1 (6) LAUSUNTO TALOUS- VAIKUTUKSISTA. Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntiin kohdistuvat taloudelliset vaikutukset
|
|
- Pentti Oksanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAUSUNTO TALOUS- VAIKUTUKSISTA 1 (6) Kunta- ja aluehallinto-osasto Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston asiantuntijalausunto hallituksen esityksestä HE 324/2014 vp eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Kuntiin kohdistuvat taloudelliset vaikutukset Kunta- ja aluehallinto-osasto on arvioinut hallituksen esityksen kunnallistaloudellisia vaikutuksia. Esityksen vaikutuksia kuntien talouteen on arvioitu laajemmasta näkökulmasta kuin vain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (jäljempänä sotejärjestämislain) osalta ottaen huomioon Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 9 (2) artiklassa mainittu rahoitusperiaate. Peruskirjan mukaan ko. periaate tarkoittaa sitä, että paikallisella viranomaisella tulee olla käytössään riittävät taloudelliset voimavarat tehtäviinsä. Tähän liittyen myös perustuslakivaliokunta on vahvistanut periaatteen, että tehtäviä säädettäessä on huolehdittava kuntien tosiasiallisista edellytyksistä suoriutua tehtävistään. Rahoitusperiaatteen toteutumisen kannalta kuntien talouteen kohdistuvia muutoksia tulee tarkastella kokonaisuutena, eikä esimerkiksi tässä tapauksessa vain sotejärjestämislain näkökulmasta. Valtionvarainministeriö onkin arvioinut sotejärjestämislain vaikutuksia yhdessä vuoden 2015 voimaan astuvan kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisen sekä pääministeri Kataisen/Stubbin hallituskauden aikana päättämien valtionosuusleikkausten kanssa. Edellä mainittujen lisäksi kuntien talouteen vaikuttaa myös muita tekijöitä, mutta tässä tarkastelu on rajattu vain em. kolmeen merkittävimpään tekijään. Kunnille säädetään erilaisia tehtäviä vuosittain, mutta niiden vaikutukset vaihtelevat kunnittain riippuen mm. kuntien asukkaiden valinnoista ja muista toimintaympäristötekijöistä. Esimerkiksi työmarkkinatuen uudistamisen kohdistuminen kuntiin vaihtelee mm. niiden mahdollisuudesta työttömien aktivointitoimenpiteisiin. Siksi niiden vaikutusarviointi on usein vaikeaa. Rahoitusperiaatteen toteutumista ja vaikutusta kunnan rahoitusasemaan on havainnollistettu esittämällä em. kolmen muutoksen yhteisvaikutus laskennallisena paineena kunnan tuloveroprosenttiin. Toisin sanoen paljonko kunnan tuloveroprosentin tulisi laskennallisesti nousta tai laskea, että sen rahoitusasema pysyisi ennallaan em. muutosten toteutumisen jälkeen. Valtiovarainministeriö Puh (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi PL 28, Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus
2 2 (6) Laskelman taustaoletuksista ja tulkinnasta Painelaskelman osalta tulee huomioida, että siihen sisältyvät muutokset eivät vaikuta kuntiin täysimääräisesti samaan aikaan. Laskelman muutosten aikaväli onkin vuodesta 2012 vuoteen Sen on tarkoitus kuitenkin kuvata koko hallituskauden aikana tehtyjä kuntiin kohdistuvia taloudellisesti merkittäviä muutoksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain vaikutukset kohdistuvat kuntiin erisuuruisesti vuosina johtuen neljän vuoden siirtymäajasta, joilla siis tasoitetaan porrastetusti kuntakohtaisia muutoksia. Näin ollen sen vaikutukset ovat täysimääräisiä vasta vuonna Sote-lain muutoslaskelmassa on verrattu kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toteutuneita kustannuksia laskennalliseen rahoitusosuuteen, jonka kunnat maksaisivat jatkossa sote-alueille. Laskelma on tehty vuoden 2014 tasossa ja kuntajaolla (yht. 304 kuntaa). Toteutuneina kustannuksina on käytetty kunnittain vuosien kustannusten keskiarvoa ja lopuksi em. keskiarvoa on korotettu vuoden 2014 tasoon kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten kasvuprosenttia vastaavasti. Kuntien rahoitusosuudet (sote-alueelle) on laskettu sote-järjestämislain kriteerien mukaan (20 % asukasluvun mukaan ja 80 % sote:n ikärakennepainojen ja sairastavuuden mukaan). Sote:n ikärakennepainot ja sairastavuus ovat vuoden 2015 voimaan tulevan kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän mukaiset. Laskelma ei siis sellaisenaan kuvaa tilannetta vuonna 2016 tai 2017, kun sote-järjestämislaki tulisi voimaan, mutta on tässä tilanteessa käyttökelpoisin ja suuntaa-antava tapa havainnollistaa kuntakohtaisia kokonaismuutoksia. Toteutuneiden kustannusten osalta on lisäksi otettava huomioon, että ne ovat tapahtuneet nykyisen valtionosuusjärjestelmän voimassa ollessa. Nykyisen valtionosuusjärjestelmän kriteerit ja niiden painot eroavat joiltain osin selvästi uudesta vuonna 2015 voimaan astuvasta järjestelmästä. Sote- järjestämislain muutosten tulkinnassa tulee ottaa huomioon, että toteutuneet kustannukset eivät sellaisenaan kerro kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tehokkuudesta tai laadusta. Kustannuksiin vaikuttavat useat tekijät, jotka voivat olla sekä ns. sisäsyntyisiä että ulkoisista tekijöistä johtuvia. Kustannustason tulkinnassa tuleekin huomioida, että kunnan mahdollisuudet vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin ovat kuitenkin rajalliset. Tämä koskee etenkin asukasmäärältään pieniä kuntia, jotka toimivat pääosin sote-palvelujen ostajina. Näyttää kuitenkin siltä, että esitys ei ainakaan palkitse niitä kuntia, jotka ovat saaneet ylläpidettyä sotejärjestämislain mukaista rahoitusosuutta alempaa kustannustasoa. Esitetyn sote-järjestämislain mukaisen rahoitusmallin ongelmana on myös vähäinen kannustavuus. Kunnittainen sote-alueen maksuosuus määräytyy laskennallisin perustein, johon kunta ei voi juurikaan itse vaikuttaa ja palveluiden käytön muutokset eivät käytännössä vaikuta kunnan maksuosuuteen. Kannustavuutta heikentää osaltaan myös se, että jatkossa ei välttämättä saada riittävästi tietoa yksittäisen kunnan sotepalveluiden käytöstä ja kustannuksista. Rahoitusmallin vahvuutena on kuitenkin se, että yksittäiselle kunnalle ei tule jatkossa yllättäviä kustannuspiikkejä esimerkiksi erikoissairaanhoidosta, kuten nykyisin on saattanut käydä. Muun muassa kuntien harkinnanvaraisia valtionosuuden korotuksen hakemuksia on usein perusteltu juuri erikoissairaanhoidon kustannusten kasvulla, joi-
3 3 (6) hin ei ole pystytty ennakoimaan talousarviota laadittaessa. Tältä osin kuntien taloudelliset riskit vähenevät merkittävästi. Uusi kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä tulee voimaan vuoden 2015 alusta. Sen aiheuttamia muutoksia tasataan porrastetusti viiden vuoden ajan eli järjestelmämuutokset vaikuttavat täysimääräisesti kuntiin vuodesta 2020 lähtien. Hallituskauden aikana päätetyt valtionosuusleikkaukset kohdistuvat kuntiin vuosina Laskelmassa käytetty leikkauksen yhteismäärä 1,4 mrd. euroa eli 259 euroa asukasta kohden kuvaa tilannetta vuonna 2017 verrattuna vuoden 2011 tasoon. Leikkaukset ovat vuosittain suuruudeltaan erilaisia em. ajankohtana. Kuluvan vuoden loppuun mennessä leikkauksista pääosa on jo realisoitunut kuntien talouteen. Laskelmien tuloksista Sote-järjestämislailla ja sen rahoitusmallilla ei esityksen mukaan ole vaikutuksia kunta-valtio rahoitussuhteeseen, vaikkakin kuntakohtaiset muutokset ovat osalle kuntia merkittävät. Sote-järjestämislain mukaiset kuntakohtaiset muutokset on rajattu esityksessä +/- 400 euroon asukasta kohden. Ilman rajoitinta suurin muutos on hyötyjien osalta euroa asukasta kohden ja menettäjien osalta 923 euroa asukasta kohden. Hyötyjällä tarkoitetaan tässä kuntaa, jonka sote-rahoitusosuus on pienempi kuin todellinen kustannus. Rajoitin koskee kaikkiaan 47 kuntaa, joista 11 on menettäjiä ja 36 hyötyjiä. Painelaskelmassa, jossa siis tarkastellaan kolmen muutoksen yhteisvaikutusta kuntiin, on sote-järjestämislain osalta mukana sekä rajoittamaton että rajoitettu (muutos enintään +/- 400 /asukas) malli. Sote-järjestämislain mukaan sovellettava rahoitusmalli on kuitenkin rajoitettu malli, joten yhteisvaikutusta tulee tarkastella sen pohjalta. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksella ei ole myöskään vaikutuksia kunta-valtio rahoitussuhteeseen, mutta kuntakohtaisesti siinäkin muutokset ovat osalle kuntia merkittävät. Sen sijaan kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat leikkaukset heikentävät kokonaisuudessaan kuntien rahoitusasemaa, mutta kuntakohtaisesti vaikutus on kaikille kunnille sama (eli tässä 259 /asukas). Tässä tulee huomioida, että leikkausten aiheuttama muutospaine esimerkiksi tuloveroprosenttiin vaihtelee kuntakohtaisesti johtuen tuloveroprosentin tuoton eroista. Painelaskelman kuntakohtaiset tulokset on esitetty liitteessä. Kunnittain tarkasteltuna tuloveroprosentin korotuspaine koskee yht. 260 kuntaa, kun taas tuloveroprosenttia voisivat laskennallisesti alentaa yht. 44 kuntaa. Suurimmalla osasta kuntia korotuspaine on 1,00 2,99 veroprosenttiyksikköä (42 % kunnista). 22 kunnalla korotuspaine on 5 prosenttiyksikköä tai enemmän. Suurin kuntakohtainen korotuspaine on 7,4 prosenttiyksikköä. Sen sijaan laskuvara on enimmillään 3,75 prosenttiyksikköä. Taulukossa 1 on esitetty muutospaineet luokiteltuna (korotuspaine ja laskuvara).
4 4 (6) Taulukko 1. Laskennallinen paine tuloveroprosenttiin (yhteisvaikutus) Laskennallinen paine veroprosenttiin: Muutospaine, %-yks. Kuntia, lkm %-osuus 5,00 ja yli 22 7,2 % 3,00-4, ,0 % 1,00-2, ,1 % 0-0, ,2 % Korotuspaine, yht ,5 % Kuntia yht. 304 Laskuvara, yht 44 14,5 % , ,2 % -1, , ,6 % -3,00 ja yli 2 0,7 % Maakunnittain tarkasteluna Etelä-Karjalassa on suurin korotuspaine eli 3,21 prosenttiyksikköä, pienin se on Keski-Pohjanmaalla (0,79 prosenttiyksikköä). Kuntakoon mukaan suurin korotuspaine kohdistuu asukkaan kuntaryhmään ja pienin se on suurissa yli asukkaan kunnissa. Taulukossa 2 on esitetty muutospaineet maakunnittain ja kuntakoon mukaan.
5 5 (6) Taulukko 2. Laskennallinen paine tuloveroprosenttiin maakunnittain ja kuntakoon mukaan (yhteisvaikutus) B1. B2. B1. (rajoittamaton) B2. (rajoitettu) Muutokset Tulovero-% Muutokset Tulovero-% maak Muutokset Muutokset vs. vero-%:n paineen vs. vero-%:n paineen Tulovero- As.luku (rajoittamaton) (rajoitettu) tuotto jälkeen tuotto jälkeen %, yht. yht. (paine +/-) (v (paine +/-) (v (alustava) /as /as %-yksikköä tasoon) %-yksikköä tasoon) v Koko maa ,52 21,37 1,55 21,40 19,85 1 Uusimaa ,86 19,72 0,87 19,73 18,85 2 Varsinais-Suomi ,35 22,18 2,36 22,18 19,83 4 Satakunta ,83 22,70 2,84 22,71 19,87 5 Kanta-Häme ,36 22,79 2,34 22,78 20,43 6 Pirkanmaa ,65 21,89 1,67 21,91 20,24 7 Päijät-Häme ,72 23,20 2,72 23,20 20,48 8 Kymenlaakso ,28 21,80 1,22 21,73 20,52 9 Etelä-Karjala ,39 24,00 3,21 23,83 20,61 10 Etelä-Savo ,68 21,41 0,83 21,56 20,73 11 Pohjois-Savo ,91 21,58 0,92 21,59 20,67 12 Pohjois-Karjala ,05 22,88 2,10 22,93 20,83 13 Keski-Suomi ,90 22,37 1,93 22,40 20,47 14 Etelä-Pohjanmaa ,17 23,23 2,18 23,25 21,07 15 Pohjanmaa ,25 21,64 1,25 21,64 20,39 16 Keski-Pohjanmaa ,79 21,84 0,79 21,84 21,05 17 Pohjois-Pohjanmaa ,26 22,68 2,23 22,64 20,42 18 Kainuu ,13 22,27 1,19 22,32 21,13 19 Lappi ,62 21,29 1,24 21,92 20,67 alle ,74 22,51 2,00 22,77 20, ,99 22,52 2,12 22,65 20, ,50 23,08 2,48 23,05 20, ,07 22,39 2,07 22,39 20, ,75 22,09 1,75 22,09 20,34 yli ,87 19,90 0,87 19,90 19,04 Laskelmissa on esitetty myös vuoden 2015 tuloveroprosentit ja verrattu niitä yhdessä muutospaineen kanssa eli minkä suuruiset tuloveroprosentit olisivat, jos muutospaine vaikuttaisi sellaisenaan tuloveroprosenttiin. Tässä tulee kuitenkin huomioida, että esimerkiksi valtionosuusleikkauksista osa jo realisoitunut kuntiin, joten ei voida yksiselitteisesti todeta, että tuloveroprosentit olisivat tuolla tasolla esim. vuonna Kuten edellä on todettu, muutokset kohdistuvat kuntiin usean vuoden ajanjaksolla ja erisuuruisina. Painetta voidaan havainnollistaa tuloveroprosentin lisäksi suhteessa taseen kertyneeseen ali-/ylijäämään. Taulukossa 3 on esitetty paineen vaikutus kuntien vuoden 2013 tilinpäätösten taseen kertyneeseen ali-/ylijäämään. Taseen kertynyt alijäämä on yksi keskeisistä kriteereistä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain ( ) 63 a :n mukaisessa heikon talouden kunnan arviointimenettelyssä (ns. kriisikuntamenettely). Vaikka ao. kriteereitä on useita, niin kunta päätyy arviointimenettelyyn mikäli taseessa on kertynyttä alijäämää viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä yli 500 euroa/asukas ja viimeisessä tilinpäätöksessä yli euroa/asukas.
6 6 (6) Taulukko 3. Laskennallinen paine taseen kertyneeseen ali-/ylijäämään (yhteisvaikutus) Taseen kertynyt ali-/ylijäämä Tlinpäätös Paineen v jälkeen Kuntien lkm Ylijäämää, lkm ja yli ja yli 5 7 Alijäämää,lkm Yksittäisen kunnan kannalta em. muutoksilla saattaa olla suuri merkitys kunnan talouteen ja sitä kautta edellytyksiin tarjota kuntalaisilleen palveluita. Yksiselitteistä vastausta ei kuitenkaan ole esimerkiksi siihen, kuinka monen kunnan palvelut tosiasiassa heikkenevät tai vaarantuvat kansalaisten tasavertaisten palveluiden saatavuuden kannalta. Tämä edellyttää toteutuneen kehityksen tiivistä seurantaa sekä kunnan talouden että kuntien palveluiden saatavuuden osalta. Lisäksi on huomioitava, että kuntien rahoituksen muutosten sietokyky vaihtelee kunnittain riippuen mm. kunnan taloustilanteesta, valtionosuuksien merkityksestä kunnan tulopohjassa ja muista toimintaympäristötekijöistä, kuten elinkeinoelämän kehitysnäkymistä. Liite Kuntakohtainen laskelma sote-lain, valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkausten vaikutuksista kuntien talouteen
SOTE-RAHOITUSJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSET KUNTIEN TALOUTEEN
SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio 26.2.2015 SOTE-RAHOITUSJÄRJESTELMÄN VAIKUTUKSET KUNTIEN TALOUTEEN Kuntalaskelmat Tässä muistiossa on tarkasteltu eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksen
LisätiedotMaakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto
Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto 2 3 4 5 VM/KAO PÄIVITETTY 21.12.2016 Kuntien talouden tasapainotilan muutos ja sen laskennallinen paine kunnallisveroprosenttiin
LisätiedotMaakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013
Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely
Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 24.3.2017 Minna Punakallio Pääekonomisti Seuraa minua Twitterissä: @MinnaPunakallio
LisätiedotMaakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013
Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.
LisätiedotKuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu
Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0
LisätiedotKuntien vuoden 2018 veroprosentit
Kuntien vuoden 2018 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu 17.11.2017 % Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2018 Kuntien lkm 20,5 181 200 180 19,5 19,0
LisätiedotKuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014
Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5
LisätiedotMaakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma, yhteenveto muutoksista
VM/KAO 28.2.2018 Maakuntien yleiskatteelinen rahoituslaskelma Alla olevissa laskelmissa on esitetty maakuntien yleiskatteellinen rahoitus kriteereittäin vuoden 2019 kustannustasolla sekä muutokset nykytilaan
LisätiedotKuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen
Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Pohjanmaan maakuntatilaisuus Vaasa 12.5.2017 Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Suomen Kuntaliitto Sisältö Mitä muutoksia kuntien talouteen mk-uudistus on tuomassa?
LisätiedotKUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017
KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 1. KUNNILTA MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN TEHTÄVIEN JA NIIDEN RAHOITUKSEN SIIRTO MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.
LisätiedotMaakunnan talous ja omaisuus
Maakunnan talous ja omaisuus Sote ja maakuntauudistus 1 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013
LisätiedotKuntien tilinpäätökset 2017
Kuntien tilinpäätökset 217 Kuntaliiton talous- ja rahoitusfoorumi 8.2.218 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Yhteenveto vuoden 217 tilinpäätösarvioista Kuntasektorin talous vahvistui
LisätiedotKuntien vuoden 2017 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu
Kuntien vuoden 2017 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2017 181 Kuntien lkm 200 180 19,5 156 160 19,0 18,5
LisätiedotKuntien vuoden 2019 veroprosentit
Kuntien vuoden 2019 veroprosentit Lähde: verohallinto % 20,5 20,0 19,5 19,0 18,5 18,0 17,5 17,0 16,5 38 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2019 56 79
LisätiedotLAPIN KUNTATALOUS
LAPIN KUNTATALOUS 2004-2005 LAPIN LIITTO Kuntataloustutkija Ella Rautio-Kuosku Heinäkuu 2006 Sisällysluettelo: Kuva 3-4 Manner-Suomen kuntien talous ja Lapin kuntien talous 04-05 Kuva 5 Maakuntien toimintakulujen
LisätiedotValtion vuoden 2019 budjettiesityksen
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen (=kuntatalousohjelman) kuntatalousvaikutukset Reijo Vuorento 20.9.2018 Twitter:@Reijosergio Tiivistelmä 1/2 = osa hallituksen budjettipäätöstä
LisätiedotSote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten
1(5) Valtiovarainministeriö 4.10.2017 Kunta- ja aluehallinto-osasto Sote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten rajaaminen Tehtävien
LisätiedotKUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA
KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta
LisätiedotKuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto
Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden
LisätiedotSTM/VM Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot
Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot -Laskelma kuvaa maakuntien rahoituksen tasoa ja muutosta suhteessa lähtötasoon vuoden 2017 tasossa arvioituna. Lähtötasona käytetään kuntien yhteenlaskettuja
LisätiedotKuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu
Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5
LisätiedotLisätietoa kuntien taloudesta
Lisätietoa kuntien taloudesta 1 Tilikauden tulos 2018, euroa/asukas Suurimmat arvot (Manner-Suomi): 1. Viitasaari (1 783 / as.) 2. Taivassalo (827 / as.) 3. Luhanka (676 / as.) 4. Pyhäranta (664 / as.)
LisätiedotKESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS
KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten
LisätiedotSiun soten kehys Omistajaohjaus
Siun soten kehys 2018 Omistajaohjaus 10.10.2017 MAKSUSOSUUKSIEN PERUSTEET Perussopimuksen 24 ja 25 Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat nettokustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamalla
LisätiedotKATSAUS MAAKUNTAUUDISTUKSEEN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Valtuutettujen koulutus
Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme KATSAUS MAAKUNTAUUDISTUKSEEN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Valtuutettujen koulutus 23.5.2017 @Jari_Parkkonen #PHliitto TILAISUUDEN AVAUS Lähde: Tilastokeskus,
LisätiedotKuntien taloustietoja kuntakoon mukaan
Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan Vuoden 2018 tilinpäätösarviotietojen mukaan Mikko Mehtonen 15.5.2019 Manner-Suomen kuntien talous kuntakoon mukaan 2017-2018 Vuosikate % poistoista Tilikauden tulos
LisätiedotMaakuntien rahoitus. Hallintovaliokunnan kuuleminen Virpi Vuorinen, VM/BO Virpi Vuorinen
Maakuntien rahoitus Hallintovaliokunnan kuuleminen 10.3.2017, VM/BO 1 9.3.2017 Maakuntien rahoitus perustuu valtion rahoitukseen Lähtökohtana on kattava valtion rahoitus maakunnan järjestämisvastuulle
LisätiedotKuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät
Kuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät Kuntatalo 31.10.2017 SOTE ja MAAKUNTAUUDISTUKSEN VASTUUVALMISTELIJOIDEN TAPAAMINEN Valtiovarainministeriö / Kunta ja aluehallintoosasto Miikka Vähänen
LisätiedotSosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdotus sote -järjestämislaiksi
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdotus sote -järjestämislaiksi Miehikkälän kunnanvaltuusto 2.3.2015 Kuntayhtymämalli perustaksi Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi
LisätiedotValtiovarainvaliokunta Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous
Liite 1. Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Valtiovarainvaliokunta 5.6.2018 Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous Suomen Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö 5,0 4,5
LisätiedotSuomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät
Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n
LisätiedotVeroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:
Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0
LisätiedotKuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja
Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa 16.10.2015 Hannele Savioja Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista sitovista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden
LisätiedotKriisikuntakriteeristö uudistuu
Kriisikuntakriteeristö uudistuu 25.10.2018 Sari Korento Kriisikuntakriteereiden uudistaminen VM:n asettaman työryhmän tehtävänä oli 1. arvioida kuntalain erityisen vaikean taloudellisen aseman määrittelyssä
LisätiedotVuoden 2017 valtionosuudet
Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton
LisätiedotManner-Suomen kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonsernien ennakolliset tilinpa a to kset vuonna 2017
1.6.2018 Muistio Manner-Suomen kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonsernien ennakolliset tilinpa a to kset vuonna 2017 1.6.2018 Valtiovarainministeriö Puh 0295 16001 (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki
LisätiedotVuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous
1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle
LisätiedotSote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?
Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)
LisätiedotKymenlaakso Aluetilinpito päivitetty
Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty Bruttokansantuote vuonna 2016 euroa/asukas Uusimaa 51714 Ahvenanmaa - Åland 46634 KOKO MAA Pohjanmaa 39327 38285 Etelä-Karjala Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta
LisätiedotYleistä vuoden 2018 talousarviosta
KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp
Sote ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp Sote järjestäminen sekä HE:n säätämisjärjestys ja suhde perustuslakiin Perustuslakivaliokunta 15.3.2017 Hallitusneuvos Päivi Salo, STM 1 15.3.2017 Sotejärjestämislain
LisätiedotSote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta ? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen
Sote ja maakuntauudistus Kuinka maakuntien rahoitustarve muuttuu vuodesta 2016-2030? HT Eero Laesterä KTM Tuomas Hanhela KTM Katja Pesonen Laskennan tavoite o Perlacon Oy on käynnistänyt laskentasarjan,
LisätiedotMillaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen
Millaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely (KuntaL 118 ) Kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet
LisätiedotKuntien tehtävien siirrosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten rajaaminen. Sote-siirron muutosrajoitin
Kuntien tehtävien siirrosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten rajaaminen Sotesiirron muutosrajoitin Tehtävien järjestämisvastuun siirron yhteydessä kunnista maakuntiin siirtyvät tulot ja kustannukset
LisätiedotAskola Copyright Perlacon Oy 1
Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta
LisätiedotMAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain
MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa
LisätiedotRahoituksen siirto kunnista maakuntiin ja vaikutukset kuntien rahoitukseen. Verojaosto Markku Nissinen Finanssineuvos, VM
Rahoituksen siirto kunnista maakuntiin ja vaikutukset kuntien rahoitukseen Verojaosto 29.3.2017 Markku Nissinen Finanssineuvos, VM 1 28.3.2017 Etunimi Sukunimi Rahoituksen siirto kunnista maakuntiin LÄHTÖKOHTA:
LisätiedotPohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018
Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017 Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Vuosi 2017 Kuntien toimintakulut laskivat -1,3% (+1,5% v. 2016) Toimintakate parani +0,7% (-1,6% v. 2016) Verotulot kasvoivat
LisätiedotKuntien veroprosentit 2019
Kuntien veroprosentit 2019 22.11.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö % 20,5 20,0 19,5 19,0 18,5 18,0 17,5 17,0 16,5 38 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys. Sopimusohjauksen kehysseminaari Talousjohtaja Aija Suntioinen
Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys Sopimusohjauksen kehysseminaari 25.4.2017 KATSAUS TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYKSEEN Toiminnan kehitys Volyymin kasvu jatkunut pidemmän aikaa
LisätiedotSote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia
Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3
LisätiedotKuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014
Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Talous- ja veroennustepäivät 25.4.-26.4.2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014:
LisätiedotKoko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %
Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, % Maakunta Osuus arvon- Arvonlisäys lisäyksestä, % mrd. euroa KOKO MAA 100,0 185,5 Uusimaa 39,0 72,3 Pirkanmaa 8,4 15,6 Varsinais-Suomi
LisätiedotKuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit
Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt
LisätiedotValtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina
1(5) LUONNOS 11.10.2019 Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina 2020 2023 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain
Lisätiedotmaakuntakartalla kuntatalouden
Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
LisätiedotSuunnittelukehysten perusteet
Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino
LisätiedotKuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014
Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu Päivitetty 19.6.2013 (seuraava päivitys 9/2013) Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014: 8,67 + 0,98 + 0,95
LisätiedotYleistä vuoden 2019 talousarviosta
EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet
LisätiedotKuntien tilinpäätöstiedot 2018
Kuntien tilinpäätöstiedot 2018 Talous- ja rahoitusfoorumi Minna Punakallio @MinnaPunakallio 13.2.2019 1 Mitä syksyn kuntatalousohjelma odotti? 2017 2018 Muutos-% Tuloksen muodostuminen 1. Toimintakate
LisätiedotHämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus
Hämeen liitto / AU 23.3.2011 Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus Väestö ja maapinta-ala Väestönmuuto 1980 1990 2000 2010 1980-1990..Hämeenlinna
LisätiedotOrimattilan maakuntauudistuksen jälkeen. Kuntaliiton maakuntakierros
Orimattilan maakuntauudistuksen jälkeen Kuntaliiton maakuntakierros 3.5.2018 Kasvut menneessä Trendikasvu Muutos% Muutos Osuus Orimattila 2007 2011 2016 2007-16 euroa muut:sta Kaikki 64 769 74 681 88 005
LisätiedotManner-Suomen kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonsernien tilinpa a to kset vuonna 2016
16.6.2017 Muistio Manner-Suomen kuntien, kuntayhtymien ja kuntakonsernien tilinpa a to kset vuonna 2016 16.6.2017 Valtiovarainministeriö Puh 0295 16001 (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi 09 160
LisätiedotKUNTIEN HARKINNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE- MINEN VUONNA 2019
KIRJE VM/864/02.02.06.01/2019 1 (3) 10.5.2019 Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIEN HARKINNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE- MINEN VUONNA 2019 Kunnan valtionosuutta voidaan kunnan peruspalvelujen
LisätiedotKuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto
Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden
LisätiedotKuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy Kunta- ja aluehallinto-osasto
Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy 2018 Kunta- ja aluehallinto-osasto Yleistä kuntatalousohjelmasta Syksyn kuntatalousohjelma syventää valtion talousarvioesityksen kuntatalousvaikutusten tarkastelua.
LisätiedotKATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA
LAPIN LIITTO KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA Käyttötalouden nettokustannukset Valtionosuudet Verotulot Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde Vuosikate Lainakanta
LisätiedotKuntien tilinpäätöstiedot 2018
Kuntien tilinpäätöstiedot 2018 7.3.2019 Minna Punakallio @MinnaPunakallio 1 Mitä syksyn kuntatalousohjelma odotti? 2017 2018 Muutos-% Tuloksen muodostuminen 1. Toimintakate -27,5-28,1 2,1 % 2. Verotulot
LisätiedotVuoden 2017 valtionosuudet
Vuoden 2017 valtionosuudet 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 14.9.2016: Kuntaliiton
LisätiedotKuntavaalikysely Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry
Kuntavaalikysely 2017 Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry 3.4.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kevään 2017 kuntavaaleissa ehdokkaaksi asettuvien parissa
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta (HE 188/2016)
Hallintovaliokunta 9.2.2017 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta (HE 188/2016) VM, Kunta- ja aluehallinto-osasto Hallitusneuvos Ilkka Turunen
LisätiedotOlli Mäenpää 30.1.2015. Perustuslakivaliokunnalle
Olli Mäenpää 30.1.2015 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 324/2014 vp) Perustuslakivaliokunnan
LisätiedotKUNTATALOUDEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT SEKÄ KUNTATALOUTEEN VAIKUTTAVAT TOIMENPI- TEET VALTION VUOTTA 2017 KOSKEVASSA TALOUSARVIOESITYKSESSÄ
MUISTIO 1 (7) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.10.2016 Hallintovaliokunta Viite: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 KUNTATALOUDEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT
LisätiedotValtionosuusjärjestelmän uudistaminen
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 21.1.2014 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta
LisätiedotValtionosuudet v Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki
Valtionosuudet v. 2010-2014 Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki Pohjois-Savon kuntien valtionosuudet yhteensä vuosina 2010-2014 (=peruspalvelujen valtionosuus (ml. valtionosuuden tasaus)
LisätiedotKannattaako sote-menoja lisätä vai vähentää vuosina 2018 ja 2019?
Kannattaako sote-menoja lisätä vai vähentää vuosina 2018 ja 2019? Maakunta- ja sote-uudistuksen yhteydessä esitetään uudistettavaksi myös laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Käsittelyssä olevaan
LisätiedotHattula Hämeenlinna Janakkala
Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut
LisätiedotSIUN SOTEN VUODEN 2017 TALOUSARVIOKEHYS/LUONNOS
SIUN SOTEN VUODEN 2017 TALOUSARVIOKEHYS/LUONNOS Omistajaohjauksen valmisteluryhmä Eeva-Liisa Auvinen, Satu Huikuri, Pellervo Hämäläinen, Pauliina Pietikäinen, Johanna Tähkiö PALVELUKOHTAISET KEHYKSET Erilliset
LisätiedotKYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA
Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava
LisätiedotValtuutetut: palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen ovat tärkein sote-uudistuksen tavoite
Tutkimusosio Valtuutetut: palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen ovat tärkein sote-uudistuksen tavoite Valtuutetut pitivät kaikkia valtioneuvoston sote-uudistukselle asettamia keskeisiä
LisätiedotValtionosuuslaskelmat vuodelle 2015
Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotKuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta
Kuntatalous vuosien 2017-2020 julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa Valtiovarainvaliokunta 24.5.2016 Kuntatalouden tilannekuva 2015 Keskeiset huomiot kuntatalouden tilasta Koko kuntatalouden
LisätiedotTALOUSLUKUJEN VERTAILUA
TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,
LisätiedotKuntaliiton maakuntatilaisuus
Päivitetty kuntakohtaisilla dioilla 8.5.2016 Kuntaliiton maakuntatilaisuus 22.4.2016 Klo 12.00-16.00, Wanha Walimo, Vesijärvenkatu 25, LAHTI HT Eero Laesterä Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Muutos 2000
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS
LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS sekä pituus- ja painotietojen kattavuus Avohilmo-rekisterissä (kerätty lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa) 1 AINEISTO JA MENETELMÄT
LisätiedotKuntien valtionosuudet v. 2016
Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,
LisätiedotKuntien valtionosuusjärjestelmät Pohjoismaissa. Unna Heimberg, VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntamarkkinat
Kuntien valtionosuusjärjestelmät Pohjoismaissa Unna Heimberg, VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto 12.9.2019 Kuntamarkkinat Suomen valtionosuusjärjestelmän rakenne 2 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus: 8,491
LisätiedotMaakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat
Maakuntien soten ja pelastustoimen rahoituslaskelmat Sosiaali ja terveysvaliokunnan infotilaisuus 8.3.2017 Antti Väisänen, STM 1 8.3.2017 Maakuntien rahoitus 1 (1/2) Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan.
LisätiedotValtionosuudet. Syksyn 2019 budjettiriihen päätöksillä vaikutusta kuntien valtionosuuksiin. Budjettiriihi Sanna
Valtionosuudet Budjettiriihi 17.9.2019 Sanna Lehtonen @lehtonenkl 19.9.2019 Syksyn 2019 budjettiriihen päätöksillä vaikutusta kuntien valtionosuuksiin Totta vai tarua? Helpottaako budjettiriihen päätös
LisätiedotKuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen Paasitorni, Helsinki
Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen 8.11.2018 Paasitorni, Helsinki Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen 8.11. 9.00 Avaus Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen 9.15 Valtionosuusjärjestelmän
LisätiedotJäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017
Jäsenkysely Sote uudistuksesta 2017 Työskentelen (N=1836) 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Julkisella sektorilla n=1562, 85% Yksityisellä sektorilla n=215, 12% Kolmannella sektorilla n=28, 1
LisätiedotKuntatalouden syyskuulumiset
Kuntatalouden syyskuulumiset Maakuntaliitot alueellisena, kansallisena ja kansainvälisenä toimijana yhteistyössä kuntien kanssa. Sanna Lehtonen @LehtonenKL 25.9.2019 1 Syksyn 2019 budjettiriihen päätöksillä
LisätiedotErityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely
Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely Arviointimenettely vuosina 2007-2016 Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n (alussa Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta
LisätiedotVuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus
1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 25.9.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus Kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä
LisätiedotHenkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina
A B C D 0 1 Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina 2013 2016 Kuolleisuuden vuosittainen henkilövahinkoriski riskiluokan I riskiruudussa Vakavasti loukkantuneiden vuosittainen henkilövahinkoriski
Lisätiedot