksesta. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta 10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Etelä-Savon ympäristökeskus. Haukivuoren pohjavesitutkimukset Haave -projekti. Tapio Väänänen, GTK, Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen -projekti, tutkimusraportti. Osin EAKR (EU) -rahoitteinen, alueellinen POSKI-hanke. OSA 2. Mikkelin seutu, 2.2 Mikkeli, Kohde nro 109

25 25/ Porrassalmi I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kokonaispinta-ala 1,23 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,93 km 2 1-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Porrassalmen pohjavesialue sijaitsee Mikkelin kaupungin läpi kulkevalla paikoin kaakko-luode, paikoin pohjoisetelä -suuntaisella harjujaksolla. Pohjavesialue rajoittuu ranta-alueilla Saimaan Annilanselkään - Kyyhkylänselkään (keskikokoinen humusjärvi, VHS-luokitus), Iso-Surnuun ja Pikku-Surnuun ja Ukonveden (keskikokoinen humusjärvi, VHS-luokitus) Hietalahteen ja maa-alueilla kallio- ja moreenirinteisiin sekä silttisiin peltoalueisiin. Harjun maa-aines on pääosin hiekkaa ja soraa, suppiin on muodostunut paksuja turve- ja liejukerrostumia. Harjurinteet ovat osin siltti- ja savipeitteisiä. Alueella on ollut jonkin verran maa-ainesten ottamistoimintaa. koko alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on 500 m 3 /d. Muodostuman hydraulinen yhteys on hyvä. Alueella eteläisellä puoliskolla sijaitsee Mikkelin vesilaitoksen vedenottamo, Olkkolanniemi (/Hietalahti). Vedenottamolle on vuonna 1976 myönnetty lupa 1500 m 3 /d vedenottoon. Alueelta otetaan vettä vuosittain noin m 3 /d. Vesi on osin rantaimeytyvää pintavettä. Vedenottamolla on lainvoimaiset suojavyöhykkeet. Pohjavesialueelle on laadittu suojelusuunnitelma vuonna Pohjavesialueen raja (ulompi raja) on vesistöalueilla korjattu vastaamaan luokitus- ja rajausohjetta, jonka mukaan vesialueeseen rajoittuvan pohjavesialueen ulkoraja ulotetaan riittävän kauas vesistöön, etäisyyden ollessa yleensä m. Mikäli pohjavedenotossa hyödynnetään rantaimeytyvää pintavettä, rajaus voi tarvittaessa olla laajempikin. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta 10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialueen vettä käytetään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Etelä-Savon ELY-keskus, Mikkelin Pursialan, Hanhikankaan ja Porrassalmen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivitys. Osittain EAKR-rahoitteinen (EU) Pohjavesien suojeluohjelma, Itä-Suomi -hanke. MKR, Silvasti Tuukkala alueen vedenhankinta, pohjavesitutkimus nro Mikkelin maalaiskunta.